1 luku

Paavali toivottaa Rooman kristityille armoa ja rauhaa 1 – 7 ja ilmaisee halunsa tulla heidän tykönsä 8 – 15 Evankeliumin kautta tulevat vanhurskaiksi ja pelastuvat ne, jotka uskovat 16, 17 Kun pakanat eivät kunnioittaneet Jumalaa, vaikka hänet tunsivat, vaan palvelivat luotua Luojan sijasta eivätkä vihdoin Jumalasta mitään välittäneet, niin Jumala hylkäsi heidät vajoamaan aina syvemmälle turmioon 18 – 32.

1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,

1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu Jumalan ilosanomaa varten,

1. Paavali, Jesuksen Kristuksen palvelia, kutsuttu apostoliksi, eroitettu Jumalan evankeliumiin,

1. PAwali Jesuxen Christuxen Palwelia cudzuttu Apostolixi eroitettu Jumalan Evangeliumita saarnaman

1. PAuali/ Iesusen Christusen Paluelia/ cutzuttu Apostolixi wloseroitettu sarnama' Jumalan Euangeliu'/ (Pawali/ Jesuksen Kristuksen palwelija/ kutsuttu apostoliksi ylös eroitettu saarnaaman Jumalan ewankeliumia/)

1. Παῦλος, δοῦλος Ἰησοῦ Χριστοῦ, κλητὸς ἀπόστολος, ἀφωρισμένος εἰς εὐαγγέλιον Θεοῦ.

1. παυλος δουλος ιησου χριστου κλητος αποστολος αφωρισμενος εις ευαγγελιον θεου 1. paυlos doυlos iesoυ christoυ kletos apostolos aforismenos eis eυaggelion theoυ

1 {If you are reading the Letters written to Christians first, this is a better and more chronological order: James, 1&2 Thessalonians, Galatians, 1&2 Corinthians, then here in Romans, Ephesians, Philippians, Colossians, 1&2 Peter, Jude, Philemon, 1 Timothy, Titus, Hebrews, 2 Timothy, 1-3 John, Revelation. See the Reading Chart about page 13. But even if you don’t follow this order always read Galatians before Romans.} Paul, bondservant of Jesus Christ, a called apostle, having been separated* to the good-news of God,

1. Paul, a servant of Jesus Christ, called to be an apostle, separated unto the gospel of God,

1. Paulus, Jesu Christi Tjener, kaldet til Apostel, beskikket til at forkynde Guds Evangelium,

1. Paulus, Jesu Christi tjenare, kallad till Apostel, afskild till att predika Guds Evangelium;

1. Paulus Jesusse Kristusse sullane, kutsutud Apostliks, ärralahhutud Jummala armo-öppetust kulutama.

1. Paulius, Jėzaus Kristaus tarnas, pašauktas apaštalu, išrinktas skelbti Dievo Evangeliją,

1. Paulus, ein Knecht Jesu Christi, berufen zum Apostel, ausgesondert, zu predigen das Evangelium Gottes,

1. Paul, serviteur de Jésus-Christ, appelé à être apôtre, mis à part pour annoncer l'Évangile de Dieu,

1. PABLO, siervo de Jesu Cristo, llamado a ser apóstol, apartado para el evangelio de Dios,

1 Paulus, een dienstknecht van Jezus Christus, een geroepen apostel, afgezonderd tot het Evangelie van God,

1. Paweł, sługa Jezusa Chrystusa, powołany Apostoł, odłączony ku opowiadaniu Ewangielii Bożej;

1. Pál, Jézus Krisztusnak szolgája, elhívott apostol, elválasztva Isten evangyéliomának hirdetésére. [1†]

1 Павел, раб Иисуса Христа, призванный Апостол, избранный к благовестию Божию,

1. Павел, слуга Ісуса Христа, покликаний апостол, вибраний на благовістуваннє Боже,

2 jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,

2 jonka Hän ennalta on luvannut profeettainsa välityksellä pyhissä Kirjoituksissa,

2. (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa luvannut,)

2. Jonga hän on ennen Prophetains cautta pyhisä Ramatuisa luwannut.

2. ionga hen ennen luuanut on/ henen Prophetains cautta/ nijsse pyhisse Ramatuissa/ (jonka hän ennen luwannut on/ hänen prophetainsa kautta/ niissä pyhissä Raamatuissa/)

2. ὃ προεπηγγείλατο διὰ τῶν προφητῶν αὐτοῦ ἐν γραφαῖς ἁγίαις

2. ο προεπηγγειλατο δια των προφητων αυτου εν γραφαις αγιαις 2. o proepeggeilato dia ton profeton aυtoυ en grafais agiais

2 which he promised beforehand through his prophets in the holy Scriptures,

2. Which he had promised afore by his prophets in the holy scriptures,)

2. hvilket han forud havde lovet ved sine Propheter i de hellige Skrifter,

2. Hvilket han tillförene utlofvat hafver, genom sina Propheter i den Helga Skrift,

2. (Mis temma on enne tootanud omma prohwetide läbbi pühha kirjade sees.)

2. kurią Jis iš anksto pažadėjo per savo pranašus Šventuosiuose Raštuose,

2. welches er zuvor verheißen hat durch seine Propheten in der heiligen Schrift,

2. Qu'il avait promis auparavant par ses prophètes, dans les saintes Écritures,

2. Que él había ántes prometido, por sus profetas en las Santas Escrituras,

2 (Hetwelk Hij te voren beloofd had door Zijn profeten, in de heilige Schriften).

2. Którą przedtem obiecał przez proroki swoje w pismach świętych,

2. Melyet eleve megígért az ő prófétái által a szentírásokban, [2†]

2 которое Бог прежде обещал через пророков Своих, в святых писаниях,

2. (котре наперед обіцяв [Бог] через пророків своїх у сьвятих писаннях,)

3 hänen Pojastansa, joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä

3 Pojastaan — joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin jälkeläisestä

3. Hänen Pojassansa, (joka on Davidin siemenestä lihan puolesta syntynyt,

3. Hänen Pojastans joca on Dawidin siemenestä lihan puolesta syndynyt.

3. henen Poijastansa/ ioca syndynyt on Dauidin Siemeneste Lihan polesta/ (hänen Pojastansa/ joka syntynyt on Dawidin siemenestä lihan puolesta/)

3. περὶ τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ, τοῦ γενομένου ἐκ σπέρματος Δαυῒδ κατὰ σάρκα,

3. περι του υιου αυτου του γενομενου εκ σπερματος δαβιδ κατα σαρκα 3. peri toυ υioυ aυtoυ toυ genomenoυ ek spermatos daβid kata sarka

3 concerning his Son, (who was born from (the) seed of David according to (the) flesh,

3. Concerning his Son Jesus Christ our Lord, which was made of the seed of David according to the flesh;

3. om sin Søn, født af Davids Sæd efter Kjødet,

3. Om sin Son, den född är af Davids säd, efter köttet;

3. Temma Poiast, (kes on sündinud Taweti suggust lihha polest,

3. apie Jo Sūnų, kūnu kilusį iš Dovydo palikuonių,

3. von seinem Sohn, der geboren ist von dem Samen Davids nach dem Fleisch

3. Touchant son Fils, né de la race de David selon la chair,

3. De su Hijo Jesu Cristo, Señor nuestro, (el cual fué hecho de la simiente de David según la carne,

3 Van Zijn Zoon, Die geworden is uit het zaad van David, naar het vlees;

3. O Synu swoim, który się narodził z nasienia Dawidowego według ciała;

3. Az ő Fia felől, a ki Dávid magvából lett test szerint, [3†]

3 о Сыне Своем, Который родился от семени Давидова по плоти

3. про Сина свого (народженого з насїння Давидового по тїлу,

4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa, Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme,

4 ja pyhyyden Hengen puolesta * kuolleista nousemisen* perusteella voimallisesti osoitettu Jumalan Pojaksi — Jeesuksesta Kristuksesta, Herrastamme.

4. Ja on väkevästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi pyhityksen hengen jälkeen, että hän on noussut ylös kuolleista,) se on, Jesuksesta Kristuksesta meidän Herrastamme,

4. Ja on wäkewästi ilmoitettu Jumalan Pojaxi sildä Hengeldä joca pyhittä että hän on ylösnosnut cuolluista se on Jesus Christus meidän HERram:

4. Joca ombi wekeuesti ilmoitettu Jumalan Poijaxi/ sen Hengen ielken/ ioca pyhittepi/ Sijte aijasta quin hen ylesnousi coolleista/ se on/ Iesus Christus meiden HErra' (Joka ompi wäkewästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi/ sen Hengen jälkeen/ joka pyhittääpi/ Siitä ajasta kuin hän ylösnousi kuolleista/ se on/ Jesus Kristus meidän Herran)

4. τοῦ ὁρισθέντος υἱοῦ Θεοῦ ἐν δυνάμει κατὰ πνεῦμα ἁγιωσύνης ἐξ ἀναστάσεως νεκρῶν, Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Κυρίου ἡμῶν,

4. του ορισθεντος υιου θεου εν δυναμει κατα πνευμα αγιωσυνης εξ αναστασεως νεκρων ιησου χριστου του κυριου ημων 4. toυ oristhentos υioυ theoυ en dυnamei kata pneυma agiosυnes eks anastaseos nekron iesoυ christoυ toυ kυrioυ emon

4 who was determined (as being) the Son of God in power, according to (the) spirit of holiness, out of the resurrection of the dead), Jesus Christ our Lord.

4. And declared to be the Son of God with power, according to the spirit of holiness, by the resurrection from the dead:

4. krafteligen beviist at være Guds Søn efter Hellighedens Aand ved Opstandelsen fra de Døde: om Jesus Christus, vor Herre,

4. Hvilken är krafteliga bevisad Guds Son, efter Andan som helgar, deraf att han stod upp ifrå de döda, nämliga Jesus Christus, vår Herre;

4. Kes wäggewaste on üllesnäidetud Jummala Poia ollewad Waimo polest, kes pühhitseb, üllestousmisse läbbi surnust) Jesussest Kristussest meie Issandast.

4. šventumo Dvasia per prisikėlimą iš numirusių pristatytą galingu Dievo Sūnumi,­Jėzų Kristų, mūsų Viešpatį.

4. und kräftig erwiesen als ein Sohn Gottes nach dem Geist, der da heiligt, seit der Zeit, da er auferstanden ist von den Toten, Jesus Christus, unser HERR,

4. Et, selon l'esprit de sainteté, déclaré Fils de Dieu avec puissance, par sa résurrection des morts, savoir, Jésus-Christ notre Seigneur,

4. Y fué declarado ser el Hijo de Dios con poder, según el Espíritu de santidad, por la resurrección de los muertos;)

4 Die krachtelijk bewezen is te zijn de Zoon van God, naar den Geest der heiligmaking, uit de opstanding der doden) namelijk Jezus Christus, onzen Heere:

4. A pokazał się Synem Bożym możnie, według Ducha poświęcenia, przez zmartwychwstanie, to jest o Jezusie Chrystusie, Panu naszym.

4. A ki megbizonyíttatott hatalmasan Isten [4†] Fiának a szentség Lelke szerint, a halálból való feltámadás által, a mi Urunk Jézus Krisztus felől,

4 и открылся Сыном Божиим в силе, по духу святыни, через воскресение из мертвых, о Иисусе Христе Господе нашем,

4. обявленого Сина Божого в силї, по Духу сьвятости, через воскресеннє з мертвих), Ісуса Христа, Господа нашого,

5 jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,

5 Hänen vaikutuksestaan olemme saaneet armon ja apostolinviran, jotta syntyisi uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan kaikissa kansoissa*,

5. Jonka kautta me olemme armon ja apostolin viran saaneet, uskon kuuliaisuudeksi, kaikkein pakanain seassa, hänen nimensä päälle,

5. Jonga cautta me olemma Armon ja Apostolin wiran saanet caickein pacanain seas Uscon cuuliaisudexi hänen Nimens päälle.

5. Jonga cautta me olema Armon ia Apostolin wirghan saaneet caikein Pacanain seas/ ylesoijendaman Usko' cwliaisudhen/ henen Nimense päle/ (Jonka kautta me olemme armon ja apostolin wiran saaneet kaikkein pakanain seassa/ ylös ojentaman uskon kuuliaisuuden/ hänen nimensä päälle/)

5. δι’ οὗ ἐλάβομεν χάριν καὶ ἀποστολὴν εἰς ὑπακοὴν πίστεως ἐν πᾶσι τοῖς ἔθνεσιν ὑπὲρ τοῦ ὀνόματος αὐτοῦ,

5. δι ου ελαβομεν χαριν και αποστολην εις υπακοην πιστεως εν πασιν τοις εθνεσιν υπερ του ονοματος αυτου 5. di oυ elaβomen charin kai apostolen eis υpakoen pisteos en pasin tois ethnesin υper toυ onomatos aυtoυ

5 Through whom, we received grace and apostleship, into (the) obedience of (the) faith in all the nations, on behalf of his name;

5. By whom we have received grace and apostleship, for obedience to the faith among all nations, for his name:

5. ved hvem vi have faaet Naade og Apostelembedet til at oprette Troens Lydighed iblandt alle Hedninger formedelst hans Navn,

5. Genom hvilken vi hafve fått nåd, och Apostlaämbete, till att upprätta trones lydno ibland alla Hedningar, i hans Namn;

5. Kelle läbbi meie olleme sanud armo ja Apostli ammeti keikide pagganatte seas, et nemmad wöttaksid usso sanna kuulda, mis temma nimmel kulutakse.

