14 luku

Apostoli kehoittaa uskossa vahvoja ja heikkoja kohtelemaan toisiansa rakkaudella; joka uskoo saavansa syödä kaikkea, älköön halveksiko sitä, joka ei kaikkea syö, ja heikko älköön vahvempaa tuomitko 1 – 4; samoin se, joka tekee erotuksen päiväin välillä, älköön tuomitko sitä, joka ei tee tämmöistä erotusta 5 – 12 Ei kukaan saa tuomita veljeään eikä myöskään olla hänelle loukkaukseksi 13 – 23.

1 Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.

1 Heikkouskoista hoivatkaa väittelemättä mielipiteistä.

1. Heikkouskoista korjatkaat, ei kamppausten riidoissa.

1. HEickouscoista corjatcat ja älkät omatundo pahoittaco.

1. SIte heicko vskosa coriatka/ ia elkette * pahoittaco Omatundo. (Sitä heikkouskoista korjatkaa/ ja älkäätte pahoittako omatuntoa.)

1. Τὸν δὲ ἀσθενοῦντα τῇ πίστει προσλαμβάνεσθε, μὴ εἰς διακρίσεις διαλογισμῶν.

1. τον δε ασθενουντα τη πιστει προσλαμβανεσθε μη εις διακρισεις διαλογισμων 1. ton de asthenoυnta te pistei proslamβanesthe me eis diakriseis dialogismon

1 But receive° the one who is weak in the faith, (yet) not *for the discernings of (his) reasonings.

1. Him that is weak in the faith receive ye, but not to doubtful disputations.

1. Antager Eder den, som er skrøbelig i Troen, og dømmer ikke hans Meninger.

1. Den svaga i trone tager upp; och bekymrer icke samvetet.

1. Agga wotke sedda wasto, kes nöddder on uskus, ja ärge saatke tedda mitte kaksipiddi mötlema.

1. Silpno tikėjimo žmogų priimkite, bet venkite ginčų dėl skirtingų nuomonių.

1. Den Schwachen im Glauben nehmet auf und verwirrt die Gewissen nicht.

1. Quant à celui qui est faible dans la foi, accueillez-le avec bonté, sans discussion d'opinions.

1. AL enfermo en la fé recibídle, sin andar en contiendas de opiniones.

1 Dengene nu, die zwak is in het geloof, neemt aan, maar niet tot twistige samensprekingen.

1. A tego, który jest w wierze słaby, przyjmujcie, nie na sprzeczania około sporów.

1. A hitben erőtelent fogadjátok be, nem ítélgetvén vélekedéseit. [1†]

1 Немощного в вере принимайте без споров о мнениях.

1. Знемогаючого ж у вірі приймайте не на розбіраннє думок.

2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.

2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.

2. Yksi kyllä uskoo saavansa kaikkinaista syödä, vaan heikko syö kaalia.

2. Yxi usco saawans caickinaista syödä waan heicko syö caalia.

2. Yxi vskopi/ ette hen machta caikinaista söödhe/ Waan se ioca heicko ombi/ hen söpi Caalia. (Yksi uskoopi/ että hän mahtaa kaikkinaista syödä/ Waan se joka heikko ompi/ hän syöpi kaalia.)

2. ὃς μὲν πιστεύει φαγεῖν πάντα, ὁ δὲ ἀσθενῶν λάχανα ἐσθίει.

2. ος μεν πιστευει φαγειν παντα ο δε ασθενων λαχανα εσθιει 2. os men pisteυei fagein panta o de asthenon lachana esthiei

2 One has faith to eat all things, but the one who is weak eats herbs.

2. For one believeth that he may eat all things: another, who is weak, eateth herbs.

2. En troer, at man tør æde alt; men den Skrøbelige æder kun Urter.

2. Den ene tror, att han må allahanda äta; men den som svag är, han äter kål.

2. Monni ussub kül, et ta woib keik süa; agga kes nödder on, se sööb aia-rohhud.

2. Vienas įsitikinęs, kad galima viską valgyti, o silpnas valgo tik daržoves.

2. Einer glaubt er möge allerlei essen; welcher aber schwach ist, der ißt Kraut.

2. L'un croit pouvoir manger de tout; et celui qui est faible, ne mange que des herbes.

2. Porque uno cree que se ha de comer de todas cosas: otro enfermo come legumbres.

2 De een gelooft wel, dat men alles eten mag, maar die zwak is, eet moeskruiden.

2. Boć jeden wierzy, iż może jeść wszystko, a drugi będąc słaby, jarzynę jada.

2. Némely ember azt hiszi, hogy mindent megehetik; a hitben erőtelen pedig zöldséget eszik.

2 Ибо иной уверен, что можно есть все, а немощный ест овощи.

2. Один вірує, (що можна) їсти все, а знемогаючий зїллє (нехай) їсть.

3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.

3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö, ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.

3. Joka syö, älkään sitä katsoko ylön, joka ei syö; ja se, joka ei syö, älkään tuomitko sitä, joka syö; sillä Jumala on hänen ottanut vastaan.

3. Joca syö älkän sitä ylöncadzoco joca ei syö: ja se joca ei syö: älkän duomidco sitä cuin syö: sillä Jumala on händä corjannut.

3. Joca sööpi/ elken site ylencatzoco ioca ei söö. Ja se ioca ei söö/ elken site domitko ioca sööpi. Sille ette Jumala on henen yleskorianut. (Joka syöpi/ älkään sitä ylenkatsoko joka ei syö. Ja se joka ei syö/ älkään sitä tuomitko joka syöpi. Sillä että Jumala on hänen ylöskorjannut.)

3. ὁ ἐσθίων τὸν μὴ ἐσθίοντα μὴ ἐξουθενείτω, καὶ ὁ μὴ ἐσθίων τὸν ἐσθίοντα μὴ κρινέτω· ὁ Θεὸς γὰρ αὐτὸν προσελάβετο.

3. ο εσθιων τον μη εσθιοντα μη εξουθενειτω και ο μη εσθιων τον εσθιοντα μη κρινετω ο θεος γαρ αυτον προσελαβετο 3. o esthion ton me esthionta me eksoυtheneito kai o me esthion ton esthionta me krineto o theos gar aυton proselaβeto

3 Do not let the one who eats, scorn the one who does not eat; and do not let the one who does not eat, judge the one who eats; for* God himself (has) received him.

3. Let not him that eateth despise him that eateth not; and let not him which eateth not judge him that eateth: for God hath received him.

3. Hvo som æder, foragte ikke den, som ikke æder; og hvo som ikke æder dømmer ikke den, som æder; thi Gud har antaget ham.

3. Den der äter, han förakte icke honom som icke äter, och den som icke äter, han döme icke honom som äter; ty Gud hafver honom upptagit.

3. Kes sööb, se ärgo pölgago sedda, kes mitte ei sö; ja kes ei sö, se ärgo moistko kohhut selle peäle, kes sööb, sest Jummal on tedda wastowotnud.

3. Kuris valgo, teneniekina nevalgančio, o kuris nevalgo, teneteisia valgančio, nes Dievas jį priėmė.

3. Welcher ißt, der verachte den nicht, der da nicht ißt; und welcher nicht ißt, der richte den nicht, der da ißt; denn Gott hat ihn aufgenommen.

3. Que celui qui mange de tout, ne méprise pas celui qui ne mange pas de tout; et que celui qui ne mange pas de tout, ne condamne pas celui qui mange de tout; car Dieu l'a reçu.

3. El que come, no menosprecie al que no come; y el que no come, no juzgue al que come; porque Dios le ha recibido.

3 Die daar eet, verachte hem niet, die niet eet; en die niet eet, oordele hem niet, die daar eet; want God heeft hem aangenomen.

3. Ten, który je, niech lekce nie waży tego, który nie je; a który nie je, niech nie potępia tego, który je; albowiem go Bóg przyjął.

3. A ki eszik, ne vesse meg azt, a ki nem eszik; és a ki nem eszik, ne kárhoztassa azt, a ki eszik. Mert az Isten befogadta őt.

3 Кто ест, не уничижай того, кто не ест; и кто не ест, не осуждай того, кто ест, потому что Бог принял его.

3. Хто їсть, нехай тому, хто не їсть, не докоряє, а хто не їсть, нехай того, хто їсть, не осуджує; Бог бо його прийняв.

4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

4 Kuka sinä olet, joka tuomitset vieraan palvelijaa? Oman Herransa* edessä hän seisoo tai kaatuu. Mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Jumala on voimallinen pitämään hänet pystyssä.

4. Kuka sinä olet, joka toisen palveliaa tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankee. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.

4. Cuca sinä olet joca toisen palweliata duomidzet? Omalle Isännällens hän seiso eli lange mutta kyllä hän taitan tuetta seisoman: sillä Jumala on wäkewä händä tukeman.

4. Cuca sine olet/ ioca domitzet yden toisen paluelia. Omalle Herralensa hen seiso eli langepi/ Mutta kylle hen taitan ylestuetta ette hen seisois/ Sille ette Jumala on kylle wekeue hende seisottamahan (Kuka sinä olet/ joka tuomitset yhden toisen palwelija. Omalle Herrallensa hän seisoo eli lankeaapi/ Mutta kyllä hän taitaa ylös tuettaa että hän seisoisi/ Sillä että Jumala on kyllä wäkewä häntä seisottaman.)

