18 luku

Jeesus puhuu vertaukset tuomarista ja leskestä 1 – 8 sekä fariseuksesta ja publikaanista 9 – 14, siunaa lapsia 15 – 17, neuvoo rikkaalle hallitusmiehelle elämän tien 18 – 27, ilmoittaa opetuslapsilleen oikean itsensäkieltämisen armopalkan 28 – 30, puhuu vielä kerran kärsimisestään 31 – 34 ja tekee sokeasta miehestä näkevän 35 – 43.

1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

1 Hän puhui heille (myös) vertauksen siitä, että [heidän] tuli aina rukoilla eikä väsyä.

1. Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,

1. NIjn hän sanoi myös heille wertauxen että aina tule rucoilla ja ei wäsyä ja sanoi:

1. NIN sanoi he' mös heille Wertauxe' sijte/ Ette aina tule rucoella ia ei wesymen/ Ja sanoi. (Niin sanoi hän myös heille wertauksen siitä/ Että aina tulee rukoilla ja ei wäsymän/ Ja sanoi.)

1. Ἔλεγε δὲ καὶ παραβολὴν αὐτοῖς πρὸς τὸ δεῖν πάντοτε προσεύχεσθαι αὐτοὺς καὶ μὴ ἐκκακεῖν,

1. ελεγεν δε και παραβολην αυτοις προς το δειν παντοτε προσευχεσθαι και μη εκκακειν 1. elegen de kai paraβolen aυtois pros to dein pantote proseυchesthai kai me ekkakein

1 Now he also spoke a parable to them, *that* it is essential for them to always pray, and not to be depressed;

1. And he spake a parable unto them to this end, that men ought always to pray, and not to faint;

1. Men han sagde dem og en Lignelse derom, at man bør altid bede og ikke blive træt.

1. Sade han ock en liknelse till dem derom, att man skall alltid bedja, och icke förtröttas;

1. Agga temma ütles neile ka se tähhendamisse sanna, et ikka peab Jummalat palluma, ja ei mitte ärratüddima,

1. Jėzus pasakė jiems palyginimą, kaip reikia visuomet melstis ir neprarasti ryžto,

1. Er sagte ihnen aber ein Gleichnis davon, daß man allezeit beten und nicht laß werden solle,

1. Jésus leur dit aussi cette parabole, pour montrer qu'il faut prier toujours, et ne point se relâcher:

1. Y LES propuso también una parábola, para enseñar que es menester orar siempre, y no desalentarse,

1 En Hij zeide ook een gelijkenis tot hen, daartoe strekkende, dat men altijd bidden moet, en niet vertragen;

1. I powiedział im jeszcze podobieóstwo do tego zmierzające, iż się zawsze potrzeba modlić, a nie ustawać,

1. Monda pedig nékik példázatot is arról, hogy [1†] mindig imádkozni kell, és meg nem restülni;

1 Сказал также им притчу о том, что должно всегда молиться и не унывать,

1. Сказав же й приповість їм про те, що треба по всяк час молитись, а не внивати,

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli muuan tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmistä.

2. Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

2. Yxi Duomari oli yhdes Caupungis joca ei peljännyt Jumalata eikä häwennyt ihmisiä.

2. Yxi Domari oli yhdes Caupungis/ ioca ei pelienyt Jumalata/ eike häwenyt Inhimisi. (Yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa/ joka ei peljännyt Jumalata/ eikä häwennyt ihmisiä.)

2. λέγων· Κριτής τις ἦν ἔν τινι πόλει τὸν Θεὸν μὴ φοβούμενος καὶ ἄνθρωπον μὴ ἐντρεπόμενος.

2. λεγων κριτης τις ην εν τινι πολει τον θεον μη φοβουμενος και ανθρωπον μη εντρεπομενος 2. legon krites tis en en tini polei ton theon me foβoυmenos kai anthropon me entrepomenos

2 saying: A certain judge was in a certain city, who did not fear God and did not revere man.

2. saying, There was in a city a judge, which feared not God, neither regarded man:

2. Og han sagde: der var en Dommer i en Stad, som frygtede ikke Gud, og undsaae sig ikke for noget Menneske.

2. Sägandes: En domare var uti en stad, den icke fruktade Gud, och ej heller hade försyn för några mennisko;

2. Ja ütles: Üks kohtomoistia olli ühhes liñnas, kes Jummalat ei kardand, egga innimest ei häbbenend;

2. tardamas: ‘‘Viename mieste buvo teisėjas, kuris nebijojo Dievo ir nesidrovėjo žmonių.

2. und sprach: Es war ein Richter in einer Stadt, der fürchtete sich nicht vor Gott und scheute sich vor keinem Menschen.

2. Il y avait dans une ville un juge qui ne craignait point Dieu, et qui n'avait d'égard pour personne.

2. Diciendo: Había un juez en una ciudad, el cual ni temía a Dios, ni respetaba a hombre alguno.

2 Zeggende: Er was een zeker rechter in een stad, die God niet vreesde, en geen mens ontzag.

2. Mówiąc: Był niektóry sędzia w jednem mieście, który się Boga nie bał, i człowieka się nie wstydził.

2. Mondván: Volt egy bíró egy városban, a ki Istent nem félt és embert nem becsült.

2 говоря: в одном городе был судья, который Бога не боялся и людей не стыдился.

2. глаголючи: Один суддя був у якомусь городї, й Бога не бояв ся, і чоловіка не соромив ся.

3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.

3 Mutta siinä kaupungissa oli (muuan) leskivaimo, ja hän meni hänen luokseen sanoen: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.'

3. Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.

3. Nijn oli myös yxi Leski sijnä Caupungis joca tuli hänen tygöns sanoden: auta minua rijtaweljeldäni.

3. Nin oli mös yxi Leski sijne Caupungis/ ia tuli henen tygens/ sanoden/ Wariele minua Ritawelieldeni. (Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa/ ja tuli hänen tykönsä/ sanoen/ Warjele minua riitaweljiltäni.)

3. χήρα δὲ ἦν ἐν τῇ πόλει ἐκείνῃ, καὶ ἤρχετο πρὸς αὐτὸν λέγουσα· ἐκδίκησόν με ἀπὸ τοῦ ἀντιδίκου μου.

3. χηρα δε ην εν τη πολει εκεινη και ηρχετο προς αυτον λεγουσα εκδικησον με απο του αντιδικου μου 3. chera de en en te polei ekeine kai ercheto pros aυton legoυsa ekdikeson me apo toυ antidikoυ moυ

3 Now a widow was in that city, and she was coming often to him, saying, Avenge me from my opponent.

3. And there was a widow in that city; and she came unto him, saying, Avenge me of mine adversary.

3. Men der var en Enke i den samme Stad, og hun kom til ham og sagde: skaf mig Ret over min Modstander.

3. Så var i samma stad en enka; hon kom till honom, och sade: Hjelp mig ifrå min trätobroder.

3. Agga üks lesknaene olli seäl liñnas, ja tulli temma jure, ja ütles: Sada mulle öigust minno wihhamehhe wasto.

3. Tame pačiame mieste gyveno našlė, kuri vis eidavo pas jį ir prašydavo: ‘Apgink mane nuo mano priešininko!’

3. Es war aber eine Witwe in dieser Stadt, die kam zu ihm und sprach: Rette mich von meinem Widersacher!

3. Il y avait aussi dans cette ville-là une veuve, qui venait à lui, et lui disait: Fais-moi justice de ma partie adverse.

3. Había también en aquella ciudad una viuda, la cual venía a él, diciendo: Házme justicia de mi adversario.

3 En er was een zekere weduwe in dezelfde stad, en zij kwam tot hem, zeggende: Doe mij recht tegen mijn wederpartij.

3. Była też wdowa w temże mieście, która przychodziła do niego, mówiąc: Pomścij się krzywdy mojej nad przeciwnikiem moim.

3. Volt pedig abban a városban egy özvegyasszony, és elméne ahhoz, mondván: Állj bosszút értem az én ellenségemen.

3 В том же городе была одна вдова, и она, приходя к нему, говорила: защити меня от соперника моего.

3. Вдовиця ж була одна у городї тім, і прийшла до него, кажучи: Помстись за мене над противником моїм.

4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

4 Pitkään aikaan hän ei kuitenkaan tahtonut. Mutta sitten hän sanoi itsekseen: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmistä,

4. Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,

4. Ja ei hän tahtonutcan. Mutta wijmein sanoi hän idzelläns: waicka en minä Jumalata pelkä engä häpe ihmisiä:

4. Ja ei hen coskan tachtonut. Mutta wijmen/ hen sanoi itzellens/ Waicka em mine Jumalata pelke/ enge häpie Inhimiste/ (Ja ei hän koskaan tahtonut. Mutta wiimein/ hän sanoi itsellens/ Waikka en minä Jumalata pelkää/ enkä häpeä ihmistä/)

4. καὶ οὐκ ἠθέλησεν ἐπὶ χρόνον· μετὰ δὲ ταῦτα εἶπεν ἐν ἑαυτῷ· εἰ καὶ τὸν Θεὸν οὐ φοβοῦμαι οὐδὲ ἄνθρωπον ἐντρέπομαι,

4. και ουκ ηθελησεν επι χρονον μετα δε ταυτα ειπεν εν εαυτω ει και τον θεον ου φοβουμαι και ανθρωπον ουκ εντρεπομαι 4. kai oυk ethelesen epi chronon meta de taυta eipen en eaυto ei kai ton theon oυ foβoυmai kai anthropon oυk entrepomai

4 And he did not wish to at (that) time, but after these things, he said in himself, Even if I do not fear God, and do not revere man;

4. And he would not for a while: but afterward he said within himself, Though I fear not God, nor regard man;

4. Og han vilde længe ikke. Men derefter sagde han ved sig selv; alligevel jeg hverken frygter Gud, ei heller undseer mig for noget Menneske,

4. Och han ville icke till någon tid. Sedan sade han vid sig: Ändock jag icke fruktar Gud, ej heller hafver försyn för någon mennisko;

4. Ja temma ei tahtnud kaua mitte; agga pärrast mötles temma isseenneses: Et ma kül Jummalat ei karda, ja innimest ei häbbene.

4. Jis kurį laiką nenorėjo, bet po to tarė sau: ‘Nors aš Dievo nebijau nei žmonių nesidroviu,

4. Und er wollte lange nicht. Darnach aber dachte er bei sich selbst: Ob ich mich schon vor Gott nicht fürchte noch vor keinem Menschen scheue,

4. Pendant longtemps il n'en voulut rien faire. Cependant, il dit enfin en lui-même: Quoique je ne craigne point Dieu, et que je n'aie d'égard pour personne;

4. Mas él no quiso por algún tiempo: empero después de esto, dijo dentro de sí: Aunque ni temo a Dios, ni tengo respeto a hombre;

4 En hij wilde voor een langen tijd niet; maar daarna zeide hij bij zichzelven: Hoewel ik God niet vreze, en geen mens ontzie;

4. Lecz on długo nie chciał. Ale potem rzekł sam w sobie: Aczci się Boga nie boję i człowieka się nie wstydzę,

4. Az pedig nem akará egy ideig; de azután monda ő magában: Jól lehet Istent nem félek és embert nem becsülök;

4 Но он долгое время не хотел. А после сказал сам в себе: хотя я и Бога не боюсь и людей не стыжусь,

4. І не хотїв довго, потім же каже в собі: Хоч і Бога не боюсь, і чоловіка не соромлюсь,

5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."

5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, autan hänet oikeuteensa, jottei hän lopulta tulisi ja kävisi silmilleni.'"

5. Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.

5. Cuitengin että tämä Leski waiwa minua tahdon minä händä autta ettei hän tulis ja nurisis minua.

5. quitengin ette teme Leski minua waiwa/ tadho' mine he'de wariella/ ettei hen wimein tulisi/ ia nurisis minua. (kuitenkin että tämä leski minua waiwaa/ tahdon minä häntä warjellla/ ettei hän wiimein tulisi/ ja nurisisi minua.)

5. διά γε τὸ παρέχειν μοι κόπον τὴν χήραν ταύτην ἐκδικήσω αὐτήν, ἵνα μὴ εἰς τέλος ἐρχομένη ὑποπιάζῃ με.

5. δια γε το παρεχειν μοι κοπον την χηραν ταυτην εκδικησω αυτην ινα μη εις τελος ερχομενη υπωπιαζη με 5. dia ge to parechein moi kopon ten cheran taυten ekdikeso aυten ina me eis telos erchomene υpopiaze me

5 yet because this widow is harassing me, I will avenge her, in order that she may not pester me, coming (often) *for an end (of her opponent).

5. Yet because this widow troubleth me, I will avenge her, lest by her continual coming she weary me.

5. dog, efterdi denne Enke gjør mig megen Besvær, vil jeg skaffe hende Ret, at hun ikke uden Ophør skal komme og plage mig.

5. Dock, fördenskull att denna enkan öfverfaller mig så svåra, måste jag fly henne rätt, att hon icke skall komma på det sista, och ropa på mig.

5. Ommetige, et sesinnane lesk mulle waewa teeb, tahhan ma temmale öigust sata, et ta allati ei tulle, ja mind ärra ei tüddita.

5. vis dėlto, kai šita našlė neduoda man ramybės, apginsiu jos teises, kad ji, vienąkart atėjusi, man akių neišdraskytų’ ‘‘.

5. dieweil aber mir diese Witwe so viel Mühe macht, will ich sie retten, auf daß sie nicht zuletzt komme und betäube mich.

5. Néanmoins, parce que cette veuve m'importune, je lui ferai justice, de peur qu'elle ne vienne toujours me rompre la tête.

5. Todavía, porque esta viuda me es molesta, le haré justicia; porque no venga siempre y al fin me muela.

5 Nochtans, omdat deze weduwe mij moeielijk valt, zo zal ik haar recht doen, opdat zij niet eindelijk kome, en mij het hoofd breke.

5. Wszakże iż mi się uprzykrza ta wdowa, pomszczę się krzywdy jej, aby na ostatek przyszedłszy, nie była mi ciężką.

5. Mindazáltal mivelhogy nékem terhemre van ez az özvegyasszony, megszabadítom őt, hogy szüntelen reám járván, ne gyötörjön engem.

5 но, как эта вдова не дает мне покоя, защищу ее, чтобы она не приходила больше докучать мне.

5. то, що докучає менї вдова ся, помщусь за неї, щоб, без перестану ходячи, не докучала менї.

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa mitä tuo väärä tuomari sanoo!

6. Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:

6. Nijn HERra sanoi: cuulcat mitä tämä wäärä Duomari sano:

6. Nin sanoi HERRA/ Cwlkat tesse/ mite teme wäre Domari sano/ (Niin sanoi HERRA/ Kuulkaat tässä/ mitä tämä wäära tuomari sanoo/)

6. εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Ἀκούσατε τί ὁ κριτὴς τῆς ἀδικίας λέγει·

6. ειπεν δε ο κυριος ακουσατε τι ο κριτης της αδικιας λεγει 6. eipen de o kυrios akoυsate ti o krites tes adikias legei

6 But the Lord said, Hear° (with understanding) what the judge of the unrighteousness says (about himself).

6. And the Lord said, Hear what the unjust judge saith.

6. Men Herren sagde: hører, hvad den uretfærdige Dommer siger.

6. Och sade Herren: Hörer här, hvad den orätta domaren säger.

6. Siis ütles Issand: Kuulge, mis se üllekohtune kohtomoistia ütleb.

6. Ir Viešpats tarė: ‘‘Įsidėmėkite, ką pasakė tas neteisusis teisėjas.

6. Da sprach der HERR: Höret hier, was der ungerechte Richter sagt!

6. Et le Seigneur dit: Écoutez ce que dit ce juge injuste.</J>

6. Y dijo el Señor: Oid lo que dice el juez injusto.

6 En de Heere zeide: Hoort, wat de onrechtvaardige rechter zegt.

6. Rzekł tedy Pan: Słuchajcież, co mówi niesprawiedliwy sędzia.

6. Monda pedig az Úr: Halljátok, mit mond e hamis bíró!

6 И сказал Господь: слышите, что говорит судья неправедный?

6. Рече ж Господь: Слухайте, що суддя неправедний каже!

7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?

7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat Hänen puoleensa yöt ja päivät, ja olisi kärsivällinen heitä kohtaan?

7. Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?

7. Eiköstä Jumalan pidäis hänen walituitans auttaman jotca yötä ja päiwä händä huutawat pidäiskö hänen sitä kärsimän?

7. Eikö sis Jumalan pideis henen wloswalituitans warieleman/ iotca öte ia peiue hwtauat henen tygens/ pideiskö hene' site kerssimen? (Eikö siis Jumalan pitäisi hänen uloswalituitansa warjeleman/ jotka yötä ja päiwää huutawat hänen tykönsä/ pitäisikö hänen sitä kärsimän?)

7. ὁ δὲ Θεὸς οὐ μὴ ποιήσῃ τὴν ἐκδίκησιν τῶν ἐκλεκτῶν αὐτοῦ τῶν βοώντων πρὸς αὐτὸν ἡμέρας καὶ νυκτός, καὶ μακροθυμῶν ἐπ’ αὐτοῖς;

7. ο δε θεος ου μη ποιησει την εκδικησιν των εκλεκτων αυτου των βοωντων προς αυτον ημερας και νυκτος και μακροθυμων επ αυτοις 7. o de theos oυ me poiesei ten ekdikesin ton eklekton aυtoυ ton βoonton pros aυton emeras kai nυktos kai makrothυmon ep aυtois

7 Now, should God not do the avenging of his chosen who are crying to him day and night? Also, (should he not) have patience upon them?

7. And shall not God avenge his own elect, which cry day and night unto him, though he bear long with them?

7. Skulde da Gud ikke skaffe sine Udvalgte Ret, som raabte til ham Dag og Nat enddog han er langmodig imod dem?

7. Skulle ock icke Gud hämnas sina utkorade, som ropa till honom dag och natt; skulle han hafva tålamod dermed?

7. Eks siis Jummal ei peaks öigust saatma neile, kes temma ärrawallitsetud on, ja temma pole kissendawad ööd ja päwad, et ta kül pitka melega nende pärrast kannatab.

7. Tad nejaugi Dievas neapgins savo išrinktųjų, kurie Jo šaukiasi dieną ir naktį, ir dels jiems padėti?

7. Sollte aber Gott nicht auch retten seine Auserwählten, die zu ihm Tag und Nacht rufen, und sollte er's mit ihnen verziehen?

7. Et Dieu ne vengera-t-il point ses élus, qui crient à lui jour et nuit, quoiqu'il diffère sa vengeance?

7. ¿Y Dios no defenderá a sus escogidos que claman a él día y noche, aunque sea longánimo acerca de ellos?

7 Zal God dan geen recht doen Zijn uitverkorenen, die dag en nacht tot Hem roepen, hoewel Hij lankmoedig is over hen?

7. A Bóg izali się nie pomści krzywdy wybranych swoich, wołających do siebie we dnie i w nocy, chociaż im długo cierpi?

7. Hát az Isten nem áll-é bosszút az ő választottaiért, kik ő hozzá kiáltanak éjjel és nappal, ha hosszútűrő is irántuk?

7 Бог ли не защитит избранных Своих, вопиющих к Нему день и ночь, хотя и медлит защищать их?

7. Бог же чи не помстив ся б за вибраних своїх, що голосять до Него день і ніч, хоч довго терпить про них?

8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

8 Sanon teille, että Hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä?"

8. Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?

8. Minä sanon teille: hän autta heitä pian. Cuitengin cosca ihmisen Poica on tulewa löytänekö hän usco maan pääldä.

8. Mine sanon teille/ Ette hen pian costapi heiden polestans. Quitengin coska Inhimisen Poica on tuleua/ Leutenekö hen Wskon Maan päle? (Minä sanon teille/ Että hän pian kostaapi heidän puolestansa. Kuitenkin koska Ihmisen Poika on tulewa/ Löytäneekö hän uskon maan päällä?)

8. λέγω ὑμῖν ὅτι ποιήσει τὴν ἐκδίκησιν αὐτῶν ἐν τάχει. πλὴν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐλθὼν ἆρα εὑρήσει τὴν πίστιν ἐπὶ τῆς γῆς;

8. λεγω υμιν οτι ποιησει την εκδικησιν αυτων εν ταχει πλην ο υιος του ανθρωπου ελθων αρα ευρησει την πιστιν επι της γης 8. lego υmin oti poiesei ten ekdikesin aυton en tachei plen o υios toυ anthropoυ elthon ara eυresei ten pistin epi tes ges

8 I say to you°, that he will be doing the avenging on them quickly. However, after the Son of Man has come, will he then be finding the faith upon the earth?

8. I tell you that he will avenge them speedily. Nevertheless when the Son of man cometh, shall he find faith on the earth?

8. Jeg siger Eder, at han skal snart skaffe dem Ret. Dog, naar Menneskens Søn kommer, mon han skal finde Troen paa Jorden?

8. Jag säger eder, att han skall hämnas dem snarliga. Dock likväl, då menniskones Son kommer, månn han skall finna tro på jordene?

8. Minna ütlen teile: Kül ta neile pea sadab öigust. Siiski kui innimesse Poeg tulleb, kas temma usko leiab Ma peält?

8. Sakau jums: Jis apgins jų teises labai greitai. Bet ar atėjęs Žmogaus Sūnus beras žemėje tikėjimą?’‘

8. Ich sage euch: Er wird sie erretten in einer Kürze. Doch wenn des Menschen Sohn kommen wird, meinst du, daß er auch werde Glauben finden auf Erden?

8. Je vous dis qu'il les vengera bientôt. Mais quand le Fils de l'homme viendra, trouvera-t-il la foi sur la terre?

8. Os digo que los defenderá presto. Empero el Hijo del hombre, cuando viniere, ¿hallará fé en la tierra?

8 Ik zeg u, dat Hij hun haastelijk recht doen zal. Doch de Zoon des mensen, als Hij komt, zal Hij ook geloof vinden op de aarde?

8. Powiadam wam, iż się pomści krzywdy ich w rychle. Ale gdy przyjdzie Syn człowieczy, izali znajdzie wiarę na ziemi?

8. Mondom néktek, hogy bosszút áll értök hamar. Mindazáltal az embernek Fia mikor eljő, avagy talál-é hitet e földön?

8 сказываю вам, что подаст им защиту вскоре. Но Сын Человеческий, придя, найдет ли веру на земле?

8. Глаголю вам, що помстить ся за них незабаром. Тільки ж Син чоловічий прийшовши, чи знайде віру на землї?

9 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

9 Hän puhui myös muutamille, jotka luottivat itseensä — että ovat vanhurskaita — ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

9. Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:

9. NIin hän sanoi muutamille jotca idze päällens uscalsit että he olit hurscat ja muita ylöncadzoit tämän wertauxen:

9. Nin sanoi hen mwtomille/ iotca itzens päle wskalsit/ ette he olit hurskat/ ia ylencatzoit muita temen Wertauxen. (Niin sanoi hän muutamille/ jotka itsens päälle uskalsit/ että he olit hurskaat/ ja ylenkatsoit muita tämän wertauksen.)

9. Εἶπε δὲ καὶ πρός τινας τοὺς πεποιθότας ἐφ’ ἑαυτοῖς ὅτι εἰσὶ δίκαιοι, καὶ ἐξουθενοῦντας τοὺς λοιποὺς, τὴν παραβολὴν ταύτην·

9. ειπεν δε και προς τινας τους πεποιθοτας εφ εαυτοις οτι εισιν δικαιοι και εξουθενουντας τους λοιπους την παραβολην ταυτην 9. eipen de kai pros tinas toυs pepoithotas ef eaυtois oti eisin dikaioi kai eksoυthenoυntas toυs loipoυs ten paraβolen taυten

9 Now he spoke this parable to some who have confidence in themselves, that they were righteous, and scorning the rest:

9. And he spake this parable unto certain which trusted in themselves that they were righteous, and despised others:

9. Men han sagde og til Nogle, som stolede paa sig selv, at de vare retfærdige, og foragtede Andre, denne Lignelse:

9. Sade han ock till somliga, som tröste på sig sjelfva, att de voro rättfärdige, och försmådde andra, denna liknelsen:

9. Agga ka monnede wasto, kes issienneste peäle lootsid, et nemmad piddid öiged ollema, ja muid pölgsid, ütles temma se tähhendamisse-sanna:

9. Tiems, kurie pasitikėjo savo teisumu, o kitus niekino, Jėzus pasakė palyginimą:

9. Er sagte aber zu etlichen, die sich selbst vermaßen, daß sie fromm wären, und verachteten die andern, ein solch Gleichnis:

9. Il dit aussi cette parabole, au sujet des gens persuadés en eux-mêmes qu'ils étaient justes, et qui méprisaient les autres:

9. Y dijo también a unos, que confiaban de sí como justos, y menospreciaban a los otros, esta parábola:

9 En Hij zeide ook tot sommigen, die bij zichzelven vertrouwden, dat zij rechtvaardig waren, en de anderen niets achtten, deze gelijkenis:

9. Rzekł też i do niektórych, którzy ufali sami w sobie, że byli sprawiedliwymi, a inszych za nic nie mieli, to podobieóstwo:

9. Némelyeknek pedig, kik elbizakodtak magukban, hogy ők [2†] igazak, és a többieket semmibe sem vették, ezt a példázatot is mondá:

9 Сказал также к некоторым, которые уверены были о себе, что они праведны, и уничижалидругих, следующую притчу:

9. Сказав же й до инших, що вповали на себе, що вони праведні, та гордували другими, приповість сю:

10 Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.

10 ”Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen veronkantaja.

10. Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.

10. Caxi ihmistä menit Templijn rucoileman yxi Phariseus ja toinen Publicani.

10. Caxi Inhimiste Ylesastuit Templin rucoleman/ Yxi Phariseus/ ia toine Weronottaia. (Kaksi ihmistä ylösastuit templiin rukoilemaan/ Yksi phariseus/ ja toinen weronottaja.)

10. Ἄνθρωποι δύο ἀνέβησαν εἰς τὸ ἱερὸν προσεύξασθαι, ὁ εἷς Φαρισαῖος καὶ ὁ ἕτερος τελώνης.

10. ανθρωποι δυο ανεβησαν εις το ιερον προσευξασθαι ο εις φαρισαιος και ο ετερος τελωνης 10. anthropoi dυo aneβesan eis to ieron proseυksasthai o eis farisaios kai o eteros telones

10 Two men went-up into the temple to pray; the (first) one a Pharisee and the other a tax collector.

10. Two men went up into the temple to pray; the one a Pharisee, and the other a publican.

10. der gik to Mennesker op til Templet at bede; den Ene var en Pharisæer, og den anden en Tolder.

10. Två män gingo upp i templet till att bedja; den ene en Pharisee, och den andre en Publican.

10. Kaks innimest läksid ülles pühha kotta palwet piddama, teine olli üks Wariseer, ja teine üks tölner.

10. ‘‘Du žmonės atėjo į šventyklą melstis: vienas­fariziejus, o kitas­muitininkas.

10. Es gingen zwei Menschen hinauf in den Tempel, zu beten, einer ein Pharisäer, der andere ein Zöllner.

10. Deux hommes montèrent au temple pour prier; l'un était pharisien, et l'autre péager.

10. Dos hombres subieron al templo a orar, el uno Fariseo, y el otro publicano.

10 Twee mensen gingen op in den tempel om te bidden, de een was een Farizeer, en de ander een tollenaar.

10. Dwoje ludzi wstąpiło do kościoła, aby się modlili, jeden Faryzeusz a drugi celnik.

10. Két ember méne fel a templomba imádkozni; az egyik [3†] farizeus, és a másik [4†] vámszedő.

10 два человека вошли в храм помолиться: один фарисей, а другой мытарь.

10. Два чоловіки ввійшли в церкву помолитись: один Фарисей, а другий митник.

11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.

11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, avionrikkojat, enkä myöskään niin kuin tuo veronkantaja.

11. Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.

11. Phariseus seisoi ja rucoili näin idzelläns: minä kijtän sinua Jumala etten minä ole nijncuin muut ihmiset ryöwäri wäärä huorintekiä taicka nijncuin tämä Publicani.

11. Se Phariseus seisoi ia rucoli nein itzellens/ Mine kijten sinua Jumala/ Etten mine ole ninquin mwdh Inhimiset/ Röuerit/ Wäret/ Horinteckiat/ Taicka mös quin teme Weronottaia. (Se phariseus seisoi ja rukoili näin itsellensä/ Minä kiitän sinua Jumala/ Etten minä ole niinkuin muut ihmiset/ ryöwärit/ wäärät/ huorintekijät/ Taikka myös kuin tämä weronottaja.)

11. ὁ Φαρισαῖος σταθεὶς πρὸς ἑαυτὸν ταῦτα προσηύχετο· ὁ Θεός, εὐχαριστῶ σοι ὅτι οὐκ εἰμὶ ὥσπερ οἱ λοιποὶ τῶν ἀνθρώπων, ἅρπαγες, ἄδικοι, μοιχοί, ἢ καὶ ὡς οὗτος ὁ τελώνης·

11. ο φαρισαιος σταθεις προς εαυτον ταυτα προσηυχετο ο θεος ευχαριστω σοι οτι ουκ ειμι ωσπερ οι λοιποι των ανθρωπων αρπαγες αδικοι μοιχοι η και ως ουτος ο τελωνης 11. o farisaios statheis pros eaυton taυta proseυcheto o theos eυcharisto soi oti oυk eimi osper oi loipoi ton anthropon arpages adikoi moichoi e kai os oυtos o telones

11 The Pharisee standing with {i.e. by} himself, was praying these things with himself, God, I give-thanks to you, that I am not like the rest of men: ravening, unrighteous ones, adulterers or just-like this tax collector.

