4 luku

Aabraham vanhurskautettiin uskon kautta, ja myös Daavid todistaa sen autuaaksi, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja 1 – 8; samoin pakanatkin vanhurskautetaan uskosta. sillä Aabraham vanhurskautettiin jo ollessaan ympärileikkaamaton 9 – 12 Siten hän tuli kaikkien uskovaisten isäksi 13 – 17; ja hänen luja uskonsa 18 – 22 on esikuvana meille, jotka samoin tulemme vanhurskaiksi uskosta 23 – 25.

1 Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?

1 Mitä siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?

1. Mitäs me siis sanomme meidän isämme Abrahamin lihan puolesta löytäneen?

1. MItästä me sijs sanomma meidän Isäm Abrahamin Lihan puolesta löynnen?

1. MIteste me sis sanoma meiden Isen Abrahamin leunehexi Lihan polesta? (Mitä tästä me siis sanomme meidän isän Abrahamin löytäneeksi lihan puolesta.)

1. Τί οὖν ἐροῦμεν Ἀβραὰμ τὸν πατέρα ἡμῶν εὑρηκέναι κατὰ σάρκα;

1. τι ουν ερουμεν αβρααμ τον πατερα ημων ευρηκεναι κατα σαρκα 1. ti oυn eroυmen aβraam ton patera emon eυrekenai kata sarka

1 Therefore what will we say, that Abraham, our father, according to (the) flesh, to have found?

1. What shall we say then that Abraham our father, as pertaining to the flesh, hath found?

1. Hvad skulle vi da sige, at vor Fader Abraham vandt efter Kjødet?

1. Hvad säge vi då vår fader Abraham efter köttet hafva funnit?

1. Mis meie siis peame ütlema, et meie issa Abraam on sanud lihha polest?

1. O ką pasakysime gavus Abraomą­mūsų protėvį pagal kūną?

1. Was sagen wir denn von unserm Vater Abraham, daß er gefunden habe nach dem Fleisch?

1. Quel avantage dirons-nous donc qu'Abraham, notre père, a obtenu selon la chair?

1. QUÉ, pues, diremos que halló Abraham nuestro padre según la carne?

1 Wat zullen wij dan zeggen, dat Abraham, onze vader, verkregen heeft naar het vlees?

1. Cóż tedy, rzeczemy, znalazł Abraham, ojciec nasz według ciała?

1. Mit mondunk tehát, hogy Ábrahám a mi atyánk nyert volna test szerint?

1 Что же, скажем, Авраам, отец наш, приобрел по плоти?

1. Що ж, скажемо, Авраам, отець наш, знайшов по тїлу?

2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.

2 Jos näet Aabraham on tekojen perusteella vanhurskautettu, hänellä on kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.

2. Sillä jos Abraham on töiden kautta vanhurskaaksi tullut, niin hänellä on kerskaamista, vaan ei Jumalan edessä.

2. Me sanomma: jos Abraham on töiden cautta wanhurscaxi tullut nijn hänellä on kyllä kerscamist waan ei Jumalan edes.

2. Sen me sanoma/ Jos Abraham on Töidhen cautta Wanhurskaxi tullut/ nin henelle ombi kylle kerskamista/ Waan ei Jumala' edes. (Sen me sanomme/ Jos Abraham on töiden kautta wanhurskaaksi tullut/ niin hänelle ompi kyllä kerskaamista/ Waan ei Jumalan edessä.)

2. εἰ γὰρ Ἀβραὰμ ἐξ ἔργων ἐδικαιώθη, ἔχει καύχημα, ἀλλ’ οὐ πρὸς Θεόν.

2. ει γαρ αβρααμ εξ εργων εδικαιωθη εχει καυχημα αλλ ου προς τον θεον 2. ei gar aβraam eks ergon edikaiothe echei kaυchema all oυ pros ton theon

2 For* if Abraham was made righteous out of works, he has (grounds for) boasting, but not toward God.

2. For if Abraham were justified by works, he hath whereof to glory; but not before God.

2. Thi dersom Abraham blev retfærdiggjort ved Gjerninger, har han Roes, men ikke for Gud.

2. Det säge vi: Är Abraham rättfärdig vorden af gerningarna, så hafver han det han må berömma sig af; men icke för Gudi.

2. Sest kui Abraam teggudest on öigeks moistetud, siis on temmal kitust, agga mitte Jummala jures.

2. Jei Abraomas būtų buvęs išteisintas darbais, jis turėtų kuo pasigirti, tik ne prieš Dievą.

2. Das sagen wir: Ist Abraham durch die Werke gerecht, so hat er wohl Ruhm, aber nicht vor Gott.

2. Car si Abraham a été justifié par les ouvres, il a sujet de se glorifier, mais non pas devant Dieu.

2. Porque si Abraham fué justificado por las obras, tiene de que gloriarse; mas no delante de Dios.

2 Want indien Abraham uit de werken gerechtvaardigd is, zo heeft hij roem, maar niet bij God.

2. Bo jeźli Abraham z uczynków jest usprawiedliwiony, ma się czem chlubić, ale nie u Boga.

2. Mert ha Ábrahám cselekedetekből igazult meg, van mivel dicsekedjék, de nem az Isten előtt.

2 Если Авраам оправдался делами, он имеет похвалу, но не пред Богом.

2. Коли бо Авраам з учинків оправдив ся, має похвалу, та не перед Богом.

3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".

3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."

3. Mutta mitä Raamattu sano: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.

3. Mutta mitä Ramattu sano? Abraham uscoi Jumalan päälle ja se luettin hänelle wanhurscaudexi.

3. Mutta mite Ramattu sano? Abraham vskoi Jumalan/ ia se henelle wanhurskaudexi luettijn. (Mutta mitä Raamattu sanoo? Abraham uskoi Jumalaan/ ja se hänelle wanhurskaudeksi luettiin.)

3. τί γὰρ ἡ γραφὴ λέγει; ἐπίστευσε δὲ Ἀβραὰμ τῷ Θεῷ, καὶ ἐλογίσθη αὐτῷ εἰς δικαιοσύνην.

3. τι γαρ η γραφη λεγει επιστευσεν δε αβρααμ τω θεω και ελογισθη αυτω εις δικαιοσυνην 3. ti gar e grafe legei episteυsen de aβraam to theo kai elogisthe aυto eis dikaiosυnen

3 For* what does the Scripture say? ‘And Abraham believed God and it was counted to him *for righteousness.’ {Gen 15:6}

3. For what saith the scripture? Abraham believed God, and it was counted unto him for righteousness.

3. Thi hvad siger Skriften? Abraham troede Gud, og det blev regnet ham til Retfærdighed.

3. Men hvad säger Skriften? Abraham trodde Gudi, och det vardt honom räknadt till rättfärdighet.

3. Sest mis ütleb se kirri: Abraam on Jummalat usknud, ja se on temmale öigusseks arwatud.

3. Bet ką sako Raštas? ‘‘Abraomas patikėjo Dievu, ir tai jam buvo įskaityta teisumu’‘.

3. Was sagt denn die Schrift? "Abraham hat Gott geglaubt, und das ist ihm zur Gerechtigkeit gerechnet."

3. Car que dit l'Écriture? Abraham crut à Dieu, et cela lui fut imputé à justice.

3. Porque, ¿qué dice la Escritura? Y creyó Abraham a Dios, y le fué imputado a justicia.

3 Want wat zegt de Schrift? En Abraham geloofde God, en het is hem gerekend tot rechtvaardigheid.

3. Albowiem cóż Pismo mówi? Uwierzył Abraham Bogu i przyczytano mu to za sprawiedliwość.

3. Mert mit mond az írás: Hitt [1†] pedig Ábrahám az Istennek, és tulajdoníttaték az ő néki igazságul.

3 Ибо что говорит Писание? Поверил Авраам Богу, и это вменилось ему в праведность.

3. Що бо писаннє глаголе? Увірував же Авраам Богові, і полїчено се йому за праведність.

4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,

4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta.

4. Mutta sille, joka työtä tekee, ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta.

4. Mutta sille joca työtä teke ei maxeta palcka armosta waan ansiosta.

4. Mutta sille ioca töte teke/ ei lueta palca Armosta/ waan welghasta. (Mutta sille joka työtä tekee/ ei lueta palkkaa armosta/ waan welasta.)

4. τῷ δὲ ἐργαζομένῳ ὁ μισθὸς οὐ λογίζεται κατὰ χάριν, ἀλλὰ κατὰ ὀφείλημα·

4. τω δε εργαζομενω ο μισθος ου λογιζεται κατα χαριν αλλα κατα το οφειλημα 4. to de ergazomeno o misthos oυ logizetai kata charin alla kata to ofeilema

4 Now to the one who is working, the reward is not counted according to favor, but according to debt.

4. Now to him that worketh is the reward not reckoned of grace, but of debt.

4. Men den, som har Gjerninger at fremvise, tilregnes Lønnen ikke af Naade, men som Skyldighed:

4. Men honom, som håller sig vid gerningarna, varder lönen icke räknad af nåd, utan af pligt.

4. Agga sellele, kes teggusid teeb, ei arwata palka armo pärrast, waid wölla pärrast.

4. Tam, kuris dirba, atlyginimas nelaikomas malone, bet skola.

4. Dem aber, der mit Werken umgeht, wird der Lohn nicht aus Gnade zugerechnet, sondern aus Pflicht.

4. Or, le salaire de celui qui travaille, est regardé, non comme une grâce, mais comme une dette.

4. Empero al que obra, no se le cuenta la recompensa por gracia, sino por deuda.

4 Nu dengene, die werkt, wordt het loon niet toegerekend naar genade, maar naar schuld.

4. A robiącemu zapłata nie bywa przyczytana podług łaski, ale podług długu;

4. Annak pedig, a ki munkálkodik, a jutalom nem tulajdoníttatik kegyelemből, hanem tartozás szerint; [2†]

4 Воздаяние делающему вменяется не по милости, но по долгу.

4. Оце ж хто робить, нагорода не полїчуєть ся по благодатї, а по довгу.

