22 luku

Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Jeesuksen surmatuksi 1, 2 Juudas tarjoutuu kavaltajaksi 3 – 6 Jeesus lähettää kaksi opetuslastaan valmistamaan pääsiäislammasta 7 – 13, syö pääsiäisaterian ja asettaa ehtoollisen 14 – 23, kehoittaa opetuslastensa kiistan johdosta nöyryyteen 24 – 30, sanoo Pietarin kieltävän hänet 31 – 34 ja ahdingon ajan tulevan opetuslapsille 35 – 38, rukoilee Getsemaneessa 39 – 46; Juudas kavaltaa hänet 47 – 53 Pietari kieltää hänet 54 – 62 Jeesusta herjataan ja piestään 63 – 65; hän tunnustaa olevansa Kristus 66 – 71. (V. ,2 vert. Matt.26:2 – 5 Mark.14:1,2.)

1 Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä.

1 Mutta hapattomain leipäin juhla, jota kutsutaan pääsiäiseksi, oli lähellä.

1. Niin lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.

1. NIin lähestyi makian leiwän juhla päiwä joca Pääsiäisexi cudzutan.

1. NIN lehestui sis Makia' leiuen Juhla peiue/ ioca cutzutan Päsieinen. (Niin lähestyi siis makean leiwän juhlapäiwä/ joka kutsutaan Pääsiäinen.)

1. Ἤγγιζε δὲ ἡ ἑορτὴ τῶν ἀζύμων ἡ λεγομένη πάσχα.

1. ηγγιζεν δε η εορτη των αζυμων η λεγομενη πασχα 1. eggizen de e eorte ton azυmon e legomene pascha

1 {Mar 14:1-2 & Mat 26:1-5 & Luk 22:1-2 mountain Olives, Bethany, Jerusalem, Tues. Evening, Wed. for the Jews.} Now the feast of unleavened bread was drawing near, which is called* the Passover.

1. Now the feast of unleavened bread drew nigh, which is called the Passover.

1. Men de usyrede Brøds Høitid, som kaldes Paaske, nærmede sig.

1. Då tillstundade Sötbrödshögtiden, den Påska kallas.

1. Agga hapnematta leibade Pühha tulli liggi, mis hütakse Pasa-pühhaks.

1. Artėjo Neraugintos duonos šventė, vadinama Pascha.

1. Es war aber nahe das Fest der süßen Brote, das da Ostern heißt.

1. La fête des pains sans levain, appelée la Pâque, approchait.

1. Y ESTABA cerca el día de la fiesta de los panes sin levadura, que se llama la páscua.

1 En het feest der ongehevelde broden, genaamd pascha, was nabij.

1. A przybliżało się święto przaśników, które zowią wielkanocą.

1. Elközelgetett pedig a kovásztalan [1†] kenyerek ünnepe, mely husvétnak mondatik.

1 Приближался праздник опресноков, называемый Пасхою,

1. Наближало ся ж сьвято опрісноків, зване пасха.

2 Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät kansaa.

2 Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.

2. Ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsivät, kuinka he olisivat hänen saaneet tappaa. Mutta he pelkäsivät kansaa.

2. Ja ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet edzeit cuinga he olisit hänen saanet tappa. Mutta he pelkäisit Canssa.

2. Ja ne Ylimeiset Papit ia Kirianoppeneet etzit/ quinga heide' piti hene' tappama'. Mutta he pelkesit Canssa. (Ja ne ylimmäiset papit ja kirjanoppineet etsit/ kuinka heidän piti hänen tappaman. Mutta he pelkäsit kanssa.)

2. καὶ ἐζήτουν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς τὸ πῶς ἀνέλωσιν αὐτόν· ἐφοβοῦντο γὰρ τὸν λαόν.

2. και εζητουν οι αρχιερεις και οι γραμματεις το πως ανελωσιν αυτον εφοβουντο γαρ τον λαον 2. kai ezetoυn oi archiereis kai oi grammateis to pos anelosin aυton efoβoυnto gar ton laon

2 And the high-priests and the scribes were seeking how they might assassinate him; for* they were fearing the people. {Mar 14:10-11 & Mat 26:14-16 & Luk 22:3-6 & Joh 12:2-8.}

2. And the chief priests and scribes sought how they might kill him; for they feared the people.

2. Og de Ypperstepræster og Skriftkloge søgte, hvorledes de kunde ihjelslaae ham; thi de frygtede for Folket.

2. Och de öfverste Presterna och Skriftlärde sökte efter, huru de kunde dräpa honom; men de fruktade för folket.

2. Ja üllemad preestrid ja kirjatundiad otsisid, kuida nemmad tedda piddid ärratapma: sest nemmad kartsid rahwast.

2. Aukštieji kunigai ir Rašto žinovai ieškojo būdo nužudyti Jėzų, nes bijojo žmonių.

2. Und die Hohenpriester und Schriftgelehrten trachteten, wie sie ihn töteten; und fürchteten sich vor dem Volk.

2. Et les principaux sacrificateurs et les scribes cherchaient comment ils pourraient faire mourir Jésus; car ils craignaient le peuple.

2. Y los príncipes de los sacerdotes, y los escribas procuraban como le matarían; mas tenían miedo del pueblo.

2 En de overpriesters en de Schriftgeleerden zochten, hoe zij Hem ombrengen zouden; want zij vreesden het volk.

2. I szukali przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie, jakoby go zabili; ale się bali ludu.

2. És a főpapok és az írástudók keresnek vala módot, hogyan öljék meg őt; [2†] mert féltek a néptől.

2 и искали первосвященники и книжники, как бы погубитьЕго, потому что боялись народа.

2. І шукали архиєреї та письменники, як би погубити Його; боялись бо народу.

3 Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.

3 Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.

3. Niin saatana oli mennyt Juudaan sisälle, jonka liikanimi oli Iskariot, joka oli kahdentoistakymmenen luvusta.

3. Nijn Sathan oli Judan sisälle mennyt jonga lijca nimi oli Ischarioth joca oli cahdentoistakymmenen lugusta.

3. Nin oli Sathanas Judan siselleme'nyt/ ionga Licanimi oli Ischariotes/ ioca oli Cadentoistakymenen lughusta. (Niin oli satana Judan sisällemennyt/ joka liikanimi oli Ischariotes/ joka oli kahdentoista kymmenen luwussa.)

3. Εἰσῆλθε δὲ ὁ σατανᾶς εἰς Ἰούδαν τὸν ἐπικαλούμενον Ἰσκαριώτην, ὄντα ἐκ τοῦ ἀριθμοῦ τῶν δώδεκα,

3. εισηλθεν δε ο σατανας εις ιουδαν τον επικαλουμενον ισκαριωτην οντα εκ του αριθμου των δωδεκα 3. eiselthen de o satanas eis ioυdan ton epikaloυmenon iskarioten onta ek toυ arithmoυ ton dodeka

3 Now (the) Adversary entered into Judas who is surnamed Iscariot, being from the number of the twelve.

3. Then entered Satan into Judas surnamed Iscariot, being of the number of the twelve.

3. Men Satanas foer i Judas med Tilnavn Ischariotes, som var en af de Tolv.

3. Och gick Satanas in uti Judas, som kallades Ischarioth, och var en af de tolf.

3. Agga sadanas olli läinud Juda sisse, kedda lianimmega hütakse Iskariotiks, kes nende kahheteistkümne arrust olli.

3. O šėtonas įėjo į Judą, vadinamą Iskarijotu, vieną iš dvylikos.

3. Es war aber der Satanas gefahren in den Judas, genannt Ischariot, der da war aus der Zahl der Zwölf.

3. Or Satan entra dans Judas, surnommé l'Iscariote, qui était au nombre des douze;

3. Y entró Satanás en Júdas, que tenía por sobrenombre Iscariote, el cual era uno del número de los doce.

3 En de satan voer in Judas, die toegenaamd was Iskariot, zijnde uit het getal der twaalven.

3. I wstąpił szatan w Judasza, którego zwano Iszkaryjotem, który był z liczby dwunastu.

3. Beméne pedig a Sátán Júdásba, ki Iskáriótesnek [3†] neveztetik, és a tizenkettőnek számából vala;

3 Вошел же сатана в Иуду, прозванного Искариотом, одного из числа двенадцати,

3. Ввійшов же сатана в Юду, на прізвище Іскариоцького, що був з числа дванайцяти.

4 Ja tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän saattaisi hänet heidän käsiinsä.

4 Tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten kavaltaisi Hänet heille.

4. Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä pappeja ja päämiehiä, kuin hän oli hänen heille pettävä.

4. Ja hän meni pois ja puhutteli ylimmäisiä Papeja ja Päämiehiä cuinga hän oli hänen heille pettäwä.

4. Ja hen poismeni/ ia puhutteli Ylimeisi Pappi ia Pämiehi/ millemodholla hen tactoi henen pette heille. (Ja hän pois meni/ ja puhutteli ylimmäisiä pappia ja päämiehiä/ millä muodolla hän tahtoi hänen pettää heille.)

4. καὶ ἀπελθὼν συνελάλησε τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι καὶ στρατηγοῖς τὸ πῶς αὐτόν παραδῷ αὐτοῖς.

4. και απελθων συνελαλησεν τοις αρχιερευσιν και τοις στρατηγοις το πως αυτον παραδω αυτοις 4. kai apelthon sυnelalesen tois archiereυsin kai tois strategois to pos aυton parado aυtois

4 And he went away and spoke together with the high-priests and magistrates, how he might give him to them.

4. And he went his way, and communed with the chief priests and captains, how he might betray him unto them.

4. Og han gik hen og talede med de Ypperstepræster og Høvedsmændene, hvorledes han vilde forraade ham til dem.

4. Han gick bort, och talade med de öfversta Presterna och föreståndarena, huruledes han skulle fly honom dem i händer.

4. Ja temma läks ärra, ja räkis üllematte preestride ja söapealikkudega sedda, kuida temma tedda piddi nende kätte ärraandma.

4. Tas nuėjęs tarėsi su aukštaisiais kunigais ir sargybos viršininkais, kaip Jį išduoti.

4. Und er ging hin und redete mit den Hohenpriestern und Hauptleuten, wie er ihn wollte ihnen überantworten.

4. Et il s'en alla, et parla avec les principaux sacrificateurs et les chefs des gardes, sur la manière dont il le leur livrerait.

4. Y fué, y habló con los príncipes de los sacerdotes, y con los magistrados, de como se le entregaría.

4 En hij ging heen en sprak met de overpriesters en de hoofdmannen, hoe hij Hem hun zou overleveren.

4. Ten tedy odszedłszy, zmówił się z przedniejszymi kapłanami, i z przełożonymi kościoła, jakoby go im wydał.

4. És elmenvén, megbeszélé a főpapokkal és [4†] a vezérekkel, mimódon adja őt nékik kezökbe.

4 и он пошел, и говорил с первосвященниками и начальниками, как Его предать им.

4. І пійшовши говорив з архиєреями та воєводами, як Його зрадити їм.

5 Ja he ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.

5 He ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.

5. Ja he ihastuivat ja lupasivat hänelle rahaa.

5. Ja he ihastuit ja lupaisit hänelle raha.

5. Ja he ihastuit/ ia lupasit henelle Raha anda/ (Ja he ihastuit/ ja lupasit hänelle rahaa antaa/)

5. καὶ ἐχάρησαν, καὶ συνέθεντο αὐτῷ ἀργύρια δοῦναι·

5. και εχαρησαν και συνεθεντο αυτω αργυριον δουναι 5. kai echaresan kai sυnethento aυto argυrion doυnai

5 And they rejoiced and covenanted together to give him silver.

5. And they were glad, and covenanted to give him money.

5. Og de bleve glade og lovede at give ham Penge.

5. Och de gladdes, och voro öfverens med honom, att de skulle gifva honom penningar.

5. Ja nemmad said röömsaks, ja leppisid teine teisega temmale rahha anda.

5. Šie apsidžiaugė ir sutarė duoti jam pinigų.

5. Und sie wurden froh und gelobten ihm Geld zu geben.

5. Ils en eurent de la joie, et ils convinrent de lui donner de l'argent.

5. Los cuales se holgaron, y concertaron de darle dinero.

5 En zij waren verblijd, en zijn het eens geworden, dat zij hem geld geven zouden.

5. I uradowali się, i umówili się z nim, że mu chcą dać pieniądze.

5. És azok örülének, és megszerződének, hogy pénzt adnak néki;

5 Они обрадовались и согласились дать ему денег;

5. І зрадїли вони, й вмовились йому срібла дати.

6 Ja hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille ilman melua.

6 Niin hän myöntyi ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen Hänet heille *kansan huomaamatta*.

6. Ja hän lupasi sen heille, ja etsi soveliasta aikaa, saadaksensa häntä pettää ilman hasuta.

6. Ja hän lupais sen heille ja edzei tila saadaxens händä pettä ilman hasuta.

6. Ja hen lupasi sen heille/ ia etzi tila saadhaxens hene' pette ilma' Messete. (Ja hän lupasi sen heille/ ja etsi tilaa saadaksensa hänen pettää ilman messätä (melua).)

6. καὶ ἐξωμολόγησε, καὶ ἐζήτει εὐκαιρίαν τοῦ παραδοῦναι αὐτὸν αὐτοῖς ἄτερ ὄχλου.

6. και εξωμολογησεν και εζητει ευκαιριαν του παραδουναι αυτον αυτοις ατερ οχλου 6. kai eksomologesen kai ezetei eυkairian toυ paradoυnai aυton aυtois ater ochloυ

6 And he professed (agreement), and was seeking an opportunity to give him up to them without (the) crowd. {Mar 14:12-17 & Mat 26:17-20 & Luk 22:7-18, 22:24-30 Bethany to Jerusalem Thur. Evening.}

6. And he promised, and sought opportunity to betray him unto them in the absence of the multitude.

6. Og han tilsagde det; og han søgte beleilig Tid til at forraade ham til dem uden Opløb.

6. Och han lofvade dem det, och sökte efter läglighet, att han måtte öfverantvarda honom dem utan buller.

6. Ja temma tootas, et otsis parrast aega tedda neile ärraanda ilma tüllita.

6. Judas pažadėjo ir ieškojo progos išduoti jiems Jėzų, miniai nematant.

6. Und er versprach es und suchte Gelegenheit, daß er ihn überantwortete ohne Lärmen.

6. Et il s'engagea. Et il cherchait une occasion propice de le leur livrer sans tumulte.

6. Y prometió; y buscaba oportunidad para entregarle a ellos sin estar presente la multitud.

6 En hij beloofde het, en zocht gelegenheid, om Hem hun over te leveren, zonder oproer.

6. I obiecał, i szukał sposobnego czasu, aby go im wydał bez rozruchu.

6. Ő pedig megigéré, és keres vala jó alkalmat, hogy őt nékik kezökbe adja zenebona nélkül.

6 и он обещал, и искал удобного времени,чтобы предать Его им не при народе.

6. І обіцяв ся, і шукав нагоди, щоб видати Його їм потай народу.

7 Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.

7 Niin tuli se hapattomain leipäin päivä, jona pääsiäislammas piti uhrata.

7. Niin makian leivän päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,

7. NIin makian leiwän päiwä tuli jona Pääsiäislammas piti uhrattaman.

7. Nin tuli Makia' leiuen peiue/ cuna se Päsieisla'mas piti wffrattaman. (Niin tuli makean leiwän päiwä/ kuna se pääsiäislammas piti uhrattaman.)

7. Ἦλθε δὲ ἡ ἡμέρα τῶν ἀζύμων, ἐν ᾗ ἔδει θύεσθαι τὸ πάσχα,

7. ηλθεν δε η ημερα των αζυμων εν η εδει θυεσθαι το πασχα 7. elthen de e emera ton azυmon en e edei thυesthai to pascha

7 Now the day of unleavened bread came, in which it was essential (that) the Passover (is) to be sacrificed.

7. Then came the day of unleavened bread, when the passover must be killed.

7. Men de usyrede Brøds Dag kom, paa hvilken man burde slagte Paaskelammet.

7. Så kom då Sötbrödsdagen, på hvilkom man måste offra Påskalambet.

7. Agga hapnematta leibade pääw tulli, millal se Pasa-tal piddi tappetama.

7. Atėjo Neraugintos duonos diena, kada reikėjo pjauti Paschos avinėlį.

7. Es kam nun der Tag der süßen Brote, an welchem man mußte opfern das Osterlamm.

7. Cependant, le jour des pains sans levain arriva, dans lequel il fallait immoler la pâque,

7. Y vino el día de los panes sin levadura, en el cual era menester matar la páscua.

7 En de dag der ongehevelde broden kwam, op denwelken het pascha moest geslacht worden.

7. Tedy przyszedł dzieó przaśników, którego miał baranek być zabity.

7. Eljöve pedig a kovásztalan kenyerek napja, melyen meg kelle [5†] öletni a husvéti báránynak;

7 Настал же день опресноков, в который надлежало заколать пасхального агнца ,

7. Прийшов же день опрісноків, як треба було колоти пасхове ягня.

