14 luku

Jeesus aterioi sapattina erään fariseuksen talossa ja parantaa siellä vesitautisen miehen 1 – 6, antaa neuvoja kutsuvieraille 7 – 11 ja vierasten kutsujalle 12 – 14 sekä puhuu vertauksen suurista illallisista 15 – 24; puhuu opetuslapsena – olemisen ehdoista 25 – 27, torninrakentajasta 28 – 30, sotaan aikovasta kuninkaasta 31 – 33 ja mauttomasta suolasta 34, 35.

1 Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.

1 Kun Hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiesten taloon aterioimaan, he pitivät Häntä silmällä.

1. Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.

1. JA tapahdui että hän tuli yhden Phariseusten Päämiehen huonesen Sabbathina rualle: ja he wartioidzit händä.

1. IA se tapactui/ ette hen tuli yhden Phariseusten Pämiehen Honen sisel Sabbathina roca ottaman. Ja he wartioitzit hende/ (Ja se tapahtui/ että hän tuli yhden phariseusten päämiehen huoneen sisälle Sabbathina ruokaa ottamaan. Ja he wartioitsit häntä/)

1. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἐλθεῖν αὐτὸν εἰς οἶκόν τινος τῶν ἀρχόντων τῶν Φαρισαίων σαββάτῳ φαγεῖν ἄρτον, καὶ αὐτοὶ ἦσαν παρατηρούμενοι αὐτόν.

1. και εγενετο εν τω ελθειν αυτον εις οικον τινος των αρχοντων των φαρισαιων σαββατω φαγειν αρτον και αυτοι ησαν παρατηρουμενοι αυτον 1. kai egeneto en to elthein aυton eis oikon tinos ton archonton ton farisaion saββato fagein arton kai aυtoi esan parateroυmenoi aυton

1 And it happened, while* he went into the house of one of the rulers of the Pharisees on a Sabbath to eat bread, that they themselves were observing him.

1. And it came to pass, as he went into the house of one of the chief Pharisees to eat bread on the sabbath day, that they watched him.

1. Og det begav sig, der han kom i en af de øverste Pharisæers Huus paa en Sabbat for at holde Maaltid, at de toge vare paa ham.

1. Och det hände sig, att han kom uti ens mans hus, som var en öfverste för de Phariseer, om en Sabbath, till att få sig mat; och de vaktade på honom.

1. Ja se sündis, kui temma ühhel hingamisse-päwal ühhe Wariseride üllema kotta tulli leiba wotma, siis wahtisid nemmad tedda.

1. Kartą sabato dieną Jėzus atėjo į vieno fariziejų vyresniojo namus valgyti, o jie atidžiai stebėjo Jį.

1. Und es begab sich, daß er kam in ein Haus eines Obersten der Pharisäer an einem Sabbat, das Brot zu essen; und sie hatten acht auf ihn.

1. Un jour de sabbat, Jésus était entré dans la maison d'un des principaux pharisiens pour y manger, et ceux-ci l'observaient.

1. Y ACONTECIÓ que entrando en casa de un príncipe de los Fariseos un sábado a comer pan, ellos le acechaban.

1 En het geschiedde, als Hij gekomen was in het huis van een der oversten der Farizeen, op den sabbat, om brood te eten, dat zij Hem waarnamen.

1. I stało się, gdy wszedł Jezus w dom niektórego przedniejszego Faryzeusza w sabat, aby jadł chleb, że go oni podstrzegali.

1. És lőn mikor a főfarizeusok közül egynek házához ment szombatnapon kenyeret enni, azok leselkednek vala ő utána.

1 Случилось Ему в субботу придти в дом одного изначальников фарисейских вкусить хлеба, и они наблюдали заНим.

1. І сталось, як прийшов Він у господу до одного із старших Фарисейських у суботу їсти хлїб, були й вони, назираючи Його.

2 Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.

2 Katso, oli muuan vesitautinen mies Hänen edessään.

2. Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

2. Ja cadzo sijnä oli wesitautinen ihminen hänen edesäns.

2. Ja catzo/ sijne oli yxi Wesitautinen Inhiminen henen edesens. (Ja katso/ siinä oli yksi wesitautinen ihminen hänen edessänsä.)

2. καὶ ἰδοὺ ἄνθρωπός τις ἦν ὑδρωπικὸς ἔμπροσθεν αὐτοῦ.

2. και ιδου ανθρωπος τις ην υδρωπικος εμπροσθεν αυτου 2. kai idoυ anthropos tis en υdropikos emprosthen aυtoυ

2 And behold, there was before him, a certain man having dropsy.

2. And, behold, there was a certain man before him which had the dropsy.

2. Og see, der var et vattersottigt Menneske for ham.

2. Och si, en vattusigtig menniska var der för honom.

2. Ja wata, üks weetöbbine innimenne olli temma ees,

2. Ir štai Jį pasitiko vandenlige sergantis žmogus.

2. Und siehe, da war ein Mensch vor ihm, der war wassersüchtig.

2. Or, un homme hydropique était devant lui.

2. Y, he aquí, un hombre hidrópico estaba delante de él.

2 En ziet, er was een zeker waterzuchtig mens voor Hem.

2. A oto człowiek niektóry opuchły był przed nim.

2. És ímé egy vízkóros ember vala ő előtte.

2 И вот, предстал пред Него человек, страждущий водяною болезнью.

2. І ось один чоловік у водянцї був перед Ним.

3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.

3 Niin Jeesus alkoi puhua lainoppineille ja fariseuksille sanoen: "Onko lupa sapattina parantaa [vai ei]?"

3. Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.

3. Ja Jesus sanoi Lainoppenuille ja Phariseuxille: sopico Sabbathina paranda? Nijn he waickenit.

3. Ja Iesus wastasi Lainoppenuille ia phariseusille ia sanoi/ Sopico Sabbathina paranda? (Ja Jesus wastasi lainoppineille ja phariseuksille ja sanoi/ Sopiika Sabbathina parantaa?)

3. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς τοὺς νομικοὺς καὶ Φαρισαίους λέγων· Εἰ ἔξεστι τῷ σαββάτῳ θεραπεύειν; οἱ δὲ ἡσύχασαν.

3. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς τους νομικους και φαρισαιους λεγων ει εξεστιν τω σαββατω θεραπευειν 3. kai apokritheis o iesoυs eipen pros toυs nomikoυs kai farisaioυs legon ei eksestin to saββato therapeυein

3 And Jesus answered and spoke to the professors of the law and Pharisees, saying, Should it not be legal to heal on the Sabbath?

3. And Jesus answering spake unto the lawyers and Pharisees, saying, Is it lawful to heal on the sabbath day

3. Og Jesus begyndte at tale til de Lovkyndige og Pharisæerne og sagde: mon det er tilladt at helbrede paa Sabbaten?

3. Då svarade Jesus, och sade till de lagkloka och Phariseer: Må man någon hela om Sabbathen?

3. Ja Jesus wastas ja räkis kässotundiatte ja Wariseride wasto, ja ütles: Kas hingamisse-päwal sünnib terweks tehha?

3. Jėzus kreipėsi į Įstatymo mokytojus ir fariziejus: ‘‘Leistina per sabatą gydyti ar ne?’‘

3. Und Jesus antwortete und sagte zu den Schriftgelehrten und Pharisäern und sprach: Ist's auch recht, am Sabbat zu heilen?

3. Et Jésus, prenant la parole, dit aux docteurs de la loi et aux pharisiens: Est-il permis de guérir le jour de sabbat?

3. Y respondiendo Jesús, habló a los doctores de la ley, y a los Fariseos, diciendo: ¿Es lícito sanar en sábado?

3 En Jezus, antwoordende, zeide tot de wetgeleerden en Farizeen, en sprak: Is het ook geoorloofd op den sabbat gezond te maken?

3. A odpowiadając Jezus, rzekł do zakonników, i do Faryzeuszów, mówiąc: Godzili się w sabat uzdrawiać?

3. És felelvén Jézus, szóla a törvénytudóknak és a farizeusoknak, mondván: Szabad-é [1†] szombatnapon gyógyítani?

3 По сему случаю Иисус спросил законников и фарисеев: позволительно ли врачевать в субботу?

3. І озвавшись Ісус, рече до законників та Фарисеїв, глаголючи: Чи годить ся в суботу сцїляти?

4 Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.

4 Mutta he olivat vaiti. Niin Hän tarttui häneen, paransi hänet ja laski menemään.

4. Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.

4. Mutta hän rupeis häneen ja paransi hänen ja päästi menemän.

4. Nin he waikenit. Mutta hen rupesi heneen/ ia paransi henen ia laski menemen. (Niin he waikenit. Mutta hän rupesi häneen/ ja paransi hänen ja laski menemään.)

4. καὶ ἐπιλαβόμενος ἰάσατο αὐτὸν καὶ ἀπέλυσε.

4. οι δε ησυχασαν και επιλαβομενος ιασατο αυτον και απελυσεν 4. oi de esυchasan kai epilaβomenos iasato aυton kai apelυsen

4 But they were quiet. And he took him and healed him and dismissed him.

4. And they held their peace. And he took him, and healed him, and let him go;

4. Men de taug. Og han tog paa ham og helbredte ham og lod ham gaae.

4. Och de tigde. Men han tog honom till sig, och gjorde honom helbregda; och lät gån.

4. Agga nemmad jäid wait. Ja temma hakkas temmast kinni, ja teggi tedda terweks, ja laskis tedda miñna.

4. Tie tylėjo. Tada Jis ėmė, išgydė jį ir paleido.

4. Sie aber schwiegen still. Und er griff ihn an und heilte ihn und ließ ihn gehen.

4. Et ils demeurèrent dans le silence. Alors, prenant le malade, il le guérit et le renvoya.

4. Y ellos callaron. Entónces él tomándole, le sanó, y le envió.

4 Maar zij zwegen stil. En Hij nam hem, en genas hem, en liet hem gaan.

4. A oni milczeli. Tedy on ująwszy go, uzdrowił i odprawił.

4. Azok pedig hallgatának. És ő megfogván azt, meggyógyítá és elbocsátá.

4 Они молчали. И, прикоснувшись, исцелил его и отпустил.

4. Вони ж мовчали. І взявши сцїлив його, та й відпустив.

5 Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?"

5 Vielä Hän (puhui ja) sanoi heille: "Keneltä teistä putoaa aasi' tai härkä kaivoon, niin ettei hän heti vedä sitä ylös vaikka sapatinpäivänä?"

5. Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?

5. Ja hän sanoi heille: jonga nauta eli Asi puto caiwoon eikö hän cohta Sabbathingan päiwänä händä ylösota?

5. Ja hen wastaten sanoi heille/ Kenengen teiden Nauta eli Asi Caiuon putopi/ ia ei cochta hende yleswedhä Sabbathin peiuene? (Ja hän wastaten sanoi heille/ Kenenkä teidän nauta eli aasi kaiwoon putoopi/ ja ei kohta häntä ylös wedä Sabbathin päiwänä?)

5. καὶ ἀποκριθεὶς πρὸς αὐτοὺς εἶπε· Τίνος ὑμῶν υἱὸς ἢ βοῦς εἰς φρέαρ ἐμπεσεῖται, καὶ οὐκ εὐθέως ἀνασπάσει αὐτὸν ἐν τῇ ἡμέρᾳ τοῦ σαββάτου;

5. και αποκριθεις προς αυτους ειπεν τινος υμων ονος η βους εις φρεαρ εμπεσειται και ουκ ευθεως ανασπασει αυτον εν τη ημερα του σαββατου 5. kai apokritheis pros aυtoυs eipen tinos υmon onos e βoυs eis frear empeseitai kai oυk eυtheos anaspasei aυton en te emera toυ saββatoυ

5 And he answered and said to them, Who (is it) of you°, (if) a son or a bull will fall into a well, and will not be immediately pulling him up on the Sabbath day?

5. And answered them, saying, Which of you shall have an ass or an ox fallen into a pit, and will not straightway pull him out on the sabbath day

5. Og han svarede og sagde til dem: hvo er iblandt Eder, som, naar hans Oxe eller Asen falder i en Brønd, ikke strax drager det op paa Sabbatsdagen?

5. Och han svarade, sägandes till dem: Hvilkens edars åsne eller oxe faller uti brunnen, och går han icke straxt till att draga honom ut, om Sabbathsdagen?

5. Ja temma wastas neile ja ütles: Kes on teie seast, kelle esel ehk härg kaewo langeb, et ta tedda warsi wälja ei tomba hingamisse-päwal?

5. O jiems pasakė: ‘‘Jei kurio iš jūsų asilas ar jautis įkristų į šulinį, argi tučtuojau neištrauktų jo per sabatą?’‘

5. Und antwortete und sprach zu ihnen: Welcher ist unter euch, dem sein Ochse oder Esel in den Brunnen fällt, und der nicht alsbald ihn herauszieht am Sabbattage?

5. Puis il leur dit: Qui de vous, si son âne ou son bœuf tombe dans un puits, ne l'en retire aussitôt le jour de sabbat

5. Y respondiendo a ellos, dijo: ¿Es asno o el buey de cual de vosotros caerá en un pozo, y él no le sacará luego en día de sábado?

5 En Hij, hun antwoordende, zeide: Wiens ezel of os van ulieden zal in een put vallen, en die hem niet terstond zal uittrekken op den dag des sabbats?