11. The Pharisee stood and prayed thus with himself, God, I thank thee, that I am not as other men are, extortioners, unjust, adulterers, or even as this publican.

11. Pharisæeren stod for sig selv, og bad saaledes: jeg takker dig, Gud! at jeg ikke er som andre Mennesker, Røvere, Uretfærdige, Hoerkarle eller og som denne Tolder.

11. Phariseen stod och bad så vid sig sjelf: Jag tackar dig Gud, att jag är icke såsom andra menniskor, röfvare, orättfärdige, horkarlar, eller ock såsom denne Publicanen.

11. Se Wariseer seisis ja lugges isseenneses sedda: Oh Jummal! minna tännan sind, et minna ep olle nenda kui muud innimessed, risujad, üllekohtused, abbiellorikjad, egga nenda kui sesinnane tölner.

11. Fariziejus stovėdamas taip sau vienas meldėsi: ‘Dėkoju Tau, Dieve, kad nesu toks, kaip kiti žmonės­plėšikai, sukčiai, svetimautojai­arba kaip šis va muitininkas.

11. Der Pharisäer stand und betete bei sich selbst also: Ich danke dir, Gott, daß ich nicht bin wie die anderen Leute, Räuber, Ungerechte, Ehebrecher, oder auch wie dieser Zöllner.

11. Le pharisien se tenant debout, priait ainsi en lui-même: O Dieu, je te rends grâces de ce que je ne suis pas comme le reste des hommes, qui sont ravisseurs, injustes, adultères, ni aussi comme ce péager;

11. El Fariseo puesto en pié oraba consigo de esta manera: Dios, te hago gracias, que no soy como los otros hombres, ladrones, injustos, adúlteros; ni aun como este publicano.

11 De Farizeer, staande, bad dit bij zichzelven: O God! ik dank U, dat ik niet ben gelijk de andere mensen, rovers, onrechtvaardigen, overspelers; of ook gelijk deze tollenaar.

11. Faryzeusz stanąwszy, tak się sam u siebie modlił: Dziękuję tobie, Boże! żem nie jest jako inni ludzie, drapieżni, niesprawiedliwi, cudzołożnicy, albo jako i ten celnik.

11. A farizeus megállván, ily módon imádkozék magában: Isten! hálákat adok néked, hogy nem vagyok olyan, mint egyéb emberek, ragadozók, hamisak, paráznák, vagy mint ím e vámszedő is.

11 Фарисей, став, молился сам в себе так: Боже! благодарю Тебя, что я не таков, как прочие люди, грабители, обидчики, прелюбодеи, или как этот мытарь:

11. Фарисей, ставши, так у собі молив ся: Боже, дякую Тобі, що я не такий, як инші люде, здирщики, неправедні, перелюбні, або як оцей митник.

12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'

12 Paastoan kahdesti viikossa, annan kymmenykset kaikesta, mitä hankin.'

12. Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.

12. Cahdesti wijckos minä paaston ja annan kymmenexet caikista cuin minulla on.

12. Cadhesti wijkos mine paaston/ ia anna' Tijunnin caikista quin minulla on. (Kahdesti wiikossa minä paastoan/ ja annan tijunnin kaikista kuin minulla on.)

12. νηστεύω δὶς τοῦ σαββάτου, ἀποδεκατῶ πάντα ὅσα κτῶμαι.

12. νηστευω δις του σαββατου αποδεκατω παντα οσα κτωμαι 12. nesteυo dis toυ saββatoυ apodekato panta osa ktomai

12 I fast twice in the week; I tithe of all things, as many things as I procure.

12. I fast twice in the week, I give tithes of all that I possess.

12. Jeg faster to Gange om Ugen, jeg giver Tiende af alt det, jeg eier.

12. Jag fastar två resor i veckone, och gifver tiond af allt det jag äger.

12. Minna paastun kakskord näddalas, ma annan kümnest keikist, mis mul on.

12. Aš pasninkauju du kartus per savaitę, duodu dešimtinę iš visko, ką įsigyju’.

12. Ich faste zweimal in der Woche und gebe den Zehnten von allem, was ich habe.

12. Je jeûne deux fois la semaine, je donne la dîme de tout ce que je possède.

12. Ayuno dos veces en la semana: doy diezmos de todo lo que poseo.

12 Ik vast tweemaal per week; ik geef tienden van alles, wat ik bezit.

12. Poszczę dwakroć w tydzieó; daję dziesięcinę ze wszystkiego, co mam.

12. Bőjtölök kétszer egy héten; dézsmát adok mindenből, a mit szerzek.

12 пощусь два раза в неделю, даю десятую часть из всего, что приобретаю.

12. Я пощу два рази на тиждень, даю десятину з усього, що придбаю.

13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.

13 Mutta veronkantaja seisoi taampana, eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa sanoen: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.'

13. Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!

13. Ja Publicani seisoi taambana eikä tahtonut silmiäns nosta Taiwasen päin mutta löi rindoijns ja sanoi: Jumala armahda minun syndisen päälleni.

13. Ja se Weronottaia taambana seisoi/ eike tachtonut Silmiens ylesnosta Taiuasen pein/ Mutta löi Rindoijans ia sanoi/ Jumala armadha minun Synnisen päle'. (Ja se weronottaja taempana seisoi/ eikä tahtonut silmiänsä ylösnostaa taiwaaseen päin/ Mutta löi rintojansa ja sanoi/ Jumala armahda minun syntisen päällen.)

13. καὶ ὁ τελώνης μακρόθεν ἑστὼς οὐκ ἤθελεν οὐδὲ τοὺς ὀφθαλμοὺς εἰς τὸν οὐρανόν ἐπᾶραι, ἀλλ’ ἔτυπτεν εἰς τὸ στῆθος αὐτοῦ λέγων· ὁ Θεός, ἱλάσθητί μοι τῷ ἁμαρτωλῷ.

13. και ο τελωνης μακροθεν εστως ουκ ηθελεν ουδε τους οφθαλμους εις τον ουρανον επαραι αλλ ετυπτεν εις το στηθος αυτου λεγων ο θεος ιλασθητι μοι τω αμαρτωλω 13. kai o telones makrothen estos oυk ethelen oυde toυs ofthalmoυs eis ton oυranon eparai all etυpten eis to stethos aυtoυ legon o theos ilastheti moi to amartolo

13 And the tax collector, standing from afar, was not even willing to lift up his eyes to heaven, but was beating at his chest, saying, God, be lenient to me, the sinner.

13. And the publican, standing afar off, would not lift up so much as his eyes unto heaven, but smote upon his breast, saying, God be merciful to me a sinner.

13. Og Tolderen stod langt borte og vilde end ikke opløfte Øiene til Himmelen, men slog sig for sit Bryst og sagde: Gud, vær mig Synder naadig!

13. Och Publicanen stod långt ifrån, och ville icke lyfta sin ögon upp till himmelen; utan slog sig för sitt bröst, och sade: Gud, miskunda dig öfver mig syndare.

13. Ja se tölner seisis emalt, ja ei tahtnud omma silmige taewa pole üllestösta, waid löi omma wasto rindo ja ütles: Oh Jummal, olle mulle pattusele armolinne!

13. O muitininkas, atokiai stovėdamas, nedrįso nė akių pakelti į dangų, tik, mušdamasis į krūtinę, maldavo: ‘Dieve, būk gailestingas man, nusidėjėliui!’

13. Und der Zöllner stand von ferne, wollte auch seine Augen nicht aufheben gen Himmel, sondern schlug an seine Brust und sprach: Gott, sei mir Sünder gnädig!

13. Mais le péager, se tenant éloigné, n'osait pas même lever les yeux au ciel; mais il se frappait la poitrine, en disant: O Dieu, sois apaisé envers moi qui suis pécheur!

13. Mas el publicano estando léjos, no quería, ni aun alzar los ojos al cielo; mas hería su pecho, diciendo: Dios, ten misericordia de mí, pecador.

13 En de tollenaar, van verre staande, wilde ook zelfs de ogen niet opheffen naar den hemel, maar sloeg op zijn borst, zeggende: O God! wees mij zondaar genadig!

13. A celnik stojąc z daleka, nie chciał podnieść i oczu swych w niebo, ale się bił w piersi swoje, mówiąc: Boże! bądź miłościw mnie grzesznemu.

13. A vámszedő pedig távol állván, még szemeit sem akarja vala az égre emelni, hanem veri vala mellét, mondván: Isten, légy irgalmas nékem bűnösnek!

13 Мытарь же, стоя вдали, не смел даже поднять глаз на небо; но, ударяя себя в грудь, говорил: Боже! будь милостив ко мне грешнику!

13. А митник, оддалеки ставши, не хотїв і очей до неба звести, а бив у груди себе, кажучи: Боже, милостивий будь менї грішному.

14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

14 Sanon teille, että tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin tuo. Sillä jokainen, joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan."

14. Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

14. Minä sanon teille: tämä meni cotians hurscambana cuin toinen: sillä jocainen cuin idzens ylöndä hän aletan: ja joca hänens alenda se ylötän.

14. Mine sanon teille/ Teme meni cotia's hurska'bana enemin quin se toinen. Sille iocainen quin itzens ylendä/ hen aletan/ Ja ioca henens alanda/ se yletän. (Minä sanon teille/ Tämä meni kotiansa hurskaampana enemmin kuin se toinen. Sillä jokainen kuin itsensä ylentää/ hän alennetaan/ ja joka hänens alentaa/ se ylennetään.)

14. λέγω ὑμῖν, κατέβη οὗτος δεδικαιωμένος εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ ἢ γὰρ ἐκεῖνος· ὅτι πᾶς ὁ ὑψῶν ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται, ὁ δὲ ταπεινῶν ἑαυτὸν ὑψωθήσεται.

14. λεγω υμιν κατεβη ουτος δεδικαιωμενος εις τον οικον αυτου η εκεινος οτι πας ο υψων εαυτον ταπεινωθησεται ο δε ταπεινων εαυτον υψωθησεται 14. lego υmin kateβe oυtos dedikaiomenos eis ton oikon aυtoυ e ekeinos oti pas o υpson eaυton tapeinothesetai o de tapeinon eaυton υpsothesetai

14 I say to you°, This one went-down to his house, having been made righteous (rather) than that (man). For* everyone who is exalting himself will be humbled, but he who is humbling himself will be exalted. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

14. I tell you, this man went down to his house justified rather than the other: for every one that exalteth himself shall be abased; and he that humbleth himself shall be exalted.

14. Jeg siger Eder: denne gik retfærdiggjort hjem til sit Huus fremfor den Anden; thi hvo sig selv ophøier, skal fornedres, men hvo sig selv fornedrer, skal ophøies.

14. Jag säger eder: Denne gick dädan hem igen rättfärdigad, mer än den andre; ty den sig upphöjer, han varder förnedrad; och den sig förnedrar, han varder upphöjd.

14. Minna ütlen teile: Sesinnane läks alla omma kotta parreminne öigeks moistetud kui teine. Sest, iggaüks, kes ennast isse üllendab, tedda allandakse; agga kes ennast isse allandab, tedda üllendakse.)

14. Sakau jums: šitas nuėjo į namus išteisintas, o ne anas. Kiekvienas, kuris save aukština, bus pažemintas, o kuris save žemina, bus išaukštintas’‘.

14. Ich sage euch: Dieser ging hinab gerechtfertigt in sein Haus vor jenem. Denn wer sich selbst erhöht, der wird erniedrigt werden; und wer sich selbst erniedrigt, der wird erhöht werden.

14. Je vous le dis, celui-ci redescendit justifié dans sa maison préférablement à l'autre; car quiconque s'élève sera abaissé, et quiconque s'abaisse sera élevé.

14. Os digo que éste descendió a su casa justificado más bien que el otro; porque cualquiera que se ensalza, será humillado; y el que se humilla, será ensalzado.

14 Ik zeg ulieden: Deze ging af gerechtvaardigd in zijn huis, meer dan die; want een ieder, die zichzelven verhoogt, zal vernederd worden, en die zichzelven vernedert, zal verhoogd worden.

14. Powiadam wam, żeć ten odszedł usprawiedliwionym do domu swego, więcej niżeli on: albowiem kto się wywyższa, będzie poniżony, a kto się poniża, będzie wywyższony.

14. Mondom néktek, ez megigazulva méne alá az ő házához, inkább hogynem amaz: mert valaki felmagasztalja magát, [5†] megaláztatik; és a ki megalázza magát, felmagasztaltatik.

14 Сказываю вам, что сей пошел оправданным в дом свой более, нежели тот: ибо всякий, возвышающий сам себя, унижен будет, а унижающий себявозвысится.

14. Глаголю вам: пійшов сей до дому свого оправданий більш, нїж той; бо кожен, хто несеть ся вгору, принизить ся; хто ж принижуєть ся, пійде вгору.

15 Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.

15 He toivat Hänen luoksensa myös pienokaisia, jotta Hän koskettaisi heitä. Mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.

15. Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.

15. HE toit myös hänen tygöns lapsia että hän heihin rupeis. Cosca Opetuslapset sen näit nuhtelit he nijtä.

15. Toidh he mös henen tygens Lapsi/ Ette hen heihin rupeis. Coska Opetuslapset sen neit/ nuchtelit he nite. (Toit he myös hänen tykönsä lapsi/ Että hän heihin rupeisi. Koska opetuslapset sen näit/ nuhtelit he heitä.)

15. Προσέφερον δὲ αὐτῷ καὶ τὰ βρέφη ἵνα αὐτῶν ἅπτηται· καὶ ἰδόντες οἱ μαθηταὶ ἐπετίμησαν αὐτοῖς.

15. προσεφερον δε αυτω και τα βρεφη ινα αυτων απτηται ιδοντες δε οι μαθηται επετιμησαν αυτοις 15. proseferon de aυto kai ta βrefe ina aυton aptetai idontes de oi mathetai epetimesan aυtois

15 Now they were also bringing to him their babies, in order that he might touch them, but (after) the disciples saw it, they rebuked them.

15. And they brought unto him also infants, that he would touch them: but when his disciples saw it, they rebuked them.

15. Men de bare og smaa Børn til ham, at han skulde røre ved dem; men der Disciplene saae det, truede de dem.

15. Så båro de ock barn till honom, att han skulle taga på dem; då hans Lärjungar det sågo, näpste de dem.

15. Agga nem̃ad töid ka lapsokessi tem̃a jure, et ta neisse piddi puutma; agga kui jüngrid sedda näggid, söitlesid nem̃ad neid.