5. Per Jį gavome malonę ir apaštalystę, kad Jo vardu padarytume klusnias tikėjimui visas tautas,

5. durch welchen wir haben empfangen Gnade und Apostelamt, unter allen Heiden den Gehorsam des Glaubens aufzurichten unter seinem Namen,

5. Par qui nous avons reçu la grâce et l'apostolat, afin d'amener à l'obéissance de la foi en son nom toutes les nations;

5. Por el cual recibimos la gracia y el apostolado, para hacer que se obedezca a la fé en todas las naciones, en su nombre:

5 (Door Welken wij hebben ontvangen genade en het apostelschap, tot gehoorzaamheid des geloofs onder al de heidenen, voor Zijn Naam;

5. Przez którego wzięliśmy łaskę i urząd apostolski ku posłuszeóstwu wiary między wszystkimi narody, dla imienia jego;

5. A ki által vettük a [5†] kegyelmet és az apostolságot a hitben való engedelmességnek okáért, minden pogányok között, az ő nevéért;

5 через Которого мы получили благодать и апостольство, чтобы во имя Его покорять вере все народы,

5. (котрим прийняли ми благодать і апостольство на впокореннє вірі між усїма народами ради імени Його,

6 joihin tekin, Jeesuksen Kristuksen kutsumat, kuulutte:

6 joitten joukossa olette tekin Jeesuksen Kristuksen kutsumat.

6. Joista tekin olette Jesuksen Kristuksen kutsutut:

6. Joidenga lugusta tekin oletta jotca Jesus Christus on cudzunut.

6. Joinenga lughusta te mös oletta/ iotca cutzutut ouat Iesusesta Christusesta. (Joinenka luwusta te myös olette/ jotka kutsutut owat Jesuksesta Kristuksesta.)

6. ἐν οἷς ἐστε καὶ ὑμεῖς κλητοὶ Ἰησοῦ Χριστοῦ,

6. εν οις εστε και υμεις κλητοι ιησου χριστου 6. en ois este kai υmeis kletoi iesoυ christoυ

6 among whom you° are also called {Or: invited; and in all other instances in the MLV} of Jesus Christ.

6. Among whom are ye also the called of Jesus Christ:

6. blandt hvilke ogsaa I ere Jesu Christi Kaldte:

6. Ibland hvilka I ock ären kallade af Jesu Christo;

6. Kelle seast ka teie ollete, Jesusse Kristusse pole kutsutud.

6. iš kurių ir jūs esate Jėzaus Kristaus pašaukti.

6. unter welchen ihr auch seid, die da berufen sind von Jesu Christo,

6. Du nombre desquels vous êtes aussi, vous qui avez été appelés par Jésus-Christ;

6. (Entre las cuales sois también vosotros los llamados de Jesu Cristo:)

6 Onder welken gij ook zijt, geroepenen van Jezus Christus!)

6. Między którymi jesteście i wy powołani od Jezusa Chrystusa.

6. Kik között vagytok ti is, Jézus Krisztusnak hivatalosai:

6 между которыми находитесь и вы, призванные Иисусом Христом, –

6. між котрими й ви покликані, Ісус-Христові;)

7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

7 Armo ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta teille kaikille Roomassa asuville Jumalan rakastamille, kutsutuille pyhille.

7. Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!

7. Caikille jotca Romisa owat Jumalan rackaille ja cudzutuille Pyhille. Armo olcon teidän cansan ja Rauha Jumalalda meidän Isäldäm ja HERralda Jesuxelda Christuxelda.

7. Caikille nijlle/ iotca Romissa ouat/ Jumalan rackaille/ ia cutzutuille Pyhille. ARMO olcon teiden cansan ia Rauha Jumalalda meiden Iselde/ ia HERRALDA Iesuselda Christuselda. (Kaikille niille/ jotka Romissa owat/ Jumalan rakkaille/ ja kutsutuille pyhille. ARMO olkoon teidän kanssan ja rauha Jumalalta meidän Isältä/ ja HERRALTA Jesukselta Kristukselta.)

7. πᾶσι τοῖς οὖσιν ἐν Ρώμῃ ἀγαπητοῖς Θεοῦ, κλητοῖς ἁγίοις· χάρις ὑμῖν καὶ εἰρήνη ἀπὸ Θεοῦ πατρὸς ἡμῶν καὶ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ.

7. πασιν τοις ουσιν εν ρωμη αγαπητοις θεου κλητοις αγιοις χαρις υμιν και ειρηνη απο θεου πατρος ημων και κυριου ιησου χριστου 7. pasin tois oυsin en rome agapetois theoυ kletois agiois charis υmin kai eirene apo theoυ patros emon kai kυrioυ iesoυ christoυ

7 To all those who are in Rome, beloved of God, called holy-ones: grace to you° and peace from God our Father and the Lord Jesus Christ.

7. To all that be in Rome, beloved of God, called to be saints: Grace to you and peace from God our Father, and the Lord Jesus Christ.

7. Eder alle, som ere i Rom, Guds Elskelige, kaldte Hellige, være Naade og Fred, fra Gud vor Fader og den Herre Jesus Christus!

7. Allom dem som i Rom äro, Guds kärestom, kalladom heligom. Nåd vare med eder, och frid af Gudi vårom Fader, och Herranom Jesu Christo.

7. Keikile, kes Roma-liñnas on, neile, kedda Jummal armastab, neile kutsutud pühhadele: Arm olgo teile ja rahho Jummalast meie Issast, ja Issandast Jesussest Kristussest.

7. Visiems Dievo numylėtiesiems, esantiems Romoje, pašauktiesiems šventiesiems: tebūna jums malonė bei ramybė nuo mūsų Dievo Tėvo ir Viešpaties Jėzaus Kristaus!

7. allen, die zu Rom sind, den Liebsten Gottes und berufenen Heiligen: Gnade sei mit euch und Friede von Gott, unserm Vater, und dem HERRN Jesus Christus!

7. A tous les bien-aimés de Dieu, appelés et saints, qui sont à Rome; la grâce et la paix vous soient données de la part de Dieu notre Père et du Seigneur Jésus-Christ!

7. A todos los que estáis en Roma, amados de Dios, llamados a ser santos: Gracia a vosotros y paz de Dios nuestro Padre, y del Señor Jesu Cristo.

7 Allen, die te Rome zijt, geliefden Gods, en geroepen heiligen, genade zij u, en vrede van God, onzen Vader, en den Heere Jezus Christus.

7. Wszystkim, którzy jesteście w Rzymie, umiłowanym Bożym, powołanym świętym, łaska niech będzie wam i pokój od Boga, Ojca naszego, i od Pana Jezusa Chrystusa.

7. Mindeneknek, a kik Rómában vagytok, Isten szerelmeseinek, [6†] hivatalos szenteknek: Kegyelem néktek és békesség Istentől, a mi Atyánktól és az Úr Jézus Krisztustól.

7 всем находящимся в Риме возлюбленным Божиим, призванным святым: благодать вам и мир от Бога отца нашего и Господа Иисуса Христа.

7. Усїм вам, що єсте в Римі, любленим від Бога, покликаним сьвятим: благодать вам і впокій од Бога, Отця нашого, і Господа Ісуса Христа.

8 Ensiksikin minä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teidän kaikkien tähden, koska teidän uskoanne mainitaan kaikessa maailmassa.

8 Ensinnä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen nimessä teidän kaikkien vuoksi, koska uskoanne mainitaan kaikessa maailmassa.

8. Ensin kiitän minä Jumalaani, Jesuksen Kristuksen kautta, teidän kaikkein tähtenne, että teidän uskoanne kaikessa maailmassa mainitaan.

8. ENsin kijtän minä Jumalatani Jesuxen Christuxen cautta teidän caickein tähtenne että teidän uscoan caikesa mailmasa mainitan:

8. Ensin mine Kiten minun Jumalatani Iesusen Christusen cautta/ teiden caikein tedhen/ ette teiden Usko caikesa Mailmasa mainitan. (Ensin minä kiitän minun Jumalatani Jesuksen Kristuksen kautta/ teidän kaikkein tähden/ että teidän usko kaikessa maailmassa mainitaan.)

8. Πρῶτον μὲν εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ μου διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ ὑπὲρ πάντων ὑμῶν, ὅτι ἡ πίστις ὑμῶν καταγγέλλεται ἐν ὅλῳ τῷ κόσμῳ.

8. πρωτον μεν ευχαριστω τω θεω μου δια ιησου χριστου υπερ παντων υμων οτι η πιστις υμων καταγγελλεται εν ολω τω κοσμω 8. proton men eυcharisto to theo moυ dia iesoυ christoυ υper panton υmon oti e pistis υmon kataggelletai en olo to kosmo

8 First indeed, I am giving-thanks to my God through Jesus Christ on behalf of all of you°, that your° faith is proclaimed in the whole world.

8. First, I thank my God through Jesus Christ for you all, that your faith is spoken of throughout the whole world.

8. Først takker jeg min Gud ved Jesus Christus for Eder alle, at Eders Tro omtales i den ganske Verden.

8. I förstone tackar jag min Gud, gjenom Jesum Christum, för eder alla, att i hela verldene talas om edra tro.

8. Essite tännan minna omma Jummalat Jesusse Kristusse läbbi teie keikide pärrast, et teie usk kulus on keiges ma-ilmas.

8. Pirmiausia dėkoju savo Dievui per Jėzų Kristų už jus visus, nes visame pasaulyje kalbama apie jūsų tikėjimą.

8. Aufs erste danke ich meinem Gott durch Jesum Christum euer aller halben, daß man von eurem Glauben in aller Welt sagt.

8. Avant toutes choses, je rends grâces au sujet de vous tous à mon Dieu, par Jésus-Christ, de ce que votre foi est célèbre par tout le monde.

8. Primeramente, doy gracias a mi Dios por Jesu Cristo acerca de todos vosotros, de que se habla de vuestra fé por todo el mundo.

8 Eerstelijk dank ik mijn God door Jezus Christus over u allen, dat uw geloof verkondigd wordt in de gehele wereld.

8. Najprzód tedy dziękuję Bogu mojemu przez Jezusa Chrystusa za was wszystkich, iż wiara wasza słynie po wszystkim świecie.

8. Először hálát [7†] adok az én Istenemnek a Jézus Krisztus által mindnyájatokért, hogy a ti hiteteknek az egész világon híre van;

8 Прежде всего благодарю Бога моего через Иисуса Христа за всех вас, что вера ваша возвещается во всем мире.

8. Перш усего дякую Богові моєму через Ісуса Христа за всїх вас, що віра ваша проповідуєть ся по всему сьвіту.

9 Sillä Jumala, jota minä hengessäni palvelen julistaen hänen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka minä teitä lakkaamatta muistan,

9 Sillä Jumala, jota hengessäni palvelen Hänen Poikansa ilosanoman julistajana, on todistajani, kuinka lakkaamatta muistelen teitä,

9. Sillä Jumala on minun todistajani, jota minä hengessäni hänen Poikansa evankeliumissa palvelen, että minä lakkaamatta teitä muistan,

9. Sillä Jumala on minun todistajan ( jota minä hengesäni hänen Poicans Evangeliumis palwelen ) että minä aina lackamat teitä muistan.

9. Sille Jumala ombi minun Todhistaijan (iota mine Hengeseni paluelen henen Poijans Euangeliumis) ette mine ilman lackamat teiden pälen muistan/ (Sillä Jumala ompi minun todistajain (jota minä hengessäni palwelen hänen Poikansa ewankeliumissa) että minä ilman lakkaamatta teidän päällen muistan/)

9. μάρτυς γάρ μού ἐστιν ὁ Θεός, ᾧ λατρεύω ἐν τῷ πνεύματί μου ἐν τῷ εὐαγγελίῳ τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ, ὡς ἀδιαλείπτως μνείαν ὑμῶν ποιοῦμαι,

9. μαρτυς γαρ μου εστιν ο θεος ω λατρευω εν τω πνευματι μου εν τω ευαγγελιω του υιου αυτου ως αδιαλειπτως μνειαν υμων ποιουμαι 9. martυs gar moυ estin o theos o latreυo en to pneυmati moυ en to eυaggelio toυ υioυ aυtoυ os adialeiptos mneian υmon poioυmai

9 For* God is my witness, to whom I am giving-divine service in my spirit in the good-news of his Son, as I constantly make* a remembrance of you°.

9. For God is my witness, whom I serve with my spirit in the gospel of his Son, that without ceasing I make mention of you always in my prayers;

9. Thi Gud er mit Vidne, hvem jeg i min Aand tjener udi hans Søns Evangeluim, hvorledes jeg uden Afladelse tænker paa Eder,

9. Ty Gud är mitt vittne, hvilkom jag tjenar i minom anda, uti Evangelio som är om hans Son, att jag utan återvändo tänker på eder;

9. Sest Jummal on minno tunnistaja, kedda ma tenin ommas waimus temma Poia armo-öppetusses, kuida ma löpmatta teie peäle mötlen,

9. Man liudytojas Dievas, kuriam tarnauju dvasia, skelbdamas Jo Sūnaus Evangeliją, jog be paliovos jus prisimenu savo maldose,

9. Denn Gott ist mein Zeuge, welchem ich diene in meinem Geist am Evangelium von seinem Sohn, daß ich ohne Unterlaß euer gedenke

9. Car Dieu, que je sers en mon esprit dans l'Évangile de son Fils, m'est témoin que je fais sans cesse mention de vous,

9. Porque testigo me es Dios, al cual sirvo en mi espíritu en el evangelio de su Hijo, que sin cesar me acuerdo de vosotros siempre en mis oraciones;

9 Want God is mijn Getuige, Welken ik diene in mijn geest, in het Evangelie Zijns Zoons, hoe ik zonder nalaten uwer gedenke;

9. Świadkiem mi bowiem jest on Bóg, któremu służę w duchu moim w Ewangielii Syna jego, iż bez przestanku wzmiankę o was czynię,

9. Mert bizonyságom nékem az Isten, kinek lelkem szerint szolgálok az ő Fiának evangyéliomában, hogy szüntelen emlékezem felőletek,

9 Свидетель мне Бог, Которому служу духом моим в благовествовании Сына Его, что непрестанно воспоминаю о вас,

9. Сьвідок менї Бог, котрому служу духом моїм у благовіствуванню Сина Його, що без перестану спомни про вас роблю,

10 aina rukouksissani anoen, että minä jo vihdoinkin, jos Jumala tahtoo, pääsisin tulemaan teidän tykönne.

