12 luku

Jeesus varoittaa ulkokultaisuudesta 1 – 3, pelkäämästä ihmisiä 4 – 7, synnistä Pyhää Henkeä vastaan 8 – 10, huolehtimisesta vainon kohdatessa 11, 12, ahneudesta 13 – 21 ja maallisista murheista 22 – 34; kehoittaa valppauteen 35 – 40 ja uskollisuuteen 41 – 48, puhuu evankeliumin tähden syntyvästä eripuraisuudesta 49 – 53 ja käskee arvioimaan ajan merkkejä 54 – 59.

1 Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.

1 Kun tällöin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he tallasivat toisiaan, Hän alkoi puhua *ennen kaikkea* opetuslapsilleen: "Varokaa fariseusten hapatusta, joka on tekopyhyyttä.

1. Kuin monta tuhatta ihmistä kokoontuivat, niin että he toinen toistansa tallasivat, rupesi hän sanomaan opetuslapsillensa: kavahtakaat ensisti Pharisealaisten hapatusta, joka on ulkokullaisuus;

1. COsca sangen paljo Canssa olit cocondunet nijn että he toinen toistans ahdistit rupeis hän sanoman ensin Opetuslapsillens: cawahtacat teitän Pahariseusten hapatuxest cuin on wieckaus:

1. COska nyt peeluku Canssa olit cokondunuet/ nin ette he toinen toisens päle tallasit rupesi hen sanoma' Opetuslastens tyge ensin/ Cauattacat itzeteiten Phariseusten Hapanoxest/ quin on Ulcokullatus/ (Koska nyt pääluku kansaa olit kokoontuneet/ niin että he toinen toisensa päälle tallasit rupesi hän sanomaan opetuslastensa tykön ensin/ Kawahtakaat itseteitän phariseustan hapatuksesta/ kuin on ulkokullatus/)

1. Ἐν οἷς ἐπισυναχθεισῶν τῶν μυριάδων τοῦ ὄχλου, ὥστε καταπατεῖν ἀλλήλους, ἤρξατο λέγειν πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ πρῶτον· Προσέχετε ἑαυτοῖς ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων, ἥτις ἐστὶν ὑπόκρισις.

1. εν οις επισυναχθεισων των μυριαδων του οχλου ωστε καταπατειν αλληλους ηρξατο λεγειν προς τους μαθητας αυτου πρωτον προσεχετε εαυτοις απο της ζυμης των φαρισαιων ητις εστιν υποκρισις 1. en ois episυnachtheison ton mυriadon toυ ochloυ oste katapatein alleloυs erksato legein pros toυs mathetas aυtoυ proton prosechete eaυtois apo tes zυmes ton farisaion etis estin υpokrisis

1 {Similar: Mat 10:26-33, Luk 12:2-12} At which (time), (after) ten-thousand from the crowd were gathered together, so-that they trampled down one another, he began to say to his disciples first, Take-heed° to yourselves, (stay) away from the leaven of the Pharisees; it is hypocrisy.

1. In the mean time, when there were gathered together an innumerable multitude of people, insomuch that they trode one upon another, he began to say unto his disciples first of all, Beware ye of the leaven of the Pharisees, which is hypocrisy.

1. I det Folket var forsamlet ved mange Tusinde, saa at de traadte paa hverandre, begyndte han at sige til sine Disciple: fornemmeligen tager Eder vare paa Pharisæernes Suurdeig, som er Øienskalkhed.

1. När nu församladt vardt otaliga mycket folk, så att de trampade på hvarannan, begynte han säga till sina Lärjungar: Först tager eder vara för de Phariseers surdeg, som är skrymteri.

1. Sedda aega, kui mitto tuhhat rahwa seast ollid kokkotulnud, nenda et nemmad teine teist ärratallasid, hakkas tem̃a räkima omma jüngritte wasto: Keigeennamiste hoidke ennast Wariseride happotaigna eest , mis sallalik meel on.

1. Tuo tarpu, kai susirinko nesuskaičiuojama minia, kad net vieni kitus trypė, Jėzus pradėjo kalbėti pirmiausia savo mokiniams: ‘‘Saugokitės fariziejų raugo, tai yra veidmainystės!

1. Es lief das Volk zu und kamen etliche Tausend zusammen, also daß sie sich untereinander traten. Da fing er an und sagte zu seinen Jüngern: Zum ersten hütet euch vor dem Sauerteig der Pharisäer, welches ist die Heuchelei.

1. Cependant, le peuple s'étant assemblé par milliers, tellement qu'ils se foulaient les uns les autres, il se mit à dire à ses disciples: Gardez-vous sur toutes choses du levain des pharisiens, qui est l'hypocrisie.

1. EN esto habiéndose juntado millares de gentes, de modo que unos a otros se hollaban, comenzó a decir a sus discípulos: Primeramente guardáos de la levadura de los Fariseos, que es hipocresía.

1 Daarentussen als vele duizenden der schare bijeenvergaderd waren, zodat zij elkander vertraden, begon Hij te zeggen tot Zijn discipelen: Vooreerst wacht uzelven voor den zuurdesem der Farizeen, welke is geveinsdheid.

1. Między tem, gdy się zgromadziło wiele tysięcy ludu, tak iż jedni po drugich deptali, począł mówić do uczniów swoich. Naprzód strzeżcie się kwasu Faryzejskiego, który jest obłuda.

1. Ezenközben mikor sok ezerből álló sokaság gyűlt egybe, annyira, hogy egymást letapossák, kezdé az ő tanítványainak mondani: Mindenekelőtt oltalmazzátok meg magatokat a farizeusok [1†] kovászától, mely a [2†] képmutatás;

1 Между тем, когда собрались тысячи народа, так что теснили друг друга, Он начал говорить сперва ученикамСвоим: берегитесь закваски фарисейской, которая есть лицемерие.

1. Тим часом, як зібралась тьма народу, так що топтало одно одного, почав глаголати ученикам своїм: Перш усього остерегайтесь квасу Фарисейського, чи то лицемірства.

2 Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

2 Mutta ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä salattua mikä ei tule tunnetuksi.

2. Sillä ei ole mitään peitetty, joka ei ilmi tule, eikä ole salattu, mikä ei tiettäväksi tule.

2. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei ilmei tule eikä ole salattu cuin ei tiettäwäxi tule.

2. Sille ettei miten ole peitetty quin ei ilmei tule/ eike salattu/ quin ei tieteuexi tule. (Sillä ettei mitään ole peitetty kuin ei ilmi tule/ eikä salattu/ kuin ei tiettäwäksi tule.)

2. οὐδὲν δὲ συγκεκαλυμμένον ἐστὶν ὃ οὐκ ἀποκαλυφθήσεται, καὶ κρυπτὸν ὃ οὐ γνωσθήσεται·

2. ουδεν δε συγκεκαλυμμενον εστιν ο ουκ αποκαλυφθησεται και κρυπτον ο ου γνωσθησεται 2. oυden de sυgkekalυmmenon estin o oυk apokalυfthesetai kai krυpton o oυ gnosthesetai

2 But nothing is covered up, that will not be revealed; or secret, that will not be known.

2. For there is nothing covered, that shall not be revealed; neither hid, that shall not be known.

2. Men Intet er skjult, som jo skal aabenbares, og Intet hemmeligt, som man jo skal faae at vide.

2. Ty intet är fördoldt, som icke varder uppenbaradt; och intet lönligit, som icke uppkommer.

2. Agga ühtegi ei olle kinnikaetud, mis ei peaks ilmuma; ja ühtegi ei olle sallaja, mis ei peaks teäda sama.

2. Nėra nieko uždengto, kas nebus atidengta, ir nieko paslėpto, kas nepasidarys žinoma.

2. Es ist aber nichts verborgen, das nicht offenbar werde, noch heimlich, das man nicht wissen werde.

2. Car il n'y a rien de caché qui ne doive être découvert, ni rien de secret qui ne doive être connu.

2. Porque nada hay encubierto, que no haya de ser descubierto; ni oculto, que no haya de ser sabido.

2 En er is niets bedekt, dat niet zal ontdekt worden, en verborgen, dat niet zal geweten worden.

2. Boć nie jest nic skrytego, co by objawione być nie miało, ani tajemnego czego by się dowiedzieć nie miano.

2. Mert nincs oly rejtett dolog, [3†] mely napfényre ne jőne; és oly titok, mely ki ne tudódnék.

2 Нет ничего сокровенного, что не открылось бы, и тайного, чего не узнали бы.

2. Нїчого бо нема закритого, що не відкриєть ся, анї захованого, що не виявить ся.

3 Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.

3 Sen vuoksi, kaikki mitä pimeässä olette sanoneet, kuullaan valossa, ja mitä korvaan olette kammioissa puhuneet, julistetaan katoilta.

3. Sentähden ne, mitä te pimeydessä sanotte, pitää valkeudessa kuultaman, ja mitä te korvaan puhuneet olette kammioissa, se pitää saarnattaman kattoin päällä.

3. Sentähden mitä te pimeis sanotta ne walkeudes cuullan: ja mitä te corwaan puhutta cammios se pitä saarnattaman cattoin päällä.

3. Se'tede' mite te pimeis sanoitta ne walkeudes cwllaan/ Ja mite te coruaa' puhuita Ca'mios/ se pite sarnattama' Cattoin päle. (Sentähden mitä te pimeässä sanoitte ne walkeudessa kuullan/ Ja mitä te korwaan puhuitte kammioissa/ se pitää saarnattaman kattoin päällä.)

3. ἀνθ’ ὧν ὅσα ἐν τῇ σκοτίᾳ εἴπατε, ἐν τῷ φωτὶ ἀκουσθήσεται, καὶ, ὃ πρὸς τὸ οὖς ἐλαλήσατε ἐν τοῖς ταμείοις, κηρυχθήσεται ἐπὶ τῶν δωμάτων.

3. ανθ ων οσα εν τη σκοτια ειπατε εν τω φωτι ακουσθησεται και ο προς το ους ελαλησατε εν τοις ταμειοις κηρυχθησεται επι των δωματων 3. anth on osa en te skotia eipate en to foti akoυsthesetai kai o pros to oυs elalesate en tois tameiois kerυchthesetai epi ton domaton

3 Because as many things as you° said in the darkness will be heard in the light, and what you° spoke in the ear in the storerooms will be preached upon the housetops.

3. Therefore whatsoever ye have spoken in darkness shall be heard in the light; and that which ye have spoken in the ear in closets shall be proclaimed upon the housetops.

3. Derfor, hvad I sige i Mørket, skal høres i Lyset; og hvad I tale i Øret i Kamrene, skal forkyndes paa Tagene.

3. Derföre, hvad I sagt hafven i mörkret, det skall varda hördt i ljuset; och det I talat hafven i örat i kamrarna, det skall predikadt varda ofvanpå taken.

3. Sepärrast, mis teie pimmedusses rägite, sedda peab walges kuuldama: ja mis teie kambrides ühhe teise körwa ollete räkinud, sedda peab kattuste peäl kulutadama.

3. Todėl ką kalbėjote tamsoje, skambės šviesoje, ir ką šnibždėjote į ausį kambariuose, bus skelbiama nuo stogų.

3. Darum, was ihr in der Finsternis saget, das wird man im Licht hören; was ihr redet ins Ohr in den Kammern, das wird man auf den Dächern predigen.

3. C'est pourquoi les choses que vous aurez dites dans les ténèbres seront entendues dans la lumière; et ce que vous aurez dit à l'oreille, dans les chambres, sera prêché sur les maisons.

3. Por tanto las cosas que dijisteis en tinieblas, en luz serán oidas; y lo que hablasteis al oido en las cámaras, será pregonado desde los tejados.

3 Daarom, al wat gij in de duisternis gezegd hebt, zal in het licht gehoord worden; en wat gij in het oor gesproken hebt, in de binnenkamers, zal op de daken gepredikt worden.

3. Przetoż, coście mówili w ciemności, na świetle słyszane będzie, a coście w ucho szeptali w komorach, obwołane będzie na dachach.

3. Annakokáért a mit a sötétben mondtatok, a világosságban fog meghallatszani; és a mit fülbe sugtatok a rejtekházakban, azt a házak tetején fogják hirdetni.

3 Посему, что вы сказали в темноте, то услышится во свете; и что говорили на ухо внутри дома, то будет провозглашено на кровлях.

3. Тим, що ви потемки промовили, повидну чути муть; і що на ухо казали ви в коморах, проповідувати меть ся на домах.

4 Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.

4 Mutta sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.

4. Mutta minä sanon teille, minun ystävilleni: älkäät niitä peljätkö, jotka ruumiin tappavat, ja ei ole heidän sitte enempää tekemistä.

4. MUtta minä sanon teille minun ystäwilleni: älkät nijtä peljätkö jotca ruumin tappawat ja ei ole heidän sijtte enämbätä tekemist.

4. Mutta mine sanon teille minu' Ysteuillen/ Elket nijte pelietkö iotca Rumin tappauat/ ia senperäst ei ole heille enämbete tekemist. (Mutta minä sanon teille minun ystäwäilleni/ Älkäät niitä peljätkö jotka ruumiin tappawat/ ja sen perästä ei ole heille enempätä tekemistä.)

4. Λέγω δὲ ὑμῖν τοῖς φίλοις μου· μὴ φοβηθῆτε ἀπὸ τῶν ἀποκτεννόντων τὸ σῶμα, καὶ μετὰ ταῦτα μὴ ἐχόντων περισσότερόν τι ποιῆσαι.

4. λεγω δε υμιν τοις φιλοις μου μη φοβηθητε απο των αποκτεινοντων το σωμα και μετα ταυτα μη εχοντων περισσοτερον τι ποιησαι 4. lego de υmin tois filois moυ me foβethete apo ton apokteinonton to soma kai meta taυta me echonton perissoteron ti poiesai

4 But I am saying to you° my friends, Do° not be afraid, (preaching) at those who kill the body and they do not have, after these things, anything more-than (that) to do (against you°).

4. And I say unto you my friends, Be not afraid of them that kill the body, and after that have no more that they can do.

4. Men jeg siger Eder, mine Venner! frygter ikke for dem, som slaae Legemet ihjel og derefter ikke formaae at gjøre mere.

4. Men jag säger eder, minom vännom: Rädens icke för dem som döda kroppen, och sedan hafva de intet hvad de mer göra kunna.

4. Agga minna ütlen teile, omma söbradele: Ärge kartke neid mitte, kes ihho ärratapwad, ja ei woi pärrast ennam ühtegi tehha.

4. Sakau jums, savo draugams: nebijokite tų, kurie žudo kūną ir paskui nebegali daugiau nieko padaryti.

4. Ich sage euch aber, meinen Freunden: Fürchtet euch nicht vor denen die den Leib töten, und darnach nichts mehr tun können.

4. Et je vous dis, à vous mes amis: Ne craignez point ceux qui tuent le corps, et qui, après cela, ne peuvent rien faire de plus.

4. Mas os digo, amigos míos: No tengáis temor de los que matan el cuerpo, y después no tienen más que hagan;

4 En Ik zeg u, Mijn vrienden: Vreest u niet voor degenen, die het lichaam doden, en daarna niet meer kunnen doen.

4. A mówię wam przyjaciołom moim: Nie bójcie się tych, którzy ciało zabijają, a potem nie mają co by więcej uczynili.

4. Mondom pedig néktek én [4†] barátaimnak: Ne féljetek azoktól, kik a testet ölik meg, és azután [5†] többet nem árthatnak.

4 Говорю же вам, друзьям Моим: не бойтесь убивающих тело и потом не могущих ничего более сделать;

4. Глаголю ж вам, другам моїм: Не лякайтесь тих, що вбивають тїло, а потім не можуть більш нїчого заподїяти.

5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.

5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää Häntä, jolla on valta tapettuaan syöstä helvettiin. Niin, sanon teille*, Häntä pelätkää.

5. Mutta minä tahdon osoittaa teille, ketä teidän tulee peljätä: peljätkää sitä, jolla on valta, sittekuin hän tappanut on, myös helvettiin sysätä; totta minä sanon teille: sitä te peljätkäät.

5. Mutta minä tahdon osotta teille ketä teidän tule peljätä: peljätkät sitä jolla on wäki sijtte cuin hän tappanut on myös helwettijn sysätä: totta minä sanon teille: sitä te peljätkät.

5. Mutta mine tadhon osotta teille ketä teiden tule peliete. Pelietke hende iolla wäki ombi/ sijttequin hen tappanut on/ mös Heluettin syseite. Totta sanon mine teille/ site te pelietke. (Mutta minä tahdon osoittaa teille ketä teidän tulee peljätä. Peljätkää häntä jolla wäki ompi/ sittenkuin hän tappanut on/ myös helwettiin sysätä. Totta sanon minä teille/ sitä te peljätkää.)

5. ὑποδείξω δὲ ὑμῖν τίνα φοβηθῆτε· φοβήθητε τὸν μετὰ τὸ ἀποκτεῖναι ἔχοντα ἐξουσίαν ἐμβαλεῖν εἰς τὴν γέενναν· ναί, λέγω ὑμῖν, τοῦτον φοβήθητε.

5. υποδειξω δε υμιν τινα φοβηθητε φοβηθητε τον μετα το αποκτειναι εξουσιαν εχοντα εμβαλειν εις την γεενναν ναι λεγω υμιν τουτον φοβηθητε 5. υpodeikso de υmin tina foβethete foβethete ton meta to apokteinai eksoυsian echonta emβalein eis ten geennan nai lego υmin toυton foβethete

5 But I will be showing you° whom you° should fear. Fear° him, who after being killed, has authority to cast you° into hell. Yes, I say to you°, Fear° this one.

5. But I will forewarn you whom ye shall fear: Fear him, which after he hath killed hath power to cast into hell; yea, I say unto you, Fear him.

5. Men jeg vil vise Eder, for hvem I skulle frygte: frygter for den, som har Magt til, efter at have slaget ihjel, at kaste i Helvede; ja, jeg siger Eder: frygter for ham.

5. Men jag vill visa eder, hvem I skolen rädas: Rädens honom, som, sedan han dödat hafver, hafver han ock magt att bortkasta till helvetet; ja, säger jag eder, honom rädens.

5. Agga minna tahhan teile näidata, kedda teie peate kartma: kartke Tedda, kellel pärrast ärratapmist melewald kä on, pörgo heita: Töest minna ütlen teile: Sedda kartke.

5. Aš parodysiu jums, ko turite bijoti: bijokite to, kuris nužudęs, turi galią įmesti į pragarą. Taip, sakau jums, šito bijokite!

