7 luku

Kristuksen omat ovat hänen kuolemansa kautta vapautetut laista 1 – 6 Lain kautta paljastuu ihmiselle synnin valta 7 – 13, hänessä syntyy taistelu mielen lain ja synnin lain välillä, mutta synnin laista ja vallasta hän ei omin voimin pääse voitolle 14 – 23, vaan hänen täytyy turvautua Kristukseen 24, 25.

1 Vai ettekö tiedä, veljet — minä puhun lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?

1 Vai ettekö tiedä, veljet — puhun näet lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää?

1. Ettekö te tiedä, rakkaat veljet, (sillä minä puhun lain taitaville) että laki vallitsee ihmistä niinkauvan kuin hän elää?

1. ETtekö te tiedä rackat weljet ( minä puhun Lain taitawille ) että Laki wallidze ihmistä nijncauwan cuin hän elä?

1. EIkö te tiedhe/ rackat weliet (Sille mine puhu' Lain taitauain tyge) Ette Laki se wallitzepi Inhimisen ylitze/ nincauuan quin hen ele? (Eikö te tiedä/ rakkaat weljet (Sillä minä puhun lain taitawain tykö) Että laki se wallitseepi ihmisen ylitse/ niin kauan kuin hän elää?)

1. Ἢ ἀγνοεῖτε, ἀδελφοί· γινώσκουσι γὰρ νόμον λαλῶ· ὅτι ὁ νόμος κυριεύει τοῦ ἀνθρώπου ἐφ’ ὅσον χρόνον ζῇ;

1. η αγνοειτε αδελφοι γινωσκουσιν γαρ νομον λαλω οτι ο νομος κυριευει του ανθρωπου εφ οσον χρονον ζη 1. e agnoeite adelfoi ginoskoυsin gar nomon lalo oti o nomos kυrieυei toυ anthropoυ ef oson chronon ze

1 Or are you° ignorant, brethren (for* I am speaking to men who know (the) law), that the law has lordship over a man inasmuch time as he is living?

1. Know ye not, brethren, (for I speak to them that know the law,) how that the law hath dominion over a man as long as he liveth?

1. Vide I ikke, Brødre! (thi jeg taler til dem, som kjende Loven), at Loven hersker over Mennesket, saa lang tid han lever?

1. Veten I icke, käre bröder (ty jag talar med dem som lagen veta), att lagen regnerar öfver menniskona, så länge hon lefver?

1. Ehk eks teie ei tea, wennad, (sest minna rägin neile, kes käsko moistwad) et käsk wallitseb innimesse ülle, senni kui ta ellab.

1. Ar nežinote, broliai,­aš kalbu žinantiems įstatymą,­kad įstatymas galioja žmogui, kol jis gyvas?

1. Wisset ihr nicht, liebe Brüder (denn ich rede mit solchen, die das Gesetz wissen), daß das Gesetz herrscht über den Menschen solange er lebt?

1. Frères, ne savez-vous pas, (car je parle à des personnes qui connaissent la loi,) que la loi n'a de pouvoir sur l'homme que pendant qu'il est en vie?

1. ¿O IGNORÁIS, hermanos, (pues hablo con los que saben la ley,) que la ley solamente se enseñoréa del hombre entre tanto que vive?

1 Weet gij niet, broeders! (want ik spreek tot degenen, die de wet verstaan) dat de wet heerst over den mens, zo langen tijd als hij leeft?

1. Azaż nie wiecie, bracia! (bo powiadomym zakonu mówię), iż zakon panuje nad człowiekiem, póki żyje?

1. Avagy nem tudjátok-é atyámfiai, mert törvényismerőkhöz szólok, hogy a törvény uralkodik az emberen, a míg él?

1 Разве вы не знаете, братия(ибо говорю знающим закон), что закон имеет власть над человеком, пока он жив?

1. Хиба не знаєте, браттє (знаючим бо закон глаголю), що закон панує над чоловіком, доки він жив?

2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.

2 Laki sitoo siis naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä. Mutta jos mies kuolee, vaimo* on irti miehen laista.

2. Sillä vaimo, joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elää, on häneen lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hän on miehen laista vapaa.

2. Sillä waimo joca miehen hallus on nijncauwan cuin mies elä nijn on hän häneen Lailla sidottu: mutta jos mies cuole nijn hän on miehen Laista wapa.

2. Sille yxi waimo ioca Miehen hallusa ombi/ nincauuan quin Mies ele/ hen on henehen sidhottu Lain cansa. Mutta ios Mies coole/ nin se on wapah sijte Miehen Laista. (Sillä yksi waimo joka miehen hallussa ompi/ niinkauan kuin mies elää/ hän on hänehen sidottu lain kanssa. Mutta jos mies kuolee/ niin se on wapaa siitä miehen laista.)

2. ἡ γὰρ ὕπανδρος γυνὴ τῷ ζῶντι ἀνδρὶ δέδεται νόμῳ· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ ὁ ἀνήρ, κατήργηται ἀπὸ τοῦ νόμου τοῦ ἀνδρός.

2. η γαρ υπανδρος γυνη τω ζωντι ανδρι δεδεται νομω εαν δε αποθανη ο ανηρ κατηργηται απο του νομου του ανδρος 2. e gar υpandros gυne to zonti andri dedetai nomo ean de apothane o aner katergetai apo toυ nomoυ toυ andros

2 For* the woman in wedlock has been bound by (the) law to the living husband, but if the husband dies, she has been done-away-with {i.e.: discharged} from the law of the husband.

2. For the woman which hath an husband is bound by the law to her husband so long as he liveth; but if the husband be dead, she is loosed from the law of her husband.

2. Den gifte Kvinde er bunden ved Loven til manden, den Stund han lever; men dersom Manden døer, er hun løst fra Mandens Lov.

2. Ty en qvinna, som i mans våld är, så länge mannen lefver, är hon bunden till lagen; men om mannen dör, så blifver hon lös ifrå mansens lag.

2. Sest se naene, kes mehhe melewalla al on, on senni, kui mees ellab, kässo läbbi temma al; agga kui mees on ärrasurnud, siis on temma mehhe kässust lahti sanud.

2. Pavyzdžiui, ištekėjusi moteris įstatymo surišta su vyru, kol jis gyvas. Jei vyras miršta, ji tampa laisva nuo įstatymo, rišusio ją su vyru.

2. Denn ein Weib, das unter dem Manne ist, ist an ihn gebunden durch das Gesetz, solange der Mann lebt; so aber der Mann stirbt, so ist sie los vom Gesetz, das den Mann betrifft.

2. En effet, la femme qui est mariée, est liée par la loi à son mari, tant qu'il est vivant; mais si le mari meurt, elle est dégagée de la loi du mari.

2. Porque la mujer que está sujeta a marido, mientras él vive, está ligada a su marido por la ley; mas muerto el marido, ella está libre de la ley del marido.

2 Want een vrouw, die onder den man staat, is aan den levenden man verbonden door de wet; maar indien de man gestorven is, zo is zij vrijgemaakt van de wet des mans.

2. Albowiem niewiasta, która jest za mężem, póki żyw mąż, obowiązana mu jest zakonem; a jeźliby mąż umarł, uwolniona jest od zakonu mężowego.

2. Mert a férjes asszony, míg él a férj, ehhez van kötve törvény szerint, de ha meghal [1†] a férj, felszabadul az asszony a férj törvénye alól.

2 Замужняя женщина привязана законом к живому мужу; аесли умрет муж, она освобождается от закона замужества.

2. Бо мужня жона з живим мужем звязана законом; як же вмре муж її, тодї вона відзволена від мужа.

3 Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.

3 Niinpä hän siis saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä menee toiselle miehelle. Mutta jos mies kuolee, hän on vapaa siitä laista, niin ettei ole avionrikkoja mennessään toiselle miehelle.

3. Sentähden jos hän toisen miehen kanssa on miehensä eläissä, niin hän huoraksi kutsutaan; mutta jos mies kuolee, niin hän on laista vapaa, ettei hän huoraksi tule, jos hän toisen miehen kanssa on.

3. Waan jos hän toiseen mieheen secaundu miehens eläis nijn hän huoraxi cudzutan. Mutta jos mies cuole nijn hän on Laista wapa ettei hän huoraxi tule jos hän toiseen mieheen secaundu.

3. Waan ios hen toisehe' Mieheen secaunde/ henen Miehense eleise/ nin hen Hooraxi cutzutan. Mutta ios Mies coolepi/ nin he' on wapah Laista/ ettei hen Hoora ole/ ios hen secaunde toisehen Miehen. (Waan jos hän toisehen mieheen sekaantuu/ hänen miehensä eläissä/ niin hän huoraksi kutsutaan. Mutta jos mies kuoleepi/ niin hän on wapaa laista/ ettei hän huora ole/ jos hän sekaantuu toisehen mieheen.)

3. ἄρα οὖν ζῶντος τοῦ ἀνδρὸς μοιχαλὶς χρηματίσει ἐὰν γένηται ἀνδρὶ ἑτέρῳ· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ ὁ ἀνήρ, ἐλευθέρα ἐστὶν ἀπὸ τοῦ νόμου, τοῦ μὴ εἶναι αὐτὴν μοιχαλίδα γενομένην ἀνδρὶ ἑτέρῳ·

3. αρα ουν ζωντος του ανδρος μοιχαλις χρηματισει εαν γενηται ανδρι ετερω εαν δε αποθανη ο ανηρ ελευθερα εστιν απο του νομου του μη ειναι αυτην μοιχαλιδα γενομενην ανδρι ετερω 3. ara oυn zontos toυ andros moichalis chrematisei ean genetai andri etero ean de apothane o aner eleυthera estin apo toυ nomoυ toυ me einai aυten moichalida genomenen andri etero

3 Therefore consequently*, (if) the husband (is) living, if she becomes (joined) to a different man, she will be divinely-called, an adulteress. But if the husband dies, she is free from the law, she is not an adulteress, (even) if she had become (joined) to a different man.

3. So then if, while her husband liveth, she be married to another man, she shall be called an adulteress: but if her husband be dead, she is free from that law; so that she is no adulteress, though she be married to another man.

3. Derfor skal hun kaldes en Hore, om hun bliver en anden mands, medens Manden lever; men dersom Manden er død, er hun fri fra den Lov, saa at hun ikke er en Hore, om hun bliver en anden Mands.

