8 luku

Ne, jotka ovat Kristuksessa, ovat hengen lain kautta vapautetut synnin ja kuoleman laista 1 – 11; he ovat Jumalan lapsia ja hänen perillisiään Kristuksen kanssa 12 – 17 Tulevan kirkkauden rinnalla, joka luomakunnallekin tuottaa vapautuksen, tämän ajan kärsimykset eivät ole minkään arvoiset 18 – 25 Henki auttaa meitä heikkoudessamme, ja Jumala toteuttaa aivoituksensa 26 – 30 Apostoli ylistää Jumalan armon runsautta ja pelastuksen varmuutta 31 – 39.

1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. (jotka eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan).

1 Nyt ei siis ole mitään kadotusta* niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, (jotka eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan).

1. Niin ei ole nyt yhtään kadotusta niissä, jotka Jesuksessa Kristuksessa ovat, ja ei vaella lihan, vaan hengen jälkeen.

1. NIin ei ole nijsä mitän laitettapa jotca Jesuxes Christuxes owat ja ei waella Lihan waan Hengen jälken.

1. NIn ei ole miten * cadhottapa nijlle/ iotca Christuses Iesusesa ouat kijnitetudh/ ne/ iotca ei waella Lihan ielken/ waan Hengen ielken. (Niin ei ole mitään kadottawaa niille/ jotka Kristukses Jesuksessa owat kiinnitetyt/ ne/ jotka ei waella lihan jälkeen/ waan Hengen jälkeen.)

1. Οὐδὲν ἄρα νῦν κατάκριμα τοῖς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ μὴ κατὰ σάρκα περιπατοῦσιν, ἀλλὰ κατὰ πνεῦμα.

1. ουδεν αρα νυν κατακριμα τοις εν χριστω ιησου μη κατα σαρκα περιπατουσιν αλλα κατα πνευμα 1. oυden ara nυn katakrima tois en christo iesoυ me kata sarka peripatoυsin alla kata pneυma

1 Consequently* now nothing (is) condemnation to those who are in Christ Jesus, who are not walking according to (the) flesh, but according to (the) Spirit.

1. There is therefore now no condemnation to them which are in Christ Jesus, who walk not after the flesh, but after the Spirit.

1. Saa er da nu ingen Fordømmelse for dem, som ere i Christus Jesus, der ikke vandre efter Kjødet, men efter Aanden.

1. Så är nu intet fördömeligit i dem som äro i Christo Jesu, de icke vandra efter köttet, utan efter Andan.

1. Sepärrast ei moisteta nüüd mitte neid hukka, kes Jesusse Kristusse sees on , kes ei käi lihha järrel ¤, waid waimo järrel.

1. Taigi dabar nebėra pasmerkimo tiems, kurie yra Kristuje Jėzuje, kurie gyvena ne pagal kūną, bet pagal Dvasią.

1. So ist nun nichts Verdammliches an denen, die in Christo Jesu sind, die nicht nach dem Fleisch wandeln, sondern nach dem Geist.

1. Il n'y a donc maintenant aucune condamnation pour ceux qui sont en Jésus-Christ, qui marchent, non selon la chair, mais selon l'esprit;

1. ASÍ que ahora, ninguna conde- nación hay para los que están en Cristo Jesús, los que no andan conforme a la carne, sino conforme al Espíritu.

1 Zo is er dan nu geen verdoemenis voor degenen, die in Christus Jezus zijn, die niet naar het vlees wandelen, maar naar den Geest.

1. Przetoż teraz żadnego potępienia nie masz tym, który będąc w Chrystusie Jezusie nie według ciała chodzą, ale według Ducha.

1. Nincsen azért immár semmi kárhoztatásuk azoknak, a kik Krisztus Jézusban vannak, [1†] kik nem test szerint járnak, hanem [2†] Lélek szerint.

1 Итак нет ныне никакого осуждения тем, которые во Христе Иисусе живут не по плоти, но по духу,

1. Тим же то тепер нема нїякого осуду тим, що в Христї Ісусї не по тїлу ходять, а по духу.

2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut* synnin ja kuoleman laista.

2. Sillä hengen laki, joka eläväksi tekee Kristuksessa Jesuksessa, on minun synnin ja kuoleman laista vapahtanut.

2. Sillä Hengen Laki joca Christuxes Jesuxes eläwäxi teke on minun synnin ja cuoleman Laista wapahtanut.

2. Sille ette Hengen Laki/ ioca eleuexi tekepi Christusesa Iesusesa/ se ombi minun wapachtanut synnin ia coleman Laista. (Sillä että Hengen laki/ joka eläwäksi tekeepi Kristuksessa Jesuksessa/ se ompi minun wapahtanut synnin ja kuoleman laista.)

2. ὁ γὰρ νόμος τοῦ πνεύματος τῆς ζωῆς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ ἠλευθέρωσέ με ἀπὸ τοῦ νόμου τῆς ἁμαρτίας καὶ τοῦ θανάτου.