5. Ich will euch aber zeigen, vor welchem ihr euch fürchten sollt: Fürchtet euch vor dem, der, nachdem er getötet hat, auch Macht hat, zu werfen in die Hölle. Ja, ich sage euch, vor dem fürchtet euch.

5. Mais je vous montrerai qui vous devez craindre; craignez celui qui, après avoir ôté la vie, a le pouvoir d'envoyer dans la géhenne; oui, je vous le dis, c'est celui-là que vous devez craindre.

5. Mas yo os enseñaré a quien temais: Teméd a aquel que después que hubiere muerto, tiene potestad de echar en el infierno: de cierto os digo: A éste teméd.

5 Maar Ik zal u tonen, Wien gij vrezen zult: vreest Dien, Die, nadat Hij gedood heeft, ook macht heeft in de hel te werpen; ja, Ik zeg u, vreest Dien!

5. Ale wam okażę, kogo się bać macie: Bójcie się tego, który, gdy zabije, ma moc wrzucić do piekielnego ognia; zaiste powiadam wam, tego się bójcie.

5. De megmondom néktek, kitől féljetek: Féljetek attól, a ki minekutána megöl, van arra is hatalma, hogy a gyehennára vessen. Bizony, mondom néktek, ettől féljetek.

5 но скажу вам, кого бояться: бойтесь того, кто, по убиении, может ввергнуть в геенну: ей,говорю вам, того бойтесь.

5. Я ж покажу вам, кого лякатись: Лякайтесь того, хто, вбивши, власть має вкинути в пекло. Так, глаголю вам, того лякайтесь.

6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.

6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen assiin*? Eikä yksikään niistä ole Jumalan edessä unohdettu.

6. Eikö viisi varpusta myydä kahteen ropoon? ja ei yksikään heistä ole Jumalan edessä unohdettu.

6. Eikö wijsi warpulaista osteta cahdella ropoilla? Ja ei yxikän heistä ole Jumalan edes unohdettu.

6. Eikö wijsi Warpulaist osteta cahdhel ropoilla? Ja ei yxike heiste ole Jumalan edhes wnohdettu. (Eikö wiisi warpulaista osteta kahdella rowolla? Ja ei yksikään heistä ole Jumalan edessä unohdettu.)

6. οὐχὶ πέντε στρουθία πωλεῖται ἀσσαρίων δύο; καὶ ἓν ἐξ αὐτῶν οὐκ ἔστιν ἐπιλελησμένον ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ·

6. ουχι πεντε στρουθια πωλειται ασσαριων δυο και εν εξ αυτων ουκ εστιν επιλελησμενον ενωπιον του θεου 6. oυchi pente stroυthia poleitai assarion dυo kai en eks aυton oυk estin epilelesmenon enopion toυ theoυ

6 Are not five sparrows sold for two copper-coins? And not one out of them has been forgotten in God’s sight.

6. Are not five sparrows sold for two farthings, and not one of them is forgotten before God?

6. Sælges ikke fem Spurve for to Penninge? og ikke een af dem er glemt af Gud.

6. Köpas icke fem sparfvar för två små penningar? Och en af dem är icke förgäten för Gudi.

6. Eks wiis warblast kahhe weringe eest ei müda, ja ühteainust ei olle Jummala eest ärraunnustud.

6. Argi ne penki žvirbliai parduodami už du skatikus? Tačiau nė vienas iš jų nėra Dievo pamirštas.

6. Verkauft man nicht fünf Sperlinge um zwei Pfennige? Dennoch ist vor Gott deren nicht eines vergessen.

6. Ne vend-on pas cinq petits passereaux pour deux pites? Cependant Dieu n'en oublie pas un seul.

6. ¿No se venden cinco pajarillos por dos blancas, y ni uno de ellos está olvidado delante de Dios?

6 Worden niet vijf musjes verkocht voor twee penningskens? En niet een van die is voor God vergeten.

6. Izali pięciu wróblików nie sprzedają za dwa pieniążki? Wszakże jeden z nich nie jest w zapamiętaniu przed obliczem Bożem.

6. Nemde öt verebet meg lehet venni két filléren? és egy sincs azok közül Istennél [6†] elfelejtve.

6 Не пять ли малых птиц продаются за два ассария? и ни одна из них не забыта у Бога.

6. Хиба пятеро горобцїв не продають за два шаги? й один же з них не забутий перед Богом.

7 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

7 Ovatpa päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää (siis) pelätkö, olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

7. Ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut. Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat kuin monta varpusta.

7. Owat myös caicki teidän päänne hiuxet luetut: älkät sijs peljätkö sillä te oletta parammat cuin monda warpulaista.

7. Ouat mös caiki teiden päen hiuxet luetudh. Elkette sis pelietkö/ Sille te oletta paramat/ quin monda Warpulaista. (Owat myös kaikki teidän pään hiukset luetut. Älkäätte siisä peljätkö/ Sillä te olette paremmat/ kuin monta warpulaista.)

7. ἀλλὰ καὶ αἱ τρίχες τῆς κεφαλῆς ὑμῶν πᾶσαι ἠρίθμηνται. μὴ φοβεῖσθε· πολλῶν στρουθίων διαφέρετε.

7. αλλα και αι τριχες της κεφαλης υμων πασαι ηριθμηνται μη ουν φοβεισθε πολλων στρουθιων διαφερετε 7. alla kai ai triches tes kefales υmon pasai erithmentai me oυn foβeisthe pollon stroυthion diaferete

7 But even the hairs of your° head have all been numbered. Therefore do° not fear. You° carry more-value-than many sparrows.

7. But even the very hairs of your head are all numbered. Fear not therefore: ye are of more value than many sparrows.

7. Ja og Haarene paa Eders hoved ere alle talte; derfor frygter ikke, I ere bedre end mange Spurve.

7. Ja, edor hufvudhår äro ock all räknad; derföre frukter eder intet; I ären bättre än månge sparfvar.

7. Agga teie juukse-karwadke on keik ärraloetud. Sepärrast ärge kartke mitte: teie ollete üllemad, kui mitto warblast.

7. O jūsų net visi galvos plaukai suskaičiuoti. Tad nebijokite! Jūs vertesni už daugybę žvirblių.

7. Aber auch die Haare auf eurem Haupt sind alle gezählt. Darum fürchtet euch nicht; ihr seid besser denn viele Sperlinge.

7. Et même tous les cheveux de votre tête sont comptés; ne craignez donc point, vous valez plus que beaucoup de passereaux.

7. Y aun los cabellos de vuestra cabeza, todos están contados. No temáis pues: de más estima sois vosotros que muchos pajarillos.

7 Ja, ook de haren uws hoofds zijn alle geteld. Vreest dan niet; gij gaat vele musjes te boven.

7. Owszem i włosy głowy waszej wszystkie są policzone. Przetoż się nie bójcie, nad wiele wróblików wy jesteście zacniejsi.

7. De néktek a fejetek hajszálai is mind számon vannak. Ne féljetek azért, sok verébnél drágábbak vagytok.

7 А у вас и волосы на голове все сочтены. Итак не бойтесь: вы дороже многих малых птиц.

7. Тільки ж і волоссє на голові вашій усе полїчене. Не лякайте ся ж оце: ви многих горобцїв дорожчі.

8 Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.

8 Mutta sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelten edessä.

8. Mutta minä sanon teille: jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen myös Ihmisen Poika on tunnustava Jumalan enkelien edessä:

8. Mutta minä sanon teille: jocainen cuin minun tunnusta ihmisten edes sen myös ihmisen Poica on tunnustawa Jumalan Engelitten edes.

8. Mutta mine sanon teille/ Jocainen quin minun tunnusta Inhimisten edes/ Sen mös Inhimisen Poian pite tunnustaman Jumalan Engeliten edes/ (Mutta minä sanon teille/ Jokainen kuin minun tunnustaa ihmisten edessä/ Sen myös Ihmisen Pojan pitää tunnustaman Jumalan enkelitten edes/)

8. Λέγω δὲ ὑμῖν· πᾶς ὃς ἂν ὁμολογήσῃ ἐν ἐμοὶ ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὁμολογήσει ἐν αὐτῷ ἔμπροσθεν τῶν ἀγγέλων τοῦ Θεοῦ·

8. λεγω δε υμιν πας ος αν ομολογηση εν εμοι εμπροσθεν των ανθρωπων και ο υιος του ανθρωπου ομολογησει εν αυτω εμπροσθεν των αγγελων του θεου 8. lego de υmin pas os an omologese en emoi emprosthen ton anthropon kai o υios toυ anthropoυ omologesei en aυto emprosthen ton aggelon toυ theoυ

8 Now I say to you°, Everyone– whomever confesses (to be) in me before men, the Son of Man will also confess (to be) in him before the messengers of God.

8. Also I say unto you, Whosoever shall confess me before men, him shall the Son of man also confess before the angels of God:

8. Men jeg siger Eder: hver den som bekjender mig for Menneskene, den skal og Menneskenes Søn bekjende for Guds Engle.

8. Men jag säger eder: Hvilken mig bekänner för menniskor, honom skall ock menniskones Son bekänna inför Guds Änglar.

8. Agga minna ütlen teile: Kes ial mind tunnistab innimeste ees, sedda tahhab ka innimesse Poeg tunnistada Jummala inglide ees.

8. Aš jums sakau: kas išpažins mane žmonių akivaizdoje, tą Žmogaus Sūnus išpažins Dievo angelų akivaizdoje.

8. Ich aber sage euch: Wer mich bekennet vor den Menschen, den wird auch des Menschen Sohn bekennen vor den Engeln Gottes.

8. Or, je vous le dis: quiconque me confessera devant les hommes, le Fils de l'homme le confessera aussi devant les anges de Dieu.

8. Pero os digo que todo aquel que me confesare delante de los hombres, también el Hijo del hombre le confesará delante de los ángeles de Dios.

8 En Ik zeg u: Een iegelijk, die Mij belijden zal voor de mensen, dien zal ook de Zoon des mensen belijden voor de engelen Gods.

8. A mówię wam: Wszelaki, który by mię wyznał przed ludźmi, i Syn człowieczy wyzna go przed Anioły Bożymi.

8. Mondom pedig néktek: Valaki vallást tesz én rólam az [7†] emberek előtt, az embernek Fia is vallást tesz arról az Isten angyalai előtt;

8 Сказываю же вам: всякого, кто исповедает Меня пред человеками, и Сын Человеческий исповедает пред Ангелами Божиими;

8. Глаголю ж вам: Всякий, хто визнавати ме мене перед людьми, й Син чоловічий визнавати ме його перед ангелами Божими.

9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.

9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelten edessä.

9. Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, se pitää kiellettämän Jumalan enkelien edessä.

9. Joca taas minun kieldä ihmisten edes se kieldän Jumalan Engelitten edes.

9. Joca taas minun kieldä Inhimisten edes/ Se kielteen Jumalan Engeliten edes. (Joka taas minun kieltää ihmisten edes/ Se kielletään Jumalan enkelitten edessä.)

9. ὁ δὲ ἀρνησάμενός με ἐνώπιον τῶν ἀνθρώπων ἀπαρνηθήσεται ἐνώπιον τῶν ἀγγέλων τοῦ Θεοῦ.

9. ο δε αρνησαμενος με ενωπιον των ανθρωπων απαρνηθησεται ενωπιον των αγγελων του θεου 9. o de arnesamenos me enopion ton anthropon aparnethesetai enopion ton aggelon toυ theoυ

9 But he who denied me in the sight of men will be denied in the sight of the messengers of God.

9. But he that denieth me before men shall be denied before the angels of God.

9. Og hvo mig fornægter for menneskene, skal fornægtes for Guds Engle.

9. Men den mig nekar för menniskor, han skall ock nekad varda för Guds Änglar.

9. Agga, kes mind innimeste ees ärrasalgab, sedda peab ärrasallatama Jum̃ala inglide ees.

9. O kas manęs išsigins žmonių akivaizdoje, to bus išsiginta Dievo angelų akivaizdoje.

9. Wer mich aber verleugnet vor den Menschen, der wird verleugnet werden vor den Engeln Gottes.

9. Mais celui qui me reniera devant les hommes, sera renié devant les anges de Dieu.

9. Mas el que me negare delante de los hombres, será negado delante de los ángeles de Dios.

9 Maar wie Mij verloochenen zal voor de mensen, die zal verloochend worden voor de engelen Gods.

9. Ale kto by się mię zaprzał przed ludźmi, zaprę się go przed Anioły Bożymi.

9. A ki pedig megtagad engem az emberek [8†] előtt, megtagadtatik az Isten angyalai előtt.

9 а кто отвергнется Меня пред человеками, тот отвержен будет пред Ангелами Божиими.

9. Хто ж відречеть ся мене перед людьми, того відречусь перед ангелами Божими.

10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.

10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi. Mutta sille, joka rienaa Pyhää Henkeä, ei anneta anteeksi.

10. Ja joka puhuu sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei sitä anteeksi anneta.

10. Ja joca puhu sanan ihmisen Poica wastan se hänelle andexi annetan: mutta joca Pyhä Henge pilcka ei se hänelle andexi anneta.

10. Ja ioca puhupi sana' Inhimise' Poica wastan/ se henelle a'dexia'netan. Mutta ioca pyhe Henge pilcapi/ ei se henelle andexianneta. (Ja joka puhuupi sanan Ihmisen Poikaa wastaan/ se hänelle anteeksi annetaan. Mutta joka Pyhää Henkeä pilkkaapi/ ei se hänelle anteeksi anneta.)

10. καὶ πᾶς ὃς ἐρεῖ λόγον εἰς τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου, ἀφεθήσεται αὐτῷ· τῷ δὲ εἰς τὸ ἅγιον Πνεῦμα βλασφημήσαντι οὐκ ἀφεθήσεται.

10. και πας ος ερει λογον εις τον υιον του ανθρωπου αφεθησεται αυτω τω δε εις το αγιον πνευμα βλασφημησαντι ουκ αφεθησεται 10. kai pas os erei logon eis ton υion toυ anthropoυ afethesetai aυto to de eis to agion pneυma βlasfemesanti oυk afethesetai

10 And everyone who will speak a (blasphemous) word at the Son of Man, it will be forgiven him, but to the one who (has) blasphemed at the Holy Spirit, it will not be forgiven.

10. And whosoever shall speak a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but unto him that blasphemeth against the Holy Ghost it shall not be forgiven.

10. Og hver den, som taler et Ord imod Menneskens Søn, ham skal det forlades; men hvo som taler bespottelig imod den Hellig Aand, ham skal det ikke forlades.

10. Och den der talar ett ord emot menniskones Son, det skall varda honom förlåtet; men den som häder den Helga Anda, det skall icke förlåtas.

10. Ja iggaüks, kes innimesse Poia wasto rägib ühhe sanna, sellele peab sedda andeks antama; agga sellele, kes pühha Waimo teotab, ei pea sedda mitte andeks antama.

10. Kas tars žodį prieš Žmogaus Sūnų, tam bus atleista, o kas piktžodžiaus Šventajai Dvasiai, tam nebus atleista.

10. Und wer da redet ein Wort wider des Menschen Sohn, dem soll es vergeben werden; wer aber lästert den heiligen Geist, dem soll es nicht vergeben werden.

10. Et quiconque aura parlé contre le Fils de l'homme, il lui sera pardonné; mais à celui qui aura blasphémé contre le Saint-Esprit, il ne sera point pardonné.

10. Y todo aquel que dice palabra contra el Hijo del hombre, le será perdonado; mas al que blasfemare contra el Espíritu Santo, no le será perdonado.

10 En een iegelijk, die enig woord spreken zal tegen den Zoon des mensen, het zal hem vergeven worden; maar wie tegen den Heiligen Geest gelasterd zal hebben, dien zal het niet vergeven worden.

10. I każdemu, kto by mówił słowo przeciwko Synowi człowieczemu, będzie mu odpuszczone: ale temu, kto by przeciwko Duchowi Świętemu bluźnił, nie będzie odpuszczone.

10. És ha valaki valamit mond az embernek [9†] Fia ellen, megbocsáttatik annak; de annak, a ki a Szent Lélek ellen szól káromlást, meg nem bocsáttatik.

10 И всякому, кто скажет слово на Сына Человеческого,прощено будет; а кто скажет хулу на Святаго Духа, тому не простится.

10. І всякий, хто скаже слово на Сина чоловічого, простить ся йому; хто ж на сьвятого Духа хулив, не простить ся.

11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;

11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja viranomaisten eteen, älkää murehtiko miten tai mitä vastaisitte puolestanne tai mitä sanoisitte,

11. Kuin he teitä vetävät synagogiin, esivallan ja valtamiesten eteen, niin älkäät murehtiko, kuinka taikka mitä teidän edestänne vastaaman pitää, eli mitä teidän pitää sanoman.

11. COsca he teitä wiettelewät heidän Synagogijns Esiwallan ja waldamiesten eteen nijn älkät murehtico cuinga taicka mitä te wastatta eli mitä teidän pitä sanoman:

11. Coska he nyt teite edesweteuet heiden Sinagogins/ Esiuallan ia Waldamiesten eten/ nin elket murectiko/ quinga taicka mite te wastatta/ eli mite teiden sanoman pite/ (Koska he nyt teitä edeswetäwät heidän synagogiinsa/ Esiwallan ja waltamiesten eteen/ niin älkäät murehtiko/ kuinka taikka mitä te wastaatte/ eli mitä teidän sanoman pitää/)

11. ὅταν δὲ προσφέρωσιν ὑμᾶς ἐπὶ τὰς συναγωγὰς καὶ τὰς ἀρχὰς καὶ τὰς ἐξουσίας, μὴ μεριμνᾶτε πῶς ἢ τί ἀπολογήσησθε ἢ τί εἴπητε·

11. οταν δε προσφερωσιν υμας επι τας συναγωγας και τας αρχας και τας εξουσιας μη μεριμνατε πως η τι απολογησησθε η τι ειπητε 11. otan de prosferosin υmas epi tas sυnagogas kai tas archas kai tas eksoυsias me merimnate pos e ti apologesesthe e ti eipete

11 But whenever they bring you° in front of the synagogues and the rulers and the authorities, do° not be anxious (concerning) how, or what you° should (need to) make a defense, or what you° should say,

11. And when they bring you unto the synagogues, and unto magistrates, and powers, take ye no thought how or what thing ye shall answer, or what ye shall say:

11. Men naar de føre Eder frem for Synagoger og Øvrigheder og de Vældige, da bekymrer Eder ikke, hvorledes eller hvad I skulle tale til Eders forsvar, eller hvad I skulle sige;

11. När de nu draga eder fram i Synagogorna, och för Öfverheten, och för de väldiga; hafver ingen omsorg, hvad och huruledes I svara, eller hvad I säga skolen;

11. Agga kui nemmad teid wiwad koggodusse-koddadesse, ja üllematte ja wallitsejatte ette, siis ärge murretsege mitte, kuida ehk mis teie enneste eest peate wastama, ehk mis teie peate ütlema:

11. Kai jie ves jus į sinagogas, pas valdininkus ar vyresnybes, nesirūpinkite, kaip ar ką atsakysite ir ką kalbėsite,

11. Wenn sie euch aber führen werden in ihre Schulen und vor die Obrigkeit und vor die Gewaltigen, so sorget nicht, wie oder was ihr antworten oder was ihr sagen sollt;

11. Quand on vous mènera dans les synagogues et devant les magistrats et les autorités, ne vous mettez point en peine de quelle manière vous répondrez pour votre défense, ni de ce que vous aurez à dire;

11. Y cuando os trajeren a las sinagogas, y a los magistrados y potestades, no estéis solícitos como, o qué hayáis de responder, o qué hayáis de decir.