5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

5 Sille taas, joka ei töitä tee, vaan uskoo Häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi,

5. Mutta joka ei työtä tee, vaan uskoo sen päälle, joka jumalattoman vanhurskaaksi tekee, hänen uskonsa luetaan hänelle vanhurskaudeksi.

5. Mutta joca ei työtä tee waan usco sen päälle joca jumalattoman wanhurscaxi teke hänen uscons luetan hänelle wanhurscaudexi.

5. Mutta henelle ioca ei Töisse kijniripu/ waan vskopi sen päle/ ioca sen Jumalattoman wanhurskauttapi/ henen Uskonsa luetan henelle/ wanhurskaudhexi. (Mutta hänelle joka ei töissä kiinni riipu/ waan uskoopi sen päälle/ joka sen jumalattoman wanhurskauttaapi/ hänen uskonsa luetaan hänelle/ wanhurskaudeksi.)

5. τῷ δὲ μὴ ἐργαζομένῳ, πιστεύοντι δὲ ἐπὶ τὸν δικαιοῦντα τὸν ἀσεβῆ, λογίζεται ἡ πίστις αὐτοῦ εἰς δικαιοσύνην,

5. τω δε μη εργαζομενω πιστευοντι δε επι τον δικαιουντα τον ασεβη λογιζεται η πιστις αυτου εις δικαιοσυνην 5. to de me ergazomeno pisteυonti de epi ton dikaioυnta ton aseβe logizetai e pistis aυtoυ eis dikaiosυnen

5 But to the one who is not working, but believes on the one who makes righteous the ungodly, his faith is counted *for righteousness.

5. But to him that worketh not, but believeth on him that justifieth the ungodly, his faith is counted for righteousness.

5. den derimod, som ikke har Gjerninger, men troer paa ham, som retfærdiggjør Synderen, regnes hans Tro til Retfærdighed;

5. Men honom, som icke håller sig vid gerningarna, utan tror på honom som den ogudaktiga gör rättfärdigan, hans tro varder honom räknad till rättfärdighet;

5. Agga kes teggusid ei te, waid ussub selle sisse, kes sedda jummakartmatta öigeks moistab, sellele arwatakse temma usk öigusseks.

5. O tam, kuris nedirba, bet tiki Tuo, kuris išteisina bedievį, jo tikėjimas įskaitomas jam teisumu.

5. Dem aber, der nicht mit Werken umgeht, glaubt aber an den, der die Gottlosen gerecht macht, dem wird sein Glaube gerechnet zur Gerechtigkeit.

5. Mais pour celui qui ne travaille point, mais qui croit en celui qui justifie le pécheur, sa foi lui est imputée à justice.

5. Mas al que no obra, sino cree en aquel que justifica al impío, su fé le es contada por justicia.

5 Doch dengene, die niet werkt, maar gelooft in Hem, Die den goddeloze rechtvaardigt, wordt zijn geloof gerekend tot rechtvaardigheid.

5. Nie robiącemu zaś, lecz wierzącemu w tego, który usprawiedliwia niepobożnego, przyczytana bywa wiara jego za sprawiedliwość.

5. Ellenben annak, a ki nem munkálkodik, hanem hisz abban, a ki az istentelent megigazítja, az ő hite tulajdoníttatik igazságul. [3†]

5 А не делающему, но верующему в Того, Кто оправдывает нечестивого, вера его вменяется в праведность.

5. Хто ж не робить, а вірує в Оправдуючого нечестивого, віра його полїчуєть ся за праведність.

6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:

6 niin kuin Daavidkin puhuu sen ihmisen autuaaksi ylistämisestä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:

6. Niinkuin myös David sanoo: autuus on sen ihmisen, jolle Jumala vanhurskauden lukee ilman töitä:

6. Nijncuin Dawid sano: Autuus on ainoastans sen ihmisen jonga Jumala ilman töiden awuta wanhurscaxi luke cosca hän sano:

6. Ninquin mös Dauid sanopi/ Ette autuahus on ainostans sen Inhimisen/ iolle Jumala tygelukepi wanhurskaudhen/ ilman Töidhen apua/ coska hen sano. (Niinkuin myös Dawid sanoopi/ Että autuus on ainoastansa sen ihmisen/ jolle Jumala tykö lukeepi wanhurskauden/ ilman töiden apua/ koska hän sanoo.)

6. καθάπερ καὶ Δαυὶδ λέγει τὸν μακαρισμὸν τοῦ ἀνθρώπου ᾧ ὁ Θεὸς λογίζεται δικαιοσύνην χωρὶς ἔργων·

6. καθαπερ και δαβιδ λεγει τον μακαρισμον του ανθρωπου ω ο θεος λογιζεται δικαιοσυνην χωρις εργων 6. kathaper kai daβid legei ton makarismon toυ anthropoυ o o theos logizetai dikaiosυnen choris ergon

6 Just-as David also says (concerning) the good-fortune of the man to whom God counts righteousness separate from works,

6. Even as David also describeth the blessedness of the man, unto whom God imputeth righteousness without works,

6. ligesom og David priser det Menneske saligt, hvilket Gud tilregner Retfærdighed uden Gjerninger:

6. Såsom ock David säger, att saligheten är dens menniskos, hvilko Gud tillräknar rättfärdighetena, utan gerningar.

6. Nenda kui ka Tawet sedda innimest ütleb önsa ollewad, kellele Jummal omma öigust temma ommaks arwab ilma teggusitta:

6. Taip ir Dovydas skelbia palaiminimą žmogui, kuriam Dievas be darbų įskaito teisumą:

6. Nach welcher Weise auch David sagt, daß die Seligkeit sei allein des Menschen, welchem Gott zurechnet die Gerechtigkeit ohne Zutun der Werke, da er spricht:

6. C'est ainsi que David exprime le bonheur de l'homme à qui Dieu impute la justice sans les ouvres:

6. Como también David describe la bienaventuranza del hombre, al cual Dios imputa justicia sin las obras,

6 Gelijk ook David den mens zalig spreekt, welken God de rechtvaardigheid toerekent zonder werken;

6. Jako i Dawid powiada, że błogosławieóstwo człowieka jest, któremu Bóg przyczyta sprawiedliwość bez uczynków, mówiąc:

6. A mint Dávid is boldognak mondja azt az embert, a kinek az Isten igazságot tulajdonít cselekedetek nélkül.

6 Так и Давид называет блаженным человека, которому Богвменяет праведность независимо от дел:

6. Яко ж і Давид глаголе про блаженство чоловіка, котрому полїчує Бог праведність без учинків:

7 Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!

7”Autuaat ne, joitten rikkomukset ovat anteeksi annetut ja joitten synnit ovat peitetyt!

7. Autuaat ovat ne, joidenka vääryydet ovat anteeksi annetut, ja joidenka synnit peitetyt ovat.

7. Autuat owat ne joidenga wäärydet owat andexiannetut:

7. Autuat ouat ne/ ioinenga wärydhet ouat andexiannetudh/ (Autuaat owat ne/ joinenka wääryydet owat anteeksiannetut/)

7. μακάριοι ὧν ἀφέθησαν αἱ ἀνομίαι καὶ ὧν ἐπεκαλύφθησαν αἱ ἁμαρτίαι·

7. μακαριοι ων αφεθησαν αι ανομιαι και ων επεκαλυφθησαν αι αμαρτιαι 7. makarioi on afethesan ai anomiai kai on epekalυfthesan ai amartiai

7 (saying), ‘Those whose lawlessnesses are forgiven and whose sins are covered are fortunate.

7. Saying, Blessed are they whose iniquities are forgiven, and whose sins are covered.

7. salige de, hvis Overtrædelser ere forladte, og hvis Synder ere skjulte;

7. Salige äro de, som deras orättfärdigheter äro förlåtna, och deras synder äro öfverskylda.

7. Önsad on need , kelle üllekohhus keik on andeks antud, ja kelle pattud on kinnikaetud.

7. ‘‘Palaiminti, kurių nusikaltimai atleisti, kurių nuodėmės uždengtos;

7. "Selig sind die, welchen ihre Ungerechtigkeiten vergeben sind und welchen ihre Sünden bedeckt sind!

7. Heureux ceux dont les iniquités sont pardonnées, et les péchés couverts!

7. Diciendo: Bienaventurados aquellos, cuyas iniquidades son perdonados, y cuyos pecados son cubiertos.

7 Zeggende: Zalig zijn zij, welker ongerechtigheden vergeven zijn, en welker zonden bedekt zijn;

7. Błogosławieni, których odpuszczone są nieprawości, a których zakryte są grzechy;

7. Boldogok, a kiknek megbocsáttattak az [4†] ő hamisságaik, és a kiknek elfedeztettek az ő bűneik.

7 Блаженны, чьи беззакония прощены и чьи грехи покрыты.

7. Блаженні, кому відпущено беззаконня, і кому прикрито гріхи.

8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

8. Autuas on se mies, jolle Jumala ei syntiä lue.

8. Ja joidenga synnit peitetyt owat: autuas on se mies jolle Jumala ei syndiä lue.

8. Ja ioinenga Synnit peitetyd ouat. Autuas on se Mies iolle Jumala ei ycte' syndi tygeluge. (Ja joinenka synnit peitetyt owat. Autuas on se mies jolle Jumala ei yhtään syntiä tykö lue.)

8. μακάριος ἀνὴρ ᾧ οὐ μὴ λογίσηται Κύριος ἁμαρτίαν.

8. μακαριος ανηρ ω ου μη λογισηται κυριος αμαρτιαν 8. makarios aner o oυ me logisetai kυrios amartian

8 (The) man to whom the Lord should never count sin, is fortunate.’ {Psa 32:1,2}

8. Blessed is the man to whom the Lord will not impute sin.

8. salig den Mand, hvem Herren ikke vil tilregne Synd.

8. Salig är den man, som Gud ingen synd tillräknar.

8. Önnis on se mees, kennele Jummal patto ei arwa süüks.

8. palaimintas žmogus, kuriam Viešpats nuodėmės neįskaito!’‘

45. 4. 8. Selig ist der Mann, welchem Gott die Sünde nicht zurechnet!"