2. ο γαρ νομος του πνευματος της ζωης εν χριστω ιησου ηλευθερωσεν με απο του νομου της αμαρτιας και του θανατου 2. o gar nomos toυ pneυmatos tes zoes en christo iesoυ eleυtherosen me apo toυ nomoυ tes amartias kai toυ thanatoυ

2 For* the law of the Spirit of life in Christ Jesus made me free away from the law of sin and of death.

2. For the law of the Spirit of life in Christ Jesus hath made me free from the law of sin and death.

2. Thi Aandens Lov, der levendegjør i Christus Jesus, har frigjort mig fra Syndens og Dødens Lov.

2. Ty Andans lag, som lif gifver i Christo Jesu, hafver gjort mig fri ifrå syndenes och dödsens lag.

2. Sest ello waimo käsk Kristusse Jesusse sees on mind patto ja surma kässust lahti teinud.

2. Nes gyvenimo Kristuje Jėzuje Dvasios įstatymas išlaisvino mane iš nuodėmės ir mirties įstatymo.

2. Denn das Gesetz des Geistes, der da lebendig macht in Christo Jesu, hat mich frei gemacht von dem Gesetz der Sünde und des Todes.

2. Parce que la loi de l'Esprit de vie, qui est en Jésus-Christ, m'a affranchi de la loi du péché et de la mort.

2. Porque la ley del Espíritu de vida en Cristo Jesús me ha librado de la ley del pecado y de la muerte.

2 Want de wet des Geestes des levens in Christus Jezus heeft mij vrijgemaakt van de wet der zonde en des doods.

2. Albowiem zakon Ducha żywota, który jest w Chrystusie Jezusie, uwolnił mię od zakonu grzechu śmierci.

2. Mert a Jézus Krisztusban való élet lelkének törvénye megszabadított engem a bűn és a halál törvényétől.

2 потому что закон духа жизни во Христе Иисусе освободил меня от закона греха и смерти.

2. Закон бо духа життя в Христї Ісусї визволив мене від закону гріха і від смерти.

3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,

3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen Jumala teki, kun lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin vuoksi. Hän tuomitsi synnin,

3. Sillä se, mikä laille oli mahdotoin, että hän lihan kautta oli heikoksi tullut, sen Jumala teki, ja lähetti Poikansa syntisen lihan hahmossa ja tuomitsi synnin lihassa, synnin kautta:

3. Sillä se cuin Laille oli mahdotoin ( että hän Lihan cautta oli heicoxi tullut ) sen Jumala teki ja lähetti Poicans syndisen Lihan hahmos ja duomidzi synnin Lihas synnin cautta.

3. Sille se quin ei Laki tainut matkan saatta (Senwoxi ette hen Liha' cautta oli heickoxi tullut) sen Jumala teki/ ia lehetti henen Poiansa sen synnisen Lihan hahmosa/ ia poisdomitzi synnin Lihassa/ Synnin cautta. (Sillä se kuin ei laki tainnut matkaan saattaa (Senwuoksi että hän lihan kautta oli heikoksi tullut) sen Jumala teki/ ja lähetti hänen Poikansa sen syntisen lihan hahmossa/ ja pois tuomitsi synnin lihassa/ synnin kautta.)

3. τὸ γὰρ ἀδύνατον τοῦ νόμου, ἐν ᾧ ἠσθένει διὰ τῆς σαρκός, ὁ Θεὸς τὸν ἑαυτοῦ υἱὸν πέμψας ἐν ὁμοιώματι σαρκὸς ἁμαρτίας καὶ περὶ ἁμαρτίας, κατέκρινε τὴν ἁμαρτίαν ἐν τῇ σαρκί,

3. το γαρ αδυνατον του νομου εν ω ησθενει δια της σαρκος ο θεος τον εαυτου υιον πεμψας εν ομοιωματι σαρκος αμαρτιας και περι αμαρτιας κατεκρινεν την αμαρτιαν εν τη σαρκι 3. to gar adυnaton toυ nomoυ en o esthenei dia tes sarkos o theos ton eaυtoυ υion pempsas en omoiomati sarkos amartias kai peri amartias katekrinen ten amartian en te sarki

3 For* the law (being) powerless, in that it was weak through the flesh, God, having sent his own Son in the likeness of sinful flesh and concerning sin, condemned sin in the flesh;

3. For what the law could not do, in that it was weak through the flesh, God sending his own Son in the likeness of sinful flesh, and for sin, condemned sin in the flesh:

3. Thi det, som var Loven umuligt, efterdi den var kraftesløs formedelst Kjødet, det gjorde Gud, da han sendte sin egen Søn i syndigt Kjøds lignelse og til et Synd-Offer, og straffede saaledes Synden paa Kjødet,

3. Ty det som lagen icke kunde åstadkomma, i det hon vardt försvagad af köttet, det gjorde Gud, sändandes sin Son i syndelig kötts liknelse, och fördömde syndena i köttet genom synd;

3. Sest et käsk ei woind pattust lahti tehha, sepärrast et se rammoto olli lihha läbbi, siis läkkitas Jummal omma Poega pattuse lihha sarnadusses, ja patto pärrast, ja moistis sedda patto hukka, mis lihha sees:

3. Ko įstatymas nepajėgė, būdamas silpnas dėl kūno, tai įvykdė Dievas. Jis atsiuntė savo Sūnų nuodėmingo kūno pavidalu kaip auką už nuodėmę ir pasmerkė nuodėmę kūne,