11 En wanneer zij u heenbrengen zullen in de synagogen, en tot de overheden en de machten, zo zijt niet bezorgd, hoe of wat gij tot verantwoording zeggen, of wat gij spreken zult;

11. A gdy was będą wodzić do bóżnic, i do przełożonych, i do zwierzchności, nie troszczcie się, jako i co byście ku obronie odpowiedzieć, albo co byście mówić mieli.

11. Mikor pedig a zsinagógákba visznek benneteket, és a fejedelmek és hatalmasságok elé, ne aggodalmaskodjatok, [10†] mimódon vagy mit szóljatok védelmetekre, vagy mit mondjatok;

11 Когда же приведут вас в синагоги, к начальствам ивластям, не заботьтесь, как или что отвечать, или что говорить,

11. Коли ж приведуть вас у школи, та до урядів, та до властей, не дбайте про те, як або чим боронити метесь, або що казати мете:

12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."

12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."

12. Sillä Pyhä Henki opettaa teitä sillä hetkellä, mitä teidän tulee sanoa.

12. Sillä Pyhä Hengi opetta teitä sillä hetkellä mitä teidän tule sanoa.

12. Sille ette pyhe Hengi opetapi teien sille hetkelle/ mite teiden tule sanoa. (Sillä että Pyhä Henki opettapi teidän sillä hetkellä/ mitä teidän tulee sanoa.)

12. τὸ γὰρ ἅγιον Πνεῦμα διδάξει ὑμᾶς ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἃ δεῖ εἰπεῖν.

12. το γαρ αγιον πνευμα διδαξει υμας εν αυτη τη ωρα α δει ειπειν 12. to gar agion pneυma didaksei υmas en aυte te ora a dei eipein

12 for* the Holy Spirit will teach you° in that same hour what it is essential (for you°) to say.

12. For the Holy Ghost shall teach you in the same hour what ye ought to say.

12. thi den Hellig Aand skal lære Eder i den samme Stund, hvad I bør sige.

12. Ty den Helge Ande skall lära eder, i samma stundene, hvad I säga skolen.

12. Sest pühha Waim peab teid selsammal tunnil öppetama, mis teie peate räkima.

12. nes Šventoji Dvasia tą pačią valandą pamokys jus, ką kalbėti’‘.

12. denn der heilige Geist wird euch zu derselben Stunde lehren, was ihr sagen sollt.

12. Car le Saint-Esprit vous enseignera en ce même instant ce qu'il faudra dire.

12. Porque el Espíritu Santo os enseñará en la misma hora lo que será menester decir.

12 Want de Heilige Geest zal u in dezelve ure leren, hetgeen gij spreken moet.

12. Albowiem Duch Święty nauczy was onejże godziny, co byście mówić mieli.

12. Mert a Szent Lélek azon órában megtanít titeket, mit kell mondanotok.

12 ибо Святый Дух научит вас в тот час, что должно говорить.

12. бо сьвятий Дух учити ме вас тієї години, що треба говорити.

13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".

13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi Hänelle: "Opettaja, käske veljeäni jakamaan kanssani perintö."

13. Niin sanoi hänelle yksi kansasta: Mestari, sanos minun veljelleni, että hän jakais minun kanssani perinnön.

13. NIjn sanoi hänelle yxi Canssast: Mestari sanos minun weljelleni että hän jacais minun cansan perinnön.

13. Nin sanoi henelle yxi Canssast/ Mestari/ sanos minun welielleni/ ette hen iacais minun cansan Perimisen. (Niin sanoi hänelle yksi kansasta/ Mestari/ sanos minun weljelleni/ että hän jakaisi minun kanssani perimisen.)

13. Εἶπε δέ τις αὐτῷ ἐκ τοῦ ὄχλου· Διδάσκαλε, εἰπὲ τῷ ἀδελφῷ μου μερίσασθαι τὴν κληρονομίαν μετ’ ἐμοῦ.

13. ειπεν δε τις αυτω εκ του οχλου διδασκαλε ειπε τω αδελφω μου μερισασθαι μετ εμου την κληρονομιαν 13. eipen de tis aυto ek toυ ochloυ didaskale eipe to adelfo moυ merisasthai met emoυ ten kleronomian

13 Now someone out of the crowd said to him, Teacher, tell my brother to divide the inheritance with me.

13. And one of the company said unto him, Master, speak to my brother, that he divide the inheritance with me.

13. Men En af Folket sagde til ham: Mester! siig min Broder, at han skifter Arv med mig.

13. Då sade en af folket till honom: Mästar, säg minom broder, att han byter med mig arfvedelen.

13. Agga üks rahwa seast ütles temmale: Öppetaja, ütle minno wennale, et temma minnoga peab pärrandust jaggama;

13. Vienas iš minios Jam tarė: ‘‘Mokytojau, liepk mano broliui, kad pasidalytų su manimi palikimą’‘.

13. Es sprach aber einer aus dem Volk zu ihm: Meister, sage meinem Bruder, daß er mit mir das Erbe teile.

13. Alors quelqu'un de la troupe lui dit: Maître, dis à mon frère qu'il partage avec moi notre héritage.

13. Y le dijo uno de la compañía: Maestro, dí a mi hermano que parta conmigo la herencia.

13 En een uit de schare zeide tot Hem: Meester, zeg mijn broeder, dat hij met mij de erfenis dele.

13. I rzekł mu niektóry z ludu: Nauczycielu! rzecz bratu memu, aby się ze mną podzielił dziedzictwem.

13. Monda pedig néki egy a sokaság közül: Mester, mondd meg az én testvéremnek, hogy oszsza meg velem az örökséget.

13 Некто из народа сказал Ему: Учитель! скажи брату моему, чтобы он разделил со мною наследство.

13. Каже ж Йому один з народу: Учителю, скажи братові моєму, щоб подїлив ся зо мною наслїддєм.

14 Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"

14 Mutta Jeesus* vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on asettanut minut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"

14. Mutta hän sanoi hänelle: ihminen, kuka pani minun tuomariksi eli jakomieheksi teidän välillänne?

14. Mutta hän sanoi hänelle: ihminen cuca pani minun Duomarixi eli jacomiehexi teidän wälillen?

14. Mutta hen sanoi henelle/ Inhiminen/ cuka minun pani Domarixi eli Perijakaiaxi teiden pälen? (Mutta hän sanoi hänelle/ Ihminen/ kuka minun pani tuomariksi eli perijakajaksi teidän päällen?)

14. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπε, τίς με κατέστησε δικαστὴν ἢ μεριστὴν ἐφ’ ὑμᾶς;

14. ο δε ειπεν αυτω ανθρωπε τις με κατεστησεν δικαστην η μεριστην εφ υμας 14. o de eipen aυto anthrope tis me katestesen dikasten e meristen ef υmas

14 But he said to him, Man, who designated me a justice or a divider over you?

14. And he said unto him, Man, who made me a judge or a divider over you

14. Men han sagde til ham: Menneske! hvo har sat mig til Dommer eller Deler imellem Eder?

14. Sade han till honom: Menniska, ho hafver skickat mig till domare eller skiftare öfver eder.

14. Agga temma ütles temmale: Innimenne, kes mind on kohtomoistiaks ehk jaggajaks teie ülle seädnud?

14. Jis atsakė: ‘‘Žmogau, kas gi mane skyrė jūsų teisėju ar dalytoju?’‘

14. Er aber sprach zu ihm: Mensch, wer hat mich zum Richter oder Erbschichter über euch gesetzt?

14. Mais Jésus lui répondit: O homme, qui m'a établi pour être votre juge, ou pour faire vos partages?

14. Mas él le dijo: Hombre, ¿quién me puso por juez, o partidor sobre vosotros?

14 Maar Hij zeide tot hem: Mens, wie heeft Mij tot een rechter of scheidsman over ulieden gesteld?

14. Ale mu on rzekł: Człowiecze! któż mię postanowił sędzią albo dzielcą między wami?

14. Ő pedig monda néki: Ember, ki tett engem köztetek biróvá vagy osztóvá?

14 Он же сказал человеку тому: кто поставил Меня судить или делить вас?

14. Він же рече йому: Чоловіче, хто настановив мене суддею або дїлителем над вами?

15 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".

15 Ja heille Hän sanoi: "Varokaa ja karttakaa [kaikkea] ahneutta, sillä kenenkään elämä ei edes yltäkylläisyydessä riipu hänen omaisuudestaan."

15. Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on.

15. Ja hän sanoi heille: cadzocat ja cawahtacat ahneutta: sillä ei sijtä eletä että paljo tawarata on.

15. Ja sanoi hen heille/ Catzocat ia cauattacat Ahneudhest/ Sille ettei Inhiminen sijte ele/ ette henelle palio Tauara on. (Ja sanoi hän heille/ Katsokaat ja kawahtakaat ahneudesta/ Sillä ettei ihminen siitä elä/ että hänellä paljon tawaraa on.)

15. εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Ὁρᾶτε καὶ φυλάσσεσθε ἀπὸ πάσης πλεονεξίας· ὅτι οὐκ ἐν τῷ περισσεύειν τινὶ ἡ ζωὴ αὐτοῦ ἐστιν ἐκ τῶν ὑπαρχόντων αὐτοῦ.

15. ειπεν δε προς αυτους ορατε και φυλασσεσθε απο της πλεονεξιας οτι ουκ εν τω περισσευειν τινι η ζωη αυτου εστιν εκ των υπαρχοντων αυτου 15. eipen de pros aυtoυs orate kai fυlassesthe apo tes pleoneksias oti oυk en to perisseυein tini e zoe aυtoυ estin ek ton υparchonton aυtoυ

15 Now he said to them, See° and guard° yourselves from greed, because not to anyone is his life in (the) abundance of his possessions.

15. And he said unto them, Take heed, and beware of covetousness: for a man's life consisteth not in the abundance of the things which he possesseth.

15. Og han sagde til dem: seer til og vogter Eder for Gjerrighed; thi Ingens Liv bestaaer i at have overflødigt Gods.

15. Och han sade till dem: Ser till, och tager eder vara för girighet; ty ens (menniskos) lif hänger icke derpå, att hon många ägodelar hafver.

15. Agga temma ütles neile: Katske, ja hoidke ennast ahnusse eest: sest ükski ei ella ommast warrandussest se läbbi, et temmal wägga paljo on.

15. Jis pasakė jiems: ‘‘Žiūrėkite, saugokitės godumo, nes žmogaus gyvybė nepriklauso nuo jo turto gausos’‘.

15. Und er sprach zu ihnen: Sehet zu und hütet euch vor dem Geiz; denn niemand lebt davon, daß er viele Güter hat.

15. Puis il leur dit: Gardez-vous avec soin de l'avarice; car quoique les biens abondent à quelqu'un, il n'a pas la vie par ses biens.

15. Y les dijo: Mirád, y guardáos de avaricia; porque la vida del hombre no consiste en la abundancia de los bienes que posee.

15 En Hij zeide tot hen: Ziet toe en wacht u van de gierigheid; want het is niet in den overvloed gelegen, dat iemand leeft uit zijn goederen.

15. I rzekł do nich: Patrzcie, a strzeżcie się łakomstwa, gdyż nie w tem, że kto ma obfite majętności, żywot jego zależy.

15. Monda azért nékik: Meglássátok, hogy eltávoztassátok a telhetetlenséget; mert nem [11†] a vagyonnal való bővölködésben van az embernek az ő élete.

15 При этом сказал им: смотрите, берегитесь любостяжания, ибо жизнь человека не зависит от изобилияего имения.

15. Рече ж до них: Остерегайтесь і бережітесь зажерливостї; бо не в тім комусь життє його, щоб надто мати з достатків своїх.

16 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16 Hän puhui heille myös vertauksen sanoen: "Erään rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16. Niin hän sanoi heille vertauksen, sanoen: yhden rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.

16. NIjn hän sanoi heille wertauxen sanoden:

16. Nin hen sanoi heille yhden Wertauxen sanoden. (Niin hän sanoi heille yhden wertauksen sanoen.)

16. Εἶπε δὲ παραβολὴν πρὸς αὐτοὺς λέγων· Ἀνθρώπου τινὸς πλουσίου εὐφόρησεν ἡ χώρα·

16. ειπεν δε παραβολην προς αυτους λεγων ανθρωπου τινος πλουσιου ευφορησεν η χωρα 16. eipen de paraβolen pros aυtoυs legon anthropoυ tinos ploυsioυ eυforesen e chora

16 Now he spoke a parable to them, saying: The farmland of a certain rich man was fertile;

16. And he spake a parable unto them, saying, The ground of a certain rich man brought forth plentifully:

16. Men han talede en Lignelse til dem og sagde: der var en rig Mand, hvis Land havde baaret vel.

16. Och sade han en liknelse till dem, sägandes: Det var en riker man, hvilkens åker bar frukt nog.

16. Agga temma räkis neile ühhe tähhendamisse sanna ja ütles: Ühhe rikka mehhe pöld olli hästi wilja kaswatanud.

16. Jis pasakė jiems palyginimą: ‘‘Vieno turtingo žmogaus laukai davė gausų derlių.

16. Und er sagte ihnen ein Gleichnis und sprach: Es war ein reicher Mensch, das Feld hatte wohl getragen.

16. Et il leur dit cette parabole: Les terres d'un homme riche avaient rapporté avec abondance;

16. Y les dijo una parábola, diciendo: La heredad de un hombre rico había llevado muchos frutos;

16 En Hij zeide tot hen een gelijkenis, en sprak: Eens rijken mensen land had wel gedragen;

16. I powiedział im podobieóstwo, mówiąc: Niektórego człowieka bogatego pole obfity urodzaj przyniosło.

16. És monda nékik egy példázatot, szólván: Egy gazdag embernek bőségesen termett a földje.

16 И сказал им притчу: у одного богатого человека был хороший урожай в поле;

16. Сказав же приповість до них, глаголючи: В одного багатого чоловіка вродила добре земля;

17 Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'

17 Ja hän mietti itsekseen sanoen: ’Mitä teen, sillä minulla ei ole mihin satoni kokoan?'

17. Ja hän ajatteli itsellänsä ja sanoi: mitä minä teen, ettei minulla ole, kuhunka minä kokoon eloni?

17. Oli Ricas mies jonga peldo paljo laiho cannoi ja hän ajatteli idzelläns ja sanoi: mitä minä teen ettei minulla ole cuhunga minä cocon eloni?

17. Oli yxi Ricas mies/ ionga Pelto palio Laiho cannoi/ Ja se aijatteli itzellens ia sanoi/ Mite mine teen? Ettei minulla ole cuhunga cokoon minun Eloni/ (Oli yksi rikas mies/ jonka pelto paljon laihoa kantoi/ Ja se ajatteli itsellensä ja sanoi/ Mitä minä teen? Ettei minulla ole kuhunka kokoan minun eloni/)

17. καὶ διελογίζετο ἐν ἑαυτῷ λέγων· τί ποιήσω, ὅτι οὐκ ἔχω ποῦ συνάξω τοὺς καρπούς μου;

17. και διελογιζετο εν εαυτω λεγων τι ποιησω οτι ουκ εχω που συναξω τους καρπους μου 17. kai dielogizeto en eaυto legon ti poieso oti oυk echo poυ sυnakso toυs karpoυs moυ

17 and he was reasoning in himself, saying, What should I do, because I have nowhere, (in which), I will gather together my fruits?

17. And he thought within himself, saying, What shall I do, because I have no room where to bestow my fruits?

17. Og han tænkte ved sig selv og sagde: hvad skal jeg gjøre? thi jeg har ikke Rum, hvorudi jeg kan samle mine Frugter.

17. Då tänkte han vid sig sjelf, sägandes: Hvad skall jag göra? Ty jag hafver icke, der jag kan lägga mina frukt uti;

17. Ja temma mötles isseenneses ja ütles: Mis pean ma teggema? sest mul ei olle maad, kuhho ma omma wilja woin kokkopanna;

17. Jis ėmė sau vienas svarstyti: ‘Ką man dabar daryti? Neturiu kur sukrauti derliaus’.

17. Und er gedachte bei sich selbst und sprach: Was soll ich tun? Ich habe nicht, da ich meine Früchte hin sammle.

17. Et il raisonnait en lui-même, disant: Que ferai-je? car je n'ai pas assez de place pour serrer ma récolte.

17. Y él pensaba dentro de sí, diciendo: ¿Qué haré, que no tengo donde junte mis frutos?

17 En hij overleide bij zichzelven, zeggende: Wat zal ik doen, want ik heb niet, waarin ik mijn vruchten zal verzamelen.

17. I rozmyślał sam w sobie, mówiąc: Cóż uczynię, gdyż nie mam, gdzie bym zgromadził urodzaje moje?

17. Azért magában okoskodék, mondván: Mit cselekedjem? mert nincs hová takarnom az én termésemet.

17 и он рассуждал сам с собою: что мне делать? некуда мне собрать плодов моих?

17. і думає він сам собі, говорячи: Що менї робити, що не маю куди звезти овощі мої?

18 Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;

18 Niin hän sanoi: 'Tämän teen: revin maahan aittani ja rakennan isommat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyväni,

18. Ja sanoi: sen minä teen: minä maahan jaotan aittani, ja rakennan suuremmat, ja kokoon sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni,

18. Ja sanoi: sen minä teen: minä purgan minun aittani ja rakennan suuremman ja cocon sinne caiken minun tuloni ja hywydeni.

18. ia sanoi/ Sen mine teen/ Mine purghan minun Aittani ia swreman ylesrakena'/ Ja sinne cokoon caiki minun tuloni/ ia minun Hywuydheni. (ja sanoi/ Sen minä teen/ Minä puran minun aittani ja suuremman ylös rakennan/ Ja sinne kokoon kaikki minun tuloni/ ja minun hywyyteni.)

