Salomon Wijsaus
VIII. Lucu .
WIjsautta pitä edzittämän nuorudesta: sillä hän opetta meille Jumalan tahdon/ ja caicki Christilliset menot/ v. 1.
Hän anda hywät neuwot/ että caicki menestyisit/ ja taitawast toimitettaisin/ v. 9.
Hänestä tule puhdas ilo ja ijancaickinen kijtos/ v. 17.
Viis 8:1 Hän ulottu päästä päähän woimallisest/ ja hallidze caicki hywin.
Viis 8:2 SItä minä olen racastanut/ ja edzinyt händä hamast minun nuorudestani/ ja ajattelin händä otta minun morsiamexeni: sillä minä olen ruwennut racastaman hänen cauneuttans:
Viis 8:3 Hän on jalost Adelist: sillä hänen menons on Jumalan tykönä/ ja caickein cappalden HERra racasta händä.
Viis 8:4 Hän on salainen neuwo Jumalan tunnos/ ja hän pane hänen eteens/ mitä hänen tekemän pitä.
Viis 8:5 Jos rickaus on callis cappale elettäis/ mikä on rickambi wijsautta/ joca caicki teke?
Viis 8:6 Jos taito sen teke/ cuca on taitawambi opettaja/ cuin hän?
Viis 8:7 Jos jocu racasta wanhurscautta/ hänen työns owat sula hywät tawat: sillä hän opetta curituxen/ toimen/ oikeuden ja wäkewyden/ jotca caickein tarpellisemmat owat ihmisten elämäs.
Viis 8:8 Jos jocu pyytä paljo tietä/ nijn hän osa sekä mennet että tulewaiset/ hän ymmärtä pimiät puhet/ ja arwa työlät tapauxet/ ihmet ja camalat hän edellä tietä/ mitä tapahtu cullakin ajalla ja hetkellä.
Viis 8:9 Minä olen aicoinut ottaxeni händä seurani: sillä minä tiedän hänen minulle andawan hywä neuwo/ ja että hän lohdutta minua surus ja murhes:
Viis 8:10 Hänen cauttans on nuorucaisella cunnia Canssan seas/ ylistys wanhain tykönä.
Viis 8:11 Minä löytän ymmärtäwäisexi duomios/ ja ihmellisexi woimallisten seas.
Viis 8:12 Cosca minä waickenen/ odottawat he minua/ cuin minä puhun/ ottawat he waarin/ ja jos minä cauwan puhun/ pitäwät he kätens suuns edes.
Viis 8:13 Hänen cauttans minä saan cuolemattoman nimen/ ja jätän ijäisen muiston minun jälkentulewaisilleni.
Viis 8:14 Minä hallidzen Canssa/ ja pacanat tulewat minulle alemmaisexi.
Viis 8:15 Julmat Tyrannit pelkäwät/ cosca he minun cuulewat/ Canssan seas minä olen hywä/ ja sodasa Sangari.
Viis 8:16 Jos minä cotia jään/ nijn minä culutan aicani hänen cansans: sillä ei häneen suututa/ eikä hänest ole mielen carwautta/ waan paremmin ilo ja riemu.
Viis 8:17 Sencaltaist minä ajattelin/ ja panin sydämeeni: sillä jotca hänen cansans owat/ pysywät ijancaickisest:
Viis 8:18 Ja jotca hänen ystäwydesäns owat/ heillä on puhdas ilo/ ja äretöin rickaus tule hänen kättens töistä/ ja toimi hänen läsnäolemisestans/ ja puhestans/ ja hywä ylistys hänen seurastans/ ja sanoistans/ minä menin ymbärins edzimän ja saattaman händä minun tygöni.
Viis 8:19 Minä olin hywän curinen lapsi/ ja sain hywän sielun.
Viis 8:20 Mutta cuin minä hywin caswatettin/ caswoin minä saastuttamattomaxi ruumixi:
Viis 8:21 Ja minä ymmärsin/ etten minä muutoin taitanut puhdas olla/ jollei Jumala annais ( ja se myös oli taito/ tuta kenengä armo se on ) menin minä HERran tygö/ ja rucoilin händä/ ja sanoin sydämestäni.
Vers. 7. Wäkewyden ) se on/ olla urhollisna/ rohkiana/ hywäs turwas/ pelkämätä.
v. 18. Puhdas ilo ) Hywä oma tundo/ sisällinen ilo ja riemu/ joca tule oikiast uscost ja wagast/ cunnialisest ja Christillisest elämäst.
v. 18. Töistä ) se on hänen opistans ja neuwostans.