4. σὺ τίς εἶ ὁ κρίνων ἀλλότριον οἰκέτην; τῷ ἰδίῳ Κυρίῳ στήκει ἢ πίπτει· σταθήσεται δέ· δυνατὸς γάρ ἐστιν ὁ Θεὸς στῆσαι αὐτόν.

4. συ τις ει ο κρινων αλλοτριον οικετην τω ιδιω κυριω στηκει η πιπτει σταθησεται δε δυνατος γαρ εστιν ο θεος στησαι αυτον 4. sυ tis ei o krinon allotrion oiketen to idio kυrio stekei e piptei stathesetai de dυnatos gar estin o theos stesai aυton

4 Who are you who is judging another’s domestic (servant)? He stands or falls to his own lord. Now, he will be made to stand up; for* it is possible (for) God to stand him (up).

4. Who art thou that judgest another man's servant? to his own master he standeth or falleth. Yea, he shall be holden up: for God is able to make him stand.

4. Hvo er du, som dømmer en fremmed Svend? For sin egen Herre staaer eller falder han; men han skal blive staaende, thi Gud er mægtig til at holde ham.

4. Ho äst du, som dömer en annars tjenare? Sinom egnom herra står han eller faller; men han kan väl varda ståndandes; ty Gud är väl mägtig till att göra honom ståndandes.

4. Kes sinna olled, kes sa teise sullase peäle kohhut moistad? temma seisab ehk langeb omma issandale; agga tedda peab kinnitadama, sest Jummal on wäggew tedda kinnitama.

4. Kas tu toks, kad drįsti teisti kito tarną?! Ar jis stovi, ar krenta­tai savajam Viešpačiui. Bet jis stovės, nes Dievas turi galią jį išlaikyti.

4. Wer bist du, daß du einen fremden Knecht richtest? Er steht oder fällt seinem HERRN. Er mag aber wohl aufgerichtet werden; denn Gott kann ihn wohl aufrichten.

4. Qui es-tu, toi qui condamnes le serviteur d'autrui? S'il se tient ferme, ou s'il tombe, c'est à son maître de le juger; mais il sera affermi, car Dieu est puissant pour l'affermir.

4. ¿Tú, quién eres, que juzgas el siervo ajeno? Para su señor está en pié, o cae; mas, se afirmará: que poderoso es Dios para afirmarle.

4 Wie zijt gij, die eens anderen huisknecht oordeelt? Hij staat, of hij valt zijn eigen heer; doch hij zal vastgesteld worden, want God is machtig hem vast te stellen.

4. Ktoś ty jest, co sądzisz cudzego sługę? Panu własnemu stoi, albo upada, a ostoi się; albowiem go Bóg może utwierdzić.

4. Te kicsoda vagy, hogy kárhoztatod a más szolgáját? [2†] Az ő tulajdon urának áll vagy esik. De meg fog állani, mert az Úr által képes, hogy megálljon.

4 Кто ты, осуждающий чужого раба? Перед своим Господом стоит он, или падает. И будет восставлен, ибо силен Бог восставить его.

4. Ти хто єси, що судиш чужого слугу? своєму панові стоїть він, або падає. Устоїть же, бо здолїє Бог поставити його.

5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

5 Toinen pitää päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä. Kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

5. Yksi eroittaa yhden päivän toisesta, toinen pitää kaikki päivät yhtäläisenä: jokainen olkoon vahva mielessänsä.

5. Yxi eroitta yhden päiwän toisesta: toinen pitä caicki päiwät yhtäläisnä. Jocainen olcon wahwa mielesäns.

5. Se yxi eroitta ydhen peiuen toisesta/ Se toinen pite caiki peiuet ydhencaltaiset. Jocainen olcoon wijssi henen mielesens/ (Se yksi eroittaa yhden päiwän toisesta/ Se toinen pitää kaikki päiwät yhdenkaltaiset. Jokainen olkoon wissi hänen mielessänsä/)

5. ὃς μὲν κρίνει ἡμέραν παρ’ ἡμέραν, ὃς δὲ κρίνει πᾶσαν ἡμέραν. ἕκαστος ἐν τῷ ἰδίῳ νοῒ πληροφορείσθω.

5. ος μεν κρινει ημεραν παρ ημεραν ος δε κρινει πασαν ημεραν εκαστος εν τω ιδιω νοι πληροφορεισθω 5. os men krinei emeran par emeran os de krinei pasan emeran ekastos en to idio noi pleroforeistho

5 One indeed is judging a day beside (another) day; but one is judging every day (the same); let each one be fully assured in his own mind.

5. One man esteemeth one day above another: another esteemeth every day alike. Let every man be fully persuaded in his own mind.

5. En agter den ene Dag fremfor den anden, en Anden agter alle Dage lige; hver have fuld Vished i sit eget Sind.

5. Den ene gör åtskilnad emellan dag och dag; den andre håller alla dagar lika; hvar och en vare viss i sitt sinne.

5. Teine arwab kül ühhe päwa parrema ollewad teist; agga teine arwab keik päwad ühhesugguseks: iggaüks olgo ommast melest se peäle julge.

5. Vienas išskiria vieną dieną iš kitų dienų, o kitam jos visos vienodos. Kiekvienas tebūna įsitikinęs pagal savo išmanymą.

5. Einer hält einen Tag vor dem andern; der andere aber hält alle Tage gleich. Ein jeglicher sei in seiner Meinung gewiß.

5. Celui-ci estime un jour supérieur à un autre; celui-là estime tous les jours égaux; que chacun soit pleinement persuadé en son esprit.

5. Uno juzga que hay diferencia entre día y día: otro juzga iguales todos los dias. Cada uno esté asegurado en su mismo ánimo.

5 De een acht wel den enen dag boven den anderen dag; maar de ander acht al de dagen gelijk. Een iegelijk zij in zijn eigen gemoed ten volle verzekerd.

5. Bo jeden różność czyni między dniem a dniem, a drugi każdy dzieó za równo sądzi; każdy niech będzie dobrze upewniony w zmyśle swoim.

5. Emez az egyik napot különbnek tartja a másiknál: amaz pedig minden napot egyformának tart. Ki-ki a maga értelme felől legyen meggyőződve. [3†]

5 Иной отличает день от дня, а другой судит о всяком дне равно . Всякий поступай по удостоверению своего ума.

5. Инший шанує (один) день над (другий) день; инший же судить про всякий день (однаково). Кожен у своїй мислї нехай буде певен.

6 Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; (ja joka ei ajattele tiettyä päivää, on Herran vuoksi ajattelematta). ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.

6 Joka ajattelee tiettyä päivää, ajattelee Herran vuoksi (ja joka ei ajattele tiettyä päivää, on Herran vuoksi ajattelematta). Joka syö, syö Herran vuoksi, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, on Herran vuoksi syömättä ja kiittää Jumalaa.

6. Joka päivää tottelee, sen hän Herralle tekee; ja joka ei päivää tottele, se myös sen Herralle tekee. Joka syö, hän syö Herralle; sillä hän kiittää Jumalaa: ja joka ei syö, se ei syö Herralle, ja kiittää Jumalaa.

6. Joca päiwä tottele sen hän HERralle teke: ja joca ei päiwä tottele se myös sen HERralle teke. Joca syö hän syö HERralle sillä hän kijttä Jumalata: ja joca ei syö se ei syö HERralle ja kijttä Jumalata.

6. Joca peiue tottele/ sen he' Herralle tekepi. Ja ioca ei peiue tottele sen hen mös Herralle tekepi. Joca sööpi he' söpi Herralle/ sille ette hen Jumalata kijtte. Joca taas ei söö/ eipe hen Herralle söö ia kijtte Jumalata. (Joka päiwä tottelee/ sen hän Herralle tekeepi. Ja joka ei päiwä tottele sen hän myös Herralle tekeepi. Joka syöpi hän syöpi Herralle/ sillä että hän Jumalata kiittää. Joka taas ei syö/ eipä hän Herralle syö ja kiitä Jumalata.)

6. ὁ φρονῶν τὴν ἡμέραν Κυρίῳ φρονεῖ, καὶ ὁ μὴ φρονῶν τὴν ἡμέραν Κυρίῳ οὐ φρονεῖ. καὶ ὁ ἐσθίων Κυρίῳ ἐσθίει. εὐχαριστεῖ γὰρ τῷ Θεῷ· καὶ ὁ μὴ ἐσθίων Κυρίῳ οὐκ ἐσθίει, καὶ εὐχαριστεῖ τῷ Θεῷ.

6. ο φρονων την ημεραν κυριω φρονει και ο μη φρονων την ημεραν κυριω ου φρονει ο εσθιων κυριω εσθιει ευχαριστει γαρ τω θεω και ο μη εσθιων κυριω ουκ εσθιει και ευχαριστει τω θεω 6. o fronon ten emeran kυrio fronei kai o me fronon ten emeran kυrio oυ fronei o esthion kυrio esthiei eυcharistei gar to theo kai o me esthion kυrio oυk esthiei kai eυcharistei to theo

6 He who is mindful of the day, is mindful of it to the Lord; and he who is not mindful of the day, is not mindful of it to the Lord; and he who eats, eats to the Lord, for* he gives-thanks to God. And he who does not eat, he does not eat to the Lord, and gives-thanks to God.