18. καὶ εἶπε· τοῦτο ποιήσω· καθελῶ μου τὰς ἀποθήκας καὶ μείζονας οἰκοδομήσω, καὶ συνάξω ἐκεῖ πάντα τὰ γεννήματά μου καὶ τὰ ἀγαθά μου,

18. και ειπεν τουτο ποιησω καθελω μου τας αποθηκας και μειζονας οικοδομησω και συναξω εκει παντα τα γενηματα μου και τα αγαθα μου 18. kai eipen toυto poieso kathelo moυ tas apothekas kai meizonas oikodomeso kai sυnakso ekei panta ta genemata moυ kai ta agatha moυ

18 And he said, I will be doing this: I will be taking down my barns and build greater (ones.) And I will be gathering together there, all my fruits* (of labor) and my good things.

18. And he said, This will I do: I will pull down my barns, and build greater; and there will I bestow all my fruits and my goods.

18. Og han sagde: dette vil jeg gjøre: jeg vil nedbryde mine Lader og bygge dem større, og jeg vil samle derudi alt det, som mig er voxet, og mit Gods;

18. Och sade: Detta vill jag göra: Jag vill rifva omkull mina lador, och bygga upp större; och dit vill jag församla allt det mig växt är, och mina ägodelar;

18. Siis ütles ta: Sedda tahhan minna tehha: ma tahhan ommad aidad mahhakiskuda ja suremad ehhitada, ja tahhan senna kogguda keik omma wilja ja omma warra,

18. Pagaliau jis tarė: ‘Štai ką padarysiu: nugriausiu savo klojimus, statysiuos didesnius ir į juos sugabensiu visus javus ir visas gėrybes.

18. Und sprach: Das will ich tun: ich will meine Scheunen abbrechen und größere bauen und will drein sammeln alles, was mir gewachsen ist, und meine Güter;

18. Voici, dit-il, ce que je ferai: j'abattrai mes greniers, et j'en bâtirai de plus grands, et j'y amasserai toute ma récolte et tous mes biens.

18. Y dijo: Esto haré: derribaré mis alfolíes, y los edificaré mayores; y allí juntaré todos mis frutos y mis bienes;

18 En hij zeide: Dit zal ik doen; ik zal mijn schuren afbreken, en grotere bouwen, en zal aldaar verzamelen al dit mijn gewas, en deze mijn goederen;

18. I rzekł: To uczynię: Rozwalę gumna moje, a większe pobuduję i zgromadzę tam wszystkie urodzaje moje i dobra moje;

18. És monda: Ezt cselekszem: Az én csűreimet lerontom, és nagyobbakat építek; és azokba takarom minden gabonámat és az én javaimat.

18 И сказал: вот что сделаю: сломаю житницы мои и построю большие, и соберу тудавесь хлеб мой и все добро мое,

18. І каже: От що зроблю: Розберу клунї мої та більші побудую, і звезу туди всї плоди мої і добро моє.

19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.

19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi. Nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.'

19. Ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on pantu paljo hyvyyttä moneksi vuodeksi: lepää, syö, juo, riemuitse.

19. Ja sanon sielulleni: sielu sinulla on suuri wara monexi wuodexi pandu lewä syö juo riemuidze.

19. Ja sanon Sieluleni/ Racas Sielu/ Sinulle ombi swri wara monexi wodexi pandu/ Lewä/ söö/ ioo/ remuitze. (Ja sanon sielulleni/ Rakas sielu/ Sinulla ompi suuri wara moneksi wuodeksi pantu/ Lepää/ syö/ juo/ riemuitse.)

19. καὶ ἐρῶ τῇ ψυχῇ μου· ψυχή, ἔχεις πολλὰ ἀγαθὰ κείμενα εἰς ἔτη πολλά· ἀναπαύου, φάγε, πίε, εὐφραίνου.

19. και ερω τη ψυχη μου ψυχη εχεις πολλα αγαθα κειμενα εις ετη πολλα αναπαυου φαγε πιε ευφραινου 19. kai ero te psυche moυ psυche echeis polla agatha keimena eis ete polla anapaυoυ fage pie eυfrainoυ

19 And I will be saying to my soul, Soul, you have many good things laying up *for many years; rest yourself, eat, drink, (and) be joyous.

19. And I will say to my soul, Soul, thou hast much goods laid up for many years; take thine ease, eat, drink, and be merry.

19. og jeg vil sige til min Sjæl: Sjæl! du har meget Godt i Forraad til mange Aar; giv dig til Ro, æd drik, vær glad.

19. Och säga till min själ: Själ, du hafver mycket godt förvaradt intill mång år; gör dig goda dagar, ät, drick, var glad.

19. Ja tahhan omma hingele öölda: Hing, sul on kokkopandud suur warra mitmeks aastaks: olle nüüd rahhul, sö, jo, ja olle römus.

19. Tuomet sakysiu savo sielai: ‘Siela, tu turi daug gėrybių, sukrautų ilgiems metams. Ilsėkis, valgyk, gerk ir linksminkis!’

19. und will sagen zu meiner Seele: Liebe Seele, du hast einen großen Vorrat auf viele Jahre; habe nun Ruhe, iß, trink und habe guten Mut!

19. Puis je dirai à mon âme: Mon âme, tu as beaucoup de biens en réserve pour plusieurs années; repose-toi, mange, bois et te réjouis.

19. Y diré a mi alma: Alma, muchos bienes tienes en depósito para muchos años: repósate, come, bebe, huélgate.

19 En ik zal tot mijn ziel zeggen: Ziel! gij hebt vele goederen, die opgelegd zijn voor vele jaren, neem rust, eet, drink, wees vrolijk.

19. I rzekę do duszy mojej: Duszo! masz wiele dóbr złożonych na wiele lat; odpocznijże, jedz, pij, bądź dobrej myśli.

19. És ezt mondom az én lelkemnek: Én lelkem, sok javaid vannak sok esztendőre eltéve; [12†] tedd magadat kényelembe, egyél, igyál, gyönyörködjél!

19 и скажу душе моей: душа! много добра лежит у тебя на многие годы: покойся,ешь, пей, веселись.

19. І скажу душі моїй: Душе, маєш багацько добра, зложеного на лїта многі; спочивай, їж, пий, весели ся.

20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Mieletön, tänä yönä sielusi vaaditaan sinulta. Kenelle sitten joutuu se, minkä olet hankkinut?'

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tyhmä! tänä yönä sinun sielus sinulta pois otetaan: kuka ne sitte saa, joita sinä valmistanut olet?

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: sinä tompeli tänä yönä sinun sielus sinulda pois cudzutan cuca ne sijtte saa cuins walmistanut olet?

20. Mutta Jumala sanoi henelle/ Sine tompeli/ Tene ööne sinun Sielus sinulda poiskutzutan/ Cuca ne saapi iotcas walmistanut olet? (Mutta Jumala sanoi hänelle/ Sinä tomppeli/ Tänä yönä sinun sielusi sinulta pois kutsutaan/ Kuka ne saapi jotkas walmistanut olet?)

20. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Θεός· ἄφρον, ταύτῃ τῇ νυκτὶ τὴν ψυχήν σου ἀπαιτοῦσιν ἀπὸ σοῦ· ἃ δὲ ἡτοίμασας τίνι ἔσται;

20. ειπεν δε αυτω ο θεος {VAR1: αφρων } {VAR2: αφρον } ταυτη τη νυκτι την ψυχην σου απαιτουσιν απο σου α δε ητοιμασας τινι εσται 20. eipen de aυto o theos {VAR1: afron } {VAR2: afron } taυte te nυkti ten psυchen soυ apaitoυsin apo soυ a de etoimasas tini estai

20 But God said to him, Fool, your soul is asked back from you in this night, and the things which you prepared, whose will they be?

20. But God said unto him, Thou fool, this night thy soul shall be required of thee: then whose shall those things be, which thou hast provided?

20. Men Gud sagde til ham: du Daare i denne Nat kræves din Sjæl af dig: men hvem skal det høre til, som du har beredt?

20. Men Gud sade till honom: Du dåre, i denna natt skall man kalla dina själ ifrå dig; ho skall då få det du tillredt hafver?

20. Agga Jummal ütles temmale: Sinna meleto, selsinnatsel ösel noutakse siño hing siñult ärra; agga kellele saab, mis sa olled walmistanud?

20. O Dievas jam tarė: ‘Kvaily, dar šiąnakt bus pareikalauta tavo sielos. Kam gi atiteks, ką susikrovei?’

20. Aber Gott sprach zu ihm: Du Narr! diese Nacht wird man deine Seele von dir fordern; und wes wird's sein, das du bereitet hast?

20. Mais Dieu lui dit: Insensé, cette nuit même, ton âme te sera redemandée; et ce que tu as amassé, pour qui sera-t-il?

20. Y díjole Dios: ¡Insensato! esta noche vuelven a pedir tu alma; ¿y lo que has aparejado, cuyo será?

20 Maar God zeide tot hem: Gij dwaas! in dezen nacht zal men uw ziel van u afeisen; en hetgeen gij bereid hebt, wiens zal het zijn?

20. Ale mu rzekł Bóg: O głupi, tej nocy upomnę się duszy twojej od ciebie, a to, coś nagotował, czyjeż będzie?

20. Monda pedig néki az Isten: Bolond, ez éjjel elkérik a te lelkedet te tőled; a miket pedig készítettél, kiéi [13†] lesznek?

20 Но Бог сказал ему: безумный! в сию ночь душу твою возьмут у тебя; кому же достанется то, что ты заготовил?

20. Рече ж йому Бог: Безумний, сієї ночі душу твою візьмуть у тебе; що ж надбав єси, кому буде?

21 Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."

21 Näin on sen, joka kokoaa itselleen, eikä ole rikas Jumalassa."

21. Niin on myös se, joka itsellensä tavaraa kokoo, ja ei ole rikas Jumalassa.

21. Näin myös hänelle käy joca idzellens tawarata coco ja ei ole ricas Jumalas.

21. Nein mös henelle kieupi/ ioca itzellens tauaroitze/ ia ei ole Ricas Jumalan edes. (Näin myös hänelle käypi/ joka itsellensä tawaroitsee/ ja ei ole rikas Jumalan edessä.)

21. οὕτως ὁ θησαυρίζων ἑαυτῷ καὶ μὴ εἰς Θεὸν πλουτῶν.

21. ουτως ο θησαυριζων εαυτω και μη εις θεον πλουτων 21. oυtos o thesaυrizon eaυto kai me eis theon ploυton

21 So is he who is storing up (treasure) for himself, and (is) not rich toward God. {Similar: Mat 6:25-33, Luk 12:22-31}

21. So is he that layeth up treasure for himself, and is not rich toward God.

21. Saaledes den, som samler sig Liggendefæ og er ikke rig i Gud.

21. Alltså går det ock honom, som sig församlar ägodelar, och icke är rik för Gudi.

21. Nenda on selle luggu, kes ennesele warra koggub, ja ei olle rikkas Jummala sees.

21. Taip yra tam, kuris krauna turtus sau, bet nesirūpina tapti turtingas pas Dievą’‘.

21. Also geht es, wer sich Schätze sammelt und ist nicht reich in Gott.

21. Il en est ainsi de celui qui amasse des biens pour lui-même, et qui n'est point riche en Dieu.

21. Así es el que hace para sí tesoro, y no es rico para con Dios.

21 Alzo is het met dien, die zichzelven schatten vergadert, en niet rijk is in God.

21. Takci jest, który sobie skarbi, a nie jest w Bogu bogaty.

21. Így van dolga annak, a ki kincset takar magának, és nem az [14†] Istenben gazdag.

21 Так бывает с тем , кто собирает сокровища для себя, а не в Бога богатеет.

21. Оттак, хто скарбує для себе, а не в Бога багатїє.

22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.

22 Hän sanoi opetuslapsilleen: "Sen vuoksi sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, tai ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne.

22. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko elämästänne, mitä teidän pitä syömän, eikä ruumiistanne, millä te itseänne verhoitatte.

22. NIjn hän sanoi Opetuslapsillens: sentähden sanon minä teille: älkät murehtico teidän elämästän mitä teidän pitä syömän eikä ruumistan millä te sen waatetatte.

22. Nin hen sanoi Opetuslapsillens/ Senteden sanon mine teille/ Elket mwrectico teiden elemen eteen/ mite teiden pite sömen/ Eike mös Rumistan/ mille te sen puetatt. (Niin hän sanoi opetuslapsillensa/ Sentähden sanon minä teille/ Älkäät murehtiko teidän elämän eteen/ mitä teidän pitää syömän/ Eikä myös ruumiistan/ millä te sen puetat.)

22. Εἶπε δὲ πρὸς τοὺς μαθητάς αὐτοῦ· Διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, μὴ μεριμνᾶτε τῇ ψυχῇ ὑμῶν τί φάγητε, μηδὲ τῷ σώματι ὑμῶν τί ἐνδύσησθε.

22. ειπεν δε προς τους μαθητας αυτου δια τουτο υμιν λεγω μη μεριμνατε τη ψυχη υμων τι φαγητε μηδε τω σωματι τι ενδυσησθε 22. eipen de pros toυs mathetas aυtoυ dia toυto υmin lego me merimnate te psυche υmon ti fagete mede to somati ti endυsesthe

22 Now he said to his disciples, Because of this, I am saying to you°, Do° not be anxious for your° life, what you° might eat; nor yet what you° might clothe your° body with.

22. And he said unto his disciples, Therefore I say unto you, Take no thought for your life, what ye shall eat; neither for the body, what ye shall put on.

22. Men han sagde til sine Disciple: derfor siger jeg Eder: bekymrer Eder ikke for Eders Liv, hvad I skulle æde; ikke heller for Legemet, hvad I skulle iføres.

22. Och han sade till sina Lärjungar: Derföre säger jag eder: Hafver icke omsorg för edart lif, hvad I äta skolen; eller för edar kropp, hvad I skolen kläda eder med.

22. Agga temma ütles omma jüngritte wasto: Sepärrast ütlen minna teile: Ärge murretsege mitte omma ello eest, mis teie peate söma, egga ihho eest, mis teie peate selga pannema.

22. Tada Jėzus kalbėjo savo mokiniams: ‘‘Todėl sakau jums: nesirūpinkite savo gyvybe, ką valgysite, nė kūnu, ką vilkėsite.

22. Er sprach aber zu seinen Jüngern: Darum sage ich euch: Sorget nicht für euer Leben, was ihr essen sollt, auch nicht für euren Leib, was ihr antun sollt.

22. Alors il dit à ses disciples: C'est pourquoi, je vous dis, ne soyez point en souci pour votre vie, de ce que vous mangerez; ni pour votre corps, de quoi vous serez vêtus.

22. Y dijo a sus discípulos: Por tanto os digo: No estéis solícitos de vuestra vida, qué comeréis; ni del cuerpo, qué vestiréis.

22 En Hij zeide tot Zijn discipelen: Daarom zeg Ik u: Zijt niet bezorgd voor uw leven, wat gij eten zult, noch voor het lichaam, waarmede gij u kleden zult.

22. I rzekł do uczniów swoich: Dlatego powiadam wam, nie troszczcie się o żywot wasz, co byście jedli, ani o ciało, czem byście się przyodziewali.

22. Monda pedig az ő tanítványainak: Annakokáért mondom néktek, ne aggodalmaskodjatok a [15†] ti éltetek felől, mit egyetek; se a ti testetek felől, mibe öltözködjetek.

22 И сказал ученикам Своим: посему говорю вам, – не заботьтесь для души вашей, что вам есть, нидля тела, во что одеться:

22. Рече ж до учеників своїх: Тим глаголю вам: Не журіть ся душею вашою, що їсти мете, анї тїлом, чим з'одягнетесь.

23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.

23 Sillä Henki on enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet.

23. Henki on enempi kuin ruoka, ja ruumis parempi kuin vaate.

23. Elämä on enämbi cuin ruoca ja ruumis parembi cuin waate.

23. Eleme ombi enämbi quin Roca/ ia Rumis enämbi quin Wate. (Elämä ompi enempi kuin ruoka/ ja ruumis enempi kuin waate.)

23. οὐχὶ ἡ ψυχὴ πλεῖόν ἐστι τῆς τροφῆς καὶ τὸ σῶμα τοῦ ἐνδύματος;

23. η ψυχη πλειον εστιν της τροφης και το σωμα του ενδυματος 23. e psυche pleion estin tes trofes kai to soma toυ endυmatos

23 The life you° (have) is more-than the nourishment, and the body (is more-than) the clothing.

23. The life is more than meat, and the body is more than raiment.

23. Livet er mere end Maden, og Legemet end Klæderne.

23. Lifvet är mer än maten, och kroppen mer än kläden.

23. Ello on ennam kui toidus, ja ihho ennam kui rided.

23. Gyvybė svarbesnė už maistą, o kūnas už drabužį.

23. Das Leben ist mehr denn die Speise, und der Leib mehr denn die Kleidung.

23. La vie est plus que la nourriture, et le corps plus que le vêtement.

23. La vida más es que la comida; y el cuerpo, que el vestido.

23 Het leven is meer dan het voedsel, en het lichaam dan de kleding.

23. Zacniejszy jest żywot, niż pokarm, a ciało, niż odzienie.

23. Az élet több, hogynem az eledel, és a test, hogynem az öltözet.

23 душа больше пищи, и тело – одежды.

23. Душа більша їжі, а тїло одежі.

24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!

24 Katselkaa kaarneita. Eivät ne kylvä eivätkä niitä, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa, vaan Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!

24. Katselkaat kaarneita: ei he kylvä eikä niitä, ei heillä ole myös kellaria eikä aittaa, ja Jumala elättää heidät: kuinka paljoa paremmat te olette kuin linnut?

24. Cadzelcat carneita ei he kylwä eikä nijtä ei heillä ole myös kellarita eikä aitta ja Jumala heidän cuitengin elättä cuinga paljo parammat te oletta cuin linnut?

24. Catzelcat Corppi/ eiuet ne Kylue/ eike mös eloleicka/ ei ole heille mös Kellarite/ eike Aitta/ ia Jumala heite quitengi elette/ Quinga palio paramat te oletta quin Linnut? (Katselkaa korppia/ eiwät ne kylwä/ eikä myös elonleikkaa/ ei ole heille myös kellaria/ eikä aittaa/ ja Jumala heitä kuitenkin elättää/ Kuinka paljon paremmat te olette kuin linnut?)