8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme".

8 Ja Hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää valmistamaan meille pääsiäisateria syödäksemme."

8. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen, sanoen: menkäät valmistamaan meille pääsiäislammas syödäksemme.

8. Ja hän lähetti Petarin ja Johannexen sanoden: mengät walmistaman meille Pääsiäislammas syödäxem.

8. Ja hen lehetti Petarin ia Johannesen sanoden/ Menget walmistaman meille Päsieislamasta/ ette me sen söme. (Ja hän lähetti Petarin ja Johanneksen sanoen/ Menkäät walmistaman meille pääsiäislammasta/ että me sen syömme.)

8. καὶ ἀπέστειλε Πέτρον καὶ Ἰωάννην εἰπών· Πορευθέντες ἑτοιμάσατε ἡμῖν τὸ πάσχα ἵνα φάγωμεν.

8. και απεστειλεν πετρον και ιωαννην ειπων πορευθεντες ετοιμασατε ημιν το πασχα ινα φαγωμεν 8. kai apesteilen petron kai ioannen eipon poreυthentes etoimasate emin to pascha ina fagomen

8 And he sent Peter and John, (and) said, (After) you° (have) traveled on, prepare° the Passover for us, in order that we may eat.

8. And he sent Peter and John, saying, Go and prepare us the passover, that we may eat.

8. Og han sendte Peter og Johannes og sagde: gaaer hen og bereder os Paaskelammet, at vi kunne æde det.

8. Då sände han Petrum, och Johannem, sägandes: Går, och bereder oss Påskalambet, att vi det äte.

8. Ja temma läkkitas Peetrust ja Joannest, ja ütles: Minge ja walmistage meile Pasa-talle, et meie sedda woime süa.

8. Jėzus pasiuntė Petrą ir Joną, liepdamas: ‘‘Eikite ir paruoškite mums valgyti Paschą’‘.

8. Und er sandte Petrus und Johannes und sprach: Gehet hin, bereitet uns das Osterlamm, auf daß wir's essen.

8. Et Jésus envoya Pierre et Jean, en disant: Allez nous préparer la pâque, afin que nous la mangions.

8. Y envió a Pedro, y a Juan, diciendo: Id, aparejádnos la páscua, para que comamos.

8 En Hij zond Petrus en Johannes uit, zeggende: Gaat heen, en bereidt ons het pascha, opdat wij het eten mogen.

8. I posłał Piotra i Jana, mówiąc: Poszedłszy nagotujcie nam baranka, abyśmy jedli.

8. És elküldé [6†] Pétert és Jánost, mondván: Elmenvén, készítsétek el nékünk a husvéti bárányt, hogy megegyük.

8 и послал Иисус Петра и Иоанна, сказав: пойдите, приготовьте нам есть пасху.

8. І післав Петра та Йоана, глаголючи: Йдїть та приготовте нам пасху їсти.

9 Niin he kysyivät häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?"

9 Mutta he kysyivät Häneltä: "Mihin haluat meidän valmistavan?"

9. Niin he sanoivat hänelle: kussas tahdot meitä valmistamaan?

9. Nijn he sanoit hänelle: cusas tahdot meitä walmistaman?

9. Nin sanoit he henelle/ Cussas tadot meite walmistaman? (Niin sanoit he hänelle/ Kussas tahdot meitä walmistaman?)

9. οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Ποῦ θέλεις ἑτοιμάσωμεν;

9. οι δε ειπον αυτω που θελεις ετοιμασωμεν 9. oi de eipon aυto poυ theleis etoimasomen

9 Now they said to him, Where do you will (that) we will prepare (it)?

9. And they said unto him, Where wilt thou that we prepare?

9. Men de sagde til ham: hvor vil du, at vi skulle berede det?

9. Då sade de till honom: Hvar vill du, att vi skole bereda det?

9. Agga nemmad ütlesid temmale: Kus sa tahhad, et meie sedda peame walmistama?

9. Jie paklausė: ‘‘Kur nori, kad paruoštume?’‘

9. Sie aber sprachen zu ihm: Wo willst du, daß wir's bereiten?

9. Ils lui dirent: Où veux-tu que nous la préparions?

9. Y ellos le dijeron: ¿Dónde quieres que la aparejemos?

9 En zij zeiden tot Hem: Waar wilt Gij, dat wij het bereiden?

9. Ale oni mu rzekli: Gdzież chcesz, abyśmy go nagotowali?

9. Ők pedig mondának néki: Hol akarod, hogy elkészítsük?

9 Они же сказали Ему: где велишь нам приготовить?

9. Вони ж сказали Йому: Де хочеш, щоб приготовити?

10 Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,

10 Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,

10. Hän sanoi heille: katso, kuin te kaupunkiin tulette sisälle, kohtaa teitä ihminen, kantain vesiastiaa: seuratkaat häntä siihen huoneesen, johonka hän menee.

10. Hän sanoi heille: cadzo cosca te Caupungijn tuletta cohta teidän yxi ihminen candain wesiastiata noudattacat händä sijhen huonesen johonga hän mene:

10. Nin hen sanoi heille/ Catzo/ coska te Caupungin siseltuletta/ cochtapi teijen yxi Inhiminen candadhen wette Sauicrusis/ noudhataca hende sihen Honesen/ iohonga hen siselmene/ (Niin hän sanoi heille/ Katso/ koska te kaupungin sisälle tulette/ kohtaapi teidän yksi ihminen kantaen wettä sawiruukussa/ noudattakaat häntä siihen huoneeseen/ johonka hän sisälle menee/)

10. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἰδοὺ εἰσελθόντων ὑμῶν εἰς τὴν πόλιν συναντήσει ὑμῖν ἄνθρωπος κεράμιον ὕδατος βαστάζων· ἀκολουθήσατε αὐτῷ εἰς τὴν οἰκίαν οὗ εἰσπορεύεται,

10. ο δε ειπεν αυτοις ιδου εισελθοντων υμων εις την πολιν συναντησει υμιν ανθρωπος κεραμιον υδατος βασταζων ακολουθησατε αυτω εις την οικιαν ου εισπορευεται 10. o de eipen aυtois idoυ eiselthonton υmon eis ten polin sυnantesei υmin anthropos keramion υdatos βastazon akoloυthesate aυto eis ten oikian oυ eisporeυetai

10 But he said to them Behold, (After) you° (have) entered into the city, a man bearing a pitcher of water will be meeting you° there; follow° him into the house where he travels.

10. And he said unto them, Behold, when ye are entered into the city, there shall a man meet you, bearing a pitcher of water; follow him into the house where he entereth in.

10. Men han sagde til dem: see, naar I komme ind i Staden, skal et Menneske møde Eder, som bærer en Vandkrukke; følger ham i Huset, hvor han gaaer ind,

10. Sade han till dem: Si, när I kommen in i staden, varder eder mötandes en man, som bär ena vattukruko; följer honom i huset, der han ingår;

10. Agga temma ütles neile: Wata, kui teie liñna sisse tullete, siis tulleb teie wasto üks innimenne, se kannab ühhe weekrusi, käige temma järrel seäl koias, kuhho temma sisse lähhäb.

10. Jis atsakė: ‘‘Štai jums įeinant į miestą, jus pasitiks žmogus, vandens ąsočiu nešinas. Sekite paskui jį iki tų namų, į kuriuos jis įeis,

10. Er sprach zu ihnen: Siehe, wenn ihr hineinkommt in die Stadt, wird euch ein Mensch begegnen, der trägt einen Wasserkrug; folget ihm nach in das Haus, da er hineingeht,

10. Et il leur dit: Lorsque vous entrerez dans la ville, vous rencontrerez un homme portant une cruche d'eau;

10. Y él les dijo: He aquí, como entraréis en la ciudad, os encontrará un hombre que lleva un cántaro de agua: seguídle hasta la casa donde entrare;

10 En Hij zeide tot hen: Ziet, als gij in de stad zult gekomen zijn, zo zal u een mens ontmoeten, dragende een kruik waters; volgt hem in het huis, daar hij ingaat.

10. A on rzekł do nich: Oto gdy do miasta wchodzić będziecie, spotka się z wami człowiek, niosący dzban wody; idźcież za nim do domu, do którego wnijdzie,

10. És ő monda nékik: Ímé, mikor bementek a városba, szembe jő veletek egy ember, ki egy korsó vizet visz; kövessétek őt abba a házba, a melybe bemegy.

10 Он сказал им: вот, при входе вашем в город, встретится с вами человек, несущий кувшин воды; последуйте за ним в дом, в который войдет он,

10. Він же рече їм: Ось, як увійдете в город, зустріне вас чоловік, глек води несучи. Йдїть слїдом за ним у господу, куди ввійде.

11 ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'

11 ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, jossa söisin pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?'

11. Ja sanokaat sen huoneen perheenisännälle: Mestari sanoo sinulle: kussa on maja, jossa minä syön pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?

11. Ja sanocat perhen isännälle Mestari käski sinulle sano: cusa on maja josa minä saan Pääsiäslamban Opetuslasteni cansa syödä.

11. ia sanocat Perenisenelle/ Mestari keski sinulle sano/ Cussa ombi Maija/ iossa mine Pesieislammasta minun Opetuslasten cansa söön? (ja sanokaat perheenisännälle/ Mestari käski sinulle sanoa/ Kussa ompi maja/ jossa minä pääsiäislammasta minun opetuslasten kanssa syön?)

11. καὶ ἐρεῖτε τῷ οἰκοδεσπότῃ τῆς οἰκίας· λέγει σοι ὁ διδάσκαλος, ποῦ ἐστι τὸ κατάλυμα ὅπου τὸ πάσχα μετὰ τῶν μαθητῶν μου φάγω;

11. και ερειτε τω οικοδεσποτη της οικιας λεγει σοι ο διδασκαλος που εστιν το καταλυμα οπου το πασχα μετα των μαθητων μου φαγω 11. kai ereite to oikodespote tes oikias legei soi o didaskalos poυ estin to katalυma opoυ to pascha meta ton matheton moυ fago

11 And you° will say to the householder of the house, The Teacher says to you, Where is the guestroom, where I may eat the Passover with my disciples?

11. And ye shall say unto the goodman of the house, The Master saith unto thee, Where is the guestchamber, where I shall eat the passover with my disciples?

11. og siger til huusbonden i Huset: Mesteren lader dig sige: hvor er det Herberge, der jeg kan æde Paaskelammet med mine Disciple?

11. Och säger husbondanom: Mästaren låter säga dig: Hvar är herberget, der jag må äta Påskalambet med mina Lärjungar?

11. Ja üttelge selle koia issandale: Öppetaja ütleb sulle: Kus on se woöraste tubba, kus ma se Pasa-talle omma jüngrittega woin süa?

11. ir sakykite namų šeimininkui: ‘Mokytojas liepė paklausti: Kur svečių kambarys, kuriame galėčiau su mokiniais valgyti Paschą?’

11. und saget zu dem Hausherrn: Der Meister läßt dir sagen: Wo ist die Herberge, darin ich das Osterlamm essen möge mit meinen Jüngern?

11. Suivez-le dans la maison où il entrera; et dites au maître de la maison: Le Maître te dit: Où est le lieu où je mangerai la pâque avec mes disciples?

11. Y decíd al padre de la familia de la casa: El Maestro te dice: ¿Dónde está el aposento donde tengo de comer la páscua con mis discípulos?

11 En gij zult zeggen tot den huisvader van dat huis: De Meester zegt u: Waar is de eetzaal, daar Ik het pascha met Mijn discipelen eten zal?

11. A rzeczcie gospodarzowi domu onego: Kazał ci powiedzieć nauczyciel: Gdzie jest gospoda, kędy bym jadł baranka z uczniami moimi?

11. És mondjátok a ház gazdájának: Ezt mondja néked a Mester: Hol van az a szállás, a hol megeszem az én tanítványaimmal a husvéti bárányt?

11 и скажите хозяину дома: Учитель говорит тебе: где комната, в которой бы Мне есть пасху с учениками Моими?

11. І скажіть господареві дому: Каже тобі учитель: Де сьвітлиця, щоб пасху з учениками моїми їсти?

12 Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa."

12 Hän näyttää teille ison varustetun yläsalin. Valmistakaa sinne."

12. Ja hän osoittaa teille suuren salin rakennetun; valmistakaat siellä.

12. Ja hän osotta teille suuren awaran Salin walmistacat siellä.

12. Ja hen teille osottapi yhden swren leuitetyn Salin/ sielle te walmistaca. (Ja hän teille osoittaapi yhden suuren lewitetyn salin/ siellä te walmistakaa.)

12. κἀκεῖνος ὑμῖν δείξει ἀνώγαιον μέγα ἐστρωμένον· ἐκεῖ ἑτοιμάσατε.

12. κακεινος υμιν δειξει ανωγεον μεγα εστρωμενον εκει ετοιμασατε 12. kakeinos υmin deiksei anogeon mega estromenon ekei etoimasate

12 And he will show you° a big furnished upper-room. Prepare° (it) there.

12. And he shall shew you a large upper room furnished: there make ready.

12. Og han skal vise Eder en stor Sal tillavet; der bereder det.

12. Och han skall visa eder en storan sal bereddan; reder der till.

12. Siis näitab temma teile ühhe sure ehhitud toa üllewel, seäl walmistage.

12. Jis parodys jums didelį apstatytą aukštutinį kambarį. Ten ir paruoškite’‘.

12. Und er wird euch einen großen Saal zeigen, der mit Polstern versehen ist; daselbst bereitet es.

12. Et il vous montrera une grande chambre haute, toute meublée; préparez-y la pâque.

12. Entónces él os mostrará un gran cenadero aderezado, aparejádla allí.

12 En hij zal u een grote toegeruste opperzaal wijzen, bereidt het aldaar.

12. A on wam ukaże salę wielką usłaną, tamże nagotujcie.

12. És ő mutat néktek egy nagy vacsoráló helyet, berendezve, ott készítsétek el.

12 И он покажет вам горницу большую устланную; там приготовьте.

12. І той вам покаже гірницю велику застелену; там приготовте.

13 Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.

13 He menivät ja havaitsivat niin olevan kuin Jeesus* oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäisaterian.

13. Niin he menivät ja löysivät niinkuin hän heille sanonut oli, ja valmistivat pääsiäislampaan.

13. He menit ja löysit nijncuin hän heille sanonut oli ja walmistit Pääsiäis lamban.

13. He menit/ ia leusit ninquin hen heille sanonut oli/ ia walmistit Pesieislambaan. (He menit/ ja löysit niinkuin hän heille sanonut oli/ ja walmistit pääsiäislampaan.)

13. ἀπελθόντες δὲ εὗρον καθὼς εἴρηκεν αὐτοῖς, καὶ ἡτοίμασαν τὸ πάσχα.

13. απελθοντες δε ευρον καθως ειρηκεν αυτοις και ητοιμασαν το πασχα 13. apelthontes de eυron kathos eireken aυtois kai etoimasan to pascha

13 Now they went and found just-as he had said to them, and they prepared the Passover.

13. And they went, and found as he had said unto them: and they made ready the passover.

13. Men de gik hen og fandt det, ligesom han havde sagt dem, og de beredte Paaskelammet.

13. De gingo åstad, och funno som han dem sagt hade; och redde till Påskalambet.

13. Agga kui nemmad ärraläksid, leidsid nemmad nenda, kui temma neile olli üttelnud, ja nemmad walmistasid Pasa-talle.

13. Nuėję jie rado viską, kaip Jis sakė, ir paruošė Paschą.

13. Sie gingen hin und fanden, wie er ihnen gesagt hatte, und bereiteten das Osterlamm.

13. Eux donc s'en étant allés, trouvèrent tout comme il leur avait dit, et ils préparèrent la pâque.

13. Y yendo ellos halláronlo todo como les había dicho; y aparejaron la páscua.

13 En zij, heengaande, vonden het, gelijk Hij hun gezegd had, en bereidden het pascha.

13. Tedy odszedłszy znaleźli, jako im był powiedział, i nagotowali baranka.

13. Elmenvén pedig, úgy találák, a mint mondta nékik; és elkészíték a húsvéti bárányt.

13 Они пошли, и нашли, как сказал им, и приготовили пасху.