3. Men om hon är med en annan man, medan hennes man lefver, då varder hon kallad en horkona; men dör mannen, så är hon fri ifrå lagen, att hon icke varder en horkona, om hon är när en annan man.

3. Sepärrast, kui ta teise mehhele lähhäb, kui temma mees alles ellab, siis hütakse tedda abbiellorikjaks; agga kui mees on ärrasurnud, siis on temma sest kässust lahti, et temma ep olle abbiellorikja, kui ta teise mehhele saab.

3. Ji vadinsis svetimautoja, jei, vyrui gyvam esant, bus žmona kitam. Bet jei vyras miršta, ji tampa laisva nuo įstatymo ir, ištekėdama už kito, nebėra svetimautoja.

3. Wo sie nun eines andern Mannes wird, solange der Mann lebt, wird sie eine Ehebrecherin geheißen; so aber der Mann stirbt, ist sie frei vom Gesetz, daß sie nicht eine Ehebrecherin ist, wo sie eines andern Mannes wird.

3. Si donc, durant la vie de son mari, elle épouse un autre homme, elle sera appelée adultère; mais si son mari meurt, elle est affranchie de la loi, de sorte qu'elle n'est point adultère, si elle épouse un autre homme.

3. Así que viviendo el marido se llamará adúltera, si fuere de otro varón; mas si su marido hubiese muerto, está libre de la ley, de tal manera que no será adúltera, si fuere de otro marido.

3 Daarom dan, indien zij eens anderen mans wordt, terwijl de man leeft, zo zal zij een overspeelster genaamd worden; maar indien de man gestorven is, zo is zij vrij van de wet, alzo dat zij geen overspeelster is, als zij eens anderen mans wordt.

3. Przetoż tedy, póki mąż żyje, będzie zwana cudzołożnicą, jeźliby żoną inszego męża została; a jeźliby mąż jej umarł, wolna jest od zakonu onego, aby nie była cudzołożnicą, choćby się inszego męża żoną stała.

3. Azért tehát az ő férjének életében paráznának mondatik, ha más férfihoz megy; [2†] ha azonban meghal a férje, szabaddá lesz a törvénytől, úgy hogy nem lesz parázna, ha más férfihoz megy.

3 Посему, если при живом муже выйдет за другого, называется прелюбодейцею; если же умрет муж, она свободна от закона, и не будет прелюбодейцею, выйдя за другого мужа.

3. Тим же оце, як жив муж, перелюбницею звати меть ся, коли буде (жінкою) иншому чоловікові; коли ж умре муж її, вільна вона від закону, щоб не бути їй перелюбницею, хоч би була (жінкою) иншому чоловікові.

4 Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.

4 Niin on teidätkin, veljeni, kuoletettu lain suhteen Kristuksen ruumiin perusteella tullaksemme toisen omiksi, Hänen, joka on kuolleista herätetty, jotta kantaisimme hedelmää Jumalalle.

4. Niin olette te myös, minun veljeni, laille kuoletetut Kristuksen ruumiin kautta, että teidän pitää toisen kanssa oleman, joka on noussut kuolleista, että me Jumalalle hedelmän kantaisimme.

4. Nijn oletta te myös minun weljeni Lailla cuoletetut Christuxen Ruumin cautta että teidän pitä toiseen secaunduman nimittäin sijhen joca on ylösnosnut cuolluista että me Jumalalle hedelmöidzisim.

4. Nin oletta Te mös/ minun Welieni * Laista coletetudh/ Christusen Rumin cautta/ ette teiden pite secaundeman toisehe'/ nimitten sihen/ ioca Coolleista on Ylesnosnut/ senpäle/ ette me Jumalalle Hedhelmeitzisim. (Niin olette te myös/ minun weljeni laista kuoletetut/ Kristuksen ruumiin kautta/ että teidän pitää sekaantuman toisehen/ nimittäin siihen/ joka kuolleista on ylös noussut/ sen päälle/ että me Jumalalle hedelmäitsisimme.)

4. ὥστε, ἀδελφοί μου, καὶ ὑμεῖς ἐθανατώθητε τῷ νόμῳ διὰ τοῦ σώματος τοῦ Χριστοῦ εἰς τὸ γενέσθαι ὑμᾶς ἑτέρῳ, τῷ ἐκ νεκρῶν ἐγερθέντι, ἵνα καρποφορήσωμεν τῷ Θεῷ.

4. ωστε αδελφοι μου και υμεις εθανατωθητε τω νομω δια του σωματος του χριστου εις το γενεσθαι υμας ετερω τω εκ νεκρων εγερθεντι ινα καρποφορησωμεν τω θεω 4. oste adelfoi moυ kai υmeis ethanatothete to nomo dia toυ somatos toυ christoυ eis to genesthai υmas etero to ek nekron egerthenti ina karpoforesomen to theo

4 So-then my brethren, you° were also slain to the law through the body of Christ; *that* you° should become (joined) to a different (one), (that is) to the one who was raised (up) from the dead, in order that we might bear-fruit to God.

4. Wherefore, my brethren, ye also are become dead to the law by the body of Christ; that ye should be married to another, even to him who is raised from the dead, that we should bring forth fruit unto God.

4. Ligesaa ere og I, mine Brødre! døde fra Loven ved Christi Legeme at i skulle blive en Andens, hans som blev oprejst fra de Døde, paa det vi skulle bære Gud Frugt.

4. Så ären ock I, mine bröder, dödade ifrå lagen, genom Christi Lekamen; att I skolen vara när enom androm, nämliga när honom som är uppstånden ifrå de döda, på det vi skole göra Gudi frukt.

4. Sepärrast, mo wennad, ollete teie ka surmatud kässule Kristusse ihho läbbi, et teie peate teise mehhele sama; kes surnust on üllesärratud, et meie Jummalale peame wilja kandma.

4. Taip ir jūs, mano broliai, per Kristaus kūną esate mirę įstatymui, kad priklausytumėte kitam­ prikeltam iš numirusių­ir kad mes neštume vaisių Dievui.

4. Also seid auch ihr, meine Brüder, getötet dem Gesetz durch den Leib Christi, daß ihr eines andern seid, nämlich des, der von den Toten auferweckt ist, auf daß wir Gott Frucht bringen.

4. Ainsi donc, vous aussi, mes frères, vous êtes morts à la loi, par le corps de Christ, pour être à un autre, savoir, à celui qui est ressuscité des morts, afin que nous portions des fruits pour Dieu.

4. Así también vosotros, hermanos míos, estáis muertos a la ley por el cuerpo de Cristo, para que seais de otro esposo, es a saber, del que resucitó de los muertos, para que llevemos fruto a Dios.

4 Zo dan, mijn broeders, gij zijt ook der wet gedood door het lichaam van Christus, opdat gij zoudt worden eens Anderen, namelijk Desgenen, Die van de doden opgewekt is, opdat wij Gode vruchten dragen zouden.

4. A tak, bracia moi! i wyście umartwieni zakonowi przez ciało Chrystusowe, abyście się stali inszego, to jest tego, który wzbudzony jest z martwych, abyśmy owoc przynosili Bogu.

4. Azért atyámfiai, ti is meghaltatok a törvénynek a Krisztus teste [3†] által, hogy legyetek máséi, azéi, a ki a halálból feltámasztatott, hogy gyümölcsöt teremjünk Istennek.

4 Так и вы, братия мои, умерли для закона телом Христовым, чтобы принадлежать другому, Воскресшему из мертвых,да приносим плод Богу.

4. Оце ж, браттє моє, і ви вмерли закону тїлом Христовим, щоб бути вам Иншому, що встав із мертвих, щоб принесли ми овощ Богові.

5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,

5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin syntien himot, jotka laki herätti, vaikuttivat jäsenissämme niin että kannoimme hedelmää kuolemalle.

5. Sillä kuin me lihassa olimme, niin ne syntein himot, jotka lain kautta olivat meidän jäsenissämme, vaikuttivat kuolemalle hedelmää saattamaan.

5. Sillä cosca me Lihas olimma nijn ne syndiset himot ( jotca Lain cautta kehoitit heidäns ) olit meidän jäsenisäm wäkewät cuolemalle hedelmöidzemän.

5. Sille coska me olima Lihassa/ nin ne synniset Himot (iotca Lain cautta heide's yleskihoitit) olit wekeuet meiden Jesenise/ Colemalle hedhelmeitzemen. (Sillä koska me olimme lihassa/ niin ne syntiset himot (jotka lain kautta heidäns ylöskiihoitit) olit wäkewät meidän jäsenissä/ kuolemalle hedelmäitsemän.)

5. ὅτε γὰρ ἦμεν ἐν τῇ σαρκί, τὰ παθήματα τῶν ἁμαρτιῶν τὰ διὰ τοῦ νόμου ἐνηργεῖτο ἐν τοῖς μέλεσιν ἡμῶν εἰς τὸ καρποφορῆσαι τῷ θανάτῳ·

5. οτε γαρ ημεν εν τη σαρκι τα παθηματα των αμαρτιων τα δια του νομου ενηργειτο εν τοις μελεσιν ημων εις το καρποφορησαι τω θανατω 5. ote gar emen en te sarki ta pathemata ton amartion ta dia toυ nomoυ energeito en tois melesin emon eis to karpoforesai to thanato

5 For* when we were in the flesh, the sinful passions which were through the law, was working in our members, *that* they might bear-fruit to death.

5. For when we were in the flesh, the motions of sins, which were by the law, did work in our members to bring forth fruit unto death.

5. Thi da vi vare i Kjødet, virkede de syndige Lyster, som vaktes ved Loven, i vore Lemmer til at bære Dødens Frugt.

5. Ty Då vi vorom köttslige, då voro de syndiga begärelser, som lagen uppväckte, mägtig i våra lemmar, att göra dödenom frukt.

5. Sest kui meie lihha sees ollime, siis ollid pattused himmud, mis kässo läbbi tousid wäggewad meie liikmede sees, surmale wilja kandma.

5. Kol gyvenome pagal kūną, mumyse veikė įstatymo pažadintos nuodėmingos aistros, ir mes nešėme vaisių mirčiai.

5. Denn da wir im Fleisch waren, da waren die sündigen Lüste, welche durchs Gesetz sich erregten, kräftig in unsern Gliedern, dem Tode Frucht zu bringen.