5. A odpowiadając rzekł do nich: Któregoż z was osieł albo wół wpadnie w studnię, a nie wnet go wyciągnie w dzieó sabatu?

5. És felelvén nékik, monda: Ki az közületek, [2†] a kinek szamara vagy ökre a kútba esik, és nem vonja ki azt azonnal szombatnapon?

5 При сем сказал им: если у кого из вас осел или вол упадет в колодезь, не тотчас ли вытащит его и в субботу?

5. І, озвавшись до них, рече: В кого з вас осел або віл упаде в колодязь, чи зараз не витягне його субітнього дня?

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan (Hänelle) tähän.

6. Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

6. Ja ei he tainnet händä tähän wastata.

6. Ja eiuet he taineet hende tehen wastata. (Ja eiwät he tainneet häntä tähän wastata.)

6. καὶ οὐκ ἴσχυσαν ἀνταποκριθῆναι αὐτῷ πρὸς ταῦτα.

6. και ουκ ισχυσαν ανταποκριθηναι αυτω προς ταυτα 6. kai oυk ischυsan antapokrithenai aυto pros taυta

6 And they were not strong-enough to answer back to him (as) to these things.

6. And they could not answer him again to these things.

6. Og de kunde ikke give ham Svar derpaa.

6. Och de kunde intet svara honom dertill.

6. Ja nemmad ei woinud temmale se peäle mitte wastada.

6. Ir jie nesugebėjo Jam į tai atsakyti.

6. Und sie konnten ihm darauf nicht wieder Antwort geben.

6. Et ils ne purent lui répondre sur cela.

6. Y no le podían replicar a estas cosas.

6 En zij konden Hem daarop niet weder antwoorden.

6. I nie mogli mu na to odpowiedzieć.

6. És nem felelhetnek vala ő ellene semmit ezekre.

6 И не могли отвечать Ему на это.

6. І не змогли вони відказати Йому знов проти сього.

7 Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:

7 Hän puhui kutsutuille vertauksen, koska Hän huomasi kuinka he valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, ja sanoi heille:

7. Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

7. MUtta hän sanoi wierahille wertauxen cosca hän ymmärsi cuinga he walidzit ylimmäisiä istuimita:

7. Mutta hen sanoi Wierahille wertauxe'/ coska hen merckitzi quinga he walitzit ylimeisi istuimita/ ia sanoi heille/ (Mutta hän sanoi wieraille wertauksen/ koska hän merkitsi kuinka he walitsit ylimmäisiä istuimia/ ja sanoi heille/)

7. Ἔλεγε δὲ πρὸς τοὺς κεκλημένους παραβολήν, ἐπέχων πῶς τὰς πρωτοκλισίας ἐξελέγοντο, λέγων πρὸς αὐτούς·

7. ελεγεν δε προς τους κεκλημενους παραβολην επεχων πως τας πρωτοκλισιας εξελεγοντο λεγων προς αυτους 7. elegen de pros toυs keklemenoυs paraβolen epechon pos tas protoklisias ekselegonto legon pros aυtoυs

7 Now he spoke a parable to those who have been invited, (while) taking-heed of how they were choosing for themselves out the foremost-places; saying to them:

7. And he put forth a parable to those which were bidden, when he marked how they chose out the chief rooms; saying unto them,

7. Men han sagde en Lignelse til Gjesterne, der han gav Agt paa, hvorledes de udvalgte de øverste Sæder ved Bordet, og sagde til dem:

7. Då sade han ock till dem, som budne voro, en liknelse; märkandes, huru de sökte efter att sitta främst, sägandes till dem:

7. Agga temma ütles neile, kes ollid kutsutud, ühhe tähhendamisse sanna, et temma moistis, kuida nemmad wallitsesid üllema paika istuda, ja ütles neile:

7. Matydamas, kaip svečiai rinkosi pirmąsias vietas prie stalo, Jis pasakė jiems palyginimą:

7. Er sagte aber ein Gleichnis zu den Gästen, da er merkte, wie sie erwählten obenan zu sitzen, und sprach zu ihnen:

7. Il proposa aussi aux conviés une parabole, remarquant comment ils choisissaient les premières places; et il leur dit:

7. Y propuso una parábola a los convidados, atento como escogían los primeros asientos a la mesa, diciéndoles:

7 En Hij zeide tot de genoden een gelijkenis, aanmerkende, hoe zij de vooraanzittingen verkozen; zeggende tot hen:

7. Powiedział też i wezwanym podobieóstwo, (bacząc, jako przedniejsze miejsca obierali,)mówiąc do nich:

7. És egy példázatot monda a hivatalosoknak, mikor észre vevé, mimódon válogatják a fő helyeket; mondván nékik:

7 Замечая же, как званые выбирали первые места, сказал им притчу:

7. Сказав же до запрошених приповість, постерігши, як перві місця вибирають, глаголючи до них:

8 Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

8 ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle — ettei hän ehkä ole kutsunut sinua arvollisempaa.

8. Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,

8. Coscas joldaculda häihin cudzutan nijn älä ylimmäisexi istu ettei jocu cunnialisembi sinua ole häneldä cudzuttu:

8. Coskas cutzutaan ioldaculda Häihin/ nin ele ylimeisexi istu ettei lehes iocu cunnialisembi sinua/ ombi henelde cutzuttu/ (Koskas kutsutaan joltakulta häihin/ niin älä ylimmäiseksi istu ettei lähes joku kunniallisempi sinua/ ompi häneltä kutsuttu/)

8. Ὅταν κληθῇς ὑπό τινος εἰς γάμους, μὴ κατακλιθῇς εἰς τὴν πρωτοκλισίαν, μήποτε ἐντιμότερός σου ᾖ κεκλημένος ὑπ’ αὐτοῦ,

8. οταν κληθης υπο τινος εις γαμους μη κατακλιθης εις την πρωτοκλισιαν μηποτε εντιμοτερος σου η κεκλημενος υπ αυτου 8. otan klethes υpo tinos eis gamoυs me kataklithes eis ten protoklisian mepote entimoteros soυ e keklemenos υp aυtoυ

8 Whenever you are invited by anyone to a marriage-feast, do not recline in the foremost-place; (because) maybe a more admired man (than) you has been invited by him,

8. When thou art bidden of any man to a wedding, sit not down in the highest room; lest a more honourable man than thou be bidden of him;

8. naar du er buden af Nogen til Bryllup, da sæt dig ikke øverst tilbords, at ikke en Hæderligere end du maatte være buden af ham;

8. När du blifver buden af någrom till bröllop, så sätt dig icke i främsta rummet; att icke tilläfventyrs någor kommer, som buden är af honom, och är ärligare än du;

8. Kui sind kellestke pulma on kutsutud, siis ärra istu mitte üllema paika mahha, et ei olle wahhest kegi ausam sind temmast kutsutud,

8. ‘‘Kai kas nors tave pakvies į vestuves, nesėsk pirmoje vietoje, kad kartais nebūtų pakviesta garbingesnio už tave,

8. Wenn du von jemand geladen wirst zur Hochzeit, so setze dich nicht obenan, daß nicht etwa ein Vornehmerer denn du von ihm geladen sei,

8. Quand quelqu'un t'invitera à des noces, ne te mets pas à la première place, de peur qu'il ne se trouve parmi les conviés une personne plus considérable que toi;

8. Cuando fueres convidado de alguno a bodas, no te asientes en el primer lugar; porque podrá ser que otro mas honrado que tú sea convidado de él;

8 Wanneer gij van iemand ter bruiloft genood zult zijn, zo zet u niet in de eerste zitplaats; opdat niet misschien een waardiger dan gij van hem genood zij;

8. Gdybyś był od kogo wezwany na wesele, nie siadajże na przedniejszem miejscu, by snać zacniejszy nad cię nie był wezwany od niego;

8. Mikor valaki lakodalomba hív, ne ülj a [3†] fő helyre; mert netalán náladnál nagyobb tiszteletben álló embert is hivott meg az,

8 когда ты будешь позван кем на брак, не садись на первое место, чтобы не случился кто из званых им почетнее тебя,

8. Коли запрошений ти від кого на весїллє, то не сїдай на первому місцї, щоб часом поважнїщий тебе не був запрошений від него,

9 niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.

9 Niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä alat häveten siirtyä viimeiselle sijalle.

9. Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

9. Ja nijn tule se joca sekä sinun että hänen on cudzunut ja sano sinulle: anna tälle sia: ja nijn sinä häpiällä menet alemma istuman.

9. ia nin tule se ioca seke sinun ette henen on cutzunut/ ia sanopi sinulle/ Anna telle sija. Ja nin sine häpien cansa rupiat alambana istuman. (ja niin tulee se joka sekä sinun että hänen on kutsunut/ ja sanoopi sinulle/ Anna tälle sija. Ja niin sinä häpeän kanssa rupeat alempana istumaan.)

9. καὶ ἐλθὼν ὁ σὲ καὶ αὐτὸν καλέσας ἐρεῖ σοι· δὸς τούτῳ τόπον· καὶ τότε ἄρξῃ μετ’ αἰσχύνης τὸν ἔσχατον τόπον κατέχειν.

9. και ελθων ο σε και αυτον καλεσας ερει σοι δος τουτω τοπον και τοτε αρξη μετ αισχυνης τον εσχατον τοπον κατεχειν 9. kai elthon o se kai aυton kalesas erei soi dos toυto topon kai tote arkse met aischυnes ton eschaton topon katechein

9 and having come, the one who invited you and him, he will say to you, Give this one (your) place, and then you may begin with shame to hold the last place.

9. And he that bade thee and him come and say to thee, Give this man place; and thou begin with shame to take the lowest room.

9. og den, som indbød dig og ham, maatte komme og sige til dig: giv denne Plads; og du da med Blusel komme til at sidde nederst.

9. Och då kommer han, som både dig och honom budit hafver, och säger till dig: Gif denna rum; och då måste du med blygd begynna sitta ned bätter;

9. Ja se, kes sind ja tedda on kutsnud, tulleks ja ütleks sulle: Aña sellesinnatsele maad, ja sinna siis peaksid häbbiga allama paika istma.

9. ir atėjęs tas, kuris tave ir jį pakvietė, netartų tau: ‘Užleisk jam vietą!’ Tada sugėdintas turėsi sėstis į paskutinę vietą.

9. und dann komme, der dich und ihn geladen hat, und spreche zu dir: Weiche diesem! und du müssest dann mit Scham untenan sitzen.

9. Et que celui qui vous aura invités, toi et lui, ne vienne et ne te dise: Cède la place à celui-ci; et qu'alors tu n'aies la honte d'être mis à la dernière place.

9. Y viniendo el que te llamó a tí y a él, te diga: Dá lugar a éste; y entónces comiences con vergüenza a tener el postrer lugar.

9 En hij, komende, die u en hem genood heeft, tot u zegge: Geef dezen plaats; en gij alsdan zoudt beginnen met schaamte de laatste plaats te houden.

9. A przyszedłszy ten, który ciebie i onego wezwał, rzekłby tobie: Daj temu miejsce: a tedy byś ze wstydem począł siedzieć na pośledniem miejscu.

9. És eljövén az, a ki mind téged, mind azt meghívta, ezt mondja majd néked: Engedd ennek a helyet! És akkor szégyennel az utolsó helyre fogsz ülni.

9 и звавший тебя и его, подойдя, не сказал бы тебе: уступи ему место; и тогда со стыдом должен будешь занять последнее место.

9. і прийшовши той, хто запросив тебе й його, не сказав тобі: Дай сьому місце; а тодї доведеть ся тобі з соромом останнє місце заняти.

10 Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.

10 Vaan kun sinut on kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, jotta hän, joka on sinut kutsunut, tullessaan sanoisi sinulle: 'Ystävä, astu ylemmä!' Silloin sinulle tulee kunnia [kaikkien] pöytäkumppaniesi edessä.

10. Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.

10. Mutta parammin coscas cudzuttu olet nijn mene ja istu alemmaiseen siaan että se joca sinun cudzunut on tulis ja sanois sinulle: ystäwän nouse ylemmä silloin on sinulle cunnia nijldä jotca myös atrioidzewat.

10. Mutta paramin coskas cutzuttu olet/ nin mene ia istu alamaisen sijaan Senpäle/ ette coska se tule ioca sinun cutzunut on/ sanois sinulle/ Ysteuen/ nouse ylemmä/ Silloin sinulle on cunnia ninen edhes/ iotca ynne atrioitzeuat. (Mutta paremmin koskas kutsuttu olet/ niin mene ja istu alimmaiseen sijaan. Sen päälle/ että koska se tulee joka sinun kutsunut on/ sanoisi sinulle/ Ystäwäni/ nouse ylemmäs/ Silloin sinulla on kunnia niiden edessä/ jotka ynnä aterioitsewat.)

10. ἀλλ’ ὅταν κληθῇς, πορευθεὶς ἀνάπεσε εἰς τὸν ἔσχατον τόπον, ἵνα ὅταν ἔλθῃ ὁ κεκληκώς σε εἴπῃ σοι· φίλε, προσανάβηθι ἀνώτερον· τότε ἔσται σοι δόξα ἐνώπιον πάντων τῶν συνανακειμένων σοι.