10 aina rukouksissani anoen, että jos mahdollista, lopultakin Jumalan tahdosta onnistuisin tulemaan luoksenne.

10. Rukoillen aina minun rukouksissani, että minä saisin jollakin tavalla vihdoin joskus, jos Jumala tahtoo, onnellisen tien tulla teidän tykönne.

10. Ja pyydän rucouxisani että minä saisin kerrangin jos Jumala tahto onnellisen tien tulla teidän tygönne.

10. aina pydhen minun Rucouxesani/ Ette mine iollangi madhaisin saadha (ios Jumala tachto) onneliseni Tien tullaxen teiden tygen. (aina pyydän minun rukouksessani/ Että minä jollakin mahtaisin saada (jos Jumala tahtoo) onnellisen tien tullaksen teidän tykön.)

10. πάντοτε ἐπὶ τῶν προσευχῶν μου δεόμενος εἴ πως ἤδη ποτὲ εὐοδωθήσομαι ἐν τῷ θελήματι τοῦ Θεοῦ ἐλθεῖν πρὸς ὑμᾶς.

10. παντοτε επι των προσευχων μου δεομενος ειπως ηδη ποτε ευοδωθησομαι εν τω θεληματι του θεου ελθειν προς υμας 10. pantote epi ton proseυchon moυ deomenos eipos ede pote eυodothesomai en to thelemati toυ theoυ elthein pros υmas

10 I beseech (God) always in my prayers, if somehow now, I will be prospered in the will of God to come to you° someday,

10. Making request, if by any means now at length I might have a prosperous journey by the will of God to come unto you.

10. altid begjerende i mine Bønner, at jeg dog engang maatte faae Held til efter Guds Villie, at komme til Eder.

10. Bedjandes alltid i mina böner, att jag dock någon tid måtte få en lyckosam väg, om Gud ville, till att komma till eder.

10. Ja iggal aial omma palwette sees pallun, kas ma saaksin wahhest Jummala tahtmisse järrele teie jure tulla.

10. prašydamas, kad Dievo valia man pavyktų kaip nors atvykti pas jus.

10. und allezeit in meinem Gebet flehe, ob sich's einmal zutragen wollte, daß ich zu euch käme durch Gottes Willen.

10. Lui demandant toujours dans mes prières, de pouvoir, si c'est sa volonté, trouver enfin quelque occasion favorable d'aller vous voir;

10. Rogando, si de algún modo ahora al fin haya de tener por la voluntad de Dios próspero viaje para venir a vosotros.

10 Allen tijd in mijn gebeden biddende, of mogelijk mij nog te eniger tijd goede gelegenheid gegeven wierd, door den wil van God, om tot ulieden te komen.

10. Zawsze w modlitwach moich prosząc, iżby mi się wżdy kiedykolwiek droga zdarzyła za wolą Bożą przyjść do was.

10. Imádkozásaimban mindenkor könyörögvén, [8†] vajha egyszer már jó szerencsés út adódnék nékem Istennek akaratából, hogy hozzátok mehessek;

10 всегда прося в молитвах моих, чтобы воля Божия когда-нибудь благопоспешила мне придти к вам,

10. усе в молитвах моїх молячись, щоб колись довелось менї по волї Божій, прийти до вас.

11 Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, voidakseni antaa teille jonkun hengellisen lahjan, että te vahvistuisitte,

11 Sillä ikävöin nähdä teitä, antaakseni teille jonkin hengellisen lahjan, jotta vahvistuisitte,

11. Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,

11. Sillä minä ikäwöidzen teitä nähdä että minä jotain hengellistä lahja teille jacaisin wahwistaxeni teitä.

11. Sille ette mine halan teite nädhä/ senpäle ette mine iotakin Hengeliste Lahia teille iacaisin/ teite wahwistamahan (Sillä että minä halaan teitä nähdä/ sen päälle että minä jotakin hengellistä lahjaa teille jakaisin/ teitä wahwistaman.)

11. ἐπιποθῶ γὰρ ἰδεῖν ὑμᾶς, ἵνα τι μεταδῶ χάρισμα ὑμῖν πνευματικὸν εἰς τὸ στηριχθῆναι ὑμᾶς,

11. επιποθω γαρ ιδειν υμας ινα τι μεταδω χαρισμα υμιν πνευματικον εις το στηριχθηναι υμας 11. epipotho gar idein υmas ina ti metado charisma υmin pneυmatikon eis to sterichthenai υmas

11 for* I am longing to see you°, in order that I may give to you° some spiritual gift*, *that* you° may be established;

11. For I long to see you, that I may impart unto you some spiritual gift, to the end ye may be established;

11. Thi mig forlænges efter at see Eder, at jeg kunde meddele Eder nogen aandelig Naadegave, saa I maatte styrkes,

11. Ty jag åstundar se eder, på det jag måtte några andeliga gåfvo dela med eder, till att styrka eder;

11. Sest minna iggatsen teid nähha, et ma teile ka middagi waimolikkust annist woiksin jaggada teie kinnitusseks.

11. Trokštu jus pamatyti, kad galėčiau perduoti šiek tiek dvasinių dovanų jums sustiprinti,

11. Denn mich verlangt, euch zu sehen, auf daß ich euch mitteile etwas geistlicher Gabe, euch zu stärken;

11. Car je souhaite fort de vous voir, pour vous faire part de quelque don spirituel, afin que vous soyez affermis,

11. Porque deseo en gran manera veros, para repartir con vosotros algún don espiritual, a fin de que seais confirmados;

11 Want ik verlang om u te zien, opdat ik u enige geestelijke gave mocht mededelen, ten einde gij versterkt zoudt worden;

11. Albowiem pragnę was widzieć, abym wam mógł udzielić jakiego daru duchownego ku utwierdzeniu waszemu;

11. Mert kívánlak titeket látni, hogy valami lelki ajándékot közölhessek veletek a ti megerősítésetekre, [9†]

11 ибо я весьма желаю увидеть вас, чтобы преподать вам некое дарование духовное к утверждению вашему,

11. Бажаю бо бачити вас, щоб передати вам даруваннє духовне для утвердження вашого;

12 se on, että me yhdessä ollessamme virkistyisimme yhteisestä uskostamme, teidän ja minun.

12 se on, jotta keskellänne yhdessä virkistyisin* yhteisestä uskostamme, sekä teidän että minun.

12. Se on, että minä saisin ynnä teidän kanssanne lohdutuksen, uskon kautta, joka meillä keskenämme on, sekä teidän että minun.

12. Se on että minä saisin ynnä teidän cansan lohdutuxen Uscon cautta sekä teidän että minun.

12. (se on) ette mine ynne teiden cansan saisin Lohutoxen/ molombaiden Uskon cautta/ seke teiden ette minun. ((se on) että minä ynnä teidän kanssan saisin lohdutuksen/ molempaiden uskon kautta/ sekä teidän että minun.)

12. τοῦτο δέ ἐστι συμπαρακληθῆναι ἐν ὑμῖν διὰ τῆς ἐν ἀλλήλοις πίστεως ὑμῶν τε καὶ ἐμοῦ.

12. τουτο δε εστιν συμπαρακληθηναι εν υμιν δια της εν αλληλοις πιστεως υμων τε και εμου 12. toυto de estin sυmparaklethenai en υmin dia tes en allelois pisteos υmon te kai emoυ

12 and this is (my prayer) to be encouraged together among you°, through the faith in one another, both yours° and mine.

12. That is, that I may be comforted together with you by the mutual faith both of you and me.

12. det er, at vi hos Eder maatte opmuntres tilsammen ved fælles Tro, baade Eders og min.

12. Det är, att jag, samt med eder, måtte få hugsvalelse, genom begges våra tro, edra och mina.

12. Agga se on, et meie teine teisega saaksime römustud teie jures, ni hästi teie kui minno usso läbbi, mis meil issekeskes on.

12. tai yra drauge pasiguosti bendru jūsų ir mano tikėjimu.

12. das ist, daß ich samt euch getröstet würde durch euren und meinen Glauben, den wir untereinander haben.

12. C'est-à-dire afin qu'étant parmi vous, nous nous consolions ensemble par la foi qui nous est commune, à vous et à moi.

12. Es a saber, para ser juntamente consolado con vosotros por la mutua fé, la vuestra y juntamente la mía.

12 Dat is, om mede vertroost te worden onder u, door het onderlinge geloof, zo het uwe als het mijne.

12. To jest, abyśmy się u was zobopólnie ucieszyli przez społeczną wiarę, i waszę, i moję.

12. Azaz, hogy együtt felbuzduljunk ti nálatok egymás hite által, a tiétek meg az enyém által. [10†]

12 то есть утешиться с вами вероюобщею, вашею и моею.

12. се ж єсть утїшитись укупі з вами спільною вірою вашою і моєю.

13 Ja minä en tahdo, veljet, teiltä salata, että jo monesti olen päättänyt tulla teidän tykönne saadakseni jonkin hedelmän teidänkin keskuudestanne, niinkuin muidenkin pakanain, mutta olen ollut estetty tähän saakka.

13 En myöskään tahdo teidän, veljet, olevan tietämättömiä siitä, että monesti olen päättänyt tulla luoksenne, saadakseni jonkin hedelmän myös teidän keskellänne, niin kuin muittenkin pakanain keskellä, mutta olen ollut estynyt tähän asti.

13. Mutta en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, että minä olen usein aikonut tulla teidän tykönne, (ja olen tähän asti estetty) että minä teidänkin seassanne jonkun hedelmän saisin, niinkuin muidenkin pakanain seassa.

13. Mutta en minä tahdo teildä salata rackat weljet että minä olen usein ajatellut tulla teidän tygönne waicka minä olen tähänasti estetty että minä teidängin seasan jongun hedelmän saisin nijncuin pacanaingin seas.

13. Mutta em mine teilde salata tachto/ Rackat Weliet/ ette Mine olen wsein aiatellut tulla teiden tygen/ waicka mine olen estetty tehenasti/ Ette mine mös teiden seasan/ madhaisin iongun Hedhelmen saatta/ ninquin muinengi Pacanain keskene. (Mutta en minä teiltä salata tahdo/ Rakkaat weljet/ että minä olen usein ajatellut tulla teidän tykön/ waikka minä olen estetty tähän asti/ Että minä myös teidän seassan/ mahtaisin jonkun hedelmän saattaa/ niinkuin muinenkin pakanain keskellä.)

13. οὐ θέλω δὲ ὑμᾶς ἀγνοεῖν, ἀδελφοί, ὅτι πολλάκις προεθέμην ἐλθεῖν πρὸς ὑμᾶς, καὶ ἐκωλύθην ἄχρι τοῦ δεῦρο, ἵνα τινὰ καρπὸν σχῶ καὶ ἐν ὑμῖν καθὼς καὶ ἐν τοῖς λοιποῖς ἔθνεσιν.

13. ου θελω δε υμας αγνοειν αδελφοι οτι πολλακις προεθεμην ελθειν προς υμας και εκωλυθην αχρι του δευρο ινα καρπον τινα σχω και εν υμιν καθως και εν τοις λοιποις εθνεσιν 13. oυ thelo de υmas agnoein adelfoi oti pollakis proethemen elthein pros υmas kai ekolυthen achri toυ deυro ina karpon tina scho kai en υmin kathos kai en tois loipois ethnesin

13 Now brethren, I do not wish you° to be ignorant that I often purposed to come to you° (and I was prevented till presently), in order that I might also have some fruit among you°, just-as among the rest of the Gentiles.

13. Now I would not have you ignorant, brethren, that oftentimes I purposed to come unto you, (but was let hitherto,) that I might have some fruit among you also, even as among other Gentiles.

13. Jeg vil ikke, Brødre! at I skulle være uvidende om, at jeg har ofte sat mig for at komme til Eder, (men jeg har hidindtil været forhindret), paa det jeg maatte have nogen Frugt ogsaa iblandt Eder, ligesom og iblandt de andre Hedninger.

13. Jag vill icke dölja för eder, bröder, att jag hafver ofta haft i sinnet komma till eder, ändock jag hafver varit förhindrad allt härtill; på det jag måtte ock någon frukt skaffa ibland eder, såsom ibland andra Hedningar.

13. Agga, wennad, minna ei tahha, et teile peab teädmatta ollema, et mul saggedaste se meel on olnud teie jure tulla, (ja ma polle tännini sanud) et ma ka teie seas woiksin mingisugguse kasso sada, nenda kui ka mude pagganatte seas.

13. Noriu, broliai, kad žinotumėte, jog ne kartą ketinau atvykti pas jus,­bet iki šiol vis pasitaikydavo kliūčių,­kad ir tarp jūsų turėčiau šiek tiek vaisių kaip ir tarp kitų pagonių.

13. Ich will euch aber nicht verhalten, liebe Brüder, daß ich mir oft habe vorgesetzt, zu euch zu kommen (bin aber verhindert bisher), daß ich auch unter euch Frucht schaffte gleichwie unter andern Heiden.

13. Or, mes frères, je ne veux pas que vous ignoriez que j'ai souvent formé le dessein d'aller chez vous, afin de recueillir quelque fruit parmi vous, comme parmi les autres nations; mais j'en ai été empêché jusqu'à présent.