6. He that regardeth the day, regardeth it unto the Lord; and he that regardeth not the day, to the Lord he doth not regard it. He that eateth, eateth to the Lord, for he giveth God thanks; and he that eateth not, to the Lord he eateth not, and giveth God thanks.

6. Hvo som gjør sig Mening om Dage, han gjør det for Herren; og hvo som ikke gjør sig Mening og Dage, han gjør det ogsaa for Herren. Hvo som æder gjør det for Herren, thi han takker Gud; og hvo som ikke æder, gjør det ogsaa for Herren og takker Gud.

6. Hvilken som aktar någon dag, det gör han Herranom; och hvilken icke aktar någon dag, han gör det ock Herranom. Hvilken som äter, han äter Herranom; ty han tackar Gudi. Den der icke äter, han icke äter Herranom, och tackar Gudi.

6. Kes päwa tähhele panneb, se panneb sedda tähhele Issandale, ja kes päwa mitte tähhele ei panne, se ei panne sedda mitte tähhele Issandale; kes sööb, se sööb Issandale, sest temma tännab Jummalat, ja kes mitte ei sö, se ei sö Issandale, ja tännab Jummalat.

6. Tas, kuris išskiria dieną, daro tai Viešpačiui, ir tas, kuris neišskiria dienos, nesilaiko jos Viešpačiui. Tas, kuris valgo­valgo Viešpačiui, nes jis dėkoja Dievui, o tas, kuris nevalgo­nevalgo Viešpačiui ir dėkoja Dievui.

6. Welcher auf die Tage hält, der tut's dem HERRN; und welcher nichts darauf hält, der tut's auch dem HERRN. Welcher ißt, der ißt dem HERRN, denn er dankt Gott; welcher nicht ißt, der ißt dem HERRN nicht und dankt Gott.

6. Celui qui observe les jours, les observe, à cause du Seigneur; et de même celui qui ne les observe pas, ne les observe pas, à cause du Seigneur; celui qui mange de tout, mange, à cause du Seigneur, car il rend grâces à Dieu; et celui qui ne mange pas de tout, ne mange pas à cause du Seigneur, et il en rend aussi grâces à Dieu.

6. El que hace caso del día, lo hace para el Señor; y el que no hace caso del día, para el Señor no lo hace. El que come, para el Señor come; porque da gracias a Dios; y el que no come, para el Señor no come, y da gracias a Dios.

6 Die den dag waarneemt, die neemt hem waar den Heere; en die den dag niet waarneemt, die neemt hem niet waar den Heere. Die daar eet, die eet zulks den Heere, want hij dankt God; en die niet eet, die eet zulks den Heere niet, en hij dankt God.

6. Kto przestrzega dnia, Panu przestrzega; a kto nie przestrzega dnia, Panu nie przestrzega; kto je, Panu je, bo dziękuje Bogu; a kto nie je, Panu nie je, a dziękuje Bogu.

6. A ki ügyel a napra, az Úrért ügyel: és a ki nem ügyel a napra, az Úrért nem ügyel. A ki eszik, az Úrért eszik, mert hálákat ád az Istennek: és a ki nem eszik, az Úrért nem eszik, és hálákat ád az Istennek.

6 Кто различает дни, для Господа различает; и кто не различает дней, для Господа не различает. Кто ест, для Господа ест, ибо благодарит Бога; и кто не ест, для Господа не ест, и благодарит Бога.

6. Хто вважає на день, Господеві вважає; і хто не вважає на день, Господеві не вважає. Хто їсть, Господеві їсть, бо дякує Богу; і хто не їсть, Господеві не їсть, та й дякує Богу.

7 Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.

7 Sillä ei kukaan meistä elä itselleen, eikä kukaan kuole itselleen.

7. Sillä ei yksikään meistä itsellensä elä, eikä yksikään itsellensä kuole.

7. Sillä ei yxikän meistä idzellens elä eikä yxikän idzellens cuole.

7. Sille ettei yxiken meiste iszellens ele/ Ja eikengen itzellens coole. (Sillä ettei yksikään meistä itsellensä elä/ Ja ei kenkään itsellensä kuole.)

7. οὐδεὶς γὰρ ἡμῶν ἑαυτῷ ζῇ, καὶ οὐδεὶς ἑαυτῷ ἀποθνῄσκει·

7. ουδεις γαρ ημων εαυτω ζη και ουδεις εαυτω αποθνησκει 7. oυdeis gar emon eaυto ze kai oυdeis eaυto apothneskei

7 For* none of us is living to himself, and none dies to himself.

7. For none of us liveth to himself, and no man dieth to himself.

7. Thi Ingen af os lever sig selv, og Ingen døer sig selv;

7. Ty ingen af oss lefver sig sjelfvom; och ingen dör sig sjelfvom.

7. Sest ükski meist ei ella isseennesele, ja ükski ei surre isseennesele.

7. Nė vienas iš mūsų negyvena sau ir nė vienas sau nemiršta.

7. Denn unser keiner lebt sich selber, und keiner stirbt sich selber.

7. En effet, aucun de nous ne vit pour soi-même, et aucun de nous ne meurt pour soi-même.

7. Porque ninguno de nosotros vive para sí; y ninguno muere para sí.

7 Want niemand van ons leeft zichzelven, en niemand sterft zichzelven.

7. Albowiem nikt z nas sobie nie żyje, i nikt sobie nie umiera.

7. Mert közülünk senki sem él önmagának, és senki sem hal önmagának: [4†]

7 Ибо никто из нас не живет для себя, и никто не умирает для себя;

7. Нїхто бо з нас собі не живе, і нїхто собі не вмирає.

8 Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.

8 Jos näet elämme, elämme Herralle, ja jos kuolemme, kuolemme Herralle. Elämmepä siis tai kuolemme, olemme Herran omat.

8. Sillä jos me elämme niin me Herralle elämme; jos me kuolemme, niin me Herralle kuolemme. Sentähden joko me elämme tai kuolemme, niin me Herran omat olemme.

8. Jos me elämme nijn me HERralle elämme: jos me cuolemma nijn me HERralle cuolemma. Sentähden joco me elämme eli cuolemma nijn me HERran omat olemma.

8. Sille ios me eleme/ nin me eleme Herralle/ Jos me coolema nin me coolema Herralle. Senteden/ waicka me eleme eli colema/ nin me olema HERran omat/ (Sillä jos me elämme/ niin me elämme Herralle/ Jos me kuolemme niin me kuolemme Herralle. Sentähden/ waikka me elämme eli kuolemme/ niin me olemme Herran omat/)

8. ἐάν τε γὰρ ζῶμεν, τῷ Κυρίῳ ζῶμεν, ἐάν τε ἀποθνῄσκωμεν, τῷ Κυρίῳ ἀποθνῄσκομεν. ἐάν τε οὖν ζῶμεν ἐάν τε ἀποθνῄσκωμεν, τοῦ Κυρίου ἐσμέν.

8. εαν τε γαρ ζωμεν τω κυριω ζωμεν εαν τε αποθνησκωμεν τω κυριω αποθνησκομεν εαν τε ουν ζωμεν εαν τε αποθνησκωμεν του κυριου εσμεν 8. ean te gar zomen to kυrio zomen ean te apothneskomen to kυrio apothneskomen ean te oυn zomen ean te apothneskomen toυ kυrioυ esmen

8 For* (in) both, if we live, we live to the Lord; and if we die, we die to the Lord; therefore, (in) both, if we live or die, we are the Lord’s.

8. For whether we live, we live unto the Lord; and whether we die, we die unto the Lord: whether we live therefore, or die, we are the Lord's.

8. thi baade dersom vi leve, leve vi Herren, og dersom vi døe, døe vi Herren; derfor, enten vi leve, eller vi døde, ere vi Herrens.

8. Lefve vi, så lefve vi Herranom; dö vi, så dö vi Herranom; ehvad vi nu lefve eller dö, så höre vi Herranom till.

8. Sest kui meie ellame, siis meie ellame Issandale: ja kui meie surreme, siis meie surreme Issandale; sepärrast ehk meie ellame, ehk meie surreme, siis olleme meie Issanda pärralt.

8. Jei mes gyvename, gyvename Viešpačiui, ir jeigu mirštame, Viešpačiui mirštame. Todėl, ar mes gyvename, ar mirštame,­ esame Viešpaties.

8. Leben wir, so leben wir dem HERRN; sterben wir, so sterben wir dem HERRN. Darum, wir leben oder sterben, so sind wir des HERRN.

8. Si nous vivons, nous vivons pour le Seigneur; et si nous mourons, nous mourons pour le Seigneur; soit donc que nous vivions, soit que nous mourions, nous sommes au Seigneur.

8. Que si vivimos, para el Señor vivimos; y si morimos, para el Señor morimos. Así que, o que vivamos, o que muramos, del Señor somos.

8 Want hetzij dat wij leven, wij leven den Heere; hetzij dat wij sterven, wij sterven den Heere. Hetzij dan dat wij leven, hetzij dat wij sterven, wij zijn des Heeren.

8. Bo choć żyjemy, Panu żyjemy; choć umieramy, Panu umieramy; przetoż choć i żyjemy, choć i umieramy, Paóscy jesteśmy.

8. Mert ha élünk, az Úrnak élünk; ha meghalunk, az Úrnak halunk meg. Azért akár éljünk, akár haljunk, az Úréi vagyunk. [5†]

8 а живем ли – для Господа живем; умираем ли – для Господа умираем: и потому, живем ли или умираем, - всегда Господни.