10. αλλ οταν κληθης πορευθεις αναπεσον εις τον εσχατον τοπον ινα οταν ελθη ο κεκληκως σε ειπη σοι φιλε προσαναβηθι ανωτερον τοτε εσται σοι δοξα ενωπιον των συνανακειμενων σοι 10. all otan klethes poreυtheis anapeson eis ton eschaton topon ina otan elthe o keklekos se eipe soi file prosanaβethi anoteron tote estai soi doksa enopion ton sυnanakeimenon soi

10 But whenever you are invited, having traveled (there), lean-back in the last place; in order that whenever he who has invited you comes, he may say to you, Friend, advance upward, and then you will have glory in the sight of those who recline (at the table) together with you.

10. But when thou art bidden, go and sit down in the lowest room; that when he that bade thee cometh, he may say unto thee, Friend, go up higher: then shalt thou have worship in the presence of them that sit at meat with thee.

10. Men naar du er buden, gak hen og sæt dig nederst, at, naar han kommer, som indbød dig, han da maa sige til dig: Ven! sæt dig høiere, op; og da skal du have Ære for dem, som sidde med dig tilbords.

10. Utan heldre, när du varder buden, gack, och sätt dig i yttersta rummet; att, då han kommer, som dig budit hafver, må han säga till dig: Min vän, sitt upp bätter; och då sker dig heder för dem, som der med dig till bords sitta.

10. Agga kui sinna olled kutsutud, siis minne ja istu allama paika mahha, ja kui se tulleb, kes sind on kutsnud, ja ütleks sulle: Söbber, minne senna üllemale, siis on sul au nende ees, kes sinnoga laudas istwad.

10. Kai būsi pakviestas, eik ir sėskis paskutinėje vietoje, kad tas, kuris tave pakvietė, atėjęs galėtų pasakyti: ‘Bičiuli, persėsk aukščiau!’ Tada tau bus garbė visų prie stalo sėdinčiųjų akivaizdoje.

10. Sondern wenn du geladen wirst, so gehe hin und setze dich untenan, auf daß, wenn da kommt, der dich geladen hat, er spreche zu dir: Freund, rücke hinauf! Dann wirst du Ehre haben vor denen, die mit dir am Tische sitzen.

10. Mais, quand tu seras invité, va te mettre à la dernière place, afin que quand celui qui t'a invité viendra, il te dise: Mon ami, monte plus haut. Alors cela te fera honneur devant ceux qui seront à table avec toi.

10. Mas cuando fueres llamado, vé, y asiéntate en el postrer lugar; porque cuando viniere el que te llamó, te diga: Amigo, sube más arriba: entónces tendrás gloria delante de los que juntamente se asientan a la mesa.

10 Maar wanneer gij genood zult zijn, ga heen en zet u in de laatste plaats; opdat, wanneer hij komt, die u genood heeft, hij tot u zegge: Vriend, ga hoger op. Alsdan zal het u eer zijn voor degenen, die met u aanzitten.

10. Ale gdybyś był wezwany, szedłszy, usiądź na pośledniem miejscu; a gdyby przyszedł ten, który cię wezwał, rzekłby tobie: Przyjacielu! posiądź się wyżej; tedy będziesz miał cześć przed spółsiedzącymi z tobą.

10. Hanem mikor meghívnak, menj el és ülj le az utolsó helyre; hogy mikor eljő az, a ki téged meghívott, ezt mondja néked: Barátom ülj feljebb! Akkor néked dicsőséged lesz azok előtt, a kik veled együtt ülnek.

10 Но когда зван будешь, придя, садись на последнее место, чтобы звавший тебя, подойдя, сказал: друг! пересядь выше; тогда будет тебе честь пред сидящими с тобою,

10. Нї, коли ти запрошений, прийшовши сїдай на останньому місцї, щоб, як прийде, хто запросив тебе, сказав тобі: Друже, сїдай вище. Тодї буде тобі слава перед тими, що сидять з тобою.

11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."

11 Sillä jokainen, joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan."

11. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

11. Sillä joca idzens ylöndä hän aletan: ja joca idzens alenda se ylötän.

11. Sille ette ioca itzens ylende/ hen aletaan/ Ja ioca itzens alendapi/ se yleteen. (Sillä että joka itsensä ylentää/ hän alennetaan/ Ja joka itsensä alentapi/ se yletään.)

11. ὅτι πᾶς ὁ ὑψῶν ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται καὶ ὁ ταπεινῶν ἑαυτὸν ὑψωθήσεται.

11. οτι πας ο υψων εαυτον ταπεινωθησεται και ο ταπεινων εαυτον υψωθησεται 11. oti pas o υpson eaυton tapeinothesetai kai o tapeinon eaυton υpsothesetai

11 Because everyone who is exalting himself will be humbled, and he who is humbling himself will be exalted.

11. For whosoever exalteth himself shall be abased; and he that humbleth himself shall be exalted.

11. Thi hver den, sig selv ophøier, skal fornedres; og hvo sig selv fornedrer, skal ophøies.

11. Ty hvar och en, som upphöjer sig, han skall varda förnedrad; och den sig förnedrar, han skall varda upphöjd.

11. Sest iggaüks, kes ennast isse üllendab, tedda peab allandatama: ja kes ennast isse allandab, tedda üllendakse.)

11. Kiekvienas, kuris save aukština, bus pažemintas, o kuris save žemina, bus išaukštintas’‘.

11. Denn wer sich selbst erhöht, der soll erniedrigt werden; und wer sich selbst erniedrigt, der soll erhöht werden.

11. Car quiconque s'élève sera abaissé, et quiconque s'abaisse sera élevé.

11. Porque cualquiera que se ensalza, será humillado, y el que se humilla, será ensalzado.

11 Want een iegelijk, die zichzelven verhoogt, zal vernederd worden; en die zichzelven vernedert, zal verhoogd worden.

11. Bo wszelki, kto się wywyższa, poniżony będzie, a kto się poniża, wywyższony będzie.

11. Mert mindenki, a ki magát felmagasztalja, [4†] megaláztatik; és a ki magát megalázza, felmagasztaltatik.

11 ибо всякий возвышающий сам себя унижен будет, а унижающий себя возвысится.

11. Бо кожен, хто нести меть ся вгору, принизить ся, хто ж принизуєть ся, пійде вгору.

12 Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.

12 Hän sanoi myös sille, joka oli Hänet kutsunut: "Kun valmistat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureja, jotteivät he vuorostaan taas kutsuisi sinua ja ettet saisi korvausta.

12. Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

12. Sanoi hän myös sille joca hänen cudzunut oli: coscas päiwälist taicka ehtolist teet nijn älä cudzu ystäwitäs eli weljejäs ei langojas taicka rickaita kylänmiehiäs ettei he sinua taas wuoroin cudzu ja sinulle maxa.

12. Sanoi hen mös sille/ ioca henen cutzunut oli/ Coskas teet Peiuelist taica Echtolist/ nin ele cutzu Ysteuites/ eike welijes/ eike Langoijas/ eike Rickaita Naburitas/ ettei he sinua woroin cutzuisi/ ia sinulle hyuenteghos maxaisit. (Sanoi hän myös sille/ joka hänen kutsunut oli/ Koskas teet päiwällistä taikka ehtoollista/ niin älä kutsu ystäwiäsi/ eikä weljiäsi/ eikä lankojasi/ eikä rikkaita naapuriasi/ ettei he sinua wuoroin kutsuisi/ ja sinulle hywän tekosi maksaisit.)

12. Ἔλεγε δὲ καὶ τῷ κεκληκότι αὐτόν· Ὅταν ποιῇς ἄριστον ἢ δεῖπνον, μὴ φώνει τοὺς φίλους σου μηδὲ τοὺς ἀδελφούς σου μηδὲ τοὺς συγγενεῖς σου μηδὲ γείτονας πλουσίους, μήποτε καὶ αὐτοὶ σε ἀντικαλέσωσι, σε καὶ γενήσεταί σοι ἀνταπόδομα.

12. ελεγεν δε και τω κεκληκοτι αυτον οταν ποιης αριστον η δειπνον μη φωνει τους φιλους σου μηδε τους αδελφους σου μηδε τους συγγενεις σου μηδε γειτονας πλουσιους μηποτε και αυτοι σε αντικαλεσωσιν και γενηται σοι ανταποδομα 12. elegen de kai to keklekoti aυton otan poies ariston e deipnon me fonei toυs filoυs soυ mede toυs adelfoυs soυ mede toυs sυggeneis soυ mede geitonas ploυsioυs mepote kai aυtoi se antikalesosin kai genetai soi antapodoma

12 Now he said to him, who has also invited him, Whenever you make* a meal or a supper, do not summon your friends, nor your brethren, nor your relatives, nor rich neighbors; lest they may also invite you too and it might become a repayment for you.

12. Then said he also to him that bade him, When thou makest a dinner or a supper, call not thy friends, nor thy brethren, neither thy kinsmen, nor thy rich neighbours; lest they also bid thee again, and a recompence be made thee.

12. Men han sagde og til den, som han havde budet: naar du gjør Middags- eller Aftensmaaltid, byd ikke dine Venner, ei heller dine Brødre, ei heller dine Frænder, ei heller rige Naboer, paa det de ikke skulle indbyde dig igjen, og dig skee Vederlag.

12. Sade han ock desslikes till honom, som honom budit hade: När du gör middagsmåltid, eller nattvard, bjud icke dina vänner, eller dina bröder, eller dina fränder, eller dina grannar, som rike äro; att de icke bjuda dig igen, och löna dig dina välgerning;

12. Agga temma ütles ka selle wasto, kes tedda olli kutsnud: Kui sa louna- ehk öhto-sömaaia teed, siis ärra kutsu ennese söbro, egga ennese wende, ei ennese suggulasi, egga naabrid, kes rikkad on, et nemmad sind enneste jure jälle ei kutsu, ja sedda sulle ei tassu;

12. Pakvietusiam Jį vaišių Jėzus irgi pasakė: ‘‘Keldamas pietus ar vakarienę, nekviesk nei savo draugų, nei brolių, nei giminaičių, nei turtingų kaimynų, kad kartais jie savo ruožtu nepakviestų tavęs ir tau nebūtų atlyginta.

12. Er sprach auch zu dem, der ihn geladen hatte: Wenn du ein Mittags-oder Abendmahl machst, so lade nicht deine Freunde noch deine Brüder noch deine Gefreunden noch deine Nachbarn, die da reich sind, auf daß sie dich nicht etwa wieder laden und dir vergolten werde.

12. Et il disait à celui qui l'avait invité: Quand tu fais un dîner ou un souper, n'invite pas tes amis, ni tes frères, ni tes parents, ni tes voisins riches, de peur qu'ils ne t'invitent à leur tour, et qu'on ne te rende la pareille.

12. Y decía también al que le había convidado: Cuando haces comida o cena, no llames a tus amigos, ni a tus hermanos, ni a tus parientes, ni a tus vecinos ricos; porque también ellos no te vuelvan a convidar, y te sea hecha paga.

12 En Hij zeide ook tot dengene, die Hem genood had: Wanneer gij een middagmaal of avondmaal zult houden, zo roep niet uw vrienden, noch uw broeders, noch uw magen, noch uw rijke geburen; opdat ook dezelve u niet te eniger tijd wedernoden, en u vergelding geschiede.

12. Mówił też i onemu, który go był wezwał: Gdy sprawujesz obiad albo wieczerzę, nie wzywajże przyjaciół twoich, ani braci twoich, ani krewnych twoich, ani sąsiadów bogatych, żeby cię snać i oni zasię nie wezwali, a stałaby ci się nagroda.

12. Monda pedig annak is, a ki őt meghívta: Mikor ebédet vagy vacsorát készítesz, ne hívd barátaidat, se testvéreidet, se rokonaidat, se gazdag szomszédaidat; nehogy viszont ők [5†] is meghívjanak téged, és visszafizessék néked.

12 Сказал же и позвавшему Его: когда делаешь обед или ужин, не зови друзей твоих, ни братьев твоих, ни родственников твоих, ни соседей богатых, чтобы и они тебя когда не позвали, и не получил ты воздаяния.

12. Рече ж і тому, що запросив його: Коли справляєш обід або вечерю, не клич приятелїв твоїх, нї братів твоїх, нї сусїд багатих; щоб часом і вони тебе не запросили, й не було тобі відплати.

