3 luku

Vaikka juutalaisilla on se etu, että Jumalan sana on heille uskottu 1 – 8, ovat he kuitenkin, niin kuin Raamattu todistaa, kaikki niin kuin pakanatkin syyllisiä Jumalan edessä 9 – 20, mutta kumpaisetkin tulevat vanhurskaiksi uskosta Jeesuksen Kristuksen valmistaman lunastuksen kautta 21 – 26 Täten lakia ei kumota, vaan se vahvistetaan 27 – 31.

1 Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta?

1 Mikä siis on juutalaisten etu tai mikä ympärileikkauksen hyöty?

1. Mitäs siis Juudalainen on parempi? Eli mitä ympärileikkaus auttaa?

1. MIsästä Judalainen on parambi? Eli mitä ymbärinsleickaus autta? Tosin sangen paljo.

1. MIsse sis Juttalla paraspoli ombi? Eli mite se Ymberileickaus autta? (Missä siis Juuttaalla paras puoli ompi? Eli mitä se ympärileikkaus auttaa?)

1. Τί οὖν τὸ περισσὸν τοῦ Ἰουδαίου, ἢ τίς ἡ ὠφέλεια τῆς περιτομῆς;

1. τι ουν το περισσον του ιουδαιου η τις η ωφελεια της περιτομης 1. ti oυn to perisson toυ ioυdaioυ e tis e ofeleia tes peritomes

1 Therefore what (is) the supremacy of the Jew? Or what (is) the profit of circumcision?

1. What advantage then hath the Jew? or what profit is there of circumcision?

1. Hvad er da Jødernes Fortrin? eller hvad gavner Omskærelsen?

1. Hvad fördel hafva då Judarna? Eller hvad är omskärelsen nyttig?

1. Mis on siis Juda-mehhel ennam? ehk mis kasso on ümberleikamissest?

1. Koks tada pranašumas būti žydu arba kokia nauda iš apipjaustymo?

1. Was haben denn die Juden für Vorteil, oder was nützt die Beschneidung?

1. Quelle est donc la prérogative du Juif, ou quelle est l'utilité de la circoncision?

1. ¿QUÉ, pues, tiene más el Judío? ¿o cuál es el provecho de la circuncisión?

1 Welk is dan het voordeel van den Jood? Of welk is de nuttigheid der besnijdenis?

1. Czemże tedy zacniejszy Żyd? albo co za pożytek obrzezki?

1. Mi tekintetben különb hát a zsidó? vagy micsoda haszna van a körülmetélkedésnek?

1 Итак, какое преимущество быть Иудеем, или какая польза от обрезания?

1. Чим же переважує Жидовин? або яка користь з обрізання?

2 Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut.

2 Suuri kaikin tavoin. Kuitenkin ennen kaikkea se, että heille on uskottu Jumalan sanat.

2. Tosin sangen paljo. Sillä ensin on se, että heille on uskottu, mitä Jumala puhunut on.

2. Ensin että heille on uscottu mitä Jumala idze puhunut on.

2. Ja tosin/ sangen palio. Ensin/ ette heille on vskottu/ mite Jumala puhunut on. (Ja tosin/ sangen paljon. Ensin/ että heille on uskottu/ mitä Jumala puhunut on.)

2. πολὺ κατὰ πάντα τρόπον. πρῶτον μὲν γὰρ ὅτι ἐπιστεύθησαν τὰ λόγια τοῦ Θεοῦ.

2. πολυ κατα παντα τροπον πρωτον μεν γαρ οτι επιστευθησαν τα λογια του θεου 2. polυ kata panta tropon proton men gar oti episteυthesan ta logia toυ theoυ

2 Much, according to every manner! For* indeed, first, that they were entrusted (with) the oracles of God.

2. Much every way: chiefly, because that unto them were committed the oracles of God.

2. Meget i alle Maader; fornemmeligen, at Guds Ord ere dem betroede.

2. Jo, ganska mycket. Först, att dem hafver varit betrodt det Gud talat hafver.

2. Jah on paljo keikipiddi; sest se on kui se üllem assi, et Jummala sanna nende kätte on ustud.

2. Visokeriopas! Pirmiausia tas, kad jiems buvo patikėtas Dievo žodis.

2. Fürwahr sehr viel. Zum ersten: ihnen ist vertraut, was Gott geredet hat.

2. Elle est grande en toute manière, surtout en ce que les oracles de Dieu leur ont été confiés.

2. Mucho en todas maneras. Lo primero ciertamente, porque los oráculos de Dios les han sido confiados.

2 Vele in alle manier; want dit is wel het eerste, dat hun de Woorden Gods zijn toebetrouwd.

2. Wielki z każdej miary. Albowiem to najpierwsza, iż im zwierzone były wyroki Boże.

2. Minden tekintetben sok. Mindenek előtt, hogy az Isten reájok bízta az ő beszédeit. [1†]

2 Великое преимущество во всех отношениях, а наипаче в том , что имвверено слово Божие.

2. Велика на всякий спосіб: найперше бо, що їм були звірені словеса Божі.

3 Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä?

3 Miten siis on? Jos jotkut ovat olleet uskottomia, ei kai heidän uskottomuutensa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?

3. Mutta ettei muutamat niitä uskoneet, mikä siitä on? Pitäiskö heidän epäuskonsa Jumalan uskon turhaksi tekemän?

3. Mutta ettei muutamat nijtä usconet mikä sijtä on? Pidäiskö heidän epäuscons Jumalan uscon turhaxi tekemän? Pois se.

3. Mutta ettei mutomat ninen samain päle vskoneet/ mike sijte lucua ombi? Pidheiskö heiden Epeuskonsa Jumalan vskon turhaxi tekemen? (Mutta ettei muutamat niinen samain päälle uskoneet/ mikä siitä lukua ompi? Pitäisitkö heidän epäuskonsa Jumalan uskon turhaksi tekemän?)

3. τί γὰρ εἰ ἠπίστησάν τινες; μὴ ἡ ἀπιστία αὐτῶν τὴν πίστιν τοῦ Θεοῦ καταργήσει;

3. τι γαρ ει ηπιστησαν τινες μη η απιστια αυτων την πιστιν του θεου καταργησει 3. ti gar ei epistesan tines me e apistia aυton ten pistin toυ theoυ katargesei

3 For* what if some disbelieved? Their unbelief will be not doing-away-with the faith(fulness) of God, will it?

3. For what if some did not believe? shall their unbelief make the faith of God without effect?

3. Thi hvad? dersom og Nogle vare vantroe, mon deres Vantro gjøre Guds Trofasthed til Intet?

3. Hvad magt ligger derpå, att somlige af dem icke trodde? Skulle deras otro göra Guds trohet om intet?

3. Agga mis sest on, et monningad ep olle usknud? kas nende uskmatta südda peaks Jummala usko tühjaks teggema?

3. Jei kai kurie tapo netikintys,­negi jų netikėjimas panaikins Dievo ištikimybę?

3. Daß aber etliche nicht daran glauben, was liegt daran? Sollte ihr Unglaube Gottes Glauben aufheben?

3. Quoi donc? si quelques-uns n'ont pas cru, leur incrédulité anéantira-t-elle la fidélité de Dieu?

3. ¿Porque qué hay, si algunos de ellos han sido incrédulos? ¿La incredulidad de ellos habrá por eso hecho vana la fé de Dios?

3 Want wat is het, al zijn sommigen ongelovig geweest? Zal hun ongelovigheid het geloof van God te niet doen?

3. Bo cóż na tem, jeźli niektórzy nie uwierzyli? Azaż niedowiarstwo ich niszczy wiarę Bożą?

3. De hát hogy ha némelyek nem hittek? Vajjon azoknak hitetlensége nem teszi-é hiábavalóvá az Istennek hűségét? [2†]

3 Ибо что же? если некоторые и неверны были, неверность их уничтожит ли верность Божию?

3. Що бо, що не увірували деякі? Хиба невірство їх віру Божу оберне в нїщо?

4 Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija, niinkuin kirjoitettu on: "Että sinut havaittaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja että voittaisit, kun sinun kanssasi oikeutta käydään".

4 Eihän toki! Olkoon Jumala totuullinen, mutta jokainen ihminen valehtelija, niin kuin on kirjoitettu: "Jotta sinä osoittautuisit vanhurskaaksi sanoissasi ja voittaisit, kun kanssasi käydään oikeutta.”

4. Pois se! vaan paremmin, olkoon Jumala totinen, vaan jokainen ihminen valehtelia, niinkuin kirjoitettu on: ettäs olisit oikia sanoissas ja voittaisit, kuin sinä tuomitaan.

4. Waan parammin olcon Jumala totinen ja caicki ihmiset walehteliat. Nijncuin kirjoitettu on: sinun pitä totisen sanoisas oleman ja woitat cosca sinä duomitan.

4. Pois se. Waan paramin/ Olcon Jumala totinen/ Ja caiki Inhimiset Walechteliat. Ninquin kirioitettu on/ Senpäle/ ette sinun pite totisen oleman sinun sanoisas/ ia ylitzewoitat coska sine Domitan. (Pois se. Waan paremmin/ Olkoon Jumala totinen/ Ja kaikki ihmiset walehtelijat. Niinkuin kirjoitettu on/ Sen päälle/ että sinun pitää totisen oleman sinun sanoissasi/ ja ylitse woitat koska sinä tuomitaan.)

4. μὴ γένοιτο· γινέσθω δὲ ὁ Θεὸς ἀληθής, πᾶς δὲ ἄνθρωπος ψεύστης, καθὼς γέγραπται· ὅπως ἂν δικαιωθῇς ἐν τοῖς λόγοις σου καὶ νικήσῃς ἐν τῷ κρίνεσθαί σε.

4. μη γενοιτο γινεσθω δε ο θεος αληθης πας δε ανθρωπος ψευστης καθως γεγραπται οπως αν δικαιωθης εν τοις λογοις σου και νικησης εν τω κρινεσθαι σε 4. me genoito ginestho de o theos alethes pas de anthropos pseυstes kathos gegraptai opos an dikaiothes en tois logois soυ kai nikeses en to krinesthai se

4 Let it not happen! Now, let God become true, but every man a liar; just-as it has been written, ‘*That you should be made righteous in your words and may overcome (when) you are judged.’ {Psa 51:4}

4. God forbid: yea, let God be true, but every man a liar; as it is written, That thou mightest be justified in thy sayings, and mightest overcome when thou art judged.

4. Det være langt fra! Gud maa være sanddru, om endog hvert Menneske er Løgner, som skrevet er: at du maa befindes retfærdig i dine Ord og vinde, naar du dømmes.

4. Bort det. Vare heldre Gud sannfärdig, och hvar och en menniska lögnaktig; såsom skrifvet är: På det du blifver rättfärdig i din ord, och öfvervinner, när du dömes.

4. Ei paigast mitte; waid Jummal olgo tössine, agga keik innimessed wallelikkud, nenda kui kirjotud on, et sind peab öigeks moistetama sinno sannade sees , ja et sa woidad, kui sinno peäle kohhut moistetakse.

