2 luku

Juutalaiset, jotka muita tuomitsevat samasta pahasta, mitä itsekin tekevät, eivät vältä Jumalan tuomiota, joka kohtaa jokaista hänen tekojensa mukaan 1 – 16; turhaan he kerskaavat ympärileikkauksesta ja laista, koska eivät lakia noudata 17 – 29.

1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.

1 Sen vuoksi sinä, oi ihminen — jokainen, joka tuomitset — et ole puolustettavissa. Sillä siinä, missä tuomitset toisen, tuomitset itsesi, koska sinä joka tuomitset, harjoitat samoja tekoja.

1. Sentähden, oi ihminen, et sinä taida itsiäs syyttömäksi tehdä, vaikka kuka sinä olet, joka tuomitset; sillä jossa sinä toista tuomitset, siinä sinä itses tuomitset, ettäs niitä teet, joita sinä tuomitset.

1. SEntähden ihminen et sinä taida idziäs syyttömäxi tehdä waicka cuca sinä olet joca duomidzet: Sillä josa sinä toista duomidzet sijnä sinä idzes duomidzet ettäs juuri sitä teet jotas duomidzet.

1. SEnteden/ o Inhiminen/ eipe sine taidha itzes luchtata/ waicka cuca sine olet ioca domitzet. Sille ette iossa sine toisen domitzet/ sijnä samassa sine itzes cadhotat/ Ette sine iuri site sama teet/ iotas domitzet. (Sentähden/ oi ihminen/ eipä sinä taida itseesi luottaa/ waikka kuka sinä olet joka tuomitset. Sillä että jossa sinä toisen tuomitset/ siinä samassa sinä itsesi kadotat/ Että sinä juuri sitä samaa teet/ jotas tuomitset.)

1. Διὸ ἀναπολόγητος εἶ, ὦ ἄνθρωπε, πᾶς ὁ κρίνων· ἐν ᾧ γὰρ κρίνεις τὸν ἕτερον, σεαυτὸν κατακρίνεις· τὰ γὰρ αὐτὰ πράσσεις ὁ κρίνων.

1. διο αναπολογητος ει ω ανθρωπε πας ο κρινων εν ω γαρ κρινεις τον ετερον σεαυτον κατακρινεις τα γαρ αυτα πρασσεις ο κρινων 1. dio anapologetos ei o anthrope pas o krinon en o gar krineis ton eteron seaυton katakrineis ta gar aυta prasseis o krinon

1 Hence O man, you are without defense, everyone who judges; for* in what you are judging the other, you are condemning yourself; for* you who judge are practicing the same things.

1. Therefore thou art inexcusable, O man, whosoever thou art that judgest: for wherein thou judgest another, thou condemnest thyself; for thou that judgest doest the same things.

1. Derfor er du uden Undskyldning, o Menneske! hvo du er, som dømmer; thi idet du dømmer en Anden, fordømmer du dig selv; thi du, som dømmer, gjør selv det Samme.

1. Derföre äst du utan ursäkt, o menniska, eho du äst som dömer. Ty med det samma du dömer en annan, fördömer du dig sjelf, efter du gör det samma som du dömer.

1. Sepärrast, oh innimenne! ei woi sa ennast mitte wabbandada, kes sa ial kohhut moistad; sest mis asja sees sinna teise peäle kohhut moistad, moistad sa isseennast hukka; sest sinna teed seddasamma, kes sa teiste peäle kohhut moistad.

1. Esi nepateisinamas, kas bebūtum, žmogau, kuris teisi kitą. Juk teisdamas kitą, pasmerki save, nes ir pats tai darai, už ką teisi.

1. Darum, o Mensch, kannst du dich nicht entschuldigen, wer du auch bist, der da richtet. Denn worin du einen andern richtest, verdammst du dich selbst; sintemal du eben dasselbe tust, was du richtest.

1. Toi donc, ô homme, qui que tu sois, qui juges, tu es inexcusable; car en jugeant les autres, tu te condamnes toi-même, puisque, toi qui juges, tu fais les mêmes choses.

1. POR lo cual eres inexcusable, oh hombre, cualquiera que juzgas; porque en lo mismo que juzgas al otro, te condenas a tí mismo; porque lo mismo haces tú que juzgas a los otros.

1 Daarom zijt gij niet te verontschuldigen, o mens, wie gij zijt, die anderen oordeelt; want waarin gij een ander oordeelt, veroordeelt gij uzelven; want gij, die anderen oordeelt, doet dezelfde dingen.

1. Przetoż jesteś bez wymówki, o człowiecze! który osądzasz; bo w czem drugiego osądzasz, samego siebie osądzasz, ponieważ toż czynisz, który drugiego osądzasz.

1. Annakokáért menthetetlen vagy óh ember, bárki légy, a ki ítélsz: mert a miben mást megítélsz, önmagadat kárhoztatod; mivel ugyanazokat míveled te, a ki ítélsz. [1†]

1 Итак, неизвинителен ты, всякий человек, судящий другого , ибо тем же судом, каким судишь другого, осуждаешь себя, потому что, судя другого , делаешь то же.

1. Тим без оправдання єси, всякий чоловіче, що судиш; у чому бо судиш другого, себе осуджуєш; те ж бо саме робиш, судячи (другого).

2 Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät.

2 Mutta tiedämme, että Jumalan tuomio on totuudenmukainen niille, jotka sellaisia harjoittavat.

2. Mutta me tiedämme, että Jumalan tuomio on oikia niiden ylitse, jotka senkaltaisia tekevät.

2. Sillä me tiedämme että Jumalan duomio on oikia nijden päälle jotca sencaltaista tekewät.

2. Sille me tiedheme/ ette Jumalan Domio ombi oikea/ ninen ylitze iotca semmotoista tekeuet. (Sillä me tiedämme/ että Jumalan tuomio ompi oikea/ niiden ylitse jotka semmoista tekewät.)

2. οἴδαμεν δὲ ὅτι τὸ κρίμα τοῦ Θεοῦ ἐστι κατὰ ἀλήθειαν ἐπὶ τοὺς τὰ τοιαῦτα πράσσοντας.

2. οιδαμεν δε οτι το κριμα του θεου εστιν κατα αληθειαν επι τους τα τοιαυτα πρασσοντας 2. oidamen de oti to krima toυ theoυ estin kata aletheian epi toυs ta toiaυta prassontas

2 Now we know that the judgment of God is according to truth upon those who practice such things.

2. But we are sure that the judgment of God is according to truth against them which commit such things.

2. Vi vide jo, at Guds Dom er efter Sandhed over dem, som gjøre Saadant.

2. Ty vi vete, att Guds dom är rätt öfver dem som sådana göra.

2. Ja meie teame, et Jummala kohhus on tössine nende peäle, kes nisuggust tewad.

2. Mes žinome, kad Dievas teisingai teis tuos, kurie tokius nusikaltimus daro.

2. Denn wir wissen, daß Gottes Urteil ist recht über die, so solches tun.

2. Car nous savons que le jugement de Dieu contre ceux qui commettent de telles choses, est selon la vérité.

2. Porque sabemos que el juicio de Dios es según verdad contra los que hacen tales cosas.

2 En wij weten, dat het oordeel Gods naar waarheid is, over degenen, die zulke dingen doen.

2. Lecz wiemy, iż sąd Boży jest według prawdy przeciwko tym, którzy takowe rzeczy czynią.

2. Tudjuk pedig, hogy az Istennek ítélete igazság szerint van azokon, a kik ilyeneket cselekesznek.

2 А мы знаем, что поистине есть суд Божий на делающих такие дела .

2. Знаємо ж, що суд Божий по істинї на тих, що роблять таке.

3 Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion?

3 Vai luuletko, oi ihminen, joka tuomitset niitä, jotka sellaisia harjoittavat ja itse niitä harjoitat, että vältät Jumalan tuomion?

3. Eli luuletkos, ihminen, sinä joka niitä tuomitset, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse myös niitä teet, että sinä vältät Jumalan tuomion?

3. Eli luuletcos ihminen sinä joca nijtä duomidzet jotca sencaltaista tekewät ja sinä myös sitä teet että sinä wäldät Jumalan duomion?

3. Eli lwleco sine/ o Inhimine'/ sine ioca domitzet nijte iotca sencaltaista tekeuet/ ia sine mös site sama teet/ ette sine weltet Jumala' domion? (Eli luuletko sinä/ oi ihminen/ sinä joka tuomitset niitä jotka senkaltaista tekewät/ ja sinä myös sitä samaa teet/ että sinä wältät Jumalan tuomion?)

3. λογίζῃ δὲ τοῦτο, ὦ ἄνθρωπε, ὁ κρίνων τοὺς τὰ τοιαῦτα πράσσοντας καὶ ποιῶν αὐτά, ὅτι σὺ ἐκφεύξῃ τὸ κρίμα τοῦ Θεοῦ;

3. λογιζη δε τουτο ω ανθρωπε ο κρινων τους τα τοιαυτα πρασσοντας και ποιων αυτα οτι συ εκφευξη το κριμα του θεου 3. logize de toυto o anthrope o krinon toυs ta toiaυta prassontas kai poion aυta oti sυ ekfeυkse to krima toυ theoυ

3 Now O man, who is judging those who practice such things and you are doing the same things(.) Are you reasoning that you will be fleeing from the judgment of God?

3. And thinkest thou this, O man, that judgest them which do such things, and doest the same, that thou shalt escape the judgment of God?

3. Men tænker du dette, o Menneske! du som dømmer dem, der gjøre Saadant, og gjør selv det Samme, at du skal undflye Guds Dom?

3. Eller menar du, o menniska, som dömer dem som sådana göra, och gör detsamma, att du skall kunna undfly Guds dom?

3. Agga, oh innimenne! kes sinna kohhut moistad nende peäle, kes nisuggust tewad, ja teed ka seddasamma, mötled sa sedda, et sa Jummala kohtust peäsed?

3. Nejaugi manai, žmogau, pats taip darydamas ir teisdamas taip darančius, išvengsiąs Dievo teismo?!

3. Denkst du aber, o Mensch, der du richtest die, die solches tun, und tust auch dasselbe, daß du dem Urteil Gottes entrinnen werdest?

3. Et penses-tu, ô homme, qui juges ceux qui commettent de telles choses, et qui les commets, que tu échapperas au jugement de Dieu?

3. ¿Y piensas esto, oh hombre, que juzgas a los que hacen tales cosas, haciendo las mismas, que tú escaparás el juicio de Dios?

3 En denkt gij dit, o mens, die oordeelt dengenen, die zulke dingen doen, en dezelve doet, dat gij het oordeel Gods zult ontvlieden?

3. Czy mniemasz, o człowiecze! który osądzasz tych, co takowe rzeczy czynią, a sam je czynisz, że ty ujdziesz sądu Bożego?

3. Vagy azt gondolod, óh ember, a ki megítéled azokat, a kik ilyeneket cselekesznek, és te is azokat cselekszed, hogy te elkerülöd az Istennek ítéletét?

3 Неужели думаешь ты, человек, что избежишь суда Божия,осуждая делающих такие дела и(сам) делая то же?

3. Чи думаєш же, чоловіче, судячи того, хто таке робить, і роблячи те ж саме, що ти втечеш од суду Божого?

4 Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

4 Vai halveksitko Hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkautta tietämättä, että Jumalan hyvyys ohjaa sinua mielenmuutokseen?

