Se toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.
12:15 Mutta sangen ihaisesta mine tahdhon itzeni altijxianda/ ia itze
wlosannetta teiden Sieluna tädhen/ waicka te wähe minua racastatte/
ioca quitengi sangen ialosti teite racastan.
Mutta sangen ihaisesti (mielelläni) tahdon itseni alttiiksi antaa/ ja itse
ulos annettaa teidän sielunne tähden/ waikka te wähän minua
rakastatte/ joka kuitenkin sangen jalosti teitä rakastan.
12:16 Mutta olcon sillens/ ettei mine ole teite raskauttanudh/ Quitengi
ette mine olin cauala/ nin mine olen teite ionilla kijnisaanudh.
Mutta olkoon sillens/ ettei minä ole teitä raskauttanut/ Kuitenkin että
minä olin kawala/ niin minä olen teitä juonilla kiinni saanut.
12:17 Olengo mine mös keten paliahaxi tehnyt/ iongun ninen cansa
iotca mine teille lehettenyt olen?
Olenko minä myös ketään paljaaksi tehnyt/ jonkun niiden kanssa jotka
minä teille lähettänyt olen?
12:18 Mine olen Titusta mananut/ ia lehetin henen cansans ydhen
Welien/ Ongo sis Titus iotaki teilde waatinut? Eikö me ole ydhesse
Hengesse waeldanuet? Eikö me ole sama Jelkie mödhen kieunehet?
Minä olen Titusta manannut/ ja lähetin hänen kanssansa yhden weljen/
Onko siis Titus jotakin teiltä waatinut? Eikö me ole yhdessä hengessä
waeltanut? Eikö me ole samaa jälkeä myöten käyneet?
12:19 Lulettaco te ette me luchtam itzemme teidhen edesse? Me
puhuma Christusesa Jumalan edes.
Luuletteko te että me luhtaamme (wastaamme) teidän edessän. Me
puhumme Kristuksessa Jumalan edessä.
12:20 Mutta caiki nämet (Rackat Weliet) tapachtuuat teiden Paranoxexi.
Sille mine cartan/ ettei mine tulduani teite leudhä sencaltaissa/ quin
mine tahdhon/ Ja ei mös te leudhä minua/ nin quin te tahdhotta. Ettei
sielle Rijdhat/ Cateudhet/ Wihat/ Torat/ Panetoxet/ Lackaruxet/
Ylespaisumiset/ Capinat iollaca modolla olisi/
Mutta kaikki nämät (rakkaat weljet) tapahtuwat teidän parannukseksi.
Sillä minä kartan/ ettei minä tultuani teitä löydä sen kaltaisissa/ kuin