4. Jokiu būdu! Dievas išlieka teisingas, o kiekvienas žmogus­melagis, kaip parašyta: ‘‘Kad Tu būtum pripažintas teisus savo žodžiuose ir laimėtum, kai esi teisiamas’‘.

4. Das sei ferne! Es bleibe vielmehr also, daß Gott sei wahrhaftig und alle Menschen Lügner; wie geschrieben steht: "Auf daß du gerecht seist in deinen Worten und überwindest, wenn du gerichtet wirst."

4. Nullement! Mais que Dieu soit reconnu véritable, et tout homme menteur, selon qu'il est écrit: Afin que tu sois trouvé juste dans tes paroles, et que tu gagnes ta cause lorsqu'on te juge.

4. En ninguna manera; ántes, sea Dios veraz, y todo hombre mentiroso, como está escrito: Para que seas justificado en tus dichos, y venzas cuando fueres juzgado.

4 Dat zij verre. Doch God zij waarachtig, maar alle mens leugenachtig; gelijk als geschreven is: Opdat Gij gerechtvaardigd wordt in Uw woorden, en overwint, wanneer Gij oordeelt.

4. Nie daj tego Boże! I owszem niech Bóg będzie prawdziwy, a wszelki człowiek kłamcą, jako napisano: A abyś był usprawiedliwiony w mowach twoich, a żebyś zwyciężył, gdybyś sądził.

4. Távol legyen. Sőt inkább az Isten legyen igaz, minden ember [3†] pedig hazug, a mint meg van írva: Hogy igaznak ítéltessél a te beszédeidben, és [4†] győzedelmes légy, mikor vádolnak téged.

4 Никак. Бог верен, а всякий человеклжив, как написано: Ты праведен в словах Твоих и победишь в суде Твоем.

4. Нехай не буде (так). Нї, (нехай буде) Бог правдивий, усякий же чоловік омана, яко ж писано: Щоб оправдив ся Ти в словах Твоїх, і побідив, як судити меш ся.

5 Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla.

5 Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä sanomme? Ei kai Jumala ole väärä, kun osoittaa vihansa! Puhun ihmisen tavoin.

5. Jos siis meidän vääryytemme Jumalan oikeutta ylistää, mitäs me sanomme? Onko Jumala väärä, että hän siitä vihastuu? (minä puhun ihmisten tavalla.)

5. Jos sijs se nijn on että meidän wäärydem Jumalan oikeutta ylistä mitästä me sanomma? Ongo sijs Jumala wäärä että hän sijtä wihastu? ( minä puhun ihmisten tawalla ) pois se.

5. Jos sis se nin on/ Ette meiden wärys Jumalan Oikeudhen ylistepi/ miteste me sanoma? Ongo sis Jumala wäre/ ette hen sen ylitze wihastupi? (Mine puhun Inhimisten taualla) (Jos siis se niin on/ Että meidän wääryys Jumalan oikeuden ylistääpi/ Mitä täst me sanomme? Onko siis Jumala wäärä/ että hän sen ylitse wihastuupi? (Minä puhun ihmisten tawalla))

5. εἰ δὲ ἡ ἀδικία ἡμῶν Θεοῦ δικαιοσύνην συνίστησι, τί ἐροῦμεν; μὴ ἄδικος ὁ Θεὸς ὁ ἐπιφέρων τὴν ὀργήν; κατὰ ἄνθρωπον λέγω.

5. ει δε η αδικια ημων θεου δικαιοσυνην συνιστησιν τι ερουμεν μη αδικος ο θεος ο επιφερων την οργην κατα ανθρωπον λεγω 5. ei de e adikia emon theoυ dikaiosυnen sυnistesin ti eroυmen me adikos o theos o epiferon ten orgen kata anthropon lego

5 For* if our unrighteousness is establishing the righteousness of God, what will we say? The God who brings upon (us) wrath is not unrighteous, is he? (I speak according to (the manner of) man.)

5. But if our unrighteousness commend the righteousness of God, what shall we say? Is God unrighteous who taketh vengeance? (I speak as a man)

5. Men dersom vor Uretfærdighed beviser Guds Retfærdighed, hvad skulle vi da sige? mon Gud være uretfærdig, idet han fører Vreden over os? (Jeg taler efter menneskelig Viis).

5. Är det nu så, att vår orättfärdighet prisar Guds rättfärdighet; hvad vilje vi säga? Är då Gud orättfärdig, som vredgas deröfver? Jag talar efter menniskosätt.

5. Agga kui meie üllekohhus Jummala öigust wälja näitab, mis peame meie ütlema? ons Jummal üllekohtune, kui ta meie peäle wihha sadab? (ma rägin innimesse wisil.)

5. Jei mūsų neteisumas iškelia Dievo teisumą,­ką gi sakysime? Gal Dievas neteisus, rūsčiai bausdamas? Kalbu, kaip žmonėms įprasta.

5. Ist's aber also, daß unsere Ungerechtigkeit Gottes Gerechtigkeit preist, was wollen wir sagen? Ist denn Gott auch ungerecht, wenn er darüber zürnt? (Ich rede also auf Menschenweise.)

5. Mais si notre injustice établit la justice de Dieu, que dirons-nous? Dieu n'est-il pas injuste quand il punit? (Je parle comme les hommes.)

5. Mas si nuestra iniquidad encarece la justicia de Dios, ¿qué diremos? ¿Será por eso injusto Dios que da castigo? (hablo como hombre.)

5 Indien nu onze ongerechtigheid Gods gerechtigheid bevestigt, wat zullen wij zeggen? Is God onrechtvaardig, als Hij toorn over ons brengt? (Ik spreek naar den mens.)

5. Jeźli tedy niesprawiedliwość nasza Bożą sprawiedliwość zaleca, cóż rzeczemy? Azaż niesprawiedliwy jest Bóg, który gniew przywodzi? (Po ludzku mówię.)

5. Ha pedig a mi igazságtalanságunk az Istennek igazságát mutatja meg, mit mondjunk? Vajjon igazságtalan-é az Isten, hogy minket büntet? Emberi módon szólok. [5†]

5 Если же наша неправда открывает правду Божию, то чтоскажем? не будет ли Бог несправедлив, когда изъявляет гнев?(говорю по человеческому рассуждению ).

5. Коли ж неправда наша Божу правду викликає, що скажемо? Хиба неправеден Бог, що посилає кару? (яко чоловік глаголю.)

6 Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman?

6 Eihän toki! Kuinka sitten Jumala tuomitsisi maailman?

6. Pois se! kuinka Jumala sitte taitais maailmaa tuomita?

6. Cuinga Jumala sijtte taidais mailma duomita?

6. Pois se/ Quinga sis Jumala taidhais Mailman Domita? (Pois se/ Kuinka siis Jumala taitaisi maailman tuomita?)

6. μὴ γένοιτο· ἐπεὶ πῶς κρινεῖ ὁ Θεὸς τὸν κόσμον;

6. μη γενοιτο επει πως κρινει ο θεος τον κοσμον 6. me genoito epei pos krinei o theos ton kosmon

6 Let it not happen! Otherwise how will God judge the world?

6. God forbid: for then how shall God judge the world?

6. Det være langt fra! Hvorledes kunde Gud da dømme Verden?

6. Bort det; ty huru kunde Gud då döma verldena?

6. Ei mitte; kuida Jummal muido ma-ilma peäle woib kohhut moista?

6. Jokiu būdu! Kaip tada Dievas galėtų teisti pasaulį?

6. Das sei ferne! Wie könnte sonst Gott die Welt richten?

6. Nullement! Si cela était, comment Dieu jugerait-il le monde?

6. En ninguna manera: de otro modo, ¿cómo juzgaría Dios el mundo?

6 Dat zij verre, anderszins hoe zal God de wereld oordelen?

6. Nie daj tego Boże! albowiem jakożby Bóg sądził świat?

6. Távol legyen! Mert akkor mi módon ítéli meg az Isten a világot? [6†]

6 Никак. Ибо иначе как Богу судить мир?

6. Нехай не буде (так). Як же бо мав би Бог судити сьвіт?

7 Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan?

7 Sillä jos Jumalan totuus minun valheeni vuoksi on tullut ylenpalttiseksi Hänen kirkkaudekseen, miksi minutkin vielä syntisenä tuomitaan?

7. Sillä jos Jumalan totuus minun valheeni kautta kunniallisemmaksi tulis, hänen ylistykseksensä, minkätahden pitäis vielä sitte minä niinkuin syntinen tuomittaman?

7. Sillä jos Jumalan totuus minun walheni cautta cunnialisemmaxi tulis hänen ylistyxexens mingätähden minun pidäis wielä sijtte nijncuin syndinen duomittaman?

7. Sille ios Jumalan Totuus minun Waleheni cautta cunnialisemaxi tulis/ henen ylistoxexi/ Mingetedhen mine pidheis wiele sijte ninquin Syndinen Domittaman? (Sillä jos Jumalan totuus minun walheeni kautta kunniallisemmaksi tulisi/ hänen ylistykseksi/ Minkä tähden minä pitäisi wielä siitä niinkuin sydämen tuomittaman?)

7. εἰ γὰρ ἡ ἀλήθεια τοῦ Θεοῦ ἐν τῷ ἐμῷ ψεύσματι ἐπερίσσευσεν εἰς τὴν δόξαν αὐτοῦ, τί ἔτι κἀγὼ ὡς ἁμαρτωλὸς κρίνομαι;

7. ει γαρ η αληθεια του θεου εν τω εμω ψευσματι επερισσευσεν εις την δοξαν αυτου τι ετι καγω ως αμαρτωλος κρινομαι 7. ei gar e aletheia toυ theoυ en to emo pseυsmati eperisseυsen eis ten doksan aυtoυ ti eti kago os amartolos krinomai

7 For* if the truth of God in my lie abounded to his glory, why am I also still being judged like a sinner?

7. For if the truth of God hath more abounded through my lie unto his glory; why yet am I also judged as a sinner?

7. Thi dersom Guds Sandhed har viist sig ydermere til hans Ære formedelst min Troløshed, hvi dømmes jeg da endnu som en Synder?

7. Ty om Guds sanning vorde yppare af mine lögn, honom till pris, hvi skulle jag då ännu dömas som en syndare?

7. Sest kui Jummala tödde minno walle läbbi on üllemaks läinud temma auuks, mis siis weel minno kui ühhe pattuse peäle kohhut moistetakse?

7. Bet jeigu Dievo tiesa per mano melagystę tik dar labiau iškilo Jo šlovei, tai kam dar teisti mane kaip nusidėjėlį?

7. Denn so die Wahrheit Gottes durch meine Lüge herrlicher wird zu seinem Preis, warum sollte ich denn noch als Sünder gerichtet werden

7. Et si la vérité de Dieu éclate davantage, à sa gloire, par mon infidélité, pourquoi suis-je encore condamné comme pécheur?

7. Porque si la verdad de Dios con mi mentira creció a gloria suya, ¿por qué aun también soy yo juzgado como pecador?

7 Want indien de waarheid Gods door mijn leugen overvloediger is geworden, tot Zijn heerlijkheid, wat word ik ook nog als een zondaar geoordeeld?