4. Eli katsotkos ylön hänen hyvyytensä, kärsiväisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkauden, ettet tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

4. Eli cadzotcos ylön hänen hywydens kärsimisens ja pitkämielisydens rickauden? Etkös tiedä että Jumalan hywys wetä sinua parannuxeen?

4. Eli ylencatzotco sine henen Hywuydhens runsaudhen/ kerssimisen ia * Pitkemielisudhen? Etkös tiedhä/ ette Jumalan hywuys paranoxehen sinua pytepi? (Eli ylen katsotko sinä hänen hywyytensä runsauden/ kärsimisen ja pitkämielisyyden? Etkös tiedä/ että Jumalan hywyys parannukseen sinua pyytääpi?)

4. ἢ τοῦ πλούτου τῆς χρηστότητος αὐτοῦ καὶ τῆς ἀνοχῆς καὶ τῆς μακροθυμίας καταφρονεῖς, ἀγνοῶν ὅτι τὸ χρηστὸν τοῦ Θεοῦ εἰς μετάνοιάν σε ἄγει;

4. η του πλουτου της χρηστοτητος αυτου και της ανοχης και της μακροθυμιας καταφρονεις αγνοων οτι το χρηστον του θεου εις μετανοιαν σε αγει 4. e toυ ploυtoυ tes chrestotetos aυtoυ kai tes anoches kai tes makrothυmias katafroneis agnoon oti to chreston toυ theoυ eis metanoian se agei

4 Or do you despise the riches of his kindness and forbearance and patience, being ignorant that the kindness of God is leading you to repentance?

4. Or despisest thou the riches of his goodness and forbearance and longsuffering; not knowing that the goodness of God leadeth thee to repentance?

4. Eller foragter du hans Godheds og Taalmodigheds og Langmodigheds Rigdom og veed ikke, at Guds Godhed leder dig til Omvendelse?

4. Eller föraktar du hans godhets, tålsamhets och långmodighets rikedom, icke förståndandes, att Guds mildhet lockar dig till bättring?

4. Woi pölgad sa temma heldusse, ja kannatusse, ja pitka mele rikkust? eks sa ei tea, et Jummala heldus sind mele-parrandamisse pole sadab?

4. Kaip drįsti niekinti Jo gerumo, pakantumo ir kantrumo turtus? Ar nesupranti, kad Dievo gerumas skatina tave atgailauti?

4. Oder verachtest du den Reichtum seiner Güte, Geduld und Langmütigkeit? Weißt du nicht, daß dich Gottes Güte zur Buße leitet?

4. Ou méprises-tu les richesses de sa bonté, de sa patience et de son long support, ne reconnaissant pas que la bonté de Dieu te convie à la repentance?

4. ¿O menosprecias las riquezas de su benignidad, y paciencia, y longanimidad: ignorando que la benignidad de Dios te guia a arrepentimiento?

4 Of veracht gij den rijkdom Zijner goedertierenheid, en verdraagzaamheid, en lankmoedigheid, niet wetende, dat de goedertierenheid Gods u tot bekering leidt?

4. Czy bogactwy dobrotliwości jego i cierpliwości, i nieskwapliwości pogardzasz, nie wiedząc, iż cię dobrotliwość Boża do pokuty prowadzi?

4. Avagy megveted az ő jóságának, elnézésének és hosszútűrésének gazdagságát, nem tudván, hogy az Istennek jósága téged megtérésre indít? [2†]

4 Или пренебрегаешь богатство благости, кротости и долготерпения Божия, не разумея, что благость Божия ведеттебя к покаянию?

4. Або богацтвом благости Його та вдержливости та довготерпіння погорджуєш? не знаєш, що благость Божа до покаяння тебе веде?

5 Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,

5 Mutta kovuutesi ja katumattoman sydämesi vuoksi kartutat itsellesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi.

5. Mutta kovuutes ja katumattoman sydämes jälkeen kartutat sinä vihan itselles vihan päivänä, kuin Jumalan oikia tuomio ilmaantuu,

5. Mutta sinun cowudes ja catumattoman sydämes jälken cartutat sinä wihan idzelles wihan päiwänä

5. Mutta sinun Cowudhes ia catumattoman Sydhemes ielkeen/ sine cartutat wihan itzelles sihen wihan peiuehen/ (Mutta sinun kowuuten ja katumattoman sydämesi jälkeen/ sinä kartutat wihan itsellesi siihen wihan päiwähän/)

5. κατὰ δὲ τὴν σκληρότητά σου καὶ ἀμετανόητον καρδίαν θησαυρίζεις σεαυτῷ ὀργὴν ἐν ἡμέρᾳ ὀργῆς καὶ ἀποκαλύψεως καὶ δικαιοκρισίας τοῦ Θεοῦ,

5. κατα δε την σκληροτητα σου και αμετανοητον καρδιαν θησαυριζεις σεαυτω οργην εν ημερα οργης και αποκαλυψεως δικαιοκρισιας του θεου 5. kata de ten skleroteta soυ kai ametanoeton kardian thesaυrizeis seaυto orgen en emera orges kai apokalυpseos dikaiokrisias toυ theoυ

5 But you store up wrath for yourself according to your hardness and unrepentant heart in the day of wrath and of revelation and of the righteous judgment of God;

5. But after thy hardness and impenitent heart treasurest up unto thyself wrath against the day of wrath and revelation of the righteous judgment of God;

5. Men efter din Haardhed og dit ubodfærdige Hjerte Samler du dig selv Vrede, paa Vredens og Guds retfærdige Doms Aabenbarelses Dag.

5. Utan efter dina hårdhet och obotfärdiga hjerta samkar du dig sjelfvom vrede, på vredenes dag, när Guds rättvisa dom blifver uppenbar;

5. Agga sinna koggud isseennesele omma kangusse ja pattupöörmatta süddamega wihha otsekui warrandust, sel wihha ja Jummala öige kohto ilmutamisse päwal,

5. Deja, savo užkietėjimu bei neatgailaujančia širdimi tu pats sau kaupi rūstybę Dievo rūstybės ir Jo teisingo teismo apsireiškimo dienai.

5. Du aber nach deinem verstockten und unbußfertigen Herzen häufest dir selbst den Zorn auf den Tag des Zornes und der Offenbarung des gerechten Gerichtes Gottes,

5. Mais par ton endurcissement et ton cœur impénitent, tu t'amasses un trésor de colère pour le jour de la colère et de la manifestation du juste jugement de Dieu,

5. Ántes, según tu dureza, y tu corazón impenitente, atesoras para tí mismo ira para el día de la ira, y de la manifestación del justo juicio de Dios;

5 Maar naar uw hardigheid, en onbekeerlijk hart, vergadert gij uzelven toorn als een schat, in den dag des toorns, en der openbaring van het rechtvaardig oordeel Gods.

5. Ale podług zatwardziałości twojej i serca niepokutującego skarbisz sobie samemu gniew na dzieó gniewu i objawienia sprawiedliwego sądu Bożego.

5. De te a te keménységed és meg nem tért szíved szerint gyűjtesz magadnak haragot a haragnak és az Isten igaz ítélete kijelentésének napjára.

5 Но, по упорству твоему и нераскаянному сердцу, ты сам себе собираешь гнев на день гнева и откровения праведного суда от Бога,

5. По жорстокости ж твоїй і непокаянному серцю збираєш собі гнїв на день гнїву і відкриття праведного суду Бога,

6 hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":

6 Hän antaa kullekin hänen tekojensa mukaan:

6. Joka antaa itsekullekin hänen töittensä jälkeen,

6. Cosca Jumalan oikia duomio ilmaundu joca anda idzecullengin hänen töidens perän:

6. Coska JUMAlan oikea Domio ilmande/ Joca costapi itzecungin henen Töidense pereste/ (Koska Jumalan oikea tuomio ilmaantuu/ Joka kostaapi itsekunkin hänen töidensä perästä/)

6. ὃς ἀποδώσει ἑκάστῳ κατὰ τὰ ἔργα αὐτοῦ,

6. ος αποδωσει εκαστω κατα τα εργα αυτου 6. os apodosei ekasto kata ta erga aυtoυ

6 who will ‘repay to each according to his works.’ {Pro 24:12b, Psa 62:12}

6. Who will render to every man according to his deeds:

6. Thi han skal betale hver efter hans Gjerninger:

6. Hvilken gifva skall hvarjom och enom efter hans gerningar;

6. Kes iggaühhele maksab temma teggude järrele.

6. Jis kiekvienam atmokės pagal jo darbus:

6. welcher geben wird einem jeglichen nach seinen Werken:

6. Qui rendra à chacun selon ses ouvres,

6. El cual pagará a cada uno conforme a sus obras:

6 Welke een iegelijk vergelden zal naar zijn werken;

6. Który odda każdemu podług uczynków jego;

6. A ki megfizet mindenkinek az ő cselekedetei szerint: [3†]

6 Который воздаст каждому по делам его:

6. котрий віддасть кожному по дїлам його:

7 niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,

7 niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iäisen elämän,

7. Niille, jotka pyytävät ylistystä, kunniaa ja katoomatointa menoa kärsiväisyydellä hyvissä töissä, ijankaikkisen elämän;

7. Nimittäin jotca pyytäwät ylistystä cunniata ja catomatoinda meno kärsimisellä hywisä töisä ijancaickisen elämän.

7. nimitten/ ylistos ia Cunnia/ ia catomatoin olemus/ nijnen/ iotca kerssimisen cansa seisouat sen ijancaikisen Elemen ielkin. (nimittäin/ ylistys ja kunnia/ ja katoamatoin olemus/ niiden/ jotka kärsimisen kanssa seisowat sen iankaikkisen elämän jälkeen.)

7. τοῖς μὲν καθ’ ὑπομονὴν ἔργου ἀγαθοῦ δόξαν καὶ τιμὴν καὶ ἀφθαρσίαν ζητοῦσι ζωὴν αἰώνιον,

7. τοις μεν καθ υπομονην εργου αγαθου δοξαν και τιμην και αφθαρσιαν ζητουσιν ζωην αιωνιον 7. tois men kath υpomonen ergoυ agathoυ doksan kai timen kai aftharsian zetoυsin zoen aionion

7 Everlasting life to those who indeed by endurance in good work are seeking glory and honor and incorruption.

7. To them who by patient continuance in well doing seek for glory and honour and immortality, eternal life:

7. dem, som ved Bestandighed i god Gjerning søge Ære og Hæder og Uforkrænkelighed, et evigt Liv;

7. Nämliga pris och äro, och oförgängeligit väsende dem, som med tålamod, uti goda gerningar, fara efter evigt lif.

7. Kül neile iggawest ello, kes head tehhes kannatussega au, ja kitust, ja hukkaminnematta önne otsiwad.

7. tiems, kurie, ištvermingai darydami gera, ieško šlovės, garbingumo ir nemirtingumo,­amžinuoju gyvenimu,

7. Preis und Ehre und unvergängliches Wesen denen, die mit Geduld in guten Werken trachten nach dem ewigen Leben;

7. Savoir, la vie éternelle à ceux qui, persévérant dans les bonnes œuvres, cherchent la gloire, l'honneur et l'immortalité;

7. A los que perseverando en bien hacer, buscan gloria, y honra, e inmortalidad, dará la vida eterna;

7 Dengenen wel, die met volharding in goeddoen, heerlijkheid, en eer, en onverderfelijkheid zoeken, het eeuwige leven;

7. Tym, którzy przez wytrwanie w uczynku dobrym szukają sławy i czci i nieskazitelności, odda żywot wieczny;

7. Azoknak, a kik a jó cselekedetben való állhatatossággal dicsőséget, tisztességet és halhatatlanságot keresnek, örök élettel; [4†]

7 тем, которые постоянством в добром деле ищут славы,чести и бессмертия, – жизнь вечную;

7. тим, що терпіливостю в доброму дїлї шукають слави, та чести, та нетлїння - життє вічне;

8 mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.