15. Jėzui atnešdavo kūdikių, kad Jis juos paliestų. Mokiniai, tai matydami, draudė.

15. Sie brachten auch junge Kindlein zu ihm, daß er sie anrühren sollte. Da es aber die Jünger sahen, bedrohten sie die.

15. On lui présentait aussi des petits enfants, afin qu'il les touchât. Les disciples voyant cela, reprenaient ceux qui les présentaient.

15. Y traían también a él niños para que les tocase, lo cual viéndolo sus discípulos, les reñían.

15 En zij brachten ook de kinderkens tot Hem, opdat Hij die zou aanraken; en de discipelen, dat ziende, bestraften dezelve.

15. Przynoszono też do niego i niemowlątka, aby się ich dotykał; co gdy widzieli uczniowie, gromili je.

15. Vivének pedig hozzá kis gyermekeket is, hogy illesse azokat; [6†] mikor pedig a tanítványok ezt látták, megdorgálák azokat.

15 Приносили к Нему и младенцев, чтобы Он прикоснулся к ним; ученики же, видя то, возбраняли им.

15. Приносили ж Йому й дїтей, щоб до них приторкнувсь; бачивши ж ученики, заказували їм.

16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

16 Jeesus kutsui kuitenkin pienokaiset* luokseen ja sanoi: "Sallikaa pienokaisten tulla luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.

16. Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

16. Mutta cuin Jesus oli heitä cudzunut tygöns sanoi hän: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät heitä kieldäkö:

16. Mutta quin Iesus oli heite tygens cutzunut/ sanoi hen/ Sallicat Lapset tulla minu' tykeni/ ia elkette heite kieldekö/ (Mutta kuin Jesus oli heitä tykönsä kutsunut/ sanoi hän/ Sallikaat lapset tulla minun tyköni/ ja älkäätte heitä kieltäkö/)

16. ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτὰ εἶπεν· Ἄφετε τὰ παιδία ἔρχεσθαι πρός με καὶ μὴ κωλύετε αὐτά· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

16. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτα ειπεν αφετε τα παιδια ερχεσθαι προς με και μη κωλυετε αυτα των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια του θεου 16. o de iesoυs proskalesamenos aυta eipen afete ta paidia erchesthai pros me kai me kolυete aυta ton gar toioυton estin e βasileia toυ theoυ

16 But Jesus, having called them to him, said, Allow° the little children to come to me and do° not forbid them; for* the kingdom of God is for such.

16. But Jesus called them unto him, and said, Suffer little children to come unto me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.

16. Men Jesus kaldte dem til sig og sagde: lader de smaa Børn komme til mig, og formener dem det ikke; thi Guds Rige hører saadanne til.

16. Men Jesus kallade dem till sig, och sade: Låter barnen komma till mig, och förmener dem icke; ty sådana hörer Guds rike till.

16. Agga Jesus kutsus neid ennese jure, ja ütles: Laske lapsokessed minno jure tulla, ja ärge keelge neid mitte, sest nisugguste pärralt on Jummala riik.

16. Bet Jėzus, pasišaukęs vaikučius, tarė: ‘‘Leiskite mažutėliams ateiti pas mane ir netrukdykite jiems, nes tokių yra Dievo karalystė.

16. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht; denn solcher ist das Reich Gottes.

16. Mais Jésus les appelant à lui, dit: Laissez venir à moi les petits enfants, et ne les en empêchez point; car le royaume de Dieu est pour ceux qui leur ressemblent.

16. Mas Jesús llamándolos, dijo: Dejád los niños venir a mí, y no los impidais; porque de tales es el reino de Dios.

16 Maar Jezus riep dezelve kinderkens tot Zich, en zeide: Laat de kinderkens tot Mij komen, en verhindert hen niet; want derzulken is het Koninkrijk Gods.

16. Ale Jezus zwoławszy ich, rzekł: Dopuśćcie dziatkom przychodzić do mnie, a nie zabraniajcie im; albowiem takowych jest królestwo Boże.

16. De Jézus magához híván őket, monda: Engedjétek, hogy a kis gyermekek én hozzám jőjjenek, és ne tiltsátok el őket; mert ilyeneké az Istennek országa.

16 Но Иисус, подозвав их, сказал: пустите детей приходить ко Мне и не возбраняйте им, иботаковых есть Царствие Божие.

16. Ісус же, покликавши їх, рече: Пустїть дїток приходити до мене й не боронїть їм; таких бо царство Боже.

17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

17 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin pienokainen, se ei pääse sinne sisälle."

17. Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.

17. Sillä sencaltaisten on Jumalan waldacunda: totisest sanon minä teille: joca ei ota Jumalan waldacunda nijncuin lapsi ei hän sinne taida tulla.

17. Sille ette sencaltaisten on Jumala' Waldaku'da. Totisesta sanon mine teille/ Joca ei ota Jumalan Waldaku'da ninquin Lapsi/ ei hen sen siseltule. (Sillä että senkaltaisten on Jumalan waltakunta. Totisesti sanon minä teille/ Joka ei ota Jumalan waltakuntaa niinkuin lapsi/ ei hän sen sisälle tule.)

17. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὃς ἐὰν μὴ δέξηται τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ ὡς παιδίον, οὐ μὴ εἰσέλθῃ εἰς αὐτήν.

17. αμην λεγω υμιν ος εαν μη δεξηται την βασιλειαν του θεου ως παιδιον ου μη εισελθη εις αυτην 17. amen lego υmin os ean me deksetai ten βasileian toυ theoυ os paidion oυ me eiselthe eis aυten

17 Assuredly I am saying to you°, Whoever does not accept the kingdom of God like a little child, he should never enter into it. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

17. Verily I say unto you, Whosoever shall not receive the kingdom of God as a little child shall in no wise enter therein.

17. Sandelig siger jeg Eder: hvo som ikke annammer Guds Rige som et Barn kommer ingenlunde derind.

17. Sannerliga säger jag eder: Hvilken som icke tager Guds rike som ett barn, han skall icke komma derin.

17. Töest minna ütlen teile: Kes ial Jummala riki wasto ei wotta kui lapsoke, se ei sa mitte siñna sisse.

17. Iš tiesų sakau jums: kas nepriims Dievo karalystės kaip kūdikis, niekaip neįeis į ją!’‘

17. Wahrlich ich sage euch: Wer nicht das Reich Gottes annimmt wie ein Kind, der wird nicht hineinkommen.

17. Je vous dis en vérité que quiconque ne recevra pas le royaume de Dieu comme un petit enfant, n'y entrera point.

17. De cierto os digo, que cualquiera que no recibiere el reino de Dios como un niño, no entrará en él.

17 Voorwaar, zeg Ik u: Zo wie het Koninkrijk Gods niet zal ontvangen als een kindeken, die zal geenszins in hetzelve komen.

17. Zaprawdę powiadam wam: Ktobykolwiek nie przyjął królestwa Bożego jako dzieciątko, nie wnijdzie do niego.

17. Bizony mondom néktek: A ki nem úgy fogadja az Isten országát, mint gyermek, [7†] semmiképen nem megy be abba.

17 Истинно говорю вам: кто не примет Царствия Божия, как дитя, тот не войдет в него.

17. Істино глаголю вам: Хто не прийме царства Божого, як дитина, не ввійде в него.

18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

18 Muuan hallitusmies kysyi Häneltä sanoen: ” Hyvä opettaja, mitä minun on tehtävä, jotta perisin iäisen elämän?”

18. Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin?

18. JA hänelle kysyi Päämies ja sanoi: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän saisin?

18. Ja kysyi henelle yxi Pämies ia sanoi/ Hyue Mestari/ Mite minun pite tekemen/ ette mine saisin ijancaikisen Elemen? (Ja kysyi häneltä yksi päämies ja sanoi/ Hywä mestari/ Mitä minun pitää tekemän/ että min saisin iankaikkisen elämän?)

18. Καὶ ἐπηρώτησέ τις αὐτὸν ἄρχων λέγων· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ποιήσας ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω;

18. και επηρωτησεν τις αυτον αρχων λεγων διδασκαλε αγαθε τι ποιησας ζωην αιωνιον κληρονομησω 18. kai eperotesen tis aυton archon legon didaskale agathe ti poiesas zoen aionion kleronomeso

18 And a certain ruler asked him, saying, Good Teacher, (by) having practiced what, will I inherit everlasting life?

18. And a certain ruler asked him, saying, Good Master, what shall I do to inherit eternal life?

18. Og en af de Øverste spurgte ham og sagde: gode Mester! hvad skal jeg gjøre, at jeg kan arve et evigt Liv?

18. Och frågade honom en öfverste, sägandes: Gode Mästar, hvad skall jag göra, att jag må få evinnerligit lif?

18. Ja üks üllem küssis tem̃alt, ja ütles: Hea Öppetaja, mis pean ma teggema, et ma iggawest ello woiksin pärrida?

18. Vienas valdininkas Jį paklausė: ‘‘Gerasis Mokytojau, ką turiu daryti, kad paveldėčiau amžinąjį gyvenimą?’‘

18. Und es fragte ihn ein Oberster und sprach: Guter Meister, was muß ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

18. Alors un des principaux du lieu demanda à Jésus: Bon Maître, que dois-je faire pour obtenir la vie éternelle?

18. Y le preguntó un príncipe, diciendo: ¿Maestro bueno, qué haré para poseer la vida eterna?

18 En een zeker overste vraagde Hem, zeggende: Goede Meester, wat doende zal ik het eeuwige leven beerven?

18. I pytał go niektóry książę, mówiąc: Nauczycielu dobry! co czyniąc odziedziczę żywot wieczny?

18. És megkérdé őt egy főember, mondván: Jó Mester, mit cselekedjem, [8†] hogy az örökéletet elnyerhessem?

18 И спросил Его некто из начальствующих: Учитель благий! что мне делать, чтобы наследовать жизнь вечную?

18. І питав Його один старшина, кажучи: Учителю благий, що робивши життє вічнє наслїджу.

19 Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.

19 Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi yksi, Jumala.

19. Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.

19. Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hywäxi cudzut? Ei ole kengän hywä waan ainoa Jumala.

19. Nin Iesus sanoi henelle/ Mites minun Hyuexi cutzudh? Eikengen hyue ole waan ainoa Jumala. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Mitäs minun hywäksi kutsut? Ei kenkään hywä ole waan ainoa Jumala.)

19. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς, ὁ Θεός.

19. ειπεν δε αυτω ο ιησους τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος 19. eipen de aυto o iesoυs ti me legeis agathon oυdeis agathos ei me eis o theos

19 But Jesus said to him, Why do you call* me good? None is good, except one, (our) God.

19. And Jesus said unto him, Why callest thou me good none is good, save one, that is, God.

19. Men Jesus sagde til ham: hvi kalder du mig god? Ingen er god uden Een, det er Gud.

19. Sade Jesus till honom: Hvi kallar du mig godan? Ingen är god, utan allena Gud.

19. Agga Jesus ütles temmale: Mis sa mind heaks hüad, ükski ep olle hea, kui agga üks, se on Jummal.

19. Jėzus jam atsakė: ‘‘Kodėl vadini mane geru? Nė vieno nėra gero, tik vienas Dievas.

19. Jesus aber sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott.

19. Jésus lui dit: Pourquoi m'appelles-tu bon? Personne n'est bon, sauf Dieu seul.

19. Y Jesús le dijo: ¿Por qué me dices, bueno? ninguno hay bueno, sino uno solo, Dios.

19 En Jezus zeide tot hem: Wat noemt gij Mij goed? Niemand is goed, dan Een, namelijk God.

19. I rzekł mu Jezus: Przecz mię zowiesz dobrym? Nikt nie jest dobry, tylko jeden, to jest Bóg.

19. Monda pedig néki Jézus: Miért mondasz engem jónak? Nincs senki jó, csak egy, az Isten.

19 Иисус сказал ему: что ты называешь Меня благим? никто не благ, как только один Бог;

19. Рече ж йому Ісус: Чого мене звеш благим? нїхто не благий, тільки один, Бог.

20 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

20 Käskyt tunnet: 'Älä tee aviorikosta', Älä tapa', Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi."

20. Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.

20. Käsky sanat sinä tiedät: älä huorin tee: älä tapa: älä warasta: älä sano wäärä todistusta: cunnioita Isäs ja äitiäs.

20. Keskysanat sine tiedhet/ Ele horitee. Ele tapa. Ele warghasta. Ele sano wäre todistusta. Cunnioita sinun Ises ia sinun Eites. (Käskysanat sinä tiedät/ Älä huorintee. Älä tapa. Älä warasta. Älä sano wäärää todistusta. Kunnioita sinun isääsi ja sinun äitiäsi.)

20. τὰς ἐντολὰς οἶδας· μὴ μοιχεύσῃς, μὴ φονεύσῃς, μὴ κλέψῃς, μὴ ψευδομαρτυρήσῃς, τίμα τὸν πατέρα σου καὶ τὴν μητέρα σου.

20. τας εντολας οιδας μη μοιχευσης μη φονευσης μη κλεψης μη ψευδομαρτυρησης τιμα τον πατερα σου και την μητερα σου 20. tas entolas oidas me moicheυses me foneυses me klepses me pseυdomartυreses tima ton patera soυ kai ten metera soυ

20 You know the commandments: ‘Do not commit adultery. Do not murder. Do not steal. Do not falsely testify. Honor your father and your mother.’ {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20.}

20. Thou knowest the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Honour thy father and thy mother.

20. Du veed Budene: du skal ikke bedrive Hoer; du skal ikke slaae ihjel; du skal ikke stjæle; du skal ikke bære falsk Vidnesbyrd; ær din Fader og din Moder.

20. Budorden vetst du: Du skall icke bedrifva hor; du skall icke dräpa; du skall icke stjäla; du skall icke säga falskt vittnesbörd; du skall ära din fader och dina moder.

20. Kässud tead sinna: Sinna ei pea mitte abbiello ärrarikkuma. Sinna ei pea mitte tapma. Sinna ei pea mitte warrastama. Siña ei pea mitte wallet tunnistama. Auusta omma issa ja omma emma.

20. Įsakymus žinai: ‘Nesvetimauk, nežudyk, nevok, melagingai neliudyk, gerbk savo tėvą ir motiną’ ‘‘.

20. Du weißt die Gebote wohl: "Du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht töten; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis reden; du sollst deinen Vater und deine Mutter ehren."

20. Tu connais les commandements: Tu ne commettras point d'adultère; tu ne tueras point; tu ne déroberas point; tu ne diras point de faux témoignage; honore ton père et ta mère.