13 Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;

13 Vaan kun valmistat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita.

13. Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:

13. Mutta parammin coscas pidon teet nijn cudzu köyhiä sairaita onduwita ja sokeita:

13. Mutta paramin coskas Wieraspidhon teet/ nin cutzu Kieuhet/ Sairat/ Onduuat/ Sockiat/ (Mutta paremmin koskas wieraspidon teet/ niin kutsu köyhät/ sairaat/ ontuwat/ sokeat/)

13. ἀλλ’ ὅταν ποιῇς δοχὴν, κάλει πτωχούς, ἀναπήρους, χωλούς, τυφλούς,

13. αλλ οταν ποιης δοχην καλει πτωχους αναπηρους χωλους τυφλους 13. all otan poies dochen kalei ptochoυs anaperoυs choloυs tυfloυs

13 But whenever you make* a banquet, invite the poor, the disabled, the lame, the blind;

13. But when thou makest a feast, call the poor, the maimed, the lame, the blind:

13. Men naar du gjør et Gjestebud, da byd Fattige, Krøblinger, Halte, Blinde:

13. Utan heldre, då du gör gästabåd, kalla de fattiga, sjuka, halta och blinda.

13. Waid kui sa woöraspiddo teed, siis kutsu need, kes waesed, wiggased, jallotumad pimmedad.

13. Rengdamas vaišes, geriau pasikviesk vargšų, paliegėlių, luošų ir aklų,

13. Sondern wenn du ein Mahl machst, so lade die Armen, die Krüppel, die Lahmen, die Blinden,

13. Mais, quand tu feras un festin, convie les pauvres, les impotents, les boiteux et les aveugles;

13. Mas cuando haces banquete, llama a los pobres, los mancos, los cojos, los ciegos;

13 Maar wanneer gij een maaltijd zult houden, zo nood armen, verminkten, kreupelen, blinden;

13. Ale gdy sprawujesz ucztę, wezwijże ubogich, ułomnych, chromych i ślepych,

13. Hanem mikor lakomát készítesz, hívd a szegényeket, [6†] csonkabonkákat, sántákat, vakokat:

13 Но, когда делаешь пир, зови нищих, увечных, хромых, слепых,

13. Нї, коли справляєш гостину, запрошуй убогих, калїк, кривих, слїпих;

14 niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa."

14 Niin olet onnellinen, koska heillä ei ole millä korvata sinulle; sillä sinulle korvataan vanhurskasten ylösnousemuksessa.”

14. Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

14. Nijn sinä olet autuas: sillä ei heillä ole wara sinulle maxa mutta sinulle pitä maxettaman wanhurscasten ylösnousemises.

14. nin sine olet autuas/ Sille ettei heille ole wara sinulle maxa/ Mutta sinule pite maxettaman ninen Wanhurskasten ylesnousemises. (niin sinä olet autuas/ SIllä ettei heillä ole wara sinulle maksaa/ Mutta sinulle pitää maksettaman niiden wanhurskasten ylösnousemisessa.)

14. καὶ μακάριος ἔσῃ, ὅτι οὐκ ἔχουσιν ἀνταποδοῦναί σοι· ἀνταποδοθήσεται γάρ σοι ἐν τῇ ἀναστάσει τῶν δικαίων.

14. και μακαριος εση οτι ουκ εχουσιν ανταποδουναι σοι ανταποδοθησεται γαρ σοι εν τη αναστασει των δικαιων 14. kai makarios ese oti oυk echoυsin antapodoυnai soi antapodothesetai gar soi en te anastasei ton dikaion

14 and you will be fortunate, because they do not have (anything in which) to repay you; for* you will be repaid in the resurrection of the righteous. {Similar: Mat 22:1-14, Luk 14:15-24}

14. And thou shalt be blessed; for they cannot recompense thee: for thou shalt be recompensed at the resurrection of the just.

14. saa skal du være salig; thi de have Intet at betale derfor; men det skal igjengives dig i de Retfærdiges Opstandelse.

14. Och salig äst du; ty de förmå icke löna dig igen; men dig varder igenlönt i de rättfärdigas uppståndelse.

14. Siis olled sa önnis, sest et neil ei ole middagi sulle tassuda: sest sedda peab sulle tassutama öigede üllestousmisses.

14. tai būsi palaimintas, nes jie neturi kuo atsilyginti. Tuomet tau bus atlyginta teisiųjų prisikėlime’‘.

14. so bist du selig; denn sie haben's dir nicht zu vergelten, es wird dir aber vergolten werden in der Auferstehung der Gerechten.

14. Et tu seras heureux de ce qu'ils ne peuvent pas te le rendre; car tu en recevras la récompense à la résurrection des justes.

14. Y serás bienaventurado; porque ellos no te pueden pagar; mas te será pagado en la resurrección de los justos.

14 En gij zult zalig zijn, omdat zij niet hebben, om u te vergelden; want het zal u vergolden worden in de opstanding der rechtvaardigen.

14. A będziesz błogosławionym; bo nie mają tobie czem nagrodzić, ale ci będzie nagrodzono przy zmartwychwstaniu sprawiedliwych.

14. És boldog leszel; mivelhogy nem fizethetik vissza néked; mert majd visszafizettetik néked az igazak feltámadásakor.

14 и блажен будешь, что они не могут воздать тебе, ибо воздастся тебе в воскресение праведных.

14. то будеш блажен, бо не мають чим віддати тобі; віддасть ся бо тобі у воскресенню праведних.

15 Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"

15 Kuullessaan tämän muuan pöytäkumppaneista sanoi Hänelle: "Autuas se, joka on aterioiva Jumalan valtakunnassa!”

15. Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

15. MUtta cosca yxi nijstä ynnä atrioidzewist nämät cuuli sanoi hän hänelle: autuas on se joca syö leipä Jumalan waldacunnas.

15. Mutta coska yxi nijste ynne atrioitzeuist nämet cwli/ sanoi hen henelle/ Autuas ombi se ioca söpi Leipe Jumalan Waldakunnas. (Mutta koska yksi niistä ynnä aterioitsit nämät kuuli/ sanoi hän hänelle/ Autuas ompi se joka syöpi leipää Jumalan waltakunnassa.)

15. Ἀκούσας δέ τις τῶν συνανακειμένων ταῦτα εἶπεν αὐτῷ· Μακάριος ὅς φάγεται ἄριστον ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ.

15. ακουσας δε τις των συνανακειμενων ταυτα ειπεν αυτω μακαριος ος φαγεται αρτον εν τη βασιλεια του θεου 15. akoυsas de tis ton sυnanakeimenon taυta eipen aυto makarios os fagetai arton en te βasileia toυ theoυ

15 Now (after) someone from those who reclined (at the meal) together with him heard these things, he said to him, The fortunate one will be eating a meal in the kingdom of God.

15. And when one of them that sat at meat with him heard these things, he said unto him, Blessed is he that shall eat bread in the kingdom of God.

15. Men der En af dem, som sadde med tilbords, hørte det, sagde han til ham: salig er den, som kommer tilbords i Guds Rige.

15. Men då en af dem, som vid bordet såto, detta hörde, sade han till honom: Salig är den som äter bröd i Guds rike.

15. Agga kui üks neist, kes temmaga laudas istsid, sedda kulis, ütles ta temmale: Önnis on se, kes leiba sööb Jummala rikis.

15. Tai išgirdęs, vienas iš sėdinčiųjų prie stalo tarė Jam: ‘‘Palaimintas, kas valgys duoną Dievo karalystėje!’‘

15. Da aber solches hörte einer, der mit zu Tische saß, sprach er zu ihm: Selig ist, der das Brot ißt im Reiche Gottes.

15. Un de ceux qui étaient à table, ayant entendu cela, lui dit: Heureux celui qui mangera du pain dans le royaume de Dieu!

15. Y oyendo esto uno de los que juntamente estaban sentados a la mesa, le dijo: Bienaventurado el que comerá pan en el reino de los cielos.

15 En als een van degenen, die mede aanzaten, deze dingen hoorde, zeide hij tot Hem: Zalig is hij, die brood eet in het Koninkrijk Gods.

15. A usłyszawszy to niektóry z spółsiedzących, rzekł mu: Błogosławiony, który je chleb w królestwie Bożem.

15. Hallván pedig ezeket egy azok közül, a kik ő vele együtt ülnek vala, monda néki: Boldog az, a ki eszik kenyeret az Isten országában.

15 Услышав это, некто из возлежащих с Нимсказал Ему: блажен, кто вкусит хлеба в Царствии Божием!

15. Почувши ж се один з сидячих з Ним, каже Йому: Блажен, хто їсти ме хлїб у царстві Божім.

16 Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.

16 Mutta Hän vastasi hänelle: "Muuan mies valmisti suuret illalliset ja kutsui monta.

16. Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,

16. Nijn hän sanoi hänelle: ihminen oli walmistanut suuren Ehtolisen ja cudzui monda.

16. Nin sanoi hen henelle/ Yxi Inhiminen oli walmistanut swren Echtolisen/ ia cutzui monda/ (Niin sanoi hän hänelle/ Yksi ihminen oli walmistanut suuren ehtoollisen/ ja kutsui monta/)

16. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπός τις ἐποίησε δεῖπνον μέγα, καὶ ἐκάλεσε πολλούς·

16. ο δε ειπεν αυτω ανθρωπος τις εποιησεν δειπνον μεγα και εκαλεσεν πολλους 16. o de eipen aυto anthropos tis epoiesen deipnon mega kai ekalesen polloυs

16 But he said to him, A certain man made* a great supper, and he invited many;

16. Then said he unto him, A certain man made a great supper, and bade many:

16. Men han sagde til ham: der var et Menneske, som gjorde en stor Nadvere og bød Mange.

16. Då sade han till honom: En man hade tillredt en stor nattvard, och böd många;

16. Agga ta ütles temmale: Üks innimenne teggi sure öhto-sömaaia, ja kutsus paljo,

16. Tada Jėzus jam pasakė: ‘‘Vienas žmogus iškėlė didelę puotą ir pakvietė daug svečių.

16. Er aber sprach zu ihm: Es war ein Mensch, der machte ein großes Abendmahl und lud viele dazu.

16. Jésus lui dit: Un homme fit un grand souper, et il y convia beaucoup de gens;

16. El entónces le dijo: Un hombre hizo una grande cena, y llamó a muchos.

16 Maar Hij zeide tot hem: Een zeker mens bereidde een groot avondmaal, en hij noodde er velen.

16. A on mu rzekł: Człowiek niektóry sprawił wieczerzę wielką i zaprosił wielu;

16. Ő pedig monda annak: Egy ember készíte [7†] nagy vacsorát, és sokakat meghíva;

16 Он же сказал ему: один человек сделал большой ужин и звал многих,

16. Він же рече йому: Один чоловік справив вечерю велику, та й запросив многих;

17 Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.

17 Illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.'

17. Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.

17. Ja lähetti palwelians Ehtolisen hetkellä sanoman cudzutuille: tulcat sillä caicki owat walmistetut.

17. Ja wloslehetti henen paluelinas Ectolisen hetkelle sanoma' nijlle cutzutuille. Tulcat/ sille ette caiki ouat walmistetut. (Ja uloslähetti hänen palwelijansa ehtoollisen hetkellä sanoman niille kutsutuille. Tulkaat/ sillä että kaikki owat walmistetut.)

17. καὶ ἀπέστειλε τὸν δοῦλον αὐτοῦ τῇ ὥρᾳ τοῦ δείπνου εἰπεῖν τοῖς κεκλημένοις· ἔρχεσθε, ὅτι ἤδη ἕτοιμά ἐστι πάντα.

17. και απεστειλεν τον δουλον αυτου τη ωρα του δειπνου ειπειν τοις κεκλημενοις ερχεσθε οτι ηδη ετοιμα εστιν παντα 17. kai apesteilen ton doυlon aυtoυ te ora toυ deipnoυ eipein tois keklemenois erchesthe oti ede etoima estin panta

17 and he sent forth his bondservant in the hour of the supper to say to those who have been invited, Come°, because all things are already prepared.

17. And sent his servant at supper time to say to them that were bidden, Come; for all things are now ready.

17. Og han udsendte sin Tjener paa Nadverens Time at sige til de Budne: kommer; thi nu ere alle Ting beredte.

17. Och utsände sin tjenare, den stund nattvarden skulle stå, att han skulle säga dem som budne voro: Kommer; ty all ting äro nu redo.

17. Ja läkkitas omma sullast öhto-sömaaia tunnil, neile, kes ollid kutsutud, ütlema: Tulge, sest keik on jo walmis.

17. Atėjus puotos metui, jis pasiuntė tarną pranešti pakviestiesiems: ‘Ateikite, jau viskas surengta’.

17. Und sandte seinen Knecht aus zur Stunde des Abendmahls, zu sagen den Geladenen: Kommt, denn es ist alles bereit!

17. Et il envoya son serviteur, à l'heure du souper, dire aux conviés: Venez, car tout est prêt.

17. Y a la hora de la cena envió a su siervo a decir a los convidados: Veníd, que ya todo está aparejado.

17 En hij zond zijn dienstknecht uit ten ure des avondmaals, om den genoden te zeggen: Komt, want alle dingen zijn nu gereed.

17. I posłał sługę swego w godzinę wieczerzy, żeby rzekł zaproszonym: Pójdźcie! bo już wszystko gotowe.

17. És elküldé szolgáját a vacsora idején, hogy megmondja [8†] a hivatalosoknak: Jertek el, mert immár minden kész!

17 и когда наступило время ужина, послал раба своего сказать званым: идите, ибо уже все готово.

17. і післав слугу свого часу вечері сказати запрошеним: Ійдїть, бо вже все готове.

18 Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

18 Mutta he alkoivat kaikki yksimielisesti estellä. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Ostin pellon ja minun on mentävä sitä katsomaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.'

18. Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

18. Ja he rupeisit järjestäns caicki heitäns estelemän: ensimäinen sanoi: minä ostin pellon ja minun pitä menemän sitä cadzoman minä rucoilen sinua sano minun esteni.

