9 luku

Apostoli sanoo syvästi surevansa Israelia 1 – 5 Jumalan lupaukset sille eivät kuitenkaan ole tyhjiin rauenneet, mutta luonnollinen polveutuminen Aabrahamista ei tuota lapseutta 6 – 13 Jumala ei tee väärin, sillä hän on armahtamisessaan ja hylkäämisessään täysin vapaa 14 – 21 ja on kutsunut pakanatkin armon osallisuuteen, niin kuin hän jo profeettainsa kautta on sanonut 22 – 29; syy Israelin hylkäämiseen on se, että he perustautuivat tekoihin eikä uskoon 30 – 33.

1 Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele — sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä —

1 Sanon totuuden Kristuksessa, en valehtele — omatuntoni todistaa sen minulle Pyhässä Hengessä —

1. Minä sanon totuuden Kristuksessa ja en valehtele, (niinkuin minun omatuntoni minun kanssani Pyhässä Hengessä todistaa,)

1. MInä sanon totuuden Christuxes ja en walehtele nijncuin minun omatundon minulle Pyhäs Henges todista

1. TOtudhen mine sanon Christusesa/ ia en Walechtele/ Quin minun Omatundon minulle todhista Pyhesse Hengese/ (Totuuden minä sanon Kristuksessa/ ja en walehtele/ Kuin minun omatuntoni minulle todistaa Pyhässä Hengessä.)

1. Ἀλήθειαν λέγω ἐν Χριστῷ, οὐ ψεύδομαι, συμμαρτυρούσης μοι τῆς συνειδήσεώς μου ἐν Πνεύματι ἁγίῳ,

1. αληθειαν λεγω εν χριστω ου ψευδομαι συμμαρτυρουσης μοι της συνειδησεως μου εν πνευματι αγιω 1. aletheian lego en christo oυ pseυdomai sυmmartυroυses moi tes sυneideseos moυ en pneυmati agio

1 I say the truth in Christ, I am not lying, my conscience (is) testifying together with me in (the) Holy Spirit,

1. I say the truth in Christ, I lie not, my conscience also bearing me witness in the Holy Ghost,

1. Jeg siger Sandhed i Christus, jeg lyver ikke, min Samvittighed vidner med mig i den Hellig Aand,

1. Jag säger sanningen i Christo, och ljuger icke; som mitt samvete bär mig der vittne till i dem Helga Anda;

1. Ma rägin töt Kristusses, minna ei walleta mitte, (nenda et ka miño süddame-tuñistus sedda mulle tuñistab pühha Waimo läbbi.)

1. Sakau tiesą Kristuje, nemeluoju,­tai liudija ir mano sąžinė Šventojoje Dvasioje,

1. Ich sage die Wahrheit in Christus und lüge nicht, wie mir Zeugnis gibt mein Gewissen in dem Heiligen Geist,

1. Je dis la vérité en Christ, je ne mens point; et ma conscience me rend ce témoignage par le Saint-Esprit,

1. VERDAD digo en Cristo, no miento, dándome testimonio mi conciencia en el Espíritu Santo:

1 Ik zeg de waarheid in Christus, ik lieg niet (mijn geweten mij mede getuigenis gevende door den Heiligen Geest),

1. Prawdę mówię w Chrystusie, a nie kłamię, w czem mi poświadcza sumienie moje przez Ducha Świętego:

1. Igazságot szólok Krisztusban, nem hazudok, lelkiismeretem velem együtt tesz bizonyságot a Szent Lélek által,

1 Истину говорю во Христе, не лгу, свидетельствует мне совесть моя в Духе Святом,

1. Правду кажу в Христї, не обманюю, як сьвідкує менї (й) совість моя Духом сьвятим,

2 että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

2 että minulla on suuri murhe ja ainainen tuska sydämessäni,

2. Että minulla on suuri murhe ja alinomainen kipu sydämessäni.

2. Että minulla on suuri murhe ja alinomainen kipu sydämesäni.

2. Ette minulla ombi swri mureh/ ia alinomainen kipu Sydhemeseni. (Että minulla ompi suuri murhe/ ja alinomainen kipu sydämessäni.)

2. ὅτι λύπη μοί ἐστι μεγάλη καὶ ἀδιάλειπτος ὀδύνη τῇ καρδίᾳ μου.

2. οτι λυπη μοι εστιν μεγαλη και αδιαλειπτος οδυνη τη καρδια μου 2. oti lυpe moi estin megale kai adialeiptos odυne te kardia moυ

2 that great sorrow is in me and constant anguish in my heart.

2. That I have great heaviness and continual sorrow in my heart.

2. at jeg har en stor Sorg og en uafladelig Smerte i mit Inderste.

2. Att jag hafver ena stora sorg, och idkeliga pino i mitt hjerta.

2. Et mul suur kurbdus ja löpmatta wallo on minno süddames.

2. kad man labai sunku ir nuolat liūdi mano širdis.

2. daß ich große Traurigkeit und Schmerzen ohne Unterlaß in meinem Herzen habe.

2. Que j'ai une grande tristesse, et un continuel tourment dans le cœur.

2. Que tengo gran tristeza, y continuo dolor en mi corazón.

2 Dat het mij een grote droefheid, en mijn hart een gedurige smart is.

2. Że mam wielki smutek i nieustawający ból w sercu mojem.

2. Hogy nagy az én szomorúságom és szüntelen való az én szívemnek fájdalma;

2 что великая для меня печаль и непрестанное мучение сердцу моему:

2. що великий менї смуток, і безустання болесть серцю моєму.

3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

3 sillä toivoisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni, lihanmukaisten sukulaisteni, hyväksi.

3. Minä olen pyytänyt kirottuna olla Kristukselta minun veljieni tähden, jotka lihan puolesta minun lankoni ovat,

3. Minä olen pyynnyt kirotuxi tulla Christuxelda minun weljeini tähden jotca lihan puolesta minun langoni owat.

3. Sille mine olen itze pyynyt minuani kirotuxi tulla Christuselda/ minun Welieini teden/ iotca ouat minun Langoni Lihan cautta/ (Sillä minä olen itse pyytänyt minuani kirotuksi tulla Kristukselta/ minun weljeini tähden/ jotka owat minun lankoni lihan kautta/)

3. ηὐχόμην γὰρ αὐτὸς ἐγὼ ἀνάθεμα εἶναι ἀπὸ τοῦ Χριστοῦ ὑπὲρ τῶν ἀδελφῶν κατὰ σάρκα,

3. ηυχομην γαρ αυτος εγω αναθεμα ειναι απο του χριστου υπερ των αδελφων μου των συγγενων μου κατα σαρκα 3. eυchomen gar aυtos ego anathema einai apo toυ christoυ υper ton adelfon moυ ton sυggenon moυ kata sarka

3 For* I was praying for myself to be accursed from the Christ on behalf of my brethren, my relatives according to (the) flesh,

3. For I could wish that myself were accursed from Christ for my brethren, my kinsmen according to the flesh:

3. Thi jeg ønskede selv at være en Forbandelse fra Christus for mine Brødre, mine Frænder efter kjødet,

3. Ty jag hafver sjelfver önskat mig bortkastad ifrå Christo, för mina bröders skull, som mig köttsliga skylde äro;

3. Sest et minna isse sowiksin ärrakautadawaks sada Kristusse käest omma wendade pärrast, kes mo suggulased on lihha polest.

3. Man mieliau būtų pačiam būti prakeiktam ir atskirtam nuo Kristaus vietoj savo brolių, tautiečių pagal kūną,

3. Ich habe gewünscht, verbannt zu sein von Christo für meine Brüder, die meine Gefreundeten sind nach dem Fleisch;

3. Car je désirerais moi-même d'être anathème, loin de Christ, pour mes frères, mes parents selon la chair;

3. Porque deseara yo mismo ser anatema de Cristo por causa de mis hermanos, los que son mis parientes según la carne:

3 Want ik zou zelf wel wensen verbannen te zijn van Christus, voor mijn broederen, die mijn maagschap zijn naar het vlees;

3. Albowiem żądałbym sam, abym się stał odłączonym od Chrystusa za braci moich, za pokrewnych moich według ciała.

3. Mert kívánnám, hogy én magam átok legyek, elszakasztva a Krisztustól az én atyámfiaiért, a kik rokonaim test szerint;

3 я желал бы сам быть отлученным от Христа за братьев моих, родных мне по плоти,

3. Бо я сам бажав би бути відлученим від Христа за братів моїх, рідних менї по тїлу;

4 ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;

4 He ovat israelilaisia, heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset.

4. Jotka ovat Israelilaiset, joiden on lasten oikeus ja kunnia, ja liitot ja laki, ja jumalanpalvelus ja lupaukset,

4. Jotca owat Israelitat joiden on Lasten Oikeus ja Cunnia ja Lijtot ja Laki ja Jumalan palwelus ja lupauxet.

4. iotca ouat Israelitit/ ioinenga ombi Lapsuus ia Cunnia/ ia Lijttot/ ia Lain sädhyt/ ia se Jumalanpaluelus/ ia ne Lupauxet/ (jotka owat isralitit/ joinenka ompi lapsuus ja kunnia/ ja liitot/ ja lain säädyt/ ja se Jumalanpalwelus/ ja ne lupaukset/)

4. οἵτινές εἰσιν Ἰσραηλῖται, ὧν ἡ υἱοθεσία καὶ ἡ δόξα καὶ αἱ διαθῆκαι καὶ ἡ νομοθεσία καὶ ἡ λατρεία καὶ αἱ ἐπαγγελίαι,

4. οιτινες εισιν ισραηλιται ων η υιοθεσια και η δοξα και αι διαθηκαι και η νομοθεσια και η λατρεια και αι επαγγελιαι 4. oitines eisin israelitai on e υiothesia kai e doksa kai ai diathekai kai e nomothesia kai e latreia kai ai epaggeliai

4 who are Israelites, whose (is) the sonship and the glory and the covenants* and the institution of the law and the divine service and the promises;

4. Who are Israelites; to whom pertaineth the adoption, and the glory, and the covenants, and the giving of the law, and the service of God, and the promises;

4. hvilke ere Israelitter, hvem den sønlige Udkaarelse og Herligheden og Pagterne og Lovgivningen og Gudstjenesten og forjættelserne tilhøre,

4. Hvilke äro af Israel, hvilkom barnaskapet tillhörer, och härligheten, och förbundet, och lagen, och Gudstjensten, och löften;

4. Need on Israeli rahwas, kelle pärralt on lapse öigus, ja au, ja seädussed, ja kässo-andminne, ja Jummala tenistus, ja tootussed;

4. kurie yra izraelitai, turintys įsūnystę, šlovę, sandoras, įstatymą, tarnavimą Dievui ir pažadus.

4. die da sind von Israel, welchen gehört die Kindschaft und die Herrlichkeit und der Bund und das Gesetz und der Gottesdienst und die Verheißungen;

4. Qui sont Israélites, à qui appartiennent l'adoption, la gloire, les alliances, l'établissement de la loi, le service divin et les promesses;

4. Que son Israelitas, de los cuales es la adopción, y la gloria, y los conciertos, y la ley dada, y el culto, y las promesas;

4 Welke Israelieten zijn, welker is de aanneming tot kinderen, en de heerlijkheid, en de verbonden, en de wetgeving, en de dienst van God, en de beloftenissen;

4. Którzy są Izraelczycy, których jest przysposobienie synowskie i chwała, i przymierza, i zakonu danie, i służba Boża, i obietnice;

4. A kik izráeliták, a kiké a fiúság [1†] és a dicsőség és a szövetségek, meg a [2†] törvényadás és az isteni tisztelet és az ígéretek;

4 то есть Израильтян, которым принадлежат усыновление и слава, и заветы, и законоположение, и богослужение, и обетования;

4. вони ж Ізраїльтяне, їх усиновленнє, і слава, й завіти, й даваннє закону, й судженнє, і обітування;

5 heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!

5 Heidän ovat isät ja heistä on Kristus lihan puolesta. Hän, joka on kaiken vallitsija, Jumala, ylistetty ikuisesti*, Aamen.

5. Joiden myös isät ovat, joista Kristus lihan puolesta syntynyt on, joka on Jumala ylitse kaikkein ylistetty ijankaikkisesti, amen!

5. Joiden myös Isät owat joista CHRISTUS lihan puolesta syndynyt on joca on caickein Jumala ylistetty ijancaickisest Amen.

5. ioinenga mös ne Iset ouat/ ioista Christus ombi syndynyt Lihan polesta/ Joca ombi Jumala caikein ylitze/ ylistettu ijancaikisesta/ Amen. (joinenka myös ne isät owat/ joista Kristus ompi syntynyt lihan puolesta/ Joka ompi Jumala kaikkein ylitse/ ylistetty iankaikkisesti/ Amen.)