8 mutta niille, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee kiivaus ja viha.

8. Mutta niille, jotka riitaiset ovat, eikä kuule totuutta, vaan kuulevat vääryyttä, on tuleva närkästys ja viha.

8. Mutta nijlle jotca rijtaiset owat eikä cuule totuutta waan wääryttä on tulewa närkästys ja wiha:

8. Mutta nijlle iotca rijtaiset ouat/ ia eiuet totutta cwle/ waan wärydhen cwleuat/ tuleua ombi närckestys ia wiha/ (Mutta niille jotka riitaiset owat/ ja eiwät totuutta kuule/ waan wääryyden kuulewat/ tulewa ompi närkästys ja wiha/)

8. τοῖς δὲ ἐξ ἐριθείας, καὶ ἀπειθοῦσι μὲν τῇ ἀληθείᾳ, πειθομένοις δὲ τῇ ἀδικίᾳ, θυμός καὶ ὀργὴ·

8. τοις δε εξ εριθειας και απειθουσιν μεν τη αληθεια πειθομενοις δε τη αδικια θυμος και οργη 8. tois de eks eritheias kai apeithoυsin men te aletheia peithomenois de te adikia thυmos kai orge

8 But to those (seeking things) out of selfish ambition and who are indeed disobedient to the truth, but obey unrighteousness, (he will repay with) fury and wrath,

8. But unto them that are contentious, and do not obey the truth, but obey unrighteousness, indignation and wrath,

8. men dem, som ere gjenstridige, og ikke lyde Sandhed, men adlyde Uretfærdighed, skal vorde Ugunst og Vrede.

8. Men dem som enträtne äro, och icke vilja lyda sanningene, utan lyda orätthetene, ogunst och vrede;

8. Agga kanget hirmo ja wihha neile, kes riakad on, ja töe sanna ei kule, agga wotwad üllekohto sanna kuulda;

8. o išpuikėliams, kurie nepaklūsta tiesai, bet yra pasidavę neteisumui,­pykčiu ir rūstybe.

8. aber denen, die da zänkisch sind und der Wahrheit nicht gehorchen, gehorchen aber der Ungerechtigkeit, Ungnade, und Zorn;

8. Mais l'indignation et la colère aux contentieux et à ceux qui sont rebelles à la vérité, et qui obéissent à l'injustice;

8. Mas a los que son contenciosos, y que no obedecen a la verdad, ántes obedecen a la injusticia, enojo, e ira.

8 Maar dengenen, die twistgierig zijn, en die der waarheid ongehoorzaam, doch der ongerechtigheid gehoorzaam zijn, zal verbolgenheid en toorn vergolden worden;

8. A zaś swarliwym i prawdzie nieposłusznym, lecz posłusznym niesprawiedliwości, odda zapalczywość i gniew;

8. Azoknak pedig, a kik versengők és a kik nem engednek az [5†] igazságnak, hanem engednek a hamisságnak, búsulással és haraggal.

8 а тем, которые упорствуют и не покоряются истине, но предаются неправде, – ярость и гнев.

8. а которі сварливі і противлять ся істинї, корять ся ж неправдї, (тим) ярость та гнїв.

9 Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen;

9 Vaiva ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa harjoittaa sekä juutalaisen ensin että kreikkalaisen,

9. Murhe ja vaiva kunkin ihmisen sielun päälle, joka pahaa tekee, ensisti Juudalaisen, niin myös Grekiläisen;

9. Murhe ja waiwa caickein ihmisten sieluin päälle jotca paha tekewät: ensist Judalaisille nijn myös Grekeille.

9. mureh ia waiwa/ caikein Inhimisten Sieludhen ylitze iotca paha tekeuet. Ensiste Juttaille/ ia mös Grekille. (murhe ja waiwa/ kaikkein ihmisten sielujen ylitse jotka pahaa tekewät. Ensisti juuttaille/ ja myös Krekille.)

9. θλῖψις καὶ στενοχωρία ἐπὶ πᾶσαν ψυχὴν ἀνθρώπου τοῦ κατεργαζομένου τὸ κακόν, Ἰουδαίου τε πρῶτον καὶ Ἕλληνος·

9. θλιψις και στενοχωρια επι πασαν ψυχην ανθρωπου του κατεργαζομενου το κακον ιουδαιου τε πρωτον και ελληνος 9. thlipsis kai stenochoria epi pasan psυchen anthropoυ toυ katergazomenoυ to kakon ioυdaioυ te proton kai ellenos

9 affliction and distress upon every soul of man who is working evil, both of the Jew first and of the Greek.

9. Tribulation and anguish, upon every soul of man that doeth evil, of the Jew first, and also of the Gentile;

9. Trængsel og Angest skal være over hvert Menneskes Sjæl, som gjør det Onde, baade en Jødes først og en Grækers;

9. Bedröfvelse och ångest öfver hvar och en menniskos själ, som illa gör; först Judarnas, Grekernas också.

9. Willetsus ja ahhastus tulleb iggaühhe innimesse hinge peäle, kes kurja teeb, ni hästi Juda-mehhe peäle essite, kui ka Kreka-mehhe peäle.

9. Sielvartas ir suspaudimas sielai kiekvieno žmogaus, kuris daro bloga, pirma žydo, paskui graiko.

9. Trübsal und Angst über alle Seelen der Menschen, die da Böses tun, vornehmlich der Juden und auch der Griechen;

9. L'affliction et l'angoisse à tout homme qui fait le mal; au Juif d'abord, puis au Grec;

9. Tribulación y angustia sobre toda alma de hombre que obra lo malo, del Judío primeramente, y también del Griego;

9 Verdrukking en benauwdheid over alle ziel des mensen, die het kwade werkt, eerst van den Jood, en ook van den Griek;

9. Utrapienie i ucisk duszy każdego człowieka, który złość popełnia, Żyda najprzód, potem i Greka;

9. Nyomorúság és ínség minden gonoszt cselekedő ember lelkének, zsidónak először meg görögnek;

9 Скорбь и теснота всякой душе человека, делающего злое, во-первых, Иудея, потом и Еллина!

9. Горе й тїснота на всяку душу чоловіка, що робить лихе, Жидовина перше, та й Грека;

10 mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!

10 mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka harjoittaa sitä, mikä hyvä on sekä juutalaiselle ensin että kreikkalaiselle.

10. Mutta ylistys, kunnia ja rauha jokaiselle, joka hyvää tekee, ensisti Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.

10. Mutta kijtos cunnia ja rauha caikille nijlle jotca hywä tekewät: ensist Judalaisille nijn myös Grekeille.

10. Mutta kijtos ia cunnia ia Rauha caikille nijlle/ iotca hyue tekeuet/ Ensiste Juttaille ia mös Grekille. (Mutta kiitos ja kunnia ja rauha kaikille niille/ jotka hywää tekewät/ ensisti juuttaille ja myös Krekille.)

10. δόξα δὲ καὶ τιμὴ καὶ εἰρήνη παντὶ τῷ ἐργαζομένῳ τὸ ἀγαθόν, Ἰουδαίῳ τε πρῶτον καὶ Ἕλληνι·

10. δοξα δε και τιμη και ειρηνη παντι τω εργαζομενω το αγαθον ιουδαιω τε πρωτον και ελληνι 10. doksa de kai time kai eirene panti to ergazomeno to agathon ioυdaio te proton kai elleni

10 But glory and honor and peace to every man who is working good, to the Jew first and also to the Greek;

10. But glory, honour, and peace, to every man that worketh good, to the Jew first, and also to the Gentile:

10. men Ære og Hæder og Fred skal vorde hver den, som gjør det Gode, baade en Jøde først og en Græker.

10. Men heder, och ära, och frid hvarjom och enom som väl gör; först Judomen, Grekomen också.

10. Agga au, ja kitus, ja rahho saab iggaühhele, kes head teeb, ni hästi Juda-mehhele essite, kui ka Kreka-mehhele,

10. Ir šlovė, pagarba bei ramybė kiekvienam, kuris daro gera, pirma žydui, paskui graikui.

10. Preis aber und Ehre und Friede allen denen, die da Gutes tun, vornehmlich den Juden und auch den Griechen.

10. Mais la gloire, l'honneur et la paix à tout homme qui fait le bien; au Juif d'abord, ensuite au Grec;

10. Mas gloria, y honra, y paz a todo aquel que obra el bien, al Judío primeramente, y también al Griego:

10 Maar heerlijkheid, en eer, en vrede een iegelijk, die het goede werkt, eerst den Jood, en ook den Griek.

10. A chwałę i cześć, i pokój wszelkiemu czyniącemu dobre, Żydowi najprzód, potem i Grekowi.

10. Dicsőség pedig, tisztesség és békesség minden jót cselekedőnek, zsidónak először meg görögnek:

10 Напротив, слава и честь и мир всякому, делающемудоброе, во-первых, Иудею, потом и Еллину!

10. слава ж, честь і впокій усякому, хто робить добре, Жидовинові перше, та й Грекові.

11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.

11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.

11. Sillä ei Jumala katso ihmisen muodon jälkeen.

11. Sillä ei Jumala cadzo ihmisen muodon jälken.

11. Sille ettei Jumala catzo Inhimisen modhon ielken/ (Sillä ettei Jumala katso ihmisen muodon jälkeen/)

11. οὐ γάρ ἐστι προσωποληψία παρὰ τῷ Θεῷ.

11. ου γαρ εστιν προσωποληψια παρα τω θεω 11. oυ gar estin prosopolepsia para to theo

11 for* there is no favoritism with God.

11. For there is no respect of persons with God.

11. Thi der er ingen Persons Anseelse hos Gud.

11. Ty Gud ser icke efter personen.

11. Sest Jummal ei pea ennam luggu ühhest innimessest kui teisest.

11. Juk Dievas nėra šališkas.

11. Denn es ist kein Ansehen der Person vor Gott.

11. Car Dieu n'a point égard à l'apparence des personnes.

11. Porque no hay acepción de personas para con Dios.

11 Want er is geen aanneming des persoons bij God.

11. Albowiem nie masz względu na osoby u Boga.

11. Mert nincsen Isten előtt személyválogatás. [6†]

11 Ибо нет лицеприятия у Бога.

11. Нема бо в Бога вважання на лиця.

12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;

12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan.

12. Kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, niiden pitää myös ilman lakia hukkuman, ja kaikki, jotka laissa ovat syntiä tehneet, ne pitää lain kautta tuomittaman.

12. Caicki jotca ilman Laita owat syndiä tehnet ne myös ilman Laita duomitan: ja caicki jotca Lais owat syndiä tehnet ne Lain cautta duomitan:

12. Caiki ne/ iotca ilman Laita ouat syndi tehneet/ ne mös ilman Laita cadhotetan. Ja caiki ne iotca Laissa ouat syndi tehneet/ ne Lain cautta domitaan. (Kaikki ne/ jotka ilman lakia owat syntiä tehneet/ ne myös ilman lakia kadotetaan. Ja kaikki ne jotka laissa owat syntiä tehneet/ ne lain kautta tuomitaan.)