8. Heureux l'homme à qui le Seigneur n'imputera point le péché!

8. Bienaventurado el varón al cual el Señor no imputará pecado.

8 Zalig is de man, welken de Heere de zonden niet toerekent.

8. Błogosławiony mąż, któremu Pan grzechu nie przyczyta.

8. Boldog ember az, a kinek az Úr bűnt nem tulajdonít.

8 Блажен человек, которому Господь не вменит греха.

8. Блажен чоловік, котрому не полїчить Господь гріха.

9 Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja, vai eikö ympärileikkaamattomiakin? Sanommehan: "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi".

9 Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja vai myös ympärileikkaamattomia? Sanommehan, että Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi.

9. Lieneekö siis tämä autuus ainoastaan ympärileikkaukselle tullut, elikkä myös esinahalle? Niinpä me sanomme: Abrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi.

9. Lienekö tämä autuus ainoastans ymbärinsleickauxelle tullut elickä esinahalle? Nijmbä me sanomma: Abrahamille luettin hänen uscons wanhurscaudexi.

9. Lienekö teme Autuahus waiwoin Ymberileickauxen ylitzetullut/ eli mös ylitze Esinahan? Nimbe me sanoma/ ette Abrahamille oli henen Uskons Wanhurskaudhexi luettu. (Lieneekö tämä autuus waiwoin ympärileikkauksen ylitse tullut/ eli myös ylitse esinahan? Niinpä me sanomme/ että Abrahamille oli hänen uskonsa wanhurskaudeksi luettu.)

9. ὁ μακαρισμὸς οὖν οὗτος ἐπὶ τὴν περιτομὴν ἢ καὶ ἐπὶ τὴν ἀκροβυστίαν; λέγομεν γάρ ὅτι ἐλογίσθη τῷ Ἀβραὰμ ἡ πίστις εἰς δικαιοσύνην.

9. ο μακαρισμος ουν ουτος επι την περιτομην η και επι την ακροβυστιαν λεγομεν γαρ οτι ελογισθη τω αβρααμ η πιστις εις δικαιοσυνην 9. o makarismos oυn oυtos epi ten peritomen e kai epi ten akroβυstian legomen gar oti elogisthe to aβraam e pistis eis dikaiosυnen

9 Therefore (is) this good-fortune upon the circumcision or also upon the uncircumcision? For* we say that (his) faith was counted to Abraham *for righteousness.

9. Cometh this blessedness then upon the circumcision only, or upon the uncircumcision also? for we say that faith was reckoned to Abraham for righteousness.

9. Tilhører da denne Salighed Omskærelsen alene, eller ogsaa Forhuden? Vi sige jo, at Troen blev regnet Abraham til Retfærdighed.

9. Månn nu denna saligheten allenast vara kommen öfver omskärelsen, eller ock öfver förhudena? Vi säge ju, att Abrahe vardt tron räknad till rättfärdighet.

9. Kas nüüd sesinnane önnistus on selle pärralt, kes on ümberleikatud, ehk ka selle pärralt, kes on ümberleikamatta? sest meie ütleme, et Abraamile usk on öigusseks arwatud.

9. Ar šis palaiminimas taikomas tik apipjaustytiesiems, ar taip pat ir neapipjaustytiesiems? Mes sakėme, kad Abraomui tikėjimas buvo įskaitytas teisumu.

9. Nun diese Seligkeit, geht sie über die Beschnittenen oder auch über die Unbeschnittenen? Wir müssen ja sagen, daß Abraham sei sein Glaube zur Gerechtigkeit gerechnet.

9. Ce bonheur donc, n'est-il que pour les circoncis? Ou est-il aussi pour les incirconcis? car nous disons que la foi d'Abraham lui fut imputée à justice.

9. ¿Esta bienaventuranza pues viene solamente sobre la circuncisión, o también sobre la incircuncisión? porque decimos que a Abraham fué contada la fé por justicia.

9 Deze zaligspreking dan, is die alleen over de besnijdenis, of ook over de voorhuid? Want wij zeggen, dat Abraham het geloof gerekend is tot rechtvaardigheid.

9. To tedy błogosławieóstwo tylko na obrzezkę przychodzi, czy też na nieobrzezkę? Gdyż mówimy, iż wiara Abrahamowi jest przyczytana za sprawiedliwość.

9. Ez a boldogság tehát a zsidónak, vagy a pogánynak is tulajdoníttatik-é? Mert azt mondjuk, hogy Ábrahámnak a hit tulajdoníttaték igazságul.

9 Блаженство сие относится к обрезанию, или к необрезанию? Мыговорим, что Аврааму вера вменилась в праведность.

9. Чи блаженство ж се на обрізаннє, чи й на необрізаннє? глаголемо бо, що полїчено Авраамові віру за праведність.

10 Kuinka se sitten siksi luettiin? Hänen ollessaanko ympärileikattuna vai ympärileikkaamatonna? Ei ympärileikattuna, vaan ympärileikkaamatonna.

10 Miten se sitten luettiin? Hänen ollessaan ympärileikattuna vai ympärileikkaamatonna? Ei ympärileikattuna, vaan ympärileikkaamatonna.

10. Kuinkas se hänelle luettiin: koska hän oli ympärileikkauksessa, eli esinahassa? Ei ympärileikkauksessa, vaan esinahassa,

10. Cuingasta se hänelle luettin? ymbärinsleickauxes eli esinahas? Ei ymbärinsleickauxes waan esinahas.

10. Quinga hen sis henelle tygeluettin? Coska hen oli Ymberileickauxes/ eli Esinahas? Ei Ymberileickauxes/ waan Esinahasa. (Kuinka hän siis hänelle tykö luettiin? Koska hän oli ympärileikkauksessa/ eli esinahassa? Ei ympärileikkauksessa/ waan esinahassa.)

10. πῶς οὖν ἐλογίσθη; ἐν περιτομῇ ὄντι ἢ ἐν ἀκροβυστίᾳ; οὐκ ἐν περιτομῇ, ἀλλ’ ἐν ἀκροβυστίᾳ·

10. πως ουν ελογισθη εν περιτομη οντι η εν ακροβυστια ουκ εν περιτομη αλλ εν ακροβυστια 10. pos oυn elogisthe en peritome onti e en akroβυstia oυk en peritome all en akroβυstia

10 Therefore how was it counted? (While) being in circumcision or in uncircumcision? Not in circumcision, but in uncircumcision.

10. How was it then reckoned? when he was in circumcision, or in uncircumcision? Not in circumcision, but in uncircumcision.

10. Hvorledes blev den ham da tilregnet? da han var omskaaren, eller da han havde Forhud? Ikke da han var omskaaren, men da han havde Forhud.

10. Huru blef hon honom då tillräknad? När han var i omskärelsen, eller när han var i förhudene? Icke i omskärelsen, utan i förhudene.

10. Kuidas on se siis arwatud? kui temma ümberleikatud, ehk ümberleikamatta olli? ei mitte, kui ta ümberleikatud, waid kui ta ümberleikamatta olli.

10. Kokiu būdu? Jam esant apipjaustytam ar neapipjaustytam? Ne po apipjaustymo, bet prieš apipjaustymą.

10. Wie ist er ihm denn zugerechnet? Als er beschnitten oder als er unbeschnitten war? Nicht, als er beschnitten, sondern als er unbeschnitten war.

10. Mais quand lui a-t-elle été imputée? Est-ce lorsqu'il a été circoncis, ou lorsqu'il ne l'était pas? Ce n'a point été après la circoncision, mais avant.

10. ¿Cómo pues le fué contada? ¿estando él en la circuncisión o en la incircuncisión? no en la circuncisión, sino en la incircuncisión.

10 Hoe is het hem dan toegerekend? Als hij in de besnijdenis was, of in de voorhuid? Niet in de besnijdenis, maar in de voorhuid.

10. Jakoż mu tedy jest przyczytano? Gdy był w obrzezce, czyli w nieobrzezce? Nie w obrzezce, ale w nieobrzezce.

10. Miképen tulajdoníttaték tehát? Körülmetélt vagy körülmetéletlen állapotában? Nem körülmetélt, hanem körülmetéletlen állapotában.

10 Когда вменилась? по обрезании или до обрезания? Не по обрезании, а до обрезания.

10. Як же полїчено йому? чи як він в обрізанню був, чи в необрізанню? Не в обрізанню, а в необрізанню.

11 Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin;

11 Mutta hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinettinä, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, ollakseen kaikkien niitten isä, jotka ympärileikkaamatonna uskovat, jotta vanhurskaus heillekin luettaisiin,

11. Ja hän sai ympärileikkauksen merkin vahvistukseksi, että hän oli uskon kautta vanhurkaaksi tehty, joka hänellä esinahassa oli, että hänen piti oleman kaikkein uskovaisten isä esinahassa, että se niillekin vanhurskaudeksi luettaisiin,

11. Mutta ymbärinsleickauxen merkin otti hän wahwistuxexi että hän oli uscon cautta wanhurscaxi tehty joca hänellä esinahas oli että hänen piti oleman caickein Isä jotca esinahasa uscoit että se nijllekin pidäis wanhurscaudexi luettaman.

11. Mutta sen Ymberileckauxen Merckin hen otti Insiglixi ette hen oli wanhurskaxi techty vskon cautea/ ioca henelle oli Esinahasa/ Senpäle/ ette henen piti oleman caikein vskolisten Ise/ iotca Esinahasa vskoit/ ette se sama pidheis mös heille Wanhurskaudhexi tygeluettaman. (Mutta sen ympärileikkauksen merkin hän otti insigliksi että hän oli wanhurskaudeksi tehty uskon kautta/ joka hänellä oli esinahassa/ Senpäälle/ että hänen piti oleman kaikkein uskollisten isä/ jotka esinahassa uskoit/ että se sama pitäisi myös heille wanhurskaudeksi tykö luettaman.)