5. ὧν οἱ πατέρες, καὶ ἐξ ὧν ὁ Χριστὸς τὸ κατὰ σάρκα, ὁ ὢν ἐπὶ πάντων Θεὸς εὐλογητὸς εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

5. ων οι πατερες και εξ ων ο χριστος το κατα σαρκα ο ων επι παντων θεος ευλογητος εις τους αιωνας αμην 5. on oi pateres kai eks on o christos to kata sarka o on epi panton theos eυlogetos eis toυs aionas amen

5 whose are the fathers and from whom is the Christ according to (the) flesh, who is over all; God (is) gracious* forever. Amen.

5. Whose are the fathers, and of whom as concerning the flesh Christ came, who is over all, God blessed for ever. Amen.

5. hvem Fædrene tilhøre, og af hvilke Christus er efter Kjødet, han, som er Gud over Alting, højlovet i Evighed! Amen.

5. Hvilkas äro fäderna, der Christus af födder är, på köttsens vägnar; hvilken är Gud öfver all ting, lofvad evinnerliga. Amen.

5. Kelle pärralt wannemad on, ja kellest Kristus tulleb lihha polest, kes on ülle keikide Jummal, kidetud iggaweste, amen.

5. Iš jų­tėvai, ir iš jų kūno atžvilgiu yra kilęs Kristus­visiems viešpataujantis Dievas, palaimintas per amžius. Amen!

5. welcher auch sind die Väter, und aus welchen Christus herkommt nach dem Fleisch, der da ist Gott über alles, gelobt in Ewigkeit. Amen.

5. Qui descendent des pères, et de qui est sorti, selon la chair, Christ, qui est Dieu au-dessus de toutes choses, béni éternellement. Amen!

5. Cuyos son los padres, y de los cuales vino Cristo según la carne, el cual es Dios sobre todas las cosas, bendito por los siglos. Amén.

5 Welker zijn de vaders, en uit welke Christus is, zoveel het vlees aangaat, Dewelke is God boven allen te prijzen in der eeuwigheid. Amen.

5. Których są ojcowie i z których poszedł Chrystus ile według ciała, który jest nad wszystkimi Bóg błogosławiony na wieki. Amen.

5. A kiké az atyák, és a kik közül való test szerint a Krisztus, [3†] a ki mindeneknek felette örökké áldandó [4†] Isten. Ámen.

5 их и отцы, и от них Христос по плоти, сущий над всем Бог, благословенный во веки, аминь.

5. їх і отцї, з них і Христос по тїлу, що над усїм Бог, благословенний по віки. Амінь.

6 Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel,

6 Ei kuitenkaan niin, että Jumalan sana olisi menettänyt arvonsa. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole Israel,

6. Mutta ei niin, että Jumalan sana on hukkunut; sillä ei ne ole kaikki Israelilaiset, jotka Israelista ovat.

6. MUtta en minä näitä sentähden puhu että Jumalan sana on huckunut: sillä ei ne ole caicki Israelitat jotca Israelist owat.

6. Mutta em mine neite puhu/ ette Jumalan Sana senteden on huckunut. Sille ei ne ole caiki Israelitit/ iotca Israelista ouat/ (Mutta en minä näitä puhu/ että Jumalan sana sentähden on hukkunut. Sillä ei ne ole kaikki israelitit/ jotka Israelista owat/)

6. Οὐχ οἷον δὲ ὅτι ἐκπέπτωκεν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ. οὐ γὰρ πάντες οἱ ἐξ Ἰσραήλ, οὗτοι Ἰσραήλ,

6. ουχ οιον δε οτι εκπεπτωκεν ο λογος του θεου ου γαρ παντες οι εξ ισραηλ ουτοι ισραηλ 6. oυch oion de oti ekpeptoken o logos toυ theoυ oυ gar pantes oi eks israel oυtoi israel

6 But (it is) not such-as that the word of God has fallen short. For* they (are) not all Israel, (those who (are) from Israel);

6. Not as though the word of God hath taken none effect. For they are not all Israel, which are of Israel:

6. Ikke som om Guds Ord har feilet thi ikke Alle, som stamme fra Israel ere Israel;

6. Detta säger jag icke fördenskull, att Guds ord äro omintet vorden; ty de äro icke alle Israeliter, som äro af Israel;

6. Agga se ei woi olla, et Jummala sanna olleks tühjaks sanud ; sest keik need ep olle mitte Israeli suggu ¤, kes Israelist on sündinud.

6. Netiesa, kad gali neišsipildyti Dievo žodis. Ne visi, kilę iš Izraelio, priklauso Izraeliui.

6. Aber nicht sage ich solches, als ob Gottes Wort darum aus sei. Denn es sind nicht alle Israeliter, die von Israel sind;

6. Ce n'est pas que la parole de Dieu ait failli; car tous ceux qui descendent d'Israël, ne sont pas Israël;

6. No empero que la palabra de Dios haya faltado; porque no todos los que son de Israel son Israelitas:

6 Doch ik zeg dit niet, alsof het woord Gods ware uitgevallen; want die zijn niet allen Israel, die uit Israel zijn.

6. Lecz nie można, żeby miało upaść słowo Boże; albowiem nie wszyscy, którzy są z Izraela, są Izraelem;

6. Nem lehet pedig, hogy meghiúsult legyen az Isten beszéde. [5†] Mert nem mindnyájan izráeliták azok, kik Izráeltől valók;

6 Но не то, чтобы слово Божие не сбылось: ибо не все те Израильтяне, которые от Израиля;

6. Не те ж воно, наче б слово Боже не сповнилось; бо не всї ті, що від Ізраїля, сї Ізраїльтяне,

7 eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset";

7 eivätkä kaikki lapsia sen vuoksi, että ovat Aabrahamin jälkeläisiä, vaan *"Iisakista sinä saat jälkeläiset*",

7. Ei myös ne ole kaikki lapset, jotka Abrahamin siemen ovat; vaan Isakissa pitää sinulle siemen kutsuttaman.

7. Ei myös ne ole caicki lapset jotca Abrahamin siemen owat: Waan Isaachis pitä sinulle siemen cudzuttaman.

7. eike mös ne caiki poiat ole quin ouat Abrahamin Siemen. Waan Isaachisa pite cutzutaman sinulle Siemen. (eikä myös ne kaikki pojat ole kuin owat Abrahamin siemen. Waan Isachissa pitää kutsuttaman sinulle siemen.)

7. οὐδ’ ὅτι εἰσὶ σπέρμα Ἀβραάμ, πάντες τέκνα, ἀλλ’, ἐν Ἰσαὰκ κληθήσεταί σοι σπέρμα·

7. ουδ οτι εισιν σπερμα αβρααμ παντες τεκνα αλλ εν ισαακ κληθησεται σοι σπερμα 7. oυd oti eisin sperma aβraam pantes tekna all en isaak klethesetai soi sperma

7 neither (are they) all children, because they are Abraham’s seed, but (instead), ‘Your seed will be called in Isaac.’ {Gen 21:12}

7. Neither, because they are the seed of Abraham, are they all children: but, In Isaac shall thy seed be called.

7. ei hellere ere Alle Abrahams Børn, fordi de ere Abrahams Sæd, men: i Isaak skal Sæden fremkaldes dig.

7. Icke äro de heller alle söner, att de äro Abrahams säd; utan i Isaac skall dig kallas säden;

7. Egga keik olle Abraami lapsed, sepärrast et nemmad Abraami suggu on: waid Isaaki sees peab sulle pärris suggu nim̃etadama.

7. Ir ne visi Abraomo palikuonys yra jo vaikai, bet kaip pasakyta: ‘‘Iš Izaoko tau bus pašaukti palikuonys’‘.

7. auch nicht alle, die Abrahams Same sind, sind darum auch Kinder. Sondern "in Isaak soll dir der Same genannt sein".

7. Et pour être la postérité d'Abraham, ils ne sont pas tous ses enfants; mais il est dit: En Isaac sera une postérité de ton nom;

7. Ni por ser simiente de Abraham luego son todos hijos; mas: En Isaac te será llamada simiente.

7 Noch omdat zij Abrahams zaad zijn, zijn zij allen kinderen; maar: In Izaak zal u het zaad genoemd worden.

7. Ani iż są nasieniem Abrahamowem, wszyscy są dziećmi; ale rzeczono: W Izaaku będzie tobie nazwane nasienie;

7. Sem nem mindnyájan fiak, kik az Ábrahám magvából valók; hanem: Izsákban [6†] neveztetik néked a te magod.

7 и не все дети Авраама, которые от семени его, но сказано: в Исааке наречется тебе семя.

7. анї всї дїти, тим що вони насїннє Авраамове; нї, в Ісаакові (рече) назветь ся тобі насїннє.

8 se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.

8 se on: eivät ne jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset luetaan jälkeläisiksi.

8. Se on: ei ne ole Jumalan lapset, jotka lihan puolesta lapset ovat; mutta ne, jotka lupauksen lapset ovat, ne siemeneksi luetaan.

8. Se on ei ne ole Jumalan Lapset jotca Lihan puolesta Lapset owat: mutta ne jotca Lupauxen puolesta Lapset owat ne siemenexi luetan:

8. Se on/ Ei ne Jumalan Lapset ole/ iotca Lihan cautta Lapset ouat/ Mutta ne/ iotca Lupauxen polesta Lapset ouat/ ne Siemenexi luetan. (Se on/ Ei ne Jumalan lapset ole/ jotka lihan kautta lapset owat/ Mutta ne/ jotka lupauksen puolesta lapset owat/ ne siemeneksi luetaan.)

8. τοῦτ’ ἔστιν οὐ τὰ τέκνα τῆς σαρκὸς ταῦτα τέκνα τοῦ Θεοῦ, ἀλλὰ τὰ τέκνα τῆς ἐπαγγελίας λογίζεται εἰς σπέρμα.

8. τουτ εστιν ου τα τεκνα της σαρκος ταυτα τεκνα του θεου αλλα τα τεκνα της επαγγελιας λογιζεται εις σπερμα 8. toυt estin oυ ta tekna tes sarkos taυta tekna toυ theoυ alla ta tekna tes epaggelias logizetai eis sperma

8 This thing (is), the children of the flesh, these (are) not children of God, but the children of the promise are counted *for a seed.

8. That is, They which are the children of the flesh, these are not the children of God: but the children of the promise are counted for the seed.

8. Det er: ikke de Samme, som ere Børn efter Kjødet, ere Guds børn; men Forjættelsens Børn regnes til Sæden.

8. Det är: Icke äro de Guds barn, som äro barn efter köttet, utan de som äro barn efter löftet, de varda räknade för säd.

8. Se on, lihha lapsed, needsinnatsed ep olle mitte Jummala lapsed; waid tootusse lapsed arwatakse sugguks.

8. Tai reiškia, kad ne vaikai pagal kūną yra Dievo vaikai, bet vaikai pagal pažadą laikomi palikuonimis.

8. Das ist: nicht sind das Gottes Kinder, die nach dem Fleisch Kinder sind; sondern die Kinder der Verheißung werden für Samen gerechnet.

8. C'est-à-dire, que ce ne sont pas les enfants de la chair qui sont enfants de Dieu; mais que ce sont les enfants de la promesse qui sont réputés être la postérité.

8. Quiere decir: No los que son hijos de la carne, estos son los hijos de Dios; mas los que son hijos de la promesa, estos son contados en la generación.

8 Dat is, niet de kinderen des vleses, die zijn kinderen Gods; maar de kinderen der beloftenis worden voor het zaad gerekend.

8. To jest, nie dzieci ciała są dziećmi Bożymi; ale dzieci obietnicy bywają w nasienie policzone.

8. Azaz, nem a testnek fiai az Isten fiai; hanem az ígéret fiait [7†] tekinti magul.

8 То есть не плотские дети суть дети Божии, но дети обетования признаются за семя.

8. Се єсть: не дїти тїлесні, се дїти Божі, а дїти обітування полїчені в насїннє.

9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".

9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "tähän aikaan tulevana vuonna minä palaan, ja Saaralla on oleva poika.”

9. Sillä tämä on lupauksen sana: tällä ajalla minä tulen ja Saaralla pitää poika oleman.

9. Sillä tämä on Lupauxen sana: tällä ajalla minä tulen ja Saralla pitä poica oleman.

9. Sille ette teme ombi Lupauxen sana/ quin hen puhu/ Telle aijalla minun pite tuleman/ ia Saralla pite Poian oleman. (Sillä että tämä ompi lupauksen sana/ kuin hän puhui/ Tällä ajalla minun piti tuleman/ ja Saralla pitää pojan oleman.)

9. ἐπαγγελίας γὰρ ὁ λόγος οὗτος· κατὰ τὸν καιρὸν τοῦτον ἐλεύσομαι καὶ ἔσται τῇ Σάρρᾳ υἱός.

9. επαγγελιας γαρ ο λογος ουτος κατα τον καιρον τουτον ελευσομαι και εσται τη σαρρα υιος 9. epaggelias gar o logos oυtos kata ton kairon toυton eleυsomai kai estai te sarra υios

9 For* this (is the) word of promise, ‘I will come according to this season and Sarah will be (with) a son.’ {Gen 18:10}

9. For this is the word of promise, At this time will I come, and Sara shall have a son.

9. Thi dette er Forjættelsens Ord: ved denne Tid vil jeg komme, saa skal Sara have en Søn.

9. Ty detta är löftesordet: Jag skall komma i denna tiden; och Sara skall hafva en son.

9. Sest se on tootusse sanna: selsinnatsel aial aasta pärrast tahhan minna jälle tulla, ja Saral peab poeg ollema.

9. O pažado žodis toks: ‘‘Apie tą laiką Aš ateisiu, ir Sara turės sūnų’‘.

9. Denn dies ist ein Wort der Verheißung, da er spricht: "Um diese Zeit will ich kommen, und Sara soll einen Sohn haben."