12. ὅσοι γὰρ ἀνόμως ἥμαρτον, ἀνόμως καὶ ἀπολοῦνται· καὶ ὅσοι ἐν νόμῳ ἥμαρτον, διὰ νόμου κριθήσονται.

12. οσοι γαρ ανομως ημαρτον ανομως και απολουνται και οσοι εν νομω ημαρτον δια νομου κριθησονται 12. osoi gar anomos emarton anomos kai apoloυntai kai osoi en nomo emarton dia nomoυ krithesontai

12 For* as many as sinned without (the) law will also perish without (the) law. And as many as sinned in the law will be judged through the law.

12. For as many as have sinned without law shall also perish without law: and as many as have sinned in the law shall be judged by the law;

12. Hvilkesomhelst have syndet uden Loven, de straffes og uden Loven; og hvilkesomhelst have syndet under Loven, de skulle dømmes ved Loven:

12. Alle de som utan lag syndat hafva, de varda ock utan lag förtappade; och alle som uti lagen hafva syndat, de varda med lagen dömde;

12. Sest kes ial ilma kässota on patto teinud, need peawad ka ilma kässota hukkamiñema: ja kes ial kässo al on patto teinud, nende peäle peab ka kässo läbbi kohhut moistetama.

12. Visi, kurie nusidėjo, neturėdami įstatymo, pražus be įstatymo, o visi, kurie nusidėjo, turėdami įstatymą, bus nuteisti pagal įstatymą.

12. Welche ohne Gesetz gesündigt haben, die werden auch ohne Gesetz verloren werden; und welche unter dem Gesetz gesündigt haben, die werden durchs Gesetz verurteilt werden

12. Tous ceux qui auront péché sans la loi, périront aussi sans la loi; et tous ceux qui auront péché, ayant la loi, seront jugés par la loi;

12. Porque todos los que sin ley pecaron, sin ley también perecerán; y todos los que en la ley pecaron, por la ley serán juzgados.

12 Want zovelen, als er zonder wet gezondigd hebben, zullen ook zonder wet verloren gaan; en zovelen, als er onder de wet gezondigd hebben, zullen door de wet geoordeeld worden;

12. A którzykolwiek bez zakonu zgrzeszyli, bez zakonu też poginą; a którzykolwiek w zakonie zgrzeszyli, przez zakon sądzeni będą.

12. Mert a kik törvény nélkül vétkeztek, törvény nélkül vesznek is el: és a kik a törvény alatt vétkeztek, törvény által ítéltetnek meg,

12 Те, которые, не имея закона, согрешили, вне закона и погибнут; а те, которые под законом согрешили,по закону осудятся

12. Скільки бо без закону згрішило, (стільки їх) без закону й погине; а скільки в законї згрішило, (стільки їх) законом суд прийме

13 sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.

13 Eivät näet lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain seuraajat vanhurskautetaan.

13. Sillä ei ne ole Jumalan edessä vanhurskaat, jotka lain kuulevat; mutta ne, jotka lain töillänsä täyttävät, ne pitää vanhurskaaksi tuleman.

13. Sillä ei ne ole Jumalan edes wanhurscat jotca Lain cuulewat: mutta ne jotca Lain töilläns täyttäwät ne wanhurscana pidetän.

13. Sille ettei ne ole Jumalan edes wanhurskat/ iotca Lain cwleuat/ Mutta ne iotca Lain töillens teuteuet/ ne pidheten wanhurskana. (Sillä ettei ne ole Jumalan edes wanhurskaat/ jotka lain kuulewat/ Mutta ne jotka lain töillänsä täyttäwät/ ne pidetään wanhurskaana.)

13. οὐ γὰρ οἱ ἀκροαταὶ τοῦ νόμου δίκαιοι παρὰ τῷ Θεῷ, ἀλλ’ οἱ ποιηταὶ τοῦ νόμου δικαιωθήσονται.

13. ου γαρ οι ακροαται του νομου δικαιοι παρα τω θεω αλλ οι ποιηται του νομου δικαιωθησονται 13. oυ gar oi akroatai toυ nomoυ dikaioi para to theo all oi poietai toυ nomoυ dikaiothesontai

13 For* the hearers of the law are not righteous with God, but the doers of the law will be made righteous.

13. For not the hearers of the law are just before God, but the doers of the law shall be justified.

13. (thi ikke Lovens Hørere ere retfærdige for Gud, men Lovens Gjørere skulle retfærdiggjøres.

13. Ty de äro icke rättfärdige för Gudi, som höra lagen; utan de som göra efter lagen, de varda rättfärdige hållne.

13. (Sest Jummala ees ep olle öiged need kässo kuuljad, waid neid kässo teggiaid peab öigeks moistetama.

13. Ne įstatymo klausytojai teisūs Dievo akyse, bet įstatymo vykdytojai bus išteisinti.

13. (sintemal vor Gott nicht, die das Gesetz hören, gerecht sind, sondern die das Gesetz tun, werden gerecht sein.

13. Car ce ne sont pas les auditeurs de la loi, qui sont justes devant Dieu; mais ce sont les observateurs de la loi, qui seront justifiés.

13. Porque no los que oyen la ley son justos delante de Dios, mas los hacedores de la ley serán justificados.

13 (Want de hoorders der wet zijn niet rechtvaardig voor God, maar de daders der wet zullen gerechtvaardigd worden;

13. (Gdyż nie słuchacze zakonu sprawiedliwymi są u Boga; ale czyniciele zakonu usprawiedliwieni będą.)

13. (Mert nem azok igazak Isten előtt, a kik a törvényt hallgatják, hanem azok fognak megigazulni, a kik a törvényt betöltik. [7†]

13 (потому что не слушатели закона праведны пред Богом, но исполнители закона оправданы будут,

13. (Не слухателї бо закону праведні перед Богом, а чинителї закону оправдять ся.

14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki

14 Sillä kun pakanat, joilla ei ole lakia, luonnostaan harjoittavat lain tekoja, niin he, joilla ei lakia ole, ovat itselleen lakina.

14. Sillä koska pakanat, joilla ei lakia ole, tekevät luonnostansa sitä, mitä laki anoo, niin he, vaikka ei heillä lakia ole, ovat itsellensä laki,

14. Sillä jos pacanat joilla ei Lakia ole tekewät luonnostans sitä cuin Laki ano nijn he waicka ei heillä Laki ole owat idze heillens Laki

14. Sille ios Pacanat/ ioilla ei Laki ole/ tekeuet quitengin * loonostans site quin Laki ano/ ne samat/ waicka ei heille Laki ole nin he ouat itzeheillens Laki Sen cautta/ (Sillä jos pakanat/ joilla ei laki ole/ tekewät kuitenkin luonnostansa sitä kuin laki anoo/ ne samat/ waikka ei heillä laki ole niin he owat itse heillens laki sen kautta.)

14. ὅταν γὰρ ἔθνη τὰ μὴ νόμον ἔχοντα φύσει τὰ τοῦ νόμου ποιῇ, οὗτοι νόμον μὴ ἔχοντες ἑαυτοῖς εἰσι νόμος,

14. οταν γαρ εθνη τα μη νομον εχοντα φυσει τα του νομου ποιη ουτοι νομον μη εχοντες εαυτοις εισιν νομος 14. otan gar ethne ta me nomon echonta fυsei ta toυ nomoυ poie oυtoi nomon me echontes eaυtois eisin nomos

14 For* whenever (the) Gentiles, not having the law, practice the things of the law by nature, these, not having the law, are the law to themselves;

14. For when the Gentiles, which have not the law, do by nature the things contained in the law, these, having not the law, are a law unto themselves:

14. Thi efterdi Hedningerne, som ikke have Loven, gjøre af naturen Lovens Gjerninger, da ere de, enddog de ikke have Loven, dem selv en Lov;

14. Derföre, om Hedningarna, som icke hafva lagen, göra dock af naturen det lagen innehåller; desamme, ändock de icke hafva lagen, äro de likväl sig sjelfvom lag;

14. Sest kui pagganad, kennel ep olle käsko, isseennesest kässo teud tewad, needsinnatsed, kennel ep olle käsko, on isseennesele kässuks,

14. Kai jokio įstatymo neturintys pagonys iš prigimties vykdo įstatymo reikalavimus, tada jie­neturintys įstatymo­patys sau yra įstatymas.

14. Denn so die Heiden, die das Gesetz nicht haben, doch von Natur tun des Gesetzes Werk, sind dieselben, dieweil sie das Gesetz nicht haben, sich selbst ein Gesetz,

14. Or, quand les Gentils, qui n'ont point la loi, font naturellement les choses de la loi, n'ayant point la loi, ils se tiennent lieu de loi à eux-mêmes;

14. Porque cuando los Gentiles que no tienen la ley, hacen naturalmente las cosas de la ley, los tales aunque no tengan la ley, a sí mismos son ley:

14 Want wanneer de heidenen, die de wet niet hebben, van nature de dingen doen, die der wet zijn, deze, de wet niet hebbende, zijn zichzelven een wet;

14. Bo ponieważ poganie nie mający zakonu, z przyrodzenia czynią, co jest w zakonie, ci, zakonu nie mając, sami sobie są zakonem;

14. Mert mikor a pogányok, a kiknek törvényök nincsen, természettől a törvény dolgait cselekszik, akkor ők, törvényök nem lévén, önmagoknak törvényök:

14 ибо когда язычники, не имеющие закона, по природе законное делают, то, не имея закона, они сами себе закон:

14. Коли бо погане, не маючи закону, по природї законне чинять, то вони, закону не маючи, самі собі закон:

15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä

15 Nuo, jotka osoittavat lain teon olevan kirjoitettuna heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa todistaa ja ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä

15. Että he osoittavat lain työn olevan kirjoitetun sydämiinsä, ja niin heidän omatuntonsa ynnä todistaa, ja heidän ajatuksensa keskenänsä itse päällensä kantavat eli myös heitänsä syyttömäksi tekevät,

15. Että he osottawat Lain työt olewan kirjoitetut heidän sydämihins ja nijn heidän omatundons todista ja nijden ajatuxet jotca keskenäns candawat ja heitäns syyttömäxi tekewät:

15. ette he osottauat Lain Töödh/ oleuan kirioitetun heiden Sydhemihins/ Senwoxi ette heiden Omatu'dons heille sen todistapi/ Nin mös heiden aijatoxensa/ iotca itze keskene's candauat/ eli mös luchtauat (että he osoittawat lain työt/ olewan kirjoitetun heidän sydämiinsä/ Senwuoksi että heidän omatuntonsa heille sen todistaapi/ Niin myös heidän ajatuksensa/ jotka itse keskenänsä kantawat/ he myös luottawat.)