7. Bo jeźli prawda Boża przez moje kłamstwo obfitowała ku chwale jego, czemuż jeszcze i ja bywam sądzony jako grzesznik?

7. Mert ha az Istennek igazsága az én hazugságom által öregbült az ő dicsőségére, miért kárhoztattatom még én is, mint bűnös?

7 Ибо, если верность Божия возвышается моею неверностьюк славе Божией, за что еще меня же судить,как грешника?

7. Коли бо істина Божа через мою оману ще побагатшала на славу Його, чого ж іще й менї, яко грішникові, осудженим бути?

8 Ja miksi emme tekisi, niinkuin herjaten syyttävät meidän tekevän ja niinkuin muutamat väittävät meidän sanovan: "Tehkäämme pahaa, että siitä hyvää tulisi"? Niiden tuomio on oikea.

8 Emmekö toimisi niin kuin meistä herjaten puhutaan ja niin kuin jotkut sanovat meidän lausuvan: "Tehkäämme pahaa, jotta siitä hyvää tulisi"? Niitten tuomio on oikea.

8. Ja ei, (niinkuin meitä pilkataan ja niinkuin muutamat puhuvat meidän sanovan,) että meidän pitäis tekemän pahaa, että siitä hyvää tulis? Joiden kadotus on oikia.

8. Ja ei parammin tehdä (nijncuin meitä häwäistän ja muutamat puhuwat meidän sanowan ) tehkämme paha että sijtä hywä tulis. Joiden cadotus on päänäns oikia.

8. Ja ei paramin nin tehdhä (ninquin me laitetanma/ ia quin mutomat puhuuat/ ette me sanoma) Techkemme paha/ ette sijte hyue tulis. Joinenga cadhotus ombi ratki oikia. (Ja ei paremmin niin tehdä (niinkuin me laitetamme/ ja kuin muutamat puhuwat/ että me sanomme) Tehkäämme pahaa/ että siitä hywä tulisi. Joinenka kadotus ompi ratki oikea.)

8. καὶ μὴ καθὼς βλασφημούμεθα καὶ καθώς φασί τινες ἡμᾶς λέγειν ὅτι ποιήσωμεν τὰ κακὰ ἵνα ἔλθῃ τὰ ἀγαθά; ὧν τὸ κρῖμα ἔνδικόν ἐστι.

8. και μη καθως βλασφημουμεθα και καθως φασιν τινες ημας λεγειν οτι ποιησωμεν τα κακα ινα ελθη τα αγαθα ων το κριμα ενδικον εστιν 8. kai me kathos βlasfemoυmetha kai kathos fasin tines emas legein oti poiesomen ta kaka ina elthe ta agatha on to krima endikon estin

8 And (why) not (say): Let us do evil things, in order that good things should come (just-as we are blasphemed and just-as some say (that) we speak)? Whose condemnation is just!

8. And not rather, (as we be slanderously reported, and as some affirm that we say,) Let us do evil, that good may come? whose damnation is just.

8. Og hvorfor skulle vi da ikke, (som man bespotteligen siger om os, og som Nogle foregive, at vi lære), gjøre Ondt, at der kan komme Godt af? Saadannes Fordømmelse er retfærdig.

8. Och icke heldre göra, såsom vi vardom försmädde, och som någre säga, att vi skole säga: Låt oss göra ondt, på det der kommer godt af; hvilkas fördömelse är all rätt.

8. Ja eks meie ei peaks mitte enneminne nenda teggema (kui meid teotakse, ja kui monned räkiwad, et meie peame ütlema:) tehkem kurja, et hea sest woiks tulla, kelle nuhtlus öigusse järrel on.

8. Tai gal ‘‘darykime bloga, kad išeitų gera’‘,­kaip esame šmeižiami ir kaip kai kurie sako mus skelbiant? Tokie pasmerkti vertai.

8. und nicht vielmehr also tun, wie wir gelästert werden und wie etliche sprechen, daß wir sagen: "Lasset uns Übles tun, auf das Gutes daraus komme"? welcher Verdammnis ist ganz recht.

8. Et que ne faisons-nous du mal, afin qu'il en arrive du bien, comme quelques-uns, qui nous calomnient, assurent que nous le disons? La condamnation de ces gens est juste.

8. Y no, (como somos infamados, y como algunos aseguran, que nosotros decimos,) ¿Hagamos males para que vengan bienes? la condenación de los cuales es justa.

8 En zeggen wij niet liever (gelijk wij gelasterd worden, en gelijk sommigen zeggen, dat wij zeggen): Laat ons het kwade doen, opdat het goede daaruit kome? Welker verdoemenis rechtvaardig is.

8. A nie raczej tak mówimy: (jako nas szkalują i jako niektórzy udawają, żebyśmy mówili:) Będziemy czynić złe rzeczy, aby przyszły dobre? Których potępienie jest sprawiedliwe.

8. Sőt inkább ne cselekedjük-é a rosszat, hogy abból jó származzék? — a mint minket rágalmaznak, és a mint némelyek mondogatják, hogy mi így beszélünk, a kiknek kárhoztatása igazságos.

8 И не делать ли нам зло, чтобы вышло добро, как некоторые злословят нас и говорят, будто мы так учим? Праведен суд на таковых.

8. А не (так тому бути), як нас хулять, і як говорять деякі, нїби ми кажемо, що нумо робити лихе, щоб прийшло добре? Праведний суд на таких.

9 Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,

9 Kuinka siis on? Olemmeko paremmat? Emme lainkaan. Sillä olemme juuri esittäneet syytöksen, että kaikki, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, ovat synnin alaisina,

9. Mitäs siis? Olemmeko me paremmat kuin he? Emme ensinkään; sillä me olemme ennen osoittaneet, että sekä Juudalaiset ja Grekiläiset ovat kaikki synnin alla,

9. MItästä me nyt sijhen sanomma? Olemmaco me parammat cuin he? Emme ensingän: sillä me olemma ennen osottanet että sekä Judalaiset ja Grekit owat caicki synnin alla.

9. Miteste me nyt sihe' sanoma. Ongo sis meille parambipoli quin heille? Ei ensingen. Sille me olema enne' osottaneet/ Ette seke Juttat ia Grekit/ caiki ouat Synnin alla/ (Mitäs tästä me nyt siihen sanomme. Onko siis meille parempi puoli kuin heille? Ei ensinkään. Sillä me olemme ennen osoittaneet/ Että sekä Juuttaat ja Krekit/ kaikki owat synnin alla/)

9. Τί οὖν; προεχόμεθα; οὐ πάντως· προῃτιασάμεθα γὰρ Ἰουδαίους τε καὶ Ἕλληνας πάντας ὑφ’ ἁμαρτίαν εἶναι,

9. τι ουν προεχομεθα ου παντως προητιασαμεθα γαρ ιουδαιους τε και ελληνας παντας υφ αμαρτιαν ειναι 9. ti oυn proechometha oυ pantos proetiasametha gar ioυdaioυs te kai ellenas pantas υf amartian einai

9 Therefore what? Are we, (Jews) special? Certainly not; for* we accused beforehand, both Jews and Greeks, (that) they are all under sin;

9. What then? are we better than they? No, in no wise: for we have before proved both Jews and Gentiles, that they are all under sin;

9. Hvad da? have vi Noget forud? Aldeles Intet; thi vi have forhen beviist, at baade Jøder og Græker ere alle under Synd,

9. Huru är då derom? Hafve vi någon fördel för dem? Allsingen. Ty vi hafve det nu bevisat, att både Judar och Greker äro alle under synd;

9. Mis siis? kas meie olleme parremad? ei paigastki; sest meie olleme enne selgeste töeks teinud, et ni hästi keik Juda- kui Kreka-rahwas patto al on.

9. Tai ką gi? Ar mes turime pirmenybę? Visai ne! Juk jau įrodėme, kad žydai ir pagonys­visi yra nuodėmės valdžioje,

9. Was sagen wir denn nun? Haben wir einen Vorteil? Gar keinen. Denn wir haben droben bewiesen, daß beide, Juden und Griechen, alle unter der Sünde sind,

9. Et quoi? sommes-nous donc plus excellents? Nullement; car nous avons déjà fait voir que tous, Juifs et Grecs, sont assujettis au péché,

9. ¿Pues qué? ¿Somos nosotros mejores que ellos? En ninguna manera; porque ya hemos acusado a Judíos y a Gentiles, que todos están debajo de pecado,

9 Wat dan? Zijn wij uitnemender? Ganselijk niet; want wij hebben te voren beschuldigd beiden Joden en Grieken, dat zij allen onder de zonde zijn;

9. Cóż tedy? Mamyż nad nie? Żadnym sposobem; gdyżeśmy przedtem dowiedli, że Żydowie i Grekowie, wszyscy są pod grzechem,

9. Micsoda tehát? Különbek vagyunk-é? Semmiképen nem. Mert az elébb megmutattuk nyilván, hogy zsidók és görögök mindnyájan bűn alatt vannak; [7†]

9 Итак, что же? имеем ли мы преимущество? Нисколько. Ибо мы уже доказали, что как Иудеи, так и Еллины, все под грехом,

9. Що ж? ми луччі? Нїяк (не луччі); попереду бо укорили ми й Жидів і Греків, що вони всї під гріхом,

10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,

10 niin kuin on kirjoitettu: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoaakaan,

10. Niinkuin kirjoitettu on: ei ole kenkään vanhurskas, ei yksikään;

10. Nijncuin kirjoitettu on: Ei ole kengän wanhurscas ei yxikän.

10. Ninquin kirioitettu on/ Eike'gen ole wa'hurskas/ ei tosin yxike'. (Niinkuin kirjoitettu on/ Ei kenkään ole wanhurskas/ ei tosin yksikään.)

10. καθὼς γέγραπται ὅτι οὐκ ἔστι δίκαιος οὐδὲ εἷς,

10. καθως γεγραπται οτι ουκ εστιν δικαιος ουδε εις 10. kathos gegraptai oti oυk estin dikaios oυde eis

10 just-as it has been written, ‘There is none righteous, not even one.

10. As it is written, There is none righteous, no, not one:

10. som skrevet staaer: der er Ingen retfærdig, end ikke Een;

10. Som skrifvet står: Den är icke till som rättfärdig är; icke en.

10. Nenda kui kirjotud on: ei olle, kes öige on, ei ühteainustki.

10. kaip parašyta: ‘‘Nėra teisaus, nėra nė vieno.

10. wie denn geschrieben steht: "Da ist nicht, der gerecht sei, auch nicht einer.

10. Selon qu'il est écrit: Il n'y a point de juste, non pas même un seul.

10. Como está escrito: No hay justo, ni aun solo uno:

10 Gelijk geschreven is: Er is niemand rechtvaardig, ook niet een;

10. Jako napisano: Nie masz sprawiedliwego ani jednego;

10. A mint meg van írva, hogy nincsen csak egy igaz is; [8†]

10 как написано: нет праведного ни одного;

10. яко ж писано: що нема праведного нїкого,

11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;

11 ei ole ymmärtävää, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.

11. Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.

11. Ei ole yhtäkän ymmärtäwäistä ei edzi kengän Jumalata.

11. Eikengen ole ioca ymmerttä/ Eikenge' ole/ ioca Jumalata etzipi. (Ei kenkään ole joka ymmärtää/ Ei kenkään ole/ joka Jumalata etsiipi.)

11. οὐκ ἔστιν ὁ συνιῶν, οὐκ ἔστιν ὁ ἐκζητῶν τὸν Θεόν·

11. ουκ εστιν ο συνιων ουκ εστιν ο εκζητων τον θεον 11. oυk estin o sυnion oυk estin o ekzeton ton theon

11 No one is understanding. No one is seeking out God.

11. There is none that understandeth, there is none that seeketh after God.

11. der er Ingen forstandig, der er Ingen, som søger efter Gud;

11. Ingen är ock den som förståndig är; ingen är som aktar Gud.

11. Ep olle sedda, kes moistab: polle sedda, kes Jummalat öiete otsib.

11. Nėra išmanančio, nėra kas Dievo ieškotų.

11. Da ist nicht, der verständig sei; da ist nicht, der nach Gott frage.

11. Il n'y a personne qui ait de l'intelligence; il n'y en a point qui cherche Dieu.

11. No hay quien entienda, no hay quien busque a Dios.

11 Er is niemand, die verstandig is, er is niemand, die God zoekt.

11. Nie masz rozumnego i nie masz, kto by szukał Boga.

11. Nincs, a ki megértse, nincs, a ki keresse az Istent.

11 нет разумевающего; никто не ищет Бога;

11. нема, хто розумів би, нема, хто шукав би Бога,

12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

12 Kaikki ovat poikenneet pois, yhdessä käyneet kelvottomiksi. Ei ole sitä, joka harjoittaa hyvää, ei ole yhtä ainoaa.

12. Kaikki ovat poikenneet pois ja ynnä kelvottomaksi tulleet: ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään.

12. Caicki owat poikennet ja caicki owat kelwottomaxi tullet. Ei ole yhtän joca hywä teke ei yhtäkän.

12. Caiki he ouat poikennehet/ ia caiki ynne ouat keluottomaxi tulleet. Ei yxiken ole quin hyue teke/ ei ychtengen saacka. (Kaikki he owat poikenneet/ ja kaikki ynnä owat kelwottomaksi tulleet. Ei yksikään ole kuin hywää tekee/ ei yhtäkään saakka.)

12. πάντες ἐξέκλιναν, ἅμα ἠχρειώθησαν· οὐκ ἔστι ποιῶν χρηστότητα, οὐκ ἔστιν ἕως ἑνός.

12. παντες εξεκλιναν αμα ηχρειωθησαν ουκ εστιν ποιων χρηστοτητα ουκ εστιν εως ενος 12. pantes ekseklinan ama echreiothesan oυk estin poion chrestoteta oυk estin eos enos

12 They all shunned (God). They were becoming-useless at the same time. No one is practicing kindness; no one is insofar as (even) one.’ {Psa 14:1-3 & 53:1-3}

12. They are all gone out of the way, they are together become unprofitable; there is none that doeth good, no, not one.

12. alle ere afvegne; de ere tilsammen blevne uduelige, der er Inten, som gjør Godt, der er end ikke Een.

12. Alle hafva afvikit; allesamman äro onyttige vordne; ingen är som godt gör; icke till en.

12. Nemmad on keik körwale läinud, nem̃ad on ühtlase kolwatumaks sanud, ei olle sedda, kes head teeb, ei olle ühteainustki.

12. Visi paklydo ir tapo netikusiais; nėra kas darytų gera, nėra nė vieno!

12. Sie sind alle abgewichen und allesamt untüchtig geworden. Da ist nicht, der Gutes tue, auch nicht einer.

12. Tous se sont égarés, et se sont tous ensemble corrompus; il n'y en a point qui fasse le bien, non pas même un seul.

12. Todos se apartaron del camino de la justicia, a una se han hecho inútiles: no hay quien haga lo bueno, no hay ni aun uno solo.

12 Allen zijn zij afgeweken, te zamen zijn zij onnut geworden; er is niemand, die goed doet, er is ook niet tot een toe.

12. Wszyscy się odchylili, wespół się stali nieużytecznymi, nie masz kto by czynił dobre, nie masz aż do jednego.

12. Mindnyájan elhajlottak, egyetemben haszontalanokká lettek; nincs, a ki jót cselekedjék, nincsen csak egy is.

12 все совратились с пути, до одного негодны; нет делающего добро, нет ни одного.

12. всї відхилились, вкупі нїкчемні стали; нема, хто робив би добро, нема аж до одного.

13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;

13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta. Kielellään he pettävät. Kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla.

13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkky on heidän huultensa alla,

13. Heidän curckuns on awojoin hauta heidän kielilläns he pettäwät.

13. Heiden Curckuns ombi yxi auoion Hautta/ heiden Kiellense ca'sa he petoxe' tekeuet/ (Heidän kurkkunsa ompi yksi awoin hauta/ heidän kielensä kanssa he petoksen tekewät/)

13. τάφος ἀνεῳγμένος ὁ λάρυγξ αὐτῶν, ταῖς γλώσσαις αὐτῶν ἐδολιοῦσαν, ἰὸς ἀσπίδων ὑπὸ τὰ χείλη αὐτῶν·

13. ταφος ανεωγμενος ο λαρυγξ αυτων ταις γλωσσαις αυτων εδολιουσαν ιος ασπιδων υπο τα χειλη αυτων 13. tafos aneogmenos o larυgks aυton tais glossais aυton edolioυsan ios aspidon υpo ta cheile aυton

13 ‘Their throat has been an opened burial chamber; they were treacherous with their tongues.’ {Psa 5:9} ‘The poison of asps (is) under their lips.’ {Psa 140:3}

13. Their throat is an open sepulchre; with their tongues they have used deceit; the poison of asps is under their lips:

13. En aabnet Grav er deres Strube; med deres Tunger besvige de; Øglers Forgift er underderes Læber;

13. Deras strupe är en öppen graf; deras tungor bruka de till svek; huggormaetter under deras läppar.

13. Nende kurk on üks lahti haud, omma keeltega räkiwad nemmad kawwalust; wihhasematte maddude kihwt on nende mokkade al.

13. Jų gerklė­atviras kapas; savo liežuviais klastas jie raizgė, gyvačių nuodai jų lūpose.

13. Ihr Schlund ist ein offenes Grab; mit ihren Zungen handeln sie trüglich. Otterngift ist unter den Lippen;

13. Leur gosier est un sépulcre ouvert; ils se sont servis de leurs langues pour tromper; il y a un venin d'aspic sous leurs lèvres.

13. Sepulcro abierto es su garganta: con sus lenguas tratan engañosámente: veneno de áspides está debajo de sus labios:

13 Hun keel is een geopend graf; met hun tongen plegen zij bedrog; slangenvenijn is onder hun lippen.

13. Grobem otworzonym jest gardło ich, językami swemi zdradzali, jad żmiji pod wargami ich.

13. Nyitott sír az ő torkuk; nyelvökkel álnokságot szólnak; áspis kígyó mérge van ajkaik alatt. [9†]

13 Гортань их – открытый гроб; языком своим обманывают; яд аспидов на губах их.

13. Гріб відчинений горло їх, язиками своїми підводили; отрута гадюча під губами їх;

14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.

14 Heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.

14. Joiden suu on täynnänsä kirousta ja haikeutta.

14. Heidän huuldens alla on kykärmen wiha heidän suuns on täynäns kirousta ja haikeutta.

14. Kykermen wiha o'bi heiden Hwllens alla/ Heiden suunsa ombi teunens kiromista ia haikeutta. (Kyykäärmeen wiha ompi heidän huullensa alla/ Heidän suunsa ompi täynnänsä kiroamista ja haikeutta)

14. ὧν τὸ στόμα ἀρᾶς καὶ πικρίας γέμει·

14. ων το στομα αρας και πικριας γεμει 14. on to stoma aras kai pikrias gemei

14 ‘Whose mouth is full of evil-cursing and bitterness.’ {Psa 10:7?}

14. Whose mouth is full of cursing and bitterness:

14. deres Mund er fuld af Forbandelser og Beeskhed;

14. Deras mun är full med bannor och bitterhet;

14. Nende su on täis sajatamist, ja kibbedaid sanno.

14. Jų burna pilna keiksmų ir kartumo,

14. ihr Mund ist voll Fluchens und Bitterkeit.

14. Leur bouche est pleine de malédiction et d'amertume.

14. Cuya boca está llena de maledicencia, y de amargura:

14 Welker mond vol is van vervloeking en bitterheid;

14. Których usta napełnione są przeklinania i gorzkości;

14. Szájok [10†] telve átkozódással és keserűséggel.

14 Уста их полны злословия и горечи.

14. котрих уста клятьби і гіркости повні;

15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,

15 Heidän jalkansa ovat nopeat verta vuodattamaan.

15. Heidän jalkansa ovat nopiat verta vuodattamaan.

15. Heidän jalcans owat nopiat werta wuodattaman.

15. Heiden Jalgansa ouat nopiat werta wloswodhattaman/ (Heidän jalkansa owat nopeat werta ulos wuodattaman/)

15. ὀξεῖς οἱ πόδες αὐτῶν ἐκχέαι αἷμα,

15. οξεις οι ποδες αυτων εκχεαι αιμα 15. okseis oi podes aυton ekcheai aima

15 ‘Their feet (are) swift to shed blood;

15. Their feet are swift to shed blood:

15. deres Fødder ere snare til at udøse Blod.

15. Deras fötter snare till att utgjuta blod;

15. Nende jallad on nobbedad werd ärrawallama.

15. jų kojos eiklios kraujo pralieti,

15. Ihre Füße sind eilend, Blut zu vergießen;

15. Ils ont les pieds légers pour répandre le sang.

15. Sus piés son ligeros para derramar sangre:

15 Hun voeten zijn snel om bloed te vergieten;

15. Nogi ich prędkie są ku wylewaniu krwi;

15. Lábaik gyorsak a vérontásra. [11†]

15 Ноги их быстры на пролитие крови;

15. скорі ноги їх проливати кров;

16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,

16 Hävitys ja kurjuus on heidän teillään,

16. Heidän teissänsä on sula tuska ja sydämen kipu.

16. Heidan teisäns on sula tusca ja sydämen kipu.

16. heiden teisens ombi sula tuska ia sydhemenkipu/ (heidän teissäns ompi sula tuska ja sydämen kipu/)

16. σύντριμμα καὶ ταλαιπωρία ἐν ταῖς ὁδοῖς αὐτῶν,

16. συντριμμα και ταλαιπωρια εν ταις οδοις αυτων 16. sυntrimma kai talaiporia en tais odois aυton

16 downfall and miseries (are) in their ways;

16. Destruction and misery are in their ways:

16. Der er Fordærvelse og Elendighed i deres Veie,

16. Förtryckelse och vedermöda i deras vägar;

16. Ahhastaminne ja waewaminne on nende tede peäl.

16. jų keliuose griuvimas ir vargas.