9. Car, voici les termes de la promesse: Je reviendrai en cette même saison, et Sara aura un fils.

9. Porque la palabra de la promesa es esta: Como en este tiempo vendré; y tendrá Sara un hijo.

9 Want dit is het woord der beloftenis: Omtrent dezen tijd zal Ik komen, en Sara zal een zoon hebben.

9. Albowiem obietnicy słowo to jest: O tym właśnie czasie przyjdę, a Sara będzie miała syna;

9. Mert ígéretnek beszéde ez: Ez idő tájban eljövök, és Sárának fia lesz. [8†]

9 А слово обетования таково: в это же время приду, и у Сарры будет сын.

9. Слово бо обітування таке: Пори сієї прийду, і буде Сарі син.

10 Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;

10 Eikä ainoastaan näin, vaan myös Rebekan ollessa raskaana yhdestä, isästämme Iisakista.

10. Mutta ei se ainoastaan, mutta myös Rebekka siitti yhdestä Isaakista meidän isästämme.

10. MUtta ei se ainoastans nijn tapahtunut waan Rebecka synnytti myös Isaachist meidän Isästäm.

10. Mutta ei se ainostans nin heille tapachtanut/ waan mös Rebecca widhoin sighitti Isaachist meiden Iseste. (Mutta ei se ainoastansa niin heille tapahtunut/ waan myös Rebecca wihdoin synnytti Isachista meidän isästä.)

10. οὐ μόνον δέ, ἀλλὰ καὶ Ρεβέκκα ἐξ ἑνὸς κοίτην ἔχουσα, Ἰσαὰκ τοῦ πατρὸς ἡμῶν·

10. ου μονον δε αλλα και ρεβεκκα εξ ενος κοιτην εχουσα ισαακ του πατρος ημων 10. oυ monon de alla kai reβekka eks enos koiten echoυsa isaak toυ patros emon

10 Now not only (so), but also Rebecca having an impregnation from one (man), our father Isaac;

10. And not only this; but when Rebecca also had conceived by one, even by our father Isaac;

10. Saa skete det ikke alene den Gang, men ogsaa med Rebekka, der hun var frugtsommelig ved den Ene, Isak, vor Fader.

10. Och icke allenast det; utan ock Rebecka vardt en gång hafvandes af Isaac, vårom fader.

10. Agga ei mitte ükspäinis sellega, waid ka Rebekkaga on sesamma luggu olnud, kui tem̃a ühhest, se on, meie issast Isaakist käima peäle sai.

10. Ir ne tik tai, bet taip pat ir Rebekai, pradėjusiai iš vieno, mūsų tėvo Izaoko

10. Nicht allein aber ist's mit dem also, sondern auch, da Rebekka von dem einen, unserm Vater Isaak, schwanger ward:

10. Et non seulement cela; mais il en arriva de même à Rébecca, quand elle eut conçu, en une fois deux enfants, d'Isaac, notre père.

10. Y no solo esta, mas también Rebeca concibiendo de una vez, a saber, de Isaac nuestro padre;

10 En niet alleenlijk deze, maar ook Rebekka is daarvan een bewijs, als zij uit een bevrucht was, namelijk Izaak, onzen vader.

10. A nie tylko to, ale i Rebeka, gdy z jednego ojca naszego Izaaka brzemienną została.

10. Nemcsak pedig, hanem Rebeka is, ki egytől fogant méhében, Izsáktól a mi atyánktól: [9†]

10 И не одно это; но так было и с Ревеккою, когда она зачала в одно время двух сыновей от Исаака, отца нашего.

10. Не тільки ж (се); а й Ревека, що почала за одним разом од Ісаака, отця нашого;

11 ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin — että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden —

11 sillä lapset eivät olleet vielä syntyneetkään eivätkä tehneet mitään hyvää tai pahaa, mutta jotta Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi ei tekojen vuoksi, vaan kutsujan vuoksi,

11. Sillä ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan armosta,

11. Sillä ennen cuin lapset synnyitkän ja cosca ei he wielä hywä eikä paha tehnet ollet: Että Jumalan aiwoitus pidäis walidzemisen jälken seisowainen oleman:

11. Sille io ennen Lasten syndymetä/ coska ei he wiele miten hyue eikä paha tehneet/ Senpäle ette Jumalan Aighotus pideis seisoman/ wloswalitzemisen ielken/ (Sillä jo ennen lasten syntymää/ koska ei he wielä mitään hywää eikä pahaa tehneet/ Sen päälle että Jumalan aiwotus pitäisi seisoman/ uloswalitsemisen jälkeen/)

11. μήπω γὰρ γεννηθέντων μηδὲ πραξάντων τι ἀγαθὸν ἢ κακόν, ἵνα ἡ κατ’ ἐκλογὴν τοῦ Θεοῦ πρόθεσις μένῃ, οὐκ ἐξ ἔργων, ἀλλ’ ἐκ τοῦ καλοῦντος,

11. μηπω γαρ γεννηθεντων μηδε πραξαντων τι αγαθον η κακον ινα η κατ εκλογην του θεου προθεσις μενη ουκ εξ εργων αλλ εκ του καλουντος 11. mepo gar gennethenton mede praksanton ti agathon e kakon ina e kat eklogen toυ theoυ prothesis mene oυk eks ergon all ek toυ kaloυntos

11 for* (the children) not yet having been born, nor having practiced anything good or evil, in order that the purpose of God according to (his) choice might abide, not from works, but from the one who is calling.

11. For the children being not yet born, neither having done any good or evil, that the purpose of God according to election might stand, not of works, but of him that calleth;)

11. Thi der de endnu ikke vare fødte og hverken havde gjort noget Godt eller Ondt, (paa det Guds Beslutning efter udvælgelse skulde staae fast, ikke ved Gjerninger, men ved ham, som kaldte),

11. Ty förr än barnen voro född, och hade hvarken godt eller ondt gjort (på det Guds uppsåt skulle blifva ståndandes efter utkorelsen, icke för gerningarnas skull, utan af kallarens nåde),

11. Sest kui need lapsed weel es olle sündinud, ja ei middagi head egga kurja teinud, et se ennepetud nou Jummala ärrawallitsemisse järrele piddi kindlaks jäma, ei mitte teggude pärrast, waid selle kutsuja pärrast,

11. (dar jos dvyniams negimus ir jiems dar nepadarius nei gero, nei blogo,­kad Dievo nutarimas įvyktų pagal pasirinkimą, ne dėl darbų, bet šaukiančiojo valia),

11. ehe die Kinder geboren waren und weder Gutes noch Böses getan hatten, auf daß der Vorsatz Gottes bestünde nach der Wahl,

11. Car les enfants n'étaient pas encore nés, et n'avaient fait ni bien ni mal, et afin que le décret d'élection de Dieu demeurât ferme,

11. (Porque no siendo aun nacidos, ni habiendo hecho aun ni bien ni mal, para que permaneciese el propósito de Dios conforme a la elección, no por las obras, sino por el que llama;)

11 Want als de kinderen nog niet geboren waren, noch iets goeds of kwaads gedaan hadden, opdat het voornemen Gods, dat naar de verkiezing is, vast bleve, niet uit de werken, maar uit den Roepende;

11. Gdy się jeszcze były dziatki nie narodziły, ani co dobrego albo złego uczyniły, aby się ostało postanowienie Boże według wybrania, nie z uczynków, ale z tego, który powołuje,

11. Mert mikor még meg sem születtek, sem semmi jót vagy gonoszt nem cselekedtek, hogy az Istennek kiválasztás szerint való végzése megmaradjon, nem cselekedetekből, [10†] hanem az elhívótól,

11 Ибо, когда они еще не родились и не сделали ничего доброго или худого(дабы изволение Божие в избрании происходило

11. ще бо не родились, анї зробили нїчого доброго або лихого (щоб постанова Божа у вибранню пробувала, не по дїлам, а від Того, хто кличе),

12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",

12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa,”

12. Sanottiin hänelle: suuremman pitää vähempää palveleman.

12. Ei töiden ansiost waan cudzumisen armost sanottin hänelle näin:

12. Ei Töödhen ansiosta/ waan sen Cutzuian Armosta/ nein henelle sanottin. (Ei töiden ansiosta/ waan sen kutsujan armosta/ näin hänelle sanottiin.)

12. ἐρρέθη αὐτῇ ὅτι ὁ μείζων δουλεύσει τῷ ἐλάσσονι,

12. ερρηθη αυτη οτι ο μειζων δουλευσει τω ελασσονι 12. errethe aυte oti o meizon doυleυsei to elassoni

12 It was said to her, ‘The greater will be serving* the inferior.’ {Gen 25:23}

12. It was said unto her, The elder shall serve the younger.

12. da blev der sagt til hende: den Ældre skal tjene den Yngre;

12. Vardt denne sagdt: Den större skall tjena dem mindre;

12. Siis ööldi temmale: Surem peab wähhemat tenima.

12. buvo pasakyta: ‘‘Vyresnysis tarnaus jaunesniajam’‘,

12. nicht aus Verdienst der Werke, sondern aus Gnade des Berufers, ward zu ihr gesagt: "Der Ältere soll dienstbar werden dem Jüngeren",

12. Non à cause des ouvres, mais à cause de celui qui appelle, il lui fut dit: L'aîné sera assujetti au plus jeune.

12. Le fué dicho, que el mayor serviría al menor:

12 Zo werd tot haar gezegd: De meerdere zal den mindere dienen.

12. Rzeczono jej, że większy będzie służył mniejszemu;

12. Megmondatott néki, hogy: A nagyobbik szolgál a kisebbiknek. [11†]

12 не от дел, но от Призывающего), сказано было ей: больший будет в порабощении у меньшего,

12. сказано їй, що більший служити ме меншому,

13 niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin".

13 niin kuin on kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta vihasin."

13. Niinkuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.

13. Suuremman pitä wähembätä palweleman. Nijncuin kirjoitettu on: Jacobia minä racastin mutta Esauta wihaisin.

13. Se swrembi pite palueleman site wehembete/ Ninquin kirioitettu on/ Jacob mine racastin/ mutta Esau mine wihasin. (Se suurempi pitää palweleman sitää wähempää/ Niinkuin kirjoitettu on/ Jakob minä rakastin/ mutta Esau minä wihasin.)

13. καθὼς γέγραπται· τὸν Ἰακὼβ ἠγάπησα, τὸν δὲ Ἡσαῦ ἐμίσησα.

13. καθως γεγραπται τον ιακωβ ηγαπησα τον δε ησαυ εμισησα 13. kathos gegraptai ton iakoβ egapesa ton de esaυ emisesa

13 Just-as it has been written, ‘Jacob I loved*, but Esau I hated.’ {Mal 1:2,3}

13. As it is written, Jacob have I loved, but Esau have I hated.

13. som skrevet er: Jakob elskede jeg men Esau hadede jeg.

13. Såsom skrifvet är: Jacob älskade jag men Esau hatade jag.

13. Nenda kui kirjotud on: Jakobit ollen minna armastanud, agga Esawit ollen ma wihkanud.

13. kaip ir parašyta: ‘‘Jokūbą pamilau, o Ezavo nekenčiau’‘.

13. wie denn geschrieben steht: "Jakob habe ich geliebt, aber Esau habe ich gehaßt."

13. Selon qu'il est écrit: J'ai aimé Jacob, et j'ai haï Ésaü.

13. Como está escrito: A Jacob amé, mas a Esaú aborrecí.

13 Gelijk geschreven is: Jakob heb Ik liefgehad, en Ezau heb Ik gehaat.

13. Jako napisano: Jakóbam umiłował, alem Ezawa miał w nienawiści.

13. Miképen meg van írva: Jákóbot szerettem, [12†] Ézsaut pedig gyűlöltem.

13 как и написано: Иакова Я возлюбил, а Исава возненавидел.

13. яко ж писано: Якова злюбив я, а Ісава зненавидїв.

14 Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!

14 Mitä siis sanomme? Ei kai Jumalassa ole vääryyttä? Eihän toki!

14. Mitäs me siis sanomme? Onko Jumalan tykönä vääryyttä? Pois se!

14. MItästä me tähän sanomma? Ongo sijs Jumala wäärä:

14. Miteste sis me tehen sanoma? Ongo sis Jumala wärä? Pois se. (Mitäste siis me tähän sanomme? Onko siis Jumala wäärä? Pois se.)

14. Τί οὖν ἐροῦμεν; μὴ ἀδικία παρὰ τῷ Θεῷ; μὴ γένοιτο.

