Se Ensimeinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.
* Culda) Se on sanottu Sarnasta/ ia Opetuxesta iota taicka Usko'
parenoxeen eli Wehenoxeen opetettu on. Nyt ei yxiken oppi Cooleman
hetkelle/ eli Domiopeiuelle/ taicka iossa cussa Waarasa piste/ ellei hen
culutetaan/ Mutoin ios ei se ole selkie Jumalan sana/ Joca itzens kylle
leute Omassatunnosa.
IV Lucu
4:1 SIxi iocainen meite piteken/ ette me olema Christusen Palueliat/ ia
haltiat Jumalan salaisudhen ylitze.
Siksi jokainen meitä pitäkään/ että me olemme Kristuksen palwelijat/ ja
haltijat Jumalan salaisuuden ylitse.
4:2 Nyt se waiuoin Haltijoilda etziten/ ette he leuteisijt vskolisexi.
Nyt se waiwoin haltijoilta etsitään/ että he löytäisiin uskolliseksi.
4:3 Mutta wähe mine sijte tottelen/ ette mine teilde domitaan/ eli
Inhimilisest * Peiueste. En mine domitze itzeke' minuani.
Mutta wähän minä sitä tottelen/ että minä teiltä tuomitaan/ eli
inhimillisestä päiwästä. En minä tuomitse itsekin minuani.
4:4 Em mine tiedhä miten cansani/ Mutta em mine ole senpolesta
wanhurskautettu/ Waan HERRA ombi se ioca minua domitze.
En minä tiedä miten kanssani/ Mutta en minä ole sen puolesta
wanhurskautettu/ Waan HERRA ompi se joka minua tuomitsee.
4:5 Senteden elkette domitco ennen aica/ Sihenasti quin HERRA tulepi/
ioca mös site walkiuteen saatta/ quin Pimeydhes peitetty on/ ia
iulghistapi Sydhemein aiwotuxet/ Silloin itzecukin Cunnian saapi
Jumalalda.
Sentähden älkäätte tuomitko ennen aikaa/ Siihenasti kuin HERRA
tuleepi/ joka myös sitä walkeuteen saattaa/ kuin pimeydessä peitetty
on/ ja julkistaapi sydämen aiwoitukset/ Silloin itsekukin kunnian saapi
Jumalalta.
4:6 Mutta neite/ rackat weliet/ mine olen minun ia Apollon päle