15. οἵτινες ἐνδείκνυνται τὸ ἔργον τοῦ νόμου γραπτὸν ἐν ταῖς καρδίαις αὐτῶν, συμμαρτυρούσης αὐτῶν τῆς συνειδήσεως καὶ μεταξὺ ἀλλήλων τῶν λογισμῶν κατηγορούντων ἢ καὶ ἀπολογουμένων,

15. οιτινες ενδεικνυνται το εργον του νομου γραπτον εν ταις καρδιαις αυτων συμμαρτυρουσης αυτων της συνειδησεως και μεταξυ αλληλων των λογισμων κατηγορουντων η και απολογουμενων 15. oitines endeiknυntai to ergon toυ nomoυ grapton en tais kardiais aυton sυmmartυroυses aυton tes sυneideseos kai metaksυ allelon ton logismon kategoroυnton e kai apologoυmenon

15 who show the work of the law written in their hearts, their conscience testifying together with (their hearts,) and between one another, their reasonings (are) accusing or either defending (them);

15. Which shew the work of the law written in their hearts, their conscience also bearing witness, and their thoughts the mean while accusing or else excusing one another;)

15. de vise Lovens Gjerning skreven i deres Hjerter, idet deres Samvittighed vidner med dem, og Tankerne indbyrdes anklage eller og forsvare hverandre;)

15. Hvilke bevisa lagsens verk vara skrifvet i deras hjertan, der deras samvet bär dem vittne, och deras tankar, som sig inbördes anklaga eller ock ursaka;

15. Sest nemmad näitwad ülles, et se kässo teggo on kirjotud nende süddame sisse, sest et nende süddame tunnistus sedda ka tunnistab, ja nende mötted issekeskes enneste peäle kaebawad, ehk enneste eest kostwad.)

15. Jie parodo, kad įstatymo reikalavimai įrašyti jų širdyse, ir tai liudija jų sąžinė bei mintys, kurios tai kaltina, tai teisina viena kitą.

15. als die da beweisen, des Gesetzes Werk sei geschrieben in ihren Herzen, sintemal ihr Gewissen ihnen zeugt, dazu auch die Gedanken, die sich untereinander verklagen oder entschuldigen),

15. Ils font voir que ce qui est prescrit par la loi est écrit dans leurs cœurs: leur conscience leur rend témoignage, et leurs pensées les accusent ou les défendent;

15. Mostrando la obra de la ley escrita en sus corazones, dando testimonio juntamente sus conciencias; y acusándose mientras tanto, o también excusándose sus pensamientos, unos con otros,

15 Als die betonen het werk der wet geschreven in hun harten, hun geweten medegetuigende, en de gedachten onder elkander hen beschuldigende, of ook ontschuldigende).

15. Którzy ukazują skutek zakonu, napisany na sercach swych, z poświadczaniem sumienia ich i myśli wespół siebie oskarżających albo też wymawiających,

15. Mint a kik megmutatják, hogy a törvény cselekedete be van írva az ő szívökbe, egyetemben bizonyságot tévén arról az ő lelkiismeretök és gondolataik, a melyek egymást kölcsönösen vádolják vagy mentegetik.)

15 они показывают, что дело закона у них написано в сердцах, о чем свидетельствует совесть их и мысли их, то обвиняющие, то оправдывающие одна другую)

15. вони показують дїло законне, написане в серцях їх, як сьвідкує совість їх, і між тим думки їх одна другу осуджують, або оправдують);

16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.

16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Jeesuksen Kristuksen välityksellä, minun ilosanomani mukaan.

16. Sinä päivänä, jona Jumala ihmisten salaisuudet on tuomitseva, minun evankeliumini perästä Jesuksen Kristuksen kautta.

16. Sinä päiwänä cosca Jumala ihmisten salaisudet on duomidzewa Jesuxen Christuxen cautta minun Evangeliumini perästä.

16. sinä peiuene/ coska Jumala Inhimisten salaisudhet/ pite domitzeman/ Iesusen Christusen cautta/ minun Euangeliumin pereste. (sinä päiwänä/ koska Jumala ihmisten salaisuudet/ pitää tuomitseman/ Jesuksen Kristuksen kautta/ minun ewankeliumin perästä.)

16. ἐν ἡμέρᾳ ὅτε κρινεῖ ὁ Θεὸς τὰ κρυπτὰ τῶν ἀνθρώπων κατὰ τὸ εὐαγγέλιόν μου διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ.

16. εν ημερα οτε κρινει ο θεος τα κρυπτα των ανθρωπων κατα το ευαγγελιον μου δια ιησου χριστου 16. en emera ote krinei o theos ta krυpta ton anthropon kata to eυaggelion moυ dia iesoυ christoυ

16 in (the) day when God will be judging the secrets of men through Jesus Christ, according to my (teaching of the) good-news.

16. In the day when God shall judge the secrets of men by Jesus Christ according to my gospel.

16. paa den Dag, naar Gud skal dømme Menneskens skjulte Idrætter efter mit Evangelium, ved Jesus Christus.

16. På den dagen, när Gud menniskornas lönligheter döma skall, genom Jesum Christum, efter mitt Evangelium.

16. Sel päwal, kui Jummal innimeste sallaja tö peäle Jesusse Kristusse läbbi kohhut moistab minno armo-öppetusse järrele.

16. Aną dieną Dievas per Jėzų Kristų teis žmonių slėpinius, kaip sako mano skelbiama Evangelija.

16. auf den Tag, da Gott das Verborgene der Menschen durch Jesus Christus richten wird laut meines Evangeliums.

16. Ceci paraîtra au jour auquel Dieu jugera les actions secrètes des hommes, par Jésus-Christ, selon mon Évangile.

16. En el día que juzgará el Señor los secretos de los hombres conforme a mi evangelio, por Jesu Cristo.

16 In den dag wanneer God de verborgene dingen der mensen zal oordelen door Jezus Christus, naar mijn Evangelie.

16. W dzieó, gdy sądzić będzie Bóg skryte rzeczy ludzkie według Ewangielii mojej przez Jezusa Chrystusa.

16. Azon a napon, melyen az Isten megítéli az emberek titkait az én evangyéliomom szerint a Jézus Krisztus által. [8†]

16 в день, когда, по благовествованию моему, Бог будет судить тайные дела человеков через Иисуса Христа.

16. в день, коли судити ме Бог тайни людські, по благовістю моєму, через Ісуса Христа.

17 Mutta jos sinä kutsut itseäsi juutalaiseksi ja luotat lakiin ja Jumala on sinun kerskauksesi

17 Katso,* sinua kutsutaan juutalaiseksi ja sinä luotat lakiin ja kerskaat Jumalasta

17. Katso, sinä kutsutaan Juudalaiseksi, ja sinä luotat lakiin ja kerskaat Jumalasta,

17. CAdzo sinä cudzutan Judalaisexi ja sinä luotat idzes Lakijn ja kerscat sinuas Jumalasta ja tiedät hänen tahtons.

17. Catzo/ sine cutzutan Juttaxi/ ia sine Lootad itzes Lain päle/ ia kerskat sinuas Jumalasta/ ia tiedhet henen tahdhonsa. (Katso/ sinä kutsutaan juuttaaksi/ ja sinä luotat itsesi lain päälle/ ja kerskaat sinuasi Jumalasta/ ja tiedät hänen tahtonsa.)

17. Ἴδε σὺ Ἰουδαῖος ἐπονομάζῃ, καὶ ἐπαναπαύῃ τῷ νόμῳ, καὶ καυχᾶσαι ἐν Θεῷ,

17. ιδε συ ιουδαιος επονομαζη και επαναπαυη τω νομω και καυχασαι εν θεω 17. ide sυ ioυdaios eponomaze kai epanapaυe to nomo kai kaυchasai en theo

17 Behold, you who are named a Jew and rest upon the law and boast in God,

17. Behold, thou art called a Jew, and restest in the law, and makest thy boast of God,

17. See, du kalder dig en Jøde og forlader dig tryggeligen paa Loven og roser dig i Gud,

17. Si, du kallas en Jude, och förlåter dig på lagen, och berömmer dig af Gudi;

17. Wata, sind nimmetakse Juda-mehheks, ja sa lodad kässo peäle, ja kiitled Jummalast,

17. Štai tu vadiniesi žydas, pasikliauji įstatymu ir giriesi Dievu.

17. Siehe aber zu: du heißest ein Jude und verlässest dich aufs Gesetz und rühmest dich Gottes

17. Toi donc, qui portes le nom de Juif, et qui te reposes sur la loi, et qui te glorifies en Dieu;

17. He aquí, tú te llamas por sobrenombre Judío, y estás reposado en la ley, y te glorías en Dios,

17 Zie, gij wordt een Jood genaamd en rust op de wet; en roemt op God,

17. Oto się ty nazywasz Żydem i polegasz na zakonie, a chlubisz się Bogiem.

17. Ímé, te zsidónak neveztetel, és a törvényre támaszkodol, és Istennel dicsekedel.

17 Вот, ты называешься Иудеем, и успокаиваешь себя законом, и хвалишься Богом,

17. Ось ти Жидовин звеш ся, і почиваєш на законї, і хвалиш ся Богом,

18 ja tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on,

18 ja tunnet Jumalan tahdon ja laissa opetettuna tutkit, mikä parasta on,

18. Ja tiedät hänen tahtonsa, ja että sinä olet laista neuvottu, niin sinä koettelet ne parhaat,

18. Ja että sinä olet Laista neuwottu nijn sinä coettelet mitä paras tehdä olis.

18. Ja ette sine olet Laista neuuottu/ nin sine coettelet mite paras tehdhä olis/ (Ja että sinä olet lain töistä neuwottu/ niin sinä koettelet mitä paras tehdä olisi/)

18. καὶ γινώσκεις τὸ θέλημα, καὶ δοκιμάζεις τὰ διαφέροντα, κατηχούμενος ἐκ τοῦ νόμου,

18. και γινωσκεις το θελημα και δοκιμαζεις τα διαφεροντα κατηχουμενος εκ του νομου 18. kai ginoskeis to thelema kai dokimazeis ta diaferonta katechoυmenos ek toυ nomoυ

18 and know (God’s) will and approve the things which carry more-value, being instructed out of the law,

18. And knowest his will, and approvest the things that are more excellent, being instructed out of the law;

18. og veed hans Villie og prøver Tingenes forskjel, underviist af Loven,

18. Och vetst hans vilja; och efter du äst undervister i lagen, profvar du hvad bäst är;

18. Ja tunned temma tahtmist, ja et sa käskus olled öppetud, katsud sinna, mis ei sünni ühte kässoga.

18. Tu žinai Jo valią ir, įstatymo pamokytas, išmanai, kas geriau.

18. und weißt seinen Willen; und weil du aus dem Gesetz unterrichtet bist, prüfest du, was das Beste zu tun sei,

18. Qui connais sa volonté, et discernes ce qui y est contraire, étant instruit par la loi;

18. Y sabes su voluntad, y apruebas lo mejor, siendo instruido por la ley;

18 En gij weet Zijn wil, en beproeft de dingen, die daarvan verschillen, zijnde onderwezen uit de wet;

18. I znasz wolę jego i rozeznajesz rzeczy różne od niej, wyćwiczony będąc z zakonu;

18. És ismered az ő akaratát, [9†] és választást tudsz tenni azok között, a melyek különböznek attól, [10†] mivelhogy a törvényből megtaníttattál;

18 и знаешь волю Его , и разумеешь лучшее, научаясь из закона,

18. і розумієш волю (Його), і розпізнаєш (що єсть) лучче, навчаючись із закону;

19 ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus,

19 ja luulet olevasi sokeain taluttaja, pimeässä olevain valo,

19. Ja luulet itses sokiain johdattajaksi ja niiden valkeudeksi, jotka pimeydessä ovat,

19. Ja luulet idzes sokiain johdattajaxi ja nijden walkeudexi jotca pimeis owat.

19. ia vskallat itzes oleuan ninen Sokijain Johdattaijan/ ia ninen Walkeudhexi/ iotca pimeise ouat/ (ja uskallat itsesi olewan niiden sokeain johdattajan/ ja niinen walkeudeksi/ jotka pimeässä owat/)