16. auf ihren Wegen ist eitel Schaden und Herzeleid,

16. La désolation et la ruine sont dans leurs voies.

16. Quebrantamiento y desventura hay en sus caminos:

16 Vernieling en ellendigheid is in hun wegen;

16. Skruszenie z biedą w drogach ich,

16. Útjaikon romlás és nyomorúság van.

16 разрушение и пагуба на путях их;

16. руїна та злиднї на дорогах їх,

17 ja rauhan tietä he eivät tunne.

17 eivätkä he tunne rauhan tietä.

17. Ja ei he rauhan tietä tunteneet.

17. Ei he rauhan tietä tundenet:

17. eiuet he rauhan tiete tundeneet/ (eiwät he rauhan tietä tunteneet/)

17. καὶ ὁδὸν εἰρήνης οὐκ ἔγνωσαν.

17. και οδον ειρηνης ουκ εγνωσαν 17. kai odon eirenes oυk egnosan

17 and they did not know (the) way of peace.’ {Isa 59:7,8}

17. And the way of peace have they not known:

17. og Fredens Vei have de ikke kjendt.

17. Och fridsens väg veta de icke.

17. Ja rahho teed ep olle nemmad tunnud.

17. Jie nepažino taikos kelio,

17. und den Weg des Friedens wissen sie nicht.

17. Ils n'ont point connu le chemin de la paix.

17. Y el camino de paz no conocieron:

17 En den weg des vredes hebben zij niet gekend.

17. A drogi pokoju nie poznali;

17. És a békességnek útját nem ismerik.

17 они не знают пути мира.

17. а дороги мирної не пізнали.

18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."

18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."

18. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä.

18. Ei ole Jumalan pelco heidän silmäins edes.

18. Ei ole Jumalan pelco heiden silmeins edhesse. (Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä.)

18. οὐκ ἔστι φόβος Θεοῦ ἀπέναντι τῶν ὀφθαλμῶν αὐτῶν.

18. ουκ εστιν φοβος θεου απεναντι των οφθαλμων αυτων 18. oυk estin foβos theoυ apenanti ton ofthalmon aυton

18 ‘There is no fear of God in front of their eyes.’ {Psa 36:1}

18. There is no fear of God before their eyes.

18. Der er ikke Gudsfrygt for deres Øine.

18. Guds räddhåge är icke för deras ögon.

18. Ei olle Jum̃ala kartust nende silmade ees.

18. ir prieš jų akis nestovi Dievo baimė’‘.

18. Es ist keine Furcht Gottes vor ihren Augen."

18. La crainte de Dieu n'est point devant leurs yeux.

18. No hay temor de Dios delante de sus ojos.

18 Er is geen vreze Gods voor hun ogen.

18. Nie masz bojaźni Bożej przed oczami ich.

18. Nincs isteni félelem az ő szemök előtt. [12†]

18 Нет страха Божия перед глазами их.

18. Нема страху Божого перед очима їх.

19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;

19 Mutta tiedämme, että kaiken mitä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, jotta jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä,

19. Mutta sen me tiedämme, että kaikki, mitä laki sanoo, sen hän sanoo niille, jotka lain alla ovat: että jokainen suu pitää tukittaman ja kaiken maailman pitää Jumalan edessä vikapää oleman,

19. Mutta sen me tiedämme että caicki cuin Laki sano sen hän sano nijlle jotca Lain alla owat että jocainen suu pitä tukittaman ja caiken mailman pitä Jumalan edes wicapään oleman:

19. Mutta sen me tiedhemme/ ette caiki se quin Laki sanopi/ sen hen sano nijlle iotca Lain alla ouat/ Senpäle/ ette iocainen Suu pite tukittaman/ ia caiken Mailman pite Jumalan edes Vicapään oleman/ (Mutta sen me tiedämme/ että kaikki se kuin laki sanoopi/ sen hän sanoo niille jotka lain alla owat/ Sen päälle/ että jokainen suu pitää tukittaman/ ja kaiken maailman pitää Jumalan edessä wikapään oleman/)

19. Οἴδαμεν δὲ ὅτι ὅσα ὁ νόμος λέγει τοῖς ἐν τῷ νόμῳ λαλεῖ, ἵνα πᾶν στόμα φραγῇ καὶ ὑπόδικος γένηται πᾶς ὁ κόσμος τῷ Θεῷ,

19. οιδαμεν δε οτι οσα ο νομος λεγει τοις εν τω νομω λαλει ινα παν στομα φραγη και υποδικος γενηται πας ο κοσμος τω θεω 19. oidamen de oti osa o nomos legei tois en to nomo lalei ina pan stoma frage kai υpodikos genetai pas o kosmos to theo

19 Now we know how-much, as many things as the law says, it is speaking to those in the law; in order that every mouth may be sealed and all the world may become under the sentence of God;

19. Now we know that what things soever the law saith, it saith to them who are under the law: that every mouth may be stopped, and all the world may become guilty before God.

19. Men vi vide, at hvadsomhelst Loven siger, siger den til dem, som ere under Loven, saa at hver Mund skal tilstoppes og al Verden være skyldig for Gud.

19. Så vete vi, att allt det lagen säger, det säger hon till dem som under lagen äro; att hvar och en mun skall tillstoppas, och all verlden skall för Gudi brottslig varda;

19. Agga meie teame, et, mis ial käsk ütleb, sedda rägib se neile, kes kässo al on, et igga su peab sama kinni sulgetud, ja keik ma-ilm piddi Jummala ees sü-allune ollema.

19. Mes gi žinome, kad, ką besakytų įstatymas, jis kalba tiems, kurie yra įstatymo valdžioje, kad visos burnos užsičiauptų ir visas pasaulis pasirodytų kaltas prieš Dievą,

19. Wir wissen aber, daß, was das Gesetz sagt, das sagt es denen, die unter dem Gesetz sind, auf daß aller Mund verstopft werde und alle Welt Gott schuldig sei;

19. Or, nous savons que tout ce que la loi dit, elle le dit à ceux qui sont sous la loi, afin que toute bouche soit fermée, et que tout le monde soit reconnu coupable devant Dieu.

19. Empero ya sabemos, que todo lo que la ley dice, a los que están bajo la ley lo dice; para que toda boca se tape, y que todo el mundo se tenga por reo delante de Dios:

19 Wij weten nu, dat al wat de wet zegt, zij dat spreekt tot degenen, die onder de wet zijn; opdat alle mond gestopt worde en de gehele wereld voor God verdoemelijk zij.

19. A wiemy, iż cokolwiek zakonowi mówi, tym którzy są pod zakonem, mówi, aby wszelkie usta były zatulone i aby wszystek świat podlegał karaniu Bożemu.

19. Tudjuk pedig, [13†] hogy a mit a törvény mond, azoknak mondja, a kik a törvény alatt vannak; hogy minden száj bedugassék, és az egész világ Isten ítélete alá essék.

19 Но мы знаем, что закон, если что говорит, говорит к состоящим под законом, так что заграждаются всякие уста, и весь мир становится виновен пред Богом,

19. Знаємо ж, що скільки закон говорить, тим, що під законом, говорить, щоб усякі уста загородились, і винен був увесь сьвіт Богові;

20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

20 koska yksikään liha ei Hänen edessään tule vanhurskaaksi lain teoista, sillä lain kautta tulee synnin tunto.

20. Sentähden ettei yksikään liha taida lain töiden kautta hänen edessänsä vanhurskautetuksi tulla; sillä lain kautta synnin tunto tulee.

20. Ettei yxikän Liha taida Lain töiden cautta hänen edesäns wanhurscaxi tulla: sillä ainoastans Lain cautta synnin tundo tule.

20. Senteden/ ettei yxiken Liha taidha Lain töiden cautta henen edhessens Wanhurskaxi tulla. Sille ette Lain lepitze waan Synnin tundemus tule. (Sen tähden/ ettei yksikään liha taida lain töiden kautta hänen edessänsä wanhurskaaksi tulla. Sillä että lain läwitse waan synnin tuntemus tule.)

20. διότι ἐξ ἔργων νόμου οὐ δικαιωθήσεται πᾶσα σὰρξ ἐνώπιον αὐτοῦ· διὰ γὰρ νόμου ἐπίγνωσις ἁμαρτίας.

20. διοτι εξ εργων νομου ου δικαιωθησεται πασα σαρξ ενωπιον αυτου δια γαρ νομου επιγνωσις αμαρτιας 20. dioti eks ergon nomoυ oυ dikaiothesetai pasa sarks enopion aυtoυ dia gar nomoυ epignosis amartias

20 because every flesh will not be made righteous in his sight from the works of (the) law; for* through (the) law (comes) the full knowledge of sin.

20. Therefore by the deeds of the law there shall no flesh be justified in his sight: for by the law is the knowledge of sin.

20. Derfor kan intet Kjød blive retfærdiggjort for ham ved Lovens Gjerninger; thi ved Loven kommer Syndens Erkjendelse.

20. Derföre, att intet kött kan af lagsens gerningar varda rättfärdigt för honom; ty af lagen känner man syndena.

20. Sepärrast et kässo teggudest ükski lihha ei moisteta temma ees öigeks; sest kässo läbbi tulleb patto tundminne.

20. nes įstatymo darbais Jo akivaizdoje nebus išteisintas nė vienas žmogus. Per įstatymą tik pažįstame nuodėmę.

20. darum daß kein Fleisch durch des Gesetzes Werke vor ihm gerecht sein kann; denn durch das Gesetz kommt Erkenntnis der Sünde.

20. Parce que personne ne sera justifié devant lui par les ouvres de la loi; car c'est la loi qui donne la connaissance du péché.

20. Por tanto, por las obras de la ley ninguna carne se justificará delante de él; porque por la ley es el conocimiento del pecado.

20 Daarom zal uit de werken der wet geen vlees gerechtvaardigd worden, voor Hem; want door de wet is de kennis der zonde.

20. Przeto z uczynków zakonu nie będzie usprawiedliwione żadne ciało przed oblicznością jego, gdyż przez zakon jest poznanie grzechu.

20. Annakokáért a törvénynek cselekedeteiből egy test sem igazul meg ő előtte: [14†] mert a bűn ismerete [15†] a törvény által vagyon.

20 потому что делами закона не оправдается пред Нимникакая плоть; ибо законом познается грех.

20. тим що дїлами закону не оправдить ся всяке тїло перед Ним; через закон бо познаннє гріха.

21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,

21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia —

21. Mutta nyt on se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilman lakia julistettu, lain ja prophetain kautta todistettu;

21. Mutta nyt on se wanhurscaus joca Jumalan edes kelpa ilman Lain awuta julistettu ja Lain ja Prophetain cautta todistettu.

21. Mutta nyt ilman Lain auttamata ombi se Wanhurskaus/ ioca Jumalan edes kelpa/ iulghistettu/ ia Lain ia Prophetain cautta todhistettu. (Mutta nyt ilman lain auttamata ompi se wanhurskaus/ joka Jumalan edessä kelpaa/ julkistettu/ ja lain ja profeetain kautta todistettu.)

