13 luku

Apostoli kehoittaa kristittyjä olemaan alamaiset esivallalle, joka on Jumalan asettama oikeuden ylläpitäjä 1 – 7, rakastamaan lähimmäisiään 8 – 10, hylkäämään pimeyden teot ja vaeltamaan niin kuin päivällä sekä pukemaan päällensä Herran Kristuksen 11 – 14.

1 Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.

1 Olkoon jokainen ihminen* alamainen hallitseville viranomaisille. Sillä ei ole muuta esivaltaa kuin Jumalalta. Ne, jotka ovat (viranomaisina), ovat Jumalan asettamat.

1. Jokainen olkoon esivallalle, jolla valta on, alamainen; sillä ei esivalta ole muutoin kuin Jumalalta: ne vallat, jotka ovat, Jumalalta ne säädetyt ovat.

1. Jocainen olcon Esiwallalle jolla walda on alammainen: sillä ei Esiwalda ole muutoin cuin Jumalalda ne wallat jotca owat Jumalalda ne säätyt owat.

1. IOcainen olcon Esiuallan alamainen/ ioilla ombi heiden ylitzens walta. Sille ettei ychten Esiualta ole mwtoin quin Jumalalda. Ne Wallat iotca ouat/ JUMAlalda ne ouat säätyt. (Jokainen olkoon esiwallan alamainen/ joilla ompi heidän ylitsensä walta. Sillä ettei yhtään esiwaltaa ole muutoin kuin Jumalalta. Ne wallat jotka owat/ Jumalalta ne owat säädetyt.)

1. Πᾶσα ψυχὴ ἐξουσίαις ὑπερεχούσαις ὑποτασσέσθω· οὐ γάρ ἐστιν ἐξουσία εἰ μὴ ὑπὸ Θεοῦ· αἱ δὲ οὖσαι ἐξουσίαι ὑπὸ τοῦ Θεοῦ τεταγμέναι εἰσίν·

1. πασα ψυχη εξουσιαις υπερεχουσαις υποτασσεσθω ου γαρ εστιν εξουσια ει μη απο θεου αι δε ουσαι εξουσιαι υπο του θεου τεταγμεναι εισιν 1. pasa psυche eksoυsiais υperechoυsais υpotassestho oυ gar estin eksoυsia ei me apo theoυ ai de oυsai eksoυsiai υpo toυ theoυ tetagmenai eisin

1 Let every soul be subject to the authorities (which are) superior to (him); for* there is no authority if not by God, and the authorities which are, have been appointed by God.

1. Let every soul be subject unto the higher powers. For there is no power but of God: the powers that be are ordained of God.

1. Hvert Menneske være de foresatte Øvrigheder underdanig; thi der er ikke Øvrighed uden af Gud, men de Øvrigheder, som ere, har Gud beskikket,

1. Hvar och en vare Öfverhetene, som väldet hafver, underdånig; ty ingen Öfverhet är, utan af Gudi; den Öfverhet, som är, hon är skickad af Gudi.

1. Igga hing heitko ennast üllematte alla, kellel keigeüllem melewald on, sest üllemaid ep olle muido kui Jummalast; agga kes üllemad on, need on Jummalast seätud.

1. Kiekviena siela tebūna klusni aukštesnėms valdžioms, nes nėra valdžios, kuri nebūtų iš Dievo. Esančios valdžios yra Dievo nustatytos.

1. Jedermann sei untertan der Obrigkeit, die Gewalt über ihn hat. Denn es ist keine Obrigkeit ohne von Gott; wo aber Obrigkeit ist, die ist von Gott verordnet.

1. Que toute personne soit soumise aux puissances supérieures; car il n'y a point de puissance qui ne vienne de Dieu; et les puissances qui subsistent, ont été établies de Dieu.

1. TODA alma sea sujeta a las potestades superiores; porque no hay potestad sino de Dios: las potestades que son, de Dios son ordenadas.

1 Alle ziel zij den machten, over haar gesteld, onderworpen; want er is geen macht dan van God, en de machten, die er zijn, die zijn van God geordineerd.

1. Każda dusza niech będzie zwierzchnościom wyższym poddana: boć nie masz zwierzchności, tylko od Boga; a te, które są zwierzchności, od Boga są postanowione.

1. Minden lélek engedelmeskedjék a felső [1†] hatalmasságoknak; mert nincsen hatalmasság, hanem csak Istentől: és a mely hatalmasságok vannak, az Istentől rendeltettek.

1 Всякая душа да будет покорна высшимвластям, ибо нет власти не от Бога; существующие же власти от Бога установлены.

1. Усяка душа властям висшим нехай корить ся; нема бо властї, коли не від Бога. Які ж є властї, від Бога вони настановлені.

2 Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

2 Joka siis asettuu esivaltaa vastaan, se vastustaa Jumalan säätämystä. Mutta ne, jotka vastustavat, aiheuttavat itselleen tuomion.

2. Sentähden jokainen, joka itsensä esivaltaa vastaan asettaa, se on Jumalan säätyä vastaan; mutta ne, jotka vastaan ovat, saavat tuomion päällensä.

2. Sentähden jocainen cuin idzens Esiwalda wastan asetta se on Jumalan säätyä wastan. Mutta ne jotca wastan owat saawat duomion päällens.

2. Senteden iocainen quin itzens Esiuallan wastan nostapi/ se Jumalan sääty wastanseiso. Mutta iotca wastanseisouat/ ne sauat pälens ydhen Domion. (Sentähden jokainen kuin itsensä esiwallan wastaan nostaapi/ se Jumalan säätyä wastaan seisoo. Mutta jotka wastaan seisowat/ ne saawat päällensä yhden tuomion.)

2. ὥστε ὁ ἀντιτασσόμενος τῇ ἐξουσίᾳ τῇ τοῦ Θεοῦ διαταγῇ ἀνθέστηκεν· οἱ δὲ ἀνθεστηκότες ἑαυτοῖς κρίμα λήψονται.

2. ωστε ο αντιτασσομενος τη εξουσια τη του θεου διαταγη ανθεστηκεν οι δε ανθεστηκοτες εαυτοις κριμα ληψονται 2. oste o antitassomenos te eksoυsia te toυ theoυ diatage anthesteken oi de anthestekotes eaυtois krima lepsontai

2 So-then, the one who is resisting the authority is standing against the commandment of God, and those who are standing against (it) will be receiving judgment for themselves.

2. Whosoever therefore resisteth the power, resisteth the ordinance of God: and they that resist shall receive to themselves damnation.

2. saa at hvo som sætter sig imod Øvrigheden, imodstaaer Guds Anordning; men de, som modstaae, skulle faae deres Dom.

2. Derföre, ho sig sätter emot Öfverheten, han sätter sig emot Guds skickelse; men de som sätta sig deremot, de skola få en dom öfver sig.