24. κατανοήσατε τοὺς κόρακας, ὅτι οὐ σπείρουσιν οὐδὲ θερίζουσιν, οἷς οὐκ ἔστι ταμεῖον οὐδὲ ἀποθήκη, καὶ ὁ Θεὸς τρέφει αὐτούς· πόσῳ μᾶλλον ὑμεῖς διαφέρετε τῶν πετεινῶν;

24. κατανοησατε τους κορακας οτι ου σπειρουσιν ουδε θεριζουσιν οις ουκ εστιν ταμειον ουδε αποθηκη και ο θεος τρεφει αυτους ποσω μαλλον υμεις διαφερετε των πετεινων 24. katanoesate toυs korakas oti oυ speiroυsin oυde therizoυsin ois oυk estin tameion oυde apotheke kai o theos trefei aυtoυs poso mallon υmeis diaferete ton peteinon

24 Consider° the ravens, that they do not sow nor reap; they have no storeroom nor a barn, and God nourishes them. How-much more-value do you° rather carry than the birds!

24. Consider the ravens: for they neither sow nor reap; which neither have storehouse nor barn; and God feedeth them: how much more are ye better than the fowls?

24. Giver Agt paa Ravnene, de saae ikke, høste ikke, de have ingen Kjelder og ei Lade, og Gud føder dem alligevel; hvor meget ere I bedre end Fuglene?

24. Ser på korparna; ty de så intet, ej heller uppskära; de hafva hvarken källare eller lado, och Gud föder dem; huru mycket ären I bättre än foglarna?

24. Pange tähhele kaarnaid, sest nemmad ei külwa, egga leika: neil ei olle roa kambrit, egga aita, ja Jummal toidab neid ommeti: kui paljo üllemad ollete teie, kui linnud?

24. Įsižiūrėkite į varnus. Jie nei sėja, nei pjauna, neturi nei sandėlių, nei kluonų, ir Dievas juos maitina. Jūs nepalyginamai vertesni už paukščius!

24. Nehmet wahr der Raben: die sähen nicht, sie ernten auch nicht, sie haben auch keinen Keller noch Scheune; und Gott nährt sie doch. Wie viel aber seid ihr besser denn die Vögel!

24. Considérez les corbeaux; ils ne sèment ni ne moissonnent, et ils n'ont point de cellier ni de grenier, et Dieu les nourrit; combien ne valez-vous pas plus que des oiseaux!

24. Considerád los cuervos, que ni siembran, ni siegan: que ni tienen almacén, ni alfolí; y Dios los alimenta. ¿Cuánto de más estima sois vosotros que las aves?

24 Aanmerkt de raven, dat zij niet zaaien, noch maaien, welke geen spijskamer noch schuur hebben, en God voedt dezelve; hoeveel gaat gij de vogelen te boven?

24. Przypatrzcie się krukom, iż nie sieją ani żną, i nie mają spiżarni, ani gumna, a wżdy je Bóg żywi; czemżeście wy zacniejsi niż ptacy?

24. Tekintsétek meg a hollókat, hogy nem vetnek, sem nem aratnak; kiknek nincs tárházuk, sem csűrük; és az Isten [16†] eltartja őket: mennyivel drágábbak vagytok ti a madaraknál?

24 Посмотрите на воронов: они не сеют, не жнут; нет у них ни хранилищ, ни житниц, и Бог питает их; сколько же вы лучше птиц?

24. Погляньте на круки: що не сїють і не жнуть; у них нї комори, нї клунї, а Бог годує їх; як же більше луччі ви птаства?

25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

25 Kuka teistä voi murehtimisella lisätä mitään* ikäänsä'?

25. Mutta kuka teistä murheellansa voi lisätä varrellensa yhden kyynärän?

25. CUca teistä hänen murehellans woi lisätä hänen warrellens yhdengän kyynärän?

25. Cuca nyt teiste henen murehellans woipi lisete henen wardhellens yhden kynären? (Kuka nyt teistä hänen murheellansa woipi lisätä hänen warrellensa yhden kyynärän?)

25. τίς δὲ ἐξ ὑμῶν μεριμνῶν δύναται προσθεῖναι ἐπὶ τὴν ἡλικίαν αὐτοῦ πῆχυν ἕνα;

25. τις δε εξ υμων μεριμνων δυναται προσθειναι επι την ηλικιαν αυτου πηχυν ενα 25. tis de eks υmon merimnon dυnatai prostheinai epi ten elikian aυtoυ pechυn ena

25 But who out of you°, (by) being anxious, is able to add one cubit upon his stature?

25. And which of you with taking thought can add to his stature one cubit?

25. Men hvo er iblandt Eder, som kan sætte een Alen til sin Væxt, enddog han bekymrer sig derfor?

25. Hvilken af eder kan med sin omsorg föröka till sin växt en aln?

25. Agga, kes on teie seast, kes om̃a murrega ennese pitkusse peäle woib ühhe küünra jätkata?

25. Kas gi iš jūsų galėtų savo rūpesčiu bent per sprindį pridėti sau ūgio?

25. Welcher ist unter euch, ob er schon darum sorget, der da könnte eine Elle seiner Länge zusetzen?

25. Et qui de vous peut, par ses inquiétudes, ajouter une coudée à sa taille?

25. ¿Quién de vosotros podrá con su solicitud añadir a su estatura un codo?

25 Wie toch van u kan, met bezorgd te zijn, een el tot zijn lengte toedoen?

25. I któż z was troskliwie myśląc, może przydać do wzrostu swego łokieć jeden?

25. Kicsoda pedig az közületek, a ki aggodalmaskodásával megnövelheti termetét [17†] egy arasszal?

25 Да и кто из вас, заботясь, может прибавить себе роста хотя на один локоть?

25. Хто ж з вас, журившись, може прибавити до зросту свого один локіть?

26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?

26 Ellette siis voi vähintäkään, miksi murehditte muusta?

26. Sentähden ellette siis voi sitä, mikä vähin on, miksi te muista murehditte?

26. Ellet te sijs woi sitä cuin wähin on mixi te muista murehditta?

26. Ellei te sis woi site quin wähin ombi/ mixi te muista muredhitta? (Ellei te siis woi sitä kuin wähin ompi/ miksi te muista murehditte?)

26. εἰ οὖν οὔτε ἐλάχιστον δύνασθε, τί περὶ τῶν λοιπῶν μεριμνᾶτε;

26. ει ουν ουτε ελαχιστον δυνασθε τι περι των λοιπων μεριμνατε 26. ei oυn oυte elachiston dυnasthe ti peri ton loipon merimnate

26 Therefore, if you° are not able (to add) a little thing, why are you° anxious concerning the rest?

26. If ye then be not able to do that thing which is least, why take ye thought for the rest?

26. Formaae I da ei engang det Mindste, hvi bekymre I Eder for det Øvrige?

26. Kunnen I nu icke det som minst är, hvarföre hafven I då omsorg för det andra?

26. Kui teie nüüd keigewähhemat ei woi, mis teie siis murretsete mu asjade eest?

26. Jei tad jūs nesugebate padaryti net mažmožio, tai kam rūpinatės kitais dalykais?

26. So ihr denn das Geringste nicht vermöget, warum sorgt ihr für das andere?

26. Si donc vous ne pouvez pas même les plus petites choses, pourquoi vous inquiétez-vous du reste?

26. Pues si no podéis aun lo que es menos, ¿para qué estaréis solícitos de lo de más?

26 Indien gij dan ook het minste niet kunt, wat zijt gij voor de andere dingen bezorgd?

26. Ponieważ tedy i najmniejszej rzeczy nie przemożecie, czemuż się o inne troszczycie?

26. Annakokáért ha a mi legkisebb dolog, azt sem tehetitek, mit aggodalmaskodtok a többi felől?

26 Итак, если и малейшего сделать не можете, что заботитесь о прочем?

26. Коли ж ви й найменьшого не можете, то чого про инше журитесь?

27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossaan ollut vaatetettu niin kuin yksi niistä.

27. Katselkaat kukkasia, kuinka ne kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää; ja minä sanon teille: ei Salomo kaikessa kunniassansa niin ollut vaatetettu kuin yksi heistä.

27. Cadzelcat cuckaisita cuinga he caswawat ei he työtä tee eikä kehrä: ja minä sanon teille: ettei Salomon caikes hänen cunniasans nijn ollut waatetettu cuin yxi heistä.

27. Catzelcat Cuckaisita quinga he caswauat/ Ei ne tötetee/ eike mös kehrä/ Nin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans nin ollut watittu quin yxi nijste. (Katselkaat kukkaisia kuinka ne kaswawat/ Ei ne työtä tee/ eikä myös kehrää/ Niin sanon minä teille/ ettei Salomon kaikessa hänen kunniassansa niin ollut waatettu kuin yksi niistä.)

27. κατανοήσατε τὰ κρίνα πῶς αὐξάνει· οὐ κοπιᾷ οὐδὲ νήθει· λέγω δὲ ὑμῖν, οὐδὲ Σολομὼν ἐν πάσῃ τῇ δόξῃ αὐτοῦ περιεβάλετο ὡς ἓν τούτων.

27. κατανοησατε τα κρινα πως αυξανει ου κοπια ουδε νηθει λεγω δε υμιν ουδε σολομων εν παση τη δοξη αυτου περιεβαλετο ως εν τουτων 27. katanoesate ta krina pos aυksanei oυ kopia oυde nethei lego de υmin oυde solomon en pase te dokse aυtoυ perieβaleto os en toυton

27 Consider° the lilies, somehow they grow. They do not labor nor do they spin; yet I say to you°, Even Solomon in all his glory, was not dressed like one of these.

27. Consider the lilies how they grow: they toil not, they spin not; and yet I say unto you, that Solomon in all his glory was not arrayed like one of these.

27. Giver Agt paa Lilierne, hvorledes de voxe; de arbeide ikke, spinde ei heller; men jeg siger Eder: end ikke Salomon i al sin Herlighed var klædt som een af dem.

27. Ser på liljorna, huru de växa; de arbeta intet, och ej heller spinna; men jag säger eder: Icke Salomon i all sin härlighet var så klädd, som en af dem.

27. Pange lillikessi tähhele, kuida nemmad kaswawad: nemmad ei te tööd, egga kedra; agga minna ütlen teile: egga Salomon keige omma au sees es olle mitte nenda ehhitud, kui üks neistsinnatsist.

27. Įsižiūrėkite, kaip auga lelijos. Jos nesidarbuoja ir neaudžia, bet sakau jums: nė Saliamonas visoje savo šlovėje nebuvo taip pasipuošęs kaip kiekviena iš jų.

27. Nehmet wahr der Lilien auf dem Felde, wie sie wachsen: sie arbeiten nicht, auch spinnen sie nicht. Ich sage euch aber, daß auch Salomo in aller seiner Herrlichkeit nicht ist bekleidet gewesen als deren eines.

27. Considérez comment les lis croissent; ils ne travaillent ni ne filent; cependant, je vous dis que Salomon même, dans toute sa gloire, n'a point été vêtu comme l'un d'eux.

27. Considerád los lirios, como crecen: no labran, ni hilan; y os digo, que ni Salomón con toda su gloria se vistió como uno de ellos.

27 Aanmerkt de lelien, hoe zij wassen; zij arbeiden niet, en spinnen niet; en Ik zeg u: ook Salomo in al zijn heerlijkheid is niet bekleed geweest als een van deze.

27. Przypatrzcie się lilijom, jako rosną, nie pracują, ani przędą; a powiadam wam, że ani Salomon we wszystkiej sławie swojej nie był tak przyodziany, jako jedna z tych.

27. Tekintsétek meg a liliomokat, mimódon növekednek: nem fáradoznak és nem fonnak: de mondom néktek: Salamon minden ő dicsőségében sem öltözött úgy, mint ezek közül egy.

27 Посмотрите на лилии, как они растут: не трудятся, не прядут; но говорю вам, что и Соломон во всей славе своей не одевался так, как всякая из них.

27. Погляньте на лилії, як вони ростуть: не працюють і не прядуть; глаголю ж вам, що й Соломон у всїй славі своїй не з'одягав ся, як одна з сих.

28 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!

28 Jos siis Jumala näin vaatettaa vainion ruohon, joka tänään on ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, vähäuskoiset!

28. Jos siis ruohon, joka tänäpänä kedolla seisoo jo huomenna pätsiin heitetään, Jumala niin vaatettaa, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä te, te vähäuskoiset?

28. JOs sijs ruohon joca tänäpän kedolla seiso ja huomena totton heitetän Jumala nijn waatetta cuinga paljo enämmin hän teidän waatetta te heickouscoiset?

28. Jos sis Rohon ioca tenepene Kedholla seiso/ ia Homen vgnin heiteten Jumala nin watitzepi/ Quinga palio enämin hen teite watitzepi/ O te heickovskoiset? (Joka siis ruohon joka tänäpänä kedolla seisoo/ ja huomen uuniin heitetään Jumala niin waatitseepi/ Kuinka paljon enemmin hän teitä waatitseepi/ Oi te heikkouskoiset?)

28. εἰ δὲ τὸν χόρτον τοῦ ἀγροῦ, σήμερον ὄντα καὶ αὔριον εἰς κλίβανον βαλλόμενον, ὁ Θεὸς οὕτως ἀμφιέννυσι, πόσῳ μᾶλλον ὑμᾶς, ὀλιγόπιστοι;

28. ει δε τον χορτον εν τω αγρω σημερον οντα και αυριον εις κλιβανον βαλλομενον ο θεος ουτως αμφιεννυσιν ποσω μαλλον υμας ολιγοπιστοι 28. ei de ton chorton en to agro semeron onta kai aυrion eis kliβanon βallomenon o theos oυtos amfiennυsin poso mallon υmas oligopistoi

28 But if God so dresses-up the grass in the field, which today is (here) and the next-day is cast into the oven; how-much more (will he clothe) you°, you° of small faith?

28. If then God so clothe the grass, which is to day in the field, and to morrow is cast into the oven; how much more will he clothe you, O ye of little faith?

28. Klæder da Gud Græsset saa som i Dag staaer paa Marken og i Morgen kastes i Ovnen, hvor meget mere Eder, i lidet Troende!

28. Efter nu Gud så kläder gräset, som i dag växer på markene, och i morgon kastas i ugnen; huru mycket mer skall han kläda eder, I klentrogne?

28. Kui nüüd Jummal sedda rohto, mis tänna wäljal on, ja hom̃e ahjo wissatakse, nenda ehhitab; kui paljo ennam teid, teie nödra-usklikkud.

28. Jeigu Dievas taip aprengia laukų žolę, šiandien žaliuojančią, o rytoj metamą į krosnį, tai dar labiau pasirūpins jumis, mažatikiai!

28. So denn das Gras, das heute auf dem Felde steht und morgen in den Ofen geworfen wird, Gott also kleidet, wie viel mehr wird er euch kleiden, ihr Kleingläubigen!

28. Que si Dieu revêt ainsi une herbe qui est aujourd'hui dans les champs, et qui demain sera jetée dans le four, combien plus vous revêtira-t-il, gens de petite foi?

28. Y si así viste Dios a la yerba, que hoy está en el campo, y mañana es echada en el horno, ¿cuánto más a vosotros, hombres de poca fé?

28 Indien nu God het gras dat heden op het veld is, en morgen in den oven geworpen wordt, alzo bekleedt, hoeveel meer u, gij kleingelovigen!

28. A jeźliże trawę, która dziś jest na polu, a jutro będzie w piec wrzucona, Bóg tak przyodziewa, jakoż daleko więcej was, o małowierni!

28. Ha pedig a füvet, mely ma a mezőn van, és holnap kemenczébe vettetik, így ruházza az Isten; mennyivel inkább titeket, ti kicsinyhitűek!

28 Если же траву на поле, которая сегодня есть, а завтра будет брошена в печь, Бог так одевает, то кольми паче вас, маловеры!

28. Коли ж траву, що сьогоднї на полї, а завтра буде в піч укинута, Бог так з'одягає; то як більше вас, маловіри?

29 Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.

29 Älkää etsikö, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä olko levottomia.

29. Sentähden, älkäät etsikö, mitä teidän syömän eli juoman pitää, ja älkäät surulliset olko.

29. Sentähden myös älkät edzikö mitä teidän syömän eli juoman pitä ja älkät epäilkö:

29. Senteden mös te elkette etzikö/ mite teiden sömen eli ioman pite/ ia elket corkiuteen mengö/ (Sentähden myös te älkäätte etsiko/ mitä teidän syömän eli juoman pitää/ ja älkäät korkeuteen menkö/)

29. καὶ ὑμεῖς μὴ ζητεῖτε τί φάγητε καὶ τί πίητε, καὶ μὴ μετεωρίζεσθε·

29. και υμεις μη ζητειτε τι φαγητε η τι πιητε και μη μετεωριζεσθε 29. kai υmeis me zeteite ti fagete e ti piete kai me meteorizesthe

29 And do° not seek what you° might eat or what you° might drink, and do° not be in (anxious) suspense.

29. And seek not ye what ye shall eat, or what ye shall drink, neither be ye of doubtful mind.

29. Derfor spørger og I ikke med Bekymring om, hvad I skulle æde, eller hvad I skulle drikke; og værer ikke vankelmodige.

29. Derföre fråger ock I intet efter, hvad I skolen äta, eller dricka; och farer icke i höjdena;

29. Ja teie, ärge küssige mitte, mis teie peate söma, ehk mis teie peate joma, ja ärge möttelge kaksipiddi.

29. Ir neklausinėkite, ką valgysite ar gersite, ir nesirūpinkite!

29. Darum auch ihr, fraget nicht darnach, was ihr essen oder was ihr trinken sollt, und fahret nicht hoch her.

29. Et ne vous mettez point en peine de ce que vous mangerez, ou de ce que vous boirez, et n'ayez point l'esprit inquiet.

29. Vosotros, pues, no procuréis qué hayais de comer, o qué hayais de beber, y no seais de ánimo dudoso;

29 En gijlieden, vraagt niet, wat gij eten, of wat gij drinken zult; en weest niet wankelmoedig.

29. Wy tedy nie pytajcie się, co byście jeść, albo co byście pić mieli, ani wysoko latajcie myślami waszemi.

29. Ti se kérdezzétek, mit [18†] egyetek vagy mit igyatok; és ne kételkedjetek.

29 Итак, не ищите, что вам есть, или что пить, и не беспокойтесь,

29. І ви не шукайте що вам їсти, або що пити, й не несїтесь (високо);

30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.

30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanat tavoittelevat. Mutta Isänne tietää, että näitä tarvitsette.