21. Νυνὶ δὲ χωρὶς νόμου δικαιοσύνη Θεοῦ πεφανέρωται, μαρτυρουμένη ὑπὸ τοῦ νόμου καὶ τῶν προφητῶν,

21. νυνι δε χωρις νομου δικαιοσυνη θεου πεφανερωται μαρτυρουμενη υπο του νομου και των προφητων 21. nυni de choris nomoυ dikaiosυne theoυ pefanerotai martυroυmene υpo toυ nomoυ kai ton profeton

21 But now (the) righteousness of God has been manifested separate from (the) law, being witnessed by the law and the prophets;

21. But now the righteousness of God without the law is manifested, being witnessed by the law and the prophets;

21. Men nu er uden Loven Guds Retfærdighed aabenbaret, om hvilken er vidnet ved Loven og Propheterne.

21. Men nu är Guds rättfärdighet, utan lagsens tillhjelp, uppenbar vorden, bevist genom lagen och Propheterna;

21. Agga nüüd on ilma kässota Jummalaöigus awwalikkuks sanud, mis käsk ja prohwetid tunnistawad.

21. Bet dabar, nepriklausomai nuo įstatymo, yra apreikštas Dievo teisumas, kurį paliudijo Įstatymas ir Pranašai,­

21. Nun aber ist ohne Zutun des Gesetzes die Gerechtigkeit, die vor Gott gilt, offenbart und bezeugt durch das Gesetz und die Propheten.

21. Mais maintenant, la justice de Dieu a été manifestée sans la loi, la loi et les prophètes lui rendant témoignage;

21. Empero ahora, la justicia de Dios sin la ley se ha manifestado, testificada por la ley, y por los profetas:

21 Maar nu is de rechtvaardigheid Gods geopenbaard geworden zonder de wet, hebbende getuigenis van de wet en de profeten:

21. Lecz teraz bez zakonu sprawiedliwość Boża objawiona jest, mająca świadectwo z zakonu i z proroków;

21. Most pedig törvény nélkül jelent meg az Istennek igazsága, [16†] a melyről tanúbizonyságot tesznek a törvény és a próféták; [17†]

21 Но ныне, независимо от закона, явилась правда Божия, о которой свидетельствуют закон и пророки,

21. Тепер же окроме закону правда Божа явилась, сьвідкована від закону й пророків;

22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

22 nimittäin 'Jeesuksen Kristuksen uskon' perusteella tuleva Jumalan vanhurskaus — kaikkia varten ja kaikille, jotka uskovat. Ei ole eroitusta.

22. Se Jumalan vanhurskaus, (sanon minä), joka tulee Jesuksen Kristuksen uskon kautta, kaikkein tykö ja kaikkein päälle, jotka uskovat: sillä ei ole yhtään eroitusta.

22. Se Jumalan wanhurscaus ( sanon minä ) joca tule Jesuxen Christuxen uscosta caickein tygö ja caickein päälle jotca uscowat.

22. Se Jumalan Wanhurskaus (ma mine) ioca tule Iesusen Christusen vskosta/ caikein tyge/ ia caikein päle/ iotca vskouat. (Se Jumalan wanhurskaus (ma minä) joka tulee Jesuksen Kristuksen uskosta/ kaikkein tykö/ ja kaikkein päälle/ jotka uskowat.)

22. δικαιοσύνη δὲ Θεοῦ διὰ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ εἰς πάντας καὶ ἐπὶ πάντας τοὺς πιστεύοντας· οὐ γάρ ἐστι διαστολή·

22. δικαιοσυνη δε θεου δια πιστεως ιησου χριστου εις παντας και επι παντας τους πιστευοντας ου γαρ εστιν διαστολη 22. dikaiosυne de theoυ dia pisteos iesoυ christoυ eis pantas kai epi pantas toυs pisteυontas oυ gar estin diastole

22 even (the) righteousness of God through faith of Jesus Christ toward all and upon all those who believe; for* there is no distinction;

22. Even the righteousness of God which is by faith of Jesus Christ unto all and upon all them that believe: for there is no difference:

22. Guds Retfærdighed ved Jesu Christi Tro, for Alle og over Alle, som troe; thi der er ikke Fjorskjel.

22. Den Guds rättfärdighet, säger jag, som kommer af Jesu Christi tro, till alla, och öfver alla de som tro; ty här är ingen åtskilnad.

22. Agga Jummala öigus saab awwalikkuks Jesusse Kristusse usso läbbi keikile, ja keikide peäle, kes uskwad: sest siin ep olle ühtegi wahhet.

22. Dievo teisumas, tikėjimu į Jėzų Kristų duodamas visiems, kurie tiki. Nėra jokio skirtumo,

22. Ich sage aber von solcher Gerechtigkeit vor Gott, die da kommt durch den Glauben an Jesum Christum zu allen und auf alle, die da glauben.

22. La justice de Dieu, dis-je, par la foi en Jésus-Christ, pour tous ceux et sur tous ceux qui croient;

22. La justicia, digo, de Dios, que es por la fé de Jesu Cristo, para todos, y sobre todos los que creen en él; porque no hay diferencia;

22 Namelijk de rechtvaardigheid Gods door het geloof van Jezus Christus, tot allen, en over allen, die geloven; want er is geen onderscheid.

22. Sprawiedliwość, mówię, Boża przez wiarę Jezusa Chrystusa ku wszystkim i na wszystkie wierzące; boć różności nie masz.

22. Istennek igazsága pedig a Jézus Krisztusban való hit által mindazokhoz és mindazoknak, a kik hisznek. Mert nincs [18†] különbség,

22 правда Божия через веру в Иисуса Христа во всех и на всех верующих, ибо нет различия,

22. правда ж Бога через віру Ісус-Христову усїм і на всїх віруючих; нема бо ріжницї:

23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla,

23. Sillä kaikki ovat he syntiä tehneet ja ei heillä ole mitään kerskattavaa Jumalan edessä.

23. Sillä ei täällä ole yhtän eroitusta caicki owat he syndiset ja ei he taida mistän kerscata Jumalan edes.

23. Sille ettei täle ole ychten eroitusta * He ouat caiki pänes Synniset/ ia ei ole heille misten kerskamista Jumalan edes. (Sillä ettei tällä ole yhtään eroitusta He owat kaikki päännas syntiset/ ja ei ole heille mistään kerskaamista Jumalan edessä.)

23. πάντες γὰρ ἥμαρτον καὶ ὑστεροῦνται τῆς δόξης τοῦ Θεοῦ,

23. παντες γαρ ημαρτον και υστερουνται της δοξης του θεου 23. pantes gar emarton kai υsteroυntai tes dokses toυ theoυ

23 for* all (have) sinned and come-short of the glory of God.

23. For all have sinned, and come short of the glory of God;

23. Alle have jo syndet, og dem fattes Ære for Gud,

23. Allesamman äro de syndare, och hafva intet berömma sig af för Gudi;

23. Sest keik on patto teinud, ja on Jummala auust ilma.

23. nes visi nusidėjo ir stokoja Dievo šlovės,

23. Denn es ist hier kein Unterschied: sie sind allzumal Sünder und mangeln des Ruhmes, den sie bei Gott haben sollten,

23. Car il n'y a point de distinction, puisque tous ont péché, et sont privés de la gloire de Dieu,

23. Por cuanto todos pecaron, y están destituidos de la gloria de Dios.

23 Want zij hebben allen gezondigd, en derven de heerlijkheid Gods;

23. Albowiem wszyscy zgrzeszyli i nie dostaje im chwały Bożej.

23. Mert mindnyájan vétkeztek, és szűkölködnek az Isten dicsősége nélkül.

23 потому что все согрешили и лишены славы Божией,

23. всї бо згрішили, і лишені слави Божої,

24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

24 ja heidät vanhurskautetaan lahjaksi Hänen armostaan sen lunastuksen perusteella, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

24. He tulevat ilman ansiotansa vanhurskaaksi, hänen armostansa, sen lunastuksen kautta, joka on Jesuksessa Kristuksessa,

24. Ja tulewat ilman ansiotans wanhurscaxi hänen armostans sen lunastuxen cautta cuin on Jesuxes Christuxes.

24. Ja tuleuat ilman ansiotans Wanhurskaxi henen Armostans/ sen Lunastuxen cautta/ quin ombi Christuses Iesuses/ (Ja tulewat ilman ansiotansa wanhurskaaksi hänen armostansa/ sen lunastuksen kautta/ kuin ompi Kristuksessa Jesuksessa/)

24. δικαιούμενοι δωρεὰν τῇ αὐτοῦ χάριτι διὰ τῆς ἀπολυτρώσεως τῆς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ,

24. δικαιουμενοι δωρεαν τη αυτου χαριτι δια της απολυτρωσεως της εν χριστω ιησου 24. dikaioυmenoi dorean te aυtoυ chariti dia tes apolυtroseos tes en christo iesoυ

24 (All those who believe,) being freely made righteous in his grace, through the redemption which (is) in Christ Jesus,

24. Being justified freely by his grace through the redemption that is in Christ Jesus:

24. og de blive retfærdiggjort uforskyldt af hans Naade, ved den Forløsning, som er i Christus Jesus,

24. Och varda rättfärdige utan förskyllan, af hans nåd, genom den förlossning som i Christo Jesu skedd är;

24. Ja neid moistetakse temma armust öigeks ilma, se ärralunnastamisse läbbi, mis KRISTUSSE JESUSSE sees on.

24. o išteisinami dovanai Jo malone dėl atpirkimo, kuris yra Jėzuje Kristuje.

24. und werden ohne Verdienst gerecht aus seiner Gnade durch die Erlösung, so durch Jesum Christum geschehen ist,

24. Et qu'ils sont justifiés gratuitement par sa grâce, par la rédemption qui est en Jésus-Christ,

24. Siendo justificados gratuitamente por su gracia, por la redención que es en Jesu Cristo.

24 En worden om niet gerechtvaardigd, uit Zijn genade, door de verlossing, die in Christus Jezus is;

24. A bywają usprawiedliwieni darmo z łaski jego przez odkupienie, które się stało w Chrystusie Jezusie.

24. Megigazulván ingyen az ő kegyelméből [19†] a Krisztus Jézusban való váltság által,

24 получая оправдание даром, по благодати Его, искуплением во Христе Иисусе,

24. оправдають ся (ж) дармо благодаттю Його, викупленнєм, що в Христї Ісусї,

25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit

25 Hänet Jumala on Hänen verensä ansiosta asettanut uskolla omistettavaksi armoistuimeksi vanhurskautensa osoituksena, koska oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit

25. Jonka Jumala on armonistuimeksi asettanut, uskon kautta hänen veressänsä, osoittaaksensa sitä vanhurskautta, joka hänen edessänsä kelpaa, edelläkäyväisten syntein anteeksi antamisen kautta,

25. Jonga Jumala on armonistuimexi asettanut uscon cautta hänen weresäns. Joille hän sen wanhurscauden cuin hänen edesäns kelpa taridze sijnä että hän ne synnit andexi anda.