19. πέποιθάς τε σεαυτὸν ὁδηγὸν εἶναι τυφλῶν, φῶς τῶν ἐν σκότει,

19. πεποιθας τε σεαυτον οδηγον ειναι τυφλων φως των εν σκοτει 19. pepoithas te seaυton odegon einai tυflon fos ton en skotei

19 and have confidence that you yourself are a guide of the blind, a light of those (who are) in darkness,

19. And art confident that thou thyself art a guide of the blind, a light of them which are in darkness,

19. og fordrister dig til at være de Blindes Veileder, deres Lys, som ere i Mørke,

19. Och betröster dig vara en ledare dem som blinde äro, och dem ett ljus som i mörkret äro;

19. Ja arwad isseeñast ollewad söggedatte juhhataja, nende walgusse, kes on pimmedusses,

19. Įsitikinęs, kad esi aklųjų vadovas, šviesa tamsoje esantiems,

19. und vermissest dich, zu sein ein Leiter der Blinden, ein Licht derer, die in Finsternis sind,

19. Qui crois être le conducteur des aveugles, la lumière de ceux qui sont dans les ténèbres,

19. Y te jactas de que tú mismo eres guía de los ciegos, luz de los que están en tinieblas,

19 En gij betrouwt uzelven te zijn een leidsman der blinden, een licht dergenen, die in duisternis zijn;

19. I masz za to, żeś jest wodzem ślepych, światłością tych, którzy są w ciemności;

19. És azt hiszed magadról, hogy te a vakoknak vezetője, [11†] a sötétségben levőknek világossága,

19 и уверен о себе, что ты путеводитель слепых, светдля находящихся во тьме,

19. і вповаєш на себе, що ти проводир слїпим, сьвітло тим, що в темряві,

20 ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto:

20 ymmärtämättömäin kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla, kun on laissa tiedon ja totuuden muoto.

20. Ja tyhmäin kurittajaksi, ja lasten opettajaksi, ja sinullas olevan tunnon ja totuuden muodon laissa.

20. Ja tyhmäin curittajaxi ja yxikertaisten opettajaxi ja sinullas olewan muodon ja totuuden tunnon Laista.

20. ia Tyhmeiden haltiaxi/ ninen yxikerdhaisten Opettaijaxi/ ia sinulla on mooto tietemen mite oikeus ombi Laissa. (Tyhmäksi haltijaksi/ niiden yksikertaisten opettajaksi/ ja sinulla on muotoa tietämän mitä oikeus ompi laissa.)

20. παιδευτὴν ἀφρόνων, διδάσκαλον νηπίων, ἔχοντα τὴν μόρφωσιν τῆς γνώσεως καὶ τῆς ἀληθείας ἐν τῷ νόμῳ.

20. παιδευτην αφρονων διδασκαλον νηπιων εχοντα την μορφωσιν της γνωσεως και της αληθειας εν τω νομω 20. paideυten afronon didaskalon nepion echonta ten morfosin tes gnoseos kai tes aletheias en to nomo

20 a corrector of the foolish, a teacher of infants, having in the law the form of knowledge and of the truth.

20. An instructor of the foolish, a teacher of babes, which hast the form of knowledge and of the truth in the law.

20. Uforstandiges Tugtemester, eenfoldiges Lærer, som har Reglen for Kundskab og Sandhed i Loven.

20. Dem en tuktomästare, som dåraktige äro; dem en lärare, som enfaldige äro; och hafver formen till det som vetandes och rätt är i lagen.

20. Rummalatte juhhataja, wäetimatte öppetaja, kellel on tundmisse ja töe öppetusse näggo kässo-öppetusses.

20. neišmanančių mokytojas, kūdikių auklėtojas, turįs įstatyme išreikštą pažinimą ir tiesą.

20. ein Züchtiger der Törichten, ein Lehrer der Einfältigen, hast die Form, was zu wissen und recht ist, im Gesetz.

20. Le docteur des ignorants, le maître des simples, ayant dans la loi la règle de la science et de la vérité;

20. Enseñador de los que no saben, maestro de niños, que tienes la forma de la ciencia y de la verdad en la ley.

20 Een onderrichter der onwijzen, en een leermeester der onwetenden, hebbende de gedaante der kennis en der waarheid in de wet.

20. Mistrzem bezrozumnych, nauczycielem niemowlątek, mając kształt znajomości i prawdy w zakonie.

20. A balgatagok tanítója, a kiskorúak mestere vagy, bírván a törvényben az ismeret és igazság formáját.

20 наставник невежд, учитель младенцев, имеющий в законе образец ведения и истины:

20. наставник незмислям, учитель малолїткам, мавши образ розуму і істини в законї.

21 niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat;

21 *Sinäkö siis*, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat ettei saa varastaa, varastat;

21. Sinä joka siis opetat toista ja et itsiäs opeta; joka saarnaat: ei pidä varastaman, ja sinä itse varastat;

21. Sinä opetat muita ja et idziäs opeta. Sinä saarnat: ei pidä warastaman ja sinä idze warastat. Sinä sanot: ei pidä huorin tehtämän ja sinä idze teet huorin.

21. Nyt sine opetat muita/ ia et sine itzes opeta. Sine sarnat Ei pidhet warghastama'/ ia sine wargastat. Sine sanot/ Ei pidhe Hoori techtemen/ ia sine Hoori teet. (Nyt sinä opetat muita/ ja et sinä itseesi opeta. sinä saarnaat. Ei pidä warastaman/ ja sinä warastat. Sinä sanot/ Ei pidä huorintehtämän/ ja sinä huorin teet.)

21. ὁ οὖν διδάσκων ἕτερον σεαυτὸν οὐ διδάσκεις; ὁ κηρύσσων μὴ κλέπτειν κλέπτεις;

21. ο ουν διδασκων ετερον σεαυτον ου διδασκεις ο κηρυσσων μη κλεπτειν κλεπτεις 21. o oυn didaskon eteron seaυton oυ didaskeis o kerυsson me kleptein klepteis

21 Therefore you who are teaching a different (one), are you not teaching yourself? You who are preaching not to steal, are you stealing?

21. Thou therefore which teachest another, teachest thou not thyself? thou that preachest a man should not steal, dost thou steal?

21. Du derfor, som lærer Andre, du lærer ikke dig selv! Du, som prædiker, at man ikke skal stjæle, du stjæler!

21. Nu lärer du andra, och lärer dig intet sjelf. Du predikar: Man skall intet stjäla; och du stjäl.

21. Kes sinna nüüd teist öppetad, eks sa isseennast ei öppeta? kes sa kulutad, et ei pea warrastama, eks sa isse ei warrasta?

21. Tai kodėl tu, mokydamas kitus, nepamokai pats savęs? Kodėl, liepdamas nevogti, pats vagi?

21. Nun lehrst du andere, und lehrst dich selber nicht; du predigst, man solle nicht stehlen, und du stiehlst;

21. Toi donc, qui enseignes les autres, tu ne t'enseignes pas toi-même! Tu prêches de ne pas dérober, et tu dérobes

21. Tú, pues, que enseñas a otro, ¿no te enseñas a tí mismo? Tú que predicas que no se ha de hurtar, ¿hurtas?

21 Die dan een anderen leert, leert gij uzelven niet? Die predikt, dat men niet stelen zal, steelt gij?

21. Który tedy uczysz drugiego, siebie samego nie uczysz? Który opowiadasz, żeby nie kradziono, kradniesz?

21. A ki azért mást tanítasz, magadat nem tanítod-é? a ki azt hirdeted, hogy ne lopj, lopsz-é? [12†]

21 как же ты, уча другого, не учишь себя самого?

21. Навчаючи ж иншого, себе не навчаєш? проповідуючи не красти, сам крадеш?

22 joka sanot, ettei saa tehdä huorin, itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, kuitenkin olet temppelin ryöstäjä;

22 joka sanot, ettei saa tehdä aviorikosta, teet aviorikoksen; joka kauhistut epäjumalia, ryöstät temppelistä;

22. Joka sanot: ei pidä huorin tehtämän, ja sinä itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, ja raatelet sitä Jumalalta, mikä hänelle tulee;

22. Sinä cauhistut epäjumalita ja raatelet sitä Jumalalda cuin hänen tule.

22. Sine cauhistut Epeiumaloita/ ia ratelet site Jumalalda quin henen tule. (Sinä kauhistut epäjumaloita/ ja raatelet sitä Jumalalta kuin hänen tulee.)

22. ὁ λέγων μὴ μοιχεύειν μοιχεύεις; ὁ βδελυσσόμενος τὰ εἴδωλα ἱεροσυλεῖς;

22. ο λεγων μη μοιχευειν μοιχευεις ο βδελυσσομενος τα ειδωλα ιεροσυλεις 22. o legon me moicheυein moicheυeis o βdelυssomenos ta eidola ierosυleis

22 You who are saying to not commit adultery, are you committing adultery? You who detest idols, are you a temple looter?

22. Thou that sayest a man should not commit adultery, dost thou commit adultery? thou that abhorrest idols, dost thou commit sacrilege?

22. Du, som siger, at man ikke skal bedrive Hoer, du bedriver Hoer! Du som har Vederstyggelighed til Afguder, du raner det Hellige!

22. Du säger: Man skall icke göra hor; och du bedrifver hor. Du stygges vid afguderi; och du beröfvar Gudi det honom tillhörer.

22. Kes sa ütled, et ei pea abbiello ärrarikkuma, eks sa abbiello ärra ei rikku? sul on hirm woöraste jum̃alatte eest, eks sa isse ei risu pühha asjo?

22. Sakydamas nesvetimauti, pats svetimauji? Bjaurėdamasis stabais, pats apiplėši šventyklas?

22. du sprichst man solle nicht ehebrechen, und du brichst die Ehe; dir greuelt vor den Götzen, und du raubest Gott, was sein ist;

22. Tu dis de ne pas commettre d'adultère, et tu commets adultère! Tu as en abomination les idoles, et tu commets des sacrilèges!

22. Tú que dices que no se ha de adulterar, ¿adulteras? Tú que abominas los ídolos, ¿haces sacrilegio?

22 Die zegt, dat men geen overspel doen zal, doet gij overspel? Die van de afgoden een gruwel hebt, berooft gij het heilige?

22. Który mówisz, żeby nie cudzołożono, cudzołożysz? który się brzydzisz bałwany, święte rzeczy kradniesz?

22. A ki azt mondod, ne paráználkodjál, paráználkodol-é? a ki útálod a bálványokat, szentségtörő vagy-é?

22 Проповедуя не красть, крадешь? говоря: „не прелюбодействуй", прелюбодействуешь? гнушаясь идолов, святотатствуешь?

22. говорячи, щоб не робили перелюбу, робиш перелюб? гидуючи ідолами, крадеш сьвяте?

23 joka laista kerskaat, häväiset lainrikkomisella Jumalaa?

23 joka laista kerskaat, häpäiset lain rikkomisella Jumalaa?

23. Joka kerskaat laista ja häpäiset Jumalaa lain ylitsekäymisellä?

23. Sinä kerscat idziäs Laista ja häwäiset Jumalata Lain ylidzekäymisellä:

23. Sine kerskat itzes Laista/ ia häueiset Jumala Lain Ylitzekieumisen cautta. (Sinä kerskaat itseesi laista/ ja häwäiset Jumalaa lain ylitsekäymisen kautta.)