5. Car lorsque nous étions dans la chair, les passions des péchés, excitées par la loi, agissaient dans nos membres, de manière à produire des fruits pour la mort.

5. Porque mientras estábamos en la carne, los afectos del pecado que eran por la ley, obraban en nuestros miembros para llevar fruto a la muerte:

5 Want toen wij in het vlees waren, wrochten de bewegingen der zonden, die door de wet zijn, in onze leden, om den dood vruchten te dragen.

5. Albowiem gdyśmy byli w ciele, namiętności grzechów, które się wzniecały przez zakon, mocy dokazywały w członkach naszych ku przynoszeniu owocu śmierci.

5. Mert mikor a testben voltunk, a bűnök indulatai a törvény által dolgoztak a mi tagjainkban, hogy gyümölcsözzenek [4†] a halálnak;

5 Ибо, когда мы жили по плоти, тогда страсти греховные, обнаруживаемые законом, действовали в членах наших, чтобы приносить плод смерти;

5. Як були бо ми в тїлї, страсти гріховні, що були через закон, орудували в членах наших, щоб приносити овощ смертї.

6 mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

6 Mutta nyt olemme irti laista ja olemme kuolleet sille, mikä piti meitä vankina*, niin että palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

6. Mutta nyt me olemme laista vapahdetut ja hänelle kuolleet, jossa me pidettiin kiinni: että me palvelisimme hengen uudistuksessa ja ei puustavin vanhuudessa.

6. Mutta nyt me olemma Laista wapahdetut ja hänestä cuollet joca meitä fangina piti nijn että meidän pitä palweleman Hengen vdes menos ja ei wanhas bookstawin menos.

6. Mutta nyt me olema wapadhetut Laista/ ia heneste poiskoolluet/ ioca meite fangina piti/ Nin ette meiden pite paluelema'/ Henge' wdesa menossa/ ia ei sijnä wa'has Bockstauin menossa. (Mutta nyt me olemme wapahdetut laista/ ja hänestä pois kuolleet/ joka meitä wankina piti/ Niin että meidän pitää palweleman/ Hengen uudessa menossa/ ja ei siinä wanhas bokstaawin menossa.)

6. νυνὶ δὲ κατηργήθημεν ἀπὸ τοῦ νόμου, ἀποθανόντες ἐν ᾧ κατειχόμεθα, ὥστε δουλεύειν ἡμᾶς ἐν καινότητι πνεύματος καὶ οὐ παλαιότητι γράμματος.

6. νυνι δε κατηργηθημεν απο του νομου {VAR1: αποθανοντες } {VAR2: αποθανοντος } εν ω κατειχομεθα ωστε δουλευειν ημας εν καινοτητι πνευματος και ου παλαιοτητι γραμματος 6. nυni de katergethemen apo toυ nomoυ {VAR1: apothanontes } {VAR2: apothanontos } en o kateichometha oste doυleυein emas en kainoteti pneυmatos kai oυ palaioteti grammatos

6 But now we have been done-away-with {i.e.: discharged} from the law, having died in what we were being held; so-that (we are) to serve* in newness of (the) spirit and not in oldness of (the) writing.

6. But now we are delivered from the law, that being dead wherein we were held; that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter.

6. Men nu ere vi som Døde løste fra Loven, under hvilken vi holdtes, saa at vi skulle tjene i Aandens nye Væsen og ikke i Bogstavens gamle Væsen.

6. Men nu äre vi friade ifrå lagen, döde ifrå henne som oss höll fångna; så att vi skole tjena uti ett nytt väsende, efter andan, och icke uti det gamla väsendet, efter bokstafven.

6. Agga nüüd olleme meie kässust lahti sanud, et se on surnud, kellest meid kinnipeti, et meie peame tenima waimo ue wisi, ja mitte kirjatähhe wanna wisi sees.

6. Bet dabar, numirę įstatymui, kuriuo buvome surišti, esame išlaisvinti iš jo, kad tarnautume nauja dvasia, o ne pasenusia raide.

6. Nun aber sind wir vom Gesetz los und ihm abgestorben, das uns gefangenhielt, also daß wir dienen sollen im neuen Wesen des Geistes und nicht im alten Wesen des Buchstabens.

6. Mais maintenant que nous sommes délivrés de la loi, étant morts à celle sous laquelle nous étions retenus, nous servons Dieu dans un esprit nouveau, et non selon la lettre, qui a vieilli.

6. Mas ahora estamos libres de la ley, habiendo muerto a aquello en que nos detenía presos, para que sirvamos en novedad de espíritu, y no en vejez de la letra.

6 Maar nu zijn wij vrijgemaakt van de wet, overmits wij dien gestorven zijn, onder welken wij gehouden waren; alzo dat wij dienen in nieuwigheid des geestes, en niet in de oudheid der letter.

6. Lecz teraz staliśmy się wolni od zakonu, umarłszy temu, w którymeśmy byli zatrzymani, abyśmy Bogu służyli w nowości ducha, a nie w starości litery.

6. Most pedig megszabadultunk a törvénytől, minekutána meghaltunk arra nézve, a mely által lekötve tartattunk; [5†] hogy szolgáljunk a léleknek újságában és nem a betű óságában.

6 но ныне, умерши для закона, которым были связаны, мы освободились от него, чтобы нам служить Богув обновлении духа, а не по ветхой букве.

6. Тепер же ми відзволились од закону умершого, котрим були держані, щоб служити нам (Богові) в обновленню духа, а не у ветхости писання.

7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".

7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Eihän toki! Mutta en olisi tullut tuntemaan syntiä muuten kuin lain avulla. Sillä en olisi tiennyt himostakaan ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."

7. Mitäs me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se! Mutta en minä muutoin syntiä olisi tuntenut, ellei lain kautta; sillä en minä olisi himoistakaan mitään tiennyt, ellei laki olisi sanonut: ei sinun pidä himoitseman.

7. MItästä me sijs sanomma? Ongost Laki syndi? Pois se. Mutta en minä muutoin syndiä tundis ellei Laki olis: sillä en minä olis himost mitän tiennyt ellei Laki olis sanonut: älä himoidze.

7. Miteste me sis sanoma? Ongo Laki syndi? Pois se. Mutta em mine mwtoin syndi tundisi/ quin Lain cautta. Sille em mine olisi Himosta miten tienyt/ ellei Laki olisi sanonut Ele himoitze. (Mitä tästä me siis sanomme? Onko laki synti? Pois se. Mutta en minä muutoin syntiä tuntisi/ kuin lain kautta. Sillä en minä olisi himosta mitään tiennyt/ ellei laki olisi sanonut älä himoitse.)

7. Τί οὖν ἐροῦμεν; ὁ νόμος ἁμαρτία; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ τὴν ἁμαρτίαν οὐκ ἔγνων εἰ μὴ διὰ νόμου· τήν τε γὰρ ἐπιθυμίαν οὐκ ᾔδειν εἰ μὴ ὁ νόμος ἔλεγεν, οὐκ ἐπιθυμήσεις·

7. τι ουν ερουμεν ο νομος αμαρτια μη γενοιτο αλλα την αμαρτιαν ουκ εγνων ει μη δια νομου την τε γαρ επιθυμιαν ουκ ηδειν ει μη ο νομος ελεγεν ουκ επιθυμησεις 7. ti oυn eroυmen o nomos amartia me genoito alla ten amartian oυk egnon ei me dia nomoυ ten te gar epithυmian oυk edein ei me o nomos elegen oυk epithυmeseis

7 Therefore what will we say? (Is) the law sin? Let it not happen! But, I did not know sin, except through (the) law; for* I also did not know lusting {O.T. desire (but with an object); and elsewhere.} , except (that) the law was saying, Do not lust. {Exo 20:17}

7. What shall we say then? Is the law sin? God forbid. Nay, I had not known sin, but by the law: for I had not known lust, except the law had said, Thou shalt not covet.

7. Hvad skulle vi da sige? Er Loven Synd? Det være langt fra! Men jeg kjendte ikke Synden uden ved Loven; thi end Begjerligheden kjendte jeg ikke, dersom Loven ei havde sagt: du skal ikke begjere.

7. Hvad vilje vi då säga? Är lagen synd? Bort det; men syndena kände jag icke, utan af lagen; ty jag hade intet vetat af begärelsen, hade icke lagen sagt: Du skall icke begära.

7. Mis peame meie nüüd ütlema? ons käsk pat? ei milgi kombel; agga patto ei tunnud minna muido mitte, kui kässo läbbi: sest ma ei teädnud kurja himmo patto ollewad, kui käsk ep olleks öölnud: Sinna ei pea mitte him̃ustama.

7. Ką tad pasakysime? Gal įstatymas yra nuodėmė? Jokiu būdu! Bet aš nebūčiau pažinęs nuodėmės, jei nebūtų įstatymo. Nebūčiau suvokęs geismo, jei įstatymas nebūtų pasakęs: ‘‘Negeisk!’‘

7. Was wollen wir denn nun sagen? Ist das Gesetz Sünde? Das sei ferne! Aber die Sünde erkannte ich nicht, außer durchs Gesetz. Denn ich wußte nichts von der Lust, wo das Gesetz nicht hätte gesagt: "Laß dich nicht gelüsten!"

7. Que dirons-nous donc? La loi est-elle la cause du péché? Nullement! Au contraire, je n'ai connu le péché que par la loi; car je n'eusse point connu la convoitise, si la loi n'eût dit: Tu ne convoiteras point.

7. ¿Qué pues diremos? ¿La ley es pecado? En ninguna manera. Ántes yo no conociera al pecado, sino por la ley; porque no conociera la concupiscencia, si la ley no dijera: No codiciarás.

7 Wat zullen wij dan zeggen? Is de wet zonde? Dat zij verre. Ja, ik kende de zonde niet dan door de wet; want ook had ik de begeerlijkheid niet geweten zonde te zijn, indien de wet niet zeide: Gij zult niet begeren.

7. Cóż tedy rzeczemy? Iż zakon jest grzechem? Nie daj tego Boże! I owszemem grzechu nie poznał, tylko przez zakon; bo i o pożądliwości bym był nie wiedział, by był zakon nie rzekł: Nie będziesz pożądał.

7. Mit mondunk tehát? A törvény bűn-é? Távol legyen: sőt inkább a bűnt nem ismertem, hanem csak a [6†] törvény által; mert a kívánságról sem tudtam volna, ha a törvény nem mondaná: Ne kívánjad.