14. τι ουν ερουμεν μη αδικια παρα τω θεω μη γενοιτο 14. ti oυn eroυmen me adikia para to theo me genoito

14 Therefore what will we say? There is not unrighteousness with God, is there? Let it not happen!

14. What shall we say then? Is there unrighteousness with God? God forbid.

14. Hvad skulle vi da sige? mon der være Uretfærdighed hos Gud? Det være langt fra!

14. Hvad vilje vi då säga? Är Gud orättfärdig? Bort det.

14. Mis peame meie nüüd ütlema? ons Jummala jures üllekohhus? ei milgi kombel.

14. Ką gi pasakysime? Gal Dievas neteisingai daro? Jokiu būdu!

14. Was wollen wir denn hier sagen? Ist denn Gott ungerecht? Das sei ferne!

14. Que dirons-nous donc? Y a-t il de l'injustice en Dieu? Nullement.

14. ¿Qué diremos pues? ¿Qué hay injusticia acerca de Dios? En ninguna manera.

14 Wat zullen wij dan zeggen? Is er onrechtvaardigheid bij God? Dat zij verre.

14. Cóż tedy rzeczemy? Jestże niesprawiedliwość u Boga? Nie daj tego Boże!

14. Mit mondunk tehát: Vajjon nem igazságtalanság-é ez az Istentől? Távol legyen! [13†]

14 Что же скажем? Неужели неправда у Бога? Никак.

14. Що ж скажемо? чи вже ж несправедливість у Бога? Нехай не буде.

15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".

15 Sillä Moosekselle Hän sanoo: "Olen armahtava, ketä armahdan ja säälivä, ketä säälin."

15. Sillä hän sanoo Mosekselle: jota minä armahdan, sitä minä tahdon armahtaa, ja tahdon olla laupias, jolle minä laupias olen.

15. Pois se: Sillä hän sano Mosexelle: Jollen minä olen armollinen sillen minä olen armollinen ja ketä minä armahdan sitä minä armahdan.

15. Sille hen sano Moseselle. Jonga mine olen Armolinen/ sen mine olen armolinen/ Ja ketä mine armaitzen/ sen ylitze mine armaitzen. (Sillä hän sanoo Mosekselle. Jonka minä olen armollinen/ sen minä olen armollinen/ Ja ketä minä armaitsen/ sen ylitse minä armaitsen.)

15. τῷ γὰρ Μωϋσεῖ λέγει· ἐλεήσω ὃν ἂν ἐλεῶ, καὶ οἰκτιρήσω ὃν ἂν οἰκτίρω.

15. τω γαρ μωση λεγει ελεησω ον αν ελεω και οικτειρησω ον αν οικτειρω 15. to gar mose legei eleeso on an eleo kai oikteireso on an oikteiro

15 For* he says to Moses, ‘I will show-mercy to whomever I show-mercy and I will have pity on whomever I have pity.’ {Exo 33:19}

15. For he saith to Moses, I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.

15. Thi han siger til Moses: jeg vil være den miskundelig, hvilken jeg er miskundelig og forbarme mig over den, hvilken jeg forbarmer mig over.

15. Ty han säger till Mosen: Hvilkom jag är nådelig, honom är jag nådelig; och öfver hvilken jag förbarmar mig, öfver honom förbarmar jag mig.

15. Sest ta ütleb Mosessele: Ma tahhan armo heita selle peäle, kelle peäle ma armo heidan, ja tahhan hallastada selle peäle, kelle peäle ma hallastan.

15. Jis Mozei kalba: ‘‘Aš pasigailėsiu to, kurio norėsiu pasigailėti, ir būsiu gailestingas tam, kuriam norėsiu gailestingas būti’‘.

15. Denn er spricht zu Mose: "Welchem ich gnädig bin, dem bin ich gnädig; und welches ich mich erbarme, des erbarme ich mich."

15. Car il a dit à Moïse: Je ferai miséricorde à celui à qui je ferai miséricorde, et j'aurai pitié de celui de qui j'aurai pitié.

15. Porque a Moisés dice: Tendré misericordia del que tendré misericordia; y me compadeceré del que me compadeceré.

15 Want Hij zegt tot Mozes: Ik zal Mij ontfermen, diens Ik Mij ontferm, en zal barmhartig zijn, dien Ik barmhartig ben.

15. Albowiem do Mojżesza mówi: Zmiłuję się, nad kim się zmiłuję; a zlituję się, nad kim się zlituję.

15. Mert Mózesnek ezt mondja: Könyörülök azon, a kin könyörülök, és kegyelmezek annak, a kinek kegyelmezek. [14†]

15 Ибо Он говорит Моисею: кого миловать, помилую; кого жалеть, пожалею.

15. Глаголе бо Мойсейові: Помилую, кого помилую, і змилосерджусь, над ким змилосерджусь.

16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.

16 Niin se ei siis riipu siitä, joka tahtoo eikä siitä joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa.

16. Niin ei se nyt ole sen, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan sen, joka armahtaa, nimittäin Jumalan.

16. Nijn ei se nyt ole jongun tahdos eli juoxus waan Jumalan armos:

16. Nin ei se nyt seiso iongun tahdhosa eli Jooxusa/ waan Jumalan armaitzemisesa. (Niin ei se nyt seiso jonkun tahdossa eli juoksussa/ waan Jumalan armaitsemisessa.)

16. ἄρα οὖν οὐ τοῦ θέλοντος οὐδὲ τοῦ τρέχοντος, ἀλλὰ τοῦ ἐλεοῦντος Θεοῦ.

16. αρα ουν ου του θελοντος ουδε του τρεχοντος αλλα του ελεουντος θεου 16. ara oυn oυ toυ thelontos oυde toυ trechontos alla toυ eleoυntos theoυ

16 Therefore consequently*, (it is) not from the one who wills, nor from the one who runs, but from God, the one who shows-mercy.

16. So then it is not of him that willeth, nor of him that runneth, but of God that sheweth mercy.

16. Derfor staaer det ikke til den, som vil, ei heller til den, som løber, men til Gud, som gjør Miskundhed.

16. Så står det nu icke till någors mans vilja eller lopp, utan till Guds barmhertighet.

16. Sepärrast nüüd ei maksa selle nou, kes tahhab, egga selle, kes jookseb, waid Jummala nou, kes armo heidab.

16. Taigi viskas priklauso ne nuo to, kuris trokšta ar kuris bėga, bet nuo gailestingojo Dievo.

16. So liegt es nun nicht an jemandes Wollen oder Laufen, sondern an Gottes Erbarmen.

16. Cela ne vient donc ni de celui qui veut, ni de celui qui court; mais de Dieu qui fait miséricorde.

16. Así que no es del que quiere, ni del que corre; sino de Dios, que tiene misericordia.

16 Zo is het dan niet desgenen, die wil, noch desgenen, die loopt, maar des ontfermenden Gods.

16. A przetoż nie zależy na tym co chce, ani na tym, co bieży, ale na Bogu, który się zmiłowywa.

16. Annakokáért tehát nem azé, a ki akarja, sem nem azé, a ki fut, hanem a könyörülő Istené.

16 Итак помилование зависит не от желающего и не от подвизающегося, но от Бога милующего.

16. Тим же воно нї від того, хто хоче, нї від того, хто біжить, а від милуючого Бога.

17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".

17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten nostin sinut esiin, jotta osoittaisin sinussa voimani ja jotta nimeäni julistettaisiin kaiken maan päällä."

17. Sillä Raamattu sanoo Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt, osoittaakseni minun voimani sinussa, että minun nimeni kaikessa maassa julistettaisiin.

17. Sillä Ramattu sano Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt osottaxeni minun wäkeäni sinusa että minun nimen caikesa maasa julistettaisin.

17. Sille ette Ramattu sanopi Pharaonin tyge/ iuri sitewarten mine olen sinun ylesherettenyt/ ette minun pite sinun päles minun Wäkeni osottaman/ Senpäle/ ette minun Nimen pite caikesa Mailmasa iulghistettaman. (Sillä että Raamattu sanoopi pharaonin tykö/ juuri sitä warten minä olen sinun ylösherättänyt/ että minun pitää sinun päällesi minun wäkeni osoittaman/ Senpäälle/ että minun nimen pitää kaikessa maailmassa julkistettaman.)

17. λέγει γὰρ ἡ γραφὴ τῷ Φαραὼ ὅτι εἰς αὐτὸ τοῦτο ἐξήγειρά σε, ὅπως ἐνδείξωμαι ἐν σοὶ τὴν δύναμίν μου, καὶ ὅπως διαγγελῇ τὸ ὄνομά μου ἐν πάσῃ τῇ γῇ.

17. λεγει γαρ η γραφη τω φαραω οτι εις αυτο τουτο εξηγειρα σε οπως ενδειξωμαι εν σοι την δυναμιν μου και οπως διαγγελη το ονομα μου εν παση τη γη 17. legei gar e grafe to farao oti eis aυto toυto eksegeira se opos endeiksomai en soi ten dυnamin moυ kai opos diaggele to onoma moυ en pase te ge

17 For* the Scripture says to Pharaoh, ‘I lifted you up *for this same thing, *that I myself might show in you my power and *that my name might be thoroughly proclaimed in all the earth.’ {Exo 9:16}

17. For the scripture saith unto Pharaoh, Even for this same purpose have I raised thee up, that I might shew my power in thee, and that my name might be declared throughout all the earth.

17. Thi Skriften siger til Pharao: til dette Samme har jeg ladet dig staae, at jeg vilde vise min Magt paa dig, og paa det mit Navn skulde forkyndes paa al Jorden.

17. Ty Skriften säger till Pharao: Dertill hafver jag uppväckt dig, att jag skall bevisa mina magt på dig; och att mitt Namn skall varda förkunnadt i all land.

17. Sest kirri ütleb Waraonile: Otse seks ollen minna sind üllespiddanud, et ma omma wägge sinnus piddin üllesnäitma, ja et mo nimmi keige Ma peäl peab kulutadama.

17. Juk Raštas faraonui sako: ‘‘Aš iškėliau tave, kad parodyčiau savo jėgą tau ir kad mano vardas būtų skelbiamas visoje žemėje’‘.

17. Denn die Schrift sagt zum Pharao: "Ebendarum habe ich dich erweckt, daß ich an dir meine Macht erzeige, auf daß mein Name verkündigt werde in allen Landen."

17. Car l'Écriture dit à Pharaon: Je t'ai suscité pour ceci, pour faire voir en toi ma puissance, et pour que mon nom soit proclamé par toute la terre.

17. Porque la Escritura dice de Faraón: Para esto mismo te he levantado, para mostrar en tí mi poder, y que mi nombre sea anunciado por toda la tierra.

17 Want de Schrift zegt tot Farao: Tot ditzelve heb Ik u verwekt, opdat Ik in u Mijn kracht bewijzen zou, en opdat Mijn Naam verkondigd worde op de ganse aarde.

17. Albowiem mówi Pismo do Faraona: Na tom cię samo wzbudził, abym okazał moc moję na tobie, a iżby opowiadane było imię moje po wszystkiej ziemi.

17. Mert azt mondja az írás a Faraónak, hogy: Azért támasztottalak téged, hogy megmutassam benned az én hatalmamat, és hogy hirdessék az én nevemet az egész földön. [15†]

17 Ибо Писание говорит фараону: для того самого Я ипоставил тебя, чтобы показать над тобою силу Мою и чтобы проповедано было имя Мое по всей земле.

17. Глаголе бо писаннє й Фараонові: Що на се іменно підняв я тебе, щоб показати на тобі силу мою, і щоб звістилось імя моє по всїй землї.

18 Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

18 Niin Hän siis armahtaa, kenet tahtoo ja paaduttaa, kenet tahtoo.

18. Niin hän siis armahtaa, ketä hän tahtoo, ja paaduttaa, kenenkä hän tahtoo.

18. Ja nijn hän armahta ketä hän tahto ja paadutta kenengä hän tahto.

18. Nin hen nyt armacta/ ketä hen tachto/ Ja padhutta kenen hen tachto. (Niin hän nyt armahtaa/ ketä hän tahtoo/ Ja paaduttaa kenen hän tahtoo.)

18. ἄρα οὖν ὃν θέλει ἐλεεῖ, ὃν δὲ θέλει σκληρύνει.

18. αρα ουν ον θελει ελεει ον δε θελει σκληρυνει 18. ara oυn on thelei eleei on de thelei sklerυnei

18 Therefore consequently*, he shows-mercy on whom he wills and he hardens whom he wills.

18. Therefore hath he mercy on whom he will have mercy, and whom he will he hardeneth.

18. Saa forbarmer han sig da over den, som han vil, men forhærder den, som han vil.

18. Så förbarmar han nu sig öfver hvem han vill, och hvem han vill, förhärdar han.

18. Sepärrast heidab ta nüüd armo, kelle peäle ta tahhab, ja teeb kowwaks, kedda temma tahhab.

18. Vadinasi, ko Jis nori, to pasigaili, ir kurį nori, tą užkietina.

18. So erbarmt er sich nun, welches er will, und verstockt, welchen er will.

18. Il fait donc miséricorde à qui il veut, et il endurcit celui qu'il veut.

18. De manera que del que quiere tiene misericordia; y al que quiere, endurece.

18 Zo ontfermt Hij Zich dan, diens Hij wil, en verhardt, dien Hij wil.

18. A tak nad kim chce, zmiłowywa się, a kogo chce, zatwardza.

18. Annakokáért a kin akar könyörül, a kit pedig akar, megkeményít.

18 Итак, кого хочет, милует; а кого хочет, ожесточает.