3. Denn was dem Gesetz unmöglich war (sintemal es durch das Fleisch geschwächt ward), das tat Gott und sandte seinen Sohn in der Gestalt des sündlichen Fleisches und der Sünde halben und verdammte die Sünde im Fleisch,

3. Car ce qui était impossible à la loi, parce qu'elle était affaiblie par la chair, Dieu l'a fait: envoyant son propre Fils dans une chair semblable à celle du péché; et pour le péché, il a condamné le péché dans la chair;

3. Porque lo que era imposible a la ley, en cuanto era débil por la carne, Dios enviando a su Hijo en semejanza de la carne del pecado, y por pecado, condenó al pecado en la carne;

3 Want hetgeen der wet onmogelijk was, dewijl zij door het vlees krachteloos was, heeft God, Zijn Zoon zendende in gelijkheid des zondigen vleses, en dat voor de zonde, de zonde veroordeeld in het vlees.

3. Bo co niemożnego było zakonowi, w czem on był słaby dla ciała, Bóg posławszy Syna swego w podobieóstwie grzesznego ciała i dla grzechu, potępił grzech w ciele,

3. Mert a mi a törvénynek lehetetlen vala, mivelhogy erőtelen vala a test miatt, az Isten az ő Fiát elbocsátván bűn testének hasonlatosságában és a [3†] bűnért, kárhoztatá a bűnt a testben.

3 Как закон, ослабленный плотию, был бессилен, то Бог послал Сына Своего в подобии плоти греховной в жертву за грех и осудил грех во плоти,

3. Позаяк закон, ослаблений тїлом, був безсилен, то Бог, піславши Сина свого в подобі тїла гріховного і ради гріха, осудив гріх у тїлї,

4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.

4 jotta lain vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.

4. Että lain vanhurskaus täytetyksi tulis meissä, jotka emme lihan jälkeen vaella, vaan hengen jälkeen.

4. Että se wanhurscaus jota Laki waati meisä täytetyxi tulis jotca emme sillen Lihan jälken waella waan Hengen jälken.

4. Senpäle/ ette se Wanhurskaus/ ionga Laki watipi/ meisse teutetyxi tulis/ Quin ei nyt sillen Liha' ielkin waellamma/ waan Hengen ielken. (Senpäälle/ että se wanhurskaus/ jonka laki waatiipi/ meissä täytetyksi tulisi/ Kuin ei nyt silleen lihan jälkeen waellamme/ waan Hengen jälkeen.)

4. ἵνα τὸ δικαίωμα τοῦ νόμου πληρωθῇ ἐν ἡμῖν τοῖς μὴ κατὰ σάρκα περιπατοῦσιν, ἀλλὰ κατὰ πνεῦμα.

4. ινα το δικαιωμα του νομου πληρωθη εν ημιν τοις μη κατα σαρκα περιπατουσιν αλλα κατα πνευμα 4. ina to dikaioma toυ nomoυ plerothe en emin tois me kata sarka peripatoυsin alla kata pneυma

4 in order that the ordinance of the law might be fulfilled in us, those who are not walking according to (the) flesh, but (walking) according to (the) Spirit.

4. That the righteousness of the law might be fulfilled in us, who walk not after the flesh, but after the Spirit.

4. paa det Lovens Fordring skulde fuldbringes i os, som ikke vandre efter Kjødet, men efter Aanden.

4. På det den rättfärdighet, som lagen äskar, skulle varda fullbordad i oss, som icke vandrom efter köttet, utan efter Andan.

4. Et kässo öigus piddi täieste sündima meie sees, kes meie ei käi lihha järrel , waid waimo järrel.

4. kad įstatymo teisumas išsipildytų mumyse, gyvenančiuose ne pagal kūną, bet pagal Dvasią.

4. auf daß die Gerechtigkeit, vom Gesetz erfordert, in uns erfüllt würde, die wir nun nicht nach dem Fleische wandeln, sondern nach dem Geist.

4. Afin que la justice de la loi fût accomplie en nous, qui marchons, non selon la chair, mais selon l'esprit.

4. Para que la justicia de la ley fuese cumplida en nosotros, que no andamos conforme a la carne, sino conforme al Espíritu.

4 Opdat het recht der wet vervuld zou worden in ons, die niet naar het vlees wandelen, maar naar den Geest.

4. Aby ona sprawiedliwość zakonu była wypełniona w nas, którzy nie według ciała chodzimy, ale według Ducha.

4. Hogy a törvénynek igazsága [4†] beteljesüljön bennünk, kik nem test szerint járunk, hanem Lélek szerint.

4 чтобы оправдание закона исполнилось в нас, живущих не по плоти, но по духу.

4. щоб оправданнє закону сповнилось в нас, которі не по тїлу ходимо, а по духу.

5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.

5 Sillä ne, jotka elävät lihan mukaan, mielivät sitä, mikä lihan on, mutta ne, jotka elävät Hengen mukaan, sitä mikä Hengen on.

5. Sillä ne, jotka lihan jälkeen ovat, ajattelevat niitä, mitkä lihan ovat; mutta ne, jotka hengen jälkeen ovat, ajattelevat hengellisiä.