13. Пійшовши ж знайшли, як сказав їм, і приготовили пасху.

14 Ja kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja apostolit hänen kanssansa.

14 Kun hetki tuli asettui Hän aterialle ja *ne kaksitoista apostolia* Hänen kanssaan.

14. Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoistakymmentä apostolia hänen kanssansa.

14. Ja cuin jo aica tullut oli istui hän ja caxitoistakymmendä Apostolita hänen cansans.

14. Ja quin io oli aica tullut/ istui hen peudhelle/ ia ne Caxitoistakyme'de Apostolitt hene' cansans. (Ja kuin jo oli aika tullut/ istui hän pöydälle/ ja ne kaksitoista kymmentä apostolit hänen kanssansa.)

14. Καὶ ὅτε ἐγένετο ἡ ὥρα, ἀνέπεσε, καὶ οἱ δώδεκα ἀπόστολοι σὺν αὐτῷ.

14. και οτε εγενετο η ωρα ανεπεσεν και οι δωδεκα αποστολοι συν αυτω 14. kai ote egeneto e ora anepesen kai oi dodeka apostoloi sυn aυto

14 And when the hour came*, he leaned-back, and the twelve apostles together with him.

14. And when the hour was come, he sat down, and the twelve apostles with him.

14. Og der Timen kom, satte han sig tilbords, og de tolv Apostler med ham.

14. Och då tid var, satte han sig ned, och de tolf Apostlar med honom.

14. Ja kui se tund tulli, istus temma mahha, ja need kaksteistkümmend Apostlit temmaga.

14. Atėjus metui, Jis sėdo prie stalo, ir dvylika apaštalų drauge su Juo.

14. Und da die Stunde kam, setzte er sich nieder und die zwölf Apostel mit ihm.

14. Et quand l'heure fut venue, il se mit à table, et les douze apôtres avec lui.

14. Y como fué hora, se sentó a la mesa; y con él los doce apóstoles.

14 En als de ure gekomen was, zat Hij aan, en de twaalf apostelen met Hem.

14. A gdy przyszła godzina, usiadł za stół, i dwanaście apostołów z nim.

14. És mikor eljött az idő, asztalhoz üle, [7†] és a tizenkét apostol ő vele egyetembe.

14 И когда настал час, Он возлег, и двенадцать Апостолов с Ним,

14. І, як настала година, сїв Він, й дванайцять апостолів з Ним.

15 Ja hän sanoi heille: "Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;

15 Hän sanoi heille: "Olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäisaterian kanssanne ennen kuin kärsin.

15. Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennekuin minä kärsin.

15. Ja hän sanoi heille: minä olen halulla halainnut syödä tätä Pääsiäislammasta teidän cansan ennen cuin minä kärsin:

15. Ja hen sanoi heille/ Mine olen halulla halanut södhe tete Pesieislammasta teiden cansan/ ennen quin mine kerssin/ (Ja hän sanoi heille/ Minä olen halulla halannut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssan/ ennen kuin minä kärsin/)

15. καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἐπιθυμίᾳ ἐπεθύμησα τοῦτο τὸ πάσχα φαγεῖν μεθ’ ὑμῶν πρὸ τοῦ με παθεῖν·

15. και ειπεν προς αυτους επιθυμια επεθυμησα τουτο το πασχα φαγειν μεθ υμων προ του με παθειν 15. kai eipen pros aυtoυs epithυmia epethυmesa toυto to pascha fagein meth υmon pro toυ me pathein

15 And he said to them, I desired with (a great) desire, to eat this Passover with you° before I suffer;

15. And he said unto them, With desire I have desired to eat this passover with you before I suffer:

15. Og han sagde til dem: jeg har hjerteligen længtes efter at æde dette Paaskelam med Eder, forend jeg lider.

15. Och han sade till dem: Jag hafver, med mycken åstundan, begärat äta detta Påskalambet med eder, förr än jag lider.

15. Ja temma ütles nende wasto: Minna ollen süddamest iggatsenud se Pasa-talle teiega süa, enne kui ma kannatan.

15. Ir Jis tarė jiems: ‘‘Trokšte troškau valgyti su jumis šią Paschą prieš kentėdamas.

15. Und er sprach zu ihnen: Mich hat herzlich verlangt, dies Osterlamm mit euch zu essen, ehe denn ich leide.

15. Et il leur dit: J'ai fort désiré de manger cette pâque avec vous, avant que je souffre.

15. Y les dijo: Con deseo he deseado comer con vosotros esta páscua ántes que padezca.

15 En Hij zeide tot hen: Ik heb grotelijks begeerd, dit pascha met u te eten, eer dat Ik lijde;

15. I rzekł do nich: Żądając żądałem tego baranka jeść z wami, pierwej niżbym cierpiał.

15. És monda nékik: Kívánva kívántam a husvéti bárányt megenni veletek, melőtt én szenvednék:

15 и сказал им: очень желал Я есть с вами сию пасху прежде Моего страдания,

15. І рече до них: Бажаннєм забажав я сю пасху їсти з вами, перш нїж прийму муки:

16 sillä minä sanon teille, etten minä sitä enää syö, ennenkuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa".

16 Sillä sanon teille, etten sitä enää syö, kunnes se täysin toteutuu Jumalan valtakunnassa."

16. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan silleen siitä syö, siihenasti kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.

16. Sillä minä sanon teille: en minä sillen hänest enämbi syö sijhenasti cuin se täytetän Jumalan waldacunnas.

16. Sille mine sanon teille/ Em mine sö sillen henest enembi/ sihenasti quin se teuteten Jumalan Waldakunnas. (Sillä minä sanon teille/ En minä syö silleen hänestä enempi/ siihen asti kuin se täytetään Jumalan waltakunnassa.)

16. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐκέτι οὐ μὴ φάγω ἐξ αὐτοῦ ἕως ὅτου πληρωθῇ ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ.

16. λεγω γαρ υμιν οτι ουκετι ου μη φαγω εξ αυτου εως οτου πληρωθη εν τη βασιλεια του θεου 16. lego gar υmin oti oυketi oυ me fago eks aυtoυ eos otoυ plerothe en te βasileia toυ theoυ

16 for* I say to you°, I should never eat from it anymore, until it should be fulfilled in the kingdom of God.

16. For I say unto you, I will not any more eat thereof, until it be fulfilled in the kingdom of God.

16. Thi jeg siger Eder, at jeg skal indenlunde mere æde af det, førend det bliver fuldkommet i Guds Rige.

16. Ty jag säger eder, att jag härefter icke skall äta deraf, tilldess det fullkomnadt varder i Guds rike.

16. Sest ma ütlen teile, et ma sest mitte ennam ei sö, kuñi keik saab sündinud Jum̃ala rikis.

16. Sakau jums, nuo šiol daugiau jos nebevalgysiu, kol ji išsipildys Dievo karalystėje’‘.

16. Denn ich sage euch, daß ich hinfort nicht mehr davon essen werde, bis daß es erfüllet werde im Reich Gottes.

16. Car je vous dis, que je ne la mangerai plus, jusqu'à ce qu'elle soit accomplie dans le royaume de Dieu.

16. Porque os digo, que no comeré más de ella, hasta que sea cumplido en el reino de Dios.

16 Want Ik zeg u, dat Ik niet meer daarvan eten zal, totdat het vervuld zal zijn in het Koninkrijk Gods.

16. Boć wam powiadam, że go więcej jeść nie będę, aż się wypełni w królestwie Bożem.

16. Mert mondom néktek, hogy többé nem eszem abból, míglen beteljesedik az Isten országában.

16 ибо сказываю вам, что уже не будуесть ее, пока она не совершится в ЦарствииБожием.

16. глаголю бо вам: Що більш не їсти му її, доки сповнить ся в царстві Божому.

17 Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

17 Niin Hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

17. Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.

17. Ja hän otti Calkin kijtti ja sanoi: ottacat ja jacacat keskenän:

17. Ja hen otti Calkin/ kijtti/ ia sanoi. Ottaca ia iacakat teiden keskenen/ (Ja hän otti kalkin/ kiitti/ ja sanoi. Ottakaa ja jakajaat teidän keskenän/)

17. καὶ δεξάμενος τὸ ποτήριον εὐχαριστήσας εἶπε· Λάβετε τοῦτο καὶ διαμερίσατε ἑαυτοῖς·

17. και δεξαμενος ποτηριον ευχαριστησας ειπεν λαβετε τουτο και διαμερισατε εαυτοις 17. kai deksamenos poterion eυcharistesas eipen laβete toυto kai diamerisate eaυtois

17 And he accepted a cup, and having given-thanks, he said, Take° this and divide° (it) with yourselves.

17. And he took the cup, and gave thanks, and said, Take this, and divide it among yourselves:

17. Og han tog Kalken, takkede og sagde: tager dette, og deler det imellem Eder.

17. Och han tog kalken, tackade, och sade: Tager honom, och skifter eder emellan;

17. Ja kui ta karrikast sai wotnud, tännas temma ja ütles: Wotke se, ja jaggage ennestele.

17. Paėmęs taurę, Jis padėkojo ir tarė: ‘‘Imkite ir dalykitės.

17. Und er nahm den Kelch, dankte und sprach: Nehmet ihn und teilet ihn unter euch;

17. Et ayant pris la coupe et rendu grâces, il dit: Prenez-la, et la distribuez entre vous.

17. Y tomando la copa, habiendo hecho gracias, dijo: Tomád esto, y distribuídlo entre vosotros.

17 En als Hij een drinkbeker genomen had, en gedankt had, zeide Hij: Neemt dezen, en deelt hem onder ulieden.

17. A wziąwszy kielich i podziękowawszy, rzekł: Weźmijcie to, a podzielcie między się.

17. És a pohárt vévén, minekutána hálákat adott, monda: Vegyétek ezt, és osszátok el magatok között:

17 И, взяв чашу и благодарив, сказал: приимите ее и разделите между собою,

17. І, взявши чашу, й оддавши хвалу, рече: Прийміть се та подїлить собі:

18 Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee."

18 Sillä sanon teille, etten tästä lähin juo viinipuun antia, kunnes Jumalan valtakunta tulee."

18. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.

18. Sillä minä sanon teille: en minä juo wijnapuun hedelmäst ennen cuin Jumalan waldacunda tule.

18. Sille mine sanon teille/ Etten mine ioo Winapuun hedhelmest/ ennen quin Jumalan Waldakunda tulepi. (Sillä minä sanon teille/ Etten minä juo wiinapuun hedelmästä/ ennen kuin Jumalan waltakunta tuleepi.)

18. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐ μὴ πίω ἀπὸ τοῦ γενήματος τῆς ἀμπέλου ἕως ὅτου ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ ἔλθῃ.

18. λεγω γαρ υμιν οτι ου μη πιω απο του γεννηματος της αμπελου εως οτου η βασιλεια του θεου ελθη 18. lego gar υmin oti oυ me pio apo toυ gennematos tes ampeloυ eos otoυ e βasileia toυ theoυ elthe

18 For* I say to you°, I should never drink from the fruit* of the vine, until which (time) the kingdom of God should come. {Mar 14:22-25 & Mat 26:26-29 & Luk 22:19-20, 1Co 11:23-26.}

18. For I say unto you, I will not drink of the fruit of the vine, until the kingdom of God shall come.

18. Thi jeg siger Eder, at jeg skal ikke drikke af Viintræets Frugt, forend Guds Rige kommer.

18. Ty jag säger eder, att jag icke skall dricka det af vinträ kommet är, tilldess Guds rike kommer.

18. Sest ma ütlen teile, et miña ei jo mitte sest winapu wiljast, kunni Jum̃ala riik saab tulnud.

18. Sakau jums: Aš nebegersiu vynmedžio vaisiaus, kol ateis Dievo karalystė’‘.

18. denn ich sage euch: Ich werde nicht trinken von dem Gewächs des Weinstocks, bis das Reich Gottes komme.

18. Car je vous dis, que je ne boirai plus du fruit de la vigne, jusqu'à ce que le règne de Dieu soit venu.

18. Porque os digo, que no beberé del fruto de la vid, hasta que el reino de Dios venga.

18 Want Ik zeg u, dat Ik niet drinken zal van de vrucht des wijnstoks, totdat het Koninkrijk Gods zal gekomen zijn.

18. Albowiem powiadam wam, że nie będę pił z rodzaju winnej macicy, aż przyjdzie królestwo Boże.

18. Mert mondom néktek, hogy nem iszom a szőlőtőkének [8†] gyümölcséből, míglen eljő az Isten országa.

18 ибо сказываю вам, что не буду пить от плода виноградного, доколе не придет Царствие Божие.

18. глаголю бо вам: Що не пити му вже від плоду винограднього, доки царство Боже прийде.

19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."

19 Hän otti myös leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: "Tämä on ruumiini, joka edestänne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni."

19. Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;

19. JA hän otti leiwän kijtti ja mursi ja andoi heille sanoden: tämä on minun Ruumin joca teidän edestän annetan se tehkät minun muistoxeni.

19. Ja hen otti leiuen/ kijtti ia mursi/ ia annoi heille sanoden/ Teme ombi minun Rumin/ ioca teiden edesten annetan/ Se tehcket minun muistoxeni. (Ja hän otti leiwän/ kiitti ja mursi/ ja antoi heille sanoen/ Tämä ompi minun ruumiin/ joka teidän edestän annetaan/ Se tehkäät minun muistokseni.)

19. καὶ λαβὼν ἄρτον εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἔδωκεν αὐτοῖς λέγων· Τοῦτό ἐστι τὸ σῶμά μου τὸ ὑπὲρ ὑμῶν διδόμενον· τοῦτο ποιεῖτε εἰς τὴν ἐμὴν ἀνάμνησιν.

19. και λαβων αρτον ευχαριστησας εκλασεν και εδωκεν αυτοις λεγων τουτο εστιν το σωμα μου το υπερ υμων διδομενον τουτο ποιειτε εις την εμην αναμνησιν 19. kai laβon arton eυcharistesas eklasen kai edoken aυtois legon toυto estin to soma moυ to υper υmon didomenon toυto poieite eis ten emen anamnesin

19 And he took bread and having given-thanks, he broke it and gave to them, saying, This is my body which is given on your° behalf. Practice° this in my remembrance.

19. And he took bread, and gave thanks, and brake it, and gave unto them, saying, This is my body which is given for you: this do in remembrance of me.

19. Og han tog Brødet, takkede og brød det og gav dem det og sagde: dette er mit Legeme, hvilket gives for Eder; dette gjører til min Ihukommelse.

19. Och han tog brödet; tackade, och bröt, och gaf dem, sägandes: Detta är min lekamen, som för eder gifven varder; det görer till min åminnelse;

19. Ja temma wottis leiba, tännas ja murdis, ja andis neile ja ütles: Se on minno ihho, mis teie eest antakse, sedda tehke minno mällestusseks.

19. Ir, paėmęs duoną, Jis padėkojo, laužė ją ir davė jiems, sakydamas: ‘‘Tai yra mano kūnas, kuris už jus atiduodamas. Tai darykite mano atminimui’‘.

19. Und er nahm das Brot, dankte und brach's und gab's ihnen und sprach: Das ist mein Leib, der für euch gegeben wird; das tut zu meinem Gedächtnis.

19. Puis il prit du pain, et ayant rendu grâces, il le rompit et le leur donna, en disant: Ceci est mon corps, qui est donné pour vous; faites ceci en mémoire de moi.

19. Y tomando pan, habiendo hecho gracias, lo rompió, y les dió, diciendo: éste es mi cuerpo, que por vosotros es dado; hacéd esto en memoria de mí.

19 En Hij nam brood, en als Hij gedankt had, brak Hij het, en gaf het hun, zeggende: Dat is Mijn lichaam, hetwelk voor u gegeven wordt; doet dat tot Mijn gedachtenis.

19. A wziąwszy chleb i podziękowawszy, łamał i dał im, mówiąc: To jest ciało moje, które się za was daje; to czyócie na pamiątkę moję.

19. És minekutána [9†] a kenyeret vette, hálákat adván megszegé, és adá nékik, mondván: Ez az én testem, mely ti érettetek adatik: ezt cselekedjétek az én emlékezetemre.

19 И, взяв хлеб и благодарив, преломил и подал им, говоря: сие есть тело Мое, которое за вас предается; сие творите в Мое воспоминание.

19. І, взявши хлїб, та оддавши хвалу, переломив, і дав їм, глаголючи: Се єсть тїло моє, що за вас даєть ся. Се чинїть на мій спомин.