13. Mas no quiero, hermanos, que ignoréis, que muchas veces me he propuesto de venir a vosotros, (empero hasta ahora he sido estorbado,) para tener también entre vosotros algún fruto, como entre los otros Gentiles.

13 Doch ik wil niet, dat u onbekend zij, broeders, dat ik menigmaal voorgenomen heb tot u te komen (en ben tot nog toe verhinderd geweest), opdat ik ook onder u enige vrucht zou hebben, gelijk als ook onder de andere heidenen.

13. A nie chcę, abyście i wy wiedzieć nie mieli, bracia! żem często zamyślał pójść do was; (alem był dotąd zawściągniony), abym miał jaki pożytek i między wami, jako i między inszymi pogany.

13. Nem akarom pedig, hogy ne tudjátok atyámfiai, hogy én gyakran elvégeztem magamban, hogy elmegyek hozzátok (de mindez ideig megakadályoztattam), hogy köztetek is nyerjek [11†] valami lelki gyümölcsöt, mint a többi pogányok közt is.

13 Не хочу, братия, оставить вас в неведении, что я многократно намеревался придти к вам(но встречал препятствия даже доныне), чтобы иметь некий плод и у вас, как и у прочих народов.

13. Не хочу ж таїти од вас, браттє, що часто заміряв я прийти до вас (та й досї спиняло мене), щоб який овощ мати й між вами, яко ж і між иншими поганами.

14 Kreikkalaisille ja barbaareille, viisaille ja tyhmille minä olen velassa;

14 Olen velassa sekä kreikkalaisille että barbaareille*, sekä viisaille että tyhmille.

14. Minä olen velkapää Grekiläisille ja muukalaisille, viisaille ja tyhmille.

14. Minä olen welcapää Grekeille ja ei Grekeille wijsaille ja tyhmille.

14. Mine olen Welcapä/ seke Grekein ette mucalaisten/ seke Wisasten ette Tyhmein. (Minä olen welkapää/ sekä krekain että muukalaisten/ sekä wiisasten että tyhmäin.)

14. Ἕλλησί τε καὶ βαρβάροις, σοφοῖς τε καὶ ἀνοήτοις ὀφειλέτης εἰμί·

14. ελλησιν τε και βαρβαροις σοφοις τε και ανοητοις οφειλετης ειμι 14. ellesin te kai βarβarois sofois te kai anoetois ofeiletes eimi

14 I am a debtor both to Greeks and to Barbarians, both to the wise and to the foolish.

14. I am debtor both to the Greeks, and to the Barbarians; both to the wise, and to the unwise.

14. Baade Græker og Barbarer, baade Vise og Uvise er jeg en Skyldner.

14. Jag är pligtig både Greker och Barbarer, både visa och ovisa.

14. Minna ollen ni hästi Kreka- kui umkele rahwa, ni hästi tarkade kui rummalatte wölglane.

14. Juk aš skolingas graikams ir barbarams, mokytiems ir nemokytiems.

14. Ich bin ein Schuldner der Griechen und der Ungriechen, der Weisen und der Unweisen.

14. Je me dois aux Grecs et aux Barbares, aux savants et aux ignorants.

14. A Griegos y a bárbaros, a sabios y a ignorantes soy deudor.

14 Beiden Grieken en Barbaren, beiden wijzen en onwijzen ben ik een schuldenaar.

14. I Grekom, i grubym narodom, i mądrym, i głupim jestem dłużnikiem,

14. Mind a görögöknek, mind a barbároknak, mind a bölcseknek, mind a tudatlanoknak köteles vagyok. [12†]

14 Я должен и Еллинам и варварам, мудрецам и невеждам.

14. Єленянам і чужоземцям, мудрим і нерозумним довжен я.

15 omasta puolestani minä siis olen altis teillekin, Roomassa asuvaisille, julistamaan evankeliumia.

15 Mitä minuun tulee, olen siis altis julistamaan ilosanomaa myös teille Roomassa asuville.

15. Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.

15. Sentähden nijn paljo cuin minusa on olen minä teillekin walmis Romisa Evangeliumita saarnaman.

15. Senteden nin palio quin minussa ombi/ walmis mine olen/ teille mös iotca Romissa oletta/ Euangeliumi sarnaman. (Sentähden niin paljon kuin minussa ompi/ walmis minä olen/ teille myös jotka Romassa olette/ ewankeliumia saarnaaman.)

15. οὕτω τὸ κατ’ ἐμὲ πρόθυμον καὶ ὑμῖν τοῖς ἐν Ρώμῃ εὐαγγελίσασθαι.

15. ουτως το κατ εμε προθυμον και υμιν τοις εν ρωμη ευαγγελισασθαι 15. oυtos to kat eme prothυmon kai υmin tois en rome eυaggelisasthai

15 So, (as) in me, (I am) eager to proclaim the good-news to you° also (who are) in Rome.

15. So, as much as in me is, I am ready to preach the gospel to you that are at Rome also.

15. Saaledes er jeg og, hvad mig angaaer, redebon at prædike Evangelum ogsaa for Eder, som ere i Rom.

15. Derföre, så mycket mig står till görandes, är jag redebogen att jag ock predikar eder Evangelium, som i Rom ären.

15. Nenda ollen ma ennese polest walmis ka teile Romas armo-öppetust kulutama.

15. Štai kodėl mano širdį traukia ir jums Romoje skelbti Evangeliją.

15. Darum, soviel an mir ist, bin ich geneigt, auch euch zu Rom das Evangelium zu predigen.

15. Ainsi, autant qu'il dépend de moi, je suis prêt à vous annoncer aussi l'Évangile, à vous qui êtes à Rome.

15. Así que, en cuanto está en mí, pronto estoy a anunciar el evangelio también a los que estáis en Roma.

15 Alzo hetgeen in mij is, dat is volvaardig, om u ook, die te Rome zijt, het Evangelie te verkondigen.

15. Tak, iż ile ze mnie jest, gotowym jest i wam, którzyście w Rzymie, Ewangieliję opowiadać.

15. Azért a mi rajtam áll, kész vagyok néktek is, a kik Rómában vagytok, az evangyéliomot hirdetni. [13†]

15 Итак, что до меня, я готов благовествовать и вам,находящимся в Риме.

15. От же, що до мене, готов я й вам, що в Римі, благовіствувати.

16 Sillä minä en häpeä (Kristuksen) evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.

16 En näet häpeä (Kristuksen) ilosanomaa, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle uskovalle, sekä juutalaiselle ensin että kreikkalaiselle.

16. Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.

16. Sillä en minä häpe Christuxen Evangeliumita joca on Jumalan wäki idzecullengin uscowaiselle autuudexi.

16. Sille em mine häpie Christusen Euangeliumita. Sille ette se ombi Jumalan weki/ ioca autuaxi teke caiki ne iotca sen päle vskouat/ (Sillä en minä häpeä Kristuksen ewankeliumia. Sillä että se ompi Jumalan wäki/ joka autuaaksi tekee kaikki ne jotka sen päälle uskowat/)

16. οὐ γὰρ ἐπαισχύνομαι τὸ εὐαγγέλιον τοῦ Χριστοῦ· δύναμις γὰρ Θεοῦ ἐστιν εἰς σωτηρίαν παντὶ τῷ πιστεύοντι, Ἰουδαίῳ τε πρῶτον καὶ Ἕλληνι.

16. ου γαρ επαισχυνομαι το ευαγγελιον του χριστου δυναμις γαρ θεου εστιν εις σωτηριαν παντι τω πιστευοντι ιουδαιω τε πρωτον και ελληνι 16. oυ gar epaischυnomai to eυaggelion toυ christoυ dυnamis gar theoυ estin eis soterian panti to pisteυonti ioυdaio te proton kai elleni

16 For* I am not ashamed of the good-news of the Christ; for* it is the power of God *for salvation to everyone who believes; both to the Jew first and to the Greek.

16. For I am not ashamed of the gospel of Christ: for it is the power of God unto salvation to every one that believeth; to the Jew first, and also to the Greek.

16. Jeg skammer mig ikke ved Christi Evangelium; thi det er en Guds Kraft til Saliggjørelse for hver den, som troer, baade for Jøde først og for Græker.

16. Ty jag skämmes icke vid Christi Evangelium; ty det är Guds kraft allom dem till salighet som tro; Judomen först, så ock Grekomen;

16. Sest minna ei häbbene mitte Kristusse armo-öppetussest, sest se on Jummala wäggi önnistusseks iggaühhele, kes ussub, ni hästi Juda-mehhele essite, kui ka Kreka-mehhele.

16. Aš nesigėdiju Evangelijos, nes ji yra Dievo jėga išgelbėti kiekvienam, kuris tiki, pirma žydui, paskui graikui.

16. Denn ich schäme mich des Evangeliums von Christo nicht; denn es ist eine Kraft Gottes, die da selig macht alle, die daran glauben, die Juden vornehmlich und auch die Griechen.

16. Car je n'ai point honte de l'Évangile de Christ, car c'est la puissance de Dieu, pour le salut de tous ceux qui croient, du Juif d'abord, du Grec ensuite.

16. Porque no me avergüenzo del evangelio de Cristo; porque es poder de Dios para salvación a todo aquel que cree: al Judío primeramente, y también al Griego.

16 Want ik schaam mij des Evangelies van Christus niet; want het is een kracht Gods tot zaligheid een iegelijk, die gelooft, eerst den Jood, en ook den Griek.

16. Albowiem nie wstydzę się za Ewangieliję Chrystusową, ponieważ jest mocą Bożą ku zbawieniu każdemu wierzącemu, Żydowi najprzód, potem i Greczynowi.

16. Mert nem szégyenlem a [14†] Krisztus evangyéliomát; mert Istennek hatalma az [15†] minden hívőnek idvességére, zsidónak először meg görögnek.

16 Ибо я не стыжусь благовествования Христова, потому что оно есть сила Божия ко спасению всякому верующему, во-первых, Иудею, потом и Еллину.

16. Бо не соромлюсь благовіствування Христового, сила бо Божа на спасеннє всякому віруючому, Жидовинові перше, а потім і Грекові.

17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".

17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: "Vanhurskas on elävä uskosta."

17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

17. Ensin Judalaiselle ja sijtte Grekille: sillä sijnä julistetan se wanhurscaus joca Jumalan edes kelpa cuin uscosta uscohon tule nijncuin kirjoitettu on: Wanhurscas elä hänen uscostans.

17. Ensin Juttaille ia mös nijlle Grekille/ Senteden ette sijnä iulgistetan se Wa'hurskaus ioca Jumalan edes kelpa/ quin vskosta vskoho' tule/ nin quin kirioitettu on/ se Wanhurskas pite vskostans elemen. (Ensin juuttaille ja myös niille Krekille/ Sen tähden että siinä julkistetaan se wanhurskaus joka Jumalan edessä kelpaa/ kuin uskosta uskohon tulee/ niin kuin kirjoitettu on/ se wanhurskas pitää uskostansa elämän.)

17. δικαιοσύνη γὰρ Θεοῦ ἐν αὐτῷ ἀποκαλύπτεται ἐκ πίστεως εἰς πίστιν, καθὼς γέγραπται· ὁ δὲ δίκαιος ἐκ πίστεως ζήσεται.

17. δικαιοσυνη γαρ θεου εν αυτω αποκαλυπτεται εκ πιστεως εις πιστιν καθως γεγραπται ο δε δικαιος εκ πιστεως ζησεται 17. dikaiosυne gar theoυ en aυto apokalυptetai ek pisteos eis pistin kathos gegraptai o de dikaios ek pisteos zesetai

17 For* (the) righteousness of God is revealed from faith to {Or: into} faith in it; just-as it has been written, ‘But the righteous will be living from faith.’ {Hab. 2:4}

17. For therein is the righteousness of God revealed from faith to faith: as it is written, The just shall live by faith.

17. Thi derudi aabenbares Guds retfærdighed ved Troen for Troen, som skrevet staaer: den Retfærdige ved Troen skal leve.

17. Derföre att derutinnan varder Guds rättfärdighet uppenbar, af tro i tro; som skrifvet är: Den rättfärdige skall lefva af sine tro.

17. Sest Jummala öigus ilmutakse sellesam̃a sees ussust usko, nenda kui kirjotud on : Agga se, kes ussust öige on, peab ellama;

17. Joje apsireiškia Dievo teisumas iš tikėjimo į tikėjimą, kaip parašyta: ‘‘Teisusis gyvens tikėjimu’‘.

17. Sintemal darin offenbart wird die Gerechtigkeit, die vor Gott gilt, welche kommt aus Glauben in Glauben; wie denn geschrieben steht: "Der Gerechte wird seines Glaubens leben."

17. Car en lui la justice de Dieu est révélée de foi en foi, selon qu'il est écrit: Le juste vivra par la foi.

17. Porque en él la justicia de Dios se descubre de fé en fé, como está escrito: El justo vivirá por la fé.

17 Want de rechtvaardigheid Gods wordt in hetzelve geopenbaard uit geloof tot geloof; gelijk geschreven is: Maar de rechtvaardige zal uit het geloof leven.

17. Bo sprawiedliwość Boża w niej bywa objawiona z wiary w wiarę, jako napisano: Że sprawiedliwy z wiary żyć będzie.

17. Mert az Istennek igazsága jelentetik ki abban hitből hitbe, miképen meg van írva: Az igaz ember pedig hitből él.

17 В нем открывается правда Божия от веры в веру, как написано: праведный верою жив будет.

17. Правда бо Божа в йому відкриваєть ся до віри в віру, яко ж написано: Праведний вірою жив буде.