5. Sillä ne jotca lihalliset owat owat lihallisis ajatuxis mutta ne jotca hengelliset owat ajattelewat hengellisiä:

5. Sille/ ne/ iotca Lihalliset ouat/ totteleuat nijte Lihalisia/ Mutta ne/ iotca Hengeliset ouat/ totteleuat nijte Hengelisia. (Sillä/ ne/ jotka lihalliset owat/ tottelewat niitä lihallisia/ Mutta ne/ jotka hengelliset owat/ tottelewat niitä hengellisiä.)

5. οἱ γὰρ κατὰ σάρκα ὄντες τὰ τῆς σαρκὸς φρονοῦσιν, οἱ δὲ κατὰ πνεῦμα τὰ τοῦ πνεύματος.

5. οι γαρ κατα σαρκα οντες τα της σαρκος φρονουσιν οι δε κατα πνευμα τα του πνευματος 5. oi gar kata sarka ontes ta tes sarkos fronoυsin oi de kata pneυma ta toυ pneυmatos

5 For* those who are according to (the) flesh are mindful of the things of the flesh, but (those who are) according to (the) Spirit (are mindful) of the things of the Spirit.

5. For they that are after the flesh do mind the things of the flesh; but they that are after the Spirit the things of the Spirit.

5. Thi de, som ere efter Kjødet, sandse det Kjødelige, men de, som ere efter Aanden, det Aandelige.

5. Ty de som köttslige äro, de äro köttsliga sinnade; men de som andelige äro, de äro andeliga sinnade.

5. Sest kes lihha järrele on ellamas, neil on lihha meel; agga kes waimo järrele ellawad, neil on waimo meel.

5. Kurie gyvena pagal kūną, tie mąsto kūniškai, o kurie gyvena pagal Dvasią­dvasiškai.

5. Denn die da fleischlich sind, die sind fleischlich gesinnt; die aber geistlich sind, die sind geistlich gesinnt.

5. Car ceux qui vivent selon la chair, s'affectionnent aux choses de la chair; mais ceux qui vivent selon l'esprit, s'affectionnent aux choses de l'esprit.

5. Porque los que son según la carne, piensan en las cosas que son de la carne; mas los que son según el Espíritu, en las cosas que son del Espíritu.

5 Want die naar het vlees zijn, bedenken, dat des vleses is; maar die naar den Geest zijn, bedenken, dat des Geestes is.

5. Albowiem, którzy są według ciała, o tem myślą, co jest cielesnego; ale którzy są według Ducha, myślą o tem, co jest duchowego.

5. Mert a test szerint valók a test dolgaira gondolnak; a Lélek szerint valók pedig a Lélek dolgaira.

5 Ибо живущие по плоти о плотском помышляют, а живущие по духу – о духовном.

5. Которі бо по тїлу, ті думають про тїлесне, которі ж по духу, - про духовне.

6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;

6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha,

6. Sillä lihan halu on kuolema, ja hengen halu on elämä ja rauha.

6. Sillä Lihan halu on cuolema ja Hengen halu on elämä ja rauha.

6. Sille ette Lihan Halu/ ombi colema ia Hengen Halu/ se ombi Eleme ia rauha. (Sillä että lihan halu/ ompi kuolema ja Hengen halu/ se ompi elämä ja rauha.)

6. τὸ γὰρ φρόνημα τῆς σαρκὸς θάνατος, τὸ δὲ φρόνημα τοῦ πνεύματος ζωὴ καὶ εἰρήνη· διότι τὸ φρόνημα τῆς σαρκὸς ἔχθρα εἰς Θεόν·

6. το γαρ φρονημα της σαρκος θανατος το δε φρονημα του πνευματος ζωη και ειρηνη 6. to gar fronema tes sarkos thanatos to de fronema toυ pneυmatos zoe kai eirene

6 For* the mindset of the flesh (is) death, but the mindset of the Spirit (is) life and peace;

6. For to be carnally minded is death; but to be spiritually minded is life and peace.

6. Thi Kjødets Sands er Døden, men Aandens Sands er Liv og Fred;

6. Ty köttsens sinne är döden; men Andans sinne är lif och frid.

6. Sest lihha meel on surm; agga waimo meel on ello ja rahho.

6. Kūniškas mąstymas­tai mirtis, o dvasiškas­gyvenimas ir ramybė.

6. Aber fleischlich gesinnt sein ist der Tod, und geistlich gesinnt sein ist Leben und Friede.

6. Car l'affection de la chair c'est la mort; mais l'affection de l'esprit c'est la vie et la paix;

6. Porque el ánimo carnal es muerte; mas el ánimo espíritual, vida y paz;

6 Want het bedenken des vleses is de dood; maar het bedenken des Geestes is het leven en vrede;

6. Gdyż zmysł ciała jest śmierć; ale zmysł ducha jest żywot i pokój,

6. Mert a testnek [5†] gondolata halál; a Lélek gondolata pedig élet és békesség.

6 Помышления плотские суть смерть, а помышления духовные – жизнь и мир,

6. Думаннє бо тїлесне - смерть, а думаннє духовне - життє і впокій.

7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.

7 sen vuoksi, että lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alaiseksi eikä se voikaan.