2. Kes nüüd üllematte wasto panneb, se panneb Jummala seädmisse wasto; agga kes wastopannewad, need saatwad isseenneste peäle nuhtlust.

2. Todėl kas priešinasi valdžiai, priešinasi Dievo tvarkai. Kurie priešinasi, užsitraukia sau teismą.

2. Wer sich nun der Obrigkeit widersetzt, der widerstrebt Gottes Ordnung; die aber widerstreben, werden über sich ein Urteil empfangen.

2. C'est pourquoi, celui qui s'oppose à la puissance, s'oppose à l'ordre que Dieu a établi; or ceux qui s'y opposent, attireront la condamnation sur eux-mêmes.

2. Así que el que se opone a la potestad, al órden de Dios resiste; y los que resisten, ellos mismos recibirán condenación para sí.

2 Alzo dat die zich tegen de macht stelt, de ordinantie van God wederstaat; en die ze wederstaan, zullen over zichzelven een oordeel halen.

2. A tak, kto się zwierzchności sprzeciwia, Bożemu się postanowieniu sprzeciwia; a którzy się sprzeciwiają, sami sobie potępienie zjednają.

2. Azért, a ki ellene támad a hatalmasságnak, az Isten rendelésének támad ellene; a kik pedig ellene támadnak, önmagoknak ítéletet szereznek.

2 Посему противящийся власти противится Божию установлению. А противящиеся сами навлекут на себя осуждение.

2. Тим же, хто противить ся властї, Божому повелїнню противить ся; хто ж противить ся, ті собі осуд набувають.

3 Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;

3 Hallitusmiehet eivät näet ole hyvien tekojen pelkona, vaan pahojen. Jos siis haluat olla esivaltaa pelkäämättä, tee hyvää, niin saat siltä kiitoksen.

3. Sillä ne, jotka vallan päällä ovat, ei ole hyvintekiöille, vaan pahoille pelvoksi. Ellet tahdo esivaltaa peljätä, niin tee hyvää, ja sinä saat häneltä kiitoksen.

3. Sillä ne jotca wallan päällä owat ei ole hywintekiöille waan pahointekiöille pelgoxi. Elles tahdo Esiwalda peljätä nijn tee hywä sijttes saat häneldä kijtoxen: sillä hän on Jumalan palwelia sinun hywäxes.

3. Sille ette ne/ iotca wallan päle ouat/ eiuet ole ninen Hyuintekiedhen/ waan pahan tekieden hirmuxi. Ellet sine tahdho Esiualta peliete/ nin tee site quin hyue on/ sijtte sine saadh kijtoxen henelde/ Sille ette hen on Jumalan Paluelia/ sinun hywexes. (Sillä että ne/ jotka wallan päälle owat/ eiwät ole niiden hywäntekijäiden/ waan pahantekijäiden hirmuksi. Ellet sinä tahdo esiwaltaa pelätä/ niin tee sitä kuin hywä on/ sitten sinä saat kiitoksen häneltä/ Sillä että hän on Jumalan palwelija/ sinun hywäksesi.)

3. οἱ γὰρ ἄρχοντες οὐκ εἰσὶ φόβος τῶν ἀγαθῶν ἔργων ἀλλὰ τῶν κακῶν. θέλεις δὲ μὴ φοβεῖσθαι τὴν ἐξουσίαν; τὸ ἀγαθὸν ποίει, καὶ ἕξεις ἔπαινον ἐξ αὐτῆς·

3. οι γαρ αρχοντες ουκ εισιν φοβος των αγαθων εργων αλλα των κακων θελεις δε μη φοβεισθαι την εξουσιαν το αγαθον ποιει και εξεις επαινον εξ αυτης 3. oi gar archontes oυk eisin foβos ton agathon ergon alla ton kakon theleis de me foβeisthai ten eksoυsian to agathon poiei kai ekseis epainon eks aυtes

3 For* rulers are not a fear (to those) of the good works, but (to those) of the evil (works). And you do not wish to be afraid of the authority, do you? Do (what is) the good thing and you will have praise from it;

3. For rulers are not a terror to good works, but to the evil. Wilt thou then not be afraid of the power? do that which is good, and thou shalt have praise of the same:

3. Thi de Regjerende ere ikke til Skræk for gode Gjerninger, men for onde. Vil du da ikke frygte for Øvrigheden, saa gjør det, som godt er, og du skal have Roes af den.

3. Ty de, som väldet hafva, äro icke dem till räddhåga som väl göra, utan dem som illa göra. Vill du icke frukta för Öfverheten, så gör det godt är, så får du pris af honom;

3. Sest wallitsejad ei olle hirmuks hea teggudele waid kurjadele; agga kui sinna ei tahha selle üllema hirmo karta, siis te head, ja siis saad sinna kitust temmalt.

3. Nes valdininkų bijoma ne gera darant, o bloga. Nori nebijoti valdžios? Daryk gera, ir susilauksi iš jos pagyrimo.

3. Denn die Gewaltigen sind nicht den guten Werken, sondern den bösen zu fürchten. Willst du dich aber nicht fürchten vor der Obrigkeit, so tue Gutes, so wirst du Lob von ihr haben.

3. Car ceux qui gouvernent ne sont pas à craindre lorsqu'on fait de bonnes actions; mais seulement lorsqu'on en fait de mauvaises. Veux-tu donc ne point craindre les puissances? Fais le bien, et tu en seras loué.

3. Porque los magistrados no son para temor de las buenas obras, sino de las malas. ¿Quieres pues no temer la potestad? Haz lo bueno, y tendrás alabanza de ella;

3 Want de oversten zijn niet tot een vreze den goeden werken, maar den kwaden. Wilt gij nu de macht niet vrezen, doe het goede, en gij zult lof van haar hebben;

3. Albowiem przełożoni nie są na postrach dobrym uczynkom, ale złym. A chcesz się nie bać zwierzchności, czyó, co jest dobrego, a będziesz miał pochwałę od niej;

3. Mert a fejedelmek nem a jó, hanem a rossz cselekedetnek rettegésére vannak. Akarod-é pedig, hogy ne félj a hatalmasságtól? Cselekedjed a jót, és dícséreted lesz attól. [2†]

3 Ибо начальствующие страшны не для добрых дел, но для злых. Хочешь ли не бояться власти? Делай добро, и получишь похвалу от нее,

3. Князї бо не добрим дїлам страх, а лихим. Хочеш же не боятись властї? Добре роби, то й мати меш похвалу від неї.

4 sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

4 Sillä se on Jumalan palvelija sinulle hyväksi. Mutta jos teet pahaa, niin pelkää, sillä se ei turhaan miekkaa kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja *sen rankaisemiseksi,* joka pahaa tekee.