18. Тим же то, кого хоче, милує, а кого хоче, ожорсточує (окаменює).

19 Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"

19 Sinä sanot nyt minulle: "Miksi Hän vielä moittii? *Sillä kuka* voi vastustaa Hänen tahtoaan?"

19. Niin sinä sanot minulle: mitä hän siis nuhtelee? sillä kuka taitaa hänen tahtoansa vastaan olla?

19. NIin sinä sanot minulle: mixi hän sijs meitä nuhtele? Cuca taita hänen tahtons wastan olla? O ihminen parca! cuca sinä olet joca Jumalan cansa rijdellä tahdot?

19. Nin sine mahdhat sano minulle. Mixi hen sis meite nuchtele? Cuca taita henen Tachtons wastan seiso? O Inhimis parca/ Cuca sine olet ettes tahdhot Jumalan cansa ridhelle? (Niin sinä mahdat sanoa minulle. Miksi hän siis meitä nuhtelee? Kuka taitaa hänen tahtonsa wastaan seisoa? Oi ihmisparka/ Kuka sinä olet ettäs tahdot Jumalan kanssa riidellä?)

19. Ἐρεῖς οὖν μοι· τί ἔτι μέμφεται; τῷ γὰρ βουλήματι αὐτοῦ τίς ἀνθέστηκε;

19. ερεις ουν μοι τι ετι μεμφεται τω γαρ βουληματι αυτου τις ανθεστηκεν 19. ereis oυn moi ti eti memfetai to gar βoυlemati aυtoυ tis anthesteken

19 Therefore you will say to me, Why is he still finding-fault? For* who is standing against his will?

19. Thou wilt say then unto me, Why doth he yet find fault? For who hath resisted his will?

19. Derfor kunde du sige til mig: hvad klager han over endnu? hvor har imodstaaet hans Villie?

19. Så må du säga till mig: Hvad skyllar han då oss? Ho kan stå emot hans vilja?

19. Ütled sinna nüüd minnule: Mis ta siis weel kaebab? kes woib temma tahtmisse wasto seista?

19. Gal man pasakysi: ‘‘O už ką tada Jis kaltina? Kas gi galėtų atsispirti Jo valiai?’‘

19. So sagst du zu mir: Was beschuldigt er uns denn? Wer kann seinem Willen widerstehen?

19. Or tu me diras: Pourquoi Dieu se plaint-il encore? Car qui peut résister à sa volonté?

19. Me dirás pues: ¿Por qué pues se enoja? ¿porque quién ha resistido a su voluntad?

19 Gij zult dan tot mij zeggen: Wat klaagt Hij dan nog? Want wie heeft Zijn wil wederstaan?

19. Ale mi rzeczesz: Przeczże się jeszcze uskarża? bo któż się sprzeciwił woli jego?

19. Mondod azért nékem: Miért fedd hát engem? Hiszen az ő akaratának kicsoda áll ellene? [16†]

19 Ты скажешь мне: „за что же еще обвиняет? Ибо ктопротивостанет воле Его?"

19. Скажеш же менї: Чого ж іще й винуватить? хто встояв проти волї Його?

20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

20 Niinpä, oi ihminen, mikä sinä olet, joka väität Jumalaa vastaan? Ei kai tehty sano tekijälleen: "Miksi minut näin teit?"

20. Ja tosin, oi ihminen, kuka sinä olet, joka Jumalaa vastaan riitelet? Sanooko työ tekiällensä: miksis minut tainkaltaiseksi tehnyt olet?

20. Sanoco jongunlainen työ tekiällens?

20. Sanoco mös iocu Teco henen Tekiellense/ Mixis minun sencaltaisexi tehnyt olet? (Sanooko myös joku teko hänen tekijällensä/ Miksi minun senkaltaiseksi tehnyt olet?)

20. μενοῦνγε, ὦ ἄνθρωπε, σὺ τίς εἶ ὁ ἀνταποκρινόμενος τῷ Θεῷ; μὴ ἐρεῖ τὸ πλάσμα τῷ πλάσαντι, τί με ἐποίησας οὕτως;

20. μενουνγε ω ανθρωπε συ τις ει ο ανταποκρινομενος τω θεω μη ερει το πλασμα τω πλασαντι τι με εποιησας ουτως 20. menoυnge o anthrope sυ tis ei o antapokrinomenos to theo me erei to plasma to plasanti ti me epoiesas oυtos

20 But-rather, O man, who are you who answers back against God? The molded thing will not say to the one who molded (it), why did you make* me so, will it? {Isa 45:9?}

20. Nay but, O man, who art thou that repliest against God? Shall the thing formed say to him that formed it, Why hast thou made me thus?

20. Men, o Menneske! hvo er du, at du vil gaae i Rette mod Gud? mon Noget, som er dannet, kan sige til den, som dannede det: hvi gjorde du mig saaledes?

20. O menniska, ho äst du som vill träta med Gud? Icke säger det ting, som gjordt är, till sin mästare: Hvi hafver du gjort mig sådana?

20. Agga, oh innimenne! kes olled sinna, kes sa wasto Jummalat kostad? kas se, mis tehtud on, ütleb teggiale: Miks olled sa mind nenda teinud?

20. Ak, žmogau! Kas gi, tiesą sakant, tu toks esi, kad drįsti prieštarauti Dievui? Argi dirbinys klausia meistro: ‘‘Kodėl mane tokį padarei?’‘

20. Ja, lieber Mensch, wer bist du denn, daß du mit Gott rechten willst? Spricht auch ein Werk zu seinem Meister: Warum machst du mich also?

20. Mais plutôt, ô homme, qui es-tu, toi qui contestes avec Dieu? Le vase d'argile dira-t-il à celui qui l'a formé: Pourquoi m'as-tu fait ainsi?

20. Mas ántes, oh hombre, ¿tú, quién eres, para que alterques con Dios? ¿o dirá el vaso de barro al que le labró: Por qué me has hecho así?

20 Maar toch, o mens, wie zijt gij, die tegen God antwoordt? Zal ook het maaksel tot dengenen, die het gemaakt heeft, zeggen: Waarom hebt gij mij alzo gemaakt?

20. I owszem, o człowiecze! któżeś ty jest, który spór wiedziesz z Bogiem? Izali lepianka rzecze lepiarzowi: Przeczżeś mię tak uczynił?

20. Sőt inkább kicsoda vagy te óh ember, hogy versengsz az Istennel? Avagy mondja-é a készítmény a készítőnek: Miért csináltál engem így? [17†]

20 А ты кто, человек, что споришь с Богом? Изделие скажет ли сделавшему его: „зачем ты меня так сделал?"

20. Хто ж се ти, чоловіче, що змагаєш ся з Богом? Хиба скаже зроблене тому, хто зробив його: Нащо зробив єси мене так?

21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?

21 Vai eikö savenvalajalla ole valta saveen, tehdäkseen samasta seoksesta toisen astian jaloon ja toisen halpaan käyttöön?

21. Eli eikö savenvalajalla ole saven päälle valtaa, yhdestä kappaleesta tehdä yhtä astiaa kunnialliseksi ja toista huonoksi?

21. Mixis minun sencaltaisexi tehnyt olet? Eikö Sawenwalajalla ole walda yhdestä sawencappalesta tehdä yhtä astiata cunniaxi ja toista häpiäxi?

21. Eikö Sauenwalaijalla ole walda/ ydhesta pystyste tehdhä/ yxi Astia cunniaxi/ ia sen toisen häpijexi? (Eikö sawenwalajalla ole walta/ yhdestä pystistä tehdä/ Yksi astia kunniaksi/ ja sen toisen häpeäksi?)

21. ἢ οὐκ ἔχει ἐξουσίαν ὁ κεραμεὺς τοῦ πηλοῦ, ἐκ τοῦ αὐτοῦ φυράματος ποιῆσαι ὃ μὲν εἰς τιμὴν σκεῦος, ὃ δὲ εἰς ἀτιμίαν;

21. η ουκ εχει εξουσιαν ο κεραμευς του πηλου εκ του αυτου φυραματος ποιησαι ο μεν εις τιμην σκευος ο δε εις ατιμιαν 21. e oυk echei eksoυsian o kerameυs toυ peloυ ek toυ aυtoυ fυramatos poiesai o men eis timen skeυos o de eis atimian

21 Or does the potter not have authority over the clay, to make* out of the same batch one vessel *for honor and another *for dishonor?

21. Hath not the potter power over the clay, of the same lump to make one vessel unto honour, and another unto dishonour?

21. Eller har pottemageren ikke Magt over Leret, af det samme Stykke at gjøre et Kar til Ære, men et andet til Vanære?

21. Hafver icke en pottomakare magt att göra af en klimp ett kar till heder, och det andra till vanheder?

21. Ehk kas pottiseppal ep olle melewalda soue ülle, et temma sestsammast ühhest souetükkist woib tehha teist riista auuks, agga teist autumaks riistaks.

21. Ar puodžius neturi galios moliui, kad iš to paties minkalo pagamintų vieną indą garbingam panaudojimui, o kitą negarbingam?

21. Hat nicht ein Töpfer Macht, aus einem Klumpen zu machen ein Gefäß zu Ehren und das andere zu Unehren?

21. Le potier n'a-t-il pas le pouvoir de faire, d'une même masse de terre, un vase pour des usages honorables, et un autre pour des usages vulgaires?

21. ¿O no tiene potestad el ollero para hacer de la misma masa un vaso para honra, y otro para vergüenza?

21 Of heeft de pottenbakker geen macht over het leem, om uit denzelfden klomp te maken, het ene vat ter ere, en het andere ter onere?

21. Izali nie ma mocy garncarz nad gliną, żeby z tejże gliny uczynił jedno naczynie ku uczciwości, a drugie ku zelżywości?

21. Avagy nincsen-é a fazekasnak hatalma az agyagon, hogy ugyanazon gyuradékból némely edényt tisztességre, némelyt pedig becstelenségre csináljon?

21 Не властен ли горшечник над глиною, чтобы из той же смеси сделать один сосуд для почетного употребления , а другой для низкого?

21. Або не має власти ганчар над глиною, щоб з того самого місива зробити одну посудину на честь, а другу на нечесть?

22 Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,

22 Entä jos Jumala, tahtoessaan osoittaa vihaansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt häviöön valmiita vihan astioita

22. Sentähden, jos Jumala tahtoo vihansa osoittaa ja voimansa ilmoittaa, on hän suurella kärsivällisyydellä kärsinyt vihansa astioita, jotka ovat kadotukseen valmistetut.

22. Sentähden jos Jumala tahto wihans osotta ja woimans ilmoitta on hän suurella kärsimisellä kärsinyt hänen wihans astioita jotca owat cadotuxeen walmistetut:

22. Senteden/ ios Jumala tachto wihans osotta/ ia woima's ilmoitta/ Ombi hen swren Kerssimisen cansa kerssinyt henen Wihans Astiat/ iotca walmistetut ouat cadhotuxehen/ Senpäle (Sentähden/ jos Jumalaa tahtoo wihansa osoittaa/ ja woimansa ilmoittaa/ Ompi hän suuren kärsimisen kanssa kärsinyt hänen wihansa astiat/ jotka walmistetut owat kadotuksehen/ Senpäälle)

22. εἰ δὲ θέλων ὁ Θεὸς ἐνδείξασθαι τὴν ὀργὴν καὶ γνωρίσαι τὸ δυνατὸν αὐτοῦ ἤνεγκεν ἐν πολλῇ μακροθυμίᾳ σκεύη ὀργῆς κατηρτισμένα εἰς ἀπώλειαν,

22. ει δε θελων ο θεος ενδειξασθαι την οργην και γνωρισαι το δυνατον αυτου ηνεγκεν εν πολλη μακροθυμια σκευη οργης κατηρτισμενα εις απωλειαν 22. ei de thelon o theos endeiksasthai ten orgen kai gnorisai to dυnaton aυtoυ enegken en polle makrothυmia skeυe orges katertismena eis apoleian

22 But (what) if God, willing to show his wrath and to make his power known, carried (us,) vessels of wrath having been framed *for destruction, in much patience;

22. What if God, willing to shew his wrath, and to make his power known, endured with much longsuffering the vessels of wrath fitted to destruction:

22. Men hvad, om nu Gud, der han vilde vise Vreden og kundgjøre sin Magt, taalte med stor Langmodighed Vredens Kar, som vare dannede til Fordærvelse;

22. Derföre, då Gud ville låta se vredena, och kungöra sina magt, hafver han med stor tålsamhet lidit vredsens kar, som äro tillredd till fördömelse;

22. Kui nüüd Jummal tahtis omma wihha näidata, ja omma wägge teäda anda, siis on temma sure pitka melega kannatanud nende wihha-riistadega, mis walmistud on hukkatusseks;

22. O jeigu Dievas, norėdamas parodyti savo rūstybę ir apreikšti savo jėgą, didžiu kantrumu pakentė pražūčiai nužiestus rūstybės indus,

22. Derhalben, da Gott wollte Zorn erzeigen und kundtun seine Macht, hat er mit großer Geduld getragen die Gefäße des Zorns, die da zugerichtet sind zur Verdammnis;

22. Et que dire, si Dieu, voulant montrer sa colère et faire connaître sa puissance, a supporté avec une grande patience les vases de colère, préparés pour la perdition?