20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

20 Samoin Hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto veressäni, joka puolestanne vuodatetaan.

20. Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen, sanoen: tämä kalkki on uusi Testamentti, minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

20. Nijn myös Calkin ehtolisen jälken sanoden: tämä Calcki on se Usi Testamenti minun weresäni joca teidän edestän wuodatetan.

20. Samalmoto mös Calkin Echtolisen ielkin/ sanoden/ Teme Calki ombi se wsi Testamenti/ minun Wereseni/ ioca teiden edesten wloswodhatetan. (Samalla muotoa myös kalkin ehtoollisen jälkeen/ sanoen/ Tämä kalkki ompi se uusi testamentti/ minun weressäni/ joka teidän edestän ulos wuodatetaan.)

20. ὡσαύτως καὶ τὸ ποτήριον μετὰ τὸ δειπνῆσαι, λέγων· Τοῦτο τὸ ποτήριον ἡ καινὴ διαθήκη ἐν τῷ αἵματί μου, τὸ ὑπὲρ ὑμῶν ἐκχυνόμενον.

20. ωσαυτως και το ποτηριον μετα το δειπνησαι λεγων τουτο το ποτηριον η καινη διαθηκη εν τω αιματι μου το υπερ υμων εκχυνομενον 20. osaυtos kai to poterion meta to deipnesai legon toυto to poterion e kaine diatheke en to aimati moυ to υper υmon ekchυnomenon

20 And likewise*, (he took) the cup after the supper, saying, This cup is the new covenant* in my blood, which is poured out on your° behalf. {Mar 14:18-21, 14:27-31 & Mat 26:21-25, 26:31-35 & Luk 22:21-23, 22:31-38 & Joh 13:21-38.}

20. Likewise also the cup after supper, saying, This cup is the new testament in my blood, which is shed for you.

20. Ligesaa tog han og Kalken, efterat de havde holdt nadvere, og sagde: denne Kalk er det Nye Testament i mit Blod, hvilket udgydes for Eder.

20. Sammalunda ock kalken, efter Nattvarden, sägandes: Detta är kalken, det nya Testamentet i mitt blod, som för eder utgjutet varder.

20. Selsammal kombel ka se karrika pärrast sedda, kui nemmad said öhtust sönud, ja ütles: Sesinnane karrikas on se uus seädus miño were sees, mis teie eest ärrawallatakse.

20. Lygiai taip po vakarienės Jis paėmė taurę, sakydamas: ‘‘Ši taurė yra Naujoji Sandora mano kraujyje, kuris už jus išliejamas.

20. Desgleichen auch den Kelch, nach dem Abendmahl, und sprach: Das ist der Kelch, das neue Testament in meinem Blut, das für euch vergossen wird.

20. De même, après avoir soupé, il leur donna la coupe, en disant: Cette coupe est la nouvelle alliance en mon sang, qui est répandu pour vous.

20. Asimismo también la copa, después que hubo cenado, diciendo: Esta copa es el nuevo testamento en mi sangre, que por vosotros se derrama.

20 Desgelijks ook den drinkbeker na het avondmaal, zeggende: Deze drinkbeker is het nieuwe testament in Mijn bloed, hetwelk voor u vergoten wordt.

20. Także i kielich, gdy było po wieczerzy, mówiąc: Ten kielich jest nowy testament we krwi mojej, która się za was wylewa.

20. Hasonlóképen a pohárt is, minekutána vacsorált, ezt mondván: E pohár amaz új szövetség az én véremben, mely ti érettetek kiontatik.

20 Также и чашу после вечери, говоря: сия чаша есть Новый Завет в Моей крови, которая за вас проливается.

20. Так само й чашу після вечері, глаголючи: Ся чаша новий завіт у крові моїй, що за вас пролита буде.

21 Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.

21 Mutta katso, kavaltajani käsi on kanssani pöydällä.

21. Kuitenkin, katso, minun pettäjäni käsi on minun kanssani pöydällä.

21. Cuitengin cadzo minun pettäjäni käsi on minun cansani pöydällä:

21. Quitengi catzo/ minun Petteieni käsi onbi minun cansani peudhelle/ Kuitenkin katso/ minun pettäjäni käsi ompi minun kanssani pöydälle/ (Ja tosin Ihmisen Poika meneepi niinkuin päätetty on/ Kuitenkin woi ihmiselle/ jonka kautta hän petetään.)

21. πλὴν ἰδοὺ ἡ χεὶρ τοῦ παραδιδόντος με μετ’ ἐμοῦ ἐπὶ τῆς τραπέζης.

21. πλην ιδου η χειρ του παραδιδοντος με μετ εμου επι της τραπεζης 21. plen idoυ e cheir toυ paradidontos me met emoυ epi tes trapezes

21 However behold, the hand of the one who is giving me up is with me at the table.

21. But, behold, the hand of him that betrayeth me is with me on the table.

21. Dog see, hans Haand, som mig forraader, er over Bordet med mig.

21. Dock si, mins förrädares hand är med mig på bordet.

21. Siiski wata, miño ärraandia kässi on minnoga laudas.

21. Bet štai mano išdavėjo ranka yra kartu su manąja ant stalo.

21. Doch siehe, die Hand meines Verräters ist mit mir über Tische.

21. Au reste, voici, la main de celui qui me trahit est à cette table avec moi.

21. Con todo eso, he aquí, la mano del que me entrega está conmigo en la mesa.

21 Doch ziet, de hand desgenen, die Mij verraadt, is met Mij aan de tafel.

21. Ale oto ręka tego, co mię wydaje, ze mną jest za stołem.

21. De ímé annak [10†] a keze, a ki engem elárul, velem van az asztalon.

21 И вот, рука предающего Меня со Мною за столом;

21. Та ось рука зрадника мого зо мною на столї.

22 Sillä Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin säädetty on; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!"

22 [Sillä] Ihmisen Poika tosin menee pois niin kuin määrätty on, mutta voi sitä ihmistä, jonka välityksellä Hänet kavalletaan!"

22. Ja tosin Ihmisen Poika menee niinkuin päätetty on: kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään!

22. Ja tosin ihmisen Poica mene nijncuin päätetty on cuitengin woi sitä ihmistä jolda hän petetän.

22. Ja tosin Inhimisen Poica menepi ninquin pätetty on/ Quitengi We Inhimiselle/ ionga cautta hen peteten. (Ja he rupesit kyselemään keskenänsä/ Kuka se siis olisi heistä/ joka sen tekemän piti.)

22. καὶ ὁ μὲν υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου πορεύεται κατὰ τὸ ὡρισμένον· πλὴν οὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ ἐκείνῳ δι’ οὗ παραδίδοται.

22. και ο μεν υιος του ανθρωπου πορευεται κατα το ωρισμενον πλην ουαι τω ανθρωπω εκεινω δι ου παραδιδοται 22. kai o men υios toυ anthropoυ poreυetai kata to orismenon plen oυai to anthropo ekeino di oυ paradidotai

22 And the Son of Man indeed is traveling on, according to what has been determined; however, woe to that man through whom he is given up!

22. And truly the Son of man goeth, as it was determined: but woe unto that man by whom he is betrayed!

22. Og Menneskens Søn gaaer vel hen, som det er beskikket; dog vee det Menneske, ved hvem han bliver forraadt!

22. Och menniskones Son varder gångandes, efter som det beslutet är; dock ve den mennisko, af hvilko han varder förrådder.

22. Ja innimesse Poeg lähhäb kül, nenda kui on seätud; siiski hädda selle innimessele, kelle läbbi tedda ärraantakse.

22. Žmogaus Sūnus, tiesa, eina, kaip Jam paskirta, bet vargas tam žmogui, kuris Jį išduoda!’‘

22. Denn des Menschen Sohn geht zwar hin, wie es beschlossen ist; doch weh dem Menschen, durch welchen er verraten wird!

22. Pour ce qui est du Fils de l'homme, il s'en va, selon qu'il a été déterminé; mais malheur à cet homme par qui il est trahi.

22. Y a la verdad el Hijo del hombre vá según lo que está determinado; empero ¡ay de aquel hombre por el cual es entregado!

22 En de Zoon des mensen gaat wel heen, gelijk besloten is; doch wee dien mens, door welken Hij verraden wordt!

22. Synci zaiste człowieczy idzie, tak jako jest postanowione; ale biada człowiekowi temu, który go wydaje!

22. És az embernek Fia jóllehet, elmegy, [11†] mint [12†] elvégeztetett: de jaj annak az embernek, a ki által elárultatik!

22 впрочем, Сын Человеческий идет по предназначению, но горе тому человеку, которым Он предается.

22. Син то чоловічий іде, як постановлено наперед, тільки ж горе чоловікові тому, що зрадить Його!

23 Ja he rupesivat keskenänsä kyselemään, kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.

23 He alkoivat kysellä keskenään kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.

23. Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä: kuka olis se heistä, joka sen tekevä olis?

23. Ja he rupeisit kyselemän keskenäns: cuca se heistä olis joca sen tekemän piti.

23. Niin tuli riita heidän wälillensä/ Kuka heistä suurin piti oleman. (Ja he rupesit kyselemään keskenänsä/ Kuka se siis olis heistä/ joka se tekemän piti.)

23. καὶ αὐτοὶ ἤρξαντο συζητεῖν πρὸς ἑαυτοὺς τὸ τίς ἄρα εἴη ἐξ αὐτῶν ὁ τοῦτο μέλλων πράσσειν.

23. και αυτοι ηρξαντο συζητειν προς εαυτους το τις αρα ειη εξ αυτων ο τουτο μελλων πρασσειν 23. kai aυtoi erksanto sυzetein pros eaυtoυs to tis ara eie eks aυton o toυto mellon prassein

23 And they began to debate together with themselves, who then it might be out of them who is about to do this thing. {See Luk 22:7-18 above.}

23. And they began to enquire among themselves, which of them it was that should do this thing.

23. Og de begyndte at bespørge sig indbyrdes om, hvo af dem det dog maatte være, som dette skulde gjøre?

23. Och de begynte fråga emellan sig, hvilken den var af dem som det göra skulle.

23. Ja nemmad hakkasid teine teise käest küssitellema, kes se kül nende seast piddi ollema, kes sedda piddi teggema.

23. Tada jie pradėjo klausinėti vienas kito, kas gi iš jų yra tas, kuris tai padarys.

23. Und sie fingen an, zu fragen unter sich selbst, welcher es doch wäre unter ihnen, der das tun würde.

23. Et ils commencèrent à se demander les uns aux autres qui était celui d'entre eux qui ferait cela?

23. Ellos entónces comenzaron a preguntar entre sí, cual de ellos sería el que había de hacer esto.

23 En zij begonnen onder elkander te vragen, wie van hen het toch mocht zijn, die dat doen zou.

23. Tedy się oni poczęli między sobą pytać o tem, kto by wżdy z nich był, co by to uczynić miał.

23. És ők kezdék egymás között kérdezni, vajjon ki lehet az ő közöttük, a ki ezt meg fogja tenni?

23 И они начали спрашивать друг друга, кто бы из них был, который это сделает.

23. І стали вони перепитуватись між собою, хто б з них був, що се має зробити.

24 Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.

24 Heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.

24. Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin olevan.

24. JA heidän wälillens tuli rijta cuca heistä suurin piti oleman.

24. Nin tuli Rijta heiden wälilens/ Cuca heiste Swrin piti oleman. (Niin tuli riita heidän wälillens/ Kuka heistä suurin piti oleman.)

24. Ἐγένετο δὲ καὶ φιλονεικία ἐν αὐτοῖς, τὸ τίς αὐτῶν δοκεῖ εἶναι μείζων.

24. εγενετο δε και φιλονεικια εν αυτοις το τις αυτων δοκει ειναι μειζων 24. egeneto de kai filoneikia en aυtois to tis aυton dokei einai meizon

24 Now there happened (to be) also contention among them, who of them is thought to be the greater.

24. And there was also a strife among them, which of them should be accounted the greatest.

24. Der var og en Trætte iblandt dem derom, hvo af dem skulde holdes for at være den Største?

24. Så vardt ock en träta emellan dem, hvilkendera skulle synas vara ypperst.

24. Agga nende seas tousis ka riid, kes neist piddi suremaks arwatama?

24. Tarp jų taip pat kilo ginčas, kuris iš jų turėtų būti laikomas didžiausiu.

24. Es erhob sich auch ein Zank unter ihnen, welcher unter ihnen sollte für den Größten gehalten werden.

24. Il arriva aussi une contestation entre eux, sur celui d'entre eux qui serait estimé le plus grand.

24. Y hubo también entre ellos una contienda, quién de ellos parecía ser el mayor.

24 En er werd ook twisting onder hen, wie van hen scheen de meeste te zijn.

24. A wszczął się też spór między nimi o tem, kto by się z nich zdał być większy.

24. Támada pedig köztük versengés is, [13†] hogy ki tekinthető köztük nagyobbnak.

24 Был же и спор между ними, кто из них должен почитаться большим.

24. Постало ж і змаганнє між ними, хто з них здаєть ся бути більшим.

25 Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.

25 Niin Hän sanoi heille: "Kansain kuninkaat niitä herroina hallitsevat, ja niitten valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.

25. Niin hän sanoi heille: kansain kuninkaat vallitsevat heitä, ja joilla valta on heidän ylitsensä, ne kutsutaan armollisiksi herroiksi.

25. Nijn hän sanoi heille: mailmalliset Cuningat wallidzewat ja waldamiehet cudzutan armollisixi Herroixi.

25. Nin sanoi hen heille/ Mailmaiset Kuningat wallitzeuat/ ia ne Waldamiehet cutzutan Armolisexi Herraxi. (Niin sanoi hän heille/ maailmaiset kuninkaat wallitsewat/ ja ne waltamiehet kutsutaan armolliseksi herraksi.)

25. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οἱ βασιλεῖς τῶν ἐθνῶν κυριεύουσιν αὐτῶν, καὶ οἱ ἐξουσιάζοντες αὐτῶν εὐεργέται καλοῦνται·

25. ο δε ειπεν αυτοις οι βασιλεις των εθνων κυριευουσιν αυτων και οι εξουσιαζοντες αυτων ευεργεται καλουνται 25. o de eipen aυtois oi βasileis ton ethnon kυrieυoυsin aυton kai oi eksoυsiazontes aυton eυergetai kaloυntai

25 But he said to them, The kings of the Gentiles have lordship over them, and those who have authority over them are called benefactors.

25. And he said unto them, The kings of the Gentiles exercise lordship over them; and they that exercise authority upon them are called benefactors.

25. Men han sagde til dem: Folkenes Konger herske over dem, og de, som have Magt over dem, kaldes naadige Herrer.

25. Då sade han till dem: Verldslige Konungar regera; och de, som magtena hafva, kallas nådige herrar;

25. Agga temma ütles neile: Pagganatte kunningad wallitsewad nende ülle, ja kes nende peale woimust wotwad, neid hütakse armolikkuks issandaks.

25. Bet Jėzus jiems pasakė: ‘‘Pagonių karaliai viešpatauja jiems ir tie, kurie juos valdo, vadinami geradariais.

25. Er aber sprach zu ihnen: Die weltlichen Könige herrschen, und die Gewaltigen heißt man gnädige Herren.

25. Mais il leur dit: Les rois des nations les maîtrisent, et ceux qui exercent leur autorité sur elles sont nommés bienfaiteurs.

25. Entónces él les dijo: Los reyes de las naciones se enseñorean de ellas; y los que sobre ellas tienen potestad, son llamados bienhechores:

25 En Hij zeide tot hen: De koningen der volken heersen over hen; en die macht over hen hebben, worden weldadige heren genaamd.

25. Ale on im rzekł: Królowie narodów panują nad nimi, a którzy nad nimi moc mają, dobrodziejami nazywani bywają.

25. Ő pedig monda nékik: A pogányokon [14†] uralkodnak az ő királyaik, és a kiknek azokon hatalmuk van, jóltévőknek hivatnak.

25 Он же сказал им: цари господствуют над народами, и владеющие ими благодетелями называются,

25. Він же рече їм: Царі в поган панують над ними, й ті, що власть над ними мають, добродїями звуть ся.

26 Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee.

26 Mutta älkää te niin, vaan suurin teidän keskellänne olkoon niin kuin nuorin ja johtaja niin kuin palvelija.

26. Mutta ette te niin: vaan joka teistä suurin on, se olkoon niinkuin nuorin, ja joka ylimmäinen on, se olkoon niinkuin se, joka palvelee.