8. Бо коли живемо, Господеві живемо; й коли вмираємо, Господеві вмираємо; то, чи живемо, чи вмираємо, ми Господнї.

9 Sillä sitä varten Kristus kuoli (ja nousi ylös) ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.

9 Sillä sitä varten Kristus kuoli (ja nousi) ja virkosi* eloon, jotta Hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.

9. Sillä sentähden on myös Kristus kuollut ja noussut ylös ja jälleen eläväksi tullut, että hän olis kuolleiden ja elävien Herra.

9. Sillä sentähden on myös Christus cuollut ja ylösnosnut ja jällens eläwäxi tullut että hän olis cuolluitten ja eläwitten HERra.

9. Sille sitewarten ombi Christus mös collut ia ylesnosnut/ ia iellens eleuexi tullut/ ette henen pite HERRAN oleman Coolluten ia Eleuein ylitze. (Sillä sitäwarten ompi Kristus myös kuollut ja ylösnoussut/ ja jällens eläwäksi tullut/ että hänen pitää HERRAN oleman kuolleitten ja eläwien ylitse.)

9. εἰς τοῦτο γὰρ Χριστὸς καὶ ἀπέθανε καὶ ἀνέστη καὶ ἔζησεν, ἵνα καὶ νεκρῶν καὶ ζώντων κυριεύσῃ.

9. εις τουτο γαρ χριστος και απεθανεν και ανεστη και ανεζησεν ινα και νεκρων και ζωντων κυριευση 9. eis toυto gar christos kai apethanen kai aneste kai anezesen ina kai nekron kai zonton kυrieυse

9 For* Christ both died and rose* up and lived *for this, in order that he might have lordship over both the dead and the living.

9. For to this end Christ both died, and rose, and revived, that he might be Lord both of the dead and living.

9. Dertil er jo Christus baade død og opstanden og bleven levende igjen, at han skal herske baade over Døde og Levende.

9. Ty Christus är derpå både död och uppstånden, och åter lefvandes vorden, att han skall vara Herre, både öfver lefvande och döda.

9. Sest seks on Kristus ka surnud ja üllestousnud, ja jälle ellawaks sanud, et temma ni hästi surnutte kui ellawate ülle piddi Issand ollema.

9. Nes dėl to Kristus ir mirė, ir prisikėlė, ir atgijo, kad būtų ir mirusiųjų, ir gyvųjų Viešpats.

9. Denn dazu ist Christus auch gestorben und auferstanden und wieder lebendig geworden, daß er über Tote und Lebendige HERR sei.

9. Car c'est pour cela que Christ est mort, et qu'il est ressuscité, et qu'il a repris la vie, afin de dominer sur les morts et sur les vivants.

9. Porque Cristo para esto murió, y resucitó, y volvió a vivir, para enseñorearse así de los muertos como de los que viven.

9 Want daartoe is Christus ook gestorven, en opgestaan, en weder levend geworden, opdat Hij beiden over doden en levenden heersen zou.

9. Gdyż na to Chrystus i umarł i powstał i ożył, aby i nad umarłymi i nad żywymi panował.

9. Mert azért halt meg és támadott fel és elevenedett meg Krisztus, hogy mind holtakon mind élőkön uralkodjék. [6†]

9 Ибо Христос для того и умер, и воскрес, и ожил, чтобы владычествовать и над мертвыми и над живыми.

9. На се бо Христос і вмер, і воскрес, і ожив, щоб і над мертвими, й над живими панувати.

10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan (Kristuksen) Jumalan tuomioistuimen eteen.

10 Mutta sinä, miksi tuomitset veljeäsi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Sillä kaikki me joudumme seisomaan Kristuksen* tuomioistuimen edessä.

10. Mutta miksi sinä veljes tuomitset? Eli miksi sinä veljes katsot ylön? sillä me asetetaan kaikki Kristuksen tuomio-istuimen eteen.

10. MUtta mixi sinä weljiäs duomidzet? Eli sinä mixis weljes ylöncadzot? sillä me asetetan caicki Christuxen duomioistuimen eteen nijncuin kirjoitettu on:

10. Mutta mixi sine domitzet sinun Welies? Eli mös sine toine' mixi sine ylencatzot Welies? Sille ette caiki me asetetan Christusen Domiostolin eten. (Mutta miksi sinä tuomitset sinun weljesi? Eli myös sinä toinen miksi sinä ylenkatsot weljesi? Sillä että kaikki me asetetaan Kristuksen tuomiotuolin eteen.)

10. Σὺ δὲ τί κρίνεις τὸν ἀδελφόν σου; ἢ καὶ σὺ τί ἐξουθενεῖς τὸν ἀδελφόν σου; πάντες γὰρ παραστησόμεθα τῷ βήματι τοῦ Χριστοῦ.

10. συ δε τι κρινεις τον αδελφον σου η και συ τι εξουθενεις τον αδελφον σου παντες γαρ παραστησομεθα τω βηματι του χριστου 10. sυ de ti krineis ton adelfon soυ e kai sυ ti eksoυtheneis ton adelfon soυ pantes gar parastesometha to βemati toυ christoυ

10 But you, why do you judge your brother? Or you also, why do you scorn your brother? For* we will all be standing-before the judicial-seat of Christ.

10. But why dost thou judge thy brother? or why dost thou set at nought thy brother? for we shall all stand before the judgment seat of Christ.

10. Du altsaa, hvi dømmer du din Broder? eller du, hvi foragter du din Broder? Vi skulle jo alle fremstilles for Christi Domstol.

10. Men du, hvi dömer du din broder? Eller du andre, hvi föraktar du din broder? Ty vi måste alle stå framför Christi domstol;

10. Agga sinna, mis sa omma wenna peäle kohhut moistad? ehk sinnagi, mis sa omma wenna mikski ei panne? sest meid peab keik Kristusse kohtojärje ette seisatadama.

10. Tai kodėl gi tu teisi savo brolį? Arba kodėl niekini savo brolį? Juk mes visi stosime prieš Kristaus teismo krasę.

10. Du aber, was richtest du deinen Bruder? Oder, du anderer, was verachtest du deinen Bruder? Wir werden alle vor den Richtstuhl Christi dargestellt werden;

10. Mais toi, pourquoi juges-tu ton frère? Ou toi, pourquoi méprises-tu ton frère? puisque nous comparaîtrons tous devant le tribunal de Christ.

10. Mas tú ¿por qué juzgas a tu hermano? O tú también ¿por qué menosprecias a tu hermano? porque todos hemos de comparecer delante del tribunal de Cristo.

10 Maar gij, wat oordeelt gij uw broeder? Of ook gij, wat veracht gij uw broeder? Want wij zullen allen voor den rechterstoel van Christus gesteld worden.

10. Ale ty przeczże potępiasz brata twego? Albo też ty czemu lekceważysz brata twego, gdyż wszyscy staniemy przed stolicą Chrystusową?

10. Te pedig miért kárhoztatod a te atyádfiát? avagy te is miért veted meg a te atyádfiát? Hiszen mindnyájan oda állunk majd a Krisztus ítélőszéke elé. [7†]

10 А ты что осуждаешь брата твоего? Или и ты, что унижаешь брата твоего? Все мы предстанем на суд Христов.

10. Ти ж чого судиш брата твого? або й ти, чого докоряєш брата твого? Усї бо станемо перед судищем Христовим.

11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".

11 On näet kirjoitettu: "Minä elän, sanoo Herra, niin että minun edessäni on jokainen polvi notkistuva ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa."

11. Sillä kirjoitettu on: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minua pitää kaikki polvet kumartaman, ja kaikki kielet pitää Jumalaa tunnustaman.

11. Nijn totta cuin minä elän sano HERra minua pitä caicki polwet cumartaman ja caicki kielet pitä Jumalan tunnustaman.

11. Ninquin kirioitettu ombi/ Nin totta quin mine olen (ma HERRA) minua pite caiki poluet cumartaman/ Ja caiki kielet pite Jumalan tunnustaman. (Niinkuin kirjoitettu ompi/ Niin totta kuin minä olen (ma HERRA) minua pitää kaikki polwet kumartaman/ Ja kaikki kielet pitää Jumalan tunnustaman.)

11. γέγραπται γάρ· ζῶ ἐγώ, λέγει Κύριος, ὅτι ἐμοὶ κάμψει πᾶν γόνυ, καὶ πᾶσα γλῶσσα ἐξομολογήσεται τῷ Θεῷ.

11. γεγραπται γαρ ζω εγω λεγει κυριος οτι εμοι καμψει παν γονυ και πασα γλωσσα εξομολογησεται τω θεω 11. gegraptai gar zo ego legei kυrios oti emoi kampsei pan gonυ kai pasa glossa eksomologesetai to theo

11 For* it has been written, ‘(As) I live, says the Lord, that every knee will bow to me, and every tongue will confess to God.’ {Isa 45:23}

11. For it is written, As I live, saith the Lord, every knee shall bow to me, and every tongue shall confess to God.

11. Thi der er skrevet: saa sandt jeg lever, siger Herren, skal hvert Knæ bøies for mig, og hver Tunge skal bekjende Gud.

11. Såsom skrifvet står: Så sant som jag lefver, säger Herren, mig skola all knä böjas; och alla tungor skola bekänna Gud.