7. Että lihan halu on viha Jumalaa vastaan, ettei se ole Jumalan laille kuuliainen, sillä ei se voikaan.

7. Että Lihan halu on wiha Jumalata wastan ettei se ole Jumalan Laille cuuliainen eikä woickan.

7. Senteden ette Lihan Halu ombi yxi Wihaus Jumalan wastaan/ Senwoxi ettei se ole Jumalan Lain cwliainen/ eipe hen semmengen site woi. (Sentähden että lihan halu ompi yksi wihaus Jumalaa wastaan/ Sen wuoksi ettei se ole Jumalan lain kuuliainen/ eipä hän semmoinenkaan sitä woi.)

7. τῷ γὰρ νόμῳ τοῦ Θεοῦ οὐχ ὑποτάσσεται· οὐδὲ γὰρ δύναται·

7. διοτι το φρονημα της σαρκος εχθρα εις θεον τω γαρ νομω του θεου ουχ υποτασσεται ουδε γαρ δυναται 7. dioti to fronema tes sarkos echthra eis theon to gar nomo toυ theoυ oυch υpotassetai oυde gar dυnatai

7 because the mindset of the flesh is hostility toward God; for* it is not subject to the law of God, for* neither is it able (to be);

7. Because the carnal mind is enmity against God: for it is not subject to the law of God, neither indeed can be.

7. efterdi Kjødets Sands er Fjendskab imod Gud, thi den er ikke Guds Lov underdanig, ei heller kan den være det.

7. Ty köttsligit sinne är en fiendskap emot Gud; efter det är icke Guds lag underdånigt; icke kan det heller.

7. Sepärrast et lihha meel on waen Jummala wasto, sest temma ei heida ennast Jummala kässo alla, sest ei temma woigi heita.

7. Kūniškas mąstymas priešiškas Dievui; jis nepaklūsta Dievo įstatymui ir net negali paklusti.

7. Denn fleischlich gesinnt sein ist wie eine Feindschaft wider Gott, sintemal das Fleisch dem Gesetz Gottes nicht untertan ist; denn es vermag's auch nicht.

7. Parce que l'affection de la chair est inimitié contre Dieu; car elle ne se soumet pas à la loi de Dieu; et en effet, elle ne le peut.

7. Por cuanto el ánimo carnal es enemistad contra Dios; porque no se sujeta a la ley de Dios, ni tan tampoco puede.

7 Daarom dat het bedenken des vleses vijandschap is tegen God; want het onderwerpt zich der wet Gods niet; want het kan ook niet.

7. Przeto iż zmysł ciała jest nieprzyjacielem Bogu; bo się zakonowi Bożemu nie poddaje, gdyż też i nie może.

7. Mert a test gondolata ellenségeskedés Isten ellen; minthogy [6†] az Isten törvényének nem engedelmeskedik, mert nem is teheti.

7 потому что плотские помышления суть вражда против Бога; ибо закону Божию не покоряются, да и не могут.

7. Тим що думаннє тїлесне - ворогуваннє проти Бога; законові бо Божому не корить ся, та й не може.

8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

8 Jotka *lihan vallassa* ovat, eivät voi olla Jumalalle otollisia.

8. Mutta jotka lihassa ovat, ei ne taida olla Jumalalle otolliset.

8. Mutta jotca lihalliset owat ei ne taida olla Jumalalle otolliset.

8. Mutta iotca Lihalliset ouat/ ei ne taidha olla Jumalan otoliset. (Mutta jotka lihalliset owat/ ei taida olla Jumalan otolliset.)

8. οἱ δὲ ἐν σαρκὶ ὄντες Θεῷ ἀρέσαι οὐ δύνανται.

8. οι δε εν σαρκι οντες θεω αρεσαι ου δυνανται 8. oi de en sarki ontes theo aresai oυ dυnantai

8 and those who are in (the) flesh are not able to please God.

8. So then they that are in the flesh cannot please God.

8. Men de, som ere kjødelige, skulle ikke tækkes Gud.

8. Men de, som äro köttslige, kunna icke vara Gudi täcke.

8. Ja kes lihha sees on, ei woi Jummala mele pärrast olla.

8. Ir todėl gyvenantys pagal kūną negali patikti Dievui.

8. Die aber fleischlich sind, können Gott nicht gefallen.

8. Or, ceux qui sont dans la chair, ne peuvent plaire à Dieu.

8. Así que, los que son según la carne, no pueden agradar a Dios.

8 En die in het vlees zijn, kunnen Gode niet behagen.

8. Przetoż którzy są w ciele, Bogu się podobać nie mogą.

8. A kik pedig testben vannak, nem lehetnek kedvesek Isten előtt.

8 Посему живущие по плоти Богу угодить не могут.

8. Хто бо по тїлу, ті Богу вгодити не можуть.

9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

9 Mutta te ette ole *lihan vallassa,* vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jos kenellä ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.

9. Mutta ette ole lihassa, vaan hengessä, jos muutoin Jumalan Henki asuu teissä; mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei se ole hänen omansa.

9. Waan et te ole lihalliset mutta hengelliset jos muutoin Jumalan Hengi asu teisä: mutta jolla ei ole Christuxen Hengi ei se ole hänen omans.