26. Mutta et te nijn waan joca teistä suurin on se olcon nijncuin nuorin ja joca ylimmäinen on se olcon nijcuin palwelia:

26. Mutta ette te nijn/ waan cuca teiste Swrin ombi/ se olcon ninquin Noorin/ Ja ioca Ylimeinen ombi/ se olcon ninquin Paluelia/ (Mutta että te niin/ waan kuka teistä suurin ompi/ se olkoon niinkuin nuorin/ Ja joka ylimmäinen ompi/ se olkoon niinkuin palwelija/)

26. ὑμεῖς δὲ οὐχ οὕτως, ἀλλ’ ὁ μείζων ἐν ὑμῖν γινέσθω ὡς ὁ νεώτερος, καὶ ὁ ἡγούμενος ὡς ὁ διακονῶν.

26. υμεις δε ουχ ουτως αλλ ο μειζων εν υμιν γενεσθω ως ο νεωτερος και ο ηγουμενος ως ο διακονων 26. υmeis de oυch oυtos all o meizon en υmin genestho os o neoteros kai o egoυmenos os o diakonon

26 But not so (with) you°, but the greater (one) among you°, let him become like the younger, and the leader, as he who is serving.

26. But ye shall not be so: but he that is greatest among you, let him be as the younger; and he that is chief, as he that doth serve.

26. I derimod ikke saaledes; men den Største ibaldt Eder være som den Yngste, og den Øverste, som den, der tjener.

26. Men I icke så; utan den som störst är ibland eder, han skall vara som den yngste, och den der ypperst är, han vare såsom en tjenare.

26. Agga teie mitte nenda, waid se surem teie seast olgo kui norem, ja se üllem kui se, kes tenib.

26. Jūs taip nedarykite. Kas didžiausias tarp jūsų, tebūnie tarsi mažiausias, o vadovaujantis tebūnie kaip tarnas.

26. Ihr aber nicht also! Sondern der Größte unter euch soll sein wie der Jüngste, und der Vornehmste wie ein Diener.

26. Mais vous, ne faites point ainsi; et que le plus grand parmi vous, soit comme le plus petit; et celui qui gouverne, comme celui qui sert.

26. Mas vosotros, no así: ántes el que es mayor entre vosotros, sea como el más mozo; y el que precede, como el que sirve.

26 Doch gij niet alzo; maar de meeste onder u, die zij gelijk de minste, en die voorganger is, als een die dient.

26. Lecz wy nie tak: owszem kto największy jest między wami, niech będzie jako najmniejszy, a kto jest wodzem, będzie jako ten, co służy.

26. De ti nem úgy: hanem a ki legnagyobb köztetek, olyan legyen, mint a ki legkisebb; és a ki fő, mint a ki szolgál.

26 а вы не так: но кто из вас больше, будь как меньший, и начальствующий – как служащий.

26. Ви ж не так: тільки ж найбільший між вами нехай буде як найменший, і хто старший - як слуга.

27 Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

27 Sillä kumpi on suurempi, se joka aterioi vai se joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen keskellänne niin kuin se, joka palvelee.

27. Sillä kumpi suurempi on: se joka atrioitsee, taikka se joka palvelee? eikö se joka atrioitsee? mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

27. Sillä cumbi suurembi on? se joca atrioidze taicka se joca palwele? eikö se joca atrioidze? mutta minä olen teidän keskellän nijncuin palwelia.

27. Sille cumbi Swrembi on? Se ioca atrioitze/ taicka se ioca paluele? Eikö se ioca atrioitze? Mutta mine olen teiden keskellen/ ninquin Paluelia. (Sillä kumpi suurempi on? Se joka aterioitsee/ taikka se joka palwelee? Eikö se joka aterioitsee? Mutta minä olen teidän keskellän/ niinkuin palwelija.)

27. τίς γὰρ μείζων, ὁ ἀνακείμενος ἢ ὁ διακονῶν; οὐχὶ ὁ ἀνακείμενος; ἐγὼ δὲ εἰμι ἐν μέσῳ ὑμῶν ὡς ὁ διακονῶν.

27. τις γαρ μειζων ο ανακειμενος η ο διακονων ουχι ο ανακειμενος εγω δε ειμι εν μεσω υμων ως ο διακονων 27. tis gar meizon o anakeimenos e o diakonon oυchi o anakeimenos ego de eimi en meso υmon os o diakonon

27 For* who (is the) greater one, he who reclines (at the meal), or he who is serving? Is (it) not he who reclines? But I am in your° midst like he who serves.

27. For whether is greater, he that sitteth at meat, or he that serveth? is not he that sitteth at meat? but I am among you as he that serveth.

27. Thi hvilken er størst: den, som sidder tilbords? eller den, som tjener? Mon ikke den, som sidder tilbords? Men jeg er i blandt Eder som den, der tjener? Mon ikke den, som sidder tilbords? Men jeg er iblandt Eder som den, der tjener.

27. Ty hvilkendera är större, den som sitter, eller den som tjenar? Är icke han som sitter? Men jag är midt ibland eder, såsom den som tjenar.

27. Sest kes on surem, se, kes laudas istub, woi se, kes tenib? eks se, kes laudas istub? agga minna ollen kesk teie seas nenda kui se, kes tenib.

27. Katras yra didesnis­kuris sėdi už stalo ar kuris jam patarnauja? Argi ne tas, kuris sėdi? O Aš tarp jūsų esu kaip tas, kuris patarnauja.

27. Denn welcher ist größer: Der zu Tische sitzt oder der da dient? Ist's nicht also, daß der zu Tische sitzt! Ich aber bin unter euch wie ein Diener.

27. Car lequel est le plus grand, celui qui est à table, ou celui qui sert? n'est-ce pas celui qui est à table? et cependant je suis au milieu de vous comme celui qui sert.

27. Porque ¿cuál es mayor, el que se asienta a la mesa, o el que sirve? ¿No es el que se asienta a la mesa? mas yo soy entre vosotros como el que sirve.

27 Want wie is meerder, die aanzit, of die dient? Is het niet die aanzit? Maar Ik ben in het midden van u, als een die dient.

27. Bo któryż większy jest? Ten, co siedzi, czyli ten, co służy? Izali nie ten, co siedzi? Alem ja jest w pośrodku was jako ten, co służy.

27. Mert melyik [15†] nagyobb, az-é, a ki asztalnál ül, vagy a ki szolgál? nemde a ki asztalnál ül? De én ti köztetek olyan vagyok, mint a ki szolgál.

27 Ибо кто больше: возлежащий, или служащий? не возлежащий ли? А Я посреди вас, как служащий.

27. Хто бо більший: хто за столом, чи хто послугує? хиба не хто за столом? я ж між вами, як слуга.

28 Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani;

28 Mutta te olette pysyneet kanssani kiusauksissani.

28. Mutta te olette ne, jotka minun kiusauksissani minun kanssani pysyitte.

28. Mutta te oletta ne jotca minun kiusauxisani minun cansani pysytte.

28. Mutta te oletta ne/ iotca minun kiusauxisani pysytte minun cansan. (Mutta te olette ne/ jotka minun kiusauksissani pysytte minun kanssan.)

28. ὑμεῖς δέ ἐστε οἱ διαμεμενηκότες μετ’ ἐμοῦ ἐν τοῖς πειρασμοῖς μου·

28. υμεις δε εστε οι διαμεμενηκοτες μετ εμου εν τοις πειρασμοις μου 28. υmeis de este oi diamemenekotes met emoυ en tois peirasmois moυ

28 But you° are those who have remained with me in my temptations {Or: tests} ;

28. Ye are they which have continued with me in my temptations.

28. Men I ere de, som ere blevne varagtige hos mig i mine Fristelser.

28. Men I ären de samme, som med mig blifvit hafven uti mina frestelser.

28. Agga teie ollete need, kes minno jure jänud minno kiusatuste sees.

28. Jūs ištvėrėte su manimi mano išbandymuose,

28. Ihr aber seid's, die ihr beharrt habt bei mir in meinen Anfechtungen.

28. Or, pour vous, vous avez persévéré avec moi dans mes épreuves;

28. Empero vosotros sois los que habéis permanecido conmigo en mis tentaciones:

28 En gij zijt degenen, die met Mij steeds gebleven zijt in Mijn verzoekingen.

28. A wy jesteście, którzyście wytrwali przy mnie w pokusach moich.

28. Ti vagytok pedig azok, kik megmaradtatok én velem az én [16†] kísérteteimben;

28 Но вы пребыли со Мною в напастях Моих,

28. Ви ж пробували зо мною в спокусах моїх.

29 ja minä säädän teille, niinkuin minun Isäni on minulle säätänyt, kuninkaallisen vallan,

29 Ja niin kuin Isäni on minulle säätänyt, niin minä säädän teille * kuninkaallisen vallan*,

29. Ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan:

29. Ja minä säädän teille waldacunnan nijncuin minun Isäni sääsi minulle:

29. Ja mine sädhen teille Waldakunnan/ ninquin minun Isen säsi minulle/ (Ja minä säädän teille waltakunnan/ niinkuin minun Isän sääsi minulle/)

29. κἀγὼ διατίθεμαι ὑμῖν καθὼς διέθετό μοι ὁ πατήρ μου βασιλείαν,

29. καγω διατιθεμαι υμιν καθως διεθετο μοι ο πατηρ μου βασιλειαν 29. kago diatithemai υmin kathos dietheto moi o pater moυ βasileian

29 and I also covenant* to you°, just-as my father covenanted* to me a kingdom,

29. And I appoint unto you a kingdom, as my Father hath appointed unto me;

29. Og jeg bskikker Eder Riget, ligesom min Fader beskikkede mig det,

29. Och jag vill beställa eder riket, såsom min Fader hafver det beställt mig;

29. Ja minna sean teile se kunningrigi, nenda kui minno Issa sedda mulle on seädnud,

29. todėl Aš jums skiriu valdyti karalystę, kaip ir man yra skyręs Tėvas,

29. Und ich will euch das Reich bescheiden, wie mir's mein Vater beschieden hat,

29. Et je dispose du royaume en votre faveur, comme mon Père en a disposé en ma faveur;

29. Yo pues os ordeno un reino, como mi Padre me lo ordenó a mí;

29 En Ik verordineer u het Koninkrijk, gelijkerwijs Mijn Vader dat Mij verordineerd heeft;

29. I jać wam sporządzam, jako mi sporządził Ojciec mój, królestwo,

29. Én azért adok néktek, miképen az én Atyám adott nékem, országot,

29 и Я завещаваю вам, как завещал Мне Отец Мой, Царство,

29. І я завітую вам, як завітував менї Отець мій, царство,

30 niin että te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

30 jotta saatte syödä ja juoda pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla tuomitsemassa Israelin kahtatoista sukukuntaa."

30. Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.

30. Että teidän pitä syömän ja juoman minun pöydälläni minun waldacunnasani ja istuman istuimella ja duomidzeman caxitoistakymmendä Israelin sucucunda.

30. ette teiden pite sömen ia ioman minun Peuteni päle/ minun Waldakunnasani/ ia istuman Istuimella/ ia domitzeman Caxitoistakymende Israelin Sucukunda. (että teidän pitää syömän ja juoman minun pöytäni päälle/ minun waltakunnassani/ ja istumaan istuimella/ ja tuomitseman kaksitoista kymmentä Israelin sukukuntaa.)

30. ἵνα ἐσθίητε καὶ πίνητε ἐπὶ τῆς τραπέζης μου ἐν τῇ βασιλείᾳ μου, καὶ καθήσεσθε ἐπὶ θρόνων κρίνοντες τὰς δώδεκα φυλὰς τοῦ Ἰσραήλ.

30. ινα εσθιητε και πινητε επι της τραπεζης μου εν τη βασιλεια μου και καθισησθε επι θρονων κρινοντες τας δωδεκα φυλας του ισραηλ 30. ina esthiete kai pinete epi tes trapezes moυ en te βasileia moυ kai kathisesthe epi thronon krinontes tas dodeka fυlas toυ israel

30 in order that you° may eat and may drink upon my table, and you° will be sitting upon thrones judging the twelve tribes of Israel. {See Luk 22:31-38 above.}

30. That ye may eat and drink at my table in my kingdom, and sit on thrones judging the twelve tribes of Israel.

30. at I skulle æde og drikke ved mit Bord i mit Rige og sidde paa Throner og dømme de tolv Israels Stammer.

30. Att I skolen äta och dricka öfver mitt bord, i mitt rike; och skolen sitta på stolar, och döma tolf Israels slägter.

30. Et teie peate söma ja joma minno laudas minno kunningrikis, ja istma aujärgede peäl, ja kahheteistkümne Israeli sugguarro peäle kohhut moistma.)

30. kad mano karalystėje jūs valgytumėte ir gertumėte už mano stalo ir sėdėtumėte sostuose, teisdami dvylika Izraelio giminių’‘.

30. daß ihr essen und trinken sollt an meinem Tische in meinem Reich und sitzen auf Stühlen und richten die zwölf Geschlechter Israels.

30. Afin que vous mangiez et que vous buviez à ma table dans mon royaume, et que vous soyez assis sur des trônes, jugeant les douze tribus d'Israël.

30. Para que comáis y bebáis en mi mesa en mi reino; y os asentéis sobre tronos juzgando a las doce tribus de Israel.

30 Opdat gij eet en drinkt aan Mijn tafel in Mijn Koninkrijk, en zit op tronen, oordelende de twaalf geslachten Israels.

30. Abyście jedli i pili za stołem moim w królestwie mojem, i siedzieli na stolicach, sądząc dwanaście pokoleó Izraelskich.

30. Hogy egyetek és igyatok az én asztalomon az én országomban, [17†] és üljetek királyi székeken, ítélvén az Izráelnek tizenkét nemzetségét.

30 да ядите и пиете за трапезою Моею в Царстве Моем, и сядете на престолах судить двенадцатьколен Израилевых.

30. щоб їли й пили за столом моїм у царстві моєму, і сидїли на престолах, судячи дванайцять родів Ізраїлевих.

31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;

31 (Herra sanoi myös:) "Simon, Simon, katso, saatana on halunnut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin vehnää.

31. Niin sanoi myös Herra: Simon, Simon, katso, saatana on teitä pyytänyt seuloaksensa niinkuin nisuja.

31. NIin HERra sanoi: Simon Simon cadzo Sathan on teitä pyytänyt seuloxens nijncuin nisuja.

31. Nin sanoi HERRA/ Simon/ Simon/ catzo Satanas on teite pytenyt seuloxens/ ninquin Nisuia. (Niin sanoi HERRA/ Simon/ Simon/ katso satanas on teitä pyytänyt seuloaksensa/ niinkuin nisuja.)

31. Εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Σίμων Σίμων, ἰδοὺ ὁ σατανᾶς ἐξῃτήσατο ὑμᾶς τοῦ σινιάσαι ὡς τὸν σῖτον·

31. ειπεν δε ο κυριος σιμων σιμων ιδου ο σατανας εξητησατο υμας του σινιασαι ως τον σιτον 31. eipen de o kυrios simon simon idoυ o satanas eksetesato υmas toυ siniasai os ton siton

31 Now the Lord said, Simon, Simon, behold, the Adversary asked for you°, to sift you° like wheat.

31. And the Lord said, Simon, Simon, behold, Satan hath desired to have you, that he may sift you as wheat:

31. Men Herren sagde: Simon, Simon! see, Satanas begjerede Eder, at sigte Eder som Hvede.

31. Och Herren sade: Simon, Simon, si, Satanas hafver begärat eder, att han skulle sålla eder såsom hvete;

31. Agga Issand ütles: Simon, Simon, wata, sadanas on teid wägga püüdnud söäluda kui nisso;

31. Ir Viešpats tarė: ‘‘Simonai, Simonai! Štai šėtonas prašė persijoti jus tarsi kviečius.

31. Der HERR aber sprach: Simon, Simon, siehe, der Satanas hat euer begehrt, daß er euch möchte sichten wie den Weizen;

31. Le Seigneur dit aussi: Simon, Simon, voici, Satan a demandé à vous cribler comme le froment.

31. Dijo también el Señor: Simón, Simón, he aquí, que Satanás os ha pedido para zarandearos como a trigo;

31 En de Heere zeide: Simon, Simon, ziet, de satan heeft ulieden zeer begeerd om te ziften als de tarwe;

31. I rzekł Pan: Szymonie, Szymonie! oto szatan wyprosił was, aby was odwiewał jako pszenicę,

31. Monda pedig az Úr: Simon! Simon! ímé a Sátán kikért titeket, hogy megrostáljon, [18†] mint a búzát;

31 И сказал Господь: Симон! Симон! се, сатана просил, чтобы сеять вас как пшеницу,

31. Рече ж Господь: Симоне, Симоне, ось сатана жадав собі вас, щоб просївати, як пшеницю;

32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

32 Mutta olen rukoillut puolestasi, että uskosi ei raukeaisi tyhjään. Ja kun kerran palaat, vahvista veljiäsi."

32. Vaan minä rukoilin sinun edestäs, ettei sinun uskos puuttuman pidä. Ja kuin sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäs.