4. Sillä hän on Jumalan palvelia sinun hyväkses. Vaan jos sinä pahaa teet, niin pelkää; sillä ei hän miekkaa hukkaan kanna; sillä hän on Jumalan palvelia ja kostaja sille rangaistukseksi, joka pahaa tekee.

4. Waan jos sinä paha teet nijn pelkä: sillä ei hän miecka huckan canna mutta on Jumalan palwelia ja costaja sille rangaistuxexi joca paha teke.

4. Waan ios sine teet site quin paha on/ nin pelke/ Sille eipe hen Miecka huckan canna/ Mutta hen on Jumalan Paluelia/ henelle yxi Costaija rangastoxexi ioca paha tekepi. (Waan jos sinä teet sitä kuin paha on/ niin pelkää/ Sillä eipä hän miekkaa hukkaan kanna/ Mutta hän on Jumalan palwelija/ hänelle yksi kostaja rangaistukseksi joka pahaa tekeepi.)

4. Θεοῦ γὰρ διάκονός ἐστι σοὶ εἰς τὸ ἀγαθόν. ἐὰν δὲ τὸ κακὸν ποιῇς, φοβοῦ· οὐ γὰρ εἰκῇ τὴν μάχαιραν φορεῖ· Θεοῦ γὰρ διάκονός ἐστιν εἰς ὀργὴν, ἔκδικος τῷ τὸ κακὸν πράσσοντι.

4. θεου γαρ διακονος εστιν σοι εις το αγαθον εαν δε το κακον ποιης φοβου ου γαρ εικη την μαχαιραν φορει θεου γαρ διακονος εστιν εκδικος εις οργην τω το κακον πρασσοντι 4. theoυ gar diakonos estin soi eis to agathon ean de to kakon poies foβoυ oυ gar eike ten machairan forei theoυ gar diakonos estin ekdikos eis orgen to to kakon prassonti

4 for* he is a servant of God to you *for (what is) the good thing. But if you are doing (what is) the evil thing, be afraid; for* he is not wearing the sword vainly; for* he is a servant of God, an avenger *for wrath to the one who is practicing the evil thing.

4. For he is the minister of God to thee for good. But if thou do that which is evil, be afraid; for he beareth not the sword in vain: for he is the minister of God, a revenger to execute wrath upon him that doeth evil.

4. Thi den er Guds Tjener, dig til Gode. Men dersom du gjør det, som er ondt, da frygt dig; thi den bærer ikke Sværdet forgjeves, den er Guds Tjener, en hævner, til Straf over den, som gjør det Onde.

4. Ty han är Guds tjenare, dig till godo. Men gör du det ondt är, så må du rädas; ty han bär icke svärdet förgäfves; utan han är Guds tjenare, en nämnare honom till straff, som illa gör.

4. Sest temma on Jummala tener sinno heaks; agga kui sa kurja teed, siis karda, sest ta ei kañna moöka mitte ilma-asjata; sest temma on Jummala tener, kättemaksja, nuhhelda sedda, kes kurja teeb.

4. Juk valdininkas yra Dievo tarnas tavo labui. Bet jei darai bloga­bijok, nes jis ne veltui nešioja kardą. Jis yra Dievo tarnas ir baudžia, įvykdydamas rūstybę darantiems pikta.

4. Denn sie ist Gottes Dienerin dir zu gut. Tust du aber Böses, so fürchte dich; denn sie trägt das Schwert nicht umsonst; sie ist Gottes Dienerin, eine Rächerin zur Strafe über den, der Böses tut.

4. Car le prince est le ministre de Dieu pour ton bien; mais, si tu fais le mal, crains, car il ne porte point l'épée en vain; parce qu'il est ministre de Dieu, pour faire justice en punissant celui qui fait le mal.

4. Porque te es el ministro de Dios para bien. Mas si hicieres lo malo, teme; porque no sin causa trae la espada, porque es el ministro de Dios, vengador para ejecutar su ira al que hace lo malo.

4 Want zij is Gods dienares, u ten goede. Maar indien gij kwaad doet, zo vrees; want zij draagt het zwaard niet te vergeefs; want zij is Gods dienares, een wreekster tot straf dengene, die kwaad doet.

4. Bożym bowiem jest sługą tobie ku dobremu. Ale jeźli uczynisz, co jest złego, bój się; boć nie darmo miecz nosi, gdyż jest sługą Bożym, mszczącym się w gniewie nad czyniącym, co jest złego.

4. Mert Isten szolgája ő a te javadra. Ha pedig a gonoszt cselekszed, félj: mert nem ok nélkül viseli a fegyvert: mert Isten szolgája, bosszúálló a haragra annak, a ki gonoszt cselekszik.

4 ибо начальник есть Божий слуга, тебе на добро. Если же делаешь зло, бойся, ибо он не напрасно носит меч: он Божий слуга, отмститель в наказание делающему злое.

4. Божий бо слуга він, тобі на добро. Коли ж лихе робиш, бій ся, бо не дармо меч носить; Божий бо слуга він, відомститель гнїва тому, хто робить лихе.

5 Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.

5 Siksi täytyy olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen* vuoksi, vaan myös omantunnon vuoksi.

5. Sentähden tulee alamainen olla, ei ainoastaan vihan tähden, vaan myös omantunnon tähden.

5. Sentähden tule alammainen olla ei ainoastans nuhten tähden: waan myös omantunnon tähden.

5. Senteden nyt tule olla Alamaiszna/ ei ainostans nuchten tedhen/ Waan mös * Omantunnon tedhen. (Sentähden nyt tulee olla alamaisena/ ei ainoastansa nuhteen tähden/ Waan myös omantunnon tähden.)

5. διὸ ἀνάγκη ὑποτάσσεσθαι, οὐ μόνον διὰ τὴν ὀργὴν, ἀλλὰ καὶ διὰ τὴν συνείδησιν.

5. διο αναγκη υποτασσεσθαι ου μονον δια την οργην αλλα και δια την συνειδησιν 5. dio anagke υpotassesthai oυ monon dia ten orgen alla kai dia ten sυneidesin

5 Hence, (it is) a necessity to be subject yourself (to him), not only because of the wrath, but also because of the conscience.

5. Wherefore ye must needs be subject, not only for wrath, but also for conscience sake.

5. Derfor er det fornødent at være underdanig, ikke alene for Straffens Skyld, men ogsaa for Samvittighedens.

5. Fördenskull måste man vara underdånig, icke allenast för straffets skull, utan ock för samvetets skull.

5. Sepärrast on tarwis, et teie ennast allaheidate, ei mitte ükspäinis nuhtlusse, waid ka süddametunnistusse pärrast.

5. Todėl reikia paklusti ne tik dėl rūstybės, bet ir dėl sąžinės.

5. Darum ist's not, untertan zu sein, nicht allein um der Strafe willen, sondern auch um des Gewissens willen.

5. C'est pourquoi il est nécessaire d'être soumis, non seulement à cause de la punition, mais aussi à cause de la conscience.