25. Jonga Jumala on asettanut Armonstolixi/ sen Uskon lepitze henen Weresense/ Joille hen sen Wanhurskaudhen/ ioca henen edhesens kelpa/ osottapi/ sijnä/ ette Hen ne Synnit andexianda * (Jonka Jumala on asettanut armontuoliksi/ se uskon läpitse hänen weressänsä/ Joille hän sen wanhurskauden/ joka hänen edessänsä kelpaa/ osottaapi/ siinä/ että Hän ne synnit anteeksi antaa.)

25. ὃν προέθετο ὁ Θεὸς ἱλαστήριον διὰ τῆς πίστεως ἐν τῷ αὐτοῦ αἵματι, εἰς ἔνδειξιν τῆς δικαιοσύνης αὐτοῦ διὰ τὴν πάρεσιν τῶν προγεγονότων ἁμαρτημάτων

25. ον προεθετο ο θεος ιλαστηριον δια της πιστεως εν τω αυτου αιματι εις ενδειξιν της δικαιοσυνης αυτου δια την παρεσιν των προγεγονοτων αμαρτηματων 25. on proetheto o theos ilasterion dia tes pisteos en to aυtoυ aimati eis endeiksin tes dikaiosυnes aυtoυ dia ten paresin ton progegonoton amartematon

25 whom God purposed (as) an atonement through the faith in his blood in an example of his righteousness, because of the passing-over of the sins, having been done beforehand,

25. Whom God hath set forth to be a propitiation through faith in his blood, to declare his righteousness for the remission of sins that are past, through the forbearance of God;

25. hvilken Gud har fremstillet til en Forsoning formedelst Troen paa hans Blod for at vise sin Retfærdighed ved de forhen begangne Syndens Forlades i Guds Langmodighed;

25. Hvilken Gud hafver satt för en nådastol, genom trona i hans blod, i hvilko han låter se sina rättfärdighet, i thy att han förlåter synderna, som blefna voro under Guds tålamod;

25. Kedda Jummal on enne seädnud leppitamisse kaneks usso läbbi temma werres, omma öigusse üllesnäitmisseks, et temma need pattud, mis enne ollid sündinud, ja mis Jummal sallis, ei arwand süüks,

25. Dievas Jį paskyrė permaldavimo auka, veikiančia per tikėjimą Jo kraujo galia. Jis parodė savo teisumą tuo, kad, būdamas kantrus, nenubaudė už nuodėmes, padarytas anksčiau,

25. welchen Gott hat vorgestellt zu einem Gnadenstuhl durch den Glauben in seinem Blut, damit er die Gerechtigkeit, die vor ihm gilt, darbiete in dem, daß er Sünde vergibt, welche bisher geblieben war unter göttlicher Geduld;

25. Que Dieu avait destiné à être une victime propitiatoire; par la foi, en son sang, afin de manifester sa justice par le pardon des péchés commis auparavant, pendant les jours de la patience de Dieu;

25. Al cual Dios ha propuesto por aplacamiento por la fé en su sangre, para manifestación de su justicia por la remisión de los pecados pasados, en la paciencia de Dios;

25 Welken God voorgesteld heeft tot een verzoening, door het geloof in Zijn bloed, tot een betoning van Zijn rechtvaardigheid, door de vergeving der zonden, die te voren geschied zijn onder de verdraagzaamheid Gods;

25. Którego Bóg wystawił ubłaganiem przez wiarę we krwi jego, ku okazaniu sprawiedliwości swojej przez odpuszczenie przedtem popełnionych grzechów w cierpliwości Bożej,

25. Kit az Isten eleve rendelt [20†] engesztelő áldozatul, hit által, az ő vérében, hogy megmutassa az ő igazságát az előbb elkövetett bűnöknek elnézése miatt,

25 которого Бог предложил в жертву умилостивления в Крови Его через веру, для показания правды Его в прощении грехов, соделанных прежде,

25. котрого предложив Бог на вблагальну жертву через віру в кров Його, щоб з'ясувати правду свою одпущеннєм прежнїх гріхів у довготерпінню Божому,

26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

26 jumalallisen kärsivällisyytensä vuoksi, ja vanhurskautensa osoituksena nykyajassa, ollakseen itse vanhurskas ja vanhurskauttaakseen sen, *jolla on Jeesuksen usko*.

26. Joita Jumala kärsinyt on, osoittaaksensa vanhurskauttansa tällä ajalla: että hän itse vanhurskas olis ja sen vanhurskaaksi tekis, joka Jesuksen uskosta on.

26. Jotca tähän saacka jäänet olit Jumalan kärsimisen ala että hän tällä ajalla taridzis sen wanhurscauden joca hänen edesäns kelpa että hän ainoa wanhurscas olis ja sen wanhurcaxi tekis joca Jesuxen uscosta on.

26. iotca ienyet olit Jumalan kerssimisen ala/ Ette hen telle aijalla osottais/ sen Wanhurskaudhen ioca henen edhesens kelpa Senpäle/ ette henen ainoan pite Wanhurskan oleman/ ia sen Wanhurskauttaman/ ioca Iesusen Uskosta on. (jotka jääneet olit Jumalan kärsimisen alla/ Että hän tällä ajalla osottaisi/ sen wanhurskauden joka hänen edessänsä kelpaa Sen päälle/ että hänen ainoan pitää wanhurskauden oleman/ ja sen wanhurskauttaman/ joka Jesuksen uskosta on.)

26. ἐν τῇ ἀνοχῇ τοῦ Θεοῦ, πρὸς ἔνδειξιν τῆς δικαιοσύνης αὐτοῦ ἐν τῷ νῦν καιρῷ, εἰς τὸ εἶναι αὐτὸν δίκαιον καὶ δικαιοῦντα τὸν ἐκ πίστεως Ἰησοῦ.

26. εν τη ανοχη του θεου προς ενδειξιν της δικαιοσυνης αυτου εν τω νυν καιρω εις το ειναι αυτον δικαιον και δικαιουντα τον εκ πιστεως ιησου 26. en te anoche toυ theoυ pros endeiksin tes dikaiosυnes aυtoυ en to nυn kairo eis to einai aυton dikaion kai dikaioυnta ton ek pisteos iesoυ

26 (in the forbearance of God), (even) toward the example of his righteousness in this current time, *that* he may himself be righteous and (who is) making righteous the one from (the) faith of Jesus.

26. To declare, I say, at this time his righteousness: that he might be just, and the justifier of him which believeth in Jesus.

26. for at vise sin Retfærdighed paa den nærværende Tid, at han maa være retfærdig og gjøre den retfærdig, som er af Jesu Tro.

26. Till att låta se i denna tiden sina rättfärdighet; på det han allena skall vara rättfärdig, och göra den rättfärdigan, som är af Jesu tro.

26. Omma öigusse üllesnäitmisseks nüüd sel aial, et temma isse öige on, ja öigeks teeb sedda, kes Jesusse ussust on.

26. ir parodė savo teisumą dabartiniu metu, pasirodydamas esąs teisus ir išteisinantis tą, kuris tiki Jėzų.

26. auf daß er zu diesen Zeiten darböte die Gerechtigkeit, die vor ihm gilt; auf daß er allein gerecht sei und gerecht mache den, der da ist des Glaubens an Jesum.

26. Afin, dis-je, de faire paraître sa justice dans ce temps-ci, afin d'être reconnu juste, et comme justifiant celui qui a la foi en Jésus.

26. Para manifestación de su justicia en este tiempo; para que él sea justo, y justificador del que cree en Jesús.

26 Tot een betoning van Zijn rechtvaardigheid in dezen tegenwoordigen tijd; opdat Hij rechtvaardig zij, en rechtvaardigende dengene, die uit het geloof van Jezus is.

26. Ku okazaniu sprawiedliwości swojej w teraźniejszym czasie, na to, aby on był sprawiedliwym i usprawiedliwiającym tego, który jest z wiary Jezusowej.

26. Az Isten hosszútűrésénél fogva, az ő igazságának megbizonyítására, a mostani időben, hogy igaz legyen Ő és megigazítsa azt, a ki a Jézus hitéből való.

26 во время долготерпения Божия, к показанию правды Его в настоящее время, да явится Он праведным и оправдывающимверующего в Иисуса.

26. щоб з'ясувати (кажу) правду свою нинїшнього часу, щоб був Він праведний і оправдуючий, хто з віри Ісусової.

27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.

27 Missä siis on kerskaus? Se on suljettu pois. Minkä lain nojalla? Tekojenko? Ei, vaan uskon lain nojalla.

27. Kussa siis on kerskaus? Se on suljettu ulos. Minkä lain kautta? Töidenkö lain kautta? Ei, vaan uskon lain kautta.

27. CUsa sijs nyt on kerscaus? Se on pois. Mingä Lain cautta? Töiden Lain cautta? Ei waan uscon Lain cautta

27. Cussa sis ombi nyt sinun Kerskauxes? Se on wlossuliettu. Minge Lain cautta? Töidhen Lain cautta? Ei/ Waan Uskon Lain cautta. (Kussa siis ompi nyt sinun kerskauksesi? Se on ulos suljettu. Minkä lain kautta? Töiden lain kautta? Ei/ waan uskon lain kautta.)

27. Ποῦ οὖν ἡ καύχησις; ἐξεκλείσθη. διὰ ποίου νόμου; τῶν ἔργων; οὐχί, ἀλλὰ διὰ νόμου πίστεως.

27. που ουν η καυχησις εξεκλεισθη δια ποιου νομου των εργων ουχι αλλα δια νομου πιστεως 27. poυ oυn e kaυchesis eksekleisthe dia poioυ nomoυ ton ergon oυchi alla dia nomoυ pisteos

27 Therefore where is the boasting? It was locked out. Through what law? Of works? No, but through (the) law of faith.

27. Where is boasting then? It is excluded. By what law? of works? Nay: but by the law of faith.

27. Hvor er altsaa vor Roes? Den er udelukt. Formedelst hvilken Lov? Gjerningernes? Nei, men Formedelst Troens Lov.

27. Hvar är nu din berömmelse? Hon är utelyckt. Med hvad lag? Med gerningarnas lag? Nej; utan med trones lag.

27. Kus nüüd on kiitleminne? se on otsas; Missugguse kässo läbbi? kas teggude kässo läbbi? ei mitte, waid usso kässo läbbi.

27. Kur tada pagrindas girtis? Jis atmestas. Kokiu įstatymu? Darbų? Ne, tik tikėjimo įstatymu.

27. Wo bleibt nun der Ruhm? Er ist ausgeschlossen. Durch das Gesetz? Durch der Werke Gesetz? Nicht also, sondern durch des Glaubens Gesetz.

27. Où est donc le sujet de se glorifier? Il est exclu. Par quelle loi? Par la loi des ouvres? Non, mais par la loi de la foi.

27. ¿Dónde, pues, está la jactancia? Es echada fuera. ¿Por cuál ley? ¿De las obras? No: sino por la ley de la fé.