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta ihmisten kaikkea jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niitten, jotka vääryydellä pimittävät totuuden,

18. Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaiken ihmisten jumalattomuuden ja vääryyden tähden, jotka totuuden vääryydessä pitävät.

18. SIllä Jumalan wiha ilmesty Taiwast caickein ihmisten jumalattomuden ja wääryden tähden jotca totuuden wäärydes pitäwät.

18. Sille ette Jumalan wiha Taiuahasta * tulepi ilmei/ ylitze caikein Inhimisten Jumalattoma' menon/ ia wärydhen iotca Totudhen wärydhes piteuet. (Sillä että Jumalan wiha taiwahasta tuleepi ilmi/ ylitse kaikkein ihmisten jumalattoman menon/ ja wääryyden jotka totuuden wääryydessä pitäwät.)

18. Ἀποκαλύπτεται γὰρ ὀργὴ Θεοῦ ἀπ’ οὐρανοῦ ἐπὶ πᾶσαν ἀσέβειαν καὶ ἀδικίαν ἀνθρώπων τῶν τὴν ἀλήθειαν ἐν ἀδικίᾳ κατεχόντων,

18. αποκαλυπτεται γαρ οργη θεου απ ουρανου επι πασαν ασεβειαν και αδικιαν ανθρωπων των την αληθειαν εν αδικια κατεχοντων 18. apokalυptetai gar orge theoυ ap oυranoυ epi pasan aseβeian kai adikian anthropon ton ten aletheian en adikia katechonton

18 For* the wrath of God is revealed from heaven upon all ungodliness and unrighteousness of men (and upon) those holding back the truth in unrighteousness;

18. For the wrath of God is revealed from heaven against all ungodliness and unrighteousness of men, who hold the truth in unrighteousness;

18. Men Guds Vrede aabenbares af Himmelen over al de Menneskers Ugudelighed og Uretfærdighed, som forholde Sandheden ved Uretfærdighed.

18. Ty Guds vrede af himmelen varder uppenbar öfver alla menniskornas ogudaktighet och orättfärdighet, de der förhålla sanningena i orättfärdighet.

18. Sest Jummala wihha ilmutakse taewast keige se innimeste jummalakartmatta ello ja üllekohto peäle, kes töt üllekohto sees kinnipiddawad.

18. Dievo rūstybė apsireiškia iš dangaus už visokią žmonių bedievystę ir neteisybę, kai teisybę jie užgniaužia neteisumu.

18. Denn Gottes Zorn vom Himmel wird offenbart über alles gottlose Wesen und Ungerechtigkeit der Menschen, die die Wahrheit in Ungerechtigkeit aufhalten.

18. Car la colère de Dieu se déclare du ciel contre toute l'impiété et l'injustice des hommes, qui retiennent la vérité dans l'injustice,

18. Porque se manifiesta la ira de Dios desde el cielo contra toda impiedad e injusticia de los hombres, que detienen la verdad con injusticia:

18 Want de toorn Gods wordt geopenbaard van den hemel over alle goddeloosheid, en ongerechtigheid der mensen, als die de waarheid in ongerechtigheid ten onder houden.

18. Bo gniew Boży objawia się z nieba przeciwko wszelkiej niepobożności i niesprawiedliwości tych ludzi, którzy zatrzymują prawdę Bożą w niesprawiedliwości.

18. Mert nyilván van az Istennek haragja mennyből, az embereknek minden hitetlensége és hamissága ellen, kik [16†] az igazságot hamissággal [17†] feltartóztatják.

18 Ибо открывается гнев Божий с неба на всякое нечестие и неправду человеков, подавляющих истину неправдою.

18. Одкриваєть ся бо гнїв Божий з неба на всяке нечестє і неправду людей, що держять істину в неправдї.

19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

19 koska se, mikä Jumalasta on tiettävissä, on ilmeistä heidän keskellään. Jumala on sen näet heille ilmoittanut.

19. Sentähden se, mikä taidetaan Jumalasta tuta, on heille tiettävä; sillä Jumala ilmoitti sen heille.

19. Sentähden se cuin taitan Jumalasta tuta on heille tiettäwä jonga Jumala heille ilmoitti

19. Senteden ette se quin taitan Jumalasta tuta/ se ombi heisse iulkinen. Sille ette Jumala heille sen ilmoitti/ (Sentähden että se kuin taitaan Jumalasta tuta/ se ompi heissä julkinen. Sillä että Jumala heille sen ilmoitti/)

19. διότι τὸ γνωστὸν τοῦ Θεοῦ φανερόν ἐστιν ἐν αὐτοῖς· ὁ γὰρ Θεὸς αὐτοῖς ἐφανέρωσε.

19. διοτι το γνωστον του θεου φανερον εστιν εν αυτοις ο γαρ θεος αυτοις εφανερωσεν 19. dioti to gnoston toυ theoυ faneron estin en aυtois o gar theos aυtois efanerosen

19 because what (is) known of God is apparent among them; for* God manifested (it) to them.

19. Because that which may be known of God is manifest in them; for God hath shewed it unto them.

19. Thi det, som man kan vide om Gud, er dem aabenbart; thi Gud har aabenbaret dem det.

19. Ty det, som förstås kan om Gud, är dem uppenbart; ty Gud hafver dem det uppenbarat;

19. Sest et se, mis Jummaast teäda, on awwalik nende sees; sest Jummal on neile sedda teäda annud.

19. Juk tai, kas gali būti žinoma apie Dievą, jiems aišku, nes Dievas jiems tai apreiškė.

19. Denn was man von Gott weiß, ist ihnen offenbar; denn Gott hat es ihnen offenbart,

19. Parce que ce qu'on peut connaître de Dieu est manifesté parmi eux, car Dieu le leur a manifesté.

19. Porque lo que de Dios se puede conocer, en ellos es manifiesto; porque Dios se lo ha manifestado.

19 Overmits hetgeen van God kennelijk is, in hen openbaar is; want God heeft het hun geopenbaard.

19. Przeto iż co może być wiedziano o Bogu, jest w nich jawno, gdyż im Bóg objawił.

19. Mert a mi az Isten felől tudható nyilván van ő bennök; mert az Isten megjelentette nékik: [18†]

19 Ибо, что можно знать о Боге, явно для них, потому что Бог явил им.

19. Тим, що розумне про Бога, явно в них; Бог бо явив їм.

20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

20 Sillä Hänen näkymättömät ominaisuutensa — sekä Hänen iäinen voimansa, että jumaluutensa — ovat *Hänen teoissaan* tarkattuina maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he ole puolustettavissa,

20. Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat: ettei he taitaisi itseänsä syyttömiksi sanoa.

20. Sijnä että hänen näkymättömät menons se on hänen ijancaickinen woimans ja jumaludens nähdäisin cosca nijtä hänen tegoisans tutkitan nimittäin mailman luomises.

20. sen cautta/ Ette henen näkymettomat meno'sa/ se on/ henen ijancaikinen Woimans ia Jumalus/ tuleuat nächteuexi/ coska nijste wari otetan/ henen Tegoisansa/ nimiten/ Mailman loomisesta. (sen kautta/ Että hänen näkymättömät menonsa/ se on/ hänen iankaikkinen woimansa ja jumaluus/ tulewat nähtäwäksi/ koska niistä waari otetaan/ hänen teoissansa/ nimittäin/ maailman luomisesta.)

20. τὰ γὰρ ἀόρατα αὐτοῦ ἀπὸ κτίσεως κόσμου τοῖς ποιήμασι νοούμενα καθορᾶται, ἥ τε ἀΐδιος αὐτοῦ δύναμις καὶ θειότης, εἰς τὸ εἶναι αὐτοὺς ἀναπολογήτους,

20. τα γαρ αορατα αυτου απο κτισεως κοσμου τοις ποιημασιν νοουμενα καθοραται η τε αιδιος αυτου δυναμις και θειοτης εις το ειναι αυτους αναπολογητους 20. ta gar aorata aυtoυ apo ktiseos kosmoυ tois poiemasin nooυmena kathoratai e te aidios aυtoυ dυnamis kai theiotes eis to einai aυtoυs anapologetoυs

20 For* the invisible things of him are clearly seen from the creation of the world, being perceived by the things-made, (both) his eternal power and divinity; *that* they may be without defense;

20. For the invisible things of him from the creation of the world are clearly seen, being understood by the things that are made, even his eternal power and Godhead; so that they are without excuse:

20. Thi hans usynlige Væsen, hans evige Kraft og Guddommelighed beskues fra Verdens Skabelse af og forstaaes af hans Gjerninger, saa at de have ingen Undskyldning.

20. Dermed att hans osynliga väsende, och hans eviga kraft och Gudom varder beskådad, när de besinnas af gerningarna, nämliga af verldenes skapelse; så att de äro utan ursäkt;

20. Sest temma näggematta asjad, ni hästi temma iggawenne wäggi, kui jummalik olleminne näikse ma-ilma lomissest, kui neid tähhele pannakse neist teggudest, nenda et nemmad ei woi endid wabbandada.

20. Jo neregimosios ypatybės­Jo amžinoji galybė ir dievystė­nuo pat pasaulio sukūrimo aiškiai suvokiamos iš Jo kūrinių, todėl jie nepateisinami.

20. damit daß Gottes unsichtbares Wesen, das ist seine ewige Kraft und Gottheit, wird ersehen, so man des wahrnimmt, an den Werken, nämlich an der Schöpfung der Welt; also daß sie keine Entschuldigung haben,

20. En effet, les perfections invisibles de Dieu, sa puissance éternelle et sa divinité, se voient comme à l'œil, depuis la création du monde, quand on les considère dans ses ouvrages. De sorte qu'ils sont inexcusables,

20. Porque las cosas invisibles de él, entendidas son desde la creación del mundo, por medio de las cosas que son hechas, se ven claramente, es a saber, su eterno poder y divinidad, para que queden sin excusa.

20 Want Zijn onzienlijke dingen worden, van de schepping der wereld aan, uit de schepselen verstaan en doorzien, beide Zijn eeuwige kracht en Goddelijkheid, opdat zij niet te verontschuldigen zouden zijn.

20. Bo rzeczy jego niewidzialne od stworzenia świata, przez rzeczy uczynione widzialne bywają, to jest ona wieczna jego moc i bóstwo, na to, aby oni byli bez wymówki.

20. Mert a mi Istenben láthatatlan, tudniillik az ő örökké való hatalma és istensége, a világ teremtésétől fogva az ő alkotásaiból megértetvén megláttatik; úgy, hogy ők menthetetlenek.

20 Ибо невидимое Его, вечная сила Его и Божество, от создания мира через рассматривание творений видимы, так что онибезответны.

20. Невидиме бо Його від создання сьвіту думаннєм про твори робить ся видиме, і вічна Його сила і божество, щоб бути їм без оправдання.

21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

21 koska he — vaikka ovat tunteneet Jumalan — eivät ole Häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet. Sen sijaan he ovat käyneet ajatuksiltaan turhamaisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

21. Että he tunsivat Jumalan, ja ei ylistäneet häntä niinkuin Jumalaa eikä kiittäneet, vaan vilpistelivät omissa ajatuksissansa, ja heidän järjetöin sydämensä on pimennyt.

21. Nijn ettei heillä ole yhtän estelemyst: sillä he tiesit olewan yhden Jumalan ja ei ylistänet händä nijncuin Jumalata eikä kijttänet waan wilpistelit omisa ajatuxisans ja heidän järjetöin sydämens on piminnyt.

21. Nin ettei heille ole ychten luchtamista/ Senteden ette he tiesit yden Jumalan oleua'/ ia ei ole hende ylisteneet ninquin ychte Jumalata/ eikä mös kijtteneet/ Waan he wilpistelit heiden * aijatoxisans/ ia heiden ierghetöin Sydhemens ombi piminyt. (Niin ettei heillä ole yhtään luottamista/ Sen tähden että he tiesit yhden Jumalan olewan/ ja ei ole häntä ylistäneet niinkui yhtä Jumalata/ eikä myös kiittäneet/ Waan he wilpistelit heidän ajatuksissansa/ ja heidän järjetöin sydämensä ompi pimennyt.)

21. διότι γνόντες τὸν Θεὸν οὐχ ὡς Θεὸν ἐδόξασαν ἢ εὐχαρίστησαν, ἀλλ’ ἐματαιώθησαν ἐν τοῖς διαλογισμοῖς αὐτῶν, καὶ ἐσκοτίσθη ἡ ἀσύνετος αὐτῶν καρδία·

21. διοτι γνοντες τον θεον ουχ ως θεον εδοξασαν η ευχαριστησαν αλλ εματαιωθησαν εν τοις διαλογισμοις αυτων και εσκοτισθη η ασυνετος αυτων καρδια 21. dioti gnontes ton theon oυch os theon edoksasan e eυcharistesan all emataiothesan en tois dialogismois aυton kai eskotisthe e asυnetos aυton kardia

21 because having known God, they did not glorify (him) as God, or gave-thanks, but became-futile in their reasonings and their heart was darkened without understanding.

21. Because that, when they knew God, they glorified him not as God, neither were thankful; but became vain in their imaginations, and their foolish heart was darkened.

21. Thi enddog de kjendte Gud, saa ærede eller takkede de ham dog ikke som Gud, men bleve forfængelige i deres Tanker, og deres uforstandige Hjerte blev formørket.

21. Medan de förstodo Gud, och hafva icke prisat honom som en Gud, och ej heller tackat; utan vordo fåfängelige i sina tankar, och deras oförnuftiga hjerta är vordet mörkt.

21. Sepärrast et nem̃ad Jummalat, kui nemmad tedda tundsid, mitte ep olle kui Jummalat auustanud egga tännanud; waid on omma mötlemiste sees tühhiseks, ja nende moistmatta südda on pimmedaks läinud.