9. Waan ette te ole Lihalliset/ mutta Hengeliset/ Jos mwtoin Jumalan Hengi teisse asupi. Mutta iolla ei ole Christusen Hengi/ ei se ole henen omansa. (Waan ette te ole lihalliset/ mutta hengelliset/ Jos muutoin Jumalan Henki teissä asuupi. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henki/ ei se ole hänen omansa..)

9. ὑμεῖς δὲ οὐκ ἐστὲ ἐν σαρκὶ, ἀλλ’ ἐν πνεύματι, εἴπερ Πνεῦμα Θεοῦ οἰκεῖ ἐν ὑμῖν· εἰ δέ τις Πνεῦμα Χριστοῦ οὐκ ἔχει, οὗτος οὐκ ἔστιν αὐτοῦ.

9. υμεις δε ουκ εστε εν σαρκι αλλ εν πνευματι ειπερ πνευμα θεου οικει εν υμιν ει δε τις πνευμα χριστου ουκ εχει ουτος ουκ εστιν αυτου 9. υmeis de oυk este en sarki all en pneυmati eiper pneυma theoυ oikei en υmin ei de tis pneυma christoυ oυk echei oυtos oυk estin aυtoυ

9 But you° are not in (the) flesh but in (the) Spirit, if indeed* (the) Spirit of God is dwelling in you°. But if anyone does not have (the) Spirit of Christ, he is not his.

9. But ye are not in the flesh, but in the Spirit, if so be that the Spirit of God dwell in you. Now if any man have not the Spirit of Christ, he is none of his.

9. I derimod ere ikke kjødelige, men aandelige, saafremt Guds Aand, boer i Eder; men om nogen ikke har Christi Aand, denne er ikke hans.

9. Men I ären icke köttslige, utan andelige, om Guds Ande annars bor i eder; ty hvilken icke hafver Christi Anda, han hörer icke honom till.

9. Agga teie ep olle mitte lihha sees, waid waimo sees, kui agga Jummala Waim teie sees ellab; agga kennel ep olle Kristusse Waimo, sesinnane ep olle mitte temma pärralt.

9. Tačiau jūs negyvenate pagal kūną, bet pagal Dvasią, jei tik Dievo Dvasia gyvena jumyse. O kas neturi Kristaus Dvasios, tas nėra Jo.

9. Ihr aber seid nicht fleischlich, sondern geistlich, so anders Gottes Geist in euch wohnt. Wer aber Christi Geist nicht hat, der ist nicht sein.

9. Pour vous, vous n'êtes point dans la chair, mais dans l'esprit, s'il est vrai que l'Esprit de Dieu habite en vous. Or, si quelqu'un n'a point l'Esprit de Christ, celui-là n'est point à Lui.

9. Mas vosotros no sois según la carne, sino según el Espíritu : si es que el Espíritu de Dios mora en vosotros. Y si alguno no tiene el Espíritu de Cristo, el tal no es de él.

9 Doch gijlieden zijt niet in het vlees, maar in den Geest, zo anders de Geest Gods in u woont. Maar zo iemand den Geest van Christus niet heeft, die komt Hem niet toe.

9. Lecz wy nie jesteście w ciele, ale w duchu, gdyż Duch Boży mieszka w was: a jeźli kto Ducha Chrystusowego nie ma, ten nie jest jego.

9. De ti nem vagytok testben, hanem lélekben, ha ugyan az Isten Lelke lakik bennetek. [7†] A kiben pedig nincs a Krisztus Lelke, az nem az övé.

9 Но вы не по плоти живете, а по духу, если только Дух Божий живет в вас. Если же кто Духа Христова не имеет, тот и не Его.

9. Ви ж не по тїлу, а в дусї, коли тільки Дух Божий домує в вас. Коли ж хто Духа Христового не має, то сей не Його.

10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.

10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta henki on elämää vanhurskauden vuoksi.

10. Jos siis Kristus teissä on, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.

10. Jos sijs Christus teisä on nijn ruumis tosin on cuollut synnin tähden mutta Hengi on elämä wanhurscauden tähden.

10. Mutta ios sis Christus ombi teisse/ Nin Rumis tosin on coollut synnin tedhen/ Mutta Hengi ombi Eleme/ sen Wanhurskaudhen tedhen. (Mutta jos siis Kristus ompi teissä/ Niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden/ Mutta henki ompi elämä/ sen wanhurskauden tähden.)

10. εἰ δὲ Χριστὸς ἐν ὑμῖν, τὸ μὲν σῶμα νεκρὸν δι’ ἁμαρτίαν, τὸ δὲ πνεῦμα ζωὴ διὰ δικαιοσύνην.

10. ει δε χριστος εν υμιν το μεν σωμα νεκρον δι αμαρτιαν το δε πνευμα ζωη δια δικαιοσυνην 10. ei de christos en υmin to men soma nekron di amartian to de pneυma zoe dia dikaiosυnen

10 But if Christ is in you°, the body is indeed dead because of sin, but (the) spirit is life because of righteousness.

10. And if Christ be in you, the body is dead because of sin; but the Spirit is life because of righteousness.

10. Men om Christus er i Eder, da er vel Legemet dødt formedelst Synden, men Aanden er Liv formedelst Retfærdighed.

10. Men om Christus är i eder, så är väl lekamenen död, för syndenes skull; men Anden är lifvet, för rättfärdighetenes skull.