22. ¿Y qué, si Dios queriendo mostrar su ira, y hacer notorio su poder, soportó con mucha mansedumbre los vasos de ira, preparados para destrucción;

22 En of God, willende Zijn toorn bewijzen, en Zijn macht bekend maken, met vele lankmoedigheid verdragen heeft de vaten des toorns, tot het verderf toebereid;

22. A jeźliż Bóg chcąc okazać gniew i znajomą uczynić możność swoję, znosił w wielkiej cierpliwości naczynia gniewu na zginienie zgotowane,

22. Ha pedig az Isten az ő haragját megmutatni és hatalmát megismertetni kívánván, nagy békességes tűréssel elszenvedte a harag edényeit, melyek veszedelemre készíttettek,

22 Что же, если Бог, желая показать гнев и явить могущество Свое, с великим долготерпением щадил сосуды гнева, готовые к погибели,

22. Коли ж, хотячи Бог показати гнїв свій, і явити силу свою, щадив у великому довготерпінню посуди гнїва, наготовлені на погибель,

23 ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

23 tehdäkseen samalla tiettäväksi kirkkautensa runsauden laupeuden astioissa, jotka Hän on ennalta valmistanut kirkkauteen?

23. Ja että hän tiettäväksi tekis kunniansa rikkauden laupiutensa astioille, jotka hän kunniaan on valmistanut,

23. Että hän tiettäwäxi tekis hänen cunnians rickauden hänen laupiudens astioille jotca hän cunniahan on walmistanut.

23. ette henen piti tietteuexi tekemen henen Cunnians rickaudhen/ ylitze henen Laupiudhensa Astiain/ iotca hen Cunniaxi ombi walmistanut. (että hänen piti tiettäwäksi tekemän hänen kunniansa rikkauden/ ylitse hänen laupeutensa astiain/ jotka hän kunniaksi ompi walmistanut.)

23. καὶ ἵνα γνωρίσῃ τὸν πλοῦτον τῆς δόξης αὐτοῦ ἐπὶ σκεύη ἐλέους, ἃ προητοίμασεν εἰς δόξαν,

23. και ινα γνωριση τον πλουτον της δοξης αυτου επι σκευη ελεους α προητοιμασεν εις δοξαν 23. kai ina gnorise ton ploυton tes dokses aυtoυ epi skeυe eleoυs a proetoimasen eis doksan

23 and in order that he might make known the riches of his glory upon vessels of mercy, which he prepared beforehand *for glory,

23. And that he might make known the riches of his glory on the vessels of mercy, which he had afore prepared unto glory,

23. og han nu vilde kundgjøre sin Herligheds Rigdom over Barmhjertighedens Kar, hvilke han forud havde beredt til herlighed,

23. På det han skulle kungöra sina härlighets rikedom på barmhertighetenes kar, som han hafver tillredt till härlighet;

23. Ja on kannatanud usklikkudega, et ta piddi teäda andma omma au rikkust nende armo-riistade wasto, mis ta on enne walmistanud auuks,

23. kad apreikštų ir savo šlovės turtus gailestingumo indams, kuriuos iš anksto paruošė šlovei,­

23. auf daß er kundtäte den Reichtum seiner Herrlichkeit an den Gefäßen der Barmherzigkeit, die er bereitet hat zur Herrlichkeit,

23. Afin de manifester aussi la richesse de sa gloire sur les vases de miséricorde, qu'il a préparés pour la gloire,

23. Y haciendo notorias las riquezas de su gloria para con los vasos de misericordia, que él ha ántes preparado para gloria;

23 En opdat Hij zou bekend maken den rijkdom Zijner heerlijkheid over de vaten der barmhartigheid, die Hij te voren bereid heeft tot heerlijkheid?

23. A iżby znajome uczynił bogactwo chwały swojej nad naczyniem miłosierdzia, które zgotował ku chwale;

23. És hogy megismertesse az ő dicsőségének [18†] gazdagságát az irgalom edényein, melyeket eleve elkészített a dicsőségre, mit szólhatsz ellene?

23 дабы вместе явить богатство славы Своей над сосудами милосердия, которые Он приготовил к славе,

23. і щоб явити богацтво слави своєї на посудах милости, котрих наперед наготовив на славу,

24 Ja sellaisiksi hän myös on kutsunut meidät, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista,

24 *Niitä olemme me*, jotka Hän on myös kutsunut, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista,

24. Jotka hän myös kutsunut on, nimittäin meitä, ei ainoasti Juudalaisista, vaan myös pakanoista,

24. Jotca hän myös cudzunut on nimittäin meitä ei ainoastans Judalaisista waan myös pacanoista.

24. Jotca hen mös cutzunut on/ nimiten meite/ Ei ainostans Juttaista/ wan mös Pacanoista. (Jotka hän myös kutsunut on/ nimittäin meitä/ Ei ainoastansa juuttaista/ waan myös pakanoista)

24. οὓς καὶ ἐκάλεσεν ἡμᾶς οὐ μόνον ἐξ Ἰουδαίων, ἀλλὰ καὶ ἐξ ἐθνῶν,

24. ους και εκαλεσεν ημας ου μονον εξ ιουδαιων αλλα και εξ εθνων 24. oυs kai ekalesen emas oυ monon eks ioυdaion alla kai eks ethnon

24 whom he also invited, not only from the Jews, but also from the Gentiles?

24. Even us, whom he hath called, not of the Jews only, but also of the Gentiles?

24. hvilke han og kaldte, os nemlig, ikke alene af Jøder, men ogsaa af Hedninger!

24. Hvilka han ock kallat hafver, nämliga oss, icke allenast af Judomen, utan ock af Hedningomen;

24. Kedda temma ka on kutsnud, se on: meid, ei mitte ükspäinis Juda-, waid ka paggana-rahwa seltsist,

24. ir mus pašaukė ne tik iš žydų, bet ir iš pagonių?

24. welche er berufen hat, nämlich uns, nicht allein aus den Juden sondern auch aus den Heiden.

24. Envers nous qu'il a aussi appelés, non seulement d'entre les Juifs, mais aussi d'entre les Gentils?

24. A los cuales también llamó, es a saber, a nosotros, ni solo de los Judíos, mas también de los Gentiles?

24 Welke Hij ook geroepen heeft, namelijk ons, niet alleen uit de Joden, maar ook uit de heidenen.

24. Których i powołał, to jest nas, nie tylko z Żydów, ale i z poganów.

24. A kikül el is hívott minket nemcsak a zsidók, hanem a pogányok közül is,

24 над нами, которых Он призвал не только из Иудеев, но и из язычников?

24. як і над нами, котрих покликав не тільки з Жидів, та й з поган?

25 niinkuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: "Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani.

25 niin kuin Hän myös *Hoosean kirjassa* sanoo: "Olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut kansani ja rakkaakseni sen, joka ei ollut rakkaani.

25. Niinkuin hän myös Hosean kautta sanoo: minä tahdon kutsua sen minun kansakseni, joka ei ollut minun kansani, ja minun rakkaakseni, joka ei minun rakkaani ollut.

25. Nijncuin hän Osean cautta sano: Minä tahdon cudzua sen minun Canssaxeni joca ei minun Canssan ollutcan: ja minun rackaxeni joca ei minun rackan ollutcan.

25. Ninquin hen mös sanopi Osean cautta/ Mine tadhon sen cutzua minun Canssaxeni/ ioca ei minun Canssan ollut. Ja minun Rackaxeni/ ioca ei minun Rackan ollut. (Niinkuin hän myös sanoopi Osean kautta/ Minä tahdon sen kutsua minun kansakseni/ joka ei minun kansani ollut. Ja minun rakkaakseni/ joka ei minun rakkaan ollut)

25. ὡς καὶ ἐν τῷ Ὡσηὲ λέγει· καλέσω τὸν οὐ λαόν μου λαόν μου, καὶ τὴν οὐκ ἠγαπημένην ἠγαπημένην·

25. ως και εν τω ωσηε λεγει καλεσω τον ου λαον μου λαον μου και την ουκ ηγαπημενην ηγαπημενην 25. os kai en to osee legei kaleso ton oυ laon moυ laon moυ kai ten oυk egapemenen egapemenen

25 As he also says in Hosea, ‘I will be calling those who (are) not my people, my people, and those not beloved, beloved.’ {Ho. 2:23}

25. As he saith also in Osee, I will call them my people, which were not my people; and her beloved, which was not beloved.

25. Som han og siger hos Hoseas: jeg vil kalde det mit Folk, som ikke var mit Folk, og hende den Elskede, som ikke var den Elskede;

25. Såsom han ock säger genom Oseas: Det som icke var mitt folk, det skall jag kalla mitt folk; och den mig intet kär var, skall jag kalla min kära.

25. Nenda kui temma ka Osea ramato sees ütleb: Minna tahhan ommaks rahwaks hüda, mis ei olnud mitte minno rahwas: ja armokesseks, mis ei olnud mitte armokenne.

25. Jis kalba per Ozėją: ‘‘Ne savo tautą pavadinsiu savąja tauta ir nemylimą­mylima.

25. Wie er denn auch durch Hosea spricht: "Ich will das mein Volk heißen, daß nicht mein Volk war, und meine Liebe, die nicht meine Liebe war."

25. Selon qu'il le dit en Osée: J'appellerai mon peuple, celui qui n'était pas mon peuple, et la bien-aimée, celle qui n'était pas la bien-aimée;

25. Como también en Oséas dice: Llamaré al que no era mi pueblo, pueblo mío; y amada, a la que no era amada.

25 Gelijk Hij ook in Hosea zegt: Ik zal hetgeen Mijn volk niet was, Mijn volk noemen, en die niet bemind was, Mijn beminde.

25. Jako też u Ozeasza mówi: Nazwię lud, który nie był moim, ludem moim, a onę, która nie była umiłowaną, nazwię umiłowaną.

25. A mint Hóseásnál is mondja: Hívom a nem én népemet én népemnek; és a nem szerettet szeretettnek. [19†]

25 Как и у Осии говорит: не Мой народ назову Моим народом, и не возлюбленную – возлюбленною.

25. Як і в Осії глаголе: Назву немоїх людей людьми моїми, і неполюблену полюбленою.

26 Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."

26 Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille sanottiin: 'Te ette ole kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."

26. Ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: ette ole minun kansani, siellä pitää heitä elävän Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

26. Ja pitä tapahtuman että siellä cuin heille sanottin: et te ole minun Canssan: pitä heitä eläwän Jumalan lapsixi cudzuttaman.

26. Ja sen pite tapachtaman/ Ette sielle/ cussa heille sanottu oli/ Eipe te ole minun Canssan/ Sijne he pite cutzutaman Eleuen Jumalan Lapsixi. (Ja sen pitää tapahtuman/ Että siellä/ kussa heille sanottu oli/ Eipä te ole minun kansani/ Siinä he pitää kutsuttaman Eläwän Jumalan lapsiksi.)

26. καὶ ἔσται ἐν τῷ τόπῳ οὗ ἐρρέθη αὐτοῖς, οὐ λαός μου ὑμεῖς, ἐκεῖ κληθήσονται υἱοὶ Θεοῦ ζῶντος.

26. και εσται εν τω τοπω ου ερρηθη αυτοις ου λαος μου υμεις εκει κληθησονται υιοι θεου ζωντος 26. kai estai en to topo oυ errethe aυtois oυ laos moυ υmeis ekei klethesontai υioi theoυ zontos

26 And it will be, in the place where it was said to them, ‘You° (are) not my people; they will be called sons of the living God there.’ {Ho. 1:10}

26. And it shall come to pass, that in the place where it was said unto them, Ye are not my people; there shall they be called the children of the living God.

26. og det skal skee, at paa det Sted hvor der var sagt til dem: I ere ikke mit Folk der skulle de kaldes den levende Guds Børn.

26. Och det skall ske, att der som hafver varit sagdt till dem: I ären icke mitt folk; der skola de varda kallade lefvandes Guds barn.

26. Ja peab sündima seäl paikas, kus neil on ööldud: Teie ep olle mitte minno rahwas, seäl peab neid hütama ellawa Jum̃ala lapsiks.

26. Ir toje vietoje, kur jiems buvo sakyta: ‘Jūs ne manoji tauta’, ten jie bus vadinami gyvojo Dievo vaikais’‘.

26. Und soll geschehen: An dem Ort, da zu ihnen gesagt ward: 'Ihr seid nicht mein Volk', sollen sie Kinder des lebendigen Gottes genannt werden.