18. Ja he rupesit ierestens caiki heidens estelemen. Se ensimeinen sanoi henelle/ Mine ostin Maancartanon/ ia pite menemen site catzoman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja he rupesit järestänsä kaikki heitänsä estelemään. Se ensimmäinen sanoi hänelle/ Minä ostin maankartanon/ ja pitää menemän sitä katsomaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

18. καὶ ἤρξαντο ἀπὸ μιᾶς παραιτεῖσθαι πάντες, ὁ πρῶτος εἶπεν αὐτῷ· ἀγρὸν ἠγόρασα, καὶ ἔχω ἀνάγκην ἐξελθεῖν καὶ ἰδεῖν αὐτόν· ἐρωτῶ σε, ἔχε με παρῃτημένον.

18. και ηρξαντο απο μιας παραιτεισθαι παντες ο πρωτος ειπεν αυτω αγρον ηγορασα και εχω αναγκην εξελθειν και ιδειν αυτον ερωτω σε εχε με παρητημενον 18. kai erksanto apo mias paraiteisthai pantes o protos eipen aυto agron egorasa kai echo anagken ekselthein kai idein aυton eroto se eche me paretemenon

18 And they all, from one (desire), began to excuse themselves. The first said to him, I bought a field, and I have a necessity to go out and to see it. I request (of) you, have me excused.

18. And they all with one consent began to make excuse. The first said unto him, I have bought a piece of ground, and I must needs go and see it: I pray thee have me excused.

18. Og de begyndte alle eendrægteligen at undskylde sig. Den Første sagde til ham: jeg har kjøbt en Ager og har fornøden at gaae ud og see den; jeg beder dig, hav mig undskyldt.

18. Och de begynte allesammans ursaka sig. Den förste sade till honom: Jag hafver köpt ett jordagods, och jag måste gå ut och bese det; jag beder dig, gör min ursäkt.

18. Ja nemmad hakkasid ennast keik ühhest suust wabbandama. Essimenne ütles temmale: Minna ollen pöldo ostnud, ja pean wäljaminnema ja sedda waatma: ma pallun sind, wabbanda mind.

18. Tada jie visi kaip vienas pradėjo atsiprašinėti. Vienas jam tarė: ‘Nusipirkau dirvą ir būtinai turiu eiti jos apžiūrėti. Prašau mane pateisinti’.

18. Und sie fingen an, alle nacheinander, sich zu entschuldigen. Der erste sprach zu ihm: Ich habe einen Acker gekauft und muß hinausgehen und ihn besehen; ich bitte dich, entschuldige mich.

18. Et ils se mirent tous, de concert, à s'excuser. Le premier lui dit: J'ai acheté une terre, et il me faut nécessairement partir et la voir; je te prie de m'excuser.

18. Y comenzaron todos a una a escusarse. El primero le dijo: He comprado un cortijo, y he menester de salir, y verle: te ruego que me tengas por escusado.

18 En zij begonnen allen zich eendrachtelijk te ontschuldigen. De eerste zeide tot hem: Ik heb een akker gekocht, en het is nodig, dat ik uitga, en hem bezie; ik bid u, houd mij voor verontschuldigd.

18. I poczęli się wszyscy jednostajnie wymawiać. Pierwszy mu rzekł: Kupiłem wieś, i muszę iść, a oglądać ją, proszę cię, miej mię za wymówionego.

18. És mindnyájan egyenlőképen kezdék magokat mentegetni. Az első monda néki: Szántóföldet vettem, és ki kell mennem, hogy azt meglássam; kérlek téged, ments ki engem!

18 И начали все, как бы сговорившись, извиняться. Первый сказал ему: я купил землю и мне нужно пойти посмотреть ее; прошу тебя, извини меня.

18. І почали рядом відпрошуватись усї. Первий сказав йому: Поле купив я, то мушу пійти та подивитись на него. Прошу тебе, вибач менї.

19 Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

19 Toinen sanoi: 'Ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.

19. Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

19. Toinen sanoi: minä ostin wijsi paria härkiä ja menen nijtä coetteleman minä rucoilen sinua sano minun esteni

19. Ja se toinen sanoi/ Mine ostin wijsi pari hercki/ ia menen heite coetteleman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja se toinen sanoi/ Minä ostin wiisi paria härkiä/ ja menen heitä koettelemaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

19. καὶ ἕτερος εἶπε· ζεύγη βοῶν ἠγόρασα πέντε, καὶ πορεύομαι δοκιμάσαι αὐτά· ἐρωτῶ σε, ἔχε με παρῃτημένον.

19. και ετερος ειπεν ζευγη βοων ηγορασα πεντε και πορευομαι δοκιμασαι αυτα ερωτω σε εχε με παρητημενον 19. kai eteros eipen zeυge βoon egorasa pente kai poreυomai dokimasai aυta eroto se eche me paretemenon

19 And a different (one) said, I bought five yoke of bulls, and I am traveling on to test them. I request (of) you, have me excused.

19. And another said, I have bought five yoke of oxen, and I go to prove them: I pray thee have me excused.

19. Og en Anden sagde: jeg har kjøbt fem Par Øxen, og gaaer hen at prøve dem; jeg beder dig, hav mig undskyldt.

19. Och den andre sade: Jag hafver köpt fem par oxar, och jag måste gå bort och försöka dem; jag beder dig, gör min ursäkt.

19. Ja teine ütles: Ma ollen wiis pari härgi ostnud, ja lähhän neid katsma: ma pallun sind, wabbanda mind.

19. Kitas sakė: ‘Pirkau penkis jungus jaučių ir einu jų išmėginti. Prašau mane pateisinti’.

19. Und der andere sprach: Ich habe fünf Joch Ochsen gekauft, und ich gehe jetzt hin, sie zu besehen; ich bitte dich, entschuldige mich.

19. Et un autre dit: J'ai acheté cinq couples de bœufs, et je m'en vais les éprouver; je te prie de m'excuser.

19. Y el otro dijo: He comprado cinco yuntas de bueyes, y voy a probarlos: ruégote que me tengas por escusado.

19 En een ander zeide: Ik heb vijf juk ossen gekocht, en ik ga heen, om die te beproeven; ik bid u, houd mij voor verontschuldigd.

19. A drugi rzekł: Kupiłem pięć jarzm wołów, i idę, abym ich doświadczył: proszę cię, miej mię za wymówionego.

19. És másik monda: Öt iga ökröt vettem, és elmegyek, hogy azokat megpróbáljam; kérlek téged, ments ki engem!

19 Другой сказал: я купил пять пар волов и иду испытать их; прошу тебя, извини меня.

19. А другий сказав: Пять ярем волів купив я, і йду спробувати їх. Прошу тебе, вибач менї.

20 Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.

20 Toinen taas sanoi: 'Otin vaimon ja sen vuoksi en voi tulla.'

20. Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.

20. Colmas sanoi: minä olen emännän nainut ja en taida sentähden tulla. Ja palwelia palais ja sanoi caicki nämät Herrallens.

20. Ja se colmas sanoi/ Mine olen Emennen nainut/ ia senteden en taidha mine tulla. Ja paluelia palasi/ ia sanoi caiki nämet iellens Herrallens. (Ja se kolmas sanoi/ Minä olen emännän nainut/ ja sen tähden en taida minä tulla. Ja palwelija palasi/ ja sanoi nämät jällens Herrallensa.)

20. καὶ ἕτερος εἶπε· γυναῖκα ἔγημα, καὶ διὰ τοῦτο οὐ δύναμαι ἐλθεῖν.

20. και ετερος ειπεν γυναικα εγημα και δια τουτο ου δυναμαι ελθειν 20. kai eteros eipen gυnaika egema kai dia toυto oυ dυnamai elthein

20 And a different (one) said, I married a wife, and because of this, I am not able to come.

20. And another said, I have married a wife, and therefore I cannot come.

20. Og en Anden sagde: jeg tog mig en Hustru til Ægte, og derfor kan jeg ikke komme.

20. Och den tredje sade: Jag hafver tagit mig hustru, och derföre kan jag icke komma.

20. Ja üks teine ütles: Ma ollen naese wötnud, ja sepärrast ei woi minna tulla.

20. Trečias tarė: ‘Vedžiau žmoną, todėl negaliu ateiti’.

20. Und der dritte sprach: Ich habe ein Weib genommen, darum kann ich nicht kommen.

20. Et un autre dit: J'ai épousé une femme, ainsi je n'y puis aller.

20. Y el otro dijo: Me he casado; y por tanto no puedo venir.

20 En een ander zeide: Ik heb een vrouw getrouwd, en daarom kan ik niet komen.

20. A drugi rzekł: Żonęm pojął, a dlatego przyjść nie mogę.

20. A másik pedig monda: Feleséget vettem, és azért nem mehetek.

20 Третий сказал: я женился и потому не могу придти.

20. А знов другий сказав: Я одруживсь, тому й не можу прийти.

21 Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'.

21 Palattuaan (tämä) palvelija ilmoitti tämän herralleen. Silloin isäntä vihastuneena sanoi palvelijalleen: ”Mene kiireesti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo tänne sisälle köyhät ja raajarikot ja rammat ja sokeat.

21. Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

21. NIjn perhen isändä wihastui ja sanoi palweliallens: mene nopiast Caupungin catuille ja cujille ja saata tänne waiwaiset ja sairat onduwat ja sokiat.

21. Nin wihastui Perenisende/ ia sanoi palueliallens/ Mene nopiast vlos Caupungin Catuille ia Cuijlle ia saata tenne waiuaset ia Sairat/ Onduuat ia Sokiat. (Niin wihastui perheenisäntä/ ja sanoi palwelijallens/ Mene nopeasti ulos kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne waiwaiset ja sairaat/ ontuwat ja sokeat.)

21. καὶ παραγενόμενος ὁ δοῦλος ἐκεῖνος ἀπήγγειλε τῷ κυρίῳ αὐτοῦ ταῦτα. τότε ὀργισθεὶς ὁ οἰκοδεσπότης εἶπε τῷ δούλῳ αὐτοῦ· ἔξελθε ταχέως εἰς τὰς πλατείας καὶ ῥύμας τῆς πόλεως, καὶ τοὺς πτωχοὺς καὶ ἀναπήρους καὶ χωλοὺς καὶ τυφλοὺς εἰσάγαγε ὧδε.

21. και παραγενομενος ο δουλος εκεινος απηγγειλεν τω κυριω αυτου ταυτα τοτε οργισθεις ο οικοδεσποτης ειπεν τω δουλω αυτου εξελθε ταχεως εις τας πλατειας και ρυμας της πολεως και τους πτωχους και αναπηρους και χωλους και τυφλους εισαγαγε ωδε 21. kai paragenomenos o doυlos ekeinos apeggeilen to kυrio aυtoυ taυta tote orgistheis o oikodespotes eipen to doυlo aυtoυ ekselthe tacheos eis tas plateias kai rυmas tes poleos kai toυs ptochoυs kai anaperoυs kai choloυs kai tυfloυs eisagage ode

21 And that bondservant came* and reported to his lord these things. Then the householder, was made angry, and said to his bondservant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and lead the poor and disabled and lame and blind in here.

21. So that servant came, and shewed his lord these things. Then the master of the house being angry said to his servant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and bring in hither the poor, and the maimed, and the halt, and the blind.

21. Og den Tjener kom og forkyndte sin Herre det; da blev Huusbonden vred og sagde til sin Tjener: gak hurtig ud paa Stadens Stræder og Gader, og før hid ind Fattige og Krøblinger og Halte og Blinde.

21. Och tjenaren kom, och sade sin herra allt detta igen. Då vardt husbonden vred, och sade till sin tjenare: Gack snarliga ut på gator och gränder i staden, och de fattiga, och krymplingar, halta och blinda haf härin.

21. Ja se sullane tulli taggasi ja kulutas sedda omma issandale, siis wihhastas koia-issand ja ütles omma sullasele: Minne warsi wälja liñna laia-ulitsatte ja poik-ulitsatte peäle, ja to seie sisse need, kes waesed ja wiggased, ja jallotumad ja pimmedad on.

21. Tarnas sugrįžęs viską papasakojo šeimininkui. Šis supyko ir įsakė tarnui: ‘Skubiai eik į miesto gatves ir skersgatvius ir vesk čia vargšus, paliegėlius, luošus ir aklus’.

21. Und der Knecht kam und sagte das seinem Herrn wieder. Da ward der Hausherr zornig und sprach zu seinem Knechte: Gehe aus schnell auf die Straßen und Gassen der Stadt und führe die Armen und Krüppel und Lahmen und Blinden herein.

21. Et le serviteur étant de retour, rapporta cela à son maître. Alors le père de famille en colère dit à son serviteur: Va-t'en promptement sur les places et dans les rues de la ville, et amène ici les pauvres, les impotents, les boiteux et les aveugles.

21. Y vuelto el siervo, hizo saber estas cosas a su señor. Entónces el padre de familias, enojado dijo a su siervo: Vé presto por las plazas, y por las calles de la ciudad, y mete acá los pobres, los mancos, y cojos, y ciegos.

21 En dezelve dienstknecht weder gekomen zijnde, boodschapte deze dingen zijn heer. Toen werd de heer des huizes toornig, en zeide tot zijn dienstknecht: Ga haastelijk uit in de straten en wijken der stad, en breng de armen, en verminkten, en kreupelen, en blinden hier in.

21. A wróciwszy się on sługa, oznajmił to panu swemu. Tedy się gospodarz rozgniewawszy, rzekł słudze swemu: Wynijdź prędko na ulice i na drogi miejskie, a ubogie i ułomne i chrome i ślepe wprowadź tu.