30. Sillä näitä kaikkia pakanat maailmassa pyytävät; mutta teidän Isänne tietää, että te näitä tarvitsette.

30. Sillä näitä caickia pacanat mailmas pyytäwät.

30. Sille neinen caikein ielken pacanat mailmas seisouat. (Sillä näiden kaikkein jälkeen pakanat maailmassa seisowat.)

30. ταῦτα γὰρ πάντα τὰ ἔθνη τοῦ κόσμου ἐπιζητεῖ· ὑμῶν δὲ ὁ πατὴρ οἶδεν ὅτι χρῄζετε τούτων·

30. ταυτα γαρ παντα τα εθνη του κοσμου επιζητει υμων δε ο πατηρ οιδεν οτι χρηζετε τουτων 30. taυta gar panta ta ethne toυ kosmoυ epizetei υmon de o pater oiden oti chrezete toυton

30 For* the nations of the world are seeking after all these things, but your° Father knows that you° have need of these things.

30. For all these things do the nations of the world seek after: and your Father knoweth that ye have need of these things.

30. Thi efter alt Saadant søge Hedningerne i Verden; men Eders Fader veed, at I have det behov.

30. Ty efter allt detta söka Hedningarna i verldene; men edar Fader vet väl, att I sådant behöfven;

30. Sest sedda keik noudwad ma-ilma pagganad takka; agga teie Issa teab, et teile sedda tarwis lähhäb.

30. Visų tų dalykų ieško šio pasaulio pagonys. O jūsų Tėvas žino, kad viso to jums reikia.

30. Nach solchem allen trachten die Heiden in der Welt; aber euer Vater weiß wohl, das ihr des bedürfet.

30. Car ce sont les nations du monde qui recherchent toutes ces choses; et votre Père sait que vous en avez besoin;

30. Porque todas estas cosas las gentes del mundo las buscan; que vuestro Padre sabe que habéis menester estas cosas.

30 Want al deze dingen zoeken de volken der wereld; maar uw Vader weet, dat gij deze dingen behoeft.

30. Albowiem tego wszystkiego narody świata szukają; aleć Ojciec wasz wie, że tego potrzebujecie.

30. Mert mind ezeket a világi pogányok kérdezik; a ti Atyátok pedig tudja, hogy néktek szükségetek van ezekre.

30 потому что всего этого ищут люди мира сего; ваш же Отец знает, что вы имеете нужду в том;

30. того бо всього народи сьвіту шукають; Отець же ваш знає, що треба вам сього.

31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.

31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin kaikki nämä annetaan teille lisäksi.

31. Vaan paremmin etsikäät Jumalan valtakuntaa, niin nämät kaikki teille annetaan.

31. Mutta teidän Isän tietä että te näitä tarwidzetta. Waan parammin edzikät Jumalan waldacunda nijn nämät caicki teille tapahtuwat.

31. Mutta teiden Isen tiete ette te neite taruitzett. Wan paramin etziket Jumalan Waldakunnan ielken/ nin nemet caiki teille tygelangeuat. (Mutta teidän Isän tietää että te näitä tarwitsette. Waan paremmin etsikäät Jumalan waltakunnan jälkeen/ niin nämät kaikki teille tykö lankeawat.)

31. πλὴν ζητεῖτε τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ, καὶ ταῦτα πάντα προστεθήσεται ὑμῖν.

31. πλην ζητειτε την βασιλειαν του θεου και ταυτα παντα προστεθησεται υμιν 31. plen zeteite ten βasileian toυ theoυ kai taυta panta prostethesetai υmin

31 However, seek° the kingdom of God and all these things will be added to you°.

31. But rather seek ye the kingdom of God; and all these things shall be added unto you.

31. Søger heller Guds Rige. saa skulle alle disse Ting tillægges Eder.

31. Utan söker heldre efter Guds rike, så faller eder allt detta till.

31. Ommeti noudke Jummala riki, ja sedda keik peab teile jure antama.

31. Verčiau ieškokite Jo karalystės, o visa tai bus jums pridėta.

31. Doch trachtet nach dem Reich Gottes, so wird euch das alles zufallen.

31. Cherchez plutôt le royaume de Dieu, et toutes ces choses vous seront données par-dessus.

31. Mas procurád el reino de Dios, y todas estas cosas os serán añadidas.

31 Maar zoekt het Koninkrijk Gods, en al deze dingen zullen u toegeworpen worden.

31. Owszem szukajcie królestwa Bożego, a to wszystko będzie wam przydane.

31. Csak keressétek az Isten országát, [19†] és ezek [20†] mind megadatnak néktek.

31 наипаче ищите Царствия Божия, и это все приложится вам.

31. Лучче шукайте царства Божого, а се все додасть ся вам.

32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.

32 Älä pelkää, pieni lauma, sillä Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.

32. Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan.

32. Älä pelkä piscuinen lauma sillä teidän Isällän on hywä tahto anda teille waldacunda.

32. ELE Pelke piskurainen Lauma/ Sille ette teiden Isen hyue tachto ombi andaman teille waldakunda * (Älä pelkaa piskuruinen lauma/ Sillä että teidän Isän hywä tahto ompi antaman teille waltakunta.)

32. Μὴ φοβοῦ τὸ μικρὸν ποίμνιον· ὅτι εὐδόκησεν ὁ πατὴρ ὑμῶν δοῦναι ὑμῖν τὴν βασιλείαν.

32. μη φοβου το μικρον ποιμνιον οτι ευδοκησεν ο πατηρ υμων δουναι υμιν την βασιλειαν 32. me foβoυ to mikron poimnion oti eυdokesen o pater υmon doυnai υmin ten βasileian

32 Do not fear, little flock, because your° Father is delighted to give you° the kingdom.

32. Fear not, little flock; for it is your Father's good pleasure to give you the kingdom.

32. Frygt ikke, du lille Hjord! thi det er Eders Fader behageligt at give Eder Riget.

32. Frukta dig icke, du klene hjord; ty edar Faders godvilje är så, att han vill gifva eder riket.

32. Ärra karda mitte, sinna pissokenne karjoke, sest teie Issa hea meel on, teile kuñingriki anda.

32. Nebijok, mažoji kaimene: jūsų Tėvas panorėjo duoti jums karalystę!’‘

32. Fürchte dich nicht, du kleine Herde! denn es ist eures Vaters Wohlgefallen, euch das Reich zu geben.

32. Ne crains point, petit troupeau; car il a plu à votre Père de vous donner le royaume.

32. No temáis, oh manada pequeña, porque al Padre ha placido daros el reino.

32 Vreest niet, gij klein kuddeken, want het is uws Vaders welbehagen, ulieden het Koninkrijk te geven.

32. Nie bój się, o maluczkie stadko! albowiem się upodobało Ojcu waszemu, dać wam królestwo.

32. Ne félj te kicsiny nyáj; mert tetszett a ti Atyátoknak, hogy néktek adja [21†] az országot.

32 Не бойся, малое стадо! ибо Отец ваш благоволил дать вам Царство.

32. Не лякай ся, мале стадо: бо вподобалось Отцеві вашому дати вам царство.

33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.

33 Myykää, mitä teillä on ja antakaa almuja, tehkää itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, missä varas ei tule lähelle eikä koi turmele.

33. Myykäät, mitä teillä on, ja antakaat almua. Tehkäät teillenne säkit, jotka ei vanhene, puuttumatoin tavara taivaissa, kuhunka ei varas ulotu, ja kusssa ei koi raiskaa.

33. Myykät mitä teillä on ja andacat almua. Tehkät teillen Säkit jotca ei wanhane tehkät puuttumatoin tawara Taiwahis cuhunga ei waras ulotu eikä coi raisca.

33. Myyke mite teille ombi/ ia andacat Almuisat. Tehcket teillen Säckit iotca ei wanhane ychten puuttumattoman Tauaran Taiuahis/ Cuhunga ei warghas wlotu/ eike Coi raiska. (Myykää mitä teillä ompi/ ja antakaat almuset. Tehkäät teillen säkit jotka ei wanhene yhtään puuttumattoman tawaran taiwahissa/ Kuhunka ei waras ulotu/ eikä koi raiskaa.)

33. πωλήσατε τὰ ὑπάρχοντα ὑμῶν καὶ δότε ἐλεημοσύνην. ποιήσατε ἑαυτοῖς βαλάντια μὴ παλαιούμενα, θησαυρὸν ἀνέκλειπτον ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ὅπου κλέπτης οὐκ ἐγγίζει οὐδὲ σὴς διαφθείρει·

33. πωλησατε τα υπαρχοντα υμων και δοτε ελεημοσυνην ποιησατε εαυτοις βαλαντια μη παλαιουμενα θησαυρον ανεκλειπτον εν τοις ουρανοις οπου κλεπτης ουκ εγγιζει ουδε σης διαφθειρει 33. polesate ta υparchonta υmon kai dote eleemosυnen poiesate eaυtois βalantia me palaioυmena thesaυron anekleipton en tois oυranois opoυ kleptes oυk eggizei oυde ses diaftheirei

33 Sell° your° possessions and give° (as) charity; make*° for yourselves money-bags which do not become-obsolete, an unfailing treasure in the heavens, where no thief draws near, nor moth corrupts.

33. Sell that ye have, and give alms; provide yourselves bags which wax not old, a treasure in the heavens that faileth not, where no thief approacheth, neither moth corrupteth.

33. Sølger hvad I have, og giver Almisse! Gjører Eder Poser, som ikke bliver gamle, et Liggendefæ, som ikke forgaaer, i Himlene, hvor ingen Tyv kommer til, og intet Møl fordærver.

33. Säljer hvad I hafven, och gifver almoso; görer eder säcker, som icke föråldras; en skatt, som aldrig minskas i himmelen, der tjufven aldrig tillkommer, ej heller någor mal förderfvar.

33. Müge ärra, mis teil on, ja andke armust waestele andid; tehke ennestele kukrud, mis ei lähhä wannaks: saatke ennestele warrandust taewas, mis ei wähhene, kuhho warras liggi ei sa, egga mis koi ei rikku.

33. ‘‘Parduokite savo turtą ir aukokite gailestingumo aukas. Įsitaisykite sau piniginių, kurios nesusidėvi, kraukite nenykstantį turtą danguje, kur joks vagis neprieina ir kandys nesuėda.

33. Verkaufet, was ihr habt, und gebt Almosen. Machet euch Beutel, die nicht veralten, einen Schatz, der nimmer abnimmt, im Himmel, da kein Dieb zukommt, und den keine Motten fressen.

33. Vendez ce que vous avez, et le donnez en aumônes; faites-vous des bourses qui ne s'usent point, un trésor dans les cieux qui ne manque jamais, d'où les voleurs n'approchent point, et où la teigne ne gâte rien.

33. Vendéd lo que poseéis, y dad limosna: hacéos bolsas que no se envejecen, tesoro en los cielos que nunca falte: donde ladrón no llega, ni polilla corrompe.

33 Verkoopt hetgeen gij hebt, en geeft aalmoes. Maakt uzelven buidels, die niet verouden, een schat, die niet afneemt, in de hemelen, daar de dief niet bijkomt, noch de mot verderft.

33. Sprzedawajcie majętności wasze, a dawajcie jałmużnę; gotujcie sobie mieszki, które nie wiotszeją, skarb, którego nie ubywa w niebiesiech, gdzie złodziej przystępu nie ma, ani mól psuje.

33. Adjátok el [22†] a mitek van, és adjatok alamizsnát; szerezzetek magatoknak oly erszényeket, melyek meg nem avúlnak, elfogyhatatlan [23†] kincset a mennyországban, a hol a tolvaj hozzá nem fér, sem a moly meg nem emészti.

33 Продавайте имения ваши и давайте милостыню. Приготовляйте себе влагалища не ветшающие, сокровище неоскудевающее нанебесах, куда вор не приближается и где моль не съедает,

33. Продавайте достатки ваші, і подавайте милостиню; робіть собі сакви, що не ветшають, скарб, що не вбавляєть ся на небесах, де злодїй не приступає, анї міль не їсть.

34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

34 Sillä missä aarteenne on, siellä on myös sydämenne."

34. Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.

34. Sillä cusa teidän tawaran on siellä myös on teidän sydämen.

34. Sille cussa teiden Tauaran ombi sielle mös onopi teiden sydhemen. (Sillä kussa teidän tawaran ompi siellä myös ompi teidän sydämen.)

34. ὅπου γάρ ἐστιν ὁ θησαυρὸς ὑμῶν, ἐκεῖ καὶ ἡ καρδία ὑμῶν ἔσται.

34. οπου γαρ εστιν ο θησαυρος υμων εκει και η καρδια υμων εσται 34. opoυ gar estin o thesaυros υmon ekei kai e kardia υmon estai

34 For* where your° treasure is, your° heart will be there also.

34. For where your treasure is, there will your heart be also.

34. Thi hvor Eders Liggendefæ er, der vil og Eders Hjerte være.

34. Ty der edar skatt är, der blifver ock edart hjerta.

34. Sest kus teie warrandus on, seäl on ka teie südda.

34. Nes kur jūsų turtas, ten ir jūsų širdis’‘.

34. Denn wo euer Schatz ist, da wird auch euer Herz sein.

34. Car où est votre trésor, là aussi sera votre cœur.

34. Porque donde está vuestro tesoro, allí también estará vuestro corazón.

34 Want waar uw schat is, aldaar zal ook uw hart zijn.

34. Bo gdzie jest skarb wasz, tam będzie i serce wasze.

34. Mert a hol van [24†] a ti kincsetek, ott van a ti szívetek is.

34 ибо где сокровище ваше, там и сердце ваше будет.

34. Де бо скарб ваш, там і серце ваше буде.

35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;

35 Olkoot kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa.

35. Olkoon teidän kupeenne vyötetyt ja teidän kynttilänne sytytetyt.

35. OLcon teidän cupen wyötetyt ja teidän kyntilänne sytytetyt:

35. Olcoon teiden Solinna wötetyt/ ia teiden Kyntelet sytytetyt/ (Olkoon teidän kupeenne wyötetyt/ ja teidän kynttilät sytytetyt/)

35. Ἔστωσαν ὑμῶν αἱ ὀσφύες περιεζωσμέναι καὶ οἱ λύχνοι καιόμενοι·

35. εστωσαν υμων αι οσφυες περιεζωσμεναι και οι λυχνοι καιομενοι 35. estosan υmon ai osfυes periezosmenai kai oi lυchnoi kaiomenoi

35 Let your° loins be girded, and your° lamps burning;

35. Let your loins be girded about, and your lights burning;

35. Eders Lænder være ombundne, og Eders Lys brændende.

35. Låter edra länder vara omgjordade, och edor ljus brinnande;

35. Teie niuded olgo wöga ümberpandud, ja teie küünlad pöllego,

35. ‘‘Tebūna jūsų strėnos sujuostos ir žiburiai uždegti,

35. Lasset eure Lenden umgürtet sein und eure Lichter brennen

35. Que vos reins soient ceints, et vos lampes allumées.

35. Estén ceñidos vuestros lomos, y vuestras luces encendidas;

35 Laat uw lendenen omgord zijn, en de kaarsen brandende.

35. Niech będą przepasane biodra wasze, i świece zapalone.

35. Legyenek a ti derekaitok [25†] felövezve, és szövétnekeitek meggyújtva;

35 Да будут чресла ваши препоясаны и светильники горящи.

35. Нехай будуть поясницї ваші підперезані, і сьвітильники позасьвічувані,

36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

36 Olkaa niitten ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palaa häistä, jotta he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti hänelle avaisivat.

36. Ja olkaat te niiden ihmisten kaltaiset, jotka odottavat Herraansa häistä palajavan: että kuin hän tulee ja kolkuttaa, niin he hänelle avaavat.

36. Ja olcat nijden ihmisten caltaiset jotca heidän Herrans odottawat häistä palajawan että cosca hän tule ja colcutta nijn he cohta hänelle awawat.

36. Ja olcatta ninen Inhimisten caltaiset iotca heiden Herrans odhottauat coska hen Häistä palaiapi/ Ette coska hen tulepi ia pälecolkutta/ nin he cocta henen etens awauat. (Ja olkaatte niiden ihmisten kaltaiset jotka heidän Herrans odottawat koska hän häistä palajaapi/ Että koska hän tuleepi ja päälle kolkuttaa/ niin he kohta hänen eteens awaawat.)

36. καὶ ὑμεῖς ὅμοιοι ἀνθρώποις προσδεχομένοις τὸν κύριον ἑαυτῶν πότε ἀναλύσῃ ἐκ τῶν γάμων, ἵνα ἐλθόντος καὶ κρούσαντος εὐθέως ἀνοίξωσιν αὐτῷ.

36. και υμεις ομοιοι ανθρωποις προσδεχομενοις τον κυριον εαυτων ποτε αναλυσει εκ των γαμων ινα ελθοντος και κρουσαντος ευθεως ανοιξωσιν αυτω 36. kai υmeis omoioi anthropois prosdechomenois ton kυrion eaυton pote analυsei ek ton gamon ina elthontos kai kroυsantos eυtheos anoiksosin aυto

36 and you° yourselves are similar to men waiting for their lord, (as to) when he might vacates from the marriage-feast; in order that (after) he came and knocked, they may immediately open to him,.

36. And ye yourselves like unto men that wait for their lord, when he will return from the wedding; that when he cometh and knocketh, they may open unto him immediately.

36. Og værer ligesom de Mennesker, der vente deres Herre, naar han bryder op fra Brylluppet, paa det, nar han kommer og banker paa, og de strax kunne lade op for ham.

36. Och varer I de menniskor like, som vänta sin herra, då han igenkomma skall ifrå bröllopet; att, när han kommer, och klappar, låta de honom straxt upp.

36. Ja olge teie nende innimeste sarnatsed, kes omma issandat ootwad, millal temma pulmast lahkub, et, kui ta tulleb ja kopputab, nemmad warsi temmale woiwad ust lahti tehha.

36. ir būkite panašūs į žmones, kurie laukia savo šeimininko, grįžtančio iš vestuvių, kad kai tik jis parvyks ir pasibels, tuojau atidarytų.

36. und seid gleich den Menschen, die auf ihren Herrn warten, wann er aufbrechen wird von der Hochzeit, auf daß, wenn er kommt und anklopft, sie ihm alsbald auftun.

36. Et soyez comme des hommes qui attendent que leur maître revienne des noces; afin que quand il viendra et qu'il heurtera à la porte, ils lui ouvrent aussitôt.

36. Y vosotros, semejantes a hombres que esperan cuando su señor ha de volver de las bodas; para que cuando viniere y tocare, luego le abran.

36 En zijt gij den mensen gelijk, die op hun heer wachten, wanneer hij wederkomen zal van de bruiloft, opdat, als hij komt en klopt, zij hem terstond mogen opendoen.