27 Waar is dan de roem? Hij is uitgesloten. Door wat wet? Der werken? Neen, maar door de wet des geloofs.

27. Gdzież tedy jest chluba? Odrzucona jest. Przez któryż zakon? Czyli uczynków? Nie, ale przez zakon wiary.

27. Hol van tehát a dicsekedés? Kirekesztetett. Mely törvény által? A cselekedeteké által? Nem; hanem a hit törvénye által. [21†]

27 Где же то, чем бы хвалиться? уничтожено. Каким законом? законом дел? Нет, но законом веры.

27. Де ж величаннє? Виключене. Которим законом? учинків? Нї, а законом віри.

28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

28 Päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon nojalla, ilman lain tekoja.

28. Niin me siis sen siksi pidämme, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta, ilman lain töitä.

28. Nijn me sijs sen sixi pidämme että ihminen tule wanhurscaxi ilman Lain töitä ainoastans uscon cautta.

28. Nin me sis sen sixi pidhemme/ ette Inhiminen wanhurskaxi tule/ ilman Lain töite/ sulan Uskon cautta. (Niin me siis sen siksi pidämme/ että ihminen wanhurskaaksi tule/ ilman lain töitä/ sulan uskon kautta.)

28. λογιζόμεθα οὖν πίστει δικαιοῦσθαι ἄνθρωπον χωρὶς ἔργων νόμου.

28. λογιζομεθα ουν πιστει δικαιουσθαι ανθρωπον χωρις εργων νομου 28. logizometha oυn pistei dikaioυsthai anthropon choris ergon nomoυ

28 Therefore, we are reasoning that a man is made righteous in faith separate from the works of (the) law.

28. Therefore we conclude that a man is justified by faith without the deeds of the law.

28. Derfor slutte vi, at Mennesket bliver retfærdiggjort ved Troen, uden Lovens Gjerninger.

28. Så hålle vi nu det, att menniskan varder rättfärdig af trone, utan lagsens gerningar.

28. Sepärrast arwame meie, et innimenne öigeks saab usso läbbi, ilma kässo teggusitta.

28. Mes įsitikinę, kad žmogus išteisinamas tikėjimu, be įstatymo darbų.

28. So halten wir nun dafür, daß der Mensch gerecht werde ohne des Gesetzes Werke, allein durch den Glauben.

28. Nous concluons donc que l'homme est justifié par la foi, sans les ouvres de la loi.

28. Así que, concluimos ser el hombre justificado por fé sin las obras de la ley.

28 Wij besluiten dan, dat de mens door het geloof gerechtvaardigd wordt, zonder de werken der wet.

28. Przetoż mamy za to, że człowiek bywa usprawiedliwiony wiarą bez uczynków zakonu.

28. Azt tartjuk tehát, [22†] hogy az ember hit által igazul meg, a törvény cselekedetei nélkül.

28 Ибо мы признаем, что человек оправдывается верою, независимо от дел закона.

28. Думаємо оце, що чоловік оправдуєть ся вірою, без учинків по закону.

29 Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,

29 Vai onko Hän vain juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,

29. Eli onko Jumala ainoastaan Juudalaisten Jumala? eikö hän ole myös pakanain Jumala? Tosin pakanainkin Jumala,

29. Eli ongo Jumala ainoastans Judalaisten Jumala? Eikö hän ole myös pacanain Jumala? Ja totisest hän on pacanaingin Jumala.

29. Eli ongo Jumala waiwoin Judasten Jumala? Eikö hen mös ole Pacanain Jumala? Ja/ wissiste mös Pacanaidhen Jumala. (Eli onko Jumala waiwoin judasten Jumala? Eikö hän myös ole pakanain Jumala? Ja/ wissiste myös pakanaiden Jumala.)

29. ἢ Ἰουδαίων ὁ Θεὸς μόνον; οὐχὶ δὲ καὶ ἐθνῶν; ναὶ καὶ ἐθνῶν,

29. η ιουδαιων ο θεος μονον ουχι δε και εθνων ναι και εθνων 29. e ioυdaion o theos monon oυchi de kai ethnon nai kai ethnon

29 Or is God (the God) of Jews only and not (the God) of Gentiles also? Yes, of Gentiles also.

29. Is he the God of the Jews only? is he not also of the Gentiles? Yes, of the Gentiles also:

29. Eller er Gud alene Jødernes Gud? mon ikke ogsaa Hedningernes? Jo, ogsaa Hedningernes.

29. Eller är Gud allenast Judarnas Gud? Är han ock icke Hedningarnas Gud? Jo visserliga, ock Hedningarnas;

29. Woi on Jummal ükspäinis Juda-rahwa Jummal? eks ta ei olle ka pagganatte Jummal? töest temma on ka pagganatte Jummal.

29. Argi Dievas­tiktai žydų Dievas? Ar Jis nėra ir pagonių? Taip, ir pagonių,

29. Oder ist Gott allein der Juden Gott? Ist er nicht auch der Heiden Gott? Ja freilich, auch der Heiden Gott.

29. Dieu est-il seulement le Dieu des Juifs? Ne l'est-il pas aussi des Gentils? Oui, il l'est aussi des Gentils;

29. ¿Es Dios solamente Dios de los Judíos? ¿No es también Dios de los Gentiles? Cierto, él es también Dios de los Gentiles.

29 Is God een God der Joden alleen? en is Hij het niet ook der heidenen? Ja, ook der heidenen;

29. Izali Bóg jest tylko Bogiem Żydów? izali też nie pogan? Zaiste i pogan.

29. Avagy Isten csak a zsidóké-e? Avagy nem a pogányoké is? Bizony a pogányoké is. [23†]

29 Неужели Бог есть Бог Иудеев только, а не и язычников? Конечно, и язычников,

29. Або Жидам Бог тільки, а й не поганам? Так, і поганам;

30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.

30 koskapa on yksi Jumala, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskon perusteella ja ympärileikkaamattomat uskon nojalla.

30. Että yksi on Jumala, joka ympärileikkauksen tekee vanhurskaaksi uskosta, ja esinahan uskon kautta.

30. Sillä yxi ainoa on Jumala joca ymbärinsleickauxen teke wanhurscaxi uscosta ja esinahan uscon cautta.

30. Sille ette yxi ainoa Jumala ombi/ ioca Ymberileickauxen wanhurskaxi teke Uskosta/ ia Esinahan vskon lepitze. (Sillä että yksi ainoa Jumala ompi/ joka ympärileikkauksen wanhurskaaksi tekee uskosta/ ja esinahan uskon läpitse.)

30. ἐπείπερ εἷς ὁ Θεός, ὃς δικαιώσει περιτομὴν ἐκ πίστεως καὶ ἀκροβυστίαν διὰ τῆς πίστεως.

30. επειπερ εις ο θεος ος δικαιωσει περιτομην εκ πιστεως και ακροβυστιαν δια της πιστεως 30. epeiper eis o theos os dikaiosei peritomen ek pisteos kai akroβυstian dia tes pisteos

30 Since God is one, (it is he) who will be making righteous the circumcision out of faith and the uncircumcision through the faith.

30. Seeing it is one God, which shall justify the circumcision by faith, and uncircumcision through faith.

30. Efterdi der er een Gud, som vil retfærdiggjøre den Omskaarne ved Troen, og den Uomskaarne formedelst Troen.

30. Efter det en Gud är, som gör omskärelsen rättfärdig af trone, och förhudena genom trona.

30. Sest et üksainus Jummal on, kes öigeks teeb usso seest sedda, kes on ümberleikatud, kes öigeks teeb usso läbbi sedda, kes on ümberleikamatta.

30. nes tėra vienas Dievas, kuris per tikėjimą išteisins apipjaustytus ir per tikėjimą išteisins neapipjaustytus.

30. Sintemal es ist ein einiger Gott, der da gerecht macht die Beschnittenen aus dem Glauben und die Unbeschnittenen durch den Glauben.

30. Car il y a un seul Dieu, qui justifiera les circoncis par la foi, et les incirconcis par la foi.

30. Porque un Dios es de todos, el cual justificará de la fé la circuncisión, y por la fé a la incircuncisión.

30 Nademaal Hij een enig God is, Die de besnijdenis rechtvaardigen zal uit het geloof, en de voorhuid door het geloof.

30. Ponieważ jeden jest Bóg, który usprawiedliwi obrzezkę z wiary i nieobrzezkę przez wiarę.

30. Mivelhogy egy az Isten, a ki megigazítja a zsidót hitből és a pogányt hit [24†] által.

30 потому что один Бог, Который оправдает обрезанных по вере и необрезанных через веру.

30. яко ж бо один Бог, що оправдує обрізаннє з віри і необрізаннє вірою.

31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon nojalla? Emme toki! Vaan me vahvistamme lain.

31. Teemmekö me lain tyhjäksi uskon kautta? Pois se; vaan me vahvistamme lain.

31. Cuinga? Teemmäkö me Lain tyhjäxi uscon cautta? Pois se waan me wahwistamme Lain.

31. Quingasta? Teemekö me Lain tyhiexi Uskon lepitze? Pois se Waan me * kijnitemme Lain. (Kuinkasta? Teemmekö me lain tyhjäksi uskon läwitse? Pois se waan me kiinnitämme lain.)

31. νόμον οὖν καταργοῦμεν διὰ τῆς πίστεως; μὴ γένοιτο, ἀλλὰ νόμον ἱστῶμεν.

31. νομον ουν καταργουμεν δια της πιστεως μη γενοιτο αλλα νομον ιστωμεν 31. nomon oυn katargoυmen dia tes pisteos me genoito alla nomon istomen

31 Therefore, do we do-away-with (the) law through the faith? Let it not happen! But (through the faith,) we are establishing (the) law.

31. Do we then make void the law through faith? God forbid: yea, we establish the law.

31. Afskaffe vi da Loven formedelst Troen? Det være langt fra! Nei, vi stadfæste Loven.

31. Göre vi då lagen om intet med trone? Bort det; utan vi upprättom lagen.

31. Kas meie siis käsko tühjaks teme usso läbbi? Ei mitte, waid meie kinnitame käsko.

31. O gal tikėjimu panaikiname įstatymą? Jokiu būdu! Priešingai, mes įstatymą įtvirtiname.

31. Wie? Heben wir denn das Gesetz auf durch den Glauben? Das sei ferne! sondern wir richten das Gesetz auf.

31. Anéantissons-nous donc la loi par la foi? Nullement! Au contraire, nous établissons la loi.

31. ¿Luego deshacemos la ley por la fé? En ninguna manera: ántes establecemos la ley.

31 Doen wij dan de wet te niet door het geloof? Dat zij verre; maar wij bevestigen de wet.

31. To tedy zakon niszczymy przez wiarę? Nie daj tego Boże! i owszem zakon stanowimy.

31. A törvényt tehát hiábavalóvá tesszük-é a hit által? Távol legyen! Sőt inkább a törvényt [25†] megerősítjük.

31 Итак, мы уничтожаем закон верою? Никак; но закон утверждаем.

31. То ми оце руйнуємо закон вірою? Нехай не буде (так). Нї, ми утверджуємо закон.