5. Por lo cual es necesario que le seais sujetos: no solamente por motivo de la ira, mas aun por la conciencia.

5 Daarom is het nodig onderworpen te zijn, niet alleen om der straffe, maar ook om des gewetens wil.

5. Przetoż trzeba być poddanym nie tylko dla gniewu, ale i dla sumienia.

5. Annakokáért szükség engedelmeskedni, nem csak a haragért, hanem a lelkiismeretért is.

5 И потому надобно повиноваться не только из страха наказания, но и по совести.

5. Тим же треба коритись не тільки ради гнїва (кари), та й ради совісти.

6 Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.

6 Sen vuoksi te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelijoita, jotka ahkeroivat juuri sitä varten.

6. Sillä sentähden te myös veron maksatte; sillä he ovat Jumalan palveliat, joiden senkaltaisista tulee lukua pitää.

6. Sentähden pitä teidän myös weron andaman: sillä he owat Jumalan palweliat joiden sencaltaisista tule lucua pitä.

6. Sen syyn tedhen pite teiden mös Weron andaman/ Sille ette he ouat Jumala' Palueliat/ iotca sencaltaisesta lughu' piteuet. (Sen syyn tähden pitää teidän myös weron antaman/ Sillä että he owat Jumalan palwelijat/ jotka senkaltaisesta luwun pitäwät.)

6. διὰ τοῦτο γὰρ καὶ φόρους τελεῖτε· λειτουργοὶ γὰρ Θεοῦ εἰσιν εἰς αὐτὸ τοῦτο προσκαρτεροῦντες.

6. δια τουτο γαρ και φορους τελειτε λειτουργοι γαρ θεου εισιν εις αυτο τουτο προσκαρτερουντες 6. dia toυto gar kai foroυs teleite leitoυrgoi gar theoυ eisin eis aυto toυto proskarteroυntes

6 For* you° are also paying taxes because of this; for* they are ministers* of God, persevering toward this same thing.

6. For for this cause pay ye tribute also: for they are God's ministers, attending continually upon this very thing.

6. Derfor betale I dem ogsaa Skat; thi de ere Gods Tjenere, som just skulle tage vare paa dette.

6. Derföre måsten I ock gifva skatt; ty de äro Guds tjenare, som sådant skola sköta.

6. Sest sepärrast makske ka makso; sest nemmad on Jummala sullased, kes otse se eest murret kandwad.

6. Juk todėl ir mokesčius mokate, nes anie yra Dievo tarnai, nuolatos užsiimantys tais dalykais.

6. Derhalben müßt ihr auch Schoß geben; denn sie sind Gottes Diener, die solchen Schutz handhaben.

6. C'est aussi pour cela que vous payez des impôts, parce qu'ils sont les ministres de Dieu, en s'appliquant à ces devoirs.

6. Porque por esto les pagáis también los tributos; porque son ministros de Dios que sirven a esto mismo.

6 Want daarom betaalt gij ook schattingen; want zij zijn dienaars van God, in ditzelve geduriglijk bezig zijnde.

6. Albowiem dla tego też podatki dajecie, gdyż są sługami Bożymi, którzy tego samego ustawicznie pilnują.

6. Mert azért fizettek adót is; mivelhogy Istennek szolgái, kik ugyanabban foglalatoskodnak.

6 Для сего вы и подати платите, ибо они Божии служители, сим самым постоянно занятые.

6. Того ж то й данину даєте; слуги бо Божі вони, що раз-у-раз того пильнують.

7 Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.

7 Antakaa (siis) jokaiselle velvollisuuden mukaan: vero, kenelle vero kuuluu, tulli, kenelle tulli, pelko, kenelle pelko, kunnia, kenelle kunnia kuuluu.

7. Niin antakaat siis kaikille, mitä te velvolliset olette: sille vero, jolle vero tulee; sille tulli, jolle tulli tulee; sille pelko, jolle pelko tulee; sille kunnia, jolle kunnia tulee.

7. Nijn andacat sijs jocaidzelle mitä te welgolliset oletta: sille wero jolle wero tule: sille tulli jolle tulli tule: sille pelco jolle pelco tule: sille cunnia jolle cunnia tule.

7. Nin andacat nyt iocaitzelle mite te welgholiset oletta/ Ninen Wero/ ioille wero tule. Nijlle woro/ ioille woro tule. Nijlle Pelco/ ioinen pelco tule/ Nijllen Cunnia/ ioille cunnia tule. (Niin antakaat nyt jokaiselle mitä te welalliset olette/ Niiden wero/ joille wero tulee. Niille woro/ joille woro tulee. Niille pelko/ joiden pelko tulee/ Niille kunnia/ joille kunnia tulee.)

7. ἀπόδοτε πᾶσι τὰς ὀφειλάς, τῷ τὸν φόρον τὸν φόρον, τῷ τὸ τέλος τὸ τέλος, τῷ τὸν φόβον τὸν φόβον, τῷ τὴν τιμὴν τὴν τιμήν.

7. αποδοτε ουν πασιν τας οφειλας τω τον φορον τον φορον τω το τελος το τελος τω τον φοβον τον φοβον τω την τιμην την τιμην 7. apodote oυn pasin tas ofeilas to ton foron ton foron to to telos to telos to ton foβon ton foβon to ten timen ten timen

7 Therefore give° to all, the(ir) dues: tribute to whom tribute; tax to whom tax; fear to whom fear; honor to whom honor.

7. Render therefore to all their dues: tribute to whom tribute is due; custom to whom custom; fear to whom fear; honour to whom honour.

7. Betaler derfor alle, hvad I ere dem skyldige: den, som i ere Skat skyldige, Skat; den, som Told, Told; den, som Frygt, Frygt; den, som Ære, Ære.

7. Så gifver nu hvarjom och enom det I pligtige ären; dem skatt, som skatt bör; dem tull, som tull bör; dem rädsel, som rädsel tillhörer; dem heder, som heder tillhörer.

7. Siis tassuge nüüd keikile, mis teie kohhus on; makso, kellele makso: tollirahha, kellele tollirahha: kartust, kellele kartust: au, kellele au tulleb anda.

7. Atiduokite visiems, ką privalote: kam mokestį­mokestį, kam muitą­muitą, kam baimę­baimę, kam pagarbą­pagarbą.

7. So gebet nun jedermann, was ihr schuldig seid: Schoß, dem der Schoß gebührt; Zoll, dem der Zoll gebührt; Furcht, dem die Furcht gebührt; Ehre, dem die Ehre gebührt.

7. Rendez donc à tous ce qui leur est dû: le tribut, à qui vous devez le tribut; les impôts, à qui les impôts; la crainte, à qui la crainte; l'honneur, à qui l'honneur.