26. Et il arrivera que dans le lieu même où il leur avait été dit: Vous n'êtes point mon peuple, ils seront appelés les enfants du Dieu vivant.

26. Y será que en el lugar donde ántes les era dicho: Vosotros no sois pueblo mío; allí serán llamados hijos del Dios viviente.

26 En het zal zijn, in de plaats, waar tot hen gezegd was: Gijlieden zijt Mijn volk niet, aldaar zullen zij kinderen des levenden Gods genaamd worden.

26. I stanie się, że na tem miejscu, gdzie im mawiano: Nie jesteście wy ludem moim, tam nazwani będą synami Boga żywego.

26. És lészen, hogy azon a helyen, a hol ez mondatott nékik: Ti nem vagytok az én népem, ott az élő Isten fiainak fognak hívatni. [20†]

26 И на том месте, где сказано им: вы не Мой народ, там названы будут сынами Богаживаго.

26. І буде на місцї, де сказано їм: Не мій ви народ, там назвуть ся синами Бога живого.

27 Mutta Esaias huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.

27 Mutta Jesaja huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin lasten luku olisi kuin meren hiekka, niin pelastuu vain jäännös."

27. Mutta Jesaias huutaa Israelin edestä: jos Israelin lasten luku olis niinkuin santa meressä, niin kuitenkin tähteet autuaaksi tulevat.

27. Mutta Esaias huuta Israelin edestä: jos Israelin lasten lucu olis nijncuin sanda meresä nijn cuitengin tähtet autuaxi tulewat.

27. Mutta Esaias hwta Israelin edes/ ios Israelin Lasten lucu nin olis/ quin sanda meresse/ Nin quitengin ne techteet autuaxi tuleuat. (Mutta Esaias huutaa Israelin edessä/ jos Israelin lasten luku niin olisi/ kuin santa meressä/ Niin kuitenkin ne tähteet autuaaksi tulewat.)

27. Ἡσαΐας δὲ κράζει ὑπὲρ τοῦ Ἰσραήλ· ἐὰν ᾖ ὁ ἀριθμὸς τῶν υἱῶν Ἰσραὴλ ὡς ἡ ἄμμος τῆς θαλάσσης, τὸ κατάλειμμα σωθήσεται·

27. ησαιας δε κραζει υπερ του ισραηλ εαν η ο αριθμος των υιων ισραηλ ως η αμμος της θαλασσης το καταλειμμα σωθησεται 27. esaias de krazei υper toυ israel ean e o arithmos ton υion israel os e ammos tes thalasses to kataleimma sothesetai

27 Now Isaiah cries on behalf of Israel, ‘If the number of the sons of Israel is like the sand of the sea, (only) the remnant will be saved;

27. Esaias also crieth concerning Israel, Though the number of the children of Israel be as the sand of the sea, a remnant shall be saved:

27. Men Esaias udraaber over Israel: om end Israels Børns Tal var som havets Sand, saa skal kun en Levning Frelses.

27. Men Esaias ropar för Israel: Om talet på Israels barn än vore som sanden i hafvet, så skola dock de igenlefde varda salige.

27. Agga Jesaia kissendab Israelist: kui Israeli laste arro, mis hukka lähhäb, olleks kui liiw, mis merre äres on, siiski peab suggu ärrapeäsma.

27. O Izaijas šaukia apie Izraelį: ‘‘Nors Izraelio vaikų skaičius būtų kaip jūros smiltys, tik likutis bus išgelbėtas.

27. Jesaja aber schreit für Israel: "Wenn die Zahl der Kinder Israel würde sein wie der Sand am Meer, so wird doch nur der Überrest selig werden;

27. Ésaïe s'écrie aussi au sujet d'Israël: Quand le nombre des enfants d'Israël égalerait le sable de la mer, un petit reste seul sera sauvé.

27. Isaías también clama tocante a Israel: Aunque fuere el número de los hijos de Israel como la arena de la mar, un residuo será salvo.

27 En Jesaja roept over Israel: Al ware het getal der kinderen Israels gelijk het zand der zee, zo zal het overblijfsel behouden worden.

27. A Izajasz woła nad Izraelem, mówiąc: Choćby liczba synów Izraelskich była jako piasek morski, ostatki zachowane będą.

27. Ésaiás pedig ezt kiáltja Izráel felől: Ha Izráel fiainak száma annyi volna is, mint a tenger fövenye, a maradék tartatik meg. [21†]

27 А Исаия провозглашает об Израиле: хотя бы сыны Израилевы были числом, как песок морской, только остаток спасется;

27. Ісаїя ж покликує про Ізраїля: Хоч би було число синів Ізраїлевих як пісок морський, останок (тільки) спасеть ся:

28 Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti."

28 Sillä *Herra toteuttaa joutuisasti tuomiopäätöksensä vanhurskaudessa, koska Hän on toimittava nopean selvityksen maan päällä*."

28. Sillä kuluttamus ja lyhentämys pitää tapahtuman vanhurskaudeksi, että Herra tekee hävityksen maan päällä,

28. Sillä culuttamus ja lyhendämys pitä tapahtuman wanhurscaudexi. Ja idze HERra on sen häwityxen maan pääldä hillidzewä.

28. Sille ette yxi Hätemys ia Häuitos pite tapactaman/ ia quitengin se kiendy wanhurskaudhexi. Sille ette itze HERRA pite sen Häuitoxen Maan päle * hilitzemen. (Sillä että yksi häätämys ja häwitys pitää tapahtuman/ ja kuitenkin se kääntyy wanhurskaudeksi. Sillä että itse HERRA pitää sen häwityksen maan päällä hillitsemän.)

28. λόγον γὰρ συντελῶν καὶ συντέμνων ἐν δικαιοσύνῃ, ὅτι λόγον συντετμημένον ποιήσει Κύριος ἐπὶ τῆς γῆς.

28. λογον γαρ συντελων και συντεμνων εν δικαιοσυνη οτι λογον συντετμημενον ποιησει κυριος επι της γης 28. logon gar sυntelon kai sυntemnon en dikaiosυne oti logon sυntetmemenon poiesei kυrios epi tes ges

28 for* (he is) completing and cutting-short the word in righteousness because having been cut-short, the Lord will make* the word upon the earth.’ {Isa 10:22, 23}

28. For he will finish the work, and cut it short in righteousness: because a short work will the Lord make upon the earth.

28. Thi der er den, som fuldkommer sit Ord og hasteligen opfylder det i Retfærdighed; ja, et hasteligen opfyldt Ord skal Herren vise paa Jorden.

28. Ty han skall väl låta förderfva dem, och dock likväl stilla det förderfvet till rättfärdighet; ty Herren skall stilla förderfvet på jordene.

28. Sest temma teeb sesamma asja peäle otsa, ja löppetab neid öigusses, sest Issand wöttab üht löppetud asja Ma peäle tehha.

28. Nes Jis pabaigs darbą, greitai įvykdydamas teisumą, skubiai Viešpats atliks darbą žemėje’‘.

28. denn es wird ein Verderben und Steuern geschehen zur Gerechtigkeit, und der HERR wird das Steuern tun auf Erden."

28. Car le Seigneur consommera et abrégera l'affaire avec justice; le Seigneur fera une grande diminution sur la terre.

28. Porque él consumará la obra, y la abreviará en justicia; porque obra abreviada hará el Señor sobre la tierra.

28 Want Hij voleindt een zaak en snijdt ze af in rechtvaardigheid; want de Heere zal een afgesneden zaak doen op de aarde.

28. Albowiem sprawę skoóczy i skróci w sprawiedliwości; sprawę zaiste skróconą uczyni Pan na ziemi.

28. Mert a dolgot bevégezi és rövidre metszi igazságban; mivel rövidesen végez az Úr a földön.

28 ибо дело оканчивает и скоро решит по правде, дело решительное совершит Господь на земле.

28. скінчивши бо слово, поскорить ся в правдї; бо скоро слово зробить Господь на землї.

29 Niinkuin Esaias myös on ennustanut: "Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meille siementä, niin meidän olisi käynyt niinkuin Sodoman, ja me olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi".

29 Niin kuin Jesaja myös on ennalta sanonut: "Jollei Herra Sebaot olisi jättänyt meille jälkeläisiä, meistä olisi tullut niin kuin Sodoma ja olisimme käyneet Gomorran kaltaisiksi."

29. Ja niinkuin Jesaias ennen sanoi: ellei Herra Zebaot olisi meille siementä jättänyt, niin me olisimme olleet kuin Sodoma ja senkaltaiset kuin Gomorra.

29. Nijncuin Esaias ennen sanoi: ellei HERra Zebaoth olis meille siemendä jättänyt nijn me olisimma ollet cuin Sodoma ja sencaltaiset cuin Gomorra.

29. Ja ninquin Esaias ennen sanoi/ Ellei HERRA Zebaoth olis meille iettenyt Sieme'de/ nin me olisima olluet quin Sodoma ia sencaltaiset quin Gomorra. (Ja niinkuin Esaias ennen sanoi/ Ellei HERRA Zebaoth olisi meille jättänyt siementä/ niin me olisimme olleet kuin Sodoma ja senkaltaiset kuin Gomorra.)

29. καὶ καθὼς προείρηκεν Ἡσαΐας, εἰ μὴ Κύριος Σαβαὼθ ἐγκατέλειπεν ἡμῖν σπέρμα, ὡς Σόδομα ἂν ἐγενήθημεν καὶ ὡς Γόμορρα ἂν ὡμοιώθημεν.

29. και καθως προειρηκεν ησαιας ει μη κυριος σαβαωθ εγκατελιπεν ημιν σπερμα ως σοδομα αν εγενηθημεν και ως γομορρα αν ωμοιωθημεν 29. kai kathos proeireken esaias ei me kυrios saβaoth egkatelipen emin sperma os sodoma an egenethemen kai os gomorra an omoiothemen

29 And, just-as Isaiah has said before, ‘If the Lord of Hosts did not leave us a seed, we would have become like Sodom and would have been similar to Gomorrah.’ {Isa 1:9}

29. And as Esaias said before, Except the Lord of Sabaoth had left us a seed, we had been as Sodoma, and been made like unto Gomorrha.

29. Og som Esaias har sagt tilforn: dersom den Herre Zebaoth ikke havde levnet os en Sæd, da vare vi blevne som Sodoma og lige med Gomorra.

29. Och såsom Esaias sade tillförene: Hade icke Herren Zebaoth igenleft oss säd, då hade vi varit såsom Sodoma, och lika som Gomorra.

29. Ja nenda kui Jesaia on enne üttelnud: Kui wäggede Issand meile ei olleks suggu jätnud , siis olleksime meie kui Sodoma ¤ rahwas olnud, ja Komorra rahwa sarnatseks sanud.

29. Izaijas nusakė iš anksto: ‘‘Jei kareivijų Viešpats nebūtų mums palikuonių palikęs, būtume tapę kaip Sodoma, būtume į Gomorą panašūs’‘.

29. Und wie Jesaja zuvorsagte: "Wenn uns nicht der HERR Zebaoth hätte lassen Samen übrig bleiben, so wären wir wie Sodom und Gomorra."

29. Ésaïe avait dit de même auparavant: Si le Seigneur des armées ne nous eût laissé des rejetons, nous serions devenus comme Sodome, et nous aurions été rendus semblables à Gomorrhe.

29. Y como ántes dijo Isaías: Si el Señor de los ejércitos no nos hubiera dejado simiente, como Sodoma fuéramos hechos, y como Gomorra fuéramos semejantes.

29 En gelijk Jesaja te voren gezegd heeft: Indien de Heere Sebaoth ons geen zaad had overgelaten, zo waren wij als Sodom geworden, en Gomorra gelijk gemaakt geweest.

29. I jako przedtem powiedział Izajasz: By nam był Pan zastępów nie zostawił nasienia, bylibyśmy się stali jako Sodoma i Gomorze bylibyśmy podobni.

29. És a mint Ésaiás előre megmondotta: Ha a Seregeknek [22†] Ura nem hagyott volna nékünk magot, olyanokká lettünk volna, mint Sodoma, és Gomorához volnánk hasonlók.

29 И, как предсказал Исаия: если бы Господь Саваоф неоставил нам семени, то мы сделались бы, как Содом, и были бы подобны Гоморре.

29. І яко ж прорік Ісаїя: Коли б Господь Саваот не зоставив нам насїння, були б ми, як Содома, й уподобились би Гоморі.

30 Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta;

30 Mitä siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat vanhurskauden saavuttaneet, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskon perusteella.

30. Mitäs me siis sanomme? (Me sanomme:) pakanat, jotka ei ole vanhurskautta etsineet, ovat saaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka uskosta on:

30. MItästä me tähän sanomma? Me sanomma: pacanat jotca ei ole wanhurscautta pyytänet owat saanet wanhurscauden mutta minä sanon sijtä wanhurscaudest joca uscosta tule.