11. Sest kirjotud on: Minna ellan, ütleb Issand: Mulle peab igga pölw ennast nikkutama, ja igga keel peab Jummalale tunnistama.

11. Parašyta: ‘‘Kaip Aš gyvas,­sako Viešpats,­prieš mane suklups kiekvienas kelis, ir kiekvienos lūpos išpažins Dievą’‘.

11. denn es steht geschrieben: "So wahr ich lebe, spricht der HERR, mir sollen alle Kniee gebeugt werden, und alle Zungen sollen Gott bekennen."

11. Car il est écrit: Je suis vivant, dit le Seigneur, tout genou fléchira devant moi, et toute langue donnera gloire à Dieu.

11. Pues escrito está: Vivo yo, dice el Señor, que a mí se doblará toda rodilla; y toda lengua confesará a Dios.

11 Want er is geschreven: Ik leef, zegt de Heere; voor Mij zal alle knie zich buigen, en alle tong zal God belijden.

11. Bo napisano: Jako żyję Ja, mówi Pan, iż mi się każde kolano ukłoni, i każdy język wysławiać będzie Boga.

11. Mert meg van írva: Élek én, mond az Úr, mert nékem hajol meg minden térd, és minden nyelv Istent magasztalja. [8†]

11 Ибо написано: живу Я, говорит Господь, предо Мною преклонится всякое колено, и всякий язык будет исповедывать Бога.

11. Писано бо: Як живу, глаголе Господь, що передо мною поклонить ся всяке колїно, і всякий язик визнавати ме Бога.

12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

12 Niin on siis jokainen meistä tekevä Jumalalle tilin itsestään.

12. Sentähden jokaisen meistä pitää edestänsä Jumalalle luvun tekemän.

12. Sentähden jocaidzen meistä pitä edestäns Jumalalle lugun tekemän.

12. Nin sis iocainen meiste pite itzestens lughun Jumalalle tekemen. (Niin siis jokainen meistä pitää itsestänsä luwun Jumalalle tekemän.)

12. ἄρα οὖν ἕκαστος ἡμῶν περὶ ἑαυτοῦ λόγον δώσει τῷ Θεῷ.

12. αρα ουν εκαστος ημων περι εαυτου λογον δωσει τω θεω 12. ara oυn ekastos emon peri eaυtoυ logon dosei to theo

12 Therefore consequently*, each of us will be giving an account concerning himself to God.

12. So then every one of us shall give account of himself to God.

12. Altsaa skal hver af os gjøre Gud Regnskab for sig selv.

12. Så måste nu hvar och en af oss göra Gudi räkenskap för sig sjelf.

12. Sepärrast peab nüüd iggaüks meist isseennese eest Jummalale arro andma.

12. Taigi kiekvienas iš mūsų duos Dievui apyskaitą už save.

12. So wird nun ein jeglicher für sich selbst Gott Rechenschaft geben.

12. C'est pourquoi, chacun de nous rendra compte à Dieu pour lui-même.

12. De manera que cada uno de nosotros dará a Dios razón de sí.

12 Zo dan een iegelijk van ons zal voor zichzelven Gode rekenschap geven.

12. A przeto każdy z nas sam za się odda rachunek Bogu.

12. Azért hát mindenikünk maga ad számot magáról az Istennek.

12 Итак каждый из нас за себя даст отчет Богу.

12. Тим же кожен з нас за себе перелїк дасть Богу.

13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.

13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla asettamatta veljellenne loukkauskiveä tai viettelystä.

13. Älkäämme siis tästedes toinen toistamme tuomitko, vaan tuomitkaat paremmin niin, ettei yksikään veljensä eteen pane loukkausta eli pahennusta.

13. Älkäm sijs tästedes toinen toistam duomitco waan duomitcam parammin nijn ettei yxikän weljens eteen pane louckausta eli pahennuxen tila.

13. Sen teden elkem me testedes toinen toistan domitko. Waan domitcam paramin nin ettei yxiken Weliens eten Louckausta pane eli Pahenoxen tila. (Sen tähden älkääm me tästedes toinen toistan tuomitko. Waan tuomitkaamme paremmin niin ettei yksikään weljensä eteen loukkausta pane eli pahennuksen tilaa.)

13. Μηκέτι οὖν ἀλλήλους κρίνωμεν, ἀλλὰ τοῦτο κρίνατε μᾶλλον, τὸ μὴ τιθέναι πρόσκομμα τῷ ἀδελφῷ ἢ σκάνδαλον.

13. μηκετι ουν αλληλους κρινωμεν αλλα τουτο κρινατε μαλλον το μη τιθεναι προσκομμα τω αδελφω η σκανδαλον 13. meketi oυn alleloυs krinomen alla toυto krinate mallon to me tithenai proskomma to adelfo e skandalon

13 Therefore we should no longer judge° one another, but rather judge this: (you are) not to place a stumbling block, or offense, in (the way of) the brother.

13. Let us not therefore judge one another any more: but judge this rather, that no man put a stumblingblock or an occasion to fall in his brother's way.

13. Derfor lader os ikke mere dømme hverandre, men dømmer hellere dette, ikke at sætte Anstød eller Forargelse for en Broder.

13. Derföre, låt oss nu icke mera döma hvarannan; utan dömer heldre så, att ingen förtörnar sin broder, eller förargar.

13. Sepärrast ärge moistkem teps kohhut teise peäle; waid moistke enneminne se peäle kohhut, et ükski omma wennale tülli egga pahhandust ei te.

13. Tad liaukimės teisti vieni kitus. Verčiau nuspręskime neduoti broliui akstino nupulti ar pasipiktinti.

13. Darum lasset uns nicht mehr einer den andern richten; sondern das richtet vielmehr, daß niemand seinem Bruder einen Anstoß oder Ärgernis darstelle.

13. Ne nous jugeons donc plus les uns les autres; mais jugez plutôt qu'il ne faut donner aucune occasion de chute, ni aucun scandale à son frère.

13. Así que, no juzguemos más los unos a los otros; mas ántes juzgád esto, que nadie ponga tropiezo al hermano, o ocasión de caer.

13 Laat ons dan elkander niet meer oordelen; maar oordeelt dit liever, namelijk, dat gij den broeder geen aanstoot of ergernis geeft.

13. A tak już nie sądźmy jedni drugich; ale raczej to rozsądzajcie, abyście nie kładli obrażenia, ani dawali zgorszenia bratu.

13. Annakokáért egymást többé ne kárhoztassuk: hanem inkább azt tartsátok, hogy a ti atyátokfiának ne szerezzetek megütközést vagy megbotránkozást. [9†]

13 Не станем же более судитьдруг друга, а лучше судите о том, как бы не подавать брату случая к преткновению или соблазну.

13. Оце ж більш один одного не осуджуймо, а лучче розсуджуйте, як би не класти спотикання брату, або поблазнї.

14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

14 Tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole itsessään epäpyhää; ainoastaan sille, joka pitää jotain epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

14. Minä tiedän ja olen vahva Herrassa Jesuksessa, ettei mitään itsestänsä yhteistä ole, vaan joka jotakin yhteiseksi luulee, hänelle se on yhteinen.

14. MInä tosin tiedän ja olen wahwa HERras Jesuxes ettei mitän idzestäns yhteistä ole waan joca jotakin yhteisexi luule hänelle se on yhteinen.

14. Mine tosin tiedhen/ ia olen wissi Herras Iesusesa/ ettei miten ole itzestens Ychteinen/ Waan henelle/ ioca iotakin lwle ycteitzexi/ sille se ombi ychteinen. (Minä tosin tiedän/ ja olen wissi Herrassa Jesuksessa/ ettei mitään ole itsestänsä yhteinen/ Waan hänelle/ joka jotakin luulee yhteiseksi/ sille se ompi yhteinen.)

14. οἶδα καὶ πέπεισμαι ἐν Κυρίῳ Ἰησοῦ ὅτι οὐδὲν κοινὸν δι’ αὐτοῦ· εἰ μὴ τῷ λογιζομένῳ τι κοινὸν εἶναι, ἐκείνῳ κοινόν.

14. οιδα και πεπεισμαι εν κυριω ιησου οτι ουδεν κοινον δι εαυτου ει μη τω λογιζομενω τι κοινον ειναι εκεινω κοινον 14. oida kai pepeismai en kυrio iesoυ oti oυden koinon di eaυtoυ ei me to logizomeno ti koinon einai ekeino koinon

14 I know, and have confidence in the Lord Jesus, that nothing (is) desecrated through itself, except to the one who counts something to be desecrated, to that (one it is) desecrated.

14. I know, and am persuaded by the Lord Jesus, that there is nothing unclean of itself: but to him that esteemeth any thing to be unclean, to him it is unclean.

14. Jeg veed og er vis paa i den Herre Jesus, at Intet er ureent i sig selv; dog for den, som agter Noget for ureent, ham er det ureent.

14. Jag vet väl, och är dess viss i Herranom Jesu, att ingen ting äro af sig sjelf menlig; utan den som håller det för menligit, honom är det menligit.

14. Ma tean, ja ollen julge se peäle Issanda Jesusse sees, et ühtegi ep olle ärrakeeldud isseenneses, kui agga, kes middagi arwab ärrakeeldud ollewad, sel on se ärrakeeldud.

14. Žinau ir esu įsitikinęs Viešpatyje Jėzuje, kad nieko nėra savaime netyro. Bet tam, kas mano esant netyrų dalykų, tam jie netyri.