7. Pagád pues a todos lo que debéis: al que tributo, tributo: al que impuesto, impuesto: al que temor, temor: al que honra, honra.

7 Zo geeft dan een iegelijk, wat gij schuldig zijt; schatting, dien gij de schatting, tol, dien gij den tol, vreze, dien gij de vreze, eer, dien gij de eer schuldig zijt.

7. Oddawajcież tedy każdemu, cobyście powinni: komu podatek, temu podatek, komu cło, temu cło, komu bojaźó, temu bojaźó; komu cześć, temu cześć.

7. Adjátok meg azért mindenkinek, a mivel tartoztok: [3†] a kinek az adóval, az adót; a kinek a vámmal, a vámot; a kinek a félelemmel, a félelmet; a kinek a tisztességgel, a tisztességet.

7 Итак отдавайте всякому должное: кому подать, подать; кому оброк, оброк; кому страх, страх; кому честь, честь.

7. Оддавайте ж усїм, що треба: кому данину, данину; кому мито, мито; кому страх, страх; кому честь, честь.

8 Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.

8 Älkää olko kenellekään mitään velkaa paitsi rakkautta toisianne kohtaan. Sillä joka toista rakastaa, on lain täyttänyt.

8. Älkäät kellenkään velvolliset olko, vaan ainoastaan että te toinen toistanne rakastatte; sillä joka toista rakastaa, se on täyttänyt lain.

8. Älkät kellengän welgolliset olco waan ainoastans että te toinen toistanne racastatte: sillä joca toista racasta se on täyttänyt Lain.

8. Elke kellenge welgholiset olgho/ waan sen ette te keskenenne racastatta. Sille ette ioca toista racasta/ se on teuttenyt Lain. (Älkää kellenkään welalliset olko/ waan sen että te keskenään rakastatte. Sillä että joka toista rakastaa/ se on täyttänyt lain.)

8. μηδενὶ μηδὲν ὀφείλετε εἰ μὴ τὸ ἀγαπᾶν ἀλλήλους. ὁ γὰρ ἀγαπῶν τὸν ἕτερον νόμον πεπλήρωκε·

8. μηδενι μηδεν οφειλετε ει μη το αγαπαν αλληλους ο γαρ αγαπων τον ετερον νομον πεπληρωκεν 8. medeni meden ofeilete ei me to agapan alleloυs o gar agapon ton eteron nomon pepleroken

8 Owe° nothing to anyone, except to love* one another; for* he who loves* the other has fulfilled (the) law.

8. Owe no man any thing, but to love one another: for he that loveth another hath fulfilled the law.

8. Bliver Ingen Noget skyldige uden dette, at elske hverandre; thi hvo som elsker den Anden, har opfyldt Loven.

8. Varer ingom något skyldige, utan att I älskens inbördes; ty den som älskar den andra, han hafver fullbordat lagen.

8. Ärgo olgo teil ühtegi wölga ühhegiga, kuid et teie teine teist armastate, sest kes teist armastab, se on käsko täieste piddanud.

8. Niekam nebūkite ką nors skolingi, išskyrus meilę vienas kitam, nes kas myli, tas įvykdo įstatymą.

8. Seid niemand nichts schuldig, als daß ihr euch untereinander liebt; denn wer den andern liebt, der hat das Gesetz erfüllt.

8. Ne devez rien à personne, si ce n'est de vous aimer les uns les autres; car celui qui aime les autres, a accompli la loi.

8. No debáis a nadie nada, sino que os améis unos a otros; porque el que ama al prójimo, cumplió la ley.

8 Zijt niemand iets schuldig, dan elkander lief te hebben; want die den ander liefheeft, die heeft de wet vervuld.

8. Nikomu nic winni nie bądźcie, tylko abyście się społecznie miłowali; bo kto miłuje bliźniego, zakon wypełnił.

8. Senkinek semmivel ne tartozzatok, hanem csak azzal, hogy egymást szeressétek; mert a ki szereti a felebarátját, a törvényt betöltötte. [4†]

8 Не оставайтесь должными никому ничем, кроме взаимной любви; ибо любящий другого исполнил закон.

8. Нїкому ж нїчим не задовжуйтесь, тільки любовю один одному; хто бо любить другого, закон сповнив.

9 Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, ("Älä sano väärää todistusta",) älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

9 Sillä tämä: "Älä tee aviorikosta", "Älä tapa", "Älä varasta", ("Älä sano väärää todistusta",) "Älä himoitse" ja mikä muu käsky tahansa sisältyy tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

9. Sillä se: ei sinun pidä huorin tekemän; ei sinun pidä tappaman; ei sinun pidä varastaman; ei sinun pidä väärää todistusta sanoman; ei sinun pidä himoitseman, ja mitä muuta käskyä on, se tähän sanaan suljetaan: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itsiäs.

9. Sentähden se cuin sanottu on: Älä huorintee: älä tapa: älä warasta: älä wäärä todistust sano: älä himoidze. Ja muut sencaltaiset käskyt ne tähän sanaan suljetan: sinun pitä racastaman lähimmäistäs nijncuin idziäskin.

9. Senteden se quin sanottu ombi/ Ele Hooritee. Ele tapa. Ele warghasta. Ele wäre todhistusta sano. Ele himoitze. Ja mwdh sencaltaiset keskyt/ ne pääteten tesse sanassa/ Sinun pite racastaman Lehimeistes ninquin itze sinuas. (Sentähden se kuin sanottu ompi/ Älä huorin tee. Älä tapa. Älä warasta. Älä wäärää todistusta sano. Älä himoitse. Ja muut senkaltaiset käskyt/ ne päätetään tässä sanassa/ Sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niinkuin itse sinuas.)

9. τὸ γὰρ οὐ μοιχεύσεις, οὐ φονεύσεις, οὐ κλέψεις, οὐκ ἐπιθυμήσεις, καὶ εἴ τις ἑτέρα ἐντολή, ἐν τούτῳ τῷ λόγῳ ἀνακεφαλαιοῦται, ἐν τῷ ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν.

9. το γαρ ου μοιχευσεις ου φονευσεις ου κλεψεις ου ψευδομαρτυρησεις ουκ επιθυμησεις και ει τις ετερα εντολη εν τουτω τω λογω ανακεφαλαιουται εν τω αγαπησεις τον πλησιον σου ως εαυτον 9. to gar oυ moicheυseis oυ foneυseis oυ klepseis oυ pseυdomartυreseis oυk epithυmeseis kai ei tis etera entole en toυto to logo anakefalaioυtai en to agapeseis ton plesion soυ os eaυton

9 For* the (commandments:) ‘Do not commit adultery; Do not murder; Do not steal; Do not lust, and if there is some other commandment in this word, it is summed up in the (commandment): ‘You will love* your neighbor like yourself.’ {O.T. ‘desire’ (but with objects); Exo 20:13-15, 17; Lev 19:18}

9. For this, Thou shalt not commit adultery, Thou shalt not kill, Thou shalt not steal, Thou shalt not bear false witness, Thou shalt not covet; and if there be any other commandment, it is briefly comprehended in this saying, namely, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

9. Thi det: du skal ikke bedrive hoer; du skal ikke ihjelslaae; du skal ikke stjæle; du skal ikke bære falsk Vidnesbyrd; du skal ikke begjere; og om der er noget andet Bud, det befattes som i en hovedsum i dette Ord; du skal elske din Næste som dig selv.