20. Los mandamientos sabes: No matarás: No adulterarás: No hurtarás: No dirás falso testimonio: Honra a tu padre, y a tu madre.

20 Gij weet de geboden: Gij zult geen overspel doen; gij zult niet doden; gij zult niet stelen; gij zult geen valse getuigenis geven; eer uw vader en uw moeder.

20. Umiesz przykazania? Nie cudzołóż, nie zabijaj, nie kradnij, nie świadcz fałszywie, czcij ojca twego i matkę twoję.

20. A parancsolatokat tudod: [9†] Ne paráználkodjál; ne ölj; ne lopj; hamis tanubizonyságot ne tégy; tiszteld atyádat és anyádat.

20 знаешь заповеди: не прелюбодействуй, не убивай, не кради, не лжесвидетельствуй, почитай отца твоего и матерь твою.

20. Заповідї знаєш: Не чини перелюбу, Не вбивай, Не кради, Не сьвідкуй криво, Поважай батька твого й матїр твою.

21 Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

21 Mutta hän sanoi: "Näitä kaikkia olen seurannut nuoresta asti."

21. Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.

21. Nijn hän sanoi: Nämät caicki olen minä minun nuorudestani pitänyt.

21. Nin hen sanoi/ Nämet caiki mine olen pitenyt hamast minun Norudhestani. (Niin hän sanoi/ Nämät kaikki minä olen pitänyt hamasta minun nuoruudestani.)

21. ὁ δὲ εἶπε· Ταῦτα πάντα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου.

21. ο δε ειπεν ταυτα παντα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου 21. o de eipen taυta panta efυlaksamen ek neotetos moυ

21 But he said, I (have) observed all these things from my youth (up).

21. And he said, All these have I kept from my youth up.

21. Da sagde han: dette har jeg holdet altsammen fra min Ungdom af.

21. Då sade han: Allt detta hafver jag hållit af min ungdom.

21. Agga temma ütles: Sedda keik ollen ma piddanud ommast norest pölwest.

21. Tas atsakė: ‘‘Viso šito laikausi nuo savo jaunystės’‘.

21. Er aber sprach: Das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf.

21. Il lui dit: J'ai gardé toutes ces choses dès ma jeunesse.

21. Y él dijo: Todas estas cosas he guardado desde mi juventud.

21 En hij zeide: Al deze dingen heb ik onderhouden van mijn jonkheid aan.

21. A on rzekł: Tegom wszystkiego przestrzegał od młodości mojej.

21. Az pedig monda: Mindezeket ifjúságomtól fogva megtartottam.

21 Он же сказал: все это сохранил я от юности моей.

21. Він же каже: Се все хоронив я з малку мого.

22 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

22 Kuultuaan tämän Jeesus sanoi hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa*, ja tule ja seuraa minua."

22. Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.

22. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän hänelle: yxi sinulda wielä puuttu: myy caicki mitä sinulla on ja jaa waiwaisten nijn sinä saat tawaran Taiwas ja tule ja seura minua.

22. Coska Iesus sen cwli/ sanoi hen henelle/ Wiele nyt yxi sinulle puuttu/ Myy caiki mite sinulla ombi/ ia iagha Waiuasten/ nin sine saadh Tauara' taiuahas/ ia tule ia seura minua. (Koska Jesus sen kuuli/ sani hän hänelle/ Wielä nyt yksi sinulta puuttuu/ Myy kaikki mitä sinulla ompi/ ja jaa waiwasten/ niin sinä saat tawaran taiwaassa/ ja tule ja seuraa minua.)

22. ἀκούσας δὲ ταῦτα ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἔτι ἕν σοι λείπει· πάντα ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ διάδος πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι.

22. ακουσας δε ταυτα ο ιησους ειπεν αυτω ετι εν σοι λειπει παντα οσα εχεις πωλησον και διαδος πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι 22. akoυsas de taυta o iesoυs eipen aυto eti en soi leipei panta osa echeis poleson kai diados ptochois kai ekseis thesaυron en oυrano kai deυro akoloυthei moi

22 Now having heard these things, Jesus said to him, One thing is still deficient for you. Sell all things, as many things as you have and distribute to the poor and you will have treasure in heaven and come-here. Follow me.

22. Now when Jesus heard these things, he said unto him, Yet lackest thou one thing: sell all that thou hast, and distribute unto the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come, follow me.

22. Men der Jesus det hørte, sagde han til ham: endnu fattes dig Eet: sælg alt det, du har, og uddeel det til Fattige, saa skal du have et Liggendefæ i Himmelen; og kom, følg mig.

22. Då Jesus det hörde, sade han till honom: Än fattas dig ett; sälj bort allt det du hafver, och skift emellan de fattiga, och du skall få en skatt i himmelen; och kom, och följ mig.

22. Agga kui Jesus sedda kulis, ütles ta temmale: Ühte on sul weel waiak: mü keik ärra, mis sul on, ja jagga waestele, siis on sul warrandus taewas, ja tulle, käi minno järrel.

22. Tai išgirdęs, Jėzus jam tarė: ‘‘Tau trūksta vieno dalyko: parduok visa, ką turi, išdalink vargšams, ir turėsi turtą danguje. Tada ateik ir sek paskui mane!’‘

22. Da Jesus das hörte, sprach er zu ihm: Es fehlt dir noch eins. Verkaufe alles, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben; und komm, folge mir nach!

22. Jésus entendant cela, lui dit: Il te manque encore une chose; vends tout ce que tu as, et le distribue aux pauvres, et tu auras un trésor dans le ciel; puis viens, et suis-moi.

22. Y Jesús oido esto, le dijo: Aun una cosa te falta: todo lo que tienes, véndelo, y dálo a los pobres, y tendrás tesoro en el cielo; y ven, sígueme.

22 Doch Jezus, dit horende, zeide tot hem: Nog een ding ontbreekt u; verkoop alles, wat gij hebt, en deel het onder de armen, en gij zult een schat hebben in den hemel; en kom herwaarts, volg Mij.

22. Co usłyszawszy Jezus, rzekł mu: Jednego ci jeszcze nie dostaje; wszystko, co masz, sprzedaj, a rozdaj ubogim, a będziesz miał skarb w niebie; a przyszedłszy naśladuj mię.

22. Jézus ezeket hallván, monda néki: Még egy [10†] fogyatkozás van benned: Add el mindenedet, a mid van, és oszd el a szegényeknek, és kincsed lesz mennyországban; és jer, kövess engem.

22 Услышав это, Иисус сказал ему: еще одного недостает тебе: все, что имеешь, продай и раздай нищим, и будешь иметь сокровище на небесах, и приходи, следуй за Мною.

22. Почувши ж се Ісус, рече йому: Ще одного тобі недостає: усе, що маєш, продай та й роздай убогим, і мати меш скарб на небі; та й приходь, ійди слїдом за мною.

23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas.

23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas.

23. Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.

23. Cosca hän sen cuuli tuli hän murhellisexi: sillä hän oli sangen ricas.

23. Coska hen sen cwli/ tuli hen murehisans/ Sille hen oli sangen ricas. (Koska hän sen kuuli/ tuli hän murheesensa/ Sillä hän oli sangen rikas.)

23. ὁ δὲ ἀκούσας ταῦτα περίλυπος ἐγένετο· ἦν γὰρ πλούσιος σφόδρα.

23. ο δε ακουσας ταυτα περιλυπος εγενετο ην γαρ πλουσιος σφοδρα 23. o de akoυsas taυta perilυpos egeneto en gar ploυsios sfodra

23 But he heard these things, (and) became very sorrowful; for* he was extremely rich.

23. And when he heard this, he was very sorrowful: for he was very rich.

23. Men der han det hørte, blev han heel bedrøvet; thi han var saare rig.

23. Då han det hörde, vardt han storliga bedröfvad; ty han var ganska rik.

23. Agga kui temma sedda kulis, sai temma koggone kurwaks, sest ta olli wägga rikkas.

23. Tai išgirdęs, jis nusiminė, nes buvo labai turtingas.

23. Da er aber das hörte, ward er traurig; denn er war sehr reich.

23. Mais quand il eut entendu cela, il devint tout triste; car il était fort riche.

23. Entónces él, oidas estas cosas, se entristeció sobre manera, porque era muy rico.

23 Maar als hij dit hoorde, werd hij geheel droevig; want hij was zeer rijk.

23. A on usłyszawszy to, bardzo się zasmucił; bo był nader bogaty.

23. Az pedig ezeket hallván, igen megszomorodék; mert igen gazdag vala.

23 Он же, услышав сие, опечалился, потому что был очень богат.

23. Він же, почувши се, став вельми сумний, був бо дуже багатий.

24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24 Nähdessään hänen olevan syvästi murheissaan Jeesus sanoi: "Kuinka vaikeasti pääsevätkään Jumalan valtakuntaan ne, joilla on varakkuutta!

24. Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;

24. Cosca Jesus näki hänen murheisans olewan sanoi hän: cuinga työläst rickat tulewat Jumalan waldacundan:

24. Coska nyt Iesus näki henen murehisans oleuan/ sanoi hen/ Quin tölest ne Rickat Jumala' Waldaku'nan sisellekieuuet/ (Koska nyt Jesus näki hänen murheissansa olewan/ sanoi hän/ Kuin työlästä ne rikkaat Jumalan waltakunnan sisälle käydä.)

24. Ἰδὼν δὲ αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς περίλυπον γενόμενον εἶπε· Πῶς δυσκόλως οἱ τὰ χρήματα ἔχοντες εἰσελεύσονται εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ!

24. ιδων δε αυτον ο ιησους περιλυπον γενομενον ειπεν πως δυσκολως οι τα χρηματα εχοντες εισελευσονται εις την βασιλειαν του θεου 24. idon de aυton o iesoυs perilυpon genomenon eipen pos dυskolos oi ta chremata echontes eiseleυsontai eis ten βasileian toυ theoυ

24 Now having seen him, Jesus became very sorrowful, he said, How those who have wealth will hardly enter into the kingdom of God!

24. And when Jesus saw that he was very sorrowful, he said, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!

24. Men der Jesus saae, at han var bleven heel bedrøvet, sagde han: hvor vanskelig skulle de, som have Rigdom, komme ind i Guds Rige;

24. Då Jesus såg honom vara mägta bedröfvad, sade han: O! med huru stor plats komma de i Guds rike, som penningar hafva;

24. Agga kui Jesus näggi, et ta koggoniste kurwaks sanud, ütles temma: Kui waewalt sawad need Jummala riki, kennel paljo warrandust on.

24. Matydamas jį nuliūdusį, Jėzus prabilo: ‘‘Kaip sunkiai turintieji turtų įeis į Dievo karalystę!

24. Da aber Jesus sah, daß er traurig war geworden, sprach er: Wie schwer werden die Reichen in das Reich Gottes kommen!

24. Jésus voyant qu'il était devenu tout triste, dit: Qu'il est difficile à ceux qui ont des richesses d'entrer dans le royaume de Dieu!

24. Y viendo Jesús que se había entristecido mucho, dijo: ¡Cuán dificultosamente entrarán en el reino de Dios, los que tienen riquezas!

24 Jezus nu, ziende, dat hij geheel droevig geworden was, zeide: Hoe bezwaarlijk zullen degenen, die goed hebben, in het Koninkrijk Gods ingaan!

24. A gdy go Jezus ujrzał bardzo zasmuconego, rzekł: Jakoż trudno ci, co mają pieniądze, wnijdą do królestwa Bożego!

24. És mikor látta Jézus, hogy az igen megszomorodék, monda: Mily nehezen mennek be az Isten országába, a kiknek [11†] gazdagságuk van!

24 Иисус, видя, что он опечалился, сказал: как трудно имеющим богатство войти в Царствие Божие!

24. Побачивши ж його Ісус, що вельми сумний став, рече: Як тяжко багацтва маючи увійти в царство Боже!

25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25 Sillä helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25. Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.

25. Pikemmin käy Cameli neulan silmästä cuin ricas tule Jumalan waldacundan.

25. Pikimin kieupi Cameli neulan silmen lepitze/ quin Ricas siselkieupi Jumalan Waldaku'dan. (Pikemmin käypi kameli neulan silmän läwitse/ kuin rikas sisälle käypi Jumalan waltakuntaan.)

25. εὐκοπώτερον γάρ ἐστι κάμηλον διὰ τρυμαλιᾶς ραφίδος εἰσελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν.

25. ευκοπωτερον γαρ εστιν καμηλον δια τρυμαλιας ραφιδος εισελθειν η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 25. eυkopoteron gar estin kamelon dia trυmalias rafidos eiselthein e ploυsion eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

25 For* it is easier (for) a camel to enter in through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

25. For it is easier for a camel to go through a needle's eye, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

25. thi det er lettere, at en Kameel gaaer igjennem et Naaleøie, end at en Rig kommer ind i Guds Rige.

25. Ty snarare kan en camel gå igenom ett nålsöga, än en riker komma in i Guds rike.

25. Sest se on hölpsam, et kammeel nöäla silmast läbbi lähhäb, kui et rikkas Jummala rigi sisse lähhäb.

25. Lengviau kupranugariui išlįsti pro adatos ausį, negu turtingam įeiti į Dievo karalystę!’‘

25. Es ist leichter, daß ein Kamel gehe durch ein Nadelöhr, denn daß ein Reicher in das Reich Gottes komme.

25. Il est plus facile à un chameau d'entrer par le trou d'une aiguille, qu'à un riche d'entrer dans le royaume de Dieu.

25. Porque más fácil cosa es entrar un camello por un ojo de una aguja, que un rico entrar en el reino de Dios.

25 Want het is lichter, dat een kemel ga door het oog van een naald, dan dat een rijke in het Koninkrijk Gods inga.

25. Albowiem łatwiej jest wielbłądowi przejść przez ucho igielne, niż bogatemu wnijść do królestwa Bożego.

25. Mert könnyebb a tevének a tű fokán átmenni, hogynem a gazdagnak az Isten országába bejutni.

25 ибо удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царствие Божие.

25. Легше бо верблюдові кріз ушко голки пройти, нїж багатому в царство Боже ввійти.

26 Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

26 Niin ne, jotka sen kuulivat sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

26. Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?

26. Nijn he sanoit jotca sen cuulit: cucasta taita autuaxi tulla?

26. Nin ne sanoit iotca sen cwlit/ Cuca sis taita wapaxi tulla? (Niin he sanoit jotka sen kuulit/ Kuka siis taitaa wapaaksi tulla?)