7 Что же скажем? Неужели от закона грех? Никак. Но я не иначе узнал грех, как посредством закона. Ибо яне понимал бы и пожелания, если бы закон не говорил: не пожелай.

7. Що ж скажемо? закон гріх? Нехай не буде так. Нї, я й не знав гріха, як тільки через закон, і жадоби не відав би, коли б закон не сказав: Не жадай.

8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.

8 Mutta otettuaan käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja; sillä ilman lakia synti on kuollut.

8. Mutta synti otti tilan käskystä ja kehoitti minussa kaikkinaisen himon; sillä ilman lakia oli synti kuollut.

8. Mutta nijn otti syndi tilan käskystä ja kehoitti minusa caickinaisen himon: sillä ilman Laita oli syndi cuollut mutta minä elin muinen ilman Laita.

8. Mutta nin otti syndi Tilan Keskyste/ ia yleskihoitti minussa caikinaisen Himon/ Sille ette ilman Laita oli Syndi coollut/ Mutta mine elin muinen ilman Laita. (Mutta niin otti synti tilan käskystä/ ja ylöskiihoitti minussa kaikkinaisen himon/ Sillä että ilman lakia oli synti kuollut/ Mutta minä elin muinen ilman lakia.)

8. ἀφορμὴν δὲ λαβοῦσα ἡ ἁμαρτία διὰ τῆς ἐντολῆς κατειργάσατο ἐν ἐμοὶ πᾶσαν ἐπιθυμίαν· χωρὶς γὰρ νόμου ἁμαρτία νεκρά.

8. αφορμην δε λαβουσα η αμαρτια δια της εντολης κατειργασατο εν εμοι πασαν επιθυμιαν χωρις γαρ νομου αμαρτια νεκρα 8. aformen de laβoυsa e amartia dia tes entoles kateirgasato en emoi pasan epithυmian choris gar nomoυ amartia nekra

8 But sin, having taken a starting-point, worked in me through the commandment all (manner of) lust; for* separate from (the) law sin (is) dead.

8. But sin, taking occasion by the commandment, wrought in me all manner of concupiscence. For without the law sin was dead.

8. Men Synden, som tog Anledning af Budet, virkede al Begjerlighed i mig; thi uden Lov er Synden død.

8. Då tog synden tillfälle af budordet; och uppväckte i mig all begärelse; ty utan lagen var synden död.

8. Agga pat leidis süüd, ja satis se kässo läbbi minno sees keik himmud ülles; sest ilma kässota on pat surnud.

8. Bet nuodėmė, per įsakymus gavusi progą, pažadino manyje visokius geismus, o be įstatymo nuodėmė negyva.

8. Da nahm aber die Sünde Ursache am Gebot und erregte in mir allerlei Lust; denn ohne das Gesetz war die Sünde tot.

8. Mais le péché, prenant occasion du commandement, a produit en moi toute sorte de convoitises. Car sans la loi, le péché est mort.

8. Empero el pecado, tomando ocasión por el mandamiento, obró en mí toda suerte de concupiscencia; porque sin la ley el pecado estaba muerto.

8 Maar de zonde, oorzaak genomen hebbende door het gebod, heeft in mij alle begeerlijkheid gewrocht; want zonder de wet is de zonde dood.

8. Lecz grzech wziąwszy przyczynę przez przykazanie, sprawił we mnie wszelką pożądliwość; albowiem bez zakonu grzech jest martwy.

8. De a bűn alkalmat vévén, a parancsolat által nemzett bennem minden kívánságot; mert törvény nélkül holt a bűn.

8 Но грех, взяв повод от заповеди, произвел во мне всякое пожелание: ибо без закона грех мертв.

8. Гріх же, взявшись через заповідь, підняв у менї всяку жадобу. Без закону бо гріх мертвий.

9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,

9 Elin ennen ilman lakia, mutta käskyn tultua synti virkosi eloon

9. Mutta minä elin muinen ilman lakia. Kuin siis käsky tuli, niin synti taas virkosi,

9. Cosca sijs käsky tuli nijn syndi taas wircois ja minä cuolin.

9. Cosca sis Kesky tuli/ nin Syndi taas wircosi/ Ja mine coolin. (Koska siis käsky tuli/ niin synti taas wirkosi/ Ja minä kuolin.)

9. Ἐγὼ δὲ ἔζων χωρὶς νόμου ποτέ· ἐλθούσης δὲ τῆς ἐντολῆς ἡ ἁμαρτία ἀνέζησεν,

9. εγω δε εζων χωρις νομου ποτε ελθουσης δε της εντολης η αμαρτια ανεζησεν εγω δε απεθανον 9. ego de ezon choris nomoυ pote elthoυses de tes entoles e amartia anezesen ego de apethanon

9 But I was previously living separate from (the) law, but (when) the commandment came, sin lived again (through me) and I died;

9. For I was alive without the law once: but when the commandment came, sin revived, and I died.

9. Jeg levede uden Tid uden Lov, men der Budet kom, blev Synden levende igjen;

9. Och jag lefde fordom utan lag; men när budordet kom, fick synden lif igen;

9. Agga ma ellasin ennemuiste ilmakässota; agga kui kässosanna tulli, sai pat jälle ellawaks.

9. Kadaise be įstatymo aš buvau gyvas. Bet, atėjus įsakymui, atgijo nuodėmė, ir aš numiriau.

9. Ich aber lebte weiland ohne Gesetz; da aber das Gebot kam, ward die Sünde wieder lebendig,

9. Pour moi, autrefois sans loi, je vivais; mais le commandement étant venu, le péché a repris vie,

9. Así que, yo sin la ley vivía en algún tiempo; mas venido el mandamiento, el pecado revivió, y yo morí.

9 En zonder de wet, zo leefde ik eertijds; maar als het gebod gekomen is, zo is de zonde weder levend geworden, doch ik ben gestorven.

9. I jam żył niekiedy bez zakonu; lecz gdy przyszło przykazanie, grzech ożył, a jam umarł.

9. Én pedig éltem régen a törvény nélkül: de ama parancsolatnak eljövetelével felelevenedék a bűn,

9 Я жил некогда без закона; но когда пришла заповедь, то грех ожил,

9. Я ж колись жив окроме закону; як же настала заповідь, гріх ожив, а я вмер.

10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.

10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käsky, joka oli annettu minulle elämäksi, oli kuolemaksi.

10. Ja minä kuolin: ja niin löydettiin, että käsky, joka minulle oli elämäksi, tuli minulle kuolemaksi.

10. Ja nijn löyttin että se käsky cuin minulle oli elämäxi luotu se saatti minun cuolemaan.

10. Ja nin leuttihin/ ette se Kesky quin minulle oli Elemexi lootu/ se minun saati Colemahan. (Ja niin löyttihin/ että se käsky kuin minulle oli elämäksi luotu/ se minun saatti kuolemahan.)

10. ἐγὼ δὲ ἀπέθανον, καὶ εὑρέθη μοι ἡ ἐντολὴ ἡ εἰς ζωὴν, αὕτη εἰς θάνατον·

10. και ευρεθη μοι η εντολη η εις ζωην αυτη εις θανατον 10. kai eυrethe moi e entole e eis zoen aυte eis thanaton

10 and the commandment which (was) to life, it was found in me (to be) to death;

10. And the commandment, which was ordained to life, I found to be unto death.

10. og jeg døde, og det Bud, som var givet til Liv, det fandtes at geraade mig til Død;

10. Och jag vardt död; så fanns då, att budordet, som mig var gifvet till lifs, det var mig till döds.

10. Agga ma surrin ärra, ja sesinnane kässosanna, mis mulle olli antud elluks, sedda leiti mulle surmaks.

10. Taip man paaiškėjo, kad įsakymas, skirtas gyvenimui, nuvedė mane į mirtį.

10. ich aber starb; und es fand sich, daß das Gebot mir zum Tode gereichte, das mir doch zum Leben gegeben war.

10. Et moi, je suis mort; et il s'est trouvé que le commandement, qui devait me donner la vie, m'a donné la mort.

10. Y hallé que el mandamiento, que de suyo era para vida, a mí era para muerte.

10 En het gebod, dat ten leven was, hetzelve is mij ten dood bevonden.

10. I znalazło się, że to przykazanie, które miało być ku żywotowi, jest mi ku śmierci.

10. Én pedig meghalék; és úgy találtaték, hogy az a parancsolat, mely életre való, nékem [7†] halálomra van.

10 а я умер; и таким образом заповедь, данная для жизни, послужила мне к смерти,

10. І знайшов я, що заповідь, котра на життє, ся на смерть.

11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.

11 Sillä otettuaan käskystä aiheen, synti petti ja kuoletti minut sen avulla.

11. Sillä synti, joka otti tilan käskystä, petti minun ja tappoi sen kautta.

11. Sillä syndi otti tilan käskystä ja petti minun ja tappoi minun sillä käskyllä.

11. Sille ette Syndi otti tilan Keskyste/ ia petti minun/ ia sille samalla Keskylle hen minu' tappoi. (Sillä että synti otti tilan käskystä/ ja petti minun/ ja sillä samalla käskyllä hän minun tappoi.)

11. ἡ γὰρ ἁμαρτία ἀφορμὴν λαβοῦσα διὰ τῆς ἐντολῆς ἐξηπάτησέ με καὶ δι’ αὐτῆς ἀπέκτεινεν.

11. η γαρ αμαρτια αφορμην λαβουσα δια της εντολης εξηπατησεν με και δι αυτης απεκτεινεν 11. e gar amartia aformen laβoυsa dia tes entoles eksepatesen me kai di aυtes apekteinen

11 for* sin, having taken a starting-point through the commandment, deceived me and through it killed me.

11. For sin, taking occasion by the commandment, deceived me, and by it slew me.

11. thi Synden, som tog Anledning af Budet, forførte mig og dræbte mig ved samme.