30. Miteste me sis tehen sanoma? Sen me sanoma/ Ette Pacanat/ iotca ei ole wanhurskaudhen ielken seisoneet/ ne ouat wanhurskaudhen saaneet/ Mutta mine sanon sijte wanhurskaudhesta ioca vskosta tulepi. (Mitästä me siis tähän sanomme? Sen me sanomme/ Että pakanat/ jotka ei ole wanhurskauden jälkeen seisoneet/ ne owat wanhurskauden saaneet/ Mutta minä sanon siitä wanhurskaudesta joka uskosta tuleepi.)

30. Τί οὖν ἐροῦμεν; ὅτι ἔθνη τὰ μὴ διώκοντα δικαιοσύνην κατέλαβε δικαιοσύνην, δικαιοσύνην δὲ τὴν ἐκ πίστεως·

30. τι ουν ερουμεν οτι εθνη τα μη διωκοντα δικαιοσυνην κατελαβεν δικαιοσυνην δικαιοσυνην δε την εκ πιστεως 30. ti oυn eroυmen oti ethne ta me diokonta dikaiosυnen katelaβen dikaiosυnen dikaiosυnen de ten ek pisteos

30 Therefore what will we say? That the Gentiles, who were not pursuing righteousness, grabbed righteousness, even the righteousness from faith.

30. What shall we say then? That the Gentiles, which followed not after righteousness, have attained to righteousness, even the righteousness which is of faith.

30. Hvad skulle vi da sige? Hedningerne, som ikke jagede efter Retfærdighed, fik Retfærdighed, nemlig den retfærdighed, som er af Troen.

30. Hvad vilje vi då säga? Det säge vi: Hedningarna, som icke farit hafva efter rättfärdighetene, de hafva fått rättfärdigheten; den rättfärdighet menar jag, som af trone kommer.

30. Mis ütleme meie nüüd? sedda, et pagganad, kes ep olle öigust noudnud, on öigust kätte sanud, agga sedda öigust, mis ussust tulleb.

30. Tai ką gi pasakysime? Kad pagonys, kurie neieškojo teisumo, gavo teisumą, būtent teisumą iš tikėjimo.

30. Was wollen wir nun hier sagen? Das wollen wir sagen: Die Heiden, die nicht haben nach der Gerechtigkeit getrachtet, haben Gerechtigkeit erlangt; ich sage aber von der Gerechtigkeit, die aus dem Glauben kommt.

30. Que dirons-nous donc? Que les Gentils, qui ne cherchaient point la justice, sont parvenus à la justice, à la justice qui est par la foi;

30. ¿Qué diremos pues? Que los Gentiles que no seguían justicia han alcanzado la justicia: es a saber, la justicia que es por la fé;

30 Wat zullen wij dan zeggen? Dat de heidenen, die de rechtvaardigheid niet zochten, de rechtvaardigheid verkregen hebben, doch de rechtvaardigheid, die uit het geloof is.

30. Cóż tedy rzeczemy? To, iż poganie, którzy nie szukali sprawiedliwości, dostąpili sprawiedliwości, a sprawiedliwości, która jest z wiary.

30. Mit mondunk hát? Azt, hogy a pogányok, a kik az igazságot nem követték, az [23†] igazságot elnyerték, még pedig a hitből való igazságot;

30 Что же скажем? Язычники, не искавшие праведности,получили праведность, праведность от веры.

30. Що ж скажемо? Що погане, котрі не вганяли за праведностю, настигли праведність, праведність, що од віри;

31 mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole sitä lakia saavuttanut.

31 Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole vanhurskauden* lakia saavuttanut.

31. Mutta Israel, joka vanhurskauden lakia on etsinyt, ei ole vanhurskauden lakia saanut.

31. Mutta Israel joca wanhurscauden Lakia on pyytänyt ei ole wanhurscauden Lakia saanut.

31. Mutta Israel/ ioca on wanhurskaudhen Lain ielken seisonut/ ia ei ole saanut wanhurskaudhen Lakija. (Mutta Israel/ joka on wanhurskauden lain jälkeen seisonut/ ja ei ole saanut wanhurskauden lakia.)

31. Ἰσραὴλ δὲ διώκων νόμον δικαιοσύνης εἰς νόμον δικαιοσύνης οὐκ ἔφθασε.

31. ισραηλ δε διωκων νομον δικαιοσυνης εις νομον δικαιοσυνης ουκ εφθασεν 31. israel de diokon nomon dikaiosυnes eis nomon dikaiosυnes oυk efthasen

31 But Israel, pursuing (the) law of righteousness, did not attain to (that) law of righteousness.

31. But Israel, which followed after the law of righteousness, hath not attained to the law of righteousness.

31. Men Israel, som jagede efter Retfærdigheds Lov, kom ikke til Retfærdigheds Lov.

31. Men Israel, som for efter rättfärdighetenes lag, kom icke till rättfärdighetenes lag.

31. Agga Israeli rahwas, kes öigusse käsko noudis, ep olle mitte öigusse kässo jure sanud.

31. O Izraelis, ieškojęs teisumo įstatyme, nepasiekė teisumo įstatymo.

31. Israel aber hat dem Gesetz der Gerechtigkeit nachgetrachtet, und hat das Gesetz der Gerechtigkeit nicht erreicht.

31. Tandis qu'Israël, qui cherchait une loi de justice, n'est point parvenu à cette loi de justice.

31. E Israel que seguía la ley de justicia, no ha alcanzado a la ley de la justicia.

31 Maar Israel, die de wet der rechtvaardigheid zocht, is tot de wet der rechtvaardigheid niet gekomen.

31. A Izrael szukając zakonu sprawiedliwości, nie doszedł zakonu sprawiedliwości.

31. Izráel ellenben, mely az igazság törvényét követte, nem jutott el az igazság törvényére.

31 А Израиль, искавший закона праведности, не достиг до закона праведности.

31. Ізраїль же, вганяючи за праведностю, не настиг закону праведности.

32 Minkätähden? Sentähden, ettei se tapahtunut uskosta, vaan ikäänkuin teoista; sillä he loukkautuivat loukkauskiveen,

32 Miksi? Koska perustana ei ollut usko, vaan ikään kuin (lain) teot. Sillä he loukkaantuivat loukkauskiveen,

32. Minkätähden? Ettei he sitä uskosta, mutta niinkuin lain töistä etsivät. Sillä he ovat loukanneet itsensä loukkauskiveen.

32. Mingätähden? Ettei he sitä uscosta mutta Lain töistä edzeit: sillä he owat loucannet idzens Louckauskiween. Nijncuin kirjoitettu on:

32. Minge tedhen? Senteden ettei he site vskosta/ mutta ninquin Lain töiste etzit. Sille he ouat louckaneet itzens sen Caadhekiuen päle/ (Mikä tähden? Sentähden ettei he siitä uskosta/ mutta niinkuin lain töistä etsit. Sillä he owat loukanneet itsensä sen kaadhekiwen (loukkauskiwen) päälle/)

32. διατί; ὅτι οὐκ ἐκ πίστεως, ἀλλ’ ὡς ἐξ ἔργων νόμου· προσέκοψαν γὰρ τῷ λίθῳ τοῦ προσκόμματος,

32. δια τι οτι ουκ εκ πιστεως αλλ ως εξ εργων νομου προσεκοψαν γαρ τω λιθω του προσκομματος 32. dia ti oti oυk ek pisteos all os eks ergon nomoυ prosekopsan gar to litho toυ proskommatos

32 Why? Because (it was) not from (the) faith, but as (it was) from works of (the) law, for* they stumbled (on) the stone of stumbling;

32. Wherefore? Because they sought it not by faith, but as it were by the works of the law. For they stumbled at that stumblingstone;

32. Hvorfor? fordi de ikke søgte den ved Troen, men ved Lovens Gjerninger. Thi de stødte an paa Anstødsstenen,

32. Hvarföre? Derföre att de icke sökte det af trone, utan såsom af lagsens gerningar; ty de stötte sig på förtörnelsestenen;

32. Mikspärrast? sest et nemmad öigust ep olle mitte noudnud ussust, waid nenda kui kässo teggudest; sest nemmad on ennast toukand wastotoukamisse kiwwi wasto.

32. Kodėl? Todėl, kad ieškojo jo ne tikėjimu, bet įstatymo darbais. Jie užkliuvo už suklupimo akmens,

32. Warum das? Darum daß sie es nicht aus dem Glauben, sondern aus den Werken des Gesetzes suchen. Denn sie haben sich gestoßen an den Stein des Anlaufens,

32. Pourquoi? Parce qu'ils ne l'ont point cherchée par la foi, mais par les ouvres de la loi: en effet, ils se sont heurtés contre la pierre d'achoppement;

32. ¿Por qué? Porque no la buscaron por fé; mas como por las obras de la ley. Por lo cual tropezaron en la piedra de tropiezo;

32 Waarom? Omdat zij die zochten niet uit het geloof, maar als uit de werken der wet, want zij hebben zich gestoten aan den steen des aanstoots;

32. Dlaczegoż? Iż nie z wiary, ale jako z uczynków zakonu jej szukali; albowiem się obrazili o kamieó obrażenia,

32. Miért? Azért, mert nem hitből keresték, hanem mintha a törvény cselekedeteiből volna. Mert beleütköztek a beleütközés [24†] kövébe,

32 Почему? потому что искали не в вере, а в делах закона. Ибо преткнулись о камень преткновения,

32. Чому? Тому, що (шукали праведности) не од віри, а якби од учинків закону; спіткнулись бо на камінь спотикання.

33 niinkuin kirjoitettu on: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu".

33 niin kuin on kirjoitettu: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja (yksikään), joka Häneen uskoo, ei häpeään joudu."

33. Niinkuin kirjoitettu on: katso, minä panen Zioniin loukkauskiven ja pahennuksen kallion, ja jokainen, joka hänen päällensä uskoo, ei pidä häpiään tuleman.

33. Cadzo minä panen Zionijn louckauskiwen ja pahennuxen callion: joca hänen päällens usco ei händä pidä häwäistämän.

33. Ninquin kirioitettu ombi. Catzos/ mine pane' Zionijn ydhen caadhekiuen/ ia ydhen pahoituxen Callion/ Ja ioca hene' pälens vskopi/ ei henen pidhe häueistemen. (Niinkuin kirjoitettu ompi. Katsos/ minä panen Zioniin yhden kaadhekiwen/ ja yhden pahoituksen kallion/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/ ei hänen pidä häwäistämän.)

33. καθὼς γέγραπται· ἰδοὺ τίθημι ἐν Σιὼν λίθον προσκόμματος καὶ πέτραν σκανδάλου, καὶ ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ καταισχυνθήσεται.

33. καθως γεγραπται ιδου τιθημι εν σιων λιθον προσκομματος και πετραν σκανδαλου και πας ο πιστευων επ αυτω ου καταισχυνθησεται 33. kathos gegraptai idoυ tithemi en sion lithon proskommatos kai petran skandaloυ kai pas o pisteυon ep aυto oυ kataischυnthesetai

33 just-as it has been written, ‘Behold, I place a stone of stumbling and a rock of offense in Zion and everyone who believes on him will not be ashamed.’ {Isa 8:14 & 28:16}

33. As it is written, Behold, I lay in Sion a stumblingstone and rock of offence: and whosoever believeth on him shall not be ashamed.

33. som skrevet er: see, jeg sætter i Zion en Anstødsteen og en Forargelses Klippe; og hver den, som troer paa ham skal ikke beskæmmes.

33. Såsom skrifvet är: Si, jag lägger i Zion en förtörnelsesten, och ena förargelseklippo: och hvar och en som tror på honom, skall icke komma på skam.

33. Nenda kui kirjotud on: Wata, ma pannen Sionis wastotoukamisse kiwwi, ja pahhandusse kaljo, ja ükski, kes temma sisse ussub, ei pea mitte häbbi sisse sama.

33. kaip parašyta: ‘‘Štai dedu Sione suklupimo akmenį, papiktinimo uolą; bet kas Juo tiki, nebus sugėdintas’‘.

33. wie geschrieben steht: "Siehe da, ich lege in Zion einen Stein des Anlaufens und einen Fels des Ärgernisses; und wer an ihn glaubt, der soll nicht zu Schanden werden."

33. Selon qu'il est écrit: Voici, je mets en Sion une pierre d'achoppement et une pierre de scandale; et: Quiconque croit en lui, ne sera point confus.

33. Como está escrito: He aquí, pongo en Sión piedra de tropiezo, y roca de caida; y todo aquel que creyere en él, no será avergonzado.

33 Gelijk geschreven is: Ziet, Ik leg in Sion een steen des aanstoots, en een rots der ergernis; en een iegelijk, die in Hem gelooft, zal niet beschaamd worden.

33. Jako napisano: Oto kładę w Syonie kamieó obrażenia i opokę otrącenia, a wszelki, który w niego wierzy, nie będzie pohaóbiony.

33. A mint meg van írva: Ímé beleütközés kövét és megbotránkozás szikláját teszem [25†] Sionba; és a ki hisz benne, nem szégyenül meg.

33 как написано: вот, полагаю в Сионе камень преткновения и камень соблазна; но всякий, верующий в Него, не постыдится.

33. Яко ж писано: Ось кладу в Сіонї камінь спотикання і камень поблазнї, а всякий, хто вірує в Него, не осоромить ся.