32. Waan minä rucoilin sinun edestäs ettei sinun uscos puuttuman pidä. Ja cuin sinä kerran palajat nijn wahwista weljejäs.

32. Waan mine rucolin sinun edestens/ ettei sinun Wskos puuttuman pide. Ja quin sine iollainki palaijat/ nin wahwista sinun Welijes. (Waan minä rukoilin sinun edestäsi/ ettei sinun uskosi puuttuman pidä. Ja kuin sinä jolloinkin palajat/ niin wahwista sinun weljiäsi.)

32. ἐγὼ δὲ ἐδεήθην περὶ σοῦ ἵνα μὴ ἐκλίπῃ ἡ πίστις σου· καὶ σύ ποτε ἐπιστρέψας στήριξον τοὺς ἀδελφούς σου.

32. εγω δε εδεηθην περι σου ινα μη εκλειπη η πιστις σου και συ ποτε επιστρεψας στηριξον τους αδελφους σου 32. ego de edeethen peri soυ ina me ekleipe e pistis soυ kai sυ pote epistrepsas sterikson toυs adelfoυs soυ

32 But I besought concerning you, in order that your faith should not fail, and someday having turned (back) again, establish your brethren.

32. But I have prayed for thee, that thy faith fail not: and when thou art converted, strengthen thy brethren.

32. Men jeg bad for dig, at din Tro skal ikke aflade; og naar du engang omvender dig, da styrk dine Brødre.

32. Men, jag hafver bedit för dig, att din tro skall icke omintet varda; och när du nu omvänder äst, så styrk dina bröder.

32. Agga minna ollen sinno eest pallunud , et sinno usk ei pea ärralöpma, ja kui sa pärrast saad ümberpöörnud, siis kinnita ommad wennad.

32. Bet Aš meldžiau už tave, kad tavo tikėjimas nepalūžtų, ir tu atsivertęs stiprink savo brolius!’‘

32. ich aber habe für dich gebeten, daß dein Glaube nicht aufhöre. Und wenn du dermaleinst dich bekehrst, so stärke deine Brüder.

32. Mais j'ai prié pour toi, que ta foi ne défaille point. Toi donc, quand tu seras converti, affermis tes frères.

32. Mas yo he rogado por tí que tu fé no falte; y tú cuando te conviertas, confirma a tus hermanos.

32 Maar Ik heb voor u gebeden, dat uw geloof niet ophoude; en gij, als gij eens zult bekeerd zijn, zo versterk uw broeders.

32. Alem ja prosił za tobą, aby nie ustała wiara twoja; a ty niekiedy nawróciwszy się, utwierdzaj braci twoich.

32. De én imádkoztam érted, hogy el ne fogyatkozzék a te hited: te azért idővel megtérvén, a te atyádfiait erősítsed.

32 но Я молился о тебе, чтобы не оскудела вера твоя; и ты некогда, обратившись, утверди братьев твоих.

32. я ж молив ся за тебе, щоб не поменшала віра твоя, і ти колись, навернувшись, утверди братів твоїх.

33 Niin Simon sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan".

33 Niin Pietari* lausui Hänelle: "Herra, sinun kanssasi olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan."

33. Niin hän sanoi hänelle: Herra, minä olen valmis sinun kanssas sekä vankiuteen että kuolemaan menemään.

33. Nijn hän sanoi hänelle: HERra minä olen walmis sinun cansas fangiuxen ja cuoleman menemän.

33. Nin hen sanoi henelle/ HERRA/ mine olen walmis sinun cansas Fangiuxen ia Coleman menemen. (Niin hän sanoi hänelle/ HERRA/ minä olen walmis sinun kanssasi wankeukseen ja kuolemaan menemään.)

33. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Κύριε, μετὰ σοῦ ἕτοιμός εἰμι καὶ εἰς φυλακὴν καὶ εἰς θάνατον πορεύεσθαι.

33. ο δε ειπεν αυτω κυριε μετα σου ετοιμος ειμι και εις φυλακην και εις θανατον πορευεσθαι 33. o de eipen aυto kυrie meta soυ etoimos eimi kai eis fυlaken kai eis thanaton poreυesthai

33 But he said to him, Lord, I am ready to travel with you both to prison and to death.

33. And he said unto him, Lord, I am ready to go with thee, both into prison, and to death.

33. Men han sagde til ham: Herre! jeg er rede at gaae med dig, baade i Fængsel og i Døden.

33. Då sade han till honom: Herre, jag är redebogen gå med dig, både i häktelse och i döden.

33. Agga ta ütles temmale: Issand, ma ollen walmis, sinnoga ni hästi wangi kui surma minnema.

33. Petras atsiliepė: ‘‘Viešpatie, aš pasiruošęs kartu su Tavimi eiti ir į kalėjimą, ir į mirtį!’‘

33. Er sprach aber zu ihm: HERR, ich bin bereit, mit dir ins Gefängnis und in den Tod zu gehen.

33. Et Pierre lui dit: Seigneur, je suis tout prêt à aller avec toi, et en prison et à la mort.

33. Y él le dijo: Señor, dispuesto estoy a ir contigo, tanto a la cárcel, como a la muerte.

33 En hij zeide tot Hem: Heere, ik ben bereid, met U ook in de gevangenis en in den dood te gaan.

33. A on mu rzekł: Panie! gotówem z tobą iść i do więzienia i na śmierć.

33. Ő pedig monda néki: Uram, te veled kész vagyok mind tömlöczre, mind halálra menni!

33 Он отвечал Ему: Господи! с Тобою я готов и в темницу и на смерть идти.

33. Він же каже Йому: Господи, з Тобою готов я і в темницю, і на смерть іти.

34 Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennenkuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua."

34 Mutta Hän sanoi: "Sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minut."

34. Mutta hän sanoi: Pietari, minä sanon sinulle, ei laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevas minua.

34. Hän sanoi: Petari minä sanon sinulle ei laula tänäpän Cuckoi ennen cuin sinä colmasti minun kiellät et tundewas minua.

34. Nin hen sanoi/ Petari/ mine sanon sinulle/ Eiswinga laula tenepene Cucko ennen quin sine colmasti minun kiellet et tundeuas minua. (Niin hän sanoi/ Petari/ minä sanon sinulle/ Ei suinkaan laula tänäpänä kukko ennen kuin sinä kolmesti minun kiellät et tuntewasi minua.)

34. ὁ δὲ εἶπε· Λέγω σοι, Πέτρε, οὐ φωνήσει σήμερον ἀλέκτωρ πρὶν ἢ τρὶς ἀπαρνήσῃ μὴ εἰδέναι με.

34. ο δε ειπεν λεγω σοι πετρε ου μη φωνησει σημερον αλεκτωρ πριν η τρις απαρνηση μη ειδεναι με 34. o de eipen lego soi petre oυ me fonesei semeron alektor prin e tris aparnese me eidenai me

34 But he said, I tell you Peter, The rooster should never crow today, before you will be denying to know me three-times.

34. And he said, I tell thee, Peter, the cock shall not crow this day, before that thou shalt thrice deny that thou knowest me.

34. Men han sagde: Peter! jeg siger dig: Hanen skal ikke gale i Dag, førend du tre Gange har nægtet, at du kjender mig.

34. Då sade han: Jag säger dig, Petre, i dag skall icke hanen gala, förr än du tre resor nekar att känna mig.

34. Agga temma ütles: Minna ütlen sulle, Peetrus: Kuk ei laula mitte tänna enne, kui sinna kolmkord saad ärrasalganud, et sa mind ei tunne.

34. Bet Jėzus atsakė: ‘‘Sakau tau, Petrai: dar šiandien, gaidžiui nepragydus, tu tris kartus išsiginsi, kad mane pažįsti’‘.

34. Er aber sprach: Petrus, ich sage dir: Der Hahn wird heute nicht krähen, ehe denn du dreimal verleugnet hast, daß du mich kennest.

34. Mais Jésus lui dit: Pierre, je te le dis, le coq ne chantera point aujourd'hui, que tu n'aies nié trois fois de me connaître.

34. Y él dijo: Pedro, te digo que el gallo no cantará hoy, ántes que tú niegues tres veces que me conoces.

34 Maar Hij zeide: Ik zeg u, Petrus, de haan zal heden niet kraaien, eer gij driemaal zult verloochend hebben, dat gij Mij kent.

34. A on rzekł: Powiadam ci, Piotrze! nie zapieje dziś kur, aż się pierwej trzykroć zaprzesz, że mię nie znasz.

34. És ő monda: Mondom néked Péter: Ma nem szól addig a kakas, míg te háromszor meg nem tagadod, hogy ismersz [19†] engem.

34 Но Он сказал: говорю тебе, Петр, не пропоет петух сегодня, как ты трижды отречешься, что не знаешь Меня.

34. Він же рече: Глаголю тобі, Петре, не запіє сьогоднї півень, перш нїж тричі відречеш ся, що не знаєш мене.

35 Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".

35 Ja Hän sanoi heille: "Kun lähetin teidät ilman kukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään."

35. Ja hän sanoi heille: kuin minä lähetin teidät ilman säkkiä ja kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: ei mitään.

35. JA hän sanoi heille: cosca minä lähetin teidän ilman säkitä ja cuckarota ja kengitä puuttuico teildä mitän? He sanoit: Ei mitän.

35. Ja hen sanoi heille/ Coska mine lehetin teijen ilman Säkite/ ia Taskuta ia Kengete/ puuttuico teilde miten? Nin he sanoit/ Ei miten. (Ja hän sanoi heille/ Koska minä lähetin teidän ilman säkkiä/ ja taskua ja kengittä/ puuttuiko teiltä mitään? Niin he sanoit/ Ei mitään.)

35. Καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὅτε ἀπέστειλα ὑμᾶς ἄτερ βαλαντίου καὶ πήρας καὶ ὑποδημάτων, μή τινος ὑστερήθητε; οἱ δὲ εἶπον· Οὐθενός.

35. και ειπεν αυτοις οτε απεστειλα υμας ατερ βαλαντιου και πηρας και υποδηματων μη τινος υστερησατε οι δε ειπον ουδενος 35. kai eipen aυtois ote apesteila υmas ater βalantioυ kai peras kai υpodematon me tinos υsteresate oi de eipon oυdenos

35 And he said to them, When I sent you° forth without money-bag and knapsack and shoes, you° did not lack anything, did you°? And they said, Nothing.

35. And he said unto them, When I sent you without purse, and scrip, and shoes, lacked ye any thing And they said, Nothing.

35. Og han sagde til dem; der jeg udsendte Eder uden pung og Taske og Skoe, fattedes Eder Noget? Men de sagde: Intet.

35. Och han sade till dem: När jag sände eder utan säck, utan skräppo, och utan skor, hafver eder något fattats? Då sade de: Intet.

35. Ja temma ütles nende wasto: Kui ma teid ollen läkkitanud kukrota, ja paunata ja kingata, ons teil middagi waia olnud? agga nemmad ütlesid: Ei ühtegi.

35. Jis paklausė juos: ‘‘Ar jums ko nors trūko, kai buvau jus išsiuntęs be piniginės, be krepšio ir be sandalų?’‘ Jie atsakė: ‘‘Nieko’‘.

35. Und er sprach zu ihnen: So oft ich euch ausgesandt habe ohne Beutel, ohne Tasche und ohne Schuhe, habt ihr auch je Mangel gehabt? Sie sprachen: Niemals.

35. Puis il leur dit: Lorsque je vous ai envoyés sans bourse, sans sac, et sans souliers, avez-vous manqué de quelque chose?

35. Y a ellos dijo: Cuando os envié sin bolsa, y sin alforja, y sin zapatos, ¿os faltó algo? Y ellos dijeron: Nada.

35 En Hij zeide tot hen: Als Ik u uitzond, zonder buidel, en male, en schoenen, heeft u ook iets ontbroken? En zij zeiden: Niets.

35. I rzekł im: Gdym was posyłał bez mieszka, i bez taistry, i bez butów, izali wam czego nie dostawało? A oni rzekli: Niczego.

35. És monda nékik: Mikor elküldtelek benneteket [20†] erszény, táska és saru nélkül, volt-é valamiben fogyatkozástok? Ők pedig mondának: Semmiben sem.

35 И сказал им: когда Я посылал вас без мешка и без сумы и без обуви, имели ли вы в чем недостаток? Они отвечали: ни в чем.

35. І рече їм: Як посилав вас я без сакви, й торбини, й обувя, чи чого недоставало вам? Вони ж казали: Нїчого.

36 Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.

36 Niin Hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.

36. Niin hän sanoi heille: vaan nyt, jolla säkki on, ottakoon sen, niin myös kukkaren; ja jolla ei ole, se myykään hameensa ja ostakaan miekan.

36. Nijn hän sanoi heille: waan nyt jolla säcki on ottacan sen nijn myös cuckaron ja jolla ei ole se myykän hamens ja ostacan miecan.

36. Nin hen sanoi heille/ Waan nyt/ iolla Säcki ombi/ ottacan sen/ Samalmoto mös Taskun/ ia iolla ei ole/ hen myyken Hamens/ ia ostacan Miecan. (Niin hän sanoi heille/ Waan nyt/ jolla säkki ompi/ ottakaan sen/ Samalla muotoa myös taskun/ ja jolla ei ole/ hän myykään hameensa/ ja ostakaan miekan)

36. εἶπεν οὖν αὐτοῖς· Ἀλλὰ νῦν ὁ ἔχων βαλάντιον ἀράτω, ὁμοίως καὶ πήραν, καὶ ὁ μὴ ἔχων πωλήσει τὸ ἱμάτιον αὐτοῦ καὶ ἀγοράσει μάχαιραν.

36. ειπεν ουν αυτοις αλλα νυν ο εχων βαλαντιον αρατω ομοιως και πηραν και ο μη εχων πωλησατω το ιματιον αυτου και αγορασατω μαχαιραν 36. eipen oυn aυtois alla nυn o echon βalantion arato omoios kai peran kai o me echon polesato to imation aυtoυ kai agorasato machairan

36 Therefore he said to them, But now, he who has a money-bag, let him take it and likewise a knapsack, and he who has no sword, he will be selling his garment and will be buying one.

36. Then said he unto them, But now, he that hath a purse, let him take it, and likewise his scrip: and he that hath no sword, let him sell his garment, and buy one.

36. Da sagde han til dem: men nu, hvo som har en Pung, tage den, ligesaa og en Taske; og hvo som ikke har Sværd, sælge sit Klædebon, og kjøbe et.

36. Då sade han till dem: Men nu, ho som säck hafver, han tage honom, sammalunda ock skräppo; och den der icke hafver, han sälje sin kjortel, och köpe svärd.

36. Siis ütles temma neile: Agga nüüd, kel kukkur on, se wotko sedda, nendasammoti ka pauna, ja kennel ep olle, se mügo ärra omma kube, ja ostko moöka.

36. Tada Jis jiems tarė: ‘‘Dabar, kas turi piniginę, tepasiima ją, taip pat ir krepšį, o kas neturi kalavijo, teparduoda apsiaustą ir tenusiperka.

36. Da sprach er zu ihnen: Aber nun, wer einen Beutel hat, der nehme ihn, desgleichen auch die Tasche; wer aber nichts hat, verkaufe sein Kleid und kaufe ein Schwert.

36. Et ils répondirent: De rien. Mais maintenant, leur dit-il, que celui qui a une bourse, la prenne; et de même celui qui a un sac;

36. Entónces les dijo: Pues ahora el que tiene bolsa, tómela; y también su alforja; y el que no tiene espada, venda su capa y cómprela.

36 Hij zeide dan tot hen: Maar nu, wie een buidel heeft, die neme hem, desgelijks ook een male; en die geen heeft, die verkope zijn kleed, en kope een zwaard.

36. Tedy im rzekł: Ale teraz kto ma mieszek, niech go weźmie, także i taistrę; a kto nie ma miecza, niech sprzeda suknię swoję, a kupi miecz.

36. Monda azért nékik: De most, a kinek erszénye van elővegye, hasonlóképen a táskát; és a kinek nincs, adja el felső ruháját, és vegyen szablyát.

36 Тогда Он сказал им: но теперь, кто имеет мешок, тотвозьми его, также и суму; а у кого нет, продай одежду свою и купи меч;

36. Рече тодї їм: А тепер хто має сакву, нехай бере так само й торбину: а хто не має, нехай продасть одежу, та купить меч.