14. Ich weiß und bin gewiß in dem HERRN Jesus, daß nichts gemein ist an sich selbst; nur dem, der es rechnet für gemein, dem ist's gemein.

14. Je sais, et je suis persuadé par le Seigneur Jésus, qu'il n'y a rien de souillé en soi; néanmoins celui qui croit qu'une chose est souillée, elle est souillée pour lui.

14. Yo sé, y estoy persuadido en el Señor Jesús, que nada hay de suyo inmundo; mas a aquel que piensa ser inmunda alguna cosa, a aquel le es inmunda.

14 Ik weet en ben verzekerd in den Heere Jezus, dat geen ding onrein is in zichzelven; dan die acht iets onrein te zijn, dien is het onrein.

14. Wiem i upewnionym jest przez Pana Jezusa, iż nie masz nic przez się nieczystego, tylko temu, który mniema co być nieczystem, to temu nieczyste jest.

14. Tudom és meg vagyok győződve az Úr Jézusban, hogy semmi sem tisztátalan önmagában: hanem bármi annak tisztátalan, a ki tisztátalannak tartja. [10†]

14 Я знаю и уверен в Господе Иисусе, что нет ничего в себе самом нечистого; только почитающемучто-либо нечистым, тому нечисто.

14. Знаю я і впевнивсь у Христї Ісусї, що нїщо нескверне само собою; тільки, хто думає, що воно скверне, тому й скверне.

15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi vuoksi, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus on kuollut.

15. Mutta jos sinun veljes sinun ruastas surulliseksi tulee, niin et sinä enään vaella rakkaudessa. Älä sitä ruallas kadota, jonka tähden Kristus on kuollut.

15. Mutta jos sinun weljes sinun ruastas pahene nijn et sinä sijtte waella rackaudes. Älä sitä ruallas cadota jonga tähden Christus on cuollut.

15. Mutta ios sinun welies heirituxi tule sinun roas tedhen/ sijtte et sine waella sillen rackaudhen ielken. Ele hende roallas cadhota/ ionga tedhen Christus on cooleman kerssinyt. (Mutta jos sinun weljesi häirityksi tulee sinun ruokasi tähden/ sitten et sinä waella silleen rakkauden jälkeen. Älä häntä ruoallasi kadota/ jonka tähden Kristus on kuoleman kärsinyt.)

15. εἰ δὲ διὰ βρῶμα ὁ ἀδελφός σου λυπεῖται, οὐκέτι κατὰ ἀγάπην περιπατεῖς. μὴ τῷ βρώματί σου ἐκεῖνον ἀπόλλυε, ὑπὲρ οὗ Χριστὸς ἀπέθανε.

15. ει δε δια βρωμα ο αδελφος σου λυπειται ουκετι κατα αγαπην περιπατεις μη τω βρωματι σου εκεινον απολλυε υπερ ου χριστος απεθανεν 15. ei de dia βroma o adelfos soυ lυpeitai oυketi kata agapen peripateis me to βromati soυ ekeinon apollυe υper oυ christos apethanen

15 But if your brother is made sorrowful because of food, you are no longer walking according to love*. Do not destroy that (man), on behalf of whom Christ died, with your food.

15. But if thy brother be grieved with thy meat, now walkest thou not charitably. Destroy not him with thy meat, for whom Christ died.

15. Men dersom din Broder bedrøves for Mads Skyld, da omgaaes du ikke mere efter Kjærlighed. Led ikke ved din mad den i Fordærvelse, for hvis Skyld Christus er død.

15. Dock, om din broder varder bedröfvad öfver din mat, så vandrar du allaredo icke efter kärleken. Förderfva icke, med din mat, den som Christus hafver lidit döden före.

15. Agga kui sinno wend roa pärrast kurwaks saab, siis ei käi sinna teps armastusse järrel: ärra sata hukka omma roaga sedda, kelle eest Kristus on surnud.

15. Jei tavo brolis įsižeidžia dėl maisto, tu jau nebesielgi iš meilės. Savo maistu nežlugdyk to, už kurį mirė Kristus!

15. So aber dein Bruder um deiner Speise willen betrübt wird, so wandelst du schon nicht nach der Liebe. Verderbe den nicht mit deiner Speise, um welches willen Christus gestorben ist.

15. Mais si ton frère est affligé au sujet d'un aliment, tu ne te conduis plus selon la charité. Ne fais pas périr, par ton aliment, celui pour lequel Christ est mort.

15. Empero si por causa de tu comida tu hermano es contristado, ya no andas conforme a la caridad. No eches a perder con tu comida a aquel por el cual Cristo murió.

15 Maar indien uw broeder om der spijze wil bedroefd wordt, zo wandelt gij niet meer naar liefde. Verderf dien niet met uw spijze, voor welken Christus gestorven is.

15. Lecz jeźli dla pokarmu brat twój bywa zasmucony, już nie postępujesz według miłości; nie zatracaj pokarmem twoim tego, za którego Chrystus umarł.

15. De ha a te atyádfia az ételért megszomorodik, akkor te nem szeretet szerint cselekszel. Ne veszítsd el azt a te ételeddel, a kiért Krisztus meghalt. [11†]

15 Если же за пищу огорчается брат твой, то ты уже не по любви поступаешь. Не губитвоею пищею того, за кого Христос умер.

15. Коли ж через їжу брат твій сумує, то вже не по любови ходиш. Не погубляй їжею твоєю того, за кого Христос умер.

16 Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi;

16 Älkää siis antako teidän hyvänne joutua herjattavaksi,

16. Sentähden sovittakaat niin, ettei teidän hyvyyttänne laitettaisi.

16. Sentähden sowittacat nijn ettei teidän hywyttän laitetais:

16. Senteden souittaca se nin/ Ettei teiden Hywuydhen laitetuxi tulis. (Sentähden sowittakaa se niin/ Ettei teidän hywyyden laitetuksi tulisi.)

16. μὴ βλασφημείσθω οὖν ὑμῶν τὸ ἀγαθόν.

16. μη βλασφημεισθω ουν υμων το αγαθον 16. me βlasfemeistho oυn υmon to agathon

16 Therefore do not let your° good thing be blasphemed;

16. Let not then your good be evil spoken of:

16. Lader derfor Eders Gode ikke blive bespottet.

16. Derföre flyr det så, att edart goda icke varder undergifvet menniskors förtal.

16. Sepärrast ärge laske omma head mitte teotada.

16. Jūsų gėris tegul nebūna akstinas piktžodžiauti.

16. Darum schaffet, daß euer Schatz nicht verlästert werde.

16. Que votre privilège ne soit donc point calomnié.

16. Que no se hable mal, pues, de vuestro bien:

16 Dat dan uw goed niet gelasterd worde.

16. Niechże tedy dobro wasze bluźnione nie będzie.

16. Ne káromoltassék azért a ti javatok.

16 Да не хулится ваше доброе.

16. Нехай же не ганить ся ваше добре.

17 sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

17 Sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

17. Sillä ei Jumalan valtakunta ole ruoka ja juoma, mutta vanhurskaus, ja rauha, ja ilo Pyhässä Hengessä.

17. Sillä ei Jumalan waldacunda ole ruoca eli juoma mutta wanhurscaus rauha ja ilo Pyhäs Henges.

17. Sille ette Jumalan waldakunda ei ole Roca eli ioma/ Mutta wanhurskaus/ ia rauha ia ilo pyhes Henges. (Sillä että Jumalan waltakunta ei ole ruoka eli juoma/ Mutta wanhurskaus/ ja rauha ja ilo Pyhässä Hengessä.)

17. Οὐ γάρ ἐστιν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ βρῶσις καὶ πόσις, ἀλλὰ δικαιοσύνη καὶ εἰρήνη καὶ χαρὰ ἐν Πνεύματι ἁγίῳ·

17. ου γαρ εστιν η βασιλεια του θεου βρωσις και ποσις αλλα δικαιοσυνη και ειρηνη και χαρα εν πνευματι αγιω 17. oυ gar estin e βasileia toυ theoυ βrosis kai posis alla dikaiosυne kai eirene kai chara en pneυmati agio

17 for* the kingdom of God is not (about) food and drink, but righteousness and peace and joy in (the) Holy Spirit.

17. For the kingdom of God is not meat and drink; but righteousness, and peace, and joy in the Holy Ghost.

17. Thi Guds Rige er ikke Mad og Drikke, men Retfærdighed og Fred og Glæde i den Hellig Aand.

17. Ty Guds rike är icke mat eller dryck, utan rättfärdighet, och frid, och fröjd i dem Helga Anda.

17. Sest Jummala riik ep olle mitte roog egga joma-aeg, waid öigus, ja rahho, ja rööm pühha Waimo sees.

17. Dievo karalystė nėra valgymas ir gėrimas, bet teisumas, ramybė ir džiaugsmas Šventojoje Dvasioje.

17. Denn das Reich Gottes ist nicht Essen und Trinken, sondern Gerechtigkeit und Friede und Freude in dem heiligen Geiste.

17. Car le royaume de Dieu ne consiste ni dans le manger, ni dans le boire, mais dans la justice, la paix, et la joie par le Saint-Esprit.

17. Porque el reino de Dios no es comida ni bebida; sino justicia, y paz, y gozo en el Espíritu Santo.

17 Want het Koninkrijk Gods is niet spijs en drank, maar rechtvaardigheid, en vrede, en blijdschap, door den Heiligen Geest.