36. A wy bądźcie podobni ludziom oczekującym pana swego, ażeby się wrócił z wesela, żeby gdyby przyszedł, a zakołatał, wnet mu otworzyli.

36. Ti meg hasonlók az olyan emberekhez, a kik az ő urokat [26†] várják, mikor jő meg a menyegzőről, hogy mihelyt megjő és zörget, azonnal megnyissák néki.

36 И вы будьте подобны людям, ожидающим возвращениягосподина своего с брака, дабы, когда придет и постучит,тотчас отворить ему.

36. і ви подобні людям, що дожидають пана свого, коли вертати меть ся з весїлля, щоб, як прийде та постукає, зараз одчинити йому.

37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.

37 Onnellisia ne palvelijat, jotka *heidän herransa* tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.

37. Autuaat ovat ne palveliat, jotka Herra tultuansa löytää valvomasta. Totisesti sanon minä teille: hän sonnustaa itsensä ja asettaa heidät aterioitsemaan, ja tulee ja palvelee heitä.

37. Autuat owat ne palweljat jotca HERra tulduans löytä walwomast. Totisest sanon minä teille: hän sonnusta hänens ja asetta heidän atrioidzeman ja käyden palwele heitä.

37. Autuat ouat ne palueliat iotca HERRA tultuans leutepi waluomast. Totisesta sanon mine teille/ ette hen sonnusta henens ia asetta heidet atrioitzemaan/ ia kieudhen hen paluelepi heite. (Ja olkaatte niiden ihmisten kaltaiset jotka heidän Herraansa odottawat koska hän häistä palajaapi/ Että koska hän tuleepi ja päälle kolkuttaa/ niin he kohta hänen eteensä awaawat.)

37. μακάριοι οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι, οὓς ἐλθὼν ὁ κύριος εὑρήσει γρηγοροῦντας. ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι περιζώσεται καὶ ἀνακλινεῖ αὐτοὺς, καὶ παρελθὼν διακονήσει αὐτοῖς.

37. μακαριοι οι δουλοι εκεινοι ους ελθων ο κυριος ευρησει γρηγορουντας αμην λεγω υμιν οτι περιζωσεται και ανακλινει αυτους και παρελθων διακονησει αυτοις 37. makarioi oi doυloi ekeinoi oυs elthon o kυrios eυresei gregoroυntas amen lego υmin oti perizosetai kai anaklinei aυtoυs kai parelthon diakonesei aυtois

37 The fortunate bondservants, whom the lord, having come (to them), will find watching. Assuredly I am saying to you°, that he will gird himself, and will have them recline (at the meal), and (after) he (has) passed by them, he will be serving them.

37. Blessed are those servants, whom the lord when he cometh shall find watching: verily I say unto you, that he shall gird himself, and make them to sit down to meat, and will come forth and serve them.

37. Salige ere de Tjenere, som Herren finder vaagne, naar han kommer. Sandelig siger jeg Eder, at han skal binde op om sig og sætte dem tilbords, og gaae frem og tjene dem.

37. Salige äro de tjenare, hvilka herren finner vakande, då han kommer; sannerliga säger jag eder: Han skall uppskörta sig, och låta dem sitta till bords, och han skall då gå och tjena dem.

37. Önsad on need sullased, kedda issand tulles leiab walwamast: töest miña ütlen teile, et temma ommad rided wöga kinniseub, ja neid panneb laua jure istma, ja tulleb ja tenib neid.

37. Palaiminti tie tarnai, kuriuos sugrįžęs šeimininkas ras budinčius. Iš tiesų sakau jums: jis susijuos, susodins juos prie stalo ir priėjęs patarnaus jiems.

37. Selig sind die Knechte, die der Herr, so er kommt, wachend findet. Wahrlich, ich sage euch: Er wird sich aufschürzen und wird sie zu Tische setzen und vor ihnen gehen und ihnen dienen.

37. Heureux ces serviteurs que le maître trouvera veillant quand il arrivera! Je vous dis en vérité, qu'il se ceindra, qu'il les fera mettre à table, et qu'il viendra les servir.

37. Bienaventurados aquellos siervos, los cuales, cuando el señor viniere, hallare velando: de cierto os digo, que él se ceñirá, y hará que se sienten a la mesa, y saliendo les servirá.

37 Zalig zijn die dienstknechten, welke de heer, als hij komt, zal wakende vinden. Voorwaar, Ik zeg u, dat hij zich zal omgorden, en zal hen doen aanzitten, en bijkomende, zal hij hen dienen.

37. Błogosławieni oni słudzy, których gdy przyjdzie pan, czujących znajdzie; zaprawdę powiadam wam, iż się przepasze, a posadzi ich za stół, a przechadzając się, będzie im służył.

37. Boldogok azok a szolgák, kiket az úr, mikor haza megy, vigyázva talál: bizony mondom néktek, hogy felövezvén [27†] magát, leülteti azokat, és előjövén, szolgál [28†] nékik.

37 Блаженны рабы те, которых господин, придя, найдетбодрствующими; истинно говорю вам, он препояшется и посадит их, и, подходя, станет служить им.

37. Блаженні слуги ті, котрих, прийшовши пан, знайде їх пильнуючих: істино глаголю вам, що підпережеть ся та й посадовить їх за стіл, і, приступивши, послугувати ме їм.

38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.

38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella yövartiolla ja havaitsee heidän näin valvovan, niin onnellisia ovat ne palvelijat.

38. Ja jos hän tulee toisessa vartiossa, eli kolmannessa vartiossa tulee, ja näin löytää, autuaat ovat ne palvelia.

38. Ja jos hän tule toises wartios eli colmannes wartios ja näin löytä autuat owat ne palweliat.

38. Ja ios hen tulepi toises Waluos/ eli colmannes Waluos/ ia nein leutepi/ Autuat ouat ne palueliat. (Ja jos hän tuleepi toisessa walwossa/ eli kolmannessa walwos/ ja näin löytääpi/ Autuaat owat ne palwelijat.)

38. καὶ ἐὰν ἔλθῃ ἐν τῇ δευτέρᾳ φυλακῇ καὶ ἐν τῇ τρίτῃ φυλακῇ ἔλθῃ καὶ εὕρῃ οὕτω, μακάριοί εἰσιν οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι.

38. και εαν ελθη εν τη δευτερα φυλακη και εν τη τριτη φυλακη ελθη και ευρη ουτως μακαριοι εισιν οι δουλοι εκεινοι 38. kai ean elthe en te deυtera fυlake kai en te trite fυlake elthe kai eυre oυtos makarioi eisin oi doυloi ekeinoi

38 And if he comes in the second watch, and in the third, and should find (them) so, those are fortunate bondservants(.)

38. And if he shall come in the second watch, or come in the third watch, and find them so, blessed are those servants.

38. Og dersom han kommer i den anden Vagt og kommer i den tredie Vagt og finder det saaledes, da ere disse Tjenere salige.

38. Och om han kommer uti den andra väkten, och uti den tredje väkten, och finner så; salige äro de tjenare.

38. Ja kui temma tulleb teisel ö-wahhi korral ja tulleb kolmandamal ö-wahhi korral, ja nenda leiab, önsad on need sullased.

38. Jeigu jis grįžtų antrosios ar trečiosios nakties sargybos metu ir rastų juos budinčius, palaiminti tie tarnai!

38. Und so er kommt in der anderen Wache und in der dritten Wache und wird's also finden: selig sind diese Knechte.

38. Que s'il arrive à la seconde ou à la troisième veille, et qu'il les trouve dans cet état, heureux ces serviteurs-là!

38. Y aunque venga a la segunda vela, y aunque venga a la tercera vela, y los hallare así, bienaventurados son los tales siervos.

38 En zo hij komt in de tweede nacht wake, en komt in de derde wake, en vindt hen alzo, zalig zijn dezelve dienstknechten.

38. A jeźliby przyszedł o wtórej straży, i o trzeciej straży przyszedłliby, a tak by ich znalazł, błogosławieni są oni słudzy.

38. És ha megjő a második őrváltáskor, és ha a harmadik őrváltáskor jő meg, és úgy találja őket, boldogok azok a szolgák!

38 И если придет во вторую стражу, и в третью стражу придет, и найдет их так, то блаженны рабы те.

38. І коли прийде о другій сторожі, або о третій сторожі прийде, і знайде так, блаженні слуги ті.

39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.

39 Mutta se ymmärtäkää, että jos isäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän *valvoisi eikä* sallisi murtautua taloonsa.

39. Mutta se tietäkäät, että jos perheen-isäntä tietäis, millä hetkellä varas on tuleva, tosin hän valvois eikä sallisi huonettansa kaivettaa.

39. Mutta tietkät että jos perhenisändä tiedäis millä hetkellä waras tulis tosin hän walwois eikä sallis huonettans awata.

39. Mutta se te tietkä/ ette ios Perenisende tiedheis mille hetkelle warghas tulis/ tosin hen waluois/ ia ei sallis henen Honetans yleslödhä. (Mutta se te tietkää/ että jos perheenisäntä tietäisi millä hetkellä waras tulisi/ tosin hän walwoisi/ ja ei sallist hänen huonettansa ylös lyödä.)

39. τοῦτο δὲ γινώσκετε ὅτι εἰ ᾔδει ὁ οἰκοδεσπότης ποίᾳ ὥρᾳ ὁ κλέπτης ἔρχεται, ἐγρηγόρησεν ἂν καὶ οὐκ ἂν ἀφῆκε διορυγῆναι τὸν οἶκον αὐτοῦ.

39. τουτο δε γινωσκετε οτι ει ηδει ο οικοδεσποτης ποια ωρα ο κλεπτης ερχεται εγρηγορησεν αν και ουκ αν αφηκεν διορυγηναι τον οικον αυτου 39. toυto de ginoskete oti ei edei o oikodespotes poia ora o kleptes erchetai egregoresen an kai oυk an afeken diorυgenai ton oikon aυtoυ

39 But know° this, that if the householder knew in what hour the thief was coming, he would have watched, and not (have) allowed his house (roof) to be burrowed through.

39. And this know, that if the goodman of the house had known what hour the thief would come, he would have watched, and not have suffered his house to be broken through.

39. Men dette skulle I vide, at dersom Huusbonden vidste, hvad for en Time Tyven vilde komme, da vaagede han og lod ikke bryde ind i sit Huus.

39. Men detta skolen I veta, att, om husbonden visste på hvad stund tjufven komma skulle, förvisso vakade han, och icke tillstadde uppbryta sitt hus.

39. Agga sedda teädke, et kui perremees teaks, mil tunnil warras tulleb, kül temma siis walwaks ja ei lasseks omma koiasse mitte auko kiskuda.

39. Įsidėmėkite: jei šeimininkas žinotų, kurią valandą ateis vagis, budėtų ir neleistų jam įsilaužti į savo namus.

39. Das sollt ihr aber wissen: Wenn ein Hausherr wüßte, zu welcher Stunde der Dieb käme, so wachte er und ließe nicht in sein Haus brechen.

39. Vous savez que si un père de famille était averti à quelle heure un larron doit venir, il veillerait et ne laisserait pas percer sa maison.

39. Esto empero sabéd, que si supiese el padre de familias a qué hora había de venir el ladrón, velaría ciertamente, y no dejaría minar su casa.

39 Maar weet dit, dat, indien de heer des huizes geweten had, in welke ure de dief zou komen, hij zou gewaakt hebben, en zou zijn huis niet hebben laten doorgraven.

39. A to wiedzcie, iżby gdyby wiedział gospodarz, o której godzinie złodziej ma przyjść, wżdyby czuł, a nie dopuściłby podkopać domu swego.

39. Ezt pedig jegyezzétek meg, [29†] hogy ha tudná a ház gazdája, mely órában jő el a tolvaj, vigyázna, és nem engedné, hogy az ő házába törjön.

39 Вы знаете, что если бы ведал хозяин дома, в который час придет вор, то бодрствовал бы и не допустил бы подкопать дом свой.

39. Се ж знайте, що, коли б знав господар, о которій годинї злодїй прийде, пильнував би, й не дав би підкопати господи своєї.

40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

40 Olkaa siis tekin valmiit, sillä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

40. Sentähden olkaat te myös valmiit: sillä, millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.

40. Sentähden olcat walmit: sillä ihmisen Poica tule sillä hetkellä jolla et te luuleckan.

40. Senteden olcata te mös walmit. Sille ette Inhimisen Poica tulepi sille hetkelle/ iolla ette te lulecka. (Sentähden olkaatte te myös walmiit. Sillä että Ihmisen Poika tuleepi sillä hetkellä/ jolla ette te luulekaan.)

40. καὶ ὑμεῖς οὖν γίνεσθε ἕτοιμοι· ὅτι ᾗ ὥρᾳ οὐ δοκεῖτε ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεται.

40. και υμεις ουν γινεσθε ετοιμοι οτι η ωρα ου δοκειτε ο υιος του ανθρωπου ερχεται 40. kai υmeis oυn ginesthe etoimoi oti e ora oυ dokeite o υios toυ anthropoυ erchetai

40 You° therefore, also become° prepared, because in an hour that you° do not think the Son of Man is coming, (he comes).

40. Be ye therefore ready also: for the Son of man cometh at an hour when ye think not.

40. Derfor værer og I beredte; thi Menneskens Søn kommer paa den Time, som I ikke mene.

40. Derföre varer ock I redo; ty den stund, I icke tänken, skall menniskones Son komma.

40. Sepärrast olge teiege walmis, sest innimesse Poeg tulleb sel tunnil, millal teie ei mötle.

40. Todėl ir jūs būkite pasirengę, nes Žmogaus Sūnus ateis tą valandą, kurią nesitikėsite’‘.

40. Darum seid auch ihr bereit; denn des Menschen Sohn wird kommen zu der Stunde, da ihr's nicht meinet.

40. Vous donc aussi, soyez prêts, car le Fils de l'homme viendra à l'heure que vous ne penserez point.

40. Vosotros, pues, también estád apercibidos; porque a la hora que no pensáis, el Hijo del hombre vendrá.

40 Gij dan, zijt ook bereid; want in welke ure gij het niet meent, zal de Zoon des mensen komen.

40. Przetoż i wy bądźcie gotowi; bo o tej godzinie, o której się nie spodziewacie, Syn człowieczy przyjdzie.

40. Ti is azért legyetek készek: mert a mely órában nem [30†] gondolnátok, abban jő el az embernek Fia.

40 Будьте же и вы готовы, ибо, в который час не думаете, приидет Сын Человеческий.

40. Тим і ви будьте готові; бо, котрої години не думаєте, Син чоловічий прийде.

41 Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"

41 Niin Pietari sanoi (Hänelle): "Herra, meillekö sanot tämän vertauksen vai myös kaikille?"

41. Niin sanoi Pietari hänelle: Herra, sanotkos tämän vertauksen meille, eli myös kaikille?

41. NIjn sanoi Petari hänelle: HERra sanockos tämän wertauxen meille eli myös caikille?

41. Nin sanoi Petari henelle/ HERRA/ sanocos temen Wertauxen meille eli mös caickille? (Niin sanoi Petari hänelle/ HERRA/ sanotkos tämän wertauksen meille eli myös kaikille?)

41. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Πέτρος· Κύριε, πρὸς ἡμᾶς τὴν παραβολὴν ταύτην λέγεις ἢ καὶ πρὸς πάντας;

41. ειπεν δε αυτω ο πετρος κυριε προς ημας την παραβολην ταυτην λεγεις η και προς παντας 41. eipen de aυto o petros kυrie pros emas ten paraβolen taυten legeis e kai pros pantas

41 Now Peter said to him, Lord, do you speak this parable to us, or even to all?

41. Then Peter said unto him, Lord, speakest thou this parable unto us, or even to all?

41. Men Peter sagde til ham: Herre! siger du denne Lignelse til os eller ogsaa til Alle?

41. Då sade Petrus till honom: Herre, säger du till oss denna liknelsen, eller ock till alla?

41. Agga Peetrus ütles temma wasto: Issand, ütled sa sedda tähhendamisse sanna meie, woi keikide wasto?

41. Tada Petras paklausė: ‘‘Viešpatie, ar šį palyginimą sakai tik mums, ar visiems?’‘

41. Petrus aber sprach zu ihm: HERR, sagst du dies Gleichnis zu uns oder auch zu allen?

41. Alors Pierre lui dit: Seigneur, est-ce pour nous que tu dis cette parabole, ou est-ce aussi pour tous?

41. Entónces Pedro le dijo: Señor, ¿dices esta parábola a nosotros, o también a todos?

41 En Petrus zeide tot Hem: Heere! zegt Gij deze gelijkenis tot ons, of ook tot allen?

41. I rzekł mu Piotr: Panie! do nasże mówisz to podobieóstwo, czyli do wszystkich?

41. Monda pedig néki Péter: Uram, nékünk mondod-é ezt a példázatot, vagy mindenkinek is?

41 Тогда сказал Ему Петр: Господи! к нам ли притчу сию говоришь, или и ко всем?

41. Каже ж Йому Петр: Господи, чи до нас приповість сю глаголеш, чи до всїх?

42 Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?

42 Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa palveluväkensä ylimmäksi antamaan heille ajallaan ruokaosan?

42. Mutta Herra sanoi: kuka on uskollinen ja toimellinen perheenhaltia, jonka Herra asettaa perheensä päälle, oikialla ajalla määrättyä osaa antamaan.

42. HERra sanoi cuca on uscollinen ja toimellinen Perhenhaldia jonga hänen Herrans asetta perhens päälle oikialla ajalla tarpeita andaman?

42. Nin sanoi HERRA/ Cuka ombi wskolinen ia toimelinen Perenhaltia ionga henen Herrans asetta henen Perehens päle/ ette hen heille oikealla aijalla Taruet andapi/ (Niin sanoi HERRA/ Kuka ompi uskollinen ja toimellinen perheenhaltija jonka hänen Herransa asettaa hänen perheensä päälle/ että hän heille oikealla ajalla. Tarpeet antaapi/)

42. εἶπε δὲ ὁ Κύριος· Τίς ἄρα ἐστὶν ὁ πιστὸς οἰκονόμος καὶ φρόνιμος, ὃν καταστήσει ὁ κύριος ἐπὶ τῆς θεραπείας αὐτοῦ τοῦ διδόναι ἐν καιρῷ τὸ σιτομέτριον;

42. ειπεν δε ο κυριος τις αρα εστιν ο πιστος οικονομος και φρονιμος ον καταστησει ο κυριος επι της θεραπειας αυτου του διδοναι εν καιρω το σιτομετριον 42. eipen de o kυrios tis ara estin o pistos oikonomos kai fronimos on katastesei o kυrios epi tes therapeias aυtoυ toυ didonai en kairo to sitometrion

42 But the Lord said, Who then is the faithful and prudent steward, whom his lord will be designating over his bondservants, to give them their food-allowance in season?