21. Mikor azért az a szolga haza ment, megmondá ezeket az ő urának. Akkor megharagudván a gazda, monda az ő szolgájának: Eredj hamar a város utczáira és szorosaira, és a szegényeket, csonkabonkákat, sántákat és vakokat hozd be ide.

21 И, возвратившись, раб тот донес о сем господину своему. Тогда, разгневавшись, хозяин дома сказал рабу своему: пойди скорее по улицам и переулкам города и приведи сюда нищих, увечных, хромых и слепых.

21. І прийшовши слуга той, оповів панові своєму. Тодї прогнївившись господар, рече слузї своєму: Вийди хутко на дороги та на улицї городські, та вбогих, та калїк, та кривих, та слїпих поприводь сюди.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty niin kuin käskit, ja vielä on tilaa.

22. Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.

22. Ja palwelia sanoi: Herra minä olen tehnyt nijncuins käskit ja wielä nyt sia on.

22. Ja sanoi paluelia/ Herra/ mine olen technyt quin sine keskit/ Ja wiele nyt sija on. (Ja sanoi palwelija/ Herra/ minä olen tehnyt kuin sinä käskit/ Ja wielä nyt sijaa non.)

22. καὶ εἶπεν ὁ δοῦλος· κύριε, γέγονεν ὡς ἐπέταξας, καὶ ἔτι τόπος ἐστί.

22. και ειπεν ο δουλος κυριε γεγονεν ως επεταξας και ετι τοπος εστιν 22. kai eipen o doυlos kυrie gegonen os epetaksas kai eti topos estin

22 And the bondservant said, Lord, it has happened as you commanded, and there is still a place (for more).

22. And the servant said, Lord, it is done as thou hast commanded, and yet there is room.

22. Og Tjeneren sagde: Herre! det er gjort, som du befoel, og der er endnu Rum.

22. Och tjenaren sade: Herre, jag hafver gjort som du böd, och här är ännu rum.

22. Ja se sullane ütles: Issand, se on sündinud, nenda kui sa käsksid; agga weel on maad.

22. Tarnas vėl pranešė: ‘Šeimininke, kaip liepei,­padaryta, bet dar yra vietos’.

22. Und der Knecht sprach: Herr, es ist geschehen, was du befohlen hast; es ist aber noch Raum da.

22. Ensuite le serviteur dit: Seigneur, on a fait ce que tu as commandé, et il y a encore de la place.

22. Y dijo el siervo: Señor, hecho es como mandaste, y aun hay lugar.

22 En de dienstknecht zeide: Heere, het is geschied, gelijk gij bevolen hebt, en nog is er plaats.

22. I rzekł sługa: Panie! stało się, jakoś rozkazał, a jeszcze miejsce jest.

22. És monda a szolga: Uram, meglett a mint parancsolád, és mégis van hely.

22 И сказал раб: господин! исполнено, как приказал ты, и еще есть место.

22. І рече слуга: Пане, сталось, як звелїв єси, та й ще є місце.

23 Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;

23 Niin herra sanoi palvelijalleen: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, jotta taloni täyttyisi.

23. Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

23. Herra sanoi palwelialle: mene maan teille ja aidoille ja waadi heitä tuleman että minun huoneni täytetäisin.

23. Ja sanoi Herra paluelialle/ Mene vlos maanteille ia aidhoille/ ia wadhi heite siseltuleman/ ette minun Honen teuteteisin. (Ja sanoi Herra palwelijalle/ Mene ulos maan teille ja aidoille/ ja waadi heitä sisälle tulemaan/ että minun huoneeni täytettäisiin.)

23. καὶ εἶπεν ὁ κύριος πρὸς τὸν δοῦλον· Ἔξελθε εἰς τὰς ὁδοὺς καὶ φραγμοὺς καὶ ἀνάγκασον εἰσελθεῖν, ἵνα γεμισθῇ ὁ οἶκός μου.

23. και ειπεν ο κυριος προς τον δουλον εξελθε εις τας οδους και φραγμους και αναγκασον εισελθειν ινα γεμισθη ο οικος μου 23. kai eipen o kυrios pros ton doυlon ekselthe eis tas odoυs kai fragmoυs kai anagkason eiselthein ina gemisthe o oikos moυ

23 Now the lord said to the bondservant, Go out into the roads and (over the) fences, and urge (them) to enter, in order that my house may be filled.

23. And the lord said unto the servant, Go out into the highways and hedges, and compel them to come in, that my house may be filled.

23. Og Herren sagde til Tjeneren: gak ud paa Veiene og ved Gjerderne og nød dem at gaae ind, paa det mit Huus kan vorde fuldt.

23. Då sade herren till tjenaren: Gack ut på vägar och gårdar, och nödga dem att komma härin, på det att mitt hus måtte varda fullt.

23. Ja Issand ütles sullase wasto: Minne wälja tede peäle ja aedade äre, ja sada neid sisse tullema, et minno kodda täis saaks:

23. Tada šeimininkas tarė tarnui: ‘Eik į kelius bei patvorius ir priversk ateiti, kad mano namai būtų pilni.

23. Und der Herr sprach zu dem Knechte: Gehe aus auf die Landstraßen und an die Zäune und nötige sie hereinzukommen, auf das mein Haus voll werde.

23. Et le maître dit au serviteur: Va dans les chemins et le long des haies, et contrains d'entrer ceux qui y sont, afin que ma maison soit remplie.

23. Y dijo el señor al siervo: Vé por los caminos, y por los vallados, y fuérzalos a entrar, para que se llene mi casa.

23 En de heer zeide tot den dienstknecht: Ga uit in de wegen en heggen; en dwing ze in te komen, opdat mijn huis vol worde;

23. I rzekł Pan do sługi: Wynijdź na drogi i między opłotki, a przymuś wnijść, aby był napełniony dom mój.

23. Akkor monda az úr a szolgának: Eredj el az utakra és a sövényekhez, és kényszeríts bejőni mindenkit, hogy megteljék az én házam.

23 Господин сказал рабу: пойди по дорогам и изгородям и убеди придти, чтобы наполнился дом мой.

23. І рече пан до слуги: Вийди на шляхи та на загороди, та й силуй увійти, щоб повна була господа моя.

24 sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."

24 Sillä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava illallisiani.' "

24. Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

24. Mutta minä sanon teille: ettei yxikän nijstä miehistä cuin cudzuttin pidä maistaman minun Ehtolistani.

24. Mutta mine sanon teille/ Ettei yxiken nijste Miehiste quin cutzuttin/ pide maistaman minun Ectolistan. (Mutta minä sanon teille/ Ettei yksikään niistä miehistä kuin kutsuttiin/ pidä maistaman minun ehtoollistani.)

24. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οὐδεὶς τῶν ἀνδρῶν ἐκείνων τῶν κεκλημένων γεύσεταί μου τοῦ δείπνου.

24. λεγω γαρ υμιν οτι ουδεις των ανδρων εκεινων των κεκλημενων γευσεται μου του δειπνου 24. lego gar υmin oti oυdeis ton andron ekeinon ton keklemenon geυsetai moυ toυ deipnoυ

24 For* I am saying to you°, that none of those men who have been invited will be tasting of my supper. For* many are invited but few chosen. {Similar: Mat 10:37-38, Luk 14:25-27}

24. For I say unto you, That none of those men which were bidden shall taste of my supper.

24. Thi jeg siger Eder, at ingen af de Mænd, som vare budne, skal smage min Nadvere.

24. Ty jag säger eder, att ingen af de män, som budne voro, skall smaka min nattvard.

24. Sest minna ütlen teile, et ükski neist mehhist, kes on kutsutud, ei pea minno öhto-sömaaega maitsma.)

24. Sakau jums,­nė vienas iš anų pakviestųjų žmonių neragaus mano vaišių’ ‘‘.

24. Ich sage euch aber, daß der Männer keiner, die geladen waren mein Abendmahl schmecken wird.

24. Car je vous dis qu'aucun de ceux qui avaient été conviés ne goûtera de mon souper.

24. Porque yo os digo, que ninguno de aquellos varones que fueron llamados, gustará mi cena.

24 Want ik zeg ulieden, dat niemand van die mannen, die genood waren, mijn avondmaal smaken zal.

24. Albowiem powiadam wam, że żaden z onych mężów, którzy byli zaproszeni, nie ukusi wieczerzy mojej.

24. Mert mondom néktek, hogy senki azok közül a hivatalos [9†] férfiak [10†] közül meg nem kóstolja az én vacsorámat.

24 Ибо сказываю вам, что никто из тех званых не вкусит моего ужина, ибо много званых, но мало избранных.

24. Глаголю бо вам, що нїхто з чоловіків тих запрошених не покоштує моєї вечері.

25 Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25 Hänen kanssaan vaelsi paljon kansaa, ja Hän kääntyi ja sanoi heille:

25. Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25. NIjn waelsi paljo wäke hänen cansans ja hän käänsi hänens ja sanoi heille:

25. Nin palio Wäki henen cansans waelsi. Ja hen kiensi henens/ ia sanoi heille/ (Niin paljon wäkeä hänen kanssansa waelsi. Ja hän käänsi hänens/ ja sano heille/)

25. Συνεπορεύοντο δὲ αὐτῷ ὄχλοι πολλοί. καὶ στραφεὶς εἶπε πρὸς αὐτούς·

25. συνεπορευοντο δε αυτω οχλοι πολλοι και στραφεις ειπεν προς αυτους 25. sυneporeυonto de aυto ochloi polloi kai strafeis eipen pros aυtoυs

25 Now large crowds were traveling together with him and he turned and said to them,

25. And there went great multitudes with him: and he turned, and said unto them,

25. Men meget Folk gik med ham, og han vendte sig og sagde til dem:

25. Och gick mycket folk med honom; och han vände sig om, och sade till dem:

25. Agga temmaga läks paljo rahwast, ja temma pöris eñast ümber ja ütles neile:

25. Kartu su Juo ėjo didelės minios. Atsigręžęs Jis tarė žmonėms:

25. Es ging aber viel Volks mit ihm; und er wandte sich und sprach zu ihnen:

25. Comme une grande multitude de gens allaient avec lui, il se tourna vers eux et leur dit:

25. Y grandes multitudes iban con el; y volviéndose les dijo:

25 En vele scharen gingen met Hem; en Hij, Zich omkerende, zeide tot hen:

25. I szedł z nim wielki lud; a obróciwszy się, rzekł do nich:

25. Megy vala pedig ő vele nagy sokaság; és megfordulván, monda azoknak:

25 С Ним шло множество народа; и Он, обратившись, сказал им:

25. Ійшло ж із Ним пребагато народу; й обернувшись рече до них:

26 Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

26 Jos joku tulee luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla opetuslapseni.

26. Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.

26. Jos jocu tule minun tygöni ja ei wiha Isäns äitiäns emändätäns lapsians weljejäns sisaritans ja päälisexi oma hengens ei se taida olla minun Opetuslapseni.

26. Jos iocu tulepi minun tykeni ia ei wiha henen Isens/ Eitins/ Emendens/ Lapsians/ weliens ia Sisaritans/ ia wiele senpälen henen oma Hengiens/ ei se taidha olla minun opetuslapsen. (Jos joku tuleepi minun tyköni ja ei wihaa hänen isäänsä/ äitiänsä/ emäntäänsä/ lapsiansa/ weljiänsä ja sisariansa/ ja wielä senpäällen hänen omaa henkeänsä/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

26. Εἴ τις ἔρχεται πρός με καὶ οὐ μισεῖ τὸν πατέρα ἑαυτοῦ καὶ τὴν μητέρα καὶ τὴν γυναῖκα καὶ τὰ τέκνα καὶ τοὺς ἀδελφοὺς καὶ τὰς ἀδελφάς, ἔτι δὲ καὶ τὴν ἑαυτοῦ ψυχὴν, οὐ δύναταί μου μαθητής εἶναι.

26. ει τις ερχεται προς με και ου μισει τον πατερα εαυτου και την μητερα και την γυναικα και τα τεκνα και τους αδελφους και τας αδελφας ετι δε και την εαυτου ψυχην ου δυναται μου μαθητης ειναι 26. ei tis erchetai pros me kai oυ misei ton patera eaυtoυ kai ten metera kai ten gυnaika kai ta tekna kai toυs adelfoυs kai tas adelfas eti de kai ten eaυtoυ psυchen oυ dυnatai moυ mathetes einai

26 If anyone comes to me and does not hate his own father and mother and wife and children and brethren and sisters, and also, still his own life, he is not able to be my disciple.

26. If any man come to me, and hate not his father, and mother, and wife, and children, and brethren, and sisters, yea, and his own life also, he cannot be my disciple.

26. dersom Nogen kommer til mig og hader ikke sin Fader og Moder og Hustru og Børn og Brødre og Søstre og tilmed sit eget Liv, han kan ikke være min Discipel.

26. Hvilken som kommer till mig, och icke hatar sin fader och moder, och hustru, och barn, och bröder, och systrar, och dertill sitt eget lif, han kan icke vara min Lärjunge.

26. Kui kegi minno jure tulleb, ja ei wihka omma issa ja emma, ja naest ja lapsi, ja wende ja öddesid, ja weel peälegi omma ello, se ei woi mitte mo jünger olla.

26. ‘‘Jei kas ateina pas mane ir nelaiko neapykantoje savo tėvo, motinos, žmonos, vaikų, brolių, seserų ir net savo gyvybės,­negali būti mano mokinys.