11. Ty synden tog tillfälle af budordet, och besvek mig, och drap mig dermed.

11. Agga pat, kui ta süüd leidis kässosanna läbbi, pettis mind ärra, ja tappis mind temma läbbi.

11. Nes įsakymo paskatinta nuodėmė mane suvedžiojo ir juo mane nužudė.

11. Denn die Sünde nahm Ursache am Gebot und betrog mich und tötete mich durch dasselbe Gebot.

11. Car le péché, prenant occasion du commandement m'a séduit, et par lui m'a fait mourir.

11. Porque el pecado, tomando ocasión por el mandamiento, me engañó, y por él me mató.

11 Want de zonde, oorzaak genomen hebbende door het gebod, heeft mij verleid, en door hetzelve gedood.

11. Gdyż grzech, wziąwszy przyczynę przez przykazanie, zawiódł mię i przez nie zabił mię.

11. Mert a bűn alkalmat vévén, ama parancsolat által megcsalt engem, és megölt általa.

11 потому что грех, взяв повод от заповеди, обольстил меня и умертвил ею.

11. Гріх бо, узявшись через заповідь, обманив мене, і нею вбив мене.

12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.

12 Niin on laki kuitenkin pyhä ja käsky pyhä, vanhurskas ja hyvä.

12. Laki on kuitenkin itsestänsä pyhä ja käsky on myös pyhä, oikia ja hyvä.

12. Laki on cuitengin idzestäns pyhä ja käsky on myös pyhä oikia ja hywä.

12. Se Laki ombi quitengi itzestens pyhe/ ia se Kesky ombi pyhe/ oikia ia hyue. (Se laki ompi kuitenkin itsestänsä pyhä/ ja se käsky ompi pyhä/ oikea ja hywä.)

12. ὥστε ὁ μὲν νόμος ἅγιος, καὶ ἡ ἐντολὴ ἁγία καὶ δικαία καὶ ἀγαθή.

12. ωστε ο μεν νομος αγιος και η εντολη αγια και δικαια και αγαθη 12. oste o men nomos agios kai e entole agia kai dikaia kai agathe

12 So-that the law indeed is holy and the commandment holy and righteous and good.

12. Wherefore the law is holy, and the commandment holy, and just, and good.

12. Saaledes var vel Loven hellig, og Budet er helligt og retfærdigt og godt.

12. Så är väl lagen helig, och budordet heligt, och rättfärdigt, och godt.

12. Sepärrast on käsk kül pühha, ja kässosanna pühha, ja öige, ja hea.

12. Todėl įstatymas šventas; įsakymas taip pat šventas, ir teisingas, ir geras.

12. Das Gesetz ist ja heilig, und das Gebot ist heilig, recht und gut.

12. Ainsi la loi est sainte, et le commandement est saint, juste et bon.

12. De manera que la ley a la verdad es santa, y el mandamiento santo, y justo, y bueno.

12 Alzo is dan de wet heilig, en het gebod is heilig, en rechtvaardig, en goed.

12. A tak zakon jest święty i przykazanie święte, i sprawiedliwe, i dobre.

12. Azért ám a törvény szent, [8†] és a parancsolat szent és igaz és jó.

12 Посему закон свят, и заповедь свята и праведна и добра.

12. Тим же оце закон сьвят, і заповідь сьвята, і праведна і добра.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Eihän toki. Vaan synti, jotta se synniksi nähtäisiin, tuotti minulle hyvän välityksellä kuoleman, jotta synti käskyn vuoksi tulisi ylenmäärin synnilliseksi.

13. Onko siis se, mikä hyvä on, minulle kuolemaksi tullut? Pois se! Mutta että synti synniksi nähtäisiin, on hän minulle hyvän kautta kuoleman saattanut, että synti ylitse määrän synniksi tulis, käskyn kautta.

13. Ongo sijs se cuin hywä on minulle cuolemaxi tullut? Pois se. Mutta että syndi nähtäisin cuinga hän syndi olis on hän minulle sen hywän cautta cuoleman synnyttänyt että syndi ylidze määrän synnixi tulis käskyn cautta.

13. Ongo sis se/ quin Hyue on/ minulle Colemaxi tullut? Pois se. Mutta senpäle/ ette Synnin piteis nächtemen/ quinga hen Syndi olis/ ombi hen minulle sen Hyuen cautta Coleman synnyttenyt/ Senpäle ette Synnin pideis ylitze mären Synnixi tuleman/ Keskyn cautta. (Onko siis se/ kuin hywä on/ minulle kuolemaksi tullut? Pois se. Mutta sen päälle/ että synnin pitäisi nähtämän/ kuinka hän synti olisi/ ompi hän minulle sen hywän kautta kuoleman synnyttänyt/ Senpäälle että synnin pitäisi ylitse määrän synniksi tuleman/ Käskyn kautta.)

13. τὸ οὖν ἀγαθὸν ἐμοὶ γέγονε θάνατος; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ ἡ ἁμαρτία, ἵνα φανῇ ἁμαρτία, διὰ τοῦ ἀγαθοῦ μοι κατεργαζομένη θάνατον, ἵνα γένηται καθ’ ὑπερβολὴν ἁμαρτωλὸς ἡ ἁμαρτία διὰ τῆς ἐντολῆς.

13. το ουν αγαθον εμοι γεγονεν θανατος μη γενοιτο αλλα η αμαρτια ινα φανη αμαρτια δια του αγαθου μοι κατεργαζομενη θανατον ινα γενηται καθ υπερβολην αμαρτωλος η αμαρτια δια της εντολης 13. to oυn agathon emoi gegonen thanatos me genoito alla e amartia ina fane amartia dia toυ agathoυ moi katergazomene thanaton ina genetai kath υperβolen amartolos e amartia dia tes entoles

13 Therefore (what is) the good thing for me, has it become death? Let it not happen! But sin, in order that it might appear (as) sin, through (what is) the good thing for me, was working death; in order that sin might become a surpassingly-better sinner through the commandment.

13. Was then that which is good made death unto me? God forbid. But sin, that it might appear sin, working death in me by that which is good; that sin by the commandment might become exceeding sinful.

13. Et da det, som er godt, blevet mig til en Død? Det være langt fra! Men Synden, paa det den skulde kjendes som Synd, er det som formedelst det Gode virkede mig Døden, paa det Synden formedelst Budet skulde vorde overvættes syndig.

13. Är då det, som godt är, vordet mig till döds? Bort det; men synden, på det hon skulle synas vara synd, hafver, med det godt är, verkat döden i mig; på det synen skulle varda öfvermåtton syndig genom budordet.

13. Ons siis se hea mulle surmaks sanud? ei milgi kombel, waid pat on mulle surmaks sanud, et se piddi ilmuma patto ollewad, mis se hea läbbi mulle surma sadab, et pat piddi sama kässosanna läbbi üpris wägga pattuseks.

13. Vadinasi, geras dalykas tapo man mirtimi? Jokiu būdu! Bet nuodėmė pasirodė nuodėme tuo, kad atnešė man mirtį, pasinaudodama geru dalyku,­kad per įsakymą nuodėmė taptų be galo nuodėminga.

13. Ist denn, das da gut ist, mir zum Tod geworden? Das sei ferne! Aber die Sünde, auf daß sie erscheine, wie sie Sünde ist, hat sie mir durch das Gute den Tod gewirkt, auf daß die Sünde würde überaus sündig durchs Gebot.

13. Ce qui est bon m'a-t-il donc donné la mort? Nullement! mais c'est le péché, afin qu'il parût péché, en me donnant la mort par une chose bonne et que le péché devînt excessivement pécheur par le commandement.

13. ¿Luego lo que es bueno, para mí me es hecho muerte? No, sino que el pecado, para mostrarse pecado, por lo bueno me obró la muerte; para que, por el mandamiento, el pecado se hiciese sobre manera pecaminoso.

13 Is dan het goede mij de dood geworden? Dat zij verre. Maar de zonde is mij de dood geworden; opdat zij zou openbaar worden zonde te zijn; werkende mij door het goede den dood; opdat de zonde boven mate wierd zondigende door het gebod.

13. To tedy dobre stałoż mi się śmiercią? Nie daj tego Boże! I owszem grzech, aby się pokazał być grzechem, sprawił mi śmierć przez dobre, żeby się stał nader grzeszącym on grzech przez ono przykazanie.

13. Tehát a jó nékem halálom lett-é? Távol legyen: sőt inkább a bűn az, hogy megtessék a bűn, mely a jó által nékem halált szerez, hogy felette igen bűnös legyen a bűn a parancsolat által.

13 Итак, неужели доброе сделалось мне смертоносным? Никак; но грех, оказывающийся грехом потому, что посредством доброго причиняет мне смерть, так что грех становится крайне грешен посредством заповеди.

13. Хиба ж добро принесло менї смерть? Нехай не буде так. Нї, гріх, щоб явив ся гріхом, добрим завдав менї смерть, щоб гріх був без міри грішен через заповідь.

14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.

14 Sillä tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaiseksi.

14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen: vaan minä olen lihallinen, synnin alle myyty.

14. Sillä me tiedämme että Laki on hengellinen waan minä olen lihallinen synnin ala myyty.

14. Sille me tiedheme/ ette Laki on Hengelinen/ Waan mine olen Lihalinen/ Synnin ala myyty. (Sillä me tiedämme/ että laki on hengellinen/ Waan minä olen lihallinen/ Synnin alle myyty.)

14. Οἴδαμεν γὰρ ὅτι ὁ νόμος πνευματικός ἐστιν· ἐγὼ δὲ σαρκικός εἰμι, πεπραμένος ὑπὸ τὴν ἁμαρτίαν.

14. οιδαμεν γαρ οτι ο νομος πνευματικος εστιν εγω δε σαρκικος ειμι πεπραμενος υπο την αμαρτιαν 14. oidamen gar oti o nomos pneυmatikos estin ego de sarkikos eimi pepramenos υpo ten amartian

14 For* we know that the law is spiritual, but I am fleshly, having been sold* under sin.

14. For we know that the law is spiritual: but I am carnal, sold under sin.

14. Thi vi vide, at Loven er aandelig; men jeg er kjødelig, solgt under Synden.

14. Ty vi vete, att lagen är andelig; men jag är köttslig, sålder under syndena.

14. Sest meie teame, et käsk on waimolik; agga minna ollen lihhalik, ja patto alla müdud.

14. Nes mes žinome, kad įstatymas yra dvasiškas, o aš esu kūniškas, parduotas nuodėmei.

14. Denn wir wissen, daß das Gesetz geistlich ist; ich bin aber fleischlich, unter die Sünde verkauft.

14. En effet, nous savons que la loi est spirituelle; mais moi je suis charnel, vendu au péché.

14. Porque ya sabemos que la ley es espiritual; mas yo soy carnal, vendido debajo del pecado.

14 Want wij weten, dat de wet geestelijk is, maar ik ben vleselijk, verkocht onder de zonde.

14. Bo wiemy, iż zakon jest duchowny, alem ja cielesny, zaprzedany pod grzech.

14. Mert tudjuk, hogy a törvény lelki; de én [9†] testi vagyok, a bűn alá rekesztve.

14 Ибо мы знаем, что закон духовен, а я плотян, продан греху.