17. Albowiem królestwo Boże nie jest pokarm ani napój, ale sprawiedliwość i pokój i radość w Duchu Świętym:

17. Mert az Isten országa nem evés, nem ivás, hanem igazság, békesség és Szent Lélek által való öröm. [12†]

17 Ибо Царствие Божие не пища и питие, но праведность и мир и радость во Святом Духе.

17. Бо царство Боже не їжа і питтє, а правда, і впокій, і радощі в Дусї сьвятім.

18 Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.

18 Joka siis tässä suhteessa palvelee Kristusta, se on Jumalalle sovelias ja ihmisille otollinen.

18. Sillä joka niissä Kristusta palvelee, hän on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.

18. Joca nijsä Christusta palwele hän on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelwollinen.

18. Joca nijsse Christusta paluele/ hen ombi Jumalan otolinen/ ia Inhimisten keluolinen. (Joka niissä Kristusta palwelee/ hän ompi Jumalan otollinen/ ja ihmisten kelwollinen.)

18. ὁ γὰρ ἐν τούτοις δουλεύων τῷ Χριστῷ εὐάρεστος τῷ Θεῷ καὶ δόκιμος τοῖς ἀνθρώποις.

18. ο γαρ εν τουτοις δουλευων τω χριστω ευαρεστος τω θεω και δοκιμος τοις ανθρωποις 18. o gar en toυtois doυleυon to christo eυarestos to theo kai dokimos tois anthropois

18 For* the one who is serving* Christ in these things is well pleasing to God and approved by men.

18. For he that in these things serveth Christ is acceptable to God, and approved of men.

18. Hvo som derudi tjener Christus, er velbehagelig for Gud og tækkelig for Menneskene.

18. Den der uti tjenar Christo, han är Gudi täck, och menniskomen bepröfvad.

18. Sest kes neis asjus KRISTUST tenib se on Jummala mele pärrast, ja kölwab innimeste melest.

18. Kas taip Kristui tarnauja, tas priimtinas Dievui ir vertas žmonių pritarimo.

18. Wer darin Christo dient, der ist Gott gefällig und den Menschen wert.

18. Celui qui sert Christ de cette manière, est agréable à Dieu, et approuvé des hommes.

18. Porque el que en esto sirve a Cristo, agrada a Dios, y es acepto a los hombres.

18 Want die Christus in deze dingen dient, is Gode welbehagelijk, en aangenaam den mensen.

18. Bo kto w tych rzeczach służy Chrystusowi, miły jest Bogu, a przyjemny ludziom.

18. Mert a ki ezekben szolgál a Krisztusnak, kedves Istennek, és az emberek előtt megpróbált.

18 Кто сим служит Христу, тот угоден Богу и достоин одобрения от людей.

18. Хто бо в сьому служить Христу, той любий Богові і шануваний між людьми.

19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.

19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä saa aikaan rauhaa ja keskinäistä rakentumista.

19. Sentähden noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä, mikä keskenämme parannukseksi tulee.

19. Sentähden noudattacam sitä cuin rauhan sopi ja sitä cuin cullengin parannuxexi tule: älä ruan tähden Jumalan työtä turmele.

19. Senteden noudattakam site quin rauhaan sopipi/ ia site quin keskenens Paranoxexi tule/ Ele roan teden Jumalan töte turmele. (Sentähden noudattakaamme sitä kuin rauhaan sopiipi/ ja sitä kuin keskenänsä parannukseksi tulee/ Älä ruoan tähden Jumalan työtä turmele.)

19. ἄρα οὖν τὰ τῆς εἰρήνης διώκωμεν καὶ τὰ τῆς οἰκοδομῆς τῆς εἰς ἀλλήλους.

19. αρα ουν τα της ειρηνης διωκωμεν και τα της οικοδομης της εις αλληλους 19. ara oυn ta tes eirenes diokomen kai ta tes oikodomes tes eis alleloυs

19 Therefore consequently*, we may pursue the things of peace, and the things from the building up of those *for one another.

19. Let us therefore follow after the things which make for peace, and things wherewith one may edify another.

19. Derfor lader os tragte efter det som tjener til Fred og indbyrdes Opbyggelse.

19. Så låt oss nu fara efter det som till frids tjenar, och det som tjenar till förbättring inbördes.

19. Sepärrast noudkem nüüd sedda takka, mis rahhuks, ja parrandusseks issekeskes tarwis tulleb.

19. Tad siekime to, kas atneša ramybę ir pasitarnauja tarpusavio ugdymui.

19. Darum laßt uns dem nachstreben, was zum Frieden dient und was zur Besserung untereinander dient.

19. Recherchons donc les choses qui tendent à la paix, et à l'édification mutuelle.

19. Sigamos pues lo que hace a la paz, y a la edificación de los unos a los otros.

19 Zo dan laat ons najagen, hetgeen tot den vrede, en hetgeen tot de stichting onder elkander dient.

19. Przetoż tedy naśladujmy tego, co należy do pokoju i do społecznego budowania.

19. Azért tehát törekedjünk azokra, a mik a békességre és az egymás épülésére valók.

19 Итак будем искать того, что служит к миру и ко взаимному назиданию.

19. Тому ж отсе побиваймось за тим, що для впокою і для збудовання спільного.

20 Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa.

20 Älä ruuan vuoksi turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö * loukkaukseksi joutuen*, se on pahaa.

20. Älä ruan tähden Jumalan työtä turmele. Kaikki tosin ovat puhtaat; vaan sille ihmiselle on se paha, joka syö omantuntonsa pahennuksen kanssa.

20. Caicki tosin owat puhtat waan ei se sille ole hywä joca syö omantundons pahennuxen cansa.

20. Caiki tosin cappalet ouat puchtaat/ Waan ei se ole henelle hyue/ ioca sööpi henen Omantu'nons pahanoxen cansa. (Kaikki tosin kappaleet owat puhtaat/ Waan ei se ole hänelle hywä/ joka syöpi hänen omantuntonsa parannuksen kanssa.)

20. μὴ ἕνεκεν βρώματος κατάλυε τὸ ἔργον τοῦ Θεοῦ. πάντα μὲν καθαρά, ἀλλὰ κακὸν τῷ ἀνθρώπῳ τῷ διὰ προσκόμματος ἐσθίοντι.

20. μη ενεκεν βρωματος καταλυε το εργον του θεου παντα μεν καθαρα αλλα κακον τω ανθρωπω τω δια προσκομματος εσθιοντι 20. me eneken βromatos katalυe to ergon toυ theoυ panta men kathara alla kakon to anthropo to dia proskommatos esthionti

20 Do not tear-down the work of God because of food. All things indeed (are) clean, but (it is) evil to the man who eats through a stumbling block.

20. For meat destroy not the work of God. All things indeed are pure; but it is evil for that man who eateth with offence.

20. Nedbryd ikke Guds Værk for Mads Skyld. Vel er Alt reent, men det er ondt for det Menneske, som æder med Anstød.

20. Förderfva icke, för mats skull, Guds verk. All ting äro väl ren; men honom är det icke godt, som äter med sitt samvets förkränkelse.

20. Ärra rikku roa pärrast Jummala teggo; keik road on kül puhtad; agga sel innimessel on se pahha, kes pahhandussega sööb.

20. Negriauk Dievo darbo dėl maisto! Nors viskas tyra, bet yra bloga žmogui, kuris valgo kitų papiktinimui.

20. Verstöre nicht um der Speise willen Gottes Werk. Es ist zwar alles rein; aber es ist nicht gut dem, der es ißt mit einem Anstoß seines Gewissens.

20. Ne détruis point l'ouvre de Dieu pour un aliment. Il est vrai que toutes choses sont pures, mais il y a du péché pour celui qui donne du scandale en mangeant.

20. No destruyas la obra de Dios por causa de la comida. Todas las cosas a la verdad son limpias; mas malo es para el hombre que come con ofensa.

20 Verbreek het werk van God niet om der spijze wil. Alle dingen zijn wel rein; maar het is kwaad den mens, die met aanstoot eet.

20. Dla pokarmu nie psuj sprawy Bożej. Wszystkoć wprawdzie jest czyste; ale złe jest człowiekowi, który je z obrażeniem.

20. Ne rontsd le az ételért az Isten munkáját. Minden tiszta ugyan, de rossz annak az embernek, a ki botránkozással eszi. [13†]

20 Ради пищи не разрушай дела Божия. Все чисто, но худо человеку, который ест на соблазн.

20. Ради їжи не руйнуй дїла Божого. Все чисте, тільки лихо чоловікові, що їсть із спотиканнєм.

21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.

21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai missä hän lankeaa tai on heikko.

21. Se on hyvä, ettet lihaa söisi etkä viinaa joisi eli jotakin, josta veljes loukkaantuu, taikka pahenee, elikkä heikoksi tulee.

21. Se on paljo parambi ettes ensingän liha söis etkä wijna jois eli jotakin josta weljes louckandu taicka pahene elickä heicoxi tule.

21. Se ombi palio parambi/ ettet sine ensingen Liha söisi/ eike wina ioisi/ eli iotaki/ iosta sinun Welies louckapi/ eli pahoitetan/ taicka heickounde. (Se ompi paljon parempi/ ettet sinä ensinkään lihaa söisi/ eikä wiinaa joisi/ eli jotakin/ josta sinun weljesi loukkaapi/ eli pahoitetaan/ taikka heikontuu.)