37 Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."

37 Sillä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen (myös) tämän mikä on kirjoitettu: 'Ja Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon', sillä tehtäväni on täyttymässä."

37. Sillä minä sanon teille: vielä sekin mikä kirjoitettu on, pitää minussa täytettämän: hän on pahantekiäin sekaan luettu; sillä ne, mitkä minusta kirjoitetut ovat, pitää loppuman.

37. Sillä minä sanon teille: wielä sekin cuin kirjoitettu on pitä minus täytettämän: Hän on pahain tekiäin cansa luettu: sillä mitä minusta kirjoitettu on ne pitä loppuman.

37. Sille mine sanon teille/ Ette wiele nyt se quin kirioitettu ombi/ pite minus teutettemen/ Hen on pahointekiein cansa luettu/ Sille mite minust kirioitettu ombi/ nijlle ombi Loppu. (Sillä minä sanon teille/ Että wielä nyt se kuin kirjoitettu ompi/ pitää minussa täytettämän/ Hän on pahointekijäin kanssa luettu/ Sillä mitä minusta kirjoitettu ompi/ niillä ompi loppu.)

37. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι ἔτι τοῦτο τὸ γεγραμμένον δεῖ τελεσθῆναι ἐν ἐμοί, τὸ καὶ μετὰ ἀνόμων ἐλογίσθη· καὶ γὰρ τὰ περὶ ἐμοῦ τέλος ἔχει.

37. λεγω γαρ υμιν οτι ετι τουτο το γεγραμμενον δει τελεσθηναι εν εμοι το και μετα ανομων ελογισθη και γαρ τα περι εμου τελος εχει 37. lego gar υmin oti eti toυto to gegrammenon dei telesthenai en emoi to kai meta anomon elogisthe kai gar ta peri emoυ telos echei

37 For* I say to you°, that it is essential (for) this to still be completed in me, which has been written, ‘And he was counted with (the) lawless'; for* (it is essential) the things concerning me have an end. {Isa 53:12}

37. For I say unto you, that this that is written must yet be accomplished in me, And he was reckoned among the transgressors: for the things concerning me have an end.

37. Thi jeg siger Eder: det bør endnu fuldkommes paa mig, hvad skrevet er: han er og regnet iblandt Overtrædere; thi hvad der er skrevet om mig, har Ende.

37. Ty jag säger eder, att det ännu måste fullbordas på mig, som skrifvet är: Han är räknad ibland ogerningsmän; ty hvad som skrifvet är om mig, det hafver en ända.

37. Sest minna ütlen teile, et se weel minnule peab sündima, mis kirjotud on: Temma on ka üllekohtuste sekka arwatud, sest ka sel, mis minnust on kirjotud, on ots.

37. Sakau jums, manyje privalo išsipildyti, kas parašyta: ‘Jis buvo priskaitytas prie piktadarių’; tai, kas man nustatyta, jau eina į pabaigą’‘.

37. Denn ich sage euch: Es muß noch das auch vollendet werden an mir, was geschrieben steht: "Er ist unter die Übeltäter gerechnet." Denn was von mir geschrieben ist, das hat ein Ende.

37. Et que celui qui n'a point d'épée, vende son manteau, et en achète une. Car je vous dis, qu'il faut encore que ce qui est écrit, soit accompli en moi: Il a été mis au rang des malfaiteurs. Et les choses qui me concernent vont arriver.

37. Porque os digo, que aun es menester que se cumpla en mí aquello que está escrito: Y con los malos fué contado; porque lo que está escrito de mí, su cumplimiento tiene.

37 Want Ik zeg u, dat nog dit, hetwelk geschreven is, in Mij moet volbracht worden, namelijk: En Hij is met de misdadigen gerekend. Want ook die dingen, die van Mij geschreven zijn, hebben een einde.

37. Albowiem powiadam wam, iż się jeszcze musi to, co napisano, wypełnić na mnie, mianowicie: I z złoczyócami policzony jest; boć te rzeczy, które świadczą o mnie, koniec biorą.

37. Mert mondom néktek, hogy még ennek az írásnak be kell teljesülni rajtam, hogy: [21†] És a gonoszok közé számláltatott. Mert a mik reám vonatkoznak is, elvégeztetnek.

37 ибо сказываю вам, что должно исполниться на Мне и сему написанному: и к злодеям причтен.Ибо то, что о Мне, приходит к концу.

37. Глаголю бо вам, що ще й се написане мусить справдитись на менї: І з беззаконними полїчено його: бо все про мене сповняєть ся.

38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".

38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Mutta Hän vastasi heille: "Riittää."

38. Niin he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Hän sanoi heille: kyllä siinä on.

38. Nijn he sanoit: HERra cadzo täsä on caxi miecka. Hän sanoi heille: Kyllä sijnä on.

38. Nin he sanoit/ HERRA/ catzo/ tesse ombi caxi Miecka. Nin sanoi hen heille/ * Kylle sijne ombi. (Niin he sanoit/ HERRA/ katso/ tässä ompi kaksi miekkaa. Niin sanoi hän heille/ Kyllä siinä ompi.)

38. οἱ δὲ εἶπον· Κύριε, ἰδοὺ μάχαιραι ὧδε δύο. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἱκανόν ἐστι.

38. οι δε ειπον κυριε ιδου μαχαιραι ωδε δυο ο δε ειπεν αυτοις ικανον εστιν 38. oi de eipon kυrie idoυ machairai ode dυo o de eipen aυtois ikanon estin

38 But they said, Lord, behold, here are two swords. Now he said to them, It is sufficient. {Mar 14:26, 14:32-42 & Mat 26:30, 26:36-46 & Luk 22:39-46 & Joh 18:1 Garden between Stream of Kidron and Mountain of Olives, Late Thur. night.}

38. And they said, Lord, behold, here are two swords. And he said unto them, It is enough.

38. Men de sagde: Herre! see, her ere to Sværd. Men han sagde til dem: det er nok.

38. Då sade de: Herre, si, här äro tu svärd. Då sade han till dem: Det är nog.

38. Agga nemmad ütlesid: Issand, ennä! siin on kaks moöka; agga temma ütles neile: Kül on.

38. Jie tarė: ‘‘Viešpatie, štai čia du kalavijai!’‘ Jis atsakė: ‘‘Gana!’‘

38. Sie sprachen aber: HERR, siehe, hier sind zwei Schwerter. Er aber sprach zu ihnen: Es ist genug.

38. Et ils dirent: Seigneur, voici deux épées. Et il leur dit: Cela suffit.</J>

38. Entónces ellos dijeron: Señor, he aquí, dos espadas hay aquí. Y él les dijo: Basta.

38 En zij zeiden: Heere! zie hier twee zwaarden. En Hij zeide tot hen: Het is genoeg.

38. Ale oni rzekli: Panie! oto tu dwa miecze. A on im rzekł: Dosyć jest.

38. Azok pedig mondának: Uram, ímé van itt két szablya. Ő pedig monda: Elég.

38 Они сказали: Господи! вот, здесь два меча. Он сказал им: довольно.

38. Вони ж сказали: Господи, ось мечів тут два. Він же рече їм: Доволї.

39 Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

39 Hän meni ulos ja lähti tavan mukaan Öljyvuorelle, ja Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

39. Ja hän läksi ulos ja meni, niinkuin hänen tapansa oli, Öljymäelle; niin seurasivat myös häntä hänen opetuslapsensa.

39. JA hän läxi ulos cuin hänen tapans oli Öljymäelle ja hänen Opetuslapsens seuraisit händä sijhen paickan.

39. Ja hen wloslexi quin hene' tapa'sa oli Oliomäelle/ Nin hene' Opetuslapsens seurasit he'de sihe' Paickan. (Ja hän ulos läksi kuin hänen tapansa oli Öljymäellä/ Niin hänen opetuslapsensa seurasit häntä siihen paikkaan.)

39. Καὶ ἐξελθὼν ἐπορεύθη κατὰ τὸ ἔθος εἰς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν· ἠκολούθησαν δὲ αὐτῷ καὶ οἱ μαθηταί αὐτοῦ.

39. και εξελθων επορευθη κατα το εθος εις το ορος των ελαιων ηκολουθησαν δε αυτω και οι μαθηται αυτου 39. kai ekselthon eporeυthe kata to ethos eis to oros ton elaion ekoloυthesan de aυto kai oi mathetai aυtoυ

39 And having gone out and according to his custom, he traveled to the Mountain of Olives, and his disciples also followed him.

39. And he came out, and went, as he was wont, to the mount of Olives; and his disciples also followed him.

39. Og han gik ud og gik efter Sædvane til Oliebjerget; men hans Disciple fulgte ham ogsaa.

39. Och han gick ut, som hans seder var, till Oljoberget; och hans Lärjungar följde honom till det rummet.

39. Ja temma läks wälja, ja läks omma wisi järrele öllimäele; agga temma jüngrid käisid ka temma järrel.

39. Išėjęs iš ten, Jis, kaip buvo pratęs, pasuko į Alyvų kalną. Paskui Jį nuėjo ir mokiniai.

39. Und er ging hinaus nach seiner Gewohnheit an den Ölberg. Es folgten ihm aber seine Jünger nach an den Ort.

39. Puis Jésus étant sorti, s'en alla, selon sa coutume, à la montagne des Oliviers; et ses disciples le suivirent.

39. Y saliendo, se fué, según su costumbre, al monte de las Olivas; y sus discípulos también le siguieron.

39 En uitgaande, vertrok Hij, gelijk Hij gewoon was, naar den Olijfberg; en Hem volgden ook Zijn discipelen.

39. I wyszedłszy szedł według zwyczaju na górę Oliwną, a szli za nim i uczniowie jego.

39. És kimenvén, méne az ő szokása szerint az [22†] Olajfák hegyére; követék pedig őt az ő tanítványai is.

39 И, выйдя, пошел по обыкновению на гору Елеонскую, за Ним последовали и ученики Его.

39. І вийшовши пійшов по звичаю на гору Оливну; ійшли ж слїдом за Ним і ученики Його.

40 Ja tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen".

40 Tultuaan sinne Hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

40. Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat, ettette tulisi kiusaukseen.

40. Ja cuin hän sinne tuli sanoi hän heille: rucoilcat ettet te langeis kiusauxeen.

40. Ja quin he' sinne tuli sanoi hen heille/ Rucolcat ettei te la'geisi kiusauxe'. (Ja kuin hän sinne tuli sanoi hän heille/ Rukoilkaat ettei te lankeisi kiusaukseen.)

40. γενόμενος δὲ ἐπὶ τοῦ τόπου εἶπεν αὐτοῖς· Προσεύχεσθε μὴ εἰσελθεῖν εἰς πειρασμόν.

40. γενομενος δε επι του τοπου ειπεν αυτοις προσευχεσθε μη εισελθειν εις πειρασμον 40. genomenos de epi toυ topoυ eipen aυtois proseυchesthe me eiselthein eis peirasmon

40 Now (after) he came* on the place, he said to them, Pray° that you° do not enter into temptation.

40. And when he was at the place, he said unto them, Pray that ye enter not into temptation.

40. Men der han kom til Stedet, sagde han til dem: beder, at I ikke skulle falde i Fristelse.

40. Och då han kom dit, sade han till dem: Beder, att I icke kommen uti frestelse.

40. Ja kui temma senna paika sai, ütles temma nende wasto: Palluge Jummalat, et teie kiusatusse sisse ei sa.

40. Atėjus į vietą, Jis tarė jiems: ‘‘Melskitės, kad nepakliūtumėte į pagundymą!’‘

40. Und als er dahin kam, sprach er zu ihnen: Betet, auf daß ihr nicht in Anfechtung fallet!

40. Et quand il fut arrivé dans ce lieu, il leur dit: Priez, afin que vous ne tombiez pas dans la tentation.

40. Y como llegó a aquel lugar, les dijo: Orád para que no entréis en tentación.

40 En als Hij aan die plaats gekomen was, zeide Hij tot hen: Bidt, dat gij niet in verzoeking komt.

40. A gdy przyszedł na miejsce, rzekł im: Módlcie się, abyście nie weszli w pokuszenie.

40. És mikor ott a helyen vala, monda nékik: Imádkozzatok, hogy kísértetbe ne essetek.

40 Придя же на место, сказал им: молитесь, чтобы не впасть в искушение.

40. Прибувши ж на місце, рече їм: Молїть ся, щоб не ввійти в спокусу.

41 Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili

41 Sitten Hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili

41. Ja hän erkani heistä lähes kivellä heittää ja laski polvillensa, rukoili,

41. Ja hän ercani heistä lähes kiwellä heittä ja laski polwillens rucoili ja sanoi:

41. Ja hen erkani heiste lehes Kiuelheitte/ ia laski Poluillens/ rucoli ia sanoi/ (Ja hän erkani heistä lähes kiwellä heittää/ ja laski polwillensa/ rukoili ja sanoi/)

41. καὶ αὐτὸς ἀπεσπάσθη ἀπ’ αὐτῶν ὡσεὶ λίθου βολήν, καὶ θεὶς τὰ γόνατα προσηύχετο

41. και αυτος απεσπασθη απ αυτων ωσει λιθου βολην και θεις τα γονατα προσηυχετο 41. kai aυtos apespasthe ap aυton osei lithoυ βolen kai theis ta gonata proseυcheto

41 And he pulled away from them approximately a stone’s throw, and having placed (himself on his) knees, he was praying,

41. And he was withdrawn from them about a stone's cast, and kneeled down, and prayed,

41. Og han sled sig fra dem omtrent et Steenkast og faldt paa Knæ, og bad og sagde:

41. Och han gick ifrå dem vid pass ett stenkast, och föll ned på sin knä, och bad,

41. Ja temma isse lahkus neist ärra ni kaugele, kui kiwwiga woib süsta, ja heitis pölwili mahha, ja pallus Jummalat,

41. Ir Jis atsitolino nuo jų maždaug per akmens metimą ir atsiklaupęs ėmė melstis:

41. Und er riß sich von ihnen einen Steinwurf weit und kniete nieder, betete

41. Alors il s'éloigna d'eux environ d'un jet de pierre, et s'étant mis à genoux, il priait,

41. Y él se apartó de ellos como un tiro de piedra; y puesto de rodillas, oró,

41 En Hij scheidde Zich van hen af, omtrent een steenworp; en knielde neder en bad,

41. A sam oddalił się od nich, jakoby na ciśnienie kamieniem, a klęknąwszy na kolana, modlił się,

41. És ő eltávozék tőlök mintegy kőhajításnyira; és térdre esvén, imádkozék,

41 И Сам отошел от них на вержение камня, и, преклонив колени, молился,

41. А сам відступив од них, так як кинути каменем, і, приклонивши колїна, молив ся,

42 sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun".

42 sanoen: "Isä, jos tahdot, ota minulta pois tämä malja, mutta älköön tapahtuko minun tahtoni vaan sinun."

42. Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.

42. Isä jos sinä tahdot nijn ota pois minulda tämä Calcki cuitengin ei minun tahton mutta sinun olcon.

42. ISE/ ios sine tadhot/ nin poisota minulda teme Calki/ Quitengi/ ei minun Tacton/ mutta sinun olcon. (ISÄ/ jos sinä tahdot/ niin pois ota minulta tämä kalkki/ Kuitenkin/ ei minun tahton/ mutta sinun olkoon.)

42. λέγων· Πάτερ, εἰ βούλει παρενεγκεῖν τοῦτο τὸ ποτήριον ἀπ’ ἐμοῦ· πλὴν μὴ τὸ θέλημά μου, ἀλλὰ τὸ σὸν γινέσθω.

42. λεγων πατερ ει βουλει {VAR1: παρενεγκειν } {VAR2: παρενεγκε } το ποτηριον τουτο απ εμου πλην μη το θελημα μου αλλα το σον γενεσθω 42. legon pater ei βoυlei {VAR1: parenegkein } {VAR2: parenegke } to poterion toυto ap emoυ plen me to thelema moυ alla to son genestho

42 saying, Father, if you are willing to carry this cup away from me, however not my will, but let yours happen.

42. saying, Father, if thou be willing, remove this cup from me: nevertheless not my will, but thine, be done.

42. Fader, vilde du tage denne kalk, fra mig! dog skee ikke mine Villie, men din!

42. Sägandes: Fader, är så din vilje, tag denna drycken ifrå mig; dock likväl, ske icke min vilje, utan din.

42. Ja ütles: Issa, kui sinna tahhaksid sedda karrikast minnust ärrawotta! ommeti ärgo sündko minno waid sinno tahtminne.