23. ὃς ἐν νόμῳ καυχᾶσαι, διὰ τῆς παραβάσεως τοῦ νόμου τὸν Θεὸν ἀτιμάζεις;

23. ος εν νομω καυχασαι δια της παραβασεως του νομου τον θεον ατιμαζεις 23. os en nomo kaυchasai dia tes paraβaseos toυ nomoυ ton theon atimazeis

23 You who are boasting in the law, through (your) transgression of the law, are you dishonoring God?

23. Thou that makest thy boast of the law, through breaking the law dishonourest thou God?

23. Du, som roser dig af Loven, du vanærer Gud ved Lovens Overtrædelse!

23. Du berömmer dig af lagen, och vanhedrar Gud med lagsens öfverträdning;

23. Kes sa kässust kiitled, eks sa isse ei teota Jummalat kässo ülleastmisse läbbi?

23. Giriesi įstatymu, o paniekini Dievą, laužydamas įstatymą?

23. du rühmst dich des Gesetzes, und schändest Gott durch Übertretung des Gesetzes;

23. Toi, qui te glorifies de la loi, tu déshonores Dieu par la transgression de la loi!

23. Tú que te jactas de la ley, ¿por transgresión de la ley deshonras a Dios?

23 Die op de wet roemt, onteert gij God door de overtreding der wet?

23. Który się chlubisz zakonem, przez przestępstwo zakonu Boga lżysz?

23. Ki a törvényben dicsekszel, a törvénynek megrontása által az Istent gyalázod-é?

23 Хвалишься законом, а преступлением закона бесчестишьБога?

23. ти, що хвалиш ся законом, переступом закону Бога зневажаєш?

24 Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on.

24 Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimeä rienataan pakanain keskellä", niin kuin on kirjoitettu.

24. Sillä teidän tähtenne tulee Jumalan nimi pilkatuksi pakanain seassa, niinkuin kirjoitettu on.

24. Sillä teidän tähtenne tule Jumalan nimi pilcatuxi pacanain seas nijncuin kirjoitettu on.

24. Sille teidhe' techten tule Jumalan Nimi pilcatuxi Pacanaiden seas/ ninquin kirioitettu ombi. (Sillä teidän tähteni tulee Jumalan nimi pilkatuksi pakanaiden seassa/ niinkuin kirjoitettu ompi.)

24. τὸ γὰρ ὄνομα τοῦ Θεοῦ δι’ ὑμᾶς βλασφημεῖται ἐν τοῖς ἔθνεσι, καθὼς γέγραπται.

24. το γαρ ονομα του θεου δι υμας βλασφημειται εν τοις εθνεσιν καθως γεγραπται 24. to gar onoma toυ theoυ di υmas βlasfemeitai en tois ethnesin kathos gegraptai

24 ‘For* the name of God is blasphemed among the Gentiles because of you°,’ just-as it has been written.

24. For the name of God is blasphemed among the Gentiles through you, as it is written.

24. Thi for Eder Skyld bespottes Guds Navn iblandt Hedningerne, som skrevet er.

24. Ty för edra skull varder Guds Namn försmädadt ibland Hedningarna, såsom skrifvet är.

24. Sest Jum̃ala nimmi laidetakse teie pärrast pagganatte seas, nenda kui kirjotud on.

24. Juk parašyta: ‘‘Dėl jūsų piktžodžiauja Dievo vardui pagonys’‘.

24. denn "eurethalben wird Gottes Name gelästert unter den Heiden", wie geschrieben steht.

24. Car le nom de Dieu est blasphémé à cause de vous parmi les Gentils, comme cela est écrit.

24. Porque el nombre de Dios es blasfemado por causa de vosotros entre los Gentiles, como está escrito.

24 Want de Naam van God wordt om uwentwil gelasterd onder de heidenen, gelijk geschreven is.

24. Albowiem imię Boże dla was bluźnione bywa między pogany, jako napisano.

24. Mert az Istennek neve miattatok káromoltatik a pogányok között, a mint meg van írva. [13†]

24 Ибо ради вас, как написано, имя Божие хулится у язычников.

24. Імя бо Боже через вас хулить ся між поганами, яко ж писано.

25 Ympärileikkaus kyllä on hyödyllinen, jos sinä lakia noudatat; mutta jos olet lainrikkoja, niin sinun ympärileikkauksesi on tullut ympärileikkaamattomuudeksi.

25 Ympärileikkaus kyllä hyödyttää, jos seuraat lakia, mutta jos olet lainrikkoja, on ympärileikkauksesi tullut ympärileikkaamattomuudeksi.

25. Sillä ympärileikkaus kelpaa, jos sinä lain pidät; mutta jos sinä olet lain rikkoja, niin sinun ympärileikkaukses on esinahaksi tullut.

25. YMbärinsleickaus kelpa jos sinä Lain pidät? mutta jollet sinä Lakia pidä nijn sinun ymbärinsleickauxes on esinahaxi käändynyt.

25. Se Ymberileickaus kylle kelpa/ Jos sine Lain pidhet. Mutta ellet sine Laki pidhe/ nin ombi sinun Ymberileickausti io Esinahaxi kiendynyt. (Se ympärileikkaus kyllä kelpaa/ Jos sinä lain pidät. Mutta ellet sinä lakia pidä/ niin ompi sinun ympärileikkauskin jo esinahaksi kääntynyt.)

25. περιτομὴ μὲν γὰρ ὠφελεῖ, ἐὰν νόμον πράσσῃς. ἐὰν δὲ παραβάτης νόμου ᾖς, ἡ περιτομή σου ἀκροβυστία γέγονεν.

25. περιτομη μεν γαρ ωφελει εαν νομον πρασσης εαν δε παραβατης νομου ης η περιτομη σου ακροβυστια γεγονεν 25. peritome men gar ofelei ean nomon prasses ean de paraβates nomoυ es e peritome soυ akroβυstia gegonen

25 For* circumcision indeed profits, if you practice (the) law, but if you are a transgressor of (the) law, your circumcision has become uncircumcision. {Isa 52:5}

25. For circumcision verily profiteth, if thou keep the law: but if thou be a breaker of the law, thy circumcision is made uncircumcision.

25. Vel er Omskærelsen nyttig, om du holder Loven; men er du Lovens Overtræder, da er din Omskærelse bleven en Forhud.

25. Omskärelsen doger, om du håller lagen; men håller du icke lagen, så är din omskärelse vorden en förhud.

25. Sest se ümberleikaminne sadab kül kasso, kui sa kässo järrele teed; agga kui sa olled kässo ülleastja, siis on sinno ümberleikaminne eestnahhaks sanud.

25. Apipjaustymas, tiesa, naudingas, jei vykdai įstatymą. O jeigu esi įstatymo laužytojas, tavo apipjaustymas tampa neapipjaustymu.

25. Die Beschneidung ist wohl nütz, wenn du das Gesetz hältst; hältst du das Gesetz aber nicht, so bist du aus einem Beschnittenen schon ein Unbeschnittener geworden.

25. Il est vrai que la circoncision est utile, si tu observes la loi; mais si tu es transgresseur de la loi, de circoncis tu deviens incirconcis.

25. Porque la circuncisión a la verdad aprovecha, si guardares la ley; mas si eres rebelde a la ley, tu circuncisión es hecha incircuncisión.

25 Want de besnijdenis is wel nut, indien gij de wet doet; maar indien gij een overtreder der wet zijt, zo is uw besnijdenis voorhuid geworden.

25. Boć obrzezanie jest pożyteczne, jeźlibyś pełnił zakon; ale jeźlibyś był przestępcą zakonu, twoje obrzezanie stało się nieobrzezką.

25. Mert használ ugyan a körülmetélkedés, ha a törvényt megtartod; de ha a törvényt áthágod, a te körülmetélkedésed körülmetéletlenséggé lett.

25 Обрезание полезно, если исполняешь закон; а если ты преступник закона, то обрезание твое стало необрезанием.

25. З обрізання бо є користь, коли чиниш закон; коли ж ти переступник закону, обрізаннє твоє сталось необрізаннєм.

26 Jos siis ympärileikkaamaton noudattaa lain säädöksiä, eikö hänen ympärileikkaamattomuutensa ole luettava ympärileikkaukseksi?

26 Jos siis ympärileikkaamaton seuraa lain säännöksiä, eikö hänen ympärileikkaamattomuuttaan lueta ympärileikkaukseksi?

26. Jos siis esinahka lain oikeuden pitää, eikö hänen esinahkansa pidä luettaman hänelle ympärileikkaukseksi?

26. Jos sijs esinahca Lain wanhurscauden pitä etkös luule hänengän esinahcans luettawan hänelle ymbärinsleickauxexi?

26. Jos sis Esinachka Lain Wanhruskaudhen pite/ etkös lwle ette henen Esinachkans pite Luettaman henelle Ymberileickauxexi? (Jos siis esinahka lain wanhurskauden pitää/ etkös luule että hänen esinahkansa pitää luettaman hänelle ympärileikkaukseksi?)

26. ἐὰν οὖν ἡ ἀκροβυστία τὰ δικαιώματα τοῦ νόμου φυλάσσῃ, οὐχὶ ἡ ἀκροβυστία αὐτοῦ εἰς περιτομὴν λογισθήσεται;

26. εαν ουν η ακροβυστια τα δικαιωματα του νομου φυλασση ουχι η ακροβυστια αυτου εις περιτομην λογισθησεται 26. ean oυn e akroβυstia ta dikaiomata toυ nomoυ fυlasse oυchi e akroβυstia aυtoυ eis peritomen logisthesetai

26 Therefore, if the uncircumcision are observing the ordinances of the law, will his uncircumcision not be counted toward circumcision?

26. Therefore if the uncircumcision keep the righteousness of the law, shall not his uncircumcision be counted for circumcision?

26. Dersom nu Forhuden holder Lovens Bud, mon da ikke hans Forhud regnes som Omskærelse?

26. Om nu förhuden håller lagsens rättfärdighet, månn icke hans förhud blifva räknad för omskärelse?

26. Kui nüüd se ümberleikamatta kässo öigussed peab, eks siis temma eestnahk ei pea ümberleikamisseks arwatama?

26. Taigi, kai neapipjaustytas žmogus laikosi įstatymo reikalavimų, ar jo neapipjaustymas nebus įskaitytas apipjaustymu?

26. So nun der Unbeschnittene das Gesetz hält, meinst du nicht, daß da der Unbeschnittene werde für einen Beschnittenen gerechnet?

26. Si donc l'incirconcis garde les commandements de la loi, ne sera-t-il pas réputé circoncis, quoiqu'il soit incirconcis?

26. De manera que si el incircunciso guardare las justicias de la ley, ¿no será tenida su incircuncisión por circuncisión?

26 Indien dan de voorhuid de rechten der wet bewaart, zal niet zijn voorhuid tot een besnijdenis gerekend worden?

26. Jeźliby tedy nieobrzezka przestrzegała praw zakonnych, azaż jego nieobrzezka nie będzie przyczyną za obrzezkę?

26. Ha tehát a körülmetéletlen pogány megtartja a törvénynek parancsolatait, az ő körülmetéletlensége nem körülmetélkedésül tulajdoníttatik-é néki?

26 Итак, если необрезанный соблюдает постановления закона, то его необрезание не вменится ли ему в обрезание?

26. Коли ж необрізаний хоронить установи закону, чи необрізаннє його за обрізаннє не полїчить ся?

27 Ja luonnostaan ympärileikkaamaton, joka täyttää lain, on tuomitseva sinut, joka lainkirjaiminesi ja ympärileikkauksinesi olet lainrikkoja.