21. καλὸν τὸ μὴ φαγεῖν κρέα μηδὲ πιεῖν οἶνον μηδὲ ἐν ᾧ ὁ ἀδελφός σου προσκόπτει ἢ σκανδαλίζεται ἢ ἀσθενεῖ.

21. καλον το μη φαγειν κρεα μηδε πιειν οινον μηδε εν ω ο αδελφος σου προσκοπτει η σκανδαλιζεται η ασθενει 21. kalon to me fagein krea mede piein oinon mede en o o adelfos soυ proskoptei e skandalizetai e asthenei

21 (It is) good not to eat meats, nor to drink wine, nor (anything) in which your brother stumbles or is offended or is weak.

21. It is good neither to eat flesh, nor to drink wine, nor any thing whereby thy brother stumbleth, or is offended, or is made weak.

21. Det er godt ikke at æde Kjød eller at drikke Viin eller at gjøre Noget, som støder din Broder, forarger eller ængster ham.

21. Godt är dig, att du äter intet kött, eller dricker intet vin; ej heller något der din broder stöter sig på, eller förargas, eller försvagas.

21. Se on hea, et sa lihha ei sö, egga wina ei jo, egga sedda, kuhho wasto sinno wend ennast toukab, ehk pahhandab, ellik nödraks saab.

21. Gera yra nevalgyti mėsos, negerti vyno ir vengti visko, kas tavo brolį piktina, žeidžia ar silpnina.

21. Es ist besser, du essest kein Fleisch und trinkest keinen Wein und tust nichts, daran sich dein Bruder stößt oder ärgert oder schwach wird.

21. Il est convenable de ne point manger de chair, de ne point boire de vin, et de s'abstenir de tout ce qui peut faire broncher ton frère, ou le scandaliser, ou l'affaiblir.

21. Bueno es no comer carne, ni beber vino, ni nada en que tu hermano tropiece, o se ofenda, o se enflaquezca.

21 Het is goed geen vlees te eten, noch wijn te drinken, noch iets, waaraan uw broeder zich stoot, of geergerd wordt, of waarin hij zwak is.

21. Dobrać jest, nie jeść mięsa i nie pić wina, ani żadnej rzeczy, którą się brat twój obraża albo gorszy albo słabieje.

21. Jó nem enni húst és nem inni bort, sem semmit nem tenni, a miben a te atyádfia megütközik vagy megbotránkozik, vagy erőtelen. [14†]

21 Лучше не есть мяса, не пить вина и не делать ничего такого , отчего брат твой претыкается, или соблазняется, или изнемогает.

21. Добре не їсти мясива, анї пити вина, нї (такого), від чого брат твій спотикаєть ся або блазнить ся, або знемогає.

22 Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;

22 *Onko sinulla usko? Pidä se itselläsi Jumalan edessä. * Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä katsoo oikeaksi.

22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.

22. Jos sinulla on usco nijn pidä se idzesäs Jumalan edes. Autuas on joca ei tee idzellens omatundo nijsä cuin hän coettele.

22. Jos sinulle ombi vsko? Nin pidhe se itzeses Jumalan edes. Autuas ombi se ioca ei teghe itzellens Omatu'do/ nijsse iotca hen etens ottapi. (Jos sinulla ompi usko? Niin pidä se itsessäsi Jumalan edessä. Autuas ompi se joka ei tee itsellensä omatuntoa/ niissä jotka hän eteensä ottaapi.)

22. σὺ πίστιν ἔχεις; κατὰ σεαυτὸν ἔχε ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ. μακάριος ὁ μὴ κρίνων ἑαυτὸν ἐν ᾧ δοκιμάζει.

22. συ πιστιν εχεις κατα σαυτον εχε ενωπιον του θεου μακαριος ο μη κρινων εαυτον εν ω δοκιμαζει 22. sυ pistin echeis kata saυton eche enopion toυ theoυ makarios o me krinon eaυton en o dokimazei

22 Do you have faith? Have it to yourself in God’s sight! The fortunate one is not judging himself in what he is approving.

22. Hast thou faith? have it to thyself before God. Happy is he that condemneth not himself in that thing which he alloweth.

22. Du har Tro; hav den hos dig selv for Gud. Salig er den, som ikke maa dømme sig selv i det, han vælger.

22. Hafver du tron, så haf henne när dig sjelf för Gudi. Salig är den som sig intet samvet gör, om det han bepröfvar.

22. Ons sinnul usk, siis olgo se sulle ennesele Jummala ees; Önnis on se, kes isseennese peäle kohhut ei moista selle asja sees, mis ta tunneb hea ollewad.

22. Turi tikėjimą? Turėk jį sau, prieš Dievą. Laimingas tas, kuris nesmerkia savęs už tai, ką pasirenka.

22. Hast du den Glauben, so habe ihn bei dir selbst vor Gott. Selig ist, der sich selbst kein Gewissen macht in dem, was er annimmt.

22. Toi, as-tu cette foi? garde-la en toi-même devant Dieu. Heureux celui qui ne se condamne point lui-même dans ce qu'il approuve.

22. ¿Tu, tienes fé? Ténla contigo delante de Dios. Bienaventurado el que no se condena a sí mismo con lo que aprueba.

22 Hebt gij geloof? hebt dat bij uzelven voor God. Zalig is hij, die zichzelven niet oordeelt in hetgeen hij voor goed houdt.

22. Ty wiarę masz? miejże ją sam u siebie przed Bogiem. Błogosławiony, który samego siebie nie sądzi w tem, co ma za dobre.

22. Te néked hited van: tartsd meg magadban Isten előtt. Boldog, a ki nem kárhoztatja magát abban, a mit helyesel.

22 Ты имеешь веру? имей ее сам в себе, пред Богом. Блажен, кто не осуждает себя в том, что избирает.

22. Ти маєш віру? май (її) собі перед Богом. Блажен, хто не осуджує себе в тому, що похваляє.

23 mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.

23 Mutta joka epäröi, on tuomittu, jos syö, koska syöminen ei perustu uskoon. Sillä kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä.

23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti.

23. Mutta joca sijtä epäile ja cuitengin syö se on cadotettu: sillä ei hän syönyt uscosa: ja caicki cuin ei uscosta ole se on syndi.

23. Mutta ioca sen ylitze epeile/ ia quitengin sööpi/ se on cadhotettu. Sille ettei hen söönyt * Uskosta. Sille caiki mite ei Uskosta ole/ se o'bi syndi. (Mutta joka sen ylitse epäilee/ ja kuitenkin syöpi/ se on kadotettu. Sillä ettei hän syönyt uskosta. Sillä kaikki mitä ei uskosta ole/ se ompi synti.)

23. ὁ δὲ διακρινόμενος ἐὰν φάγῃ κατακέκριται, ὅτι οὐκ ἐκ πίστεως· πᾶν δὲ ὃ οὐκ ἐκ πίστεως, ἁμαρτία ἐστίν.

23. ο δε διακρινομενος εαν φαγη κατακεκριται οτι ουκ εκ πιστεως παν δε ο ουκ εκ πιστεως αμαρτια εστιν 23. o de diakrinomenos ean fage katakekritai oti oυk ek pisteos pan de o oυk ek pisteos amartia estin

23 But he who is doubting has been condemned if he eats, because (he does) not (eat) out of faith, and everything which is not from faith is sin.

23. And he that doubteth is damned if he eat, because he eateth not of faith: for whatsoever is not of faith is sin.

23. Men hvo som tvivler og dog æder han er skyldig, fordi det ikke er af Tro men alt det, som ikke er af Tro, er Synd.

23. Men den som tvifvelaktig är, äter han, så är han fördömd; ty han äter icke af tron; ty allt det icke går af trone, det är synd.

23. Agga kes kaksipiddi mötleb, kui ta sööb, se on hukkamoistetud, sest et se ei tulle ussust; agga keik, mis ussust ei tulle, se on pat.

23. O kas valgo abejodamas, tas smerktinas, nes valgo ne iš įsitikinimo. Visa, kas daroma ne iš įsitikinimo, yra nuodėmė.

23. Wer aber darüber zweifelt, und ißt doch, der ist verdammt; denn es geht nicht aus dem Glauben. Was aber nicht aus dem Glauben geht, das ist Sünde.

23. Mais celui qui doute au sujet d'un aliment, est condamné s'il en mange, parce qu'il n'agit pas avec foi; or tout ce que l'on ne fait pas avec foi, est un péché.

23. Mas el que duda, si comiere, es condenado, porque no comió con fé; y todo lo que no es de fé, es pecado.

23 Maar die twijfelt, indien hij eet, is veroordeeld, omdat hij niet uit het geloof eet. En al wat uit het geloof niet is, dat is zonde.

23. Ale kto jest wątpliwy, jeźliby jadł, potępiony jest, iż nie je z wiary; albowiem cokolwiek nie jest z wiary, grzechem jest.

23. A ki pedig kételkedik, ha eszik, kárhoztatva van, mert nem hitből eszik. A mi pedig hitből nincs, bűn az.

23 А сомневающийся, если ест, осуждается, потому что не по вере; а все, что не по вере, грех.

23. Хто ж сумнить ся, чи їсти, осудить ся, бо (їсть) не по вірі; все ж, що не по вірі, гріх.