21. Pažinę Dievą, jie negarbino Jo kaip Dievo ir Jam nedėkojo, bet tuščiai mąstydami paklydo, ir neišmani jų širdis aptemo.

21. dieweil sie wußten, daß ein Gott ist, und haben ihn nicht gepriesen als einen Gott noch ihm gedankt, sondern sind in ihrem Dichten eitel geworden, und ihr unverständiges Herz ist verfinstert.

21. Parce qu'ayant connu Dieu, ils ne l'ont point glorifié comme Dieu, et ne lui ont point rendu grâces: au contraire, ils sont devenus vains dans leurs raisonnements, et leur cœur destitué d'intelligence a été rempli de ténèbres.

21. Porque habiendo conocido a Dios, no le glorificaron como a Dios, ni le dieron gracias: ántes se desvanecieron en sus discursos, y el tonto corazón de ellos fué entenebrecido:

21 Omdat zij, God kennende, Hem als God niet hebben verheerlijkt of gedankt; maar zijn verijdeld geworden in hun overleggingen en hun onverstandig hart is verduisterd geworden;

21. Przeto iż poznawszy Boga, nie chwalili jako Boga, ani mu dziękowali, owszem znikczemnieli w myślach swoich i zaćmiło się bezrozumne serce ich;

21. Mert bár az Istent megismerték, mindazáltal nem mint Istent dicsőítették őt, sem néki hálákat nem adtak; hanem az ő okoskodásaikban hiábavalókká lettek, és az ő balgatag szívök megsötétedett. [19†]

21 Но как они, познав Бога, не прославили Его, как Бога, и не возблагодарили, но осуетились в умствованиях своих, и омрачилось несмысленное их сердце;

21. Тим, що знаючи Бога, не яко Бога прославляли або дякували, а осуєтились думками своїми і оморочилось нерозумне серце їх.

22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmistyneet

22. Kuin he itsensä viisaiksi luulivat, niin he ovat tyhmiksi tulleet,

22. Cosca he idzens wijsaxi luulit nijn he owat tyhmäxi tullet.

22. Coska he itzense Wisaxi lwlit/ nin he ouat Tyhmexi tulluet/ (Koska he itsensä wiisaaksi luulit/ niin he owat tyhmäksi tulleet/)

22. φάσκοντες εἶναι σοφοὶ ἐμωράνθησαν,

22. φασκοντες ειναι σοφοι εμωρανθησαν 22. faskontes einai sofoi emoranthesan

22 They were foolish, claiming to be wise,

22. Professing themselves to be wise, they became fools,

22. Der de sagde sig at være vise bleve de Daarer,

22. Då de höllo sig för visa, äro de vordne dårar;

22. Kui nemmad endid targaks arwasid, on nemmad jölledaks sanud.

22. Vadindami save išmintingais, tapo kvaili.

22. Da sie sich für Weise hielten, sind sie zu Narren geworden

22. Se vantant d'être sages, ils sont devenus fous;

22. Que diciéndose ser sabios, fueron hechos insensatos;

22 Zich uitgevende voor wijzen, zijn zij dwaas geworden;

22. Mieniąc się być mądrymi, zgłupieli;

22. Magokat bölcseknek vallván, balgatagokká lettek; [20†]

22 называя себя мудрыми, обезумели,

22. Славлячи себе мудрими, потуманїли,

23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden vaihtaneet katoavan ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan hahmoon.

23. Ja ovat katoomattoman Jumalan kunnian muuttaneet katoovaisen ihmisen ja lintuin ja neljäjalkaisten ja matelevaisten kuvan muotoiseksi.

23. Ja owat catomattoman Jumalan cunnian muuttanet cuwaxi ei ainoastans tehdyn catowaisten ihmisten mutta myös linduin neljäjalcaisten ja matelewaisten eläinden muotoisexi.

23. ia ouat mwttaneet sen catomattoman Jumalan Cunnian/ Cuuaxi/ ioca ei waan techty ollut catouaiste' Inhimisten/ Mutta mös Linduin ia Nelijalcaisten ia mateleuain Eleinten motoisexi. (ja owat muuttaneet sen katoamattoman Jumalan kunnian kuwaksi/ joka ei waan tehty ollut katoawaisten ihmisten/ Mutta myös lintuin ja nelijalkaisten ja matelewain eläinten muotoiseksi.)

23. καὶ ἤλλαξαν τὴν δόξαν τοῦ ἀφθάρτου Θεοῦ ἐν ὁμοιώματι εἰκόνος φθαρτοῦ ἀνθρώπου καὶ πετεινῶν καὶ τετραπόδων καὶ ἑρπετῶν.

23. και ηλλαξαν την δοξαν του αφθαρτου θεου εν ομοιωματι εικονος φθαρτου ανθρωπου και πετεινων και τετραποδων και ερπετων 23. kai ellaksan ten doksan toυ afthartoυ theoυ en omoiomati eikonos fthartoυ anthropoυ kai peteinon kai tetrapodon kai erpeton

23 and changed the glory of the incorruptible God in(to) the likeness of an image of corruptible man and of birds and of four footed mammals and of reptiles.

23. And changed the glory of the uncorruptible God into an image made like to corruptible man, and to birds, and fourfooted beasts, and creeping things.

23. og forvendte den uforkrænkelige Guds Herlighed til Lighed med et forkrænkeligt Menneskes og Fugles og fiirføddede Dyrs og Ormes Billede.

23. Och hafva förvandlat dens oförgängeliga Guds härlighet uti beläte, det ej allenast gjordt var efter förgängeliga menniskors, utan jemväl efter foglars, och fyrafött och krypande djurs liknelse.

23. Ja on selle hukkaminnematta Jummala au kadduwa innimesse, ja lindude, ja neljajalgste ja romajatte kuio sarnatseks muutnud.

23. Jie išmainė nenykstančiojo Dievo šlovę į nykstančius žmogaus, paukščių, keturkojų bei šliužų atvaizdus.

23. und haben verwandelt die Herrlichkeit des unvergänglichen Gottes in ein Bild gleich dem vergänglichen Menschen und der Vögel und der vierfüßigen und der kriechenden Tiere.

23. Et ils ont changé la gloire du Dieu incorruptible en des images qui représentent l'homme corruptible, et les oiseaux, et les quadrupèdes, et les reptiles.

23. Y trocaron la gloria del Dios incorruptible en semejanza de imágen de hombre corruptible, y de aves, y de animales de cuatro piés, y de reptiles.

23 En hebben de heerlijkheid des onverderfelijken Gods veranderd in de gelijkenis eens beelds van een verderfelijk mens, en van gevogelte, en van viervoetige en kruipende gedierten.

23. I odmienili chwałę nieskazitelnego Boga w podobieóstwo obrazu skazitelnego człowieka i ptaków, i czworonogich zwierząt, i płazów.

23. És az örökkévaló Istennek dicsőségét felcserélték a mulandó embereknek és madaraknak és négylábú állatoknak és csúszó-mászó állatoknak képmásával. [21†]

23 и славу нетленного Бога изменили в образ, подобныйтленному человеку, и птицам, и четвероногим, и пресмыкающимся, –

23. і обернули славу нетлїнного Бога на подобину образа тлїнного чоловіка, і птиць і четвероногих і гаду.

24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,

24 Sen vuoksi Jumala onkin* heidät, heidän sydämensä himoissa jättänyt saastaisuuteen, häpäisemään keskenään omat ruumiinsa,

24. Sentähden on myös Jumala heidät laskenut sydämensä himoihin, saastauteen, häpäisemään keskenänsä omaa ruumistansa,

24. Sentähden on myös Jumala heidän laskenut sydämens himoihin saastauten häwäisemän keskenäns oma ruumistans

24. Senteden ombi mös Jumala heite laskenut heiden Sydheme's himohin/ saastauxehen/ häueisemen heiden oma Rumistans keskenens/ (Sentähden ompi myös Jumala heitä laskenut heidän sydämensä himoihin/ saastaukseen/ häwäisemän heidän omaa ruumistansa keskenänsä./)

24. Διὸ καὶ παρέδωκεν αὐτοὺς ὁ Θεὸς ἐν ταῖς ἐπιθυμίαις τῶν καρδιῶν αὐτῶν εἰς ἀκαθαρσίαν τοῦ ἀτιμάζεσθαι τὰ σώματα αὐτῶν ἐν αὑτοῖς,

24. διο και παρεδωκεν αυτους ο θεος εν ταις επιθυμιαις των καρδιων αυτων εις ακαθαρσιαν του ατιμαζεσθαι τα σωματα αυτων εν εαυτοις 24. dio kai paredoken aυtoυs o theos en tais epithυmiais ton kardion aυton eis akatharsian toυ atimazesthai ta somata aυton en eaυtois

24 Hence also, God gave them up in the lusts of their hearts into uncleanness, to dishonor their bodies among themselves.

24. Wherefore God also gave them up to uncleanness through the lusts of their own hearts, to dishonour their own bodies between themselves:

24. Derfor har og Gud givet dem hen i deres Hjertes Begjerninger til Ureenhed, saa at de indbyrdes vanærede deres Legemer.

24. Derföre hafver ock Gud öfvergifvit dem i deras hjertans lustar, uti orenlighet, till att skämma sin lekamen inbördes;

24. Sepärrast on Jummal neid ka ülleannud nende süddame himmude sees rojusseks, et nemmad om̃ad ihhud issekeskes teotasid.

24. Todėl Dievas per jų širdies geidulius atidavė juos neskaistumui, kad jie patys terštų savo kūnus.

24. Darum hat sie auch Gott dahingegeben in ihrer Herzen Gelüste, in Unreinigkeit, zu schänden ihre eigenen Leiber an sich selbst,

24. C'est pourquoi aussi, Dieu les a livrés, dans les convoitises de leurs cœurs, à une impureté telle qu'ils ont déshonoré eux-mêmes leurs propres corps;

24. Por lo cual Dios también los entregó a la inmundicia, según las concupiscencias de sus corazones, para que deshonrasen sus cuerpos entre sí:

24 Daarom heeft God hen ook overgegeven in de begeerlijkheden hunner harten tot onreinigheid, om hun lichamen onder elkander te onteren;

24. A przetoż podał je Bóg pożądliwościom serc ich ku nieczystości, aby lżyli ciała swoje między sobą,

24. Annakokáért adta is őket az Isten szívök kivánságaiban tisztátalanságra, hogy egymás testét megszeplősítsék; [22†]

24 то и предал их Бог в похотях сердец их нечистоте, так что они сквернили сами свои тела.

24. Тим же й передав їх Бог нечистотї в похотях сердець їх, щоб сквернили тїла свої між самими собою.

25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty ikuisesti*, Aamen.

25. Jotka Jumalan totuuden ovat valheeksi muuttaneet ja ovat kunnioittaneet ja palvelleet enemmän luontokappaletta kuin Luojaa, joka on siunattu ijankaikkisesti, amen!

25. Jotca Jumalan totuuden owat walhexi muuttanet ja owat cunnioittanet ja palwellet enämmän luoduja cuin idze Luoja jota pitä ijancaickisest kijtettämän Amen.

25. Jotca Jumalan Totudhen ouat mwttaneet Walehexi/ ia ouat cunnioittaneet ia palueleet enämen Loondo cappaleita/ quin itze Loija/ ioca o'bi kijtettepe ija'caikisesta Am'. (Jotka Jumalan totuuden owat muuttaneet walheeksi/ ja owat kunnioittaneet ja palwelleet enemmin luontokappaleita/ kuin itse Luoja/ joka ompi kiitettäwä iankaikkisesta Amen.)

25. οἵτινες μετήλλαξαν τὴν ἀλήθειαν τοῦ Θεοῦ ἐν τῷ ψεύδει, καὶ ἐσεβάσθησαν καὶ ἐλάτρευσαν τῇ κτίσει παρὰ τὸν κτίσαντα, ὅς ἐστιν εὐλογητὸς εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

25. οιτινες μετηλλαξαν την αληθειαν του θεου εν τω ψευδει και εσεβασθησαν και ελατρευσαν τη κτισει παρα τον κτισαντα ος εστιν ευλογητος εις τους αιωνας αμην 25. oitines metellaksan ten aletheian toυ theoυ en to pseυdei kai eseβasthesan kai elatreυsan te ktisei para ton ktisanta os estin eυlogetos eis toυs aionas amen

25 They exchanged the truth of God in(to) the lie and worshiped and gave-divine service to the created thing contrary to the one who created (it), who is gracious* forever. Amen.

25. Who changed the truth of God into a lie, and worshipped and served the creature more than the Creator, who is blessed for ever. Amen.

25. De forvendte Guds Sandhed til Løgn og dyrkede og tjente Skabningen over Skaberen, som er velsignet i Evighed! Amen.

25. Hvilke förvandlat hafva Guds sanning i lögn; och hafva ärat och dyrkat de ting, som skapad äro, öfver honom som dem skapat hafver, hvilken är välsignad evinnerliga. Amen.

25. Kes Jummala töt on teisiti pöörnud walle sees, ja on auustanud ja teninud loma ennam kui Lojat, kes on kidetud iggaweste, amen.

25. Jie Dievo tiesą iškeitė į melą ir garbino kūrinius bei tarnavo jiems, o ne Kūrėjui, kuris palaimintas per amžius. Amen!

25. sie, die Gottes Wahrheit haben verwandelt in die Lüge und haben geehrt und gedient dem Geschöpfe mehr denn dem Schöpfer, der da gelobt ist in Ewigkeit. Amen.

25. Eux qui ont changé la vérité de Dieu en mensonge, et ont adoré et servi la créature, au lieu du Créateur, qui est béni éternellement. Amen!