11. καὶ σημεῖον ἔλαβε περιτομῆς, σφραγῖδα τῆς δικαιοσύνης τῆς πίστεως τῆς ἐν τῇ ἀκροβυστίᾳ, εἰς τὸ εἶναι αὐτὸν πατέρα πάντων τῶν πιστευόντων δι’ ἀκροβυστίας, εἰς τὸ λογισθῆναι καὶ αὐτοῖς τὴν δικαιοσύνην,

11. και σημειον ελαβεν περιτομης σφραγιδα της δικαιοσυνης της πιστεως της εν τη ακροβυστια εις το ειναι αυτον πατερα παντων των πιστευοντων δι ακροβυστιας εις το λογισθηναι και αυτοις την δικαιοσυνην 11. kai semeion elaβen peritomes sfragida tes dikaiosυnes tes pisteos tes en te akroβυstia eis to einai aυton patera panton ton pisteυonton di akroβυstias eis to logisthenai kai aυtois ten dikaiosυnen

11 And he received the sign of circumcision, a seal of the righteousness of the faith of which (he had) in the uncircumcision, *that* he might be the father of all those who believe, (even) through uncircumcision, *that* righteousness might also be counted to them; {Gen 17:10}

11. And he received the sign of circumcision, a seal of the righteousness of the faith which he had yet being uncircumcised: that he might be the father of all them that believe, though they be not circumcised; that righteousness might be imputed unto them also:

11. Og han annammede Omskærelsens Tegn som en Befaling paa den Retfærdighed ved Troen, hvilken han havde som uomskaaren, saa at han skulde være Fædre til alle dem, som troe uden at være omskaarne, at Retfærdighed maa vorde ogsaa dem tilregnet,

11. Men han tog omskärelsens tecken för ett insegel till trones rättfärdighet, hvilka han hade i förhudene; att han skulle vara allas deras fader, som i förhudene trodde, att sådant skulle ock räknas dem för rättfärdighet;

11. Ja ümberleikamisse tähhe sai temma usso öigusse kinnitusseks, mis temmal olli ümberleikamatta pölwes, et ta piddi ollema keikide issa, kes ümberleikamatta pölwes uskwad, et se neile piddi öigusseks arwatama;

11. Jis gavo apipjaustymo žymę kaip antspaudą tikėjimo teisumo, kurį turėjo, būdamas dar neapipjaustytas. Taip jis tapo tėvu visiems tikintiesiems iš neapipjaustytųjų, kad ir jiems būtų įskaitytas teisumas,

11. Das Zeichen der Beschneidung empfing er zum Siegel der Gerechtigkeit des Glaubens, welchen er hatte, als er noch nicht beschnitten war, auf daß er würde ein Vater aller, die da glauben und nicht beschnitten sind, daß ihnen solches auch gerechnet werde zur Gerechtigkeit;

11. Et il reçut le signe de la circoncision, comme un sceau de la justice de la foi qu'il avait eue, étant incirconcis; afin d'être le père de tous ceux qui croient quoique incirconcis; et que la justice leur fût aussi imputée;

11. Y recibió el signo de la circuncisión, por sello de la justicia de la fé que tuvo siendo aun incircunciso; para que fuese padre de todos los creyentes, aunque no sean circuncidados; para que también a ellos les sea contado por justicia:

11 En hij heeft het teken der besnijdenis ontvangen tot een zegel der rechtvaardigheid des geloofs, die hem in de voorhuid was toegerekend: opdat hij zou zijn een vader van allen, die geloven in de voorhuid zijnde, ten einde ook hun de rechtvaardigheid toegerekend worde;

11. I przyjął znak obrzezki za pieczęć sprawiedliwości onej wiary, która była w nieobrzezce, na to, aby był ojcem wszystkich wierzących w nieobrzezce, aby i onym przyczytana była sprawiedliwość;

11. És a körülmetélkedés jegyét körülmetéletlenségében tanusított hite igazságának pecsétjéül nyerte: hogy atyja [5†] legyen mindazoknak, a kik körülmetéletlen létökre [6†] hisznek, hogy azoknak is tulajdoníttassék az igazság;

11 И знак обрезания он получил, как печать праведности через веру, которую имел в необрезании, так что он стал отцом всех верующих в необрезании, чтобы и им вменилась праведность,

11. І знак обрізання прийняв, яко печать праведности (тієї) віри, що в необрізанню, щоб бути йому отцем усїх віруючих через необрізаннє, щоб полїчено й тим за праведність,

12 ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna.

12 ja ympärileikattujen isä, niitten jotka eivät ainoastaan ole ympärileikatut, vaan myös (niitten jotka) vaeltavat sen uskon jälkiä, joka isällämme Aabrahamilla oli ympärileikkaamatonna.

12. Ja hän tulis myös ympärileikkauksen isäksi, ei ainoasti niiden, jotka ympärileikatuista syntyneet ovat, mutta myös niiden, jotka sen uskon jälkiä vaeltavat, joka meidän isän Abrahamin esinahassa oli.

12. Ja hän tulis myös ymbärinsleickauxen Isäxi ei ainoastans nijden jotca ymbärinsleicatuista syndynet owat: mutta myös nijden jotca sen uscon jälkiä waeldawat joca meidän Isämme Abrahamin esinahas oli.

12. Ja tulis mös Ymberileickauxen Isexi/ Ei waiwoin ninen/ iotca Ymberileickatuista syndynyet ouat/ Mutta mös ninen/ iotca waeldauat sen vskon Jelkije mödhen/ ioca oli meiden Isen Abrahamin Esinahasa. (Ja tulis myös ympärileikkauksen isäksi/ Ei waiwoin niiden/ jotka ympärileikatuista syntyneet owat/ Mutta myös niiden/ jotka waeltawat sen uskon jälkiä myöten/ joka oli meidän isän Abrahamin esinahassa.)

12. καὶ πατέρα περιτομῆς τοῖς οὐκ ἐκ περιτομῆς μόνον, ἀλλὰ καὶ τοῖς στοιχοῦσι τοῖς ἴχνεσιν τῆς ἐν τῇ ἀκροβυστίᾳ πίστεως τοῦ πατρὸς ἡμῶν Ἀβραάμ.

12. και πατερα περιτομης τοις ουκ εκ περιτομης μονον αλλα και τοις στοιχουσιν τοις ιχνεσιν της εν τη ακροβυστια πιστεως του πατρος ημων αβρααμ 12. kai patera peritomes tois oυk ek peritomes monon alla kai tois stoichoυsin tois ichnesin tes en te akroβυstia pisteos toυ patros emon aβraam

12 and (the) father of circumcision, to those not only from the circumcision, but to those who also are marching in the footprints of the faith of our father Abraham (which he had) in uncircumcision.

12. And the father of circumcision to them who are not of the circumcision only, but who also walk in the steps of that faith of our father Abraham, which he had being yet uncircumcised.

12. og Fader til de Omskaarne, til dem, som ikke alene have Omskærelse, men ogsaa vandre i den Troes Forspor, hvilken vor Fader Abraham havde som uomskaaren.

12. Desslikes ock omskärelsens fader, icke dem allenast, som äro af omskärelsen, utan ock dem som vandra i trones fotspår, som var i vår faders Abrahams förhud.

12. Ja et ta piddi ollema nende ümberleikatud issa, ei mitte ükspäinis nende issa, kes on ümberleikatud, waid ka nende issa, kes käiwad selle usso jälgede sees, mis meie issa Abraamil olli, kui temma alles olli ümberleikamatta.

12. ir apipjaustymo tėvu tiems, kurie ne tik apipjaustyti, bet ir vaikšto mūsų tėvo Abraomo tikėjimo pėdomis, kurį jis turėjo, būdamas dar neapipjaustytas.

12. und würde auch ein Vater der Beschneidung, derer, die nicht allein beschnitten sind, sondern auch wandeln in den Fußtapfen des Glaubens, welcher war in unserm Vater Abraham, als er noch unbeschnitten war.

12. Et afin d'être aussi le père des circoncis, savoir, de ceux qui ne sont point seulement circoncis, mais encore qui suivent les traces de la foi, que notre père Abraham a eue avant d'être circoncis.

12. Y padre de la circuncisión, a los que no solamente son de la circuncisión, mas también siguen las pisadas de la fé de nuestro padre Abraham, que tenía ántes de ser circuncidado.

12 En een vader der besnijdenis, dengenen namelijk, die niet alleen uit de besnijdenis zijn, maar die ook wandelen in de voetstappen des geloofs van onzen vader Abraham, hetwelk in de voorhuid was.

12. I aby był ojcem obrzezki, nie tylko tych, którzy są z obrzezki, ale też i tych, którzy chodzą stopami wiary ojca naszego Abrahama, która była w nieobrzezce.

12. És hogy atyja legyen a körülmetélteknek is, azoknak, a kik nemcsak körülmetélkednek, hanem követik is a mi atyánknak Ábrahámnak körülmetéletlenségében tanusított hitének nyomdokait.

12 и отцом обрезанных, не только принявших обрезание, но и ходящих по следам веры отца нашего Авраама, которую имел он в необрезании.

12. і отцем обрізання не тільки тим, що з обрізання, а й тим, хто ходить по слїдам віри, яку (мав) у необрізанню отець наш Авраам.

13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.

13 Sillä lupaus, että Aabraham oli oleva maailman perillinen, ei tullut hänelle, eikä hänen jälkeläisilleen lain perusteella, vaan uskonvanhurskauden nojalla.

13. Sillä se lupaus, että hänen piti maailman perilliseksi tuleman, ei ole Abrahamille eikä hänen siemenellensä lain kautta tapahtunut, vaan uskon vanhurskauden kautta.

13. Sillä ne lupauxet että hänen piti mailman perillisexi tuleman: ei ole Abrahamille eikä hänen siemenillens Lain cautta tapahtunet waan uscon wanhurscauden cautta:

13. Sille ne Lupauxet/ Ette henen piti tuleman Maliman Perilisexi/ ei ole tapachtanut Abrahamille/ ia henen Siemenillens Lain cautta/ Waan vskon wanhurskaudhen cautta. (Sillä ne lupaukset/ Että hänen piti tuleman maailman perilliseksi/ ei ole tapahtunut Abrahamille/ ja hänen siemenillensä lain kautta/ Waan uskon wanhurskauden kautta.)

13. οὐ γὰρ διὰ νόμου ἡ ἐπαγγελία τῷ Ἀβραὰμ ἢ τῷ σπέρματι αὐτοῦ, τὸ κληρονόμον αὐτὸν εἶναι τοῦ κόσμου, διὰ δικαιοσύνης πίστεως.