26. So jemand zu mir kommt und haßt nicht seinen Vater, Mutter, Weib, Kinder, Brüder, Schwestern, auch dazu sein eigen Leben, der kann nicht mein Jünger sein.

26. Si quelqu'un vient à moi, et ne hait pas son père, sa mère, sa femme, ses enfants, ses frères, ses sœurs, plus encore sa propre vie, il ne peut être mon disciple.

26. Si alguno viene a mí, y no aborrece a su padre, y madre, y mujer, e hijos, y hermanos, y hermanas, y aun también su propia vida, no puede ser mi discípulo.

26 Indien iemand tot Mij komt en niet haat zijn vader, en moeder, en vrouw, en kinderen, en broeders, en zusters, ja, ook zelfs zijn eigen leven, die kan Mijn discipel niet zijn.

26. Jeźli kto idzie do mnie, a nie ma w nienawiści ojca swego, i matki, i żony, i dzieci, i braci, i sióstr, nawet i duszy swojej, nie może być uczniem moim.

26. Ha valaki én hozzám jő, és meg nem gyűlöli az ő atyját és [11†] anyját, feleségét és gyermekeit, fitestvéreit és nőtestvéreit, sőt még a maga lelkét is, nem lehet az én tanítványom.

26 если кто приходит ко Мне и не возненавидит отца своего и матери, и жены и детей, и братьев и сестер, а притом и самой жизни своей, тот не может быть Моим учеником;

26. Коли хто приходить до мене, й не зненавидить батька свого, й матїр, і жінку, й дїти, й братів, і сестер, та ще й свою душу, не може учеником моїм бути.

27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.

27 Ja joka ei kanna ristiään ja seuraa minua, hän ei voi olla opetuslapseni.

27. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.

27. Ja joca ei canna ristiäns ja seura minua ei se taida myös olla minun Opetuslapseni.

27. Ja cuca Ristiens ei canna ia minua seura/ ei se taida olla minun opetuslapsen. (Ja kuka ristiänsä ei kanna ja minua seuraa/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

27. καὶ ὅστις οὐ βαστάζει τὸν σταυρὸν ἑαυτοῦ καὶ ἔρχεται ὀπίσω μου, οὐ δύναται εἶναί μου μαθητής.

27. και οστις ου βασταζει τον σταυρον αυτου και ερχεται οπισω μου ου δυναται μου ειναι μαθητης 27. kai ostis oυ βastazei ton staυron aυtoυ kai erchetai opiso moυ oυ dυnatai moυ einai mathetes

27 And whoever does not bear his own cross, and comes after me, is not able to be my disciple.

27. And whosoever doth not bear his cross, and come after me, cannot be my disciple.

27. Og hvo som ikke bærer sit Kors og kommer efter mig, kan ikke være min Discipel.

27. Och hvilken som icke bär sitt kors, och följer mig, han kan icke vara min Lärjunge.

27. Ja, kes omma risti ei kañna, ja minno järrele ei tulle, se ei woi mo jünger olla.

27. Kas neneša savo kryžiaus ir neseka manimi, negali būti mano mokinys.

27. Und wer nicht sein Kreuz trägt und mir nachfolgt, der kann nicht mein Jünger sein.

27. Et quiconque ne porte pas sa croix, et ne me suit pas, ne peut être mon disciple.

27. Y cualquiera que no trae su cruz, y viene en pos de mí, no puede ser mi discípulo.

27 En wie zijn kruis niet draagt, en Mij navolgt, die kan Mijn discipel niet zijn.

27. A ktokolwiek nie niesie krzyża swego, a idzie za mną, nie może być uczniem moim.

27. És valaki nem hordozza [12†] az ő keresztjét, és én utánam jő, nem lehet az én tanítványom.

27 и кто не несет креста своего и идет за Мною, не может быть Моим учеником.

27. І хто не носить хреста свого й не ходить слїдом за мною, не може бути учеником моїм.

28 Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,

28 Sillä kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia, onko hänellä kylliksi työn valmiiksi saattamiseen,

28. Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

28. Sillä cuca teistä on joca tahto Tornia raketa ja ei ennen laske culutusta jos hänellä on wara sitä täyttä?

28. Sille cuca teiste se ombi ioca tahdon Tornin raketa/ ia ei ennen istudhen laske sen Culunnosta ios henelle ombi wara site teuttä? (Sillä kuka teistä se ompi joka tahtoo tornin rakentaa/ ja ei ennen istuen laske sen kulunnasta jos hänellä ompi wara sitä täyttää?)

28. τίς γὰρ ἐξ ὑμῶν, θέλων πύργον οἰκοδομῆσαι, οὐχὶ πρῶτον καθίσας ψηφίζει τὴν δαπάνην, εἰ ἔχει τὰ πρὸς ἀπαρτισμόν,

28. τις γαρ εξ υμων θελων πυργον οικοδομησαι ουχι πρωτον καθισας ψηφιζει την δαπανην ει εχει τα προς απαρτισμον 28. tis gar eks υmon thelon pυrgon oikodomesai oυchi proton kathisas psefizei ten dapanen ei echei ta pros apartismon

28 For* who out of you°, wishing to build a tower, did not first sit down and calculate the cost, if he has the (means) toward (its) realization?

28. For which of you, intending to build a tower, sitteth not down first, and counteth the cost, whether he have sufficient to finish it?

28. Thi hvo iblandt Eder, som vil bygge et Taarn, sidder ikke først og beregner Bekostningen, om han har, hvad der hører til at fuldføre det med,

28. Hvilken är den af eder, som vill bygga ett torn, och icke först sitter och öfverlägger bekostningen, om han hafver det han behöfver till att fullborda det med?

28. Sest kes on teie seast, kes ühhe torni tahhab ehhitada, eks ta ei istu enne mahha ja ei arwa sedda kullo, kes temmal keik on, mis selle ehhitamisseks tarwis lähhäb?

28. Kas iš jūsų, norėdamas pastatyti bokštą, pirmiau atsisėdęs neskaičiuoja išlaidų, kad žinotų, ar turės iš ko užbaigti?

28. Wer ist aber unter euch, der einen Turm bauen will, und sitzt nicht zuvor und überschlägt die Kosten, ob er's habe, hinauszuführen?

28. Car qui de vous, voulant bâtir une tour, ne s'assied premièrement, et ne calcule la dépense, pour voir s'il a de quoi l'achever?

28. Porque ¿cuál de vosotros, queriendo edificar una torre, no cuenta primero sentado los gastos, si tiene lo que ha menester para acabarla?

28 Want wie van u, willende een toren bouwen, zit niet eerst neder, en overrekent de kosten, of hij ook heeft, hetgeen tot volmaking nodig is?

28. Bo któż z was jest, chcąc zbudować wieżę, aby pierwej usiadłszy, nie obrachował nakładu, mali to, czemby jej dokoóczył?

28. Mert ha közületek valaki tornyot akar építeni, nemde először leülvén felszámítja a költséget, ha van-é mivel elvégezze?

28 Ибо кто из вас, желая построить башню, не сядет прежде и не вычислит издержек, имеет ли он, что нужно для совершения ее,

28. Хто бо з вас, задумавши башту будувати, перше сївши не полїчить видатку, чи має на скінченнє?

29 etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä

29 jotteivät, kun hän on laskenut perustuksen, mutta ei kykene saamaan valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät alkaisi pilkata häntä

29. Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,

29. Ettei hän cosca hän perustuxen laskenut on ja ei woi täyttä tule caickein nijden pilcaxi jotca sen näkewät ja sanowat:

29. Senpäle ettei hen/ coska hen peruxen laskenut on/ ia ei woi teuttä/ tule caikein nijnen pilcaxi iotca sen näkeuet/ ia sanouat/ (Sen päälle ettei hän/ koska hän perustuksen laskenut on/ ja ei woi täyttää/ tule kaikkein niiden pilkaksi jotka sen näkewät/ ja sanowat/)

29. ἵνα μήποτε, θέντος αὐτοῦ θεμέλιον καὶ μὴ ἰσχύσαντος ἐκτελέσαι, πάντες οἱ θεωροῦντες ἄρξωνται αὐτῷ ἐμπαίζειν,

29. ινα μηποτε θεντος αυτου θεμελιον και μη ισχυοντος εκτελεσαι παντες οι θεωρουντες αρξωνται εμπαιζειν αυτω 29. ina mepote thentos aυtoυ themelion kai me ischυontos ektelesai pantes oi theoroυntes arksontai empaizein aυto

29 Lest that*, having laid a foundation, and not being strong-enough to complete, all who view (it) may begin to mock him,

29. Lest haply, after he hath laid the foundation, and is not able to finish it, all that behold it begin to mock him,

29. at ikke, naar han faaer lagt Grundvold og ei kan fuldende det, Alle, som see det, skulle begynde at spotte ham og sige:

29. Att, då han hafver lagt grundvalen, och icke kan fullborda det, alle de, som få set, icke skola begynna göra spe af honom;

29. Et, kui temma allust saab pannud, ja ei joua löppetada, keik näggiad tedda ei hakka naerma,

29. Kad kartais, padėjus pamatą ir nebaigus, žmonės matydami nesišaipytų iš jo,

29. auf daß nicht, wo er Grund gelegt hat und kann's nicht hinausführen, alle, die es sehen, fangen an, sein zu spotten,

29. De peur, qu'après qu'il en aura posé les fondements, et qu'il n'aura pu achever, tous ceux qui le verront ne viennent à se moquer de lui, et ne disent:

29. Porque después que haya puesto el fundamento, y no pueda acabarla, todos los que lo vieren, no comiencen a hacer burla de él,

29 Opdat niet misschien, als hij het fondament gelegd heeft, en niet kan voleindigen, allen, die het zien, hem beginnen te bespotten.

29. Aby snać, gdyby założył fundament, a dokoóczyć nie mógł, wszyscy którzy by to widzieli, nie poczęli się naśmiewać z niego,

29. Nehogy minekutána fundamentomot vetett, és elvégezni nem bírja, csúfolni kezdje őt mindenki, a ki látja,

29 дабы, когда положит основание и не возможет совершить, все видящие не стали смеяться над ним,

29. щоб часом, як положить він основину, та не спроможеть ся скінчити, всї, дивлячись, не стали сьміятись із него, кажучи:

30 sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30 sanoen: 'Tuo mies alkoi rakentaa, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30. Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

30. Tämä ihminen rupeis rakendaman ja ei woinut täyttä.

30. Teme inhiminen rupesi rakendaman ia ei woinut teuttä. (Tämä ihminen rupesi rakentamaan ja ei woinut täyttää.)

30. λέγοντες ὅτι οὗτος ὁ ἄνθρωπος ἤρξατο οἰκοδομεῖν καὶ οὐκ ἴσχυσεν ἐκτελέσαι;

30. λεγοντες οτι ουτος ο ανθρωπος ηρξατο οικοδομειν και ουκ ισχυσεν εκτελεσαι 30. legontes oti oυtos o anthropos erksato oikodomein kai oυk ischυsen ektelesai

30 saying, This man began to build and was not strong-enough to complete.

30. saying, This man began to build, and was not able to finish.

30. dette Menneske begyndte at bygge og kunde ikke fuldende det.

30. Och säga: Denne mannen hafver begynt bygga, och förmådde icke fullbordat.

30. Ja ütlema: Se mees hakkas torni ehhitama, ja ei joua sedda walmis sata.

30. sakydami: ‘Šitas žmogus pradėjo statyti ir neįstengia baigti’.

30. und sagen: Dieser Mensch hob an zu bauen, und kann's nicht hinausführen.

30. Cet homme a commencé de bâtir, et n'a pu achever.

30. Diciendo: Este hombre comenzó a edificar, y no pudo acabar.

30 Zeggende: Deze mens heeft begonnen te bouwen, en heeft niet kunnen voleindigen.

30. Mówiąc: Ten człowiek począł budować, a nie mógł dokoóczyć.

30. Ezt mondván: Ez az ember elkezdette az építést, és nem bírta véghez vinni!

30 говоря: этот человек начал строить и не мог окончить?

30. Що сей чоловік почав будувати, та й не спроміг ся скінчити.

31 Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?

31 Tai kuka kuningas, joka on lähtemässä sotimaan toista kuningasta vastaan, ei ensin istu ja neuvottele, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Cuningas tahto mennä sotiman toista Cuningasta wastan eikö hän ennen ajattele jos hän woi kymmenellä tuhannella cohdata sen joca händä wastan tule cahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Kuningas tachtopi waelta sotimaan toisen Kuningan wastan/ eikö hen ennen istudhen aiattele/ Jos hen woisi Kymenelle tuhanella cohdhata sen ioca henen wastahans tule cahden kymenen tuhanen cansa? (Taikka kuka kuningas tahtoopi waeltaa sotimaan toisen kuninkaan wastaan/ eikö hänen ennen istuen ajattele/ Jos hän woisi kymmenellä tuhannella kohdata sen joka hänen wastahansa tulee kahdenkymmenen tuhannen kanssa?)