14. Знаємо бо, що закон духовний, я ж тїлесний, проданий під гріх.

15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.

15 En näet käsitä, mitä teen. Sillä en tee sitä, mitä tahdon, vaan mitä vihaan, sitä teen.

15. Sillä en minä tiedä, mitä minä teen, etten minä tee sitä, mitä minä tahdon, vaan sitä, mitä minä vihaan, teen minä.

15. Sillä en minä tiedä mitä minä teen etten minä tee sitä cuin minä tahdon waan sitä cuin minä wihan teen minä.

15. Sille em mine tiedhä/ mite mine * teen/ Senteden ettei mine tee/ mite mine tahdhon/ waan site quin mine wihan/ sen mine teen. (Sillä en minä tiedä/ mitä minä teen/ Sentähden ettei minä tee/ mitä minä tahdon/ waan sitä kuin minä wihaan/ sen minä teen.)

15. ὃ γὰρ κατεργάζομαι οὐ γινώσκω· οὐ γὰρ ὃ θέλω τοῦτο πράσσω, ἀλλ’ ὃ μισῶ τοῦτο ποιῶ.

15. ο γαρ κατεργαζομαι ου γινωσκω ου γαρ ο θελω τουτο πρασσω αλλ ο μισω τουτο ποιω 15. o gar katergazomai oυ ginosko oυ gar o thelo toυto prasso all o miso toυto poio

15 For* I do not know what I am working. For* I am practicing this thing which I do not will but (instead) I am doing this thing which I am hating.

15. For that which I do I allow not: for what I would, that do I not; but what I hate, that do I.

15. Thi jeg forstaaer ikke, hvad jeg gjør; det som jeg vil, gjør jeg ikke, men hvad jeg hader, det gjør jeg.

15. Ty jag vet icke hvad jag gör; ty jag gör icke hvad jag vill; utan det jag hatar, det gör jag.

15. Sest minna ei kida heaks, mis ma teen; sest ma ei te mitte, mis ma tahhan, waid minna teen sedda, mis ma wihkan.

15. Aš net neišmanau, ką darąs, nes darau ne tai, ko noriu, bet tai, ko nekenčiu.

15. Denn ich weiß nicht, was ich tue. Denn ich tue nicht, was ich will; sondern, was ich hasse, das tue ich.

15. Car je n'approuve point ce que je fais, je ne fais point ce que je veux, mais je fais ce que je hais.

15. Porque lo que hago, no lo apruebo, pues el bien que quiero, no hago; ántes lo que aborrezco, aquello hago.

15 Want hetgeen ik doe, dat ken ik niet; want hetgeen ik wil, dat doe ik niet, maar hetgeen ik haat, dat doe ik.

15. Albowiem tego, co czynię, nie pochwalam; bo nie, co chcę, to czynię, ale czego nienawidzę, to czynię.

15. Mert a mit cselekeszem, nem ismerem: mert nem azt mívelem, a mit akarok, hanem a mit gyűlölök, azt cselekeszem.

15 Ибо не понимаю, что делаю: потому что не то делаю, что хочу, а что ненавижу, то делаю.

15. Що бо роблю, не розумію; не що бо хочу, роблю, а що ненавиджу, те роблю.

16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.

16 Mutta jos teen, mitä en tahdo, myönnän laille, että se on hyvä.

16. Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin minä suostun lakiin, että se on hyvä.

16. Mutta jos minä teen jota en minä tahdo nijn minä olen suostunut Lakijn että hän on hywä.

16. Mutta ios mine site teen/ iota em mine tachto/ nin mine olen sosionut Lain cansa/ ette hen on Hyue. (Mutta jos minä sitä teen/ jota en minä tahdo/ niin minä olen suostunut lain kanssa/ että hän on hywä)

16. εἰ δὲ ὃ οὐ θέλω τοῦτο ποιῶ, σύμφημι τῷ νόμῳ ὅτι καλός.

16. ει δε ο ου θελω τουτο ποιω συμφημι τω νομω οτι καλος 16. ei de o oυ thelo toυto poio sυmfemi to nomo oti kalos

16 But if I am doing this thing which I do not will, I acknowledge together with the law; that (it is) good.

16. If then I do that which I would not, I consent unto the law that it is good.

16. Men gjør jeg det, som jeg ikke vil, da giver jeg Loven det Vidnesbyrd, at den er god.

16. Om jag nu gör det jag icke vill, så samtycker jag, att lagen är god.

16. Kui ma nüüd sedda teen, mis ma ei tahha, siis tunnistan minna, et käsk hea on.

16. O jei darau tai, ko nenoriu, tada sutinku, kad įstatymas geras.

16. So ich aber das tue, was ich nicht will, so gebe ich zu, daß das Gesetz gut sei.

16. Or, si je fais ce que je ne veux pas, je reconnais par là que la loi est bonne.

16. Y si lo que no quiero, esto hago, consiento que la ley es buena.

16 En indien ik hetgene doe, dat ik niet wil, zo stem ik de wet toe, dat zij goed is.

16. A jeźli czego nie chcę, to czynię, przyzwalam zakonowi, że dobry jest.

16. Ha pedig azt cselekszem, a mit nem akarok, megegyezem a törvénnyel, hogy jó.

16 Если же делаю то, чего не хочу, то соглашаюсь с законом, что он добр,

16. Коли ж, чого не хочу, те роблю, то хвалю закон, що добрий.

17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.

17 Niin en nyt enää minä saa sitä aikaan, vaan synti, joka minussa asuu.

17. Niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

17. Nijn en minä sitä tee waan syndi joca minus asu.

17. Nin em mine nyt site sama tee/ waan se Syndi/ ioca minussa asupi. (Niin en minä nyt sitä samaa tee/ waan se synti/ joka minussa asuupi.)

17. νυνὶ δὲ οὐκέτι ἐγὼ κατεργάζομαι αὐτὸ, ἀλλ’ ἡ οἰκοῦσα ἐν ἐμοὶ ἁμαρτία.

17. νυνι δε ουκετι εγω κατεργαζομαι αυτο αλλ η οικουσα εν εμοι αμαρτια 17. nυni de oυketi ego katergazomai aυto all e oikoυsa en emoi amartia

17 So now I no longer am working it, but (the) sin which is dwelling in me.

17. Now then it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

17. Men nu gjør ikke jeg det mere, men Synden, som boer i mig.

17. Så gör icke nu jag det, utan synden, som bor i mig.

17. Agga nüüd ei te minna mitte ennam sedda, waid se pat, mis minno sees ellab.

17. Tada jau nebe aš tai darau, bet manyje gyvenanti nuodėmė.

17. So tue ich nun dasselbe nicht, sondern die Sünde, die in mir wohnt.

17. Et maintenant ce n'est plus moi qui le fais, mais c'est le péché qui habite en moi.

17. De manera que ya no obro yo aquello, sino el pecado que mora en mí.

17 Ik dan doe datzelve nu niet meer, maar de zonde, die in mij woont.

17. Już tedy teraz nie ja to czynię, ale grzech we mnie mieszkający;

17. Most azért már nem én cselekszem azt, hanem a bennem lakozó bűn.

17 а потому уже не я делаю то, но живущий во мне грех.

17. Тепер же вже не я роблю се, а гріх, що домує в менї.

18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;

18 Sillä tiedän, ettei minussa, se on lihassani, ole mitään hyvää. Tahto minulla näet on, mutta hyvän toteuttamiseen en pysty*.

18. Sillä minä tiedän, ettei minussa (se on: minun lihassani) mitään hyvää asu. Sillä tahto minulla on, vaan täyttää hyvää, en minä sitä löydä.

18. Sillä minä tiedän ettei minusa se on minun lihasani mitän hywä asu. Kyllä minulla tahto on waan täyttä hywä en minä sitä löydä:

18. Sille mine tiedhen/ ette minussa/ se on/ minun Lihassani/ ei miten hyue asu. Kylle minulla ombi Tachto/ Waan teutte Hyue/ em mine site leudhä. (Sillä minä tiedän/ että minussa/ se on/ minun lihassani/ ei mitään hywää asu. Kyllä minulla ompi tahto/ Waan täyttää hywää/ en minä sitä löydä.)

18. οἶδα γὰρ ὅτι οὐκ οἰκεῖ ἐν ἐμοί, τοῦτ’ ἔστιν ἐν τῇ σαρκί μου, ἀγαθόν· τὸ γὰρ θέλειν παράκειταί μοι, τὸ δὲ κατεργάζεσθαι τὸ καλὸν οὐχ εὑρίσκω·

18. οιδα γαρ οτι ουκ οικει εν εμοι τουτ εστιν εν τη σαρκι μου αγαθον το γαρ θελειν παρακειται μοι το δε κατεργαζεσθαι το καλον ουχ ευρισκω 18. oida gar oti oυk oikei en emoi toυt estin en te sarki moυ agathon to gar thelein parakeitai moi to de katergazesthai to kalon oυch eυrisko

18 For* I know (what is) a good thing is not dwelling in me, (that is, in my flesh); for* it is laying beside me to will (it), but I am not finding (what is) a good thing to work (it).

18. For I know that in me (that is, in my flesh,) dwelleth no good thing: for to will is present with me; but how to perform that which is good I find not.

18. Thi jeg veed, at i mig, det er i mit Kjød, boer ikke Godt; Villien har jeg vel, men et udrette det Gode formaaer jeg ikke;

18. Ty jag vet, att i mig, det är, i mitt kött, bor icke godt; viljan hafver jag, men att göra godt, det finner jag icke.

18. Sest ma tean, et minno sees (se on mo lihha sees) ei ella mitte head: sest tahtminne on kül minno jures, agga sedda head teggemist ei leia ma mitte.

18. Aš juk žinau, kad manyje, tai yra mano kūne, nėra jokio gėrio. Gero trokšti sugebu, o padaryti­ ne.

18. Denn ich weiß, daß in mir, das ist in meinem Fleische, wohnt nichts Gutes. Wollen habe ich wohl, aber vollbringen das Gute finde ich nicht.