25. Que mudaron la verdad de Dios en mentira, y honraron y sirvieron a la criatura ántes que al Creador, el cual es bendito por los siglos. Amén.

25 Als die de waarheid Gods veranderd hebben in de leugen, en het schepsel geeerd en gediend hebben boven den Schepper, Die te prijzen is in der eeuwigheid, amen.

25. Jako te, którzy odmienili prawdę Bożą w kłamstwo i chwalili stworzenie, i służyli mu raczej niż Stworzycielowi, który jest błogosławiony na wieki. Amen.

25. Mint a kik az Isten igazságát hazugsággá változtatták, és a teremtett dolgokat tisztelték és szolgálták a teremtő helyett, a ki mind örökké áldott. Ámen. [23†]

25 Они заменили истину Божию ложью, и поклонялись, и служили твари вместо Творца, Который благословен во веки, аминь.

25. Вони перемінили істину Божу на лжу і поклонялись і служили тварі більш Творця, котрий благословен на віки. Амінь.

26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;

26 Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan, sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen.

26. Sentähden on Jumala heidät antanut ylön häpiällisiin himoihin, että myös heidän vaimonsa ovat muuttaneet luonnollisen tavan luontoa vastaan,

26. Sentähden on myös Jumala heidän ylönandanut häpiälisijn himoihin että heidän waimons owat muuttanet luonnollisen tawan luondo wastan.

26. Senteden ombi mös Jumala heite ylenandanut häpielisijn Himoin. Sille ette heiden waimonsa ouat muttaneet sen Loonolisen tauan/ sihen quin ombi wastan loondo. (Sentähden ompi myös Jumala heitä ylenantanut häpeällisiin himoihin. Sillä että heidän waimonsa owat muuttaneet sen luonnollisen tawan/ siihen kuin ompi wastaan luontoa.)

26. Διὰ τοῦτο παρέδωκεν αὐτοὺς ὁ Θεὸς εἰς πάθη ἀτιμίας. αἵ τε γὰρ θήλειαι αὐτῶν μετήλλαξαν τὴν φυσικὴν χρῆσιν εἰς τὴν παρὰ φύσιν,

26. δια τουτο παρεδωκεν αυτους ο θεος εις παθη ατιμιας αι τε γαρ θηλειαι αυτων μετηλλαξαν την φυσικην χρησιν εις την παρα φυσιν 26. dia toυto paredoken aυtoυs o theos eis pathe atimias ai te gar theleiai aυton metellaksan ten fυsiken chresin eis ten para fυsin

26 Because of this, God gave them up to passions of dishonor; for* both their females exchanged the natural use into what is contrary to (anything) natural;

26. For this cause God gave them up unto vile affections: for even their women did change the natural use into that which is against nature:

26. Desaarsag har Gud givet dem hen i skjændige Lyster; thi baade deres Kvinder forvendte den naturlige Brug til den unaturlige,

26. Derföre hafver ock Gud öfvergifvit dem i skamliga lustar; ty deras qvinnor hafva förvandlat den naturliga brukningena uti den, som är emot naturen.

26. Sepärrast on Jummal neid ülleannud häbbematta himmude sisse; sest nende naesed on sedda lodud ühtepiddamist teisiti pöörnud, kui lodud on.

26. Todėl Dievas paliko juos gėdingų aistrų valiai. Jų moterys prigimtinius santykius pakeitė priešingais prigimčiai.

26. Darum hat sie auch Gott dahingegeben in schändliche Lüste: denn ihre Weiber haben verwandelt den natürlichen Brauch in den unnatürlichen;

26. C'est pourquoi Dieu les a livrés à des passions honteuses; car les femmes parmi eux ont changé l'usage naturel en un autre qui est contre nature.

26. Por lo cual Dios los entregó a afectos vergonzosos; porque aun sus mujeres mudaron el natural uso, en el uso que es contra naturaleza.

26 Daarom heeft God hen overgegeven tot oneerlijke bewegingen; want ook hun vrouwen hebben het natuurlijk gebruik veranderd in het gebruik tegen nature;

26. Dlatego podał je Bóg w namiętności sromotne, gdyż i niewiasty ich odmieniły używanie przyrodzone w ono, które jest przeciwko przyrodzeniu.

26. Annakokáért adta őket az Isten tisztátalan indulatokra; mert az ő asszonynépeik is elváltoztatták a természet folyását természetellenesre:

26 Потому предал их Бог постыдным страстям: женщины их заменили естественное употребление противоестественным;

26. За се передав їх Бог карі безчестя, бо й жінки їх обернули природню подобу на протиприродню;

27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.

27 Ja samoin miespuoletkin luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimassaan syttyneet toisiinsa harjoittaen miespuolet miespuolten kanssa riettautta ja ovat saaneet itseensä villityksestään sen palkan, joka piti saada.

27. Niin myös miehet ovat antaneet ylön vaimon luonnollisen pitämisen, toinen toisensa puoleen himoissansa palaneet, miehet miesten kanssa riettauden tehneet ja saaneet, niinkuin pitikin, eksymisensä palkan itsessänsä.

27. Nijn myös miehet owat ylönandanet waimoin luonnollisen pitämisen ja owat toinen toisens puoleen himoisans palainnet ja miehet owat miesten cansa riettauden tehnet ja owat saanet nijncuin pitikin exymisens palcan idze heisäns.

27. Samalmoto mös Miehet ouat ylenandanuet sen waimoin loonolisen pitemisen/ ia ouat toinen toisens polen palaneet heiden himoisansa/ ia Miehet ouat Miesten cansa riettaudhen tehnet/ Ja ouat saanet (ninquin pitiki) heide' exymisens palca' itzeheisensä. (Sentähden myös miehet owat ylenantaneet sen waimoin luonnollisen pitämisen/ ja owat toinen toisensa puoleen palaneet himoissansa/ ja miehet owat miesten kanssa riettauden tehneet/ ja owat saaneet (niinkuin pitikin) heidän eksymisensä palkan itse heihinsä.)

27. ὁμοίως δὲ καὶ οἱ ἄρσενες ἀφέντες τὴν φυσικὴν χρῆσιν τῆς θηλείας ἐξεκαύθησαν ἐν τῇ ὀρέξει αὐτῶν εἰς ἀλλήλους, ἄρσενες ἐν ἄρσεσι τὴν ἀσχημοσύνην κατεργαζόμενοι καὶ τὴν ἀντιμισθίαν ἣν ἔδει τῆς πλάνης αὐτῶν ἐν ἑαυτοῖς ἀπολαμβάνοντες.

27. ομοιως τε και οι {VAR1: αρρενες } {VAR2: αρσενες } αφεντες την φυσικην χρησιν της θηλειας εξεκαυθησαν εν τη ορεξει αυτων εις αλληλους αρσενες εν αρσεσιν την ασχημοσυνην κατεργαζομενοι και την αντιμισθιαν ην εδει της πλανης αυτων εν εαυτοις απολαμβανοντες 27. omoios te kai oi {VAR1: arrenes } {VAR2: arsenes } afentes ten fυsiken chresin tes theleias eksekaυthesan en te oreksei aυton eis alleloυs arsenes en arsesin ten aschemosυnen katergazomenoi kai ten antimisthian en edei tes planes aυton en eaυtois apolamβanontes

27 and the males also likewise, having left the natural use of the female, burned in their lust toward one another, males with* males working forth indecency and receiving in themselves the recompense which was essential from their error.

27. And likewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust one toward another; men with men working that which is unseemly, and receiving in themselves that recompence of their error which was meet.

27. og desligeste ogsaa Mændene: de forlode Kvindens naturlige Brug og optændtes i deres Lyster til hverandre, saa at Mænd med Mænd øvede Uteerlighed og fik deres Vildfarelses Løn, som det burde sig, paa dem selv.

27. Sammaledes ock männerna hafva öfvergifvit den naturliga qvinnones brukning, och hafva brunnit i sin lusta till hvarannan; man med man bedrifvit slemhet, och fått, som tillbörligit var, deras villos rätta lön i sig sjelfvom.

27. Selsammal kombel on ka meeste-rahwas mahhajätnud sedda lodud ühtepiddamist naeste-rahwaga, ja nende südda on läinud pöllema teine teise wasto omma himmo sees, ja meeste-rahwas teggi meeste-rahwaga häbbematta tööd, ja said omma eksitusse palka, nenda kui kohhus olli, isseenneste kätte.

27. Panašiai ir vyrai, pametę prigimtinius santykius su moterimis, užsigeidė vienas kito, ištvirkavo vyrai su vyrais, ir gaudavo už savo paklydimą vertą atpildą.

27. desgleichen auch die Männer haben verlassen den natürlichen Brauch des Weibes und sind aneinander erhitzt in ihren Lüsten und haben Mann mit Mann Schande getrieben und den Lohn ihres Irrtums (wie es denn sein sollte) an sich selbst empfangen.

27. De même aussi, les hommes, laissant l'usage naturel de la femme, ont été embrasés dans leur convoitise les uns pour les autres, commettant homme avec homme des choses infâmes, et recevant en eux-mêmes la récompense qui était due à leur égarement.

27. Y asimismo, los varones, dejado el uso natural de la mujer, se encendieron en sus concupiscencias los unos con los otros, cometiendo torpezas varones con varones, y recibiendo en sí mismos la recompensa de su error que convino.

27 En insgelijks ook de mannen, nalatende het natuurlijk gebruik der vrouw, zijn verhit geworden in hun lust tegen elkander, mannen met mannen schandelijkheid bedrijvende, en de vergelding van hun dwaling, die daartoe behoorde, in zichzelven ontvangende.

27. Także i mężczyźni opuściwszy przyrodzone używanie niewiasty, zapalili się w swej pożądliwości jedni ku drugim, mężczyzna z mężczyzną haóbę płodząc, a nagrodę należącą błędowi swemu na się biorąc.

27. Hasonlóképen a férfiak is elhagyván az asszonynéppel való természetes élést, egymásra gerjedtek bujaságukban, [24†] férfiak férfiakkal fertelmeskedvén, és az ő tévelygésöknek méltó jutalmát elvevén önmagokban.

27 подобно и мужчины, оставив естественное употребление женского пола, разжигались похотью друг на друга, мужчины на мужчинах делая срам и получая в самих себе должное возмездие за свое заблуждение.

27. так само й чоловіки, оставивши природнє вживаннє женського полу, розгорілись похоттю своєю один на одного, чоловіки на чоловіках сором роблячи, і заплату, яка подобала заблудові їх, у собі приймаючи.

28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

28 Ja niin kuin he eivät pitäneet hyvänä Jumalan tuntemista, niin Jumala jätti heidät kelvottoman mielen valtaan, tekemään sopimattomia.

28. Ja niinkuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä,

28. Ja nijncuin ei he tahtonet Jumalata tuta nijn Jumala laski myös heidän häijyyn mielehen tekemän nijtä cuin ei pidäis tehtämän:

28. Ja ninquin ei he totellehet ette he Jumala' tundisit/ nin mös Jumala laski heite heijun mielehen/ tekemen nijte quin ei pideisi tectemen/ (Ja niinkuin ei he totelleet että he Jumalan tuntisit/ niin myös Jumala laski heitä häijyn mielehen/ tekemään niitä kuin ei pitäisi tehtämän.)

28. Καὶ καθὼς οὐκ ἐδοκίμασαν τὸν Θεὸν ἔχειν ἐν ἐπιγνώσει, παρέδωκεν αὐτοὺς ὁ Θεὸς εἰς ἀδόκιμον νοῦν, ποιεῖν τὰ μὴ καθήκοντα,

28. και καθως ουκ εδοκιμασαν τον θεον εχειν εν επιγνωσει παρεδωκεν αυτους ο θεος εις αδοκιμον νουν ποιειν τα μη καθηκοντα 28. kai kathos oυk edokimasan ton theon echein en epignosei paredoken aυtoυs o theos eis adokimon noυn poiein ta me kathekonta

28 And just-as they did not approve to have God in (their) full knowledge, God gave them up to an unapproved mind, to do things which are not proper.

28. And even as they did not like to retain God in their knowledge, God gave them over to a reprobate mind, to do those things which are not convenient;

28. Og ligesom de ikke holdt for godt at have Guds Kundksab, saa gav Gud dem hen i et Sind, som duer intet, at gjøre det Usømmelige,

28. Och såsom de intet aktade hafva Gud i känslo, hafver Gud öfvergifvit dem i ett vrångt sinne, till att bedrifva obeqvämlig ting;

28. Ja otsego nemmad ep olle mitte holind Jummalat öiete tundmast, nenda on Jummal neid ka ülleannud ühhe kolwatuma mele sisse, sedda tehha, mis ei sünni,

28. Kadangi jie nesirūpino pažinti Dievą, tai Dievas leido jiems vadovautis netikusiu išmanymu ir daryti, kas nepridera.

28. Und gleichwie sie nicht geachtet haben, daß sie Gott erkenneten, hat sie Gott auch dahingegeben in verkehrten Sinn, zu tun, was nicht taugt,

28. Et, comme ils ne se sont pas souciés de connaître Dieu, Dieu les a livrés à un esprit dépravé, en sorte qu'ils commettent des choses indignes.

28. Y como a ellos no les pareció bien tener a Dios en su conocimiento, Dios también los entregó a un perverso entendimiento, para que hiciesen lo que no conviene;

28 En gelijk het hun niet goed gedacht heeft God in erkentenis te houden, zo heeft God hen overgegeven in een verkeerden zin, om te doen dingen, die niet betamen;

28. A jako się im nie upodobało mieć w znajomości Boga, tak też Bóg je podał w umysł opaczny, aby czynili, co nie przystoi;

28. És a miképen nem méltatták az Istent arra, hogy ismeretökben megtartsák, azonképen oda adták őket az Isten méltatlan gondolkozásra, hogy illetlen dolgokat cselekedjenek;

28 И как они не заботились иметь Бога в разуме, то предал их Бог превратному уму – делать непотребства,

28. І, яко ж не вподобалось їм мати Бога в розумі, передав їх Бог ледачому уму, робити неподобне, -

29 He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, (haureutta,) pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;

29 He ovat täynnä kaikkea vääryyttä, (haureutta,) pahuutta, ahneutta, ilkeyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta. pahansuontia.

29. Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta:

29. Täynäns caickia wääryttä Salawuoteutta Coirutta Ahneutta Pahutta täynäns Cateutta Murha Rijta Petosta.

29. Teunens caikia Wärytte/ Salawoteita/ Coirutta/ Ahneutta/ Pahutta/ teunens catehutta/ Murha/ Rijta/ Petosta/ (Täynnänsä kaikkia wääryyttä/ salawuoteita/ koiruutta/ ahneutta/ pahuutta/ täynnänsä kateutta/ murhaa/ riitaa/ petosta/)

29. πεπληρωμένους πάσῃ ἀδικίᾳ πορνείᾳ πονηρίᾳ πλεονεξίᾳ κακίᾳ, μεστοὺς φθόνου φόνου ἔριδος δόλου κακοηθείας,

29. πεπληρωμενους παση αδικια πορνεια πονηρια πλεονεξια κακια μεστους φθονου φονου εριδος δολου κακοηθειας ψιθυριστας 29. pepleromenoυs pase adikia porneia poneria pleoneksia kakia mestoυs fthonoυ fonoυ eridos doloυ kakoetheias psithυristas

29 They have been filled with all: unrighteousness, fornication, wickedness, greed, malice; full of: envy, murder, strife, treachery, maliciousness. (They are:) malicious whisperers,

29. Being filled with all unrighteousness, fornication, wickedness, covetousness, maliciousness; full of envy, murder, debate, deceit, malignity; whisperers,

29. opfyldte med al Uretfærdighed, Horeri, Skalkhed, Gjerrighed, Ondskab; fulde af Avind, Blodtørst, Trætte, Svig, Vanart;

29. Fulle med all orättfärdighet, boleri, arghet, girighet, ondsko; fulle med afund, mord, kif, svek, otukt;

29. Et nemmad ollid keik üllekohhut täis, täis horust, kurjust, ahnust, tiggedust; täis kaddedust, tapmist, rido, kawwalust, pahha wisi,

29. Todėl jie pilni visokio neteisumo, netyrumo, piktybių, godulystės ir piktumo, pilni pavydo, žudynių, nesantaikos, klastingumo, paniekos, apkalbų.

29. voll alles Ungerechten, Hurerei, Schalkheit, Geizes, Bosheit, voll Neides, Mordes, Haders, List, giftig, Ohrenbläser,

29. Ils sont remplis de toute injustice, d'impureté, de méchanceté, d'avarice, de malice; pleins d'envie, de meurtres, de querelles, de tromperies, et de malignité;

29. Atestados de toda iniquidad, de fornicación, de malicia, de avaricia, de maldad: llenos de envidia, de homicidios, de contiendas, de engaños, de malignidades:

29 Vervuld zijnde met alle ongerechtigheid, hoererij, boosheid, gierigheid, kwaadheid, vol van nijdigheid, moord, twist, bedrog, kwaadaardigheid;

29. Napełnieni będąc wszelakiej nieprawości, wszeteczeóstwa, przewrotności, łakomstwa, złości, pełni zazdrości, morderstwa, sporu, zdrady, złych obyczajów;

29. A kik teljesek minden hamissággal, paráznasággal, gonoszsággal, kapzsisággal, rosszasággal; rakvák, írigységgel, gyilkossággal, versengéssel, álnoksággal, rossz erkölcscsel;

29 так что они исполнены всякой неправды, блуда, лукавства, корыстолюбия, злобы, исполнены зависти, убийства, распрей, обмана, злонравия,

29. сповнених усякої неправди, перелюбу, лукавства, зажерливости, злоби, сповнених зависти, убийства, сварнї, підступу, лихих звичаїв,

30 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,

30 He ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,

30. Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,

30. Pahantawaiset corwancuiscutteliat panetteliat Jumalan ylöncadzojat wäkiwallaiset corjat öyckärit pahain neuwoin pesät wanhemmillens tottelemattomat.

30. Pahantauaiset/ Coruan wiskutteliat/ Panetteliat/ Jumalan * ylencatzoijat/ Wekiuallaiset/ Coriat * Euchkerit/ * Pahain neuuoin pesät/ Wanhembaidens cwlemattomat/ (Pahantapaiset/ korwaan kuiskuttelijat/ panettelijat/ Jumalan ylenkatsojat/ wäkiwaltaiset/ koriat öykkärit/ pahain neuwoin pesät/ wanhempaidensa kuulemattomat/)

30. ψιθυριστάς, καταλάλους, θεοστυγεῖς, ὑβριστάς, ὑπερηφάνους, ἀλαζόνας, ἐφευρετὰς κακῶν, γονεῦσιν ἀπειθεῖς,

30. καταλαλους θεοστυγεις υβριστας υπερηφανους αλαζονας εφευρετας κακων γονευσιν απειθεις 30. katalaloυs theostυgeis υβristas υperefanoυs alazonas efeυretas kakon goneυsin apeitheis

30 slandering, spiteful to God, insolent, haughty, braggarts, inventors of evil things, disobedient to parents,

30. Backbiters, haters of God, despiteful, proud, boasters, inventors of evil things, disobedient to parents,

30. Øretudere, Bagvaskere, Guds-Hadere, Forhaanere, hovmodige, opbløste, Uddøds-Opfindere, Forældreulydige,

30. Örnatasslare, bakdantare, Guds föraktare, våldsverkare, högfärdige, stolte, illfundige, föräldromen olydige;

30. Ja ollid kelekandjad, kelepeksjad, Jummala wihkajad, laitiad, surelissed, hoopliad, targad kurja peäl, kes wannematte sanna ei kuulnud,

30. Tai šmeižikai, nekenčiantys Dievo, akiplėšos, išpuikėliai, pagyrūnai, išradingi piktadariai, neklausantys tėvų,

30. Verleumder, Gottesverächter, Frevler, hoffärtig, ruhmredig, Schädliche, den Eltern ungehorsam,

30. Rapporteurs, médisants, ennemis de Dieu, outrageux, orgueilleux, vains, inventeurs de méchancetés, désobéissants à pères et à mères;

30. Murmuradores, detractores, aborrecedores de Dios, injuriosos, soberbios, altivos, inventores de males, desobedientes a sus padres,

30 Oorblazers, achterklappers, haters Gods, smaders, hovaardigen, laatdunkenden, vinders van kwade dingen, den ouderen ongehoorzaam;

30. Zausznicy, obmówcy, Boga nienawidzący, potwarcy, pyszni, chlubni, wynalazcy złych rzeczy, rodzicom nieposłuszni,

30. Súsárlók, rágalmazók, istengyűlölők, dölyfösek, kevélyek, dicsekedők, rosszban mesterkedők, szüleiknek engedetlenek,

30 злоречивы, клеветники, богоненавистники, обидчики, самохвалы, горды, изобретательны на зло, непослушны родителям,

30. осудників, поклїпників, богоненавидників, гордувників, хвастунів, пишних, видумщиків лихого, родителям непокірних,

31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;

31 ymmärtämättömiä, epäluotettavia, rakkaudettomia, (epäsopuisia,) säälimättömiä.

31. Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.

31. Tompelit wilpisteljät julmat sopimattomat haluttomat.

31. Tompelit/ wilpitzijet/ * Julmat/ * Sopimattomat/ Armoittomat. (Tomppelit/ wilpitsijät/ julmat/ sopimattomat/)

31. ἀσυνέτους, ἀσυνθέτους, ἀστόργους, ἀσπόνδους, ἀνελεήμονας·

31. ασυνετους ασυνθετους αστοργους ασπονδους ανελεημονας 31. asυnetoυs asυnthetoυs astorgoυs aspondoυs aneleemonas

31 without understanding, covenant-breakers, cold-hearted, implacable (and) unmerciful.

31. Without understanding, covenantbreakers, without natural affection, implacable, unmerciful:

31. uforstandige, troløse, ukjærlige, uforligelige, ubarmhjertige;

31. Oförnuftige, ordlöse, okärlige, trolöse, obarmhertige;

31. Ja ollid moistmatta, lepitusse rikjad, kes ommaksid ei armasta, leppimatta, ilma hallastusseta,

31. neprotingi, nepatikimi, nemylintys, neatlaidūs, negailestingi.

31. Unvernünftige, Treulose, Lieblose, unversöhnlich, unbarmherzig.

31. Sans intelligence, sans loyauté, sans affection naturelle, implacables, sans compassion;

31. Insensatos, desleales, sin afecto natural, implacables, sin misericordia:

31 Onverstandigen, verbondbrekers, zonder natuurlijke liefde, onverzoenlijken, onbarmhartigen;

31. Bezrozumni, przymierza nie trzymający, bez przyrodzonej miłości, nieprzejednani i niemiłosierni;

31. Balgatagok, összeférhetetlenek, szeretet nélkül valók, engesztelhetetlenek, irgalmatlanok.

31 безрассудны, вероломны, нелюбовны, непримиримы, немилостивы.

31. нерозумних, ламателїв умови, нелюбовних, невблагальних, немилостивих.

32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

32 Vaikka he tuntevat Jumalan säännöksen, että sellaisten harjoittajat ansaitsevat kuoleman, he eivät ainoastaan itse niitä harjoita, vaan myös antavat hyväksymisensä niitten harjoittajille.

32. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.

32. Jotca Jumalan wanhurscauden tietäwät ( että ne cuin näitä tekewät owat cuoleman ansainnet ) ei he ainoastans nijtä tee mutta myös suostuwat nijhin jotca nijtä tekewät.

32. Jotca Jumalan Wanhurskauden tieteuet (ette ne quin neite tekeuet/ ouat Colema' ansanuet) ei he waiuoin nijte tee/ mutta mös andauat Sosionsa ninen iotca site tekeuet. (Jotka Jumalan wanhurskauden tietäwät (että ne kuin näitä tekewät/ owat kuoleman ansainneet) ei he waiwoin niitä tee/ mutta myös antawat suosionsa niinen jotka sitä tekewät.)

32. οἵτινες τὸ δικαίωμα τοῦ Θεοῦ ἐπιγνόντες, ὅτι οἱ τὰ τοιαῦτα πράσσοντες ἄξιοι θανάτου εἰσίν, οὐ μόνον αὐτὰ ποιοῦσιν, ἀλλὰ καὶ συνευδοκοῦσι τοῖς πράσσουσι.

32. οιτινες το δικαιωμα του θεου επιγνοντες οτι οι τα τοιαυτα πρασσοντες αξιοι θανατου εισιν ου μονον αυτα ποιουσιν αλλα και συνευδοκουσιν τοις πρασσουσιν 32. oitines to dikaioma toυ theoυ epignontes oti oi ta toiaυta prassontes aksioi thanatoυ eisin oυ monon aυta poioυsin alla kai sυneυdokoυsin tois prassoυsin

32 Who, having fully known the ordinance of God, (that those practicing such things are worthy of death), are not only doing the same things, but also are consenting with those who are practicing (the same things).

32. Who knowing the judgment of God, that they which commit such things are worthy of death, not only do the same, but have pleasure in them that do them.

32. hvilke, enddog de kjende Guds retfærdige Dom, at de, som gjøre saadanne Ting, ere skyldige at døe, dog ikke alene gjøre det, men bifalde ogsaa dem, som det gjøre.

32. Hvilke, ändå de Guds rättviso veta, att de som sådant göra äro värde döden, likväl göra de det icke allenast, utan ock hålla med dem som det göra.

32. Kes, kui nemmad Jummala kohto teädsid, (et need, kes nisuggust tewad, surma wäärt on) ei te seddasamma ükspäinis isse, waid neil on ka hea meel neist, kes sedda teggewad.

32. Nors jie žino teisingą Dievo nuosprendį, kad visa tai darantys verti mirties, jie ne tik patys taip daro, bet ir palaiko taip darančius.

32. Sie wissen Gottes Gerechtigkeit, daß, die solches tun, des Todes würdig sind, und tun es nicht allein, sondern haben auch Gefallen an denen, die es tun.

32. Qui, connaissant le décret de Dieu, savoir: que ceux qui commettent de telles choses sont dignes de mort, non seulement les pratiquent, mais encore approuvent ceux qui les commettent.

32. Los cuales, entendiendo la justicia de Dios, a saber, que los que hacen tales cosas son dignos de muerte; no solamente las hacen, mas aun se complacen con los que las hacen.

32 Dewelken, daar zij het recht Gods weten, namelijk, dat degenen, die zulke dingen doen, des doods waardig zijn) niet alleen dezelve doen, maar ook mede een welgevallen hebben in degenen, die ze doen.

32. Którzy poznawszy prawo Boże, iż ci, co takowe rzeczy czynią, godni są śmierci, nie tylko sami je czynią, ale też przestawają z tymi, co je czynią.

32. Kik jóllehet az Isten végzését ismerik, hogy a kik ilyeneket cselekesznek, méltók a halálra, mégis nemcsak cselekszik azokat, hanem az akképen cselekvőkkel egyet is értenek. [25†]

32 Они знают праведный суд Божий, что делающие такие дела достойны смерти; однако не только их делают, но и делающих одобряют.

32. Котрі, хоч Божий присуд розуміють, що хто таке робить, достоін смерти, не тільки самі се роблять, та й похваляють роблячих.