31. ἢ τίς βασιλεὺς, πορευόμενος συμβαλεῖν ἑτέρῳ βασιλεῖ εἰς πόλεμον, οὐχὶ πρῶτον καθίσας βουλεύσεται εἰ δυνατός ἐστιν ἐν δέκα χιλιάσιν ἀπαντῆσαι τῷ μετὰ εἴκοσι χιλιάδων ἐρχομένῳ ἐπ’ αὐτόν;

31. η τις βασιλευς πορευομενος συμβαλειν ετερω βασιλει εις πολεμον ουχι καθισας πρωτον βουλευεται ει δυνατος εστιν εν δεκα χιλιασιν απαντησαι τω μετα εικοσι χιλιαδων ερχομενω επ αυτον 31. e tis βasileυs poreυomenos sυmβalein etero βasilei eis polemon oυchi kathisas proton βoυleυetai ei dυnatos estin en deka chiliasin apantesai to meta eikosi chiliadon erchomeno ep aυton

31 Or what king, (while) traveling to confront a different king in war, did not sit down first and plan if he is able at ten thousand to encounter the one who is coming against him with twenty thousand?

31. Or what king, going to make war against another king, sitteth not down first, and consulteth whether he be able with ten thousand to meet him that cometh against him with twenty thousand?

31. Eller hvilken konge, som drager i Krig at stride imod en anden Konge, sidder ikke først og beraader sig, om han er mægtig til, med ti Tusinde at møde den, som kommer mod ham med tyve Tusinde?

31. Eller hvad Konung vill gifva sig till örligs, och strida emot en annan Konung, sitter han icke först och tänker, om han förmår med tiotusend möta honom, som kommer emot honom med tjugutusend?

31. Ehk mis kunningas lähhäb sötta teise kunninga wasto taplema, eks ta enne mahha ei istu, ja ei pea nou, kas temma kümnetuhhandega selle wasto woib miñna, kes kahhekümnetuhhandega temma peäle tulleb.

31. Arba koks karalius, traukdamas į karą prieš kitą karalių, pirmiau atsisėdęs nesvarsto, ar, turėdamas dešimt tūkstančių kareivių, pajėgs stoti į kovą su tuo, kuris ateina prieš jį su dvidešimčia tūkstančių?!

31. Oder welcher König will sich begeben in einen Streit wider einen andern König und sitzt nicht zuvor und ratschlagt, ob er könne mit zehntausend begegnen dem, der über ihn kommt mit zwanzigtausend?

31. Ou, quel est le roi, qui marchant pour livrer bataille à un autre roi, ne s'asseye premièrement et ne consulte s'il pourra, avec dix mille hommes, aller à la rencontre de celui qui vient contre lui avec vingt mille?

31. ¿O cuál rey, habiendo de ir a hacer guerra contra otro rey, sentándose primero no consulta si puede salir al encuentro con diez mil al que viene contra él con veinte mil?

31 Of wat koning, gaande naar den krijg, om tegen een anderen koning te slaan, zit niet eerst neder, en beraadslaagt, of hij machtig is met tien duizend te ontmoeten dengene, die met twintig duizend tegen hem komt?

31. Albo który król jadąc na wojnę, potykać się z drugim królem, pierwej usiadłszy, nie radzi się, mógłliby się w dziesięć tysięcy spotkać z onym, który we dwadzieścia tysięcy jedzie przeciwko niemu?

31. Vagy valamely király, mikor háborúba megy, hogy egy másik királlyal megütközzék, nemde leülvén először tanácskozik, hogy tízezerrel szembeszállhat-é azzal, a ki ő ellene húszezerrel jött?

31 Или какой царь, идя на войну против другого царя, не сядет и не посоветуется прежде, силен ли он с десятью тысячами противостать идущему на него с двадцатью тысячами?

31. Або який цар, ідучи на войну, ударити на другого царя, сївши перше не порадить ся, чи можливо з десятьма тисячами устояти проти того, хто з дванайцятьма тисячами йде на него.

32 Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.

32 Mutta jollei kykene, hän tämän vielä kaukana ollessa lähettää lähetystön kysymään rauhan ehtoja.

32. Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

32. Muutoin cosca hän wielä caucana on nijn hän lähettä hänelle sanan ja rucoile rauha.

32. Mwtoin/ coska hen wiele caucan on/ nin hen lehettä henelle Sanoman/ ia Rauha rucolepi. (Muutoin/ koska hän wielä kaukana on/ niin hän lähettää hänelle sanoman/ ja rauha rukoileepi.)

32. εἰ δὲ μήγε, ἔτι πόρρω αὐτοῦ ὄντος πρεσβείαν ἀποστείλας ἐρωτᾷ τὰ πρὸς εἰρήνην.

32. ει δε μηγε ετι αυτου πορρω οντος πρεσβειαν αποστειλας ερωτα τα προς ειρηνην 32. ei de mege eti aυtoυ porro ontos presβeian aposteilas erota ta pros eirenen

32 Otherwise, having sent an emissary, (while) still being faraway, he asks for the (terms) of peace.

32. Or else, while the other is yet a great way off, he sendeth an ambassage, and desireth conditions of peace.

32. Men hvis ikke, udskikker han Sendebud, medens den Anden endnu er langt borte, og handler om Fred.

32. Annars, medan hin ännu långt borto är, sänder han bådskap till honom, och beder om frid.

32. Agga kui mitte, siis läkkitab tem̃a Käskusid, kui teine alles kaugel on, ja pallub rahho.

32. Jei ne, tai, anam dar toli esant, siunčia pasiuntinius tartis dėl taikos.

32. Wo nicht, so schickt er Botschaft, wenn jener noch ferne ist, und bittet um Frieden.

32. Autrement, pendant que celui-ci est encore loin, il lui envoie une ambassade, pour demander la paix.

32. De otra manera, cuando el otro está aun léjos, le ruega por la paz, enviándole embajada.

32 Anderszins zendt hij gezanten uit, terwijl degene nog verre is, en begeert, hetgeen tot vrede dient.

32. A jeźli nie, gdy on jeszcze jest daleko od niego, posły wyprawiwszy do niego, prosi o to, co należy do pokoju.

32. Mert különben még mikor amaz távol van, követséget küldvén, megkérdezi a békefeltételeket.

32 Иначе, пока тот еще далеко, он пошлет к нему посольство просить о мире.

32. Коли ж нї, то ще як той далеко, посли піславши, просить примирря.

33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.

33 Niin ei siis teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla opetuslapseni.

33. Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

33. Nijn myös jocainen teistä joca ei luowu caikista cuin hänellä on ei se taida olla minun Opetuslapseni.

33. Nin mös iocainen teiste quin ei louu caikista iotca henelle on/ ei se taidha olla minun Opetuslapsen. (Niin myös jokainen teistä kuin ei luowu kaikista jotka hänellä on/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

33. οὕτως οὖν πᾶς ἐξ ὑμῶν, ὃς οὐκ ἀποτάσσεται πᾶσι τοῖς ἑαυτοῦ ὑπάρχουσιν, οὐ δύναται εἶναί μου μαθητής.

33. ουτως ουν πας εξ υμων ος ουκ αποτασσεται πασιν τοις εαυτου υπαρχουσιν ου δυναται μου ειναι μαθητης 33. oυtos oυn pas eks υmon os oυk apotassetai pasin tois eaυtoυ υparchoυsin oυ dυnatai moυ einai mathetes

33 Therefore, so everyone out of you° who is not bidding farewell to all his own possessions, he is not able to be my disciple.

33. So likewise, whosoever he be of you that forsaketh not all that he hath, he cannot be my disciple.

33. Saaledes og hver af Eder, som ikke forsager alt det, han har, kan ikke være min Discipel.

33. Sammalunda hvar och en af eder, som icke vedersakar allt det han äger, han kan icke vara min Lärjunge.

33. Nenda ka iggaüks teie seast, kes ei jätta mahha keik, mis temmal on, se ei woi mo jünger olla.

33. Taip pat kiekvienas iš jūsų, kuris neatsižada viso, ką turi, negali būti mano mokinys’‘.

33. Also muß auch ein jeglicher unter euch, der nicht absagt allem, was er hat, kann nicht mein Jünger sein.

33. Ainsi quiconque parmi vous ne renonce pas à tout ce qu'il a, ne peut être mon disciple.

33. Así pues cualquiera de vosotros que no renuncia a todas las cosas que posee, no puede ser mi discípulo.

33 Alzo dan een iegelijk van u, die niet verlaat alles, wat hij heeft, die kan Mijn discipel niet zijn.

33. Takżeć i każdy z was, kto by się nie wyrzekł wszystkich majętności swoich, nie może być uczniem moim.

33. Ezenképen azért valaki közületek búcsút nem vesz minden javaitól, nem lehet az én tanítványom.

33 Так всякий из вас, кто не отрешится от всего, чтоимеет, не может быть Моим учеником.

33. Так оце всякий з вас, хто не відцураєть ся від усього свого достатку, не може моїм учеником бути.

34 Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?

34 Suola on hyvä, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se maustetaan?

34. Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?

34. SUola on idzestäns hywä mutta jos suola tule mauttomaxi milläst sijtte suolatan?

34. Sola ombi hyue/ Mutta ios Sola tule maghuttomaxi/ mille se höistetän? (Suola ompi hywä/ Mutta jos suola tulee mauttomaksi/ millä se höystetään?)

34. Καλὸν οὖν τὸ ἅλας· ἐὰν δὲ καὶ τὸ ἅλας μωρανθῇ, ἐν τίνι ἀρτυθήσεται;

34. καλον το αλας εαν δε το αλας μωρανθη εν τινι αρτυθησεται 34. kalon to alas ean de to alas moranthe en tini artυthesetai

34 The salt is good, but if the salt is flavorless, in what will it be seasoned?

34. Salt is good: but if the salt have lost his savour, wherewith shall it be seasoned?

34. Saltet er godt; men dersom Saltet mister sin Kraft, hvormed skal det saltes?

34. Saltet är godt; men om saltet mister sin sälto, med hvad skall man då salta?

34. Sool on hea; agga kui sool tuimaks saab, misga peab sedda solaseks tehtama?

34. ‘‘Druska­geras daiktas. Bet jeigu druska netektų sūrumo, kuo ją reikėtų pasūdyti?

34. Das Salz ist ein gutes Ding; wo aber das Salz dumm wird, womit wird man's würzen?

34. Le sel est une bonne chose; mais si le sel perd sa saveur, avec quoi l'assaisonnera-t-on?

34. Buena es la sal; mas si la sal perdiere su sabor, ¿con qué será salada?

34 Het zout is goed; maar indien het zout smakeloos geworden is, waarmede zal het smakelijk gemaakt worden?

34. Dobrać jest sól; lecz jeźli sól zwietrzeje, czemże ją naprawią?

34. Jó a só: de ha a [13†] só megízetlenül, mivel sózzák meg?

34 Соль – добрая вещь; но если соль потеряет силу, чем исправить ее?

34. Добро сіль; коли ж сіль звітріє, то чим приправити?

35 Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"

35 Se ei kelpaa maahan eikä lantaan. Se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

35. Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

35. Ei se maasa eikä sonnasa ole tarpellinen mutta poisheitetän. Jolla on corwat cuulla se cuulcan.

35. Eike se Maasa/ Eike Sonnasa ole tarpelinen/ Mutta se poisheitetän. Jolla Coruat on cwlla/ se cwlkan. (Eikä se maassa/ eikä sonnassa ole tarpeellinen/ Mutta se pois heitetään. Jolla korwat on kuulla/ se kuulkaan.)

35. οὔτε εἰς γῆν οὔτε εἰς κοπρίαν εὔθετόν ἐστιν· ἔξω βάλλουσιν αὐτό. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

35. ουτε εις γην ουτε εις κοπριαν ευθετον εστιν εξω βαλλουσιν αυτο ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 35. oυte eis gen oυte eis koprian eυtheton estin ekso βalloυsin aυto o echon ota akoυein akoυeto

35 It is fit neither *for the soil nor *for the manure-pile. Cast it outside. He who has ears to hear, let him hear.

35. It is neither fit for the land, nor yet for the dunghill; but men cast it out. He that hath ears to hear, let him hear.

35. Det tjener hverken til Jord eller til Gjødning; de kaste det ud. Hvo som har Øren at høre med, han høre!

35. Det är hvarken nyttigt i jordene, eller i dyngone; utan man kastar det bort. Den der öron hafver till att höra, han höre.

35. Ei se kölba, ei Ma egga sönniko tarwis: sedda heidetakse ärra. Kel körwad on kuulda, se kuulgo.

35. Ji nebetinka nei dirvai, nei mėšlui; ją išmeta laukan. Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

35. Es ist weder auf das Land noch in den Mist nütze, sondern man wird's wegwerfen. Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

35. Il n'est bon, ni pour la terre, ni pour le fumier; on le jette dehors. Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende.

35. Ni para la tierra, ni aun para el muladar es buena: fuera la echan. Quien tiene oidos para oir, oiga.

35 Het is noch tot het land, noch tot den mesthoop bekwaam; men werpt het weg. Wie oren heeft, om te horen, die hore.

35. Nie przygodzi się ani do ziemi ani do gnoju, ale ją precz wyrzucają. Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha.

35. Sem a földre, sem a trágyára nem alkalmas: kivetik azt. A kinek [14†] van füle a hallásra, hallja.

35 ни в землю, ни в навоз не годится; вон выбрасывают ее. Кто имеет уши слышать, да слышит!

35. Нї в землю, нї в гній не годить ся вона; геть викидають її. Хто має уші слухати, нехай слухає.