9. Ty det som sagdt är: Du skall icke göra hor; du skall icke dräpa; du skall icke stjäla; du skall icke bära falskt vittne; du skall icke begära; och annat sådant bud, det beslutes i detta ordet: Du skall älska din nästa som dig sjelf.

9. Sest se: sinna ei pea mitte abbiello ärrarikkuma; sinna ei pea mitte tapma; sinna ei pea mitte warrastama; sinna ei pea mitte üllekohto tunnistama; sinna ei pea mitte himmustama, ja kui weel üks teine käsk on, sedda pañakse sellesinnatse sanna sisse ühte, se on, selle sees: sinna pead omma liggimest armastama kui isseennast.

9. Juk įsakymai: ‘‘Nesvetimauk, nežudyk, nevok, neteisingai neliudyk, negeisk’‘ ir kiti, yra sutraukti į šį posakį: ‘‘Mylėk savo artimą kaip save patį’‘.

9. Denn was da gesagt ist: "Du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht töten; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis geben; dich soll nichts gelüsten", und so ein anderes Gebot mehr ist, das wird in diesen Worten zusammengefaßt: "Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst."

9. En effet, les commandements: Tu ne commettras point adultère; tu ne tueras point; tu ne déroberas point; tu ne diras point de faux témoignage; tu ne convoiteras point; et tout autre commandement, tout cela se résume dans cette parole: Tu aimeras ton prochain comme toi-même.

9. Porque esto: No adulterarás: no matarás: no hurtarás: no dirás falso testimonio: no codiciarás; y si hay algún otro mandamiento, en esta palabra se comprende sumariamente: Amarás a tu prójimo, como a tí mismo.

9 Want dit: Gij zult geen overspel doen, gij zult niet doden, gij zult niet stelen, gij zult geen valse getuigenis geven, gij zult niet begeren; en zo er enig ander gebod is, wordt in dit woord als in een hoofdsom begrepen, namelijk in dit: Gij zult uw naaste liefhebben gelijk uzelven.

9. Gdyż to przykazanie: Nie będziesz cudzołożył, nie będziesz zabijał, nie będziesz kradł, nie będziesz fałszywie świadczył, nie będziesz pożądał, i jeźli które insze jest przykazanie, w tem słowie sumownie się zamyka, mianowicie: Będziesz miłował bliźniego twego, jako siebie samego.

9. Mert ez: Ne [5†] paráználkodjál, ne ölj, ne orozz, hamis tanubizonyságot ne szólj, ne kívánj, és ha valamely más parancsolat van, ebben az ígében foglaltatik egybe: Szeressed felebarátodat mint temagadat.

9 Ибо заповеди: не прелюбодействуй, не убивай, не кради, не лжесвидетельствуй, не пожелай чужого и все другие заключаются в сем слове: люби ближнего твоего, как самого себя.

9. Бо се: Не роби перелюбу, Не вбий, Не вкрадь, Не сьвідкуй криво, Не похотствуй, і коли (є) яка инша заповідь, у сему слові містить ся: Люби ближнього твого, як сам себе.

10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.

10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle pahaa. Rakkaus on siis lain täyttämistä.

10. Ei rakkaus tee lähimmäiselle mitään pahaa; sentähden on rakkaus lain täyttämys.

10. Ei rackaus tee lähimmäiselle mitän paha: sentähden on rackaus Lain täyttämys.

10. Rackaus ei se Lehimeisen miten paha tee. Nin ombi nyt rackaus Lain teuttemys. (Rakkaus ei se lähimmäisen mitään pahaa tee. Niin ompi nyt rakkaus lain täyttymys.)

10. ἡ ἀγάπη τῷ πλησίον κακὸν οὐκ ἐργάζεται· πλήρωμα οὖν νόμου ἡ ἀγάπη.

10. η αγαπη τω πλησιον κακον ουκ εργαζεται πληρωμα ουν νομου η αγαπη 10. e agape to plesion kakon oυk ergazetai pleroma oυn nomoυ e agape

10 Love* works no evil to(ward) his neighbor. Therefore, love* (is the) fulfillment of (the) law.

10. Love worketh no ill to his neighbour: therefore love is the fulfilling of the law.

10. Kjerligheden gjør Næsten ikke Ondt; derfor er Kjærligheden Lovens Fylde.

10. Kärleken gör sin nästa intet ondt. Så är nu kärleken lagsens fullbordan.

10. Armastus ei te liggimessele kurja: siis on nüüd armastus kässo täitminne.)

10. Meilė nedaro blogo artimui. Todėl meilė­įstatymo išpildymas.

10. Denn Liebe tut dem Nächsten nichts Böses. So ist nun die Liebe des Gesetzes Erfüllung.

10. L'amour ne fait point de mal au prochain; l'amour est donc l'accomplissement de la loi.

10. El amor no hace mal al prójimo, así que el amor es el cumplimiento de la ley.

10 De liefde doet den naaste geen kwaad. Zo is dan de liefde de vervulling der wet.

10. Miłość bliźniemu złości nie wyrządza; a tak wypełnieniem zakonu jest miłość.

10. A szeretet nem illeti gonoszszal a felebarátot. Annakokáért a törvénynek betöltése a szeretet. [6†]

10 Любовь не делает ближнему зла; итак любовь есть исполнение закона.

10. Любов ближньому зла не робить; тим любов - сповненнє закону.

11 Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.

11 Tämän sanon,* koska tunnemme ajan, että jo on hetki meidän unesta nousta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin kun tulimme uskoon.

11. Ja että me sen tiedämme, nimittäin ajan, että nyt on aika unesta nousta; sillä meidän autuutemme on nyt lähempänä kuin silloin, kuin me uskoimme.