13. ου γαρ δια νομου η επαγγελια τω αβρααμ η τω σπερματι αυτου το κληρονομον αυτον ειναι του κοσμου αλλα δια δικαιοσυνης πιστεως 13. oυ gar dia nomoυ e epaggelia to aβraam e to spermati aυtoυ to kleronomon aυton einai toυ kosmoυ alla dia dikaiosυnes pisteos

13 For* the promise (was) to Abraham, or to his seed, for him to be heir of the world, (but) not through (the) law, but through the righteousness of faith.

13. For the promise, that he should be the heir of the world, was not to Abraham, or to his seed, through the law, but through the righteousness of faith.

13. Thi ikke formedelst Loven fik Abraham og hans Sæd den Forjættelse, at han skulde arve Verden, men formedelst Troens Retfærdighed.

13. Ty det löftet, att han skulle varda verldenes arfvinge, är icke skedt Abrahe och hans säd igenom lagen, utan igenom trones rättfärdighet.

13. Sest se tootus, mis Abraamile ehk temma suggule on sanud, et ta piddi ma-ilma pärria ollema, ei olle mitte kässo läbbi, waid usso öigusse läbbi antud.

13. Ne įstatymu rėmėsi Abraomui arba jo palikuonims duotas pažadas, kad paveldės pasaulį, bet tikėjimo teisumu.

13. Denn die Verheißung, daß er sollte sein der Welt Erbe, ist nicht geschehen Abraham oder seinem Samen durchs Gesetz, sondern durch die Gerechtigkeit des Glaubens.

13. En effet, la promesse d'avoir le monde pour héritage, n'a pas été faite à Abraham ou à sa postérité, par la loi, mais par la justice de la foi;

13. Porque no por la ley fué dada la promesa a Abraham, o a su simiente, que sería heredero del mundo, sino por la justicia de la fé.

13 Want de belofte is niet door de wet aan Abraham of zijn zaad geschied, namelijk, dat hij een erfgenaam der wereld zou zijn, maar door de rechtvaardigheid des geloofs.

13. Albowiem nie przez zakon się stała obietnica Abrahamowi albo nasieniu jego, aby był dziedzicem świata, ale przez sprawiedliwość wiary.

13. Mert nem a törvény által adatott az ígéret Ábrahámnak, vagy az ő magvának, hogy e világnak örököse lesz, hanem a hitnek igazsága által. [7†]

13 Ибо не законом даровано Аврааму, или семени его, обетование – быть наследником мира, но праведностью веры.

13. Не по закону бо (було) обітуваннє Авраамові або насїнню його, що буде він наслїдником сьвіту, а по праведностї віри.

14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.

14 Jos näet lain seuraajat ovat perillisiä, niin usko on tehty tehottomaksi ja lupaus rauennut.

14. Sillä jos ne, jotka laista ovat, ovat perilliset, niin usko on turha ja lupaus on hukkaan tullut.

14. Sillä jos ne jotca Laista owat owat perilliset nijn usco on turha ja lupaus on huckan tullut:

14. Sille/ ios ne/ iotca Laista ouat/ periliset ouat/ Sijtte vsko o'bi turha/ ia se Lupaus ombi huckan tullut. (Sillä/ jos ne/ jotka laista owat/ perilliset owat/ Sitten usko ompi turha/ ja se lupaus ompi hukkaan tullut.)

14. εἰ γὰρ οἱ ἐκ νόμου κληρονόμοι, κεκένωται ἡ πίστις καὶ κατήργηται ἡ ἐπαγγελία·

14. ει γαρ οι εκ νομου κληρονομοι κεκενωται η πιστις και κατηργηται η επαγγελια 14. ei gar oi ek nomoυ kleronomoi kekenotai e pistis kai katergetai e epaggelia

14 For* if those from (the) law (are) heirs, the faith has been made void and the promise has been done-away-with.

14. For if they which are of the law be heirs, faith is made void, and the promise made of none effect:

14. Og ere de, som holde sig til Loven, Arvinger, da er Troen Forgjeves, og Forjættelsen gjort til Intet.

14. Ty om de, som lyda till lagen, äro arfvingar, så är tron onyttig vorden, och löftet är blifvet om intet.

14. Sest kui need, kes kässust on, pärriad on, siis ep olle usk middagi, ja se tootus on tühjaks sanud.

14. Jei paveldėtojai būtų tie, kurie remiasi įstatymu, tai tikėjimas būtų tuščias, o pažadas netektų vertės.

14. Denn wo die vom Gesetz Erben sind, so ist der Glaube nichts, und die Verheißung ist abgetan.

14. Car si ceux qui sont de la loi sont les héritiers, la foi est anéantie, et la promesse est abolie.

14. Porque si los de la ley, son los herederos, hecha vana es la fé; y anulada es la promesa.

14 Want indien degenen, die uit de wet zijn, erfgenamen zijn, zo is het geloof ijdel geworden, en de beloftenis te niet gedaan.

14. Bo jeźli ci, którzy są z zakonu, dziedzicami są, tedyć zniszczała wiara i wniwecz się obróciła obietnica.

14. Mert ha azok az örökösök, kik a törvényből valók, hiábavalóvá lett a hit, és haszontalanná az ígéret: [8†]

14 Если утверждающиеся на законе суть наследники, то тщетна вера, бездейственно обетование;

14. Коли бо ті, що з закону, наслїдники, то зникне віра, й обітуваннє обернеть ся в нїщо.

15 Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.

15 Sillä laki saa aikaan vihaa. *Missä näet* lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.

15. Sillä laki kehoittaa vihan; sillä kussa ei lakia ole, ei siellä ole myös ylitsekäymistä.

15. Sillä Laki kehoitta wihan. Mutta cusa ei Lakia ole ei siellä ole myös Lain ylidzekäymistä.

15. Senwooxi ette Laki Wihan yleskihoitta/ Sille cussa ei Laki ole/ ei sielle mös ole Lain ylitzekieumiste. (Senwuoksi että laki wihaan ylös kiihoittaa/ Sillä kussa ei laki ole/ ei siellä myös ole lain ylitse käymistä.)

15. ὁ γὰρ νόμος ὀργὴν κατεργάζεται· οὗ γὰρ οὐκ ἔστι νόμος, οὐδὲ παράβασις.

15. ο γαρ νομος οργην κατεργαζεται ου γαρ ουκ εστιν νομος ουδε παραβασις 15. o gar nomos orgen katergazetai oυ gar oυk estin nomos oυde paraβasis

15 For* the law is working wrath; for* where there is no law, neither is there transgression.

15. Because the law worketh wrath: for where no law is, there is no transgression.

15. Loven virker Straf; thi hvor der ikke er Lov, der er heller ikke Overtrædelse.

15. Ty lagen kommer vrede åstad; ty der ingen lag är, der är icke heller öfverträdelse.

15. Sest käsk sadab wihha; sest kussa ep olle käsko, egga seäl polle ülleastmist.

15. Juk įstatymą lydi baudžianti rūstybė, o kur nėra įstatymo, ten nėra ir nusižengimo.

15. Sintemal das Gesetz nur Zorn anrichtet; denn wo das Gesetz nicht ist, da ist auch keine Übertretung.

15. Car la loi produit la colère; en effet, où il n'y a point de loi, il n'y a point de transgression.

15. Por cuanto la ley obra ira; porque donde no hay ley, allí tampoco hay transgresión.

15 Want de wet werkt toorn; want waar geen wet is, daar is ook geen overtreding.

15. Gdyż zakon gniew sprawuje; albowiem gdzie zakonu nie masz, tam ani przestępstwa.

15. Mert a törvény haragot nemz: a hol pedig nincsen törvény, ott törvény ellen való cselekedet sincsen.

15 ибо закон производит гнев, потому что, где нет закона, нет и преступления.

15. Закон бо робить гнїв; де бо нема закону, нема й переступу.

16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä

16 Sen vuoksi se perustuu uskoon, että se olisi armoa, jotta lupaus olisi luja kaikille jälkeläisille, ei ainoastaan lakia seuraaville, vaan myös niille *joilla on Aabrahamin usko*, hänen, joka on meidän kaikkien isä —

16. Sentähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Abrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,

16. Sentähden wanhurscaus tule uscosta että sen pitä armosta oleman. Ja se lupaus pitä wahwa oleman caikille siemenille ei nijlle ainoastans cuin Lain alla owat: mutta myös nijlle jotca Abrahamin uscosta owat joca on meidän caickein Isäm.

16. Senteden annetan Perimys Uskosta/ Ette sen pite Armosta oleman/ Ja se Lupaus pite olema' wahwana caikille Siemenille/ Ei ninen ainostans/ iotca Laista ouat/ mutta mös ninen/ iotca Abrahamin Uskosta ouat/ ioca on meiden caikein Isen. (Sentähden annetaan perimys uskosta/ Että sen pitää armosta oleman/ Ja se lupaus pitää oleman wahwana kaikille siemenille/ Ei niinen ainoastansa/ jotka laista owat/ mutta myös niinen/ jotka Abrahamin uskosta owat/ joka on meidän kaikkein isä.)