10. Agga kui Kristus teie sees on, siis on kül ihho surnud patto pärrast; agga waim on ello öigusse pärrast.

10. Jeigu Kristus yra jumyse, tai kūnas yra miręs dėl nuodėmės, bet dvasia­gyva dėl teisumo.

10. So nun aber Christus in euch ist, so ist der Leib zwar tot um der Sünde willen, der Geist aber ist Leben um der Gerechtigkeit willen.

10. Mais si Christ est en vous, le corps est bien mort à cause du péché, mais l'esprit est vivant à cause de la justice.

10. Empero si Cristo es en vosotros, el cuerpo a la verdad está muerto a causa del pecado; mas el Espíritu vive a causa de la justicia.

10 En indien Christus in ulieden is, zo is wel het lichaam dood om der zonden wil; maar de geest is leven om der gerechtigheid wil.

10. Ale jeźli Chrystus w was jest, tedy ciało jest martwe dla grzechu, a duch jest żywy dla sprawiedliwości.

10. Hogyha pedig Krisztus ti bennetek van, jóllehet a test holt a bűn miatt, a lélek ellenben élet az igazságért.

10 А если Христос в вас, то тело мертво для греха, но дух жив для праведности.

10. Коли ж Христос в вас, тодї тїло мертве для гріха, дух же живий ради праведности.

11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.

11 Jos nyt Hänen Henkensä, Hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin Hän, joka herätti kuolleista Kristuksen [Jeesuksen], on tekevä eläviksi myös kuolevaiset ruumiinne Henkensä välityksellä, joka teissä asuu.

11. Jos nyt sen Henki, joka Jesuksen kuolleista herätti, asuu teissä, niin myös se, joka Kristuksen kuolleista herätti, on teidän kuolevaiset ruumiinne eläväksi tekevä, sen teissä asuvaisen hengen kautta.

11. Jos nyt sen Hengi joca Jesuxen cuolluista ylösherätti asu teisä: nijn myös se joca Christuxen cuolluista herätti on teidän cuolewaisen ruuminne eläwäxi tekewä sentähden että hänen Hengens teisä asu.

11. Jos nyt sen Hengi/ ioca Iesusen ylesheretti Coolluista/ asupi teisse/ Nin mös se sama/ ioca Christusen ylesheretti Coolluista/ pite teiden coleuaisen Rumijn eleuexi tekeme'/ se' syyn tedhe'/ ette hene' He'gens teisse asupi. (Jos nyt se Henki/ joka Jesuksen ylösherätti kuolleista/ asuupi teissä/ Niin myös se sama/ joka Kristuksen ylös herätti kuolleista/ pitää teidän kuolewaisen ruumiin eläwäksi tekemän/ sen syyn tähden/ että hänen Henkensä teissä asuupi.)

11. εἰ δὲ τὸ Πνεῦμα τοῦ ἐγείραντος τὸν Ἰησοῦν ἐκ νεκρῶν οἰκεῖ ἐν ὑμῖν, ὁ ἐγείρας τὸν Χριστὸν ἐκ νεκρῶν ζῳοποιήσει καὶ τὰ θνητὰ σώματα ὑμῶν διὰ τὸ ἐνοικοῦν αὐτοῦ Πνεύμα ἐν ὑμῖν.

11. ει δε το πνευμα του εγειραντος ιησουν εκ νεκρων οικει εν υμιν ο εγειρας τον χριστον εκ νεκρων ζωοποιησει και τα θνητα σωματα υμων δια {VAR1: το ενοικουν αυτου πνευμα } {VAR2: του ενοικουντος αυτου πνευματος } εν υμιν 11. ei de to pneυma toυ egeirantos iesoυn ek nekron oikei en υmin o egeiras ton christon ek nekron zoopoiesei kai ta thneta somata υmon dia {VAR1: to enoikoυn aυtoυ pneυma } {VAR2: toυ enoikoυntos aυtoυ pneυmatos } en υmin

11 But if the Spirit of the one who raised Jesus (up) from the dead is dwelling in you°, he who raised the Christ (up) from the dead will also be giving-life to your° mortal bodies through his Spirit who is dwelling in you°.

11. But if the Spirit of him that raised up Jesus from the dead dwell in you, he that raised up Christ from the dead shall also quicken your mortal bodies by his Spirit that dwelleth in you.

11. Men om hans Aand, der opreiste Jesus fra de Døde, boer i Eder, da skal han, som opreiste Christus fra de Døde, levendegjøre ogsaa Eders dødelige Legemer formedelst sin Aand, som boer i Eder.

11. Om nu hans Ande, som Jesum uppväckte ifrå de döda, bor i eder, så skall ock den, som Christum uppväckte ifrå de döda, göra edor dödeliga lekamen lefvande, för sin Andas skull, som i eder bor.

11. Agga kui selle Waim, kes Jesust on surnust üllesärratanud, teie sees ellab, siis wottab se, kes Kristust on surnust üllesärratanud, ka teie surrelikkud ihhud ellawaks tehha temma Waimo läbbi, kes teie sees ellab.