11. JA että me sencaltaisia tiedämme nimittäin ajan että nyt on aica unesta nosta ( sillä meidän autuudem on nyt lähembänä cuin silloin cosca me uscoimma )

11. Ja ette me sencaltaiset tiedheme/ nimitten sen aiga'/ ette nyt ombi hetki Wnesta ylesnosta (Senwoxi ette meiden Terueys ombi nyt lehembenä/ quin silloin coska me vskoima) (Ja että me senkaltaiset tiedämme/ nimittäin sen ajan/ että nyt ompi hetki unesta ylös nousta (Senwuoksi että meidän terweys ompi nyt lähempänä/ kuin silloin koska me uskoimme))

11. Καὶ τοῦτο, εἰδότες τὸν καιρόν, ὅτι ὥρα ἡμᾶς ἤδη ἐξ ὕπνου ἐγερθῆναι· νῦν γὰρ ἐγγύτερον ἡμῶν ἡ σωτηρία ἢ ὅτε ἐπιστεύσαμεν.

11. και τουτο ειδοτες τον καιρον οτι ωρα ημας ηδη εξ υπνου εγερθηναι νυν γαρ εγγυτερον ημων η σωτηρια η οτε επιστευσαμεν 11. kai toυto eidotes ton kairon oti ora emas ede eks υpnoυ egerthenai nυn gar eggυteron emon e soteria e ote episteυsamen

11 Also this, knowing the time, that (it is) already (the) hour to be awakened from sleep; for* our salvation is now nearer than when we (first) believed.

11. And that, knowing the time, that now it is high time to awake out of sleep: for now is our salvation nearer than when we believed.

11. Og dette desto mere i Betragtning af Tiden, da Stunden nu er der, at vi skulle opstaae af Søvne; thi vor Frelse er nu nærmere, end da vi bleve troende.

11. Och medan vi sådant vete, nämliga tiden, att nu är stunden till att uppstå af sömnen, efter vår salighet är nu närmer, än då vi troddet;

11. Ja sedda tehkem sepärrast, et meil teäda on se aeg, et se tund on, et meie jo olleme üllesärratud unnest; (sest nüüd on meie önnistus lähhem kui siis, kui meie usklikkuks saime.

11. Taip elkitės, suprasdami, koks dabar laikas. Išmušė valanda mums pabusti iš miego. Dabar mūsų išgelbėjimas arčiau negu tada, kai įtikėjome.

11. Und weil wir solches wissen, nämlich die Zeit, daß die Stunde da ist, aufzustehen vom Schlaf (sintemal unser Heil jetzt näher ist, denn da wir gläubig wurden;

11. Et vous devez faire cela, vu le temps où nous sommes; car c'est ici l'heure de nous réveiller enfin du sommeil, puisque le salut est maintenant plus près de nous, que lorsque nous avons cru.

11. Y esto, conociendo el tiempo, que es ya hora de levantarnos del sueño; porque ahora nos esta más cerca nuestra salvación, que cuando creíamos.

11 En dit zeg ik te meer, dewijl wij de gelegenheid des tijds weten, dat het de ure is, dat wij nu uit den slaap opwaken; want de zaligheid is ons nu nader, dan toen wij eerst geloofd hebben.

11. A to czyócie, wiedząc czas, iż już przyszła godzina, abyśmy się ze snu ocucili; albowiem teraz bliższe nas jest zbawienie, aniżeli kiedyśmy uwierzyli.

11. Ezt pedig cselekedjétek, tudván az időt, hogy ideje már, hogy az álomból felserkenjünk; [7†] mert most közelebb van hozzánk az idvesség, mint a mikor hívőkké lettünk.

11 Так поступайте , зная время, что наступил ужечас пробудиться нам от сна. Ибо ныне ближе к нам спасение, нежели когда мы уверовали.

11. Так (чинїть), знаючи пору, що вже час нам від сна встати; тепер бо ближче нас спасеннє, нїж як ми увірували.

12 Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.

12 Yö on pitkälle kulunut ja päivä on lähellä. Pankaamme siis pois pimeän teot ja pukeutukaamme valon varuksiin.

12. Yö on kulunut ja päivä on tullut; sentähden hyljätkäämme pimeyden työt ja pukekaamme meitämme valkeuden sota-aseilla.

12. Yö on culunut ja päiwä on tullut sentähden hyljätkäm pimeyden töyt ja pukecam meitäm walkeuden sotaaseilla.

12. Se Öö ombi edesmennyt/ ia Peiue on lehestullut. Senteden poisheittekem me Pimeydhen Töödh/ ia puettacam meiden nijlle walkeudhen Sotaaseilla. (Se yö ompi edesmennyt/ ja päiwä on lähestullut. Sentähden pois heittäkäämme me pimeyden työt/ ja puettakaamme meidän niillä walkeuden sota-aseilla.)

12. ἡ νὺξ προέκοψεν, ἡ δὲ ἡμέρα ἤγγικεν. ἀποθώμεθα οὖν τὰ ἔργα τοῦ σκότους καὶ ἐνδυσώμεθα τὰ ὅπλα τοῦ φωτός.

12. η νυξ προεκοψεν η δε ημερα ηγγικεν αποθωμεθα ουν τα εργα του σκοτους και ενδυσωμεθα τα οπλα του φωτος 12. e nυks proekopsen e de emera eggiken apothometha oυn ta erga toυ skotoυs kai endυsometha ta opla toυ fotos

12 The night (has) progressed, and the day has drawn near. Therefore, we should place away from ourselves the works of darkness, and should clothe ourselves with the weapons of light.

12. The night is far spent, the day is at hand: let us therefore cast off the works of darkness, and let us put on the armour of light.

12. Natten er fremrykket, og Dagen er kommen nær. Derfor lader os aflægge Mørkets Gjerninger og iføre Lysets Vaaben;

12. Natten är framfaren, och dagen är kommen; derföre låter oss bortkasta mörksens gerningar, och ikläda oss ljusens vapen:

12. Ö on möda läinud, agga pääw on liggi tulnud,) sepärrast heitkem ennesest ärra pimmedusse teud, ja ehhitagem ennast walgusse söa-riistadega.

12. Naktis nuslinko, diena prisiartino. Todėl nusimeskime tamsos darbus, apsiginkluokime šviesos ginklais!

12. die Nacht ist vorgerückt, der Tag aber nahe herbeigekommen): so lasset uns ablegen die Werke der Finsternis und anlegen die Waffen des Lichtes.

12. La nuit est avancée, et le jour approche; dépouillons-nous donc des ouvres de ténèbres, et revêtons-nous des armes de lumière.

12. La noche ya pasa, y el día va llegando: desechemos pues las obras de las tinieblas, y vistámonos las armas de luz.

12 De nacht is voorbijgegaan, en de dag is nabij gekomen. Laat ons dan afleggen de werken der duisternis, en aandoen de wapenen des lichts.

12. Noc przeminęła, a dzieó się przybliżył; odrzućmyż tedy uczynki ciemności, a obleczmy się w zbroję światłości.

12. Az éjszaka elmúlt, [8†] a nap pedig elközelgett; vessük el azért a sötétségnek cselekedeteit, [9†] és öltözzük fel a világosság fegyvereit.

12 Ночь прошла, а день приблизился: итак отвергнем дела тьмы и облечемся в оружия света.

