Se pyhen Paavalin epistola Romarein tykö
paranoxen tedhen langeneet/ Mutta ette he sen cautta härsyteteisijn
pacanoita seuraman vskossa. Ninquin ennen sanottijn/ Ette Laki on
hyue/ ia ombi quitengin yxi tila enembijn Syndijn/ Nin ombi mös
wastanpein Judasten langeus paha/ ia on quitengin tilaxi tullut/
Pacanoiden hyuexi. * Sulkenut) Teme ombi Pätös ylitze caiken temen/
quin P. Pauali ombi tesse Lehetuskiriasa opettanut/ ette caiki Inhimiset
ouat itzestens epeuskoiset/ ia ei Jumalata tottele/ ninquin 14. Ps.
kirioitettu on/ ia ninquin iij. cap. ennen sanottu on. Ette caiki ouat Syndi
tehnet/ ia eikengen taidha omalla ansiollansa autuaxi tulla/ mutta
taruitzeuat ette Jumala armachta heiden pälens.
XII. Lucu.
12:1 SItte mine nyt manan teite/ Rackat Weliet/ Jumalan Laupiudhen
cautta/ Ette te wlosannaisitta teiden Ruminna Wffrixi/ ioca olis eleue/
pyhe ia Jumalan otolinen/ quin on teiden toimelinen Jumalan paluelus.
Sitten minä nyt manaan teitä/ Rakkaat weljet/ Jumalan laupeuden
kautta/ Että te ulos antaisitte teidän ruumiinne uhriksi/ joka olis eläwä/
pyhä ja Jumalan otollinen/ kuin on teidän toimellinen Jumalan palwelus.
12:2 Ja elkette souittaco teiten temen Mailman modhon ielken/ waa'
mwttacat teiten/ teiden mielen wdhistoxen cautta/ Senpäle/ ette te
mahdaisitta tuta/ mike Jumalan Hyue/ otolinen/ ia teudhelinen tachto
olis.
Ja älkäätte sowittako teitän tämän maailman muodon jälkeen/ waan
muuttakaat teitän/ teidän mielen uudistuksen kautta/ Senpäälle/ että
te mahtaisitte tuta/ mikä Jumalan hywät/ otollinen/ ja täydellinen tahto
olis.
12:3 Sille mine sanon sen Armon lepitze/ ioca minulle annettu on/
iocaitzelle teiste Ettei yxiken itzestens enembi pitekö quin henen tule
pitexense/ Waan piteken cochtolisesta itzestens/ sen ielken quin
Jumala cwllengi on wlosiakanut sen Uskon mitan.
Sillä minä sanon sen armon läwitse/ joka minulle annettu on/ jokaiselle