16. Διὰ τοῦτο ἐκ πίστεως, ἵνα κατὰ χάριν, εἰς τὸ εἶναι βεβαίαν τὴν ἐπαγγελίαν παντὶ τῷ σπέρματι, οὐ τῷ ἐκ τοῦ νόμου μόνον, ἀλλὰ καὶ τῷ ἐκ πίστεως Ἀβραάμ, ὅς ἐστι πατὴρ πάντων ἡμῶν,

16. δια τουτο εκ πιστεως ινα κατα χαριν εις το ειναι βεβαιαν την επαγγελιαν παντι τω σπερματι ου τω εκ του νομου μονον αλλα και τω εκ πιστεως αβρααμ ος εστιν πατηρ παντων ημων 16. dia toυto ek pisteos ina kata charin eis to einai βeβaian ten epaggelian panti to spermati oυ to ek toυ nomoυ monon alla kai to ek pisteos aβraam os estin pater panton emon

16 Because of this, (it is) from faith, in order that (it may be) according to grace; *that* the promise may be steadfast to all the seed; not to what (is) only from the law, but also to what (is) from (the) faith of Abraham, who is the father of us all,

16. Therefore it is of faith, that it might be by grace; to the end the promise might be sure to all the seed; not to that only which is of the law, but to that also which is of the faith of Abraham; who is the father of us all,

16. Derfor er Forjættelsen ved Tro, saa den tildeles af Naade, paa det den maatte staae fast for den ganske Sæd, ikke alene for den, som har Loven, men og for den, som har Abrahams Tro, hvilken er alle vores Fader,

16. Derföre måste det vara af trone, att det skall vara af nåd, och löftet fast blifva allo sädene; icke honom allenast som är af lagen, utan ock honom som är af Abrahams tro, hvilken är allas våra fader;

16. Sepärrast tulleb pärrandus ussust, et se peab armust ollema, et se tootus peab kindel ollema keige suggule, ei mitte ükspäinis sellele, kes kässust on, waid kes Abraami ussust on, kes on meie keikide issa,

16. Taigi paveldėjimas priklauso nuo tikėjimo, kad būtų iš malonės ir pažadas būtų tikras visiems palikuonims, ne tik tiems, kurie remiasi įstatymu, bet ir tiems, kurie turi tikėjimą Abraomo, kuris yra mūsų visų tėvas,

16. Derhalben muß die Gerechtigkeit durch den Glauben kommen, auf daß sie sei aus Gnaden und die Verheißung fest bleibe allem Samen, nicht dem allein, der unter dem Gesetz ist, sondern auch dem, der des Glaubens Abrahams ist, welcher ist unser aller Vater

16. C'est donc par la foi que nous sommes héritiers, afin que ce soit par grâce, et que la promesse soit assurée à toute la postérité, non seulement à celle qui est de la loi, mais aussi à celle qui est de la foi d'Abraham,

16. Por tanto es por la fé, para que sea por gracia; a fin de que la promesa sea firme a toda la simiente, es a saber, no solamente al que es de la ley, mas también al que es de la fé de Abraham: el cual es padre de todos nosotros,

16 Daarom is zij uit het geloof, opdat zij naar genade zij; ten einde de belofte vast zij al den zade, niet alleen dat uit de wet is, maar ook dat uit het geloof Abrahams is, welke een vader is van ons allen;

16. Przetoż z wiary jest dziedzictwo, aby było z łaski, i żeby była warowna obietnica wszystkiemu nasieniu, nie tylko temu, które jest z zakonu, ale i temu, które jest z wiary Abrahamowej, który jest ojcem nas wszystkich;

16. Azért hitből, hogy kegyelemből legyen; hogy erős legyen az ígéret az egész magnak; nemcsak a törvényből valónak, hanem az Ábrahám hitéből valónak is, a ki mindnyájunknak atyánk

16 Итак по вере, чтобы было по милости, дабы обетование было непреложно для всех, не только по закону, но и по вере потомков Авраама, который есть отец всем нам

16. Тим з віри, що по благодатї, щоб було певне обітуваннє всьому насїнню, не тільки тому, що з закону, та й тому, що з віри Авраама, котрий отець усїм нам,

17 — niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" — sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.

17 niin kuin on kirjoitettu: "Olen asettanut sinut monien kansojen isäksi" — sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat *ikään kuin ne olisivat*.

17. (Niinkuin kirjoitettu on: minä asetin sinun monen pakanan isäksi) Jumalan edessä, jonka hän uskonut on, joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu ne, jotka ei ole, niinkuin ne olisivat.

17. Nijncuin kirjoitettu on: Minä asetin sinun monen pacanan Isäxi Jumalan edes jonga päälle sinä usconut olet joca cuollet eläwäxi teke ja cudzu sen joca ei oleckan nijncuin olis.

17. Ninquin kirioitettu on/ Mine asetin sinun monen Pacanain Isexi Jumalan edes/ ionga sine vskonut olet/ Joca ne Coollehet eleuexi teke/ ia cutzupi ne cappalet ioita ei oleca/ ninquin ne olisit. (Niinkuin kirjoitettu on/ Minä asetin sinun monen pakanain isäksi Jumalan edessä/ jonka sinä uskonut olet/ Joka ne kuollehet eläwäksi tekee/ ja kutsuupi ne kappaleet joita ei olekaan/ niinkuin ne olisit.)

17. καθὼς γέγραπται ὅτι πατέρα πολλῶν ἐθνῶν τέθεικά σε, κατέναντι οὗ ἐπίστευσε Θεοῦ τοῦ ζωοποιοῦντος τοὺς νεκροὺς καὶ καλοῦντος τὰ μὴ ὄντα ὡς ὄντα·

17. καθως γεγραπται οτι πατερα πολλων εθνων τεθεικα σε κατεναντι ου επιστευσεν θεου του ζωοποιουντος τους νεκρους και καλουντος τα μη οντα ως οντα 17. kathos gegraptai oti patera pollon ethnon tetheika se katenanti oυ episteυsen theoυ toυ zoopoioυntos toυs nekroυs kai kaloυntos ta me onta os onta

17 (as it has been written, ‘I have placed you (as) a father of many nations’ {Gen 17:5} ), in front of God, the one whom he believed, who is giving-life to the dead and is calling the things which are not, as (though) they are.

17. As it is written, I have made thee a father of many nations,) before him whom he believed, even God, who quickeneth the dead, and calleth those things which be not as though they were.

17. (som skrevet er: jeg har sat dig til mange Folks Fader), for Gud, hvem han troede, som levendegjør de Døde, og kalder de Ting, der ikke ere, som om de vare.

17. Som skrifvet är: Jag hafver satt dig till en fader öfver många Hedningar, för Gudi, den du trott hafver, hvilken de döda gör lefvande, och kallar de ting, som icke äro, lika som de voro.

17. (Nenda kui kirjotud on: Minna ollen sind pannud paljo rahwa issaks) Jummala ees, kedda temma on usknud, kes surnud ellawaks teeb, ja kutsub need asjad, mis ep olle, otsego olleksid nemmad.

17. kaip parašyta: ‘‘Aš padariau tave daugelio tautų tėvu’‘;­tėvas prieš Dievą, kuriuo jis tikėjo, kuris atgaivina mirusius, ir tai, ko nėra, vadina taip, lyg būtų.

17. (wie geschrieben steht: "Ich habe dich gesetzt zum Vater vieler Völker") vor Gott, dem er geglaubt hat, der da lebendig macht die Toten und ruft dem, was nicht ist, daß es sei.

17. Lequel (selon qu'il est écrit: Je t'ai établi pour être père de plusieurs nations) est notre père à tous devant Dieu, auquel il a cru, qui fait revivre les morts, et appelle les choses qui ne sont point, comme si elles étaient.

17. (Como está escrito: Por padre de muchas naciones te he puesto, delante de Dios, a quien creyó: el cual da vida a los muertos, y llama las cosas que no son, como si fuesen.

17 (Gelijk geschreven staat: Ik heb u tot een vader van vele volken gesteld) voor Hem, aan Welken hij geloofd heeft, namelijk God, Die de doden levend maakt, en roept de dingen, die niet zijn, alsof zij waren;

17. (Jako napisano: Ojcem wielu narodów wystawiłem cię) przed Bogiem, któremu uwierzył, który ożywia umarłe i który przywołuje te rzeczy, których nie masz, i jakoby były.

17. (A mint meg van írva, hogy sok nép atyjává tettelek téged [9†]) az előtt, az Isten előtt, a kiben hitt, a ki a holtakat megeleveníti, és azokat, a melyek nincsenek, előszólítja mint meglevőket.

17 (как написано: Я поставил тебя отцом многих народов) пред Богом, Которому он поверил, животворящим мертвых и называющим несуществующее, как существующее.

17. (яко ж писано: що отцем многим народам настановив я тебе,) перед Богом, котрий, оживляє мертвих і зове те чого нема, так як те, що є, котрому увірував.

18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",

18 Vastoin toivoa Aabraham,* toivon perusteella uskoi tulevansa monien kansojen isäksi sen mukaan, mitä on sanottu: "Niin on jälkeläisiäsi oleva."

18. Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei toivoa ollut, että hänen piti oleman monen pakanan isän, sen jälkeen kuin hänelle sanottu oli: niin pitää sinun siemenes oleman.

18. Ja hän uscoi sen toiwon josa ei ensingän toiwottapa ollut että hänen piti oleman monen pacanan Isän nijncuin hänelle sanottu oli: nijn sinun siemenes pitä oleman.

18. Ja hen vskoi sen Toiuon päle/ cussa ei ensingen toiuottapa ollut/ Senpäle ette henen piti oleman monen Pacanain Isen/ Ninquin henelle sanottu oli/ Nin pite sinun Siemenes oleman. (Ja hän uskoi sen toiwon päälle/ kussa ei ensinkään toiwottawaa ollut/ Sen päälle että hänen piti oleman monen pakanain isän/ Niinkuin hänelle sanottu oli/ Niin pitää sinun siemenessä oleman.)

18. ὃς παρ’ ἐλπίδα ἐπ’ ἐλπίδι ἐπίστευσεν, εἰς τὸ γενέσθαι αὐτὸν πατέρα πολλῶν ἐθνῶν κατὰ τὸ εἰρημένον· οὕτως ἔσται τὸ σπέρμα σου·

18. ος παρ ελπιδα επ ελπιδι επιστευσεν εις το γενεσθαι αυτον πατερα πολλων εθνων κατα το ειρημενον ουτως εσται το σπερμα σου 18. os par elpida ep elpidi episteυsen eis to genesthai aυton patera pollon ethnon kata to eiremenon oυtos estai to sperma soυ

18 (Abraham) who contrary to hope believed upon hope, *that* he might become a father of many nations, according to what had been spoken, So your seed will be. {Gen 15:5}

18. Who against hope believed in hope, that he might become the father of many nations, according to that which was spoken, So shall thy seed be.

18. Han troede imod Haab mod Haab, at han skulde vorde mange Folks Fader, efter det, som sagt var: saaledes skal din Sæd vorde;

18. Och han trodde på det hopp, der intet hopp var, att han skulle varda många Hedningars fader, som sagdt var till honom: Så skall din säd vara.

18. Kes on lotusse wasto lotes usknud, et temma paljo rahwa issaks piddi sama, sedda möda kui ööldud on: Nenda peab sinno suggu ollema.