12. Ніч минула, а день наближив ся; відложімо ж дїла темряви, а одягнїмось у зброю сьвітла.

13 Vaeltakaamme säädyllisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa,

13 Vaeltakaamme kunniallisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa*, ei haureudessa ja irstailussa, ei riidassa ja kateudessa,

13. Vaeltakaamme soveliaasti, niinkuin päivällä: ei ylönsyömisessä, eikä juopumisessa, ei kammioissa, eikä haureudessa, ei riidassa ja kateudessa,

13. Waeldacam soweliast nijncuin päiwällä ei ylönsyömises eikä ylönjuomises: ei cammiois eikä haureudes.

13. Waeldacam soueliasta/ ninquin peiuelle/ Ei ylensömisesa eike yleniomisesa. Ei Cammioisa ia haureuxisa. (Waeltakaamme soweliaasti/ niinkuin päiwällä/ Ei ylensyömisessä eikä ylenjuomisessa. Ei kammioissa ja haureuksissa.)

13. ὡς ἐν ἡμέρᾳ εὐσχημόνως περιπατήσωμεν, μὴ κώμοις καὶ μέθαις, μὴ κοίταις καὶ ἀσελγείαις, μὴ ἔριδι καὶ ζήλῳ,

13. ως εν ημερα ευσχημονως περιπατησωμεν μη κωμοις και μεθαις μη κοιταις και ασελγειαις μη εριδι και ζηλω 13. os en emera eυschemonos peripatesomen me komois kai methais me koitais kai aselgeiais me eridi kai zelo

13 We should walk decently, like in the day; not in revelings and drunkenness, not in sleeping-around and in unbridled-lusts, not in strife and in jealousy.

13. Let us walk honestly, as in the day; not in rioting and drunkenness, not in chambering and wantonness, not in strife and envying.

13. lader os vandre skikkeligen som om Dagen, ikke i Fraadseri og Drukkenskab, ikke i Løsagtighed og Uteerlighed, ikke i Kiv og Avind;

13. Låter oss ärliga vandra, såsom om dagen; icke i fråsseri och dryckenskap; icke i kamrar och okyskhet; icke i kif och nit;

13. Ellagem ausaste kui päwa aial, ei mitte prassimisses egga liajomisses , ei mitte abbiello ärrateotamisses, egga kimalusses, ei mitte ridus ¤ egga kaddedusses,

13. Kaip dieną, elkimės dorai: nepasiduokime apsirijimui ir girtavimui, gašlavimui ir paleistuvavimui, vaidams ir pavydui,

13. Lasset uns ehrbar wandeln als am Tage, nicht in Fressen und Saufen, nicht in Kammern und Unzucht, nicht in Hader und Neid;

13. Marchons honnêtement comme de jour, et non dans les débauches et dans l'ivrognerie, dans la luxure et dans les impudicités, dans les querelles et dans l'envie;

13. Andemos honestamente, como de día: no en glotonerías y borracheras, no en lechos y disoluciones, no en pendencias y envidia:

13 Laat ons, als in den dag, eerlijk wandelen; niet in brasserijen en dronkenschappen, niet in slaapkameren en ontuchtigheden, niet in twist en nijdigheid;

13. Chodźmy uczciwie jako we dnie, nie w biesiadach i w pijaóstwach, nie we wszeteczeóstwach i rozpustach, nie w poswarkach ani w zazdrości;

13. Mint nappal, ékesen járjunk, nem dobzódásokban és részegségekben, nem bujálkodásokban és feslettségekben, nem versengésben és írigységben: [10†]

13 Как днем, будем вести себя благочинно,не предаваясь ни пированиям и пьянству, ни сладострастию и распутству, ни ссорам и зависти;

13. Яко в день нумо чесно ходити, не в прожорстві та піянстві, не в любодїяннї та розпустї, не в сварнї та завистї.

14 vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät.

14 vaan pukeutukaa Herraan Jeesukseen Kristukseen, älkääkä pitäkö lihasta huolta himojen hyväksi.

14. Vaan pukekaat päällenne Herra Jesus Kristus ja älkäät holhoko ruumistannen haureuteen.

14. Ei rijdas ja cateudes: waan pukecat teidän päällen HERra Jesus Christus. Ja holhotcat ruumistan waan ei haureuten.

14. Ei rijdhassa ia Cateudhesa/ Waan pukecat teiden HErRAN Iesusen Christusen. Ja holhocat Rumistan/ waan ei haureuteen. (Ei riidassa ja kateudessa/ Waan pukekaat teidän HERRAN Jesuksen Kristuksen. Ja holhotkaat ruumistan/ waan ei haureuteen.)

14. ἀλλ’ ἐνδύσασθε τὸν Κύριον Ἰησοῦν Χριστόν, καὶ τῆς σαρκὸς πρόνοιαν μὴ ποιεῖσθε εἰς ἐπιθυμίας.

14. αλλ ενδυσασθε τον κυριον ιησουν χριστον και της σαρκος προνοιαν μη ποιεισθε εις επιθυμιας 14. all endυsasthe ton kυrion iesoυn christon kai tes sarkos pronoian me poieisthe eis epithυmias

14 But clothe° yourselves with the Lord Jesus Christ, and do° not practice forethought *for the lusts of the flesh.

14. But put ye on the Lord Jesus Christ, and make not provision for the flesh, to fulfil the lusts thereof.

14. men ifører den Herre Jesus Christus, og pleier ikke Kjødet til at vække Begjerlighed.

14. Utan ikläder eder Herran Jesum Christum; och fordrer köttet, dock icke till kättja.

14. Waid ehhitage ennast Issanda Jesusse Kristussega, ja ärge kandke omma lihha eest hoolt nenda, et himmud sest touswad.)

14. bet apsirenkite Viešpačiu Jėzumi Kristumi ir netenkinkite kūno geidulių.

14. sondern ziehet an den HERRN Jesus Christus und wartet des Leibes, doch also, daß er nicht geil werde.

14. Mais revêtez-vous du Seigneur Jésus-Christ, et ne flattez point la chair dans ses convoitises.

14. Mas vestíos del Señor Jesu Cristo; y no penséis en la carne para cumplir sus deseos.

14 Maar doet aan den Heere Jezus Christus, en verzorgt het vlees niet tot begeerlijkheden.

14. Ale obleczcie się w Pana Jezusa Chrystusa, a nie czyócie starania o ciele ku wykonywaniu pożądliwości.

14. Hanem öltözzétek fel az Úr Jézus Krisztust, [11†] és a testet ne tápláljátok a kívánságokra.

14 но облекитесь в Господа нашего ИисусаХриста, и попечения о плоти не превращайте в похоти.

14. Нї, одягнїть ся Господом нашим Ісусом Христом, і не догоджуйте тїлу в похотї.