Salomon Wijsaus
XIII. Lucu .
TUrha meno on caikilla ihmisillä/ jotca ei tunne Jumalata/ waan pitäwät luondocappalet jumalinans/ joiden cadzelemisest heidän pidäis tundeman luojan/ v. 1.
Mutta ne owat wiheljäisemmät jotca palwelewat culda/ hopiata/ cuwia/ heidän kättens tecoja/ jotca ei autta taida/ v. 10.
Viis 13:1 CAicki ihmiset owat luonnostans turhat/ jotca ei Jumalast mitän tiedä/ ja ei tunne händä näkywäisest hywydest/ eikä cadzo tegoista/ cuca tekiä on:
Viis 13:2 Waan pitäwät taicka tulen/ eli tuulen/ eli puuscauxen/ eli tähdet/ eli wäkewät wedet/ Auringon ja Cuun taiwas/
Viis 13:3 Jotca mailma hallidzewat/ jumalina: mutta jos heillä olis hywä suosio heidän cauniseen muotoons/ nijn että he sentähden pidäisit heitä jumalain sias/ pidäis heidän oikeutta myöden ymmärtämän/ cuinga paljo parembi hän on/ joca nijden HERra on: sillä se joca caiken cauneuden tekiä on/ hän on nämät luonut/
Viis 13:4 Ja jos he ihmettelisit heidän woimans ja wäkens/ pidäis heidän myös oikeulla ajatteleman/ cuinga paljo woimallisembi hän on/ joca caicki nämät walmistanutt on:
Viis 13:5 Sillä sencaltaisest suurest cauneudest ja luomisest/ taita luoja nijncuin cuwas tutuxi tulla.
Viis 13:6 Waicka ei näitä nijn suuresti pidä walitettaman: sillä he myös taitawat erhettyä/ cosca he edzeit Jumalata ja pyysit mielelläns händä löytä:
Viis 13:7 Sillä cosca he cadzelit hänen luondocappalitans/ ja tutkistelit nijtä/ tulit he petetyxi heidän cadzelemisesans/ että luondocappalet/ jotca he näit/ olit nijn ihanat.
Viis 13:8 Cuitengin ei he sentähden ole ilman syytä:
Viis 13:9 Sillä jos he owat nijn paljo ymmärtänet/ että he taisit luondocappalen nijn corkias arwos pitä/ mixei he pikemmin händä löytänet/ joca sen HERra on.
Viis 13:10 MUtta he owat wiheljäiset/ ja heidän toiwons on luettapa cuolluitten secaan/ jotca sen jumalaxi cudzuwat/ jonga ihmiset tehnet owat/ nijncuin cullan ja hopian/ joca taitawast walmistettu on: Ja petoin cuwan eli kelwottomat kiwet/ jotca wanhan aican walmistetut olit.
Viis 13:11 Nijncuin puuseppä/ cosca hän työtä edzi/ hacka puun/ weistä ja silittä sen hywin/ ja sitä wisua ja taitawata työtä teke/ jota mailman tarpeis tarwitan.
Viis 13:12 Mutta sen työn lastut coco hän/ ja keittä ruoca syödaxens/
Viis 13:13 Waan mitä lijaxi on/ ja ei mihingän kelpa/ se cuin wäärä ja oxainen on/ otta hän ja wisust leicka/ cosca hän jouta/ leicka taitawast/ ja teke ihmisen/ eli jongun järjettömän eläimen muotoisexi:
Viis 13:14 Ja pane sen punaisexi ja walkiaxi/ ihon carwaisexi ja ihanaxi/ ja jos sijnä jocu ricka on/ sen hän wasta siwu:
Viis 13:15 Sijtte teke hän hänelle caunin huonen/ ja kijnittä hänen seinään raudalla/
Viis 13:16 Nijn ettei hän puto/ ja nijn hywin cadzo hänen: sillä hän tietä hywin/ ettei hän idzens autta taida/ sillä ei se muu ole cuin cuwa/ ja tarwidze apua.
Viis 13:17 Ja cosca hän rucoile tawarans/ emändäns ja lastens edest/ ei hän häpe puhutella sitä/ jolla ei henge ole:
Viis 13:18 Ja ano heildä terweyttä/ rucoile cuolluelda elämätä/ ja pyytä häneldä apua/ joca ei mitän woi/
Viis 13:19 Ja sildä joca ei käydä taida/ hywä matca/ ja että hänen ascarans/ asians ja tecons menestyis/ pyytä hän woimattomalda.
Vers. 4. Woimans ) Se on moninaiset tegot ja menot cuin luondocappales owat.