27 Luonnostaan ympärileikkaamaton, joka täyttää lain, tuomitsee sinut, joka lain kirjaiminesi ja ympärileikkauksinesi olet lain rikkoja.

27. Ja se joka luonnostansa esinahka on ja täyttää lain, pitää sinun tuomitseman, joka puustavin ja ympärileikkauksen lain käyt ylitse?

27. Ja nijn se joca luonnostans esinahca on ja täyttä Lain pitä sinua duomidzeman joca bookstawin ja ymbärinsleickauxen Lain ylidzekäyt.

27. Ja nin se/ quin Loonosta's ombi Esinachka/ ia Lain teutte/ pite sinua Domitzeman/ ioca Bockstauin ia Ymberileickauxen alla Lain ylitzekieud. (Ja niin se/ kuin luonnostansa ompi esinahka/ ja lain täyttää/ pitää sinua tuomitseman/ joka bookstawin ja ympärileikkauksen alla lain ylitse käy.)

27. καὶ κρινεῖ ἡ ἐκ φύσεως ἀκροβυστία, τὸν νόμον τελοῦσα, σὲ τὸν διὰ γράμματος καὶ περιτομῆς παραβάτην νόμου.

27. και κρινει η εκ φυσεως ακροβυστια τον νομον τελουσα σε τον δια γραμματος και περιτομης παραβατην νομου 27. kai krinei e ek fυseos akroβυstia ton nomon teloυsa se ton dia grammatos kai peritomes paraβaten nomoυ

27 And the uncircumcision by nature (who is) completing the law, will be judging you, who are a transgressor of the law through the writing {Or: ‘scripture’ meaning ‘scriptures’ also in 2:29, 7:6.} and circumcision.

27. And shall not uncircumcision which is by nature, if it fulfil the law, judge thee, who by the letter and circumcision dost transgress the law?

27. Og den legemlige Forhud, som opfylder Loven, skal dømme dig, som med Bogstav og Omskærelse er Lovens Overtræder.

27. Och dermed sker då, att det som af naturen är förhud, och fullkomnar lagen, skall döma dig, som under bokstafven och omskärelsen bryter lagen.

27. Ja eks siis se, kes sündimisse polest ümberleikamatta on, ja käsko täieste peab, sinno peäle kohhut ei moista, kes sinna kirjatähhe ja ümberleikamisse jures kässo ülleastja olled.

27. Ar nuo gimimo neapipjaustytas kūne, bet vykdantis įstatymą nepasmerks tavęs, kuris laužai įstatymą, turėdamas jo raidę ir apipjaustymą?

27. Und wird also, der von Natur unbeschnitten ist und das Gesetz vollbringt, dich richten, der du unter dem Buchstaben und der Beschneidung bist und das Gesetz übertrittst.

27. Et si l'incirconcis de naissance accomplit la loi, il te condamnera, toi qui, avec la lettre de la loi et la circoncision, es transgresseur de la loi.

27. Y lo que de su natural es incircunciso, si guardare la ley, ¿no te juzgará a tí, que por la letra y por la circuncisión eres rebelde a la ley?

27 En zal de voorhuid, die uit de natuur is, als zij de wet volbrengt, u niet oordelen, die door de letter en besnijdenis een overtreder der wet zijt?

27. I osądzi nieobrzezka z przyrodzenia zakon pełniąca ciebie, który przez literę i obrzezkę jesteś przestępcą zakonu.

27. És a természettől fogva körülmetéletlen ember, ha a törvényt megtartja, megítél téged, a ki a betű és körülmetélkedés mellett is a törvényeknek megrontója vagy. [14†]

27 И необрезанный по природе, исполняющий закон, не осудит ли тебя, преступника закона при Писании и обрезании?

27. І осудить необрізаннє по природї, котре сповняє закон, тебе, котрий з писаннєм і обрізаннєм переступник єси закону.

28 Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;

28 Sillä ei se ole juutalainen, joka ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka tapahtuu ulkonaisesti lihassa,

28. Sillä ei se ole Juudalainen, joka ulkonaisesti (Juudalainen) on: ei myös se ole ympärileikkaus, mikä ulkonaisessa lihassa tapahtuu;

28. Sillä ei se ole Judalainen joca ulconaisest Judalainen on: ei myös se ole ymbärinsleickaus cuin ulconaisest lihas tapahtu.

28. Sille/ ei se Judeus ole/ ioca wlconaisesta Judeus on/ Eikä mös se ole Ymberileickaus/ quin wlconaisesta Lihassa tapachtu. (Sillä/ ei se Judeus ole/ joka ulkonaisesti Judeus on/ Eikä myös se ole ympärileikkaus/ kuin ulkonaisessa lihassa tapahtuu.)

28. οὐ γὰρ ὁ ἐν τῷ φανερῷ Ἰουδαῖός ἐστιν, οὐδὲ ἡ ἐν τῷ φανερῷ ἐν σαρκὶ περιτομή,

28. ου γαρ ο εν τω φανερω ιουδαιος εστιν ουδε η εν τω φανερω εν σαρκι περιτομη 28. oυ gar o en to fanero ioυdaios estin oυde e en to fanero en sarki peritome

28 For* he is not a Jew openly; nor is circumcision what is openly in (the) flesh,

28. For he is not a Jew, which is one outwardly; neither is that circumcision, which is outward in the flesh:

28. Thi ikke den, som udvortes er Jøde, er derfor Jøde; ei heller er den Omskærelse, som skeer udvortes i Kjødet derfor Omskærelse;

28. Ty det är icke Jude, som utvärtes är Jude; ej heller det omskärelse, som utvärtes sker på köttet;

28. Sest se ep olle Juda-mees, kes wäljaspiddi Juda-mees on; egga se ep olle ümberleikaminne, mis wäljaspiddi lihhas sünnib.

28. Ne tas yra žydas, kuris išoriškai laikomas žydu, ir ne tas apipjaustymas, kuris išoriškai atliktas kūne.

28. Denn das ist nicht ein Jude, der auswendig ein Jude ist, auch ist das nicht eine Beschneidung, die auswendig am Fleisch geschieht;

28. Car celui-là n'est pas Juif qui ne l'est qu'en dehors, et la circoncision n'est pas extérieure en la chair;

28. Porque no es Judío el que lo es por de fuera, ni es la circuncisión la que es por de fuera, en la carne;

28 Want die is niet een Jood, die het in het openbaar is; noch die is de besnijdenis, die het in het openbaar in het vlees is;

28. Albowiem nie ten jest Żydem, który jest Żydem na jawie, ani to jest obrzezka, która jest na jawie na ciele;

28. Mert nem az a zsidó, a ki külsőképen az; sem nem az a körülmetélés, a mi a testen külsőképen van: [15†]

28 Ибо не тот Иудей, кто таков по наружности, и не то обрезание, которое наружно, на плоти;

28. Не той бо, хто явно (такий) єсть Жидовин, і не те, що явно по тїлу, обрізаннє,

29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

29 vaan se on juutalainen, joka sisimmässään on juutalainen, ja oikea on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimen mukaan, ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

29. Mutta se on Juudalainen, joka sisällisesti salattu on, ja sydämen ympärileikkaus on ympärileikkaus, joka hengessä tapahtuu, ei puustavissa; jonka ylistys ei ole ihmisiltä, vaan Jumalalta.

29. Mutta se on Judalainen joca sisällisest salattu on ja sydämen ymbärinsleickaus on ymbärinsleickaus joca Henges tapahtu ja ei bookstawis jonga ylistys ei ole ihmisildä waan Jumalalda.

29. Mutta se on Judeus/ ioca siselde salattu on/ Ja se Sydhemen Ymberileickaus/ se ombi Ymberileickaus/ ioca Hengesse/ ia ei Bockstauis tapachtu/ Jonga kijtos ei ole Inhimisilde/ waan Jumalalda. (Mutta se on Judeus/ joka sisältä salattu on/ Ja se sydämen ympärileikkaus/ se ompi ympärileikkaus/ joka Hengessä/ ja ei bookstawissa tapahtuu/ Jonka kiitos ei ole ihmisiltä/ waan Jumalalta.)

29. ἀλλ’ ὁ ἐν τῷ κρυπτῷ Ἰουδαῖος, καὶ περιτομὴ καρδίας ἐν πνεύματι, οὐ γράμματι, οὗ ὁ ἔπαινος οὐκ ἐξ ἀνθρώπων, ἀλλ’ ἐκ τοῦ Θεοῦ.

29. αλλ ο εν τω κρυπτω ιουδαιος και περιτομη καρδιας εν πνευματι ου γραμματι ου ο επαινος ουκ εξ ανθρωπων αλλ εκ του θεου 29. all o en to krυpto ioυdaios kai peritome kardias en pneυmati oυ grammati oυ o epainos oυk eks anthropon all ek toυ theoυ

29 but he is a Jew in the hidden thing, and (the) circumcision (is) of the heart, in spirit, not in (the) writing; whose praise is not from men, but from God.

29. But he is a Jew, which is one inwardly; and circumcision is that of the heart, in the spirit, and not in the letter; whose praise is not of men, but of God.

29. men den, som indvortes er Jøde, og Hjertets Omskærelse i Aanden, ikke efter Bogstaven: en Saadan har Roes, ikke af Mennesker, men af Gud.

29. Utan det är Jude, som invärtes dolder är; och hjertans omskärelse är omskärelse, den som sker i andanom, och icke efter bokstafven; hvilkens pris icke är af menniskom, utan af Gudi.

29. Waid se on Juda-mees, kes seestpiddi on, ja süddame ümberleikaminne waimus, ei mitte kirjatähtes, se on öige ümberleikaminne: selle Juda-mehhe kitus ep olle mitte innimestest, waid Jummalast.

29. Bet tas yra žydas, kuris toks viduje, ir tada yra apipjaustymas, kai širdis apipjaustyta dvasioje, o ne pagal raidę. Tokiam ir šlovė ne iš žmonių, bet iš Dievo.

29. sondern das ist ein Jude, der's inwendig verborgen ist, und die Beschneidung des Herzens ist eine Beschneidung, die im Geist und nicht im Buchstaben geschieht. Eines solchen Lob ist nicht aus Menschen, sondern aus Gott.

29. Mais celui-là est Juif qui l'est au-dedans, et la circoncision est celle du cœur, selon l'esprit, et non selon la lettre; et la louange de ce Juif ne vient pas des hommes, mais de Dieu.

29. Mas el que lo es por de dentro Judío es; y la circuncisión es la del corazón, en el espíritu, no en la letra: la alabanza del cual no es de los hombres, sino de Dios.

29 Maar die is een Jood, die het in het verborgen is, en de besnijdenis des harten, in den geest, niet in de letter, is de besnijdenis; wiens lof niet is uit de mensen, maar uit God.

29. Ale który jest w skrytości Żydem i obrzezka serca, która jest w duchu, nie w literze, której chwała nie jest z ludzi, ale z Boga.

29. Hanem az a zsidó, a ki belsőképen az; és a szívnek lélekben, nem betű szerint való körülmetélése az igazi körülmetélkedés; a melynek dícsérete nem emberektől, hanem Istentől van. [16†]

29 но тот Иудей, кто внутренно таков , и то обрезание, котороев сердце, по духу, а не по букве: ему и похвала не от людей, но от Бога.

29. а котрий потай, (той) Жидовин, і обрізаннє (єсть обрізаннє) серця в дусї, (а) не в писанню; йому ж похвала не від людей, а від Бога.