26. εἶπον δὲ οἱ ἀκούσαντες· Καὶ τίς δύναται σωθῆναι;

26. ειπον δε οι ακουσαντες και τις δυναται σωθηναι 26. eipon de oi akoυsantes kai tis dυnatai sothenai

26 Now those who heard it said, And who is able to be saved?

26. And they that heard it said, Who then can be saved?

26. Men de, som hørte det, sagde: hvo kan da blive salig?

26. Då sade de som det hörde: Ho kan då varda salig?

26. Agga need, kes kuulsid, ütlesid: Kes siis woib önsaks sada?

26. Girdėjusieji tai paklausė: ‘‘Kas tada gali būti išgelbėtas?’‘

26. Da sprachen, die das hörten: Wer kann denn selig werden?

26. Et ceux qui l'entendaient dirent: Et qui peut être sauvé?

26. Y los que lo oían, dijeron: ¿Y quién podrá ser salvo?

26 En die dit hoorden, zeiden: Wie kan dan zalig worden?

26. Tedy rzekli ci, którzy to słyszeli: I któż może być zbawiony?

26. A kik pedig ezt hallották, mondának: Ki idvezülhet tehát?

26 Слышавшие сие сказали: кто же может спастись?

26. Казали ж ті, що чули: То хто ж може спастись?

27 Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".

27 Mutta Hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista."

27. Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.

27. Hän sanoi: mitä ihmisille on mahdotoin se on Jumalalle mahdollinen.

27. Nin hen sanoi/ Mite Inhimisten edes ombi mahdotoin/ ne ouat Jumalan edes mahdoliset. (Niin hän sanoi/ Mitä ihmisten edes ompi mahdotoin/ ne owat Jumalan edes mahdolliset.)

27. ὁ δὲ εἶπε· Τὰ ἀδύνατα παρὰ ἀνθρώποις δυνατὰ παρὰ τῷ Θεῷ ἐστιν.

27. ο δε ειπεν τα αδυνατα παρα ανθρωποις δυνατα εστιν παρα τω θεω 27. o de eipen ta adυnata para anthropois dυnata estin para to theo

27 But he said, The things (which are) impossible with men are possible with God.

27. And he said, The things which are impossible with men are possible with God.

27. Men han sagde: hvad som er umuligt for Mennesker, det er muligt for Gud.

27. Men han sade: Det omöjeligit är för menniskom, det är möjeligit för Gud.

27. Agga temma ütles: Mis innimeste jures on woimatta, sedda woib Jummal tehha.

27. Jis atsakė: ‘‘Kas neįmanoma žmonėms, įmanoma Dievui’‘.

27. Er aber sprach: Was bei den Menschen unmöglich ist, das ist bei Gott möglich.

27. Et Jésus leur dit: Ce qui est impossible aux hommes est possible à Dieu.</J>

27. Y él les dijo: Lo que es imposible acerca de los hombres, posible es acerca de Dios.

27 En Hij zeide: De dingen, die onmogelijk zijn bij de mensen, zijn mogelijk bij God.

27. Ale on rzekł: Co jest niemożebne u ludzi, możebne jest u Boga.

27. Ő pedig monda: A mi embereknél lehetetlen, [12†] lehetséges az Istennél.

27 Но Он сказал: невозможное человекам возможно Богу.

27. Він же рече: Неможливе у людей - можливе у Бога.

28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua".

28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, olemme luopuneet kaikesta* ja seuranneet sinua."

28. Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.

28. NIjn Petari sanoi: cadzo me jätimme caicki ja seuraisimme sinua.

28. Nin sanoi Petari/ Catzo/ me caiki iätime ia seurasim sinua. (Niin sanoi Petari/ Katso/ me kaikki jätimme ja seurasimme sinua.)

28. Εἶπε δὲ ὁ Πέτρος· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πὰντα καὶ ἠκολουθήσαμέν σοι.

28. ειπεν δε ο πετρος ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι 28. eipen de o petros idoυ emeis afekamen panta kai ekoloυthesamen soi

28 But Peter said, Behold, we left all and followed you.

28. Then Peter said, Lo, we have left all, and followed thee.

28. Men Peter sagde: see, vi have forladt Alting, og fulgt dig.

28. Då sade Petrus: Si, vi hafve all ting öfvergifvit, och följt dig.

28. Agga Peetrus ütles: Wata, meie olleme keik mahhajätnud, ja olleme sinno järrel käinud.

28. Tada Petras tarė: ‘‘Štai mes viską palikome ir nusekėme paskui Tave’‘.

28. Da sprach Petrus: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt.

28. Et Pierre dit: Voici, nous avons tout quitté, et nous t'avons suivi.

28. Entónces Pedro dijo: He aquí, nosotros hemos dejado todas las cosas, y te hemos seguido.

28 En Petrus zeide: Zie, wij hebben alles verlaten, en zijn U gevolgd.

28. I rzekł Piotr: Otośmy my opuścili wszystko, a poszliśmy za tobą.

28. És monda Péter: Ímé mi mindent elhagytunk, és [13†] követtünk téged!

28 Петр же сказал: вот, мы оставили все и последовали за Тобою.

28. Каже ж Петр: Ось ми покинули все, та й пійшли слїдом за Тобою.

29 Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,

29 Niin Hän sanoi heille: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan vuoksi on luopunut talosta tai vanhemmista* tai veljistä tai vaimosta tai lapsista,

29. Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,

29. Hän sanoi heille: totisest sanon minä teille: ei ole kengän joca jätti huonens wanhemmans weljens emändäns ja lapsens Jumalan waldacunnan tähden?

29. Nin sanoi hen heille/ Totisesta sano' mine teille/ Eikengen ole/ ioca iätti Honens/ eli wanhemans/ eli weliens/ eli Emenens/ eli Lapsens Jumala' waldaku'nan tedhen/ (Niin sanoi hän heille/ Totisesti sanon minä teille/ Ei kenkään ole/ joka jätti huoneensa/ eli wanhempansa/ eli weljensä/ eli emäntänsä/ eli lapsensa Jumalan waltakunnan tähden/)

29. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐδείς ἐστιν ὃς ἀφῆκεν οἰκίαν ἢ γονεῖς ἢ ἀδελφοὺς ἢ γυναῖκα ἢ τέκνα ἕνεκεν τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ,

29. ο δε ειπεν αυτοις αμην λεγω υμιν οτι ουδεις εστιν ος αφηκεν οικιαν η γονεις η αδελφους η γυναικα η τεκνα ενεκεν της βασιλειας του θεου 29. o de eipen aυtois amen lego υmin oti oυdeis estin os afeken oikian e goneis e adelfoυs e gυnaika e tekna eneken tes βasileias toυ theoυ

29 But he said to them, Assuredly I am saying to you°, There is no one who (has) left (his) house or parents or brethren or wife or children, because of the kingdom of God,

29. And he said unto them, Verily I say unto you, There is no man that hath left house, or parents, or brethren, or wife, or children, for the kingdom of God's sake,

29. Men hans agde til dem: sandelig siger jeg Eder: der er Ingen, som har forladt Huus eller Forældre eller Brødre eller Hustru eller Børn for Guds Riges Skyld,

29. Sade han till dem: Sannerliga säger jag eder; ingen är den som hafver öfvergifvit hus, eller föräldrar, eller bröder, eller hustru, eller barn, för Guds rikes skull;

29. Agga temma ütles neile: Töest minna ütlen teile, et ükski ep olle, kes on mahhajätnud kodda ehk wannemid, ehk wende, ehk naest, ehk lapsi Jummala rigi pärrast,

29. Jėzus atsakė jiems: ‘‘Iš tiesų sakau jums: nėra nė vieno, kuris paliko namus ar tėvus, ar brolius, ar žmoną, ar vaikus dėl Dievo karalystės

29. Er aber sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Es ist niemand, der ein Haus verläßt oder Eltern oder Brüder oder Weib oder Kinder um des Reiches Gottes willen,

29. Et il leur dit: Je vous dis en vérité, qu'il n'est personne qui ait laissé une maison, ou des parents ou des frères, ou une femme ou des enfants, pour le royaume de Dieu,

29. Y él les dijo: De cierto os digo, que nadie hay que haya dejado casa, o padres, o hermanos, o mujer, o hijos, por el reino de Dios,

29 En Hij zeide tot hen: Voorwaar, Ik zeg ulieden, dat er niemand is, die verlaten heeft huis, of ouders, of broeders, of vrouw, of kinderen, om het Koninkrijk Gods;

29. Tedy im on rzekł: Zaprawdę powiadam wam, iż nie masz nikogo, co by opuścił dom, albo rodziców, albo braci, albo żonę, albo dzieci dla królestwa Bożego,

29. Ő pedig monda nékik: Bizony mondom néktek, hogy senki sincs, a ki elhagyta házát, vagy szüleit, vagy testvéreit, vagy feleségét, vagy gyermekeit az Isten országáért, [14†]

29 Он сказал им: истинно говорю вам: нет никого, кто оставил бы дом, или родителей, или братьев, или сестер, или жену, или детей для Царствия Божия,

29. Він же рече їм: Істино, істино глаголю вам: Що нема нїкого, хто покинув господу, або родителїв, або братів, або жінку, або дїти задля царства Божого,

30 ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää".

30 eikä saisi monin verroin tässä ajassa ja tulevassa maailmanajassa iäistä elämää."

30. Joka ei paljoa enempää saa tällä ajalla jällensä, ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän.

30. Joca ei paljo enämbätä saa tällä ajalla jällens ja tulewaises mailmas ijancaickisen elämän.

30. ioca ei palio ene'be ielle'ssaa/ telle aijalla/ ia tuleuaises Mailmas/ sen ija'caikisen eleme'. (joka ei paljon enemmän jällens saa/ tällä ajalla/ ja tulewaisessa maalimassa/ sen iankaikkisen elämän.)

30. ὃς οὐ μὴ ἀπολάβῃ πολλαπλασίονα ἐν τῷ καιρῷ τούτῳ καὶ ἐν τῷ αἰῶνι τῷ ἐρχομένῳ ζωὴν αἰώνιον.

30. ος ου μη απολαβη πολλαπλασιονα εν τω καιρω τουτω και εν τω αιωνι τω ερχομενω ζωην αιωνιον 30. os oυ me apolaβe pollaplasiona en to kairo toυto kai en to aioni to erchomeno zoen aionion

30 who should not receive much-more in this time, and should not receive everlasting life in the age to come. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

30. Who shall not receive manifold more in this present time, and in the world to come life everlasting.

30. som jo skal annamme det mange Fold igjen i denne Tid og i den til kommende Verden et evigt Liv.

30. Den icke skall igenfå mycket mer i denna tiden, och i tillkommande verld evinnerligit lif.

30. Kes ei peaks jälle sama mitto wörra selsinnatsel aial, ja tullewas ilmas iggawest ello.

30. ir kuris jau šiuo metu negautų nepalyginamai daugiau, o būsimajame pasaulyje­amžinojo gyvenimo’‘.

30. der es nicht vielfältig wieder empfange in dieser Zeit, und in der zukünftigen Welt das ewige Leben.

30. Qui ne reçoive beaucoup plus en ce siècle-ci, et, dans le siècle à venir, la vie éternelle.

30. Que no haya de recibir mucho más en este tiempo, y en el siglo venidero la vida eterna.

30 Die niet zal veelvoudig weder ontvangen in dezen tijd, en in de toekomende eeuw het eeuwige leven.

30. Aby nie wziął daleko więcej w tym czasie, a w przyszłym wieku żywota wiecznego.

30. A ki sokszorta többet ne kapna ebben az időben, a jövendő világon pedig örök életet.

30 и не получил бы гораздо более в сие время, и в век будущий жизни вечной.

30. та й не приняв багато більше часу сього, а в віку будучому життє вічнє.

31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.

31 Ja Hän otti luokseen ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja on täysin toteutuva kaikki, mitä profeettain välityksellä on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.

31. Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.

31. JA hän otti tygöns ne caxitoistakymmendä ja sanoi heille: Cadzo me menemme Jerusalemijn ja caicki pitä täytettämän cuin Prophetailda ihmisen Pojasta kirjoitetut owat:

31. Nin otti Iesus tygens ne caxitoistakymende ia sanoi heille/ Catzo/ me ylesmenem Jerusalemin/ ia caiki pite teutettemen iotca kirioitetudh ouat Prophetain cautta Inhimisen Poiast/ (Niin otti Jesus tykönsä ne kaksitoista kymmentä ja sanoi heille/ Katso/ me ylös menemme Jerusalemiin/ ja kaikki pitää täytettämän jotka kirjoitetut owat prophetain kautta Ihmisen Pojasta/)

31. Παραλαβὼν δὲ τοὺς δώδεκα εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἰερουσόλυμα, καὶ τελειωθήσεται πάντα τὰ γεγραμμένα διὰ τῶν προφητῶν τῷ υἱῷ τοῦ ἀνθρώπου.

31. παραλαβων δε τους δωδεκα ειπεν προς αυτους ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και τελεσθησεται παντα τα γεγραμμενα δια των προφητων τω υιω του ανθρωπου 31. paralaβon de toυs dodeka eipen pros aυtoυs idoυ anaβainomen eis ierosolυma kai telesthesetai panta ta gegrammena dia ton profeton to υio toυ anthropoυ

31 Now having taken the twelve with him and said to them, Behold, we are going-up to Jerusalem, and all the things which have been written through the prophets will be completed by the Son of Man.

31. Then he took unto him the twelve, and said unto them, Behold, we go up to Jerusalem, and all things that are written by the prophets concerning the Son of man shall be accomplished.

31. Men han tog de Tolv til sig og sagde til dem: see, vi gaae op til Jerusalem, og alle de Ting, som ere skrevne Ved Propheterne, skulle fuldkommes paa Menneskens Søn.

31. Då tog Jesus till sig de tolf, och sade till dem: Si, vi gåm upp till Jerusalem, och all ting skola fullbordad varda, som skrifven äro af Propheterna om menniskones Son.

31. Agga temma wottis need kaksteistkümmend ennese jure, ja ütles neile: Wata, meie lähhäme ülles Jerusalemma, ja keik peab löppetadama, mis prohwetide läbbi on kirjotud innimesse Poiast.

31. Jėzus pasišaukė dvylika ir tarė: ‘‘Štai mes einame į Jeruzalę, ir ten išsipildys visa, kas per pranašus parašyta apie Žmogaus Sūnų.

31. Er nahm aber zu sich die Zwölf und sprach zu ihnen: Sehet, wir gehen hinauf gen Jerusalem, und es wird alles vollendet werden, was geschrieben ist durch die Propheten von des Menschen Sohn.

31. Jésus prit ensuite à part les douze, et leur dit: Voici, nous montons à Jérusalem, et toutes les choses qui ont été écrites par les prophètes, touchant le Fils de l'homme, vont être accomplies.

31. Y Jesús tomando aparte los doce, les dijo: He aquí, subimos a Jerusalem, y serán cumplidas todas las cosas que fueron escritas por los profetas del Hijo del hombre.