18. Nesant jokios vilties, Abraomas patikėjo viltimi ir taip tapo daugelio tautų tėvu, kaip jam buvo pasakyta: ‘‘Tokie bus tavo palikuonys’‘.

18. Und er hat geglaubt auf Hoffnung, da nichts zu hoffen war, auf daß er würde ein Vater vieler Völker, wie denn zu ihm gesagt ist: "Also soll dein Same sein."

18. Espérant contre tout sujet d'espérer, il a cru qu'il deviendrait le père de plusieurs nations, selon ce qui avait été dit: Telle sera ta postérité.

18. El cual creyó en esperanza contra esperanza, para ser hecho padre de muchas naciones, conforme a lo que le había sido dicho: Así será tu simiente.

18 Welke tegen hoop op hoop geloofd heeft, dat hij zou worden een vader van vele volken; volgens hetgeen gezegd was: Alzo zal uw zaad wezen.

18. Który (Abraham) przeciwko nadziei w nadzieję uwierzył, że się stanie ojcem wielu narodów według tego, co mu powiedziano: Tak będzie nasienie twoje.

18. A ki reménység ellenére reménykedve hitte, hogy sok népnek atyjává lesz, a szerint, a mint megmondatott: Így lészen a te magod. [10†]

18 Он, сверх надежды, поверил с надеждою, через чтосделался отцом многих народов, по сказанному: „так многочисленнобудет семя твое".

18. Котрий, окрім надїї, в надїї увірував, що бути йому отцем многим народам, по реченному: Так буде насїннє твоє.

19 eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut, sillä hän oli jo noin satavuotias ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;

19 Hän ei ollut heikko uskossa, *eikä kiinnittänyt huomiota kuolettuneeseen ruumiiseensa — hän oli jo noin satavuotias — ja Saaran kohdun kuolettumiseen*,

19. Ja ei hän tullut heikoksi uskossa eikä katsonut kuollutta ruumistansa, ehkä hän jo lähes sadan ajastajan vanha oli, eikä Saaran kuollutta kohtua.

19. Ja ei hän tullut heicoxi uscosa eikä totellut puolicuollutta ruumistans ehkä hän jo lähes sata ajastaica wanha oli eikä Saran cuollutta cohtua.

19. Ja ei hen heickonnut vskosa/ eikä mös totellut henen policolutta Rumistansa/ Echke hen io lehes sata aijastaica wanha oli/ Eikä mös Saran policolutta Cochtua. (Ja ei hän heikonnut uskossa/ eikä myös totellut hänen pois kuollutta ruumistansa/ Ehkä hän jo lähes sata ajastaikaa wanha oli/ Eikä myös Saran pois kuollutta kohtua.)

19. καὶ μὴ ἀσθενήσας τῇ πίστει οὐ κατενόησε τὸ ἑαυτοῦ σῶμα ἤδη νενεκρωμένον, ἑκατονταέτης που ὑπάρχων, καὶ τὴν νέκρωσιν τῆς μήτρας Σάρρας·

19. και μη ασθενησας τη πιστει ου κατενοησεν το εαυτου σωμα ηδη νενεκρωμενον εκατονταετης που υπαρχων και την νεκρωσιν της μητρας σαρρας 19. kai me asthenesas te pistei oυ katenoesen to eaυtoυ soma ede nenekromenon ekatontaetes poυ υparchon kai ten nekrosin tes metras sarras

19 And not being weak in faith, he did not consider his own body, already dead, (being* nearly a hundred years), and the deadness of Sarah’s womb.

19. And being not weak in faith, he considered not his own body now dead, when he was about an hundred years old, neither yet the deadness of Sara's womb:

19. og uden at vakle i Troen, saae han ikke paa sit eget Legeme, som allerede var kraftesløst, thi han var nær hundrede Aar, eller paa Kraftløsheden i Saras Liv;

19. Och han vardt icke svag i trone, och aktade icke sin halfdöda kropp, ty han var när hundrade åra gammal; ej heller Saras halfdöda qved;

19. Ja temma ei saand uskus nödraks, ja ei pannud tähhelegi omma ennese ihho, mis jo olli ärraellatand, sest et ta liggi sadda-aastane olli, ja ei pannud tähhelegi Sara ärraellatanud lapse-kodda.

19. Jis nepavargo tikėti ir nelaikė savo kūno apmirusiu (nors jam buvo apie šimtą metų) ir Saros įsčių apmirusiomis.

19. Und er ward nicht schwach im Glauben, sah auch nicht an seinem eigenen Leib, welcher schon erstorben war (weil er schon fast hundertjährig war), auch nicht den erstorbenen Leib der Sara;

19. Et comme il n'était pas faible dans la foi, il n'eut point d'égard à ce que son corps était déjà amorti, puisqu'il avait près de cent ans; ni à ce que Sara n'était plus en âge d'avoir des enfants;

19. Y no siendo débil en fé, no consideró su cuerpo ya muerto, (siendo ya de casi cien años,) ni la matriz muerta de Sara.

19 En niet verzwakt zijnde in het geloof, heeft hij zijn eigen lichaam niet aangemerkt, dat alrede verstorven was, alzo hij omtrent honderd jaren oud was, noch ook dat de moeder in Sara verstorven was.

19. A nie będąc słabym w wierze, nie patrzył na ciało swoje już obumarłe, mając około stu lat, ani na obumarły żywot Sary.

19. És hitében erős lévén, nem gondolt az ő már elhalt testére, mintegy százesztendős lévén, sem Sárának elhalt méhére; [11†]

19 И, не изнемогши в вере, он не помышлял, что тело его, почти столетнего, уже омертвело, и утроба Саррина в омертвении;

19. І не знемігши вірою, не вважав тїла свого вже омертвілим, бувши мало не столїтнїм, і Сариної утроби замершою.

20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,

20 eikä hän epäuskoisena* epäillyt Jumalan lupausta, vaan vahvistui uskon avulla, antaen kunnian Jumalalle,

20. Mutta ei hän epäillyt ensinkään Jumalan lupauksesta epäuskolla, vaan oli vahva uskossa ja antoi Jumalalle kunnian,

20. Sillä ei hän epäillyt ensingän Jumalan lupauxesta epäuscon tähden:

20. Sille ei hen ychten epeilyt Jumalan Lupauxen päle Epeuskon cautta/ (Sillä ei hän yhtään epäillyt Jumalan lupauksen päälle epäuskon kautta/)

20. εἰς δὲ τὴν ἐπαγγελίαν τοῦ Θεοῦ οὐ διεκρίθη τῇ ἀπιστίᾳ, ἀλλ’ ἐνεδυναμώθη τῇ πίστει, δοὺς δόξαν τῷ Θεῷ

20. εις δε την επαγγελιαν του θεου ου διεκριθη τη απιστια αλλ ενεδυναμωθη τη πιστει δους δοξαν τω θεω 20. eis de ten epaggelian toυ theoυ oυ diekrithe te apistia all enedυnamothe te pistei doυs doksan to theo

20 But he did not doubt through unbelief at the promise of God, but became empowered through faith, having given glory to God,

20. He staggered not at the promise of God through unbelief; but was strong in faith, giving glory to God;

20. han tvivlede ikke i Vantro paa Guds Forjættelse, men styrket i Troen, gav han Gud Æren,

20. Ty han tviflade intet på Guds löfte med otro; utan vardt stark i trone, gifvandes Gudi ärona;

20. Ja temma ei möttelnud mitte kaksipiddi Jum̃ala tootussest uskmatta süddamega, waid sai wäggewaks uskus, ja andis Jummalale au.

20. Jis nepasidavė netikėjimui Dievo pažadu, bet buvo tvirtas tikėjime, teikdamas Dievui šlovę

20. denn er zweifelte nicht an der Verheißung Gottes durch Unglauben, sondern ward stark im Glauben und gab Gott die Ehre

20. Et il n'eut ni doute ni défiance à l'égard de la promesse de Dieu, mais il fut fortifié par la foi, et il donna gloire à Dieu,

20. Tampoco en la promesa de Dios dudó con desconfianza: ántes fué esforzado en fé, dando gloria a Dios:

20 En hij heeft aan de beloftenis Gods niet getwijfeld door ongeloof; maar is gesterkt geweest in het geloof, gevende God de eer;

20. O obietnicy tedy Bożej nie wątpił z niedowiarstwa; ale się umocnił wiarą i dał chwałę Bogu,

20. Az Istennek ígéretében sem kételkedett hitetlenséggel, hanem erős volt a hitben, dicsőséget adván az Istennek,

20 не поколебался в обетовании Божием неверием, но пребыл тверд в вере, воздав славу Богу

20. В обітуваннї ж Божім не сумнив ся невіруваннєм, а покріпшав вірою, давши славу Богові,

21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

21 ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala* on luvannut, sen Hän voi myös täyttää.

21. Ja oli täydellisesti vahva siitä, että mitä Jumala lupaa, sen hän myös voi tehdä.

21. Waan oli wahwa uscos ja andoi Jumalalle cunnian ja oli caickein wahwin sijtä että mitä Jumala lupa sen hän myös woi täyttä.

21. Waan oli wahwa vskosa/ ia a'noi Jumala' sen * Cunnian/ ia oli caikein wissin sen päle/ ette se iota Jumala lupapi/ sen hen mös woipi teuttä. (Waan oli wahwa uskossa/ ja antoi Jumalan sen kunnian/ ja oli kaikkein wissin sen päälle/ että se jota Jumala lupaapi/ sen hän myös woipi täyttää.)

21. καὶ πληροφορηθεὶς ὅτι ὃ ἐπήγγελται δυνατός ἐστι καὶ ποιῆσαι.

21. και πληροφορηθεις οτι ο επηγγελται δυνατος εστιν και ποιησαι 21. kai pleroforetheis oti o epeggeltai dυnatos estin kai poiesai

21 and having been fully assured that what he has promised; he is able also to do.

21. And being fully persuaded that, what he had promised, he was able also to perform.

21. fuldkommeligen vis paa, at hvad han havde lovet, var han og mægtig til at gjøre.