18. Car je sais que le bien n'habite point en moi, c'est-à-dire, dans ma chair, parce que j'ai la volonté de faire le bien; mais je ne parviens pas à l'accomplir.

18. Porque yo sé que en mí, es a saber, en mi carne, no mora cosa buena; porque tengo el querer; mas obrar lo bueno, no lo alcanzo.

18 Want ik weet, dat in mij, dat is, in mijn vlees, geen goed woont; want het willen is wel bij mij, maar het goede te doen, dat vind ik niet.

18. Gdyż wiem, że nie mieszka we mnie (to jest w ciele mojem) dobre; albowiem chęć jest we mnie, ale wykonać to, co jest dobrego, nie znajduję.

18. Mert tudom, hogy nem lakik én bennem, azaz a testemben jó; [10†] mert az akarás megvan bennem, de a jó véghezvitelét nem találom.

18 Ибо знаю, что не живет во мне, то есть в плоти моей, доброе; потому что желание добра есть во мне, но чтобы сделать оное, того не нахожу.

18. Знаю бо, що не живе в менї (се єсть в тїлї моїм), добре; бо хотїннє є в мене, зробити ж що добре, не знаходжу (способу).

19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.

19 Sillä en tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan teen sitä pahaa, mitä en tahdo.

19. Sillä hyvää, jota minä tahdon, en minä tee, vaan pahaa, jota en minä tahdo, teen minä.

19. Sillä sitä hywä jota minä tahdon en minä tee waan paha jota en minä tahdo teen minä.

19. Sille ette se Hyue/ iota mine tahdho' em mine site tee/ waan site paha/ iota em mine tahdho/ site mine teen. (Sillä että se hywä/ jota minä tahdon en minä sitä tee/ waan sitä pahaa/ jota en minä tahdo/ sitä minä teen.)

19. οὐ γὰρ ὃ θέλω ποιῶ ἀγαθόν, ἀλλ’ ὃ οὐ θέλω κακὸν τοῦτο πράσσω.

19. ου γαρ ο θελω ποιω αγαθον αλλ ο ου θελω κακον τουτο πρασσω 19. oυ gar o thelo poio agathon all o oυ thelo kakon toυto prasso

19 For* I am not doing (the) good thing which I will, but (instead) I am practicing this evil thing which I do not will.

19. For the good that I would I do not: but the evil which I would not, that I do.

19. thi det Gode, som jeg vil, det gjør jeg ikke; men det Onde, som jeg ikke vil, det gjør jeg.

19. Ty det goda, som jag vill, det gör jag intet; utan det onda, som jag icke vill, det gör jag.

19. Sest minna ei te mitte sedda head, mis ma tahhan, agga ma teen sedda kurja, mis ma ei tahha.

19. Aš nedarau gėrio, kurio trokštu, o darau blogį, kurio nenoriu.

19. Denn das Gute, das ich will, das tue ich nicht; sondern das Böse, das ich nicht will, das tue ich.

19. Car je ne fais pas le bien que je veux; mais je fais le mal que je ne veux pas faire.

19. Porque no hago el bien que quiero; mas el mal que no quiero, esto hago.

19 Want het goede dat ik wil, doe ik niet, maar het kwade, dat ik niet wil, dat doe ik.

19. Bo nie czynię dobrego, które chcę; ale złe, którego nie chcę, to czynię.

19. Mert nem a jót cselekeszem, melyet akarok; hanem a gonoszt cselekeszem, melyet nem akarok.

19 Доброго, которого хочу, не делаю, а злое, которого не хочу, делаю.

19. Бо доброго, що хочу, не роблю, а чого не хочу, лихого, те роблю.

20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

20 Jos siis teen sitä, mitä en tahdo, niin en enää minä saa sitä aikaan, vaan synti, joka minussa asuu.

20. Mutta jos minä teen, jota en minä tahdo, niin en minä sitä enää tee, vaan synti, joka minussa asuu.

20. Mutta jos minä teen jota en minä tahdo nijn en minä sitä tee waan syndi joca minus asu.

20. Mutta ios mine sen teen/ iota em mine tachto/ nin em mine site sama tee/ waan se Syndi/ ioca minussa asupi. (Mutta jos minä sen teen/ jota en minä tahdo/ niin en minä sitä samaa tee/ waan se synti/ joka minussa asuupi.)

20. εἰ δὲ ὃ οὐ θέλω ἐγὼ τοῦτο ποιῶ, οὐκέτι ἐγὼ κατεργάζομαι αὐτὸ, ἀλλ’ ἡ οἰκοῦσα ἐν ἐμοὶ ἁμαρτία.

20. ει δε ο ου θελω εγω τουτο ποιω ουκετι εγω κατεργαζομαι αυτο αλλ η οικουσα εν εμοι αμαρτια 20. ei de o oυ thelo ego toυto poio oυketi ego katergazomai aυto all e oikoυsa en emoi amartia

20 But if I am doing this thing which I do not will, I am no longer working it, but (the) sin which is dwelling in me.

20. Now if I do that I would not, it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

20. Dersom jeg da gjør det, som jeg ikke vil, saa er det ikke mere mig, der uretter det, men Synden, som boer i mig.

20. Om jag nu gör det jag icke vill, så gör icke nu jag det, utan synden, som bor i mig.

20. Kui ma nüüd sedda teen, mis ma ei tahha, siis ei te minna ennam sedda, waid se pat, mis minno sees ellab.

20. O jeigu darau, ko nenoriu, tada nebe aš tai darau, bet manyje gyvenanti nuodėmė.

20. So ich aber tue, was ich nicht will, so tue ich dasselbe nicht; sondern die Sünde, die in mir wohnt.

20. Que si je fais ce que je ne veux pas, ce n'est plus moi qui le fais, mais c'est le péché qui habite en moi.

20. Y si hago lo que no quiero, ya no lo obro yo, sino el pecado que mora en mí.

20 Indien ik hetgene doe, dat ik niet wil, zo doe ik nu hetzelve niet meer, maar de zonde, die in mij woont.

20. A jeźliż ja to czynię, czego nie chcę, już ja więcej nie czynię tego, ale grzech, który we mnie mieszka.

20. Ha pedig én azt cselekeszem, a mit nem akarok, nem én mívelem már azt, hanem a bennem lakozó bűn. [11†]

20 Если же делаю то, чего не хочу, уже не я делаю то, но живущий во мне грех.

20. Коли ж, чого не хочу, те роблю, то вже не я те роблю, а гріх, що домує в менї.

21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

21 Huomaan siis itsessäni sen lain, minä, joka haluan hyvää tehdä. että paha on minussa.

21. Niin minä löydän itsessäni lain, joka tahtoo hyvää tehdä, että minussa pahuus riippuu kiinni.

21. Ja minä löydän idzesäni yhden Lain joca tahto hywä tehdä että minusa pahus kijnnirippu:

21. Nin mine nyt leudhen itzelleni ydhen Lain/ ioca tachto tehdhä site/ quin Hyue on/ ette minussa Pahuus kijnirippu/ (Niin minä nyt löydän itselleni yhden lain/ joka tahtoo tehdä sitä/ kuin hywä on/ että minussa pahuus kiinni riippuu.)

21. εὑρίσκω ἄρα τὸν νόμον τῷ θέλοντι ἐμοὶ ποιεῖν τὸ καλὸν, ὅτι ἐμοὶ τὸ κακὸν παράκειται·

21. ευρισκω αρα τον νομον τω θελοντι εμοι ποιειν το καλον οτι εμοι το κακον παρακειται 21. eυrisko ara ton nomon to thelonti emoi poiein to kalon oti emoi to kakon parakeitai

21 Consequently*, I find the law to me who is willing to do the good thing– evil is laying beside (me).

21. I find then a law, that, when I would do good, evil is present with me.

21. Saa finder jeg da den Lov hos mig, idet jeg vil gjøre det Gode, at det Onde hænger ved mig.

21. Så finner jag nu mig en lag, jag som vill göra det godt är, att det onda låder vid mig.

21. Nüüd leian ma ennesest patto käsko, kui ma tahhan head tehha, et se kurri himmo minno jures on.

21. Taigi aš randu tokį įstatymą: kai trokštu padaryti gera, prie manęs prilimpa bloga.

21. So finde ich mir nun ein Gesetz, der ich will das Gute tun, daß mir das Böse anhangt.

21. Je trouve donc cette loi en moi; c'est que quand je veux faire le bien, le mal est attaché à moi.

21. Así que, en queriendo yo hacer el bien, hallo esta ley; que el mal habita conmigo.

21 Zo vind ik dan deze wet in mij; als ik het goede wil doen, dat het kwade mij bijligt.

21. Znajduję tedy ten zakon w sobie, gdy chcę dobre czynić, że się mnie złe trzyma.

21. Megtalálom azért magamban, ki a jót akarom cselekedni, ezt a törvényt, hogy a bűn megvan bennem. [12†]

21 Итак я нахожу закон, что, когда хочу делать доброе, прилежит мне злое.

21. Оце ж знаходжу закон, що, коли хочу робити добре, передо мною лежить лихе.

22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,

22 Sillä sisäisen ihmisen puolesta yhdyn ilolla Jumalan lakiin.

22. Sillä minulla on halu Jumalan lakiin, sisällisen ihmisen puolesta;

22. Sillä minulla on halu Jumalan Lakijn sisällisen ihmisen puolesta.

22. Sille minulla ombi Halu Jumalan Lakijn/ sen * sisellisen Inhimisen polesta. (Sillä minulla ompi halu Jumalan lakiin/ sen sisällisen ihmisen puolesta.)