31 En Hij nam de twaalven bij Zich, en zeide tot hen: Ziet, wij gaan op naar Jeruzalem, en het zal alles volbracht worden aan den Zoon des mensen, wat geschreven is door de profeten.

31. A wziąwszy z sobą onych dwunastu, rzekł im: Oto wstępujemy do Jeruzalemu, a wypełni się wszystko, co napisano przez proroki o Synu człowieczym.

31. És maga mellé vévén a tizenkettőt, monda nékik: Ímé felmegyünk Jeruzsálembe, és beteljesedik minden az embernek Fián, a mit a [15†] próféták megírtak.

31 Отозвав же двенадцать учеников Своих, сказал им: вот, мы восходим в Иерусалим, и совершится все, написанное через пророков о Сыне Человеческом,

31. Узявши ж дванайцятьох, рече до них: Оце йдемо в Єрусалим, і станеть ся все, що написано через пророків, Синові чоловічому.

32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;

32 Sillä Hänet annetaan pakanain käsiin, ja Häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään.

32. Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.

32. Sillä hän ylönannetan pacanoille ja pilcatan ja häwäistän ja syljetän

32. Sille ette he' ylena'netan Pacanoille/ ia hen pilcatan ia häueiste' ia sylieten/ (Sillä että hän ylen annetaan pakanoille/ ja hän pilkataan ja häwäistään ja syljetään/)

32. παραδοθήσεται γὰρ τοῖς ἔθνεσι καὶ ἐμπαιχθήσεται καὶ ὑβρισθήσεται καὶ ἐμπτυσθήσεται,

32. παραδοθησεται γαρ τοις εθνεσιν και εμπαιχθησεται και υβρισθησεται και εμπτυσθησεται 32. paradothesetai gar tois ethnesin kai empaichthesetai kai υβristhesetai kai emptυsthesetai

32 For* he will be given up to the Gentiles, and will be mocked and will be insulted and will be spit on;

32. For he shall be delivered unto the Gentiles, and shall be mocked, and spitefully entreated, and spitted on:

32. Thi han skal overantvordes Hedningerne og bespottes, forhaanes og bespyttes,

32. Ty han skall öfverantvardas Hedningom, och begabbas, och försmädas, och bespottas.

32. Sest tedda antakse ärra pagganatte kätte, ja tedda naertakse ja teotakse ärra, ja temma peäle süllitakse,

32. Jis bus atiduotas pagonims, išjuoktas, paniekintas ir apspjaudytas.

32. Denn er wird überantwortet werden den Heiden; und er wird verspottet und geschmähet und verspeiet werden,

32. Car il sera livré aux gentils, on se moquera de lui, on l'outragera, et on crachera sur lui;

32. Porque será entregado a los Gentiles, y será escarnecido, e injuriado, y escupido;

32 Want Hij zal den heidenen overgeleverd worden, en Hij zal bespot worden, en smadelijk behandeld worden, en bespogen worden.

32. Bo będzie wydany poganom, i będzie naśmiewany, i zelżony, i uplwany:

32. Mert a pogányok [16†] kezébe adatik, és megcsúfoltatik, és meggyaláztatik, és megköpdöstetik;

32 ибо предадут Его язычникам, и поругаются над Ним, и оскорбят Его, и оплюют Его,

32. Буде бо виданий поганам, і насьміхати муть ся з Него, й зневажати муть Його, й плювати муть на Него,

33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."

33 Ja ruoskittuaan he tappavat Hänet, ja kolmantena päivänä Hän nousee ylös."

33. Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.

33. Ja cuin he owat hänen ruoskinet tappawat he hänen ja colmandena päiwänä on hän ylösnousewa. Ja ei he yhtän sana näistä ymmärtänet. Ja tämä puhe oli heildä nijn peitetty ettei he ymmärtänet mitä sanottin.

33. ia quin he ouat henen rooskineet/ tapauat he henen/ Ja colmanna peiuene pite henen ylesnouseman. (ja kuin he owat hänen ruoskineet/ tappawat he hänen/ Ja kolmantena päiwänä pitää hänen ylösnouseman.)

33. καὶ μαστιγώσαντες ἀποκτενοῦσιν αὐτόν, καὶ τῇ ἡμέρᾳ τῇ τρίτῃ ἀναστήσεται.

33. και μαστιγωσαντες αποκτενουσιν αυτον και τη ημερα τη τριτη αναστησεται 33. kai mastigosantes apoktenoυsin aυton kai te emera te trite anastesetai

33 and having scourged, they will be killing him, and he will be rising* up in the third day.

33. And they shall scourge him, and put him to death: and the third day he shall rise again.

33. og de skulle hudstryge og ihjelslaae ham; og tredie Dag skal han opstaae.

33. Och sedan de hafva hudflängt honom, skola de döda honom; och tredje dagen skall han uppstå igen.

33. Ja kui nemmad tedda sawad piitsaga peksnud, siis tapwad nemmad temma ärra, ja kolmandamal päwal peab temma jälle üllestousma.

33. Tie nuplaks Jį ir nužudys, bet trečią dieną Jis prisikels’‘.

33. und sie werden ihn geißeln und töten; und am dritten Tage wird er wieder auferstehen.

33. Et après qu'on l'aura fouetté, on le fera mourir, et le troisième jour il ressuscitera.

33. Y después que le hubieren azotado, le matarán; mas al tercero día resucitará.

33 En Hem gegeseld hebbende, zullen zij Hem doden; en ten derden dage zal Hij wederopstaan.

33. A ubiczowawszy zabiją go; ale dnia trzeciego zmartwychwstanie.

33. És megostorozván, megölik őt; és harmadnapon feltámad.

33 и будут бить, и убьют Его: и в третий день воскреснет.

33. і бивши убють Його; а третього дня воскресне.

34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.

34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään. Tämä puhe oli heiltä salattu, eivätkä he käsittäneet mitä sanottiin.

34. Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.

34. NIjn tapahtui cosca hän Jerichota lähestyi että yxi sokia istui tien wieres kerjäten.

34. Ja eiuet he ycten neite ymmerteneet. Ja oli teme Puhe heilde peitetty/ Eike he ymmerteneet mite sanottijn. (Ja eiwät he yhtään näitä ymmärtäneet. Ja oli tämä puhe heiltä peitetty/ Eikä he ymmärtäneet mitä sanottiin.)

34. καὶ αὐτοὶ οὐδὲν τούτων συνῆκαν, καὶ ἦν τὸ ῥῆμα τοῦτο κεκρυμμένον ἀπ’ αὐτῶν, καὶ οὐκ ἐγίνωσκον τὰ λεγόμενα.

34. και αυτοι ουδεν τουτων συνηκαν και ην το ρημα τουτο κεκρυμμενον απ αυτων και ουκ εγινωσκον τα λεγομενα 34. kai aυtoi oυden toυton sυnekan kai en to rema toυto kekrυmmenon ap aυton kai oυk eginoskon ta legomena

34 And they understood none of these things, and this declaration was being hidden from them, and they did not know the things which were said. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

34. And they understood none of these things: and this saying was hid from them, neither knew they the things which were spoken.

34. Men de fattede Intet deraf, og denne Tale var skjult for dem, og de forstode ikke det, som blev sagt.

34. Men de förstodo der intet af, och talet var dem så fördoldt, att de icke förstodo hvad som sades.

34. Agga nemmad ei moistnud sest middagi, ja sesinnane könne olli nende eest warjul, ja nemmad ei moistnud mitte, mis ööldi.

34. Tačiau jie nieko nesuprato; tų žodžių prasmė jiems liko paslėpta, ir jie nesuvokė, kas buvo sakoma.

34. Sie aber verstanden der keines, und die Rede war ihnen verborgen, und wußten nicht, was das Gesagte war.

34. Mais ils n'entendirent rien à tout cela; ce discours leur était caché, et ils ne comprenaient point ce qui leur était dit.

34. Mas ellos nada de estas cosas entendían, y esta palabra les era encubierta; y no entendían lo que se decía.

34 En zij verstonden geen van deze dingen; en dit woord was voor hen verborgen, en zij verstonden niet, hetgeen gezegd werd.

34. Lecz oni z tego nic nie zrozumieli, i było to słowo zakryte przed nimi, i nie wiedzieli, co mówiono.

34. Ők pedig ezekből semmit nem értének; és a beszéd ő előlük el vala rejtve, és nem fogták fel a mondottakat.

34 Но они ничего из этого не поняли; слова сии были для них сокровенны, и они не разумели сказанного.

34. А вони нїчого того не зрозуміли; й було слово се закрите від них, і не розуміли глаголаного.

35 Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.

35 Tapahtui Hänen lähestyessään Jerikoa, että muuan sokea mies istui tien vieressä kerjäten.

35. Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,

35. Ja cuin hän cuuli Canssan ohidzekäywän kysyi hän mikä se olis.

35. Nin tapactui coska hen lehestui Jerichota/ ette yxi Sokia istui tien wieres kerieten. (Niin tapahtui koska hän lähestyi Jerichoa/ että yksi sokea istui tien wieressä kerjäten.)

35. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ἐγγίζειν αὐτὸν εἰς Ἰεριχὼ τυφλός τις ἐκάθητο παρὰ τὴν ὁδὸν προσαιτῶν.

35. εγενετο δε εν τω εγγιζειν αυτον εις ιεριχω τυφλος τις εκαθητο παρα την οδον προσαιτων 35. egeneto de en to eggizein aυton eis iericho tυflos tis ekatheto para ten odon prosaiton

35 Now it happened, while* he drew near to Jericho, a certain blind man was sitting by the road begging.

35. And it came to pass, that as he was come nigh unto Jericho, a certain blind man sat by the way side begging:

35. Men det skete, der han kom nær til Jericho, sad en Blind ved Veien og tiggede.

35. Så hände sig, att när han kom in mot Jericho, satt en blinder vid vägen, och tiggde.

35. Agga se sündis, kui temma Jeriko liñna liggi sai, siis istus üks pimme tee äres, ja kerjas.

35. Jam artinantis prie Jericho, šalia kelio sėdėjo neregys elgeta.

35. Es geschah aber, da er nahe an Jericho kam, saß ein Blinder am Wege und bettelte.

35. Comme il approchait de Jérico, un aveugle, qui était assis près du chemin, et qui demandait l'aumône,

35. Y aconteció, que acercándose él de Jericó, un ciego estaba sentado junto al camino mendigando,

35 En het geschiedde, als Hij nabij Jericho kwam, dat een zeker blinde aan den weg zat, bedelende.

35. I stało się, gdy się on przybliżał do Jerycha, ślepy niektóry siedział podle drogi, żebrząc.

35. Lőn pedig, mikor Jerikhóhoz közeledett, egy vak [17†] ül vala az út mellett koldulván.

35 Когда же подходил Он к Иерихону, один слепой сидел у дороги, прося милостыни,

35. Стало ся ж, як наближав ся до Єрихона, один слїпий сидїв при дорозї просячи;

36 Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.

36 Kuullessaan kansaa kulkevan ohi hän kyseli, mitä se mahtoi olla.

36. Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?

36. He sanoit hänelle: Jesus Nazarenus tästä meni.

36. Ja quin hen cwli Canssan ohitzekieuuen/ nin hen kysyi mite se olis. (Ja kuin hän kuuli kansan ohitse käywän/ niin hän kysyi mitä se olisi.)

36. ἀκούσας δὲ ὄχλου διαπορευομένου ἐπυνθάνετο τί εἴη ταῦτα.

36. ακουσας δε οχλου διαπορευομενου επυνθανετο τι ειη τουτο 36. akoυsas de ochloυ diaporeυomenoυ epυnthaneto ti eie toυto

36 Now having heard a crowd traveling through, he inquired what this might be.

36. And hearing the multitude pass by, he asked what it meant.

36. Og der denne hørte Folket gaae forbi, spurgte han, hvad dette var?

36. Och när han hörde folket framgå, frågade han hvad det var?

36. Agga kui ta rahwast kulis mödaminnewad, kulas temma, mis se piddi ollema.

36. Išgirdęs praeinančią minią, jis paklausė, kas tai būtų.

36. Da er aber hörte das Volk, das hindurchging, forschte er, was das wäre.

36. Entendant la foule du peuple qui passait, demanda ce que c'était;

36. El cual como oyó la multitud que pasaba, preguntaba qué era aquello.

36 En deze, horende de schare voorbijgaan, vraagde, wat dat ware.

36. A usłyszawszy lud przechodzący, pytał, co by to było?

36. És mikor hallotta a mellette elmenő sokaságot, tudakozódék, mi dolog az?

36 и, услышав, что мимо него проходит народ, спросил: что это такое?

36. чувши ж, що народ йде мимо, спитав, що б се було.

37 He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.

37 He ilmoittivat hänelle Jeesus Nasaretilaisen menevän ohi.

37. He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.

37. Ja hän huusi ja sanoi: Jesu Dawidin Poica armahda minua. Nijn ne jotca ohidzemenit toruit händä waickeneman.

37. Nin sanoit he henelle/ Ette Iesus Nazarenus tesse edeskeui. (Niin he sanoit hänelle/ Että Jesus Nazarenus tässä edeskäwi.)

37. ἀπήγγειλαν δὲ αὐτῷ ὅτι Ἰησοῦς ὁ Ναζωραῖος παρέρχεται.

37. απηγγειλαν δε αυτω οτι ιησους ο ναζωραιος παρερχεται 37. apeggeilan de aυto oti iesoυs o nazoraios parerchetai

37 Now they reported to him, that Jesus the Nazarene is passing by.

37. And they told him, that Jesus of Nazareth passeth by.

37. Men de forkyndte ham, at Jesus af Nazareth kom forbi.

37. Då sade de till honom, att Jesus af Nazareth gick der fram.

37. Agga nemmad kulutasid temmale: Jesus Naatsaretist lähhäb möda.

37. Jam atsakė, kad praeinąs Jėzus iš Nazareto.

37. Da verkündigten sie ihm, Jesus von Nazareth ginge vorüber.

37. Et on lui apprit que c'était Jésus de Nazareth qui passait.

37. Y le dijeron: que Jesús Nazareno pasaba.

37 En zij boodschapten hem, dat Jezus de Nazarener voorbijging.

37. I powiedziano mu, iż Jezus Nazareóski tędy idzie.

37. Megmondák pedig néki, hogy a Názáretbeli Jézus megy el arra.

37 Ему сказали, что Иисус Назорей идет.

37. Сказали ж йому, що Ісус Назарянин іде мимо.

38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"

38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"

38. Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!