42. ‘‘Tėve, jei nori, atimk šitą taurę nuo manęs, tačiau tebūna ne mano, bet Tavo valia!’‘

42. und sprach: Vater, willst du, so nehme diesen Kelch von mir, doch nicht mein, sondern dein Wille geschehe!

42. En disant: Père, si tu voulais éloigner cette coupe de moi! toutefois, que ma volonté ne se fasse point, mais la tienne.

42. Diciendo: Padre, si quieres, pasa esta copa de mí, empero no se haga mi voluntad, mas la tuya.

42 Zeggende: Vader, of Gij wildet dezen drinkbeker van Mij wegnemen, doch niet Mijn wil, maar de Uwe geschiede.

42. Mówiąc: Ojcze! jeźli chcesz, przenieś ten kielich ode mnie; wszakże nie moja wola, lecz twoja niech się stanie.

42. Mondván: Atyám, ha akarod, távoztasd el tőlem e pohárt; mindazáltal ne az én akaratom, hanem a tiéd legyen!

42 говоря: Отче! о, если бы Ты благоволил пронести чашу сию мимо Меня! впрочем не Моя воля, но Твоя да будет.

42. глаголючи: Отче, коли хочеш, мимо неси чашу сю від мене: тільки ж не моя воля, а Твоя нехай буде.

43 Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.

43 Niin Hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti Häntä.

43. Niin enkeli taivaasta ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä.

43. Nijn Engeli Taiwast ilmestyi hänelle ja wahwisti händä.

43. Nin Engeli Taiuahast ilmestui henelle ia wahuisti hende. (Niin enkeli taiwaasta ilmestyi hänelle ja wahwisti häntä.)

43. ὤφθη δὲ αὐτῷ ἄγγελος ἀπ’ οὐρανοῦ ἐνισχύων αὐτὸν.

43. ωφθη δε αυτω αγγελος απ ουρανου ενισχυων αυτον 43. ofthe de aυto aggelos ap oυranoυ enischυon aυton

43 Now a messenger from heaven was seen by him, strengthening him.

43. And there appeared an angel unto him from heaven, strengthening him.

43. Men en Engel af Himmelen aabenbaredes for ham og styrkede ham.

43. Och syntes honom en Ängel af himmelen, och styrkte honom.

43. Agga üks ingel näitis ennast temmale taewast, ja kinnitas tedda.

43. Jam pasirodė iš dangaus angelas ir Jį sustiprino.

43. Es erschien ihm aber ein Engel vom Himmel und stärkte ihn.

43. Et un ange lui apparut du ciel pour le fortifier.

43. Y le apareció un ángel del cielo esforzándole.

43 En van Hem werd gezien een engel uit den hemel, die Hem versterkte.

43. I ukazał mu się Anioł z nieba, posilający go.

43. És angyal jelenék meg néki mennyből, erősítvén őt.

43 Явился же Ему Ангел с небес и укреплял Его.

43. Явив ся ж Йому ангел з неба, підкріпляючи Його.

44 Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan.

44 Ja kun Hän oli suuressa tuskassa Hän rukoili yhä hartaammin, ja Hänen hikensä oli kuin isot veripisarat, jotka putosivat maahan.

44. Ja kuin hän sangen suuress ahdistuksessa oli, rukoili hän hartaammin. Ja oli hänen hikensä niinkuin verenpisarat, jotka maan päälle putosivat.

44. Ja se joutui että hän cuoleman cansa sodei ja rucoili hartamman. Ja oli hänen hikens nijncuin weren pisarat jotca maahan wuosit.

44. Ja se ioutui/ Ette hen Coleman cansa soti/ ia rucoli hartaman. Ja oli henen Hikins/ ninquin Werenpisarat/ iotca mahan woosit. (Ja se joutui/ Että hän kuoleman kanssa soti/ ja rukoili hartaammin. Ja oli hänen hikensä/ niinkuin werenpisarat/ jotka maahan wuosit.)

44. καὶ γενόμενος ἐν ἀγωνίᾳ ἐκτενέστερον προσηύχετο. ἐγένετο δὲ ὁ ἱδρὼς αὐτοῦ ὡσεὶ θρόμβοι αἵματος καταβαίνοντες ἐπὶ τὴν γῆν.

44. και γενομενος εν αγωνια εκτενεστερον προσηυχετο εγενετο δε ο ιδρως αυτου ωσει θρομβοι αιματος καταβαινοντες επι την γην 44. kai genomenos en agonia ektenesteron proseυcheto egeneto de o idros aυtoυ osei thromβoi aimatos kataβainontes epi ten gen

44 And (after) he became in agony, he was praying more intensely, and his sweat became like thick drops of blood going-down upon the soil.

44. And being in an agony he prayed more earnestly: and his sweat was as it were great drops of blood falling down to the ground.

44. Og der han var i Dødsangest, bad han heftigere; men hans Sved blev som Blodsdraaber, der falde ned paa Jorden.

44. Och han vardt betagen af en mägta stor ångest, och bad länge; och hans svett var såsom blodsdroppar, löpande ned på jorden.

44. Ja kui ta surmaga olli woitlemas, pallus temma Jummalat kangeminne; agga temma higgi olli kui werrepissarad, need langsid Ma peäle.

44. Vidinės kovos draskomas, Jis dar karščiau meldėsi. Jo prakaitas pasidarė tarsi tiršto kraujo lašai, varvantys žemėn.

44. Und es kam, daß er mit dem Tode rang und betete heftiger. Es ward aber sein Schweiß wie Blutstropfen, die fielen auf die Erde.

44. Et étant en agonie, il priait plus instamment; et il lui vint une sueur comme des grumeaux de sang, qui tombaient sur la terre.

44. Y estando en agonía, oraba más intensamente; y fué su sudor como gotas grandes de sangre, que descendían hasta la tierra.

44 En in zwaren strijd zijnde, bad Hij te ernstiger. En zijn zweet werd gelijk grote droppelen bloeds, die op de aarde afliepen.

44. Ale będąc w boju, gorliwiej się modlił, a był pot jego jako krople krwi ściekające na ziemię.

44. És haláltusában lévén, buzgóságosabban imádkozék; és az ő verítéke olyan vala, [23†] mint a nagy vércseppek, melyek a földre hullanak.

44 И, находясь в борении, прилежнее молился, и был пот Его, как капли крови, падающие на землю.

44. І, бувши в смертній боротьбі, ще пильнїще молив ся; був же піт Його як каплї крови, каплючі на землю.

45 Ja kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa tykö, tapasi hän heidät murheen tähden nukkumasta.

45 Noustuaan rukouksesta Hän meni opetuslastensa luo ja tapasi heidät murheen vuoksi nukkumasta.

45. Ja kuin hän nousi rukoilemasta ja tuli opetuslastensa tykö, löysi hän ne murheen tähden makaamasta,

45. Ja cuin hän nousi rucoilemast ja tuli Opetuslastens tygö löysi hän ne murhen tähden macamast:

45. Ja quin hen ylesnousi rucolemast/ ia tuli Opetuslastens tyge/ leusi hen ne macamast murehen tedhen/ (Ja kuin hän ylös nousi rukoilemasta/ ja tuli opetuslastensa tykö/ löysi hän ne makaamasta murheen tähden/)

45. καὶ ἀναστὰς ἀπὸ τῆς προσευχῆς, ἐλθὼν πρὸς τοὺς μαθητὰς εὗρεν αὐτοὺς κοιμωμένους ἀπὸ τῆς λύπης,

45. και αναστας απο της προσευχης ελθων προς τους μαθητας {VAR2: αυτου } ευρεν αυτους κοιμωμενους απο της λυπης 45. kai anastas apo tes proseυches elthon pros toυs mathetas {VAR2: aυtoυ } eυren aυtoυs koimomenoυs apo tes lυpes

45 And having stood up from his prayer, he came to the disciples and found them, falling-asleep from sorrow,

45. And when he rose up from prayer, and was come to his disciples, he found them sleeping for sorrow,

45. Og der han stod op fra Bønnen og kom til sine Disciple, fandt han dem sovende af Bedrøvelse.

45. Och då han uppstod af bönene, och kom till sina Lärjungar, fann han dem sofvande af bedröfvelse;

45. Ja temma tousis ülles Jummalat pallumast, ja tulli omma jüngritte jure, ja leidis neid maggamast kurbdusse pärrast.

45. Atsikėlęs po maldos, Jis atėjo pas mokinius ir rado juos iš sielvarto užmigusius.

45. Und er stand auf von dem Gebet und kam zu seinen Jüngern und fand sie schlafen vor Traurigkeit

45. Et s'étant levé de sa prière, il vint vers ses disciples, qu'il trouva endormis de tristesse,

45. Y como se levantó de la oración, y vino a sus discípulos, los halló durmiendo de tristeza.

45 En als Hij van het gebed opgestaan was, kwam Hij tot Zijn discipelen, en vond hen slapende van droefheid.

45. A wstawszy od modlitwy, przyszedł do uczniów, i znalazł je śpiące od smutku.

45. És minekutána fölkelt az imádkozástól, az ő tanítványaihoz menvén, aludva találá őket a szomorúság miatt,

45 Встав от молитвы, Он пришел к ученикам, и нашел их спящими от печали

45. І, вставши від молитви, й прийшовши до учеників своїх, знайшов їх сплячих від смутку,

46 Niin hän sanoi heille: "Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

46 Niin Hän sanoi heille: "Miksi nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, jottette joutuisi kiusaukseen."

46. Ja hän sanoi heille: mitä te makaatte? nouskaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi.

46. Ja sanoi heille: Mitä te macatte? noscat ja rucoilcat ettet te kiusauxeen langeis.

46. ia sanoi heille/ Mite te macat? Ylesnoskat ia rucolcat/ ettei te kiusauxen langeisi. (ja sanoi heille/ Mitä te makaat? Ylös nouskaat ja rukoilkaat/ ettei te kiusaukseen lankeisi.)

46. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τί καθεύδετε; ἀναστάντες προσεύχεσθε, ἵνα μὴ εἰσέλθητε εἰς πειρασμόν.

46. και ειπεν αυτοις τι καθευδετε ανασταντες προσευχεσθε ινα μη εισελθητε εις πειρασμον 46. kai eipen aυtois ti katheυdete anastantes proseυchesthe ina me eiselthete eis peirasmon

46 and said to them, Why are you° sleeping? (After) you (have) risen* up, pray°, in order that you° may not enter into temptation. {Mar 14:43-52 & Mat 26:47-56 & Luk 22:47-53 & Joh 18:2-11 Gethsemane, Fri. a few hours before dawn.}

46. And said unto them, Why sleep ye rise and pray, lest ye enter into temptation.

46. Og han sagde til dem: hvi sove I? Staaer op og beder, at I ikke skulle falde i Fristelse.

46. Och sade till dem: Hvi sofven I? Står upp, och beder, att I icke kommen uti frestelse.

46. Ja temma ütles neile: Mis teie maggate? touske ülles ja palluge Jummalat, et teie kiusatusse sisse ei sa.

46. Jis tarė jiems: ‘‘Kodėl miegate? Kelkitės ir melskitės, kad nepakliūtumėte į pagundymą!’‘

46. und sprach zu ihnen: Was schlafet ihr? Stehet auf und betet, auf das ihr nicht in Anfechtung fallet!

46. Et il leur dit: Pourquoi dormez-vous? Levez-vous et priez, afin que vous ne succombiez point à la tentation.

46. Y les dijo: ¿Qué, dormís? Levantáos, y orád que no entréis en tentación.

46 En Hij zeide tot hen: Wat slaapt gij? Staat op en bidt, opdat gij niet in verzoeking komt.

46. I rzekł im: Cóż śpicie? wstaócie, a módlcie się, byście nie weszli w pokuszenie.

46. És monda nékik: Mit alusztok? Keljetek fel [24†] és imádkozzatok, hogy kísértetbe ne essetek.

46 и сказал им: что вы спите? встаньте и молитесь, чтобы не впасть в искушение.

46. і рече їм: Чого спите? уставши молїть ся, щоб не ввійшли в спокусу.

47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa, ja yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Ja hän tuli Jeesuksen luo antamaan hänelle suuta.

47 Katso, Hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa. Yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään ja tuli Jeesuksen luo suutelemaan Häntä.

47. Vielä hänen puhuissansa, katso, joukko ja se, joka kutsuttiin Juudas, yksi kahdestatoistakymmenestä, kävi heidän edellänsä, ja lähestyi Jesusta suuta antamaan hänen.

47. WIelä hänen puhuisans cadzo joucko ja yxi cahdestatoistakymmenestä joca cudzuttin Judas käwi heidän edelläns ja lähestyi Jesusta suuta andaman hänen.

47. Wiele nyt henen puhuesans/ Catzo/ Joucko ia se yxi Cadhestoistakymeneste/ ioca cutzutttin Judas/ heiden edellenskeui ia lehestui Iesusta henen swtandaman. (Wielä nyt hänen puhuessansa/ Katso/ Joukko ja se yksi kahdestatoista kymmenestä/ joka kutsuttiin Judas/ heidän edellänsä käwi ja lähestyi Jesusta hänen suuta antaman.)

47. Ἔτι δὲ αὐτοῦ λαλοῦντος ἰδοὺ ὄχλος, καὶ ὁ λεγόμενος Ἰούδας, εἷς τῶν δώδεκα, προῆγεν αὐτούς, καὶ ἤγγισε τῷ Ἰησοῦ φιλῆσαι αὐτόν· τοῦτο γὰρ σημεῖον δεδώκει αὐτοῖς· ὃν ἂν φιλήσω, αὐτός ἐστιν.

47. ετι δε αυτου λαλουντος ιδου οχλος και ο λεγομενος ιουδας εις των δωδεκα προηρχετο αυτων και ηγγισεν τω ιησου φιλησαι αυτον 47. eti de aυtoυ laloυntos idoυ ochlos kai o legomenos ioυdas eis ton dodeka proercheto aυton kai eggisen to iesoυ filesai aυton

47 (While) he is still speaking, behold, a crowd and he who was called* Judas, one of the twelve, was going before them, and he drew near to Jesus to kiss him.

47. And while he yet spake, behold a multitude, and he that was called Judas, one of the twelve, went before them, and drew near unto Jesus to kiss him.

47. Men der han endnu talede, see, da kom Skaren; og een af de Tolv, ved Navn Judas, gik foran dem og nærmede sig til Jesus for at kysse ham.

47. Vid han ännu talade, si, en hop med folk, och en utaf de tolf, som het Judas, gick för dem, och trädde fram till Jesum, till att kyssa honom.

47. Agga kui temma alles räkis, wata hulk rahwast, ja se, kedda hüti Judaks, üks kahhestteistkümnest käis nende ees, ja tulli Jesusse liggi temmale suud andma.

47. Jam dar tebekalbant, štai pasirodė minia, o priekyje­vienas iš dvylikos, vadinamas Judu. Jis priėjo prie Jėzaus Jo pabučiuoti.

47. Da er aber noch redete, siehe, da kam die Schar; und einer von den Zwölfen, genannt Judas, ging vor ihnen her und nahte sich zu Jesu, ihn zu küssen.

47. Comme il parlait encore, voici une troupe survint, et celui qui s'appelait Judas, l'un des douze, marchait devant eux; et il s'approcha de Jésus pour le baiser.

47. Estando aun hablando él, he aquí, una multitud de gente, y el que se llamaba Júdas, uno de los doce, iba delante de ellos; y se llegó a Jesús, para besarle.

47 En als Hij nog sprak, ziet daar een schare; en een van de twaalven, die genaamd was Judas, ging hun voor, en kwam bij Jezus, om Hem te kussen.

47. A gdy on jeszcze mówił, oto zgraja i ten, którego zwano Judaszem, jeden ze dwunastu, szedł przed nimi, i przybliżył się do Jezusa, aby go pocałował.

47. És mikor még beszéle, ímé [25†] sokaság jöve, melynek az méne előtte, a ki Júdásnak neveztetik, egy a tizenkettő közül: és közelgete Jézushoz, hogy őt megcsókolja.

47 Когда Он еще говорил это, появился народ, а впереди его шел один из двенадцати, называемый Иуда, и он подошел к Иисусу, чтобы поцеловать Его. Ибо он такой им дал знак: Кого я поцелую, Тот и есть.

47. Ще ж Він промовляв, ось народ і званий Юда, один з дванайцяти, йшов поперед них, і приступив до Ісуса, поцїлувати Його.

48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suunantamisellako sinä Ihmisen Pojan kavallat?"

48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako kavallat Ihmisen Pojan?"

48. Niin Jesus sanoi hänelle: Juudas, suun antamisellako sinä Ihmisen Pojan petät?