22. συνήδομαι γὰρ τῷ νόμῳ τοῦ Θεοῦ κατὰ τὸν ἔσω ἄνθρωπον,

22. συνηδομαι γαρ τω νομω του θεου κατα τον εσω ανθρωπον 22. sυnedomai gar to nomo toυ theoυ kata ton eso anthropon

22 For* I delight-inwardly in the law of God according to the inward man.

22. For I delight in the law of God after the inward man:

22. Thi jeg har Lyst til Guds Lov efter det indvortes Menneske;

22. Ty jag hafver lust till Guds lag, efter den invärtes menniskona;

22. Sest mul on melehead Jummala kässust seestpiddise innimesse polest.

22. Juk kaip vidinis žmogus aš gėriuosi Dievo įstatymu.

22. Denn ich habe Lust an Gottes Gesetz nach dem inwendigen Menschen.

22. Car je prends plaisir à la loi de Dieu, selon l'homme intérieur;

22. Porque según el hombre interior me deleito en la ley de Dios;

22 Want ik heb een vermaak in de wet Gods, naar den inwendigen mens;

22. Albowiem kocham się w zakonie Bożym według wewnętrznego człowieka.

22. Mert gyönyörködöm az Isten törvényében a belső ember szerint;

22 Ибо по внутреннему человеку нахожу удовольствие в законе Божием;

22. Бо я кохаюсь у законї Божому по нутряному чоловікові,

23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

23 Mutta jäsenissäni näen toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka on jäsenissäni.

23. Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

23. Mutta minä näen toisen Lain minun jäsenisäni joca soti minun mieleni Lakia wastan ja otta minun fangixi synnin Laisa joca minun jäsenisäni on.

23. Mutta mine näen ydhen toisen Lain minun Jeseniseni/ ioca sotipi minun Mieleni Lakia wastan/ ia ottapi minun Fangixi sijnä Synnin Laissa/ ioca ombi minun Jeseniseni. (Mutta minä näen yhden toisen lain minun jäsenissäni/ joka sotiipi minun mieleni lakia wastaan/ ja ottaapi minun wangiksi siinä synnin laissa/ joka ompi minun jäsenissäni.)

23. βλέπω δὲ ἕτερον νόμον ἐν τοῖς μέλεσί μου ἀντιστρατευόμενον τῷ νόμῳ τοῦ νοός μου καὶ αἰχμαλωτίζοντά με ἐν τῷ νόμῳ τῆς ἁμαρτίας τῷ ὄντι ἐν τοῖς μέλεσί μου.

23. βλεπω δε ετερον νομον εν τοις μελεσιν μου αντιστρατευομενον τω νομω του νοος μου και αιχμαλωτιζοντα με τω νομω της αμαρτιας τω οντι εν τοις μελεσιν μου 23. βlepo de eteron nomon en tois melesin moυ antistrateυomenon to nomo toυ noos moυ kai aichmalotizonta me to nomo tes amartias to onti en tois melesin moυ

23 But I am seeing a different law in my members, warring against the law of my mind and capturing me in the law of sin which is in my members.

23. But I see another law in my members, warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members.

23. men jeg seer en anden Lov i mine Lemmer, som strider imod mit Sinds Lov og tager migfangen under syndens lov, som er i mine Lemmer.

23. Men jag ser en annor lag i mina lemmar, som strider emot den lag, som i min håg är, och griper mig fången uti syndenes lag, som är i mina lemmar.

23. Agga ma tunnen teist käsko omma liikmete sees, se panneb mo mele kässo wasto, ja wottab mind wangi patto kässo alla, mis mo liikmete sees on.

23. Bet savo nariuose matau kitą įstatymą, kovojantį su mano proto įstatymu, ir paverčiantį mane belaisviu nuodėmės įstatymo, kuris yra mano nariuose.

23. Ich sehe aber ein ander Gesetz in meinen Gliedern, das da widerstreitet dem Gesetz in meinem Gemüte und nimmt mich gefangen in der Sünde Gesetz, welches ist in meinen Gliedern.

23. Mais je vois une autre loi dans mes membres, qui combat contre la loi de mon esprit et qui me rend captif sous la loi du péché, qui est dans mes membres.

23. Mas veo otra ley en mis miembros rebelándose contra la ley de mi espíritu, y llevándome cautivo a la ley del pecado que está en mis miembros.

23 Maar ik zie een andere wet in mijn leden, welke strijdt tegen de wet mijns gemoeds, en mij gevangen neemt onder de wet der zonde, die in mijn leden is.

23. Lecz widzę inszy zakon w członkach moich, odporny zakonowi umysłu mego i który mię zniewala pod zakon grzechu, który jest w członkach moich.

23. De látok egy másik törvényt az én tagjaimban, mely ellenkezik az elmém törvényével, [13†] és engem rabul ád a bűn törvényének, mely van az én tagjaimban.

23 но в членах моих вижу иной закон, противоборствующий закону ума моего и делающий меня пленником закона греховного, находящегося в членах моих.

23. бачу ж иншій закон у членах моїх, що воює проти закону ума мого і підневолює мене законові гріха, що в членах моїх.

24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

24. Minä viheliäinen ihminen: kuka päästää minun tästä kuoleman ruumiista?

24. Minä wiheljäinen ihminen cuca päästä minun tästä cuoleman ruumista?

24. Mine wihileinen Inhiminen/ cuca minun pästepi teste Coleman Rumista? (Minä wiheliäinen ihminen/ kuka minun päästääpi tästä kuoleman ruumiista?)

24. Ταλαίπωρος ἐγὼ ἄνθρωπος! τίς με ῥύσεται ἐκ τοῦ σώματος τοῦ θανάτου τούτου;

24. ταλαιπωρος εγω ανθρωπος τις με ρυσεται εκ του σωματος του θανατου τουτου 24. talaiporos ego anthropos tis me rυsetai ek toυ somatos toυ thanatoυ toυtoυ

24 (O) I (am) a miserable man! Who will rescue me out of the body of this death?

24. O wretched man that I am! who shall deliver me from the body of this death?

24. Jeg elendige Menneske! hvo skal frie mig fra dette Dødsens Legeme?

24. Jag arme menniska, ho skall lösa mig ifrå denna dödsens kropp?

24. Oh minna willets innimenne! kes peästab mind sellesinnatse surma ihhust?

24. Vargšas aš žmogus! Kas išlaisvins mane iš šito mirties kūno!

24. Ich elender Mensch! wer wird mich erlösen von dem Leibe dieses Todes?

24. Misérable homme que je suis! qui me délivrera de ce fardeau de mort?

24. ¡Miserable hombre de mí! ¿quién me librará del cuerpo de esta muerte?

24 Ik ellendig mens, wie zal mij verlossen uit het lichaam dezes doods?

24. Nędznyż ja człowiek! Któż mię wybawi z tego ciała śmierci?

24. Óh én nyomorult ember! Kicsoda szabadít meg engem e halálnak testéből?

24 Бедный я человек! кто избавит меня от сего тела смерти?

24. Окаянний я чоловік! хто мене збавить од тїла смерти сієї?

25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

25 Kiitän Jumalaa Jeesuksen Kristuksen, Herramme nimessä. Niinpä minä siis tällaisenani palvelen mielellä Jumalan lakia mutta lihalla synnin lakia.

25. Minä kiitän Jumalaa Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Niin minä itse palvelen nyt mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

25. Minä kijtän Jumalata Jesuxen Christuxen meidän HERramme cautta. Nijn minä idze palwelen nyt mielelläni Jumalan Lakia mutta Lihallani synnin Lakia.

25. Mine kijten Jumalata Iesusen Christusen cautta meiden HERRAN. Nin mine nyt itze paluele' Jumalan Lakia mielelleni/ Mutta Lihan cansa sen synnin Lakia. (Minä kiitän Jumalata Jesuksen Kristuksen kautta meidän HERRAN. Niin minä nyt itse palwelen Jumalan lakia mielelläni/ Mutta lihan kanssa sen synnin lakia.)

25. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Κυρίου ἡμῶν. ἄρα οὖν αὐτὸς ἐγὼ τῷ μὲν νοῒ δουλεύω νόμῳ Θεοῦ, τῇ δὲ σαρκὶ νόμῳ ἁμαρτίας.

25. ευχαριστω τω θεω δια ιησου χριστου του κυριου ημων αρα ουν αυτος εγω τω μεν νοι δουλευω νομω θεου τη δε σαρκι νομω αμαρτιας 25. eυcharisto to theo dia iesoυ christoυ toυ kυrioυ emon ara oυn aυtos ego to men noi doυleυo nomo theoυ te de sarki nomo amartias

25 I am giving-thanks to God through Jesus Christ our Lord. Therefore consequently*, I myself, indeed, serve* the law of God with the mind, but (I serve* the) law of sin with (the) flesh.

25. I thank God through Jesus Christ our Lord. So then with the mind I myself serve the law of God; but with the flesh the law of sin.

25. Jeg takker Gud ved Jesus Christus, vor Herre. Saa tjener da jeg, den selvsamme, Guds Lov med Sindet, men Syndens Lov med Kjødet.

25. Gudi tackar jag, genom Jesum Christum, vår Herra. Så tjenar jag nu Guds lag med hågen; men med köttet tjenar jag syndenes lag.

25. Ma tännan Jummalat Jesusse Kristusse meie Issanda läbbi; sepärrast tenin minna isse nüüd omma melega Jummala käsko; agga lihhaga patto käsko.

25. Bet ačiū Dievui­per mūsų Viešpatį Jėzų Kristų! Taigi aš pats protu tarnauju Dievo įstatymui, o kūnu­nuodėmės įstatymui.

25. Ich danke Gott durch Jesum Christum, unserm HERRN. So diene ich nun mit dem Gemüte dem Gesetz Gottes, aber mit dem Fleische dem Gesetz der Sünde.

25. Je rends grâces à Dieu par Jésus-Christ notre Seigneur! Je suis donc assujetti moi-même, par l'esprit, à la loi de Dieu, mais par la chair, à la loi du péché.

25. Gracias doy a Dios por Jesu Cristo Señor nuestro. Así que, yo mismo con el espíritu sirvo a la ley de Dios, mas con la carne a la ley del pecado.

25 Ik dank God, door Jezus Christus, onzen Heere. (7:26) Zo dan, ik zelf dien wel met het gemoed de wet Gods, maar met het vlees de wet der zonde.

25. Dziękuję Bogu przez Jezusa Chrystusa, Pana naszego. Przetoż tedy ja sam umysłem służę zakonowi Bożemu, lecz ciałem zakonowi grzechu.

25. Hálát adok Istennek a mi Urunk Jézus Krisztus által. Azért jóllehet én az elmémmel az Isten törvényének, de testemmel a bűn törvényének szolgálok.

25 Благодарю Бога моего Иисусом Христом, Господом нашим. Итак тот же самый я умом моим служу закону Божию, а плотию закону греха.

25. Дякую Богові через Ісуса Христа, Господа нашого. Оце ж умом сам я служу закону Божому, тїлом же закону гріховному.