38. Mutta hän huusi sitä enämmin: Dawidin Poica armahda minua.

38. Ja hen husi ia sanoi/ Iesu Dauidin Poica/ armada minua. Nin ne iotca edhelkeuit/ nuchtelit hende ette henen piti waickeneman. (Ja hän huusi ja sanoi/ Jesus Dawidin poika/ armahda minua. Niin ne jotka edeskäwit/ nuhtelit häntä että hänen piti waikeneman.)

38. καὶ ἐβόησε λέγων· Ἰησοῦ, υἱὲ Δαυῒδ, ἐλέησόν με.

38. και εβοησεν λεγων ιησου υιε δαβιδ ελεησον με 38. kai eβoesen legon iesoυ υie daβid eleeson me

38 And he cried (out), saying, Jesus, son of David, show-mercy to me.

38. And he cried, saying, Jesus, thou Son of David, have mercy on me.

38. Og han raabte og sagde: Jesus, du Davids Søn, forbarm dig over mig!

38. Då ropade han, och sade: Jesu, Davids Son, varkunna dig öfver mig.

38. Siis kissendas temma wägga ja ütles: Jesus, Taweti poeg, heida armo minno peäle!

38. Tada jis ėmė šaukti: ‘‘Jėzau, Dovydo Sūnau, pasigailėk manęs!’‘

38. Und er rief und sprach: Jesu, du Sohn Davids, erbarme dich mein!

38. Alors il s'écria: Jésus, Fils de David, aie pitié de moi!

38. Entónces dió voces, diciendo: Jesús, Hijo de David, ten misericordia de mí.

38 En hij riep, zeggende: Jezus, Gij Zone Davids, ontferm U mijner!

38. I zawołał, mówiąc: Jezusie, Synu Dawidowy! zmiłuj się nade mną.

38. És kiálta, mondván: Jézus, Dávidnak Fia, könyörülj rajtam!

38 Тогда он закричал: Иисус, Сын Давидов! помилуй меня.

38. І покликнув, кажучи: Ісусе, сину Давидів, помилуй мене.

39 Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"

39 Edellä kulkijat nuhtelivat häntä, jotta hän vaikenisi. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"

39. Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!

39. Nijn Jesus seisatti ja käski händä talutta tygöns. Ja cuin hän lähestyi kysyi hän hänelle: ja sanoi:

39. Mutta hen site enemin hwsi/ Dauidin Poica armadha minun pälen. (Mutta hän sitä enemmin huusi/ Dawidin Poika armahda minun päällen.)

39. καὶ οἱ προάγοντες ἐπετίμων αὐτῷ ἵνα σιωπήσῃ· αὐτὸς δὲ πολλῷ μᾶλλον ἔκραζεν· Υἱὲ Δαυῒδ, ἐλέησόν με.

39. και οι προαγοντες επετιμων αυτω ινα σιωπηση αυτος δε πολλω μαλλον εκραζεν υιε δαβιδ ελεησον με 39. kai oi proagontes epetimon aυto ina siopese aυtos de pollo mallon ekrazen υie daβid eleeson me

39 And those who precede were rebuking him, in order that he should be silent, but he was crying out much more, Son of David, show-mercy to me!

39. And they which went before rebuked him, that he should hold his peace: but he cried so much the more, Thou Son of David, have mercy on me.

39. Og de, som gik foran, truede ham, at han skulle tie; men desto mere raabte han: du Davids Søn forbarm dig over mig!

39. Men de, som föregingo, näpste honom, att han skulle tiga; men han ropade dessmer: Davids Son, varkunna dig öfver mig.

39. Agga need, kes ees käisid, söitlesid tedda, et ta piddi wait ollema; agga temma kissendas paljo ennam: Taweti Poeg, heida armo minno peäle!

39. Ėję priekyje draudė jį, kad tylėtų, bet tas dar garsiau šaukė: ‘‘Dovydo Sūnau, pasigailėk manęs!’‘

39. Die aber vornean gingen, bedrohten ihn, er sollte schweigen. Er aber schrie viel mehr: Du Sohn Davids, erbarme dich mein!

39. Et ceux qui allaient devant le reprenaient pour le faire taire; mais il criait encore plus fort: Fils de David, aie pitié de moi!

39. Y los que iban delante, le reñían para que callase; empero él clamaba mucho más: Hijo de David, ten misericordia de mí.

39 En die voorbijgingen, bestraften hem, opdat hij zwijgen zou; maar hij riep zoveel te meer: Zone Davids, ontferm U mijner!

39. Lecz ci, co szli wprzód, gromili go, aby milczał. Ale on tem więcej wołał: Synu Dawidowy! zmiłuj się nade mną.

39. A kik pedig elől mentek, dorgálák őt, hogy hallgasson; de ő annál inkább kiálta: Dávidnak Fia, könyörülj rajtam!

39 Шедшие впереди заставляли его молчать; но он еще громче кричал: Сын Давидов! помилуй меня.

39. А ті, що йшли попереду, сварили на него, щоб мовчав; він же ще більш кричав: Сину Давидів, помилуй мене.

40 Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:

40 Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet luokseen. Hänen tultuaan lähelle Jeesus* kysyi häneltä

40. Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,

40. Mitäs tahdot että minun pitä sinulle tekemän? Hän sanoi: HERra että minä näkisin.

40. Nin Iesus seisatti/ ia keski sen talutetta henen tyge's. Ja quin hen lehestui kysyi hen henelle/ ia sanoi/ (Niin Jesus seisahti/ ja käski sen talutettaa hänen tykönsä. Ja kuin hän lähestyi kysyi hän häneltä/ ja sanoi/)

40. σταθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς ἐκέλευσεν αὐτὸν ἀχθῆναι πρὸς αὐτόν. ἐγγίσαντος δὲ αὐτοῦ ἐπηρώτησεν αὐτόν

40. σταθεις δε ο ιησους εκελευσεν αυτον αχθηναι προς αυτον εγγισαντος δε αυτου επηρωτησεν αυτον 40. statheis de o iesoυs ekeleυsen aυton achthenai pros aυton eggisantos de aυtoυ eperotesen aυton

40 Now having stopped, Jesus commanded him to be led to him. And (after) he drew near, he asked him,

40. And Jesus stood, and commanded him to be brought unto him: and when he was come near, he asked him,

40. Da stod Jesus stille og bød ham føres til sig; men der han kom nær til ham, spurgte han ham og sagde:

40. Då stadnade Jesus, och böd leda honom till sig. Då han kom fram, frågade han honom,

40. Agga Jesus jäi seisma, ja käskis tedda ennese jure tua; agga kui temma liggi sai, küssis ta temmalt,

40. Jėzus sustojo ir liepė jį atvesti. Jam prisiartinus, paklausė jo:

40. Jesus aber stand still und hieß ihn zu sich führen. Da sie ihn aber nahe zu ihm brachten, fragte er ihn

40. Et Jésus, s'étant arrêté, commanda qu'on le lui amenât; et quand l'aveugle se fut approché,

40. Jesús entónces parándose, mandó traerle a sí. Y como él llegó, le preguntó,

40 En Jezus, sti staande, beval, dat men denzelven tot Hem brengen zou; en als hij nabij Hem gekomen was, vraagde Hij hem,

40. Zastanowiwszy się tedy Jezus, kazał go przywieść do siebie; a gdy się przybliżył, pytał go, mówiąc:

40. És Jézus megállván, parancsolá, hogy vigyék azt hozzá; és mikor közel ért, megkérdé őt,

40 Иисус, остановившись, велел привести его к Себе: и, когда тот подошел к Нему, спросил его:

40. Ставши ж Ісус, звелїв його привести до себе; як же наближив ся він, спитав його,

41 Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin? Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".

41 (sanoen): "Mitä haluat, että tekisin sinulle?" Hän vastasi: "Herra, että saisin näköni jälleen."

41. Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.

41. Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkewä: sinun uscos autti sinua.

41. Mites tahdot ette minun pite sinu' tekemen? Nin hen sanoi/ HERRA/ ette mine näkyn iellenssaisin. (Mitäs tahdot että minun pitää sinun tekemän? Niin hän sanoi/ HERRA/ että minä näköni jällens saisin.)

41. λέγων· Τί σοι θέλεις ποιήσω; ὁ δὲ εἶπε· Κύριε, ἵνα ἀναβλέψω.

41. λεγων τι σοι θελεις ποιησω ο δε ειπεν κυριε ινα αναβλεψω 41. legon ti soi theleis poieso o de eipen kυrie ina anaβlepso

41 saying, What do you wish that I might do for you? But he said, Lord, that* I may recover my sight.

41. Saying, What wilt thou that I shall do unto thee And he said, Lord, that I may receive my sight.

41. hvad vil du, at jeg skal gjøre dig? Men han sagde: Herre! at jeg maa blive seende.

41. Sägandes: Hvad vill du, att jag skall göra dig? Då sade han: Herre, att jag måtte få min syn.

41. Ja ütles: Mis sa tahhad, et ma sulle pean teggema? agga temma ütles: Issand, et ma woiksin jälle nähha.

41. ‘‘Ko nori, kad tau padaryčiau?’‘

41. und sprach: Was willst du, daß ich dir tun soll? Er sprach: HERR, daß ich sehen möge.

41. Il lui demanda: Que veux-tu que je te fasse?Et il répondit: Seigneur, que je recouvre la vue.

41. Diciendo: ¿Qué quieres que te haga? Y él dijo: Señor, que vea yo.

41 Zeggende: Wat wilt gij, dat Ik u doen zal? En hij zeide: Heere! dat ik ziende mag worden.

41. Co chcesz, abym ci uczynił? A on rzekł: Panie! abym przejrzał.

41. Mondván: Mit akarsz, hogy cselekedjem veled? Az pedig monda: Uram, hogy az én szemem világa megjőjjön.

41 чего ты хочешь от Меня? Он сказал: Господи! чтобы мне прозреть.

41. глаголючи: Що хочеш, щоб зробив тобі? Він же каже: Господи, щоб прозрів.

42 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut".

42 Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi, uskosi on sinut pelastanut."

42. Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.

42. Ja hän sai cohta näkyns ja seurais händä ja cunnioidzi Jumalata. Ja caicki Canssa cuin sen näit kijtit Jumalata.

42. Ja Iesus sanoi henelle/ Ole näkeue/ sinun wskos autti sinun. (Ja Jesus sanoi hänelle/ Ole näkewä/ sinun uskosi autti sinua.)

42. καὶ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἀνάβλεψον· ἡ πίστις σου σέσωκέ σε.

42. και ο ιησους ειπεν αυτω αναβλεψον η πιστις σου σεσωκεν σε 42. kai o iesoυs eipen aυto anaβlepson e pistis soυ sesoken se

42 And Jesus said to him, Recover your sight. Your faith has cured you.

42. And Jesus said unto him, Receive thy sight: thy faith hath saved thee.

42. Og Jesus sagde til ham: bliv seende; din Tro har frelst dig.

42. Och Jesus sade till honom: Haf din syn; din tro hafver frälst dig.

42. Ja Jesus ütles temmale: Et nä jälle, sinno usk on sind aitnud;

42. Šis atsakė: ‘‘Viešpatie, kad praregėčiau!’‘ Jėzus tarė: ‘‘Regėk! Tavo tikėjimas išgydė tave’‘.

42. Und Jesus sprach zu ihm: Sei sehend! dein Glaube hat dir geholfen.

42. Et Jésus lui dit: Recouvre la vue; ta foi t'a guéri.</J>

42. Y Jesús le dijo: Vé: tu fé te ha hecho salvo.

42 En Jezus zeide tot hem: Word ziende; uw geloof heeft u behouden.

42. A Jezus mu rzekł: Przejrzyj, wiara twoja ciebie uzdrowiła.

42. És Jézus monda néki: Láss, a [18†] te hited téged megtartott.

42 Иисус сказал ему: прозри! вера твоя спасла тебя.

42. А Ісус рече йому: Прозри: віра твоя спасла тебе.

43 Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.

43 Heti hän sai näkönsä ja seurasi Häntä ylistäen Jumalaa. Nähdessään sen kaikki kansa kiitti Jumalaa.

43. Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.

43. Ja cocta sillens sai hen nägyns/ ia seurasi hende/ ia cu'nioitzi Jumalata. Ja caiki Ca'ssa/ quin sen neit/ kijtit Jumalata. (Ja kohta sillens hän sai näkönsä/ ja seurasi häntä/ ja kunnioitsi Jumalata. Ja kaikki kansa/ kuin sen näit/ kiitit Jumalata.)

43. καὶ παραχρῆμα ἀνέβλεψε, καὶ ἠκολούθει αὐτῷ δοξάζων τὸν Θεόν· καὶ πᾶς ὁ λαὸς ἰδὼν ἔδωκεν αἶνον τῷ Θεῷ.

43. και παραχρημα ανεβλεψεν και ηκολουθει αυτω δοξαζων τον θεον και πας ο λαος ιδων εδωκεν αινον τω θεω 43. kai parachrema aneβlepsen kai ekoloυthei aυto doksazon ton theon kai pas o laos idon edoken ainon to theo

43 And instantly he recovered his sight and was following him, glorifying God. And all the people, having seen (it), gave praise to God.

43. And immediately he received his sight, and followed him, glorifying God: and all the people, when they saw it, gave praise unto God.

43. Og strax blev han seende og fulgte ham og prisede Gud; og alt Folket, som saae det, lovede Gud.

43. Och straxt fick han sin syn igen, och följde honom, prisandes Gud. Och allt folket, som detta sågo, lofvade Gud.

43. Ja seddamaid näggi temma jälle, ja käis tem̃a järrel Jummalat auustades. Ja keik rahwas, kes sedda näggi, andis Jummalale kitust.)

43. Tas iškart praregėjo ir nusekė paskui Jį, garbindamas Dievą. Tai matydami, visi žmonės šlovino Dievą.

43. Und alsobald ward er sehend und folgte ihm nach und pries Gott. Und alles Volk, das solches sah, lobte Gott.

43. Et à l'instant il recouvra la vue, et il le suivait, donnant gloire à Dieu. Et tout le peuple voyant cela, loua Dieu.

43. Y luego vió, y le seguía, glorificando a Dios; y todo el pueblo como vió esto, dió alabanza a Dios.

43 En terstond werd hij ziende, en volgde Hem, God verheerlijkende. En al het volk, dat ziende, gaf Gode lof.

43. I zarazem przejrzał, i szedł za nim, wielbiąc Boga. Co wszystek lud widząc, dał chwałę Bogu.

43. És azonnal megjöve annak szeme világa, és követé őt, dicsőítvén az Istent az egész sokaság pedig ezt látván, dicsőséget ada az Istennek.

43 И он тотчас прозрел и пошел за Ним, славя Бога; и весь народ, видя это, воздал хвалу Богу.

43. І зараз прозрів, та й пійшов слїдом за Ним, прославляючи Бога; і ввесь народ, побачивши се, оддав хвалу Богові.