21. Och var full viss derpå, att den som lofvade, han var ock mägtig det att hålla.

21. Ja olli se peäle täieste julge, et Jum̃al wäggew on sedda ka teggema, mis tem̃a on tootanud.

21. ir būdamas visiškai įsitikinęs, jog, ką Jis pažadėjo, įstengs ir įvykdyti.

21. und wußte aufs allergewisseste, daß, was Gott verheißt, das kann er auch tun.

21. Étant pleinement persuadé que ce qu'il promet, il peut aussi l'accomplir.

21. Enteramente persuadido que todo lo que había prometido, era también poderoso para hacerlo.

21 En ten volle verzekerd zijnde, dat hetgeen beloofd was, Hij ook machtig was te doen.

21. Będąc też tego pewien, że cokolwiek on obiecał, mocen jest i uczynić.

21. És teljesen elhitte, hogy a mit ő ígért, meg is cselekedheti.

21 и будучи вполне уверен, что Он силен и исполнить обещанное.

21. і впевнившись, що Обіцявший здолїє й зробити.

22 Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.

22 Sen vuoksi se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.

22. Sentähden se on myös hänelle vanhurskaudeksi luettu.

22. Sentähden se on myös hänelle wanhurscaudexi luettu. NIjn ei se ole ainoastans hänen tähtens kirjoitettu että hänelle se luettu oli

22. Senteden se ombi mös henelle Wanhurskaudexi luettu. (Sentähden se ompi myös hänelle wanhurskaudeksi luettu.)

22. διὸ καὶ ἐλογίσθη αὐτῷ εἰς δικαιοσύνην.

22. διο και ελογισθη αυτω εις δικαιοσυνην 22. dio kai elogisthe aυto eis dikaiosυnen

22 Hence it was also counted to him *for righteousness.

22. And therefore it was imputed to him for righteousness.

22. Derfor blev det og regnet ham til Retfærdighed.

22. Derföre var det ock räknadt honom till rättfärdighet.

22. Sepärrast on se ka temmale öigusseks arwatud.

22. Todėl jam tai buvo įskaityta teisumu.

22. Darum ist's ihm auch zur Gerechtigkeit gerechnet.

22. C'est pourquoi cela lui fut imputé à justice.

22. Y por tanto le fué imputado a justicia.

22 Daarom is het hem ook tot rechtvaardigheid gerekend.

22. Przetoż przyczytano mu to za sprawiedliwość.

22. Azért is tulajdoníttaték néki igazságul.

22 Потому и вменилось ему в праведность.

22. Тим же й полїчено йому за праведність.

23 Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,

23 Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,

23. Niin ei se ole ainoastaan hänen tähtensä kirjoitettu, että se hänelle luettu oli,

23. Mutta myös meidän tähtem joille se myös luetan jos me sen päälle uscomma joca meidän HERran Jesuxen cuolleista herätti:

23. Nin ei se ole waiwoin henen techtens kirioitettu Ette henelle se tyge luettu oli/ (Niin ei se ole waiwoin hänen tähtensä kirjoitettu Että hänelle se tykö luettu oli/)

23. Οὐκ ἐγράφη δὲ δι’ αὐτὸν μόνον ὅτι ἐλογίσθη αὐτῷ,

23. ουκ εγραφη δε δι αυτον μονον οτι ελογισθη αυτω 23. oυk egrafe de di aυton monon oti elogisthe aυto

23 Now it was not written, ‘It was counted to him,’ because of him only;

23. Now it was not written for his sake alone, that it was imputed to him;

23. Dog er det ikke skrevet for hans Skyld alene, at det blev ham tilregnet,

23. Så är detta icke allenast skrifvet för hans skull, att honom tillräknadt vardt;

23. Agga se ep olle ükspäinis temma pärrast kirjotud, et se temmale on arwatud,

23. Tačiau ne vien apie jį parašyta, kad ‘‘buvo įskaityta’‘,

23. Das ist aber nicht geschrieben allein um seinetwillen, daß es ihm zugerechnet ist,

23. Or, ce n'est pas seulement pour lui qu'il est écrit que cela lui fut imputé;

23. Y no está escrito esto solamente por causa de él, que le haya sido así contado;

23 Nu is het niet alleen om zijnentwil geschreven, dat het hem toegerekend is;

23. A nie napisano tego dla niego samego, iż mu to przyczytano,

23. De nemcsak ő érette iratott meg, hogy tulajdoníttaték néki igazságul,

23 А впрочем не в отношении к нему одномунаписано, что вменилось ему,

23. Не про того ж одного тільки писано було, що полїчено йому,

24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,

24 vaan myös meidän tähtemme, joille se luetaan, meille, jotka uskomme Häneen, joka herätti kuolleista Jeesuksen, meidän Herramme,

24. Vaan myös meidän tähtemme, joille se myös pitää luettaman, kuin me sen päälle uskomme, joka meidän Herran Jesuksen kuolleista herätti,

24. Joca meidän syndeimme tähden on ulosannettu ja meidän wanhurscaudemma tähden ylösherätetty.

24. Mutta mös meiden tedhen/ ioille se mös pite tygeluettaman/ Jos me vskoma henen pälens/ ioca meiden HERRAN IesuSEN ylesheretti Coolluista. (Mutta myös meidän tähten/ joille se myös pitää tykö luettaman/ Jos me uskomme hänen päällensä/ joka meidän HERRAN Jesuksen ylös herätti kuolleista.)

24. ἀλλὰ καὶ δι’ ἡμᾶς οἷς μέλλει λογίζεσθαι, τοῖς πιστεύουσιν ἐπὶ τὸν ἐγείραντα Ἰησοῦν τὸν Κύριον ἡμῶν ἐκ νεκρῶν,

24. αλλα και δι ημας οις μελλει λογιζεσθαι τοις πιστευουσιν επι τον εγειραντα ιησουν τον κυριον ημων εκ νεκρων 24. alla kai di emas ois mellei logizesthai tois pisteυoυsin epi ton egeiranta iesoυn ton kυrion emon ek nekron

24 but also, because of us to whom it is about to be counted, who believe on the one who raised (up) Jesus our Lord from the dead,

24. But for us also, to whom it shall be imputed, if we believe on him that raised up Jesus our Lord from the dead;

24. men ogsaa for vor Skyld, hvilke det skal tilregnes, naar vi troe paa den, der opriste vor Herre Jesus fra de Døde;

24. Utan ock för våra skull, som det också tillräknadt varder, när vi trom på honom, som vår Herra Jesum uppväckte ifrå de döda;

24. Waid ka meie pärrast, kennele se peab öigusseks arwatama, kui meie ussume selle sisse, kes meie Issandat Jesust on üllesärratanud surnust;

24. bet ir apie mus,­nes turės būti įskaityta ir mums, jei tikime Tą, kuris prikėlė iš numirusių Jėzų, mūsų Viešpatį,

24. sondern auch um unsertwillen, welchen es zugerechnet werden soll, so wir glauben an den, der unsern HERRN Jesus auferweckt hat von den Toten,

24. Mais c'est aussi pour nous, à qui cela sera aussi imputé, pour nous qui croyons en Celui qui a ressuscité des morts Jésus notre Seigneur,

24. Sino también por nosotros, a quienes será así contado, a los que creemos en el que levantó de los muertos a Jesús, Señor nuestro:

24 Maar ook om onzentwil, welken het zal toegerekend worden, namelijk dengenen, die geloven in Hem, Die Jezus, onzen Heere, uit de doden opgewekt heeft;

24. Ale i dla nas, którym ma być przyczytano, którzy wierzymy w tego, który wzbudził Jezusa, Pana naszego, z martwych;

24. Hanem mi érettünk is, a kiknek majd tulajdoníttatik, azoknak tudniillik, a kik hisznek Abban, a ki feltámasztotta a mi [12†] Urunkat a Jézust a halálból,

24 но и в отношении к нам; вменится и нам, верующим в Того, Кто воскресил из мертвых Иисуса Христа, Господа нашего,

24. а й про нас, котрим має полїчитись, віруючим в Того, хто воскресив Ісуса, Господа нашого, з мертвих,

25 joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.

25 joka on alttiiksi annettu rikkomustemme vuoksi ja herätetty eloon vanhurskauttamisemme vuoksi.

25. Joka meidän synteimme tähden on annettu ulos, ja meidän vanhurskauttamisemme tähden herätetty ylös.

25. Joca meiden Syndijen tedhen vlosannettu on/ ia meiden wanhurskaudhen tedhen ylesheretetty. (Joka meidän syntien tähden ulos annettu on/ ja meidän wanhurskauden tähden ylösherätetty.)

25. ὃς παρεδόθη διὰ τὰ παραπτώματα ἡμῶν καὶ ἠγέρθη διὰ τὴν δικαίωσιν ἡμῶν.

25. ος παρεδοθη δια τα παραπτωματα ημων και ηγερθη δια την δικαιωσιν ημων 25. os paredothe dia ta paraptomata emon kai egerthe dia ten dikaiosin emon

25 who was given up because of our trespasses and was raised (up) because of our justification {Or: being made righteous.} .

25. Who was delivered for our offences, and was raised again for our justification.

25. hvilken er given hen for vore Overtrædelser og oprist for vor Retfærdiggjørelse.

25. Hvilken för våra synders skull är utgifven, och för våra rättfärdighets skull uppväckt.

25. Kes meie ülleastmiste pärrast on ärraantud, ja meie öigekssamisse pärrast üllesrratud.

25. paaukotą dėl mūsų nusikaltimų ir prikeltą mums išteisinti.

25. welcher ist um unsrer Sünden willen dahingegeben und um unsrer Gerechtigkeit willen auferweckt.

25. Lequel a été livré pour nos offenses, et qui est ressuscité pour notre justification.

25. El cual fué entregado por nuestros delitos, y resucitado para nuestra justificación.

25 Welke overgeleverd is om onze zonden, en opgewekt om onze rechtvaardigmaking.

25. Który wydany jest dla grzechów naszych, a wstał z martwych dla usprawiedliwienia naszego.

25. Ki a mi [13†] bűneinkért halálra adatott, és feltámasztatott [14†] a mi megigazulásunkért.

25 Который предан за грехи наши и воскрес для оправдания нашего.

25. котрий був переданий за погрішення наші, і воскрес на оправданнє наше.