42. And the Lord said, Who then is that faithful and wise steward, whom his lord shall make ruler over his household, to give them their portion of meat in due season

42. Men Herren sagde: hvo er vel den tro og snilde Huusholder, som Herren vil sætte over sit Tyende, at give dem deres tillagte spise i rette Tid?

42. Då sade Herren: Hvar finner man en trogen och snäll skaffare, den hans herre sätter öfver sitt tjenstafolk, att han dem i rättan tid gifver hvad dem behörer?

42. Agga Issand ütles: Kes on nüüd üks ustaw ja moistlik maiapiddaja, kedda issand omma perre ülle panneb, neile öigel aial seätud roga andma?

42. Viešpats atsakė: ‘‘Kas yra tas ištikimas ir sumanus ūkvedys, kurį šeimininkas paskirs vadovauti šeimynai ir deramu laiku duoti jiems skirtą maisto dalį?

42. Der HERR aber sprach: Wie ein großes Ding ist's um einen treuen und klugen Haushalter, welchen der Herr setzt über sein Gesinde, daß er ihnen zur rechten Zeit ihre Gebühr gebe!

42. Et le Seigneur dit: Quel est donc le dispensateur fidèle et prudent, que le maître a établi sur ses domestiques, pour leur donner au temps marqué la mesure ordinaire de blé?

42. Y dijo el Señor: ¿Quién es el mayordomo fiel y prudente, al cual el señor pondrá sobre su familia, para que en tiempo les dé su ración?

42 En de Heere zeide: Wie is dan de getrouwe en voorzichtige huisbezorger, dien de heer over zijn dienstboden zal zetten, om hun ter rechter tijd het bescheiden deel spijze te geven?

42. A Pan rzekł: Któryż tedy jest wierny szafarz i roztropny, którego Pan postanowi nad czeladzią swoją, aby im na czas wydawał obrok naznaczony?

42. Monda pedig az Úr: Kicsoda hát a hű és bölcs sáfár, [31†] kit az úr gondviselővé tőn az ő háza népén, hogy adja ki nékik élelmüket a maga idejében?

42 Господь же сказал: кто верный и благоразумный домоправитель, которого господин поставил над слугами своими раздавать им в свое время меру хлеба?

42. Рече ж Господь: Хто єсть вірний і розумний дворецький, що поставить його пан над челяддю своєю, видавати у пору визначену харч?

43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

43 Onnellinen se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

43. Autuas on se palvelia, jonka Herra tultuansa niin löytää tehneen.

43. Autuas on se palwelia jonga Herra tulduans näin löytä tehnen:

43. Autuas ombi se paluelia ionga Herra tultuans nein leute tekemest/ (Autuas ompi se palwelija jonka Herra tultuansa näin löytää tekemästä/)

43. μακάριος ὁ δοῦλος ἐκεῖνος, ὃν ἐλθὼν ὁ κύριος αὐτοῦ εὑρήσει οὕτω ποιοῦντα.

43. μακαριος ο δουλος εκεινος ον ελθων ο κυριος αυτου ευρησει ποιουντα ουτως 43. makarios o doυlos ekeinos on elthon o kυrios aυtoυ eυresei poioυnta oυtos

43 That fortunate bondservant, whom his lord will find so doing (after) he has come.

43. Blessed is that servant, whom his lord when he cometh shall find so doing.

43. Salig er den Tjener, hvilken hans Herre, naar han kommer, finder at gjøre saaledes.

43. Salig är den tjenaren, den herren finner så göra, då han kommer.

43. Önnis on se sullane, kedda issand tulles nenda leiab teggemast.

43. Palaimintas tarnas, kurį sugrįžęs šeimininkas ras taip darantį.

43. Selig ist der Knecht, welchen sein Herr findet tun also, wenn er kommt.

43. Heureux ce serviteur que son maître trouvera faisant ainsi, quand il arrivera!

43. Bienaventurado aquel siervo, al cual, cuando el señor viniere, hallare haciendo así.

43 Zalig is de dienstknecht, welken zijn heer, als hij komt, zal vinden, alzo doende.

43. Błogosławiony jest on sługa, którego gdyby przyszedł pan jego, znajdzie, że tak czyni;

43. Boldog az a szolga, a kit az ő ura, mikor haza jő, ilyen munkában talál!

43 Блажен раб тот, которого господин его, придя, найдет поступающим так.

43. Блажен слуга той, котрого, пан прийшовши, знайде, що робить так.

44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

44 Totisesti sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

44. Totisesti sanon minä teille: hän asettaa hänen kaiken tavaransa päälle.

44. Totisest sanon minä teille: hän asetta hänen caiken tawarans päälle mitä hänellä on.

44. Totisesta mine sanon teille/ ette hen asetta sen caikein ylitze mite henelle onopi. (Totisesti minä sanon teille/ että hän asettaa sen kaikkein ylitse mitä hänellä ompi.)

44. ἀληθῶς λέγω ὑμῖν ὅτι ἐπὶ πᾶσι τοῖς ὑπάρχουσιν αὐτοῦ καταστήσει αὐτόν.

44. αληθως λεγω υμιν οτι επι πασιν τοις υπαρχουσιν αυτου καταστησει αυτον 44. alethos lego υmin oti epi pasin tois υparchoυsin aυtoυ katastesei aυton

44 Truly I say to you°, that he will be designating him over all his possessions.

44. Of a truth I say unto you, that he will make him ruler over all that he hath.

44. Sandelig siger jeg Eder: han skal sætte ham over alt sit Gods.

44. Sannerliga säger jag eder, han skall sätta honom öfver allt det han äger.

44. Töest minna ütlen teile, et ta tedda keige omma warra ülle panneb.

44. Sakau jums tiesą: jis paskirs jį valdyti visų savo turtų.

44. Wahrlich, ich sage euch: Er wird ihn über alle seine Güter setzen.

44. Je vous dis en vérité, qu'il l'établira sur tout ce qu'il a.

44. En verdad os digo, que él le pondrá sobre todos sus bienes.

44 Waarlijk, Ik zeg ulieden, dat hij hem over al zijn goederen zetten zal.

44. Zaprawdę wam powiadam, że go nad wszystkiemi dobrami swojemi postanowi.

44. Bizony mondom néktek, hogy minden jószága felett gondviselővé teszi őt.

44 Истинно говорю вам, что над всем имением своим поставит его.

44. По правдї глаголю вам, що над усїм достатком своїм поставить його.

45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,

45 Mutta jos se palvelija sanoo sydämessään: ’Herrani paluu viipyy, ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja juovuttamaan itseään,

45. Mutta jos palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta, ja rupee palkollisia hosumaan, ja syömään ja juomaan ja juopumaan,

45. Mutta jos se palwelia sano sydämesäns: minun Herran wijpy tulemast ja rupe palcollisia hosuman ja syömän ja juoman ja juopuman

45. Mutta ios se Paluelia sanopi sydhemesens/ Minun Herran wijpy tulemast/ ia rupepi Hosuman trengi ia picoi/ ia sömen ia iooman ia iopuman/ (Mutta jos se palwelija sanoopi sydämessänsä/ Minun Herrani wiipyy tulemasta/ ja rupeaapi hosumaan renkiä ja piikoja/ ja syömän ja juoman ja juopuman/)

45. ἐὰν δὲ εἴπῃ ὁ δοῦλος ἐκεῖνος ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, χρονίζει ὁ κύριός μου ἔρχεσθαι, καὶ ἄρξηται τύπτειν τοὺς παῖδας καὶ τὰς παιδίσκας, ἐσθίειν τε καὶ πίνειν καὶ μεθύσκεσθαι,

45. εαν δε ειπη ο δουλος εκεινος εν τη καρδια αυτου χρονιζει ο κυριος μου ερχεσθαι και αρξηται τυπτειν τους παιδας και τας παιδισκας εσθιειν τε και πινειν και μεθυσκεσθαι 45. ean de eipe o doυlos ekeinos en te kardia aυtoυ chronizei o kυrios moυ erchesthai kai arksetai tυptein toυs paidas kai tas paidiskas esthiein te kai pinein kai methυskesthai

45 But if that bondservant says in his heart, my lord delays his coming, and may begin to beat the young-servants and the maidservants, and to eat and drink, and to be drunken;

45. But and if that servant say in his heart, My lord delayeth his coming; and shall begin to beat the menservants and maidens, and to eat and drink, and to be drunken;

45. Men dersom samme Tjener siger i sit Hjerte: min Herre tøver at komme; og han begynder at slaae Drengene og Pigerne og at æde og drikke og blive drukken;

45. Men om den tjenaren sade i sitt hjerta: Min herre dröjer fast att komma igen; och begynte slå tjenarena och tjenarinnorna, och äta och dricka, och varda drucken;

45. Agga kui se sullane ommas süddames mötleb: Minno issand wibib tullematta: ja hakkab peksma sullased ja tüdrukkud, ja söma ja joma, ja joobnuks sama:

45. Bet jeigu anas tarnas tartų savo širdyje: ‘Mano šeimininkas neskuba grįžti’, ir imtų mušti tarnus bei tarnaites, valgyti, gerti ir girtuokliauti,

45. So aber der Knecht in seinem Herzen sagen wird: Mein Herr verzieht zu kommen, und fängt an, zu schlagen die Knechte und Mägde, auch zu essen und zu trinken und sich vollzusaufen:

45. Mais si ce serviteur dit en son cœur: Mon maître tarde à venir; et qu'il se mette à battre les serviteurs et les servantes, à manger, à boire, et à s'enivrer;

45. Mas si el tal siervo dijere en su corazón: Mi señor se tarda de venir, y comenzare a herir los siervos y las criadas, y a comer, y a beber, y a borrachear,

45 Maar indien dezelve dienstknecht in zijn hart zou zeggen: Mijn heer vertoeft te komen; en zou beginnen de knechten en de dienstmaagden te slaan, en te eten en te drinken, en dronken te worden;

45. Ale jeźliby rzekł on sługa w sercu swojem: Odwłacza pan mój z przyjściem swojem, i począłby bić sługi i służebnice, a jeść, pić i opijać się;

45. Ha pedig az a szolga így szólna az ő szívében: Halogatja még az én uram a hazajövetelt; és kezdené verni a szolgákat és szolgálóleányokat, és enni és inni és részegeskedni:

45 Если же раб тот скажет в сердце своем: не скоро придет господин мой, и начнет бить слуг и служанок, есть и пить и напиваться, –

45. Коли ж слуга той скаже в серцї своїм: Барить ся пан мій прийти, та й зачне бити рабів і рабинь, їсти, та пити, та впиватись,

46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.

46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota ja hetkellä, jota hän ei tiedä, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle osan uskottomain joukkoon.

46. Niin tulee palvelian herra sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jota ei hän tiedä, ja eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan uskottomain kanssa.

46. Nijn tule sen palwelian Herra sinä päiwänä jona ei hän luuleckan ja sillä hetkellä cuin ei hän tiedäckän ja leicka hänen cappaleixi ja pane hänen osans uscomattomain cansa.

46. Nin tulepi sen paluelian HERRA sine peiuen/ iona ei hen waroinut/ ia sine hetken/ quin ei hen tiedhe/ ia poickileickapi henen/ ia panepi henen osansa wskomattoin cansa. (Niin tuleepi sen palwelijan HERRA sinä päiwänä/ jona ei hän waronut/ ja sinä hetkenä/ kuin ei hän tiedä/ ja poikkileikkaapi hänen/ ja paneepi hänen osansa uskomattoimain kanssa.)

46. ἥξει ὁ κύριος τοῦ δούλου ἐκείνου ἐν ἡμέρᾳ ᾗ οὐ προσδοκᾷ καὶ ἐν ὥρᾳ ᾗ οὐ γινώσκει, καὶ διχοτομήσει αὐτὸν, καὶ τὸ μέρος αὐτοῦ μετὰ τῶν ἀπίστων θήσει.

46. ηξει ο κυριος του δουλου εκεινου εν ημερα η ου προσδοκα και εν ωρα η ου γινωσκει και διχοτομησει αυτον και το μερος αυτου μετα των απιστων θησει 46. eksei o kυrios toυ doυloυ ekeinoυ en emera e oυ prosdoka kai en ora e oυ ginoskei kai dichotomesei aυton kai to meros aυtoυ meta ton apiston thesei

46 the lord of that bondservant will be coming in a day in which he is not expecting, and in an hour in which he does not know, and will be flogging him and will be placing his part with the unbelieving.

46. The lord of that servant will come in a day when he looketh not for him, and at an hour when he is not aware, and will cut him in sunder, and will appoint him his portion with the unbelievers.

46. da skal samme Tjeners Herre komme paa den Dag, som han ikke tænker, og paa den Time, som han ikke veed, og hugge ham i to og skal give ham hans Deel med de Utroe.

46. Så kommer dens tjenarens herre, på den dagen han det sig icke förmodar, och på den stundene den han icke vet; och skall hugga honom i stycker, och skall sätta hans lott med de otrogna.

46. Selle sullase issand tulleb se päwal, millal ta tedda ei ota, ja sel tunnil, millal temma ei tea, ja löhhub tedda, ja annab tem̃ale palka nendega, kes uskmatta.

46. tai to tarno šeimininkas sugrįš tą dieną, kai jis nelaukia, ir tą valandą, kurią jis nesitiki. Jis perkirs jį pusiau ir paskirs jam dalį su neištikimaisiais.

46. so wird des Knechtes Herr kommen an dem Tage, da er sich's nicht versieht, und zu der Stunde, die er nicht weiß, und wird ihn zerscheitern und wird ihm seinen Lohn geben mit den Ungläubigen.

46. Le maître de ce serviteur viendra au jour qu'il n'attend pas, et à l'heure qu'il ne sait pas, et il le séparera, et lui donnera sa part avec les infidèles.

46. Vendrá el señor de aquel siervo el día que él no espera, y a la hora que él no sabe; y le apartará, y pondrá su suerte con los infieles.

46 Zo zal de heer deszelven dienstknechts komen ten dage, in welken hij hem niet verwacht, en ter ure, die hij niet weet; en zal hem afscheiden, en zal zijn deel zetten met de ontrouwen.

46. Przyjdzie pan sługi onego dnia, którego się nie spodzieje, i godziny, której nie wie, i odłączy go, a część jego położy z niewiernymi.

46. Megjő annak a szolgának az ura, a mely napon nem várja és a mely órában nem gondolja, és kettévágatja őt, és a hitetlenek sorsára [32†] juttatja.

46 то придет господин раба того в день, в который он не ожидает, и в час, в который не думает, и рассечет его, и подвергнет его одной участи с неверными.

46. прийде пан того слуги дня, котрого не сподїваєть ся, і години, котрої не знає, та й відлучить його, й долю його з невірними положить.

47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.

47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, piestään monin lyönnein.

47. Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja kärsiä.

47. Mutta se palwelia joca tiesi Herrans tahdon ja ei idzens walmistanut eikä tehnyt hänen tahdons jälken hänen täyty paljo haawoja kärsiä.

47. Mutta se Paluelia ioca tiesi henen Herrans tadhon/ ia ei itzens walmistanut eike mös tehnyt henen tadho's ielken/ henen teuty palio hawoi kerssi. (Mutta se palwelija joka tiesi hänen Herransa tahdon/ ja ei itsensä walmistanut eikä myös tehnyt hänen tahtonsa jälkeen/ hänen täytyy paljon haawoja kärsiä.)

47. ἐκεῖνος δὲ ὁ δοῦλος, ὁ γνοὺς τὸ θέλημα τοῦ κυρίου αὐτοῦ καὶ μὴ ἑτοιμάσας μηδὲ ποιήσας πρὸς τὸ θέλημα αὐτοῦ, δαρήσεται πολλάς·

47. εκεινος δε ο δουλος ο γνους το θελημα του κυριου εαυτου και μη ετοιμασας μηδε ποιησας προς το θελημα αυτου δαρησεται πολλας 47. ekeinos de o doυlos o gnoυs to thelema toυ kυrioυ eaυtoυ kai me etoimasas mede poiesas pros to thelema aυtoυ daresetai pollas

47 But that bondservant, who knew his lord’s will and did not prepare, nor did (according) to his will, will be whipped (with) many (lashes);

47. And that servant, which knew his lord's will, and prepared not himself, neither did according to his will, shall be beaten with many stripes.

47. Men den Tjener, som veed sin Herres Villie og ikke bereder sig og ikke gjør efter hans Villie, skal faae mange Hug;

47. Men den tjenaren, som visste sins herras vilja, och icke beredde sig, och icke gjorde efter hans vilja, han skall lida mycken hugg;

47. Agga se sullane, kes omma issanda tahtmist teädnud, ja ei olle ennast mitte walmistanud, egga temma mele pärrast teinud, se peab paljo hawo sama.

47. Tarnas, kuris žino savo šeimininko valią, bet nėra pasiruošęs ir pagal jo valią nedaro, bus smarkiai nuplaktas.

47. Der Knecht aber, der seines Herrn Willen weiß, und hat sich nicht bereitet, auch nicht nach seinem Willen getan, der wird viel Streiche leiden müssen.

47. Le serviteur qui a connu la volonté de son maître, et qui ne s'est pas tenu prêt et n'a pas fait cette volonté, sera battu de plusieurs coups.

47. Porque el siervo que entendió la voluntad de su señor, y no se apercibió, ni hizo conforme a su voluntad, será azotado mucho.

47 En die dienstknecht, welke geweten heeft den wil zijns heeren, en zich niet bereid, noch naar zijn wil gedaan heeft, die zal met vele slagen geslagen worden.

47. Ten zasię sługa, który by znał wolę pana swego, a nie był gotowym, ani czynił według woli jego, wielce będzie karany;

47. És a mely szolga tudta az ő urának akaratát, és nem végezte el, sem annak akarata [33†] szerint nem cselekedett, sokkal büntettetik meg;

47 Раб же тот, который знал волю господина своего, и не был готов, и не делал по воле его, бит будет много;

47. Той же слуга, що знав волю пана свого, та й не приготовив ся, анї зробив по волї його, буде битий много.

48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.

48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki lyöntejä ansaitsevaa, piestään muutamin lyönnein. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, siltä paljon odotetaan, ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän vaaditaan.

48. Joka taas ei tietänyt, ja kuitenkin teki haavain ansion, sen pitää vähemmän haavoja kärsimän; sillä kenelle paljo annettu on, siltä paljon etsitään, ja jonka haltuun paljo on annettu, sitä enempi anotaan.