11. Jei jumyse gyvena Dvasia To, kuris Jėzų prikėlė iš numirusių, tai Jis­prikėlęs iš numirusių Kristų­atgaivins ir jūsų mirtingus kūnus savo Dvasia, gyvenančia jumyse.

11. So nun der Geist des, der Jesum von den Toten auferweckt hat, in euch wohnt, so wird auch derselbe, der Christum von den Toten auferweckt hat, eure sterblichen Leiber lebendig machen um deswillen, daß sein Geist in euch wohnt.

11. Et si l'Esprit de celui qui a ressuscité Jésus des morts, habite en vous, celui qui a ressuscité Christ d'entre les morts rendra aussi la vie à vos corps mortels, par son Esprit qui habite en vous.

11. Y si el Espíritu de aquel que levantó de los muertos a Jesús, mora en vosotros, el que levantó a Cristo de los muertos, vivificará también vuestros cuerpos mortales por su Espíritu que mora en vosotros.

11 En indien de Geest Desgenen, Die Jezus uit de doden opgewekt heeft, in u woont, zo zal Hij, Die Christus uit de doden opgewekt heeft, ook uw sterfelijke lichamen levend maken, door Zijn Geest, Die in u woont.

11. A jeźli Duch tego, który Jezusa wzbudził z martwych, mieszka w was, ten który wzbudził Chrystusa z martwych, ożywi i śmiertelne ciała wasze przez Ducha swego, który w was mieszka.

11. De ha Annak a Lelke lakik bennetek, a ki feltámasztotta Jézust a halálból, ugyanaz, [8†] a ki feltámasztotta Krisztus Jézust a halálból, megeleveníti a ti halandó testeiteket [9†] is az ő ti bennetek lakozó Lelke által.

11 Если же Дух Того, Кто воскресил из мертвых Иисуса,живет в вас, то Воскресивший Христа из мертвых оживит и ваши смертные тела Духом Своим, живущим в вас.

11. Коли ж Дух Того, хто воскресив Ісуса з мертвих домує в вас, то Воскресивший Христа із мертвих оживить і смертні тїла ваші Духом своїм, що домує в вас.

12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.

12 Niin siis, veljet, emme ole velassa lihalle, lihan mukaan elääksemme.

12. Niin emme nyt ole, rakkaat veljet, velkapäät lihalle, lihan jälkeen elämään.

12. NIin en me nyt ole rackat weljet welcapäät Lihalle että me Lihan jälken eläisimme:

12. Nin olema me nyt (rackat Weliet) Welcapääd/ ei Lihan ette meiden pite Lihan ielkin elemen. (Niin olemme me nyt (rakkaat weljet) welkapäät/ ei lihan että meidän pitää lihan jälkeen elämän.)

12. Ἄρα οὖν, ἀδελφοί, ὀφειλέται ἐσμέν, οὐ τῇ σαρκὶ τοῦ κατὰ σάρκα ζῆν·

12. αρα ουν αδελφοι οφειλεται εσμεν ου τη σαρκι του κατα σαρκα ζην 12. ara oυn adelfoi ofeiletai esmen oυ te sarki toυ kata sarka zen

12 Therefore consequently*, brethren, we are debtors (but) not to the flesh, (not) to live according to (the) flesh;

12. Therefore, brethren, we are debtors, not to the flesh, to live after the flesh.

12. Derfor, Brødre! ere vi ikke Kjødets Skyldnere, saa vi skulde leve efter Kjødet;

12. Så äre vi nu, käre bröder, skyldige, icke köttena, att vi skole lefva efter köttet;

12. Sepärrast nüüd, wennad, ep olle meil wölgo lihhaga, et meie peaksime lihha järrele ellama.

12. Taigi, broliai, mes nesame skolingi kūnui, kad gyventume pagal kūną.

12. So sind wir nun, liebe Brüder, Schuldner nicht dem Fleisch, daß wir nach dem Fleisch leben.

12. Ainsi donc, frères, nous ne sommes point redevables à la chair, pour vivre selon la chair.

12. Así que, hermanos, deudores somos, no a la carne para que vivamos conforme a la carne.

12 Zo dan, broeders, wij zijn schuldenaars niet aan het vlees, om naar het vlees te leven.

12. A tak, bracia! dłużnikami jesteśmy nie ciału, abyśmy według ciała żyli.

12. Annakokáért atyámfiai, nem vagyunk adósok a testnek, [10†] hogy test szerint éljünk:

12 Итак, братия, мы не должники плоти, чтобы жить по плоти;

12. Тим же то, браттє, ми довжники не тїлу, щоб по тїлу жити.

13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

13 Jos näet lihan mukaan elätte, teidän on kuoltava, mutta jos Hengellä kuoletatte ruumiin teot, saatte elää.

13. Sillä jos te lihan jälkeen elätte, niin teidän pitää kuoleman; mutta jos te lihan työt hengen kautta kuoletatte, niin te saatte elää.

13. Sillä jos te Lihan jälken elätte nijn te cuoletta: mutta jos te Lihan sisun Hengen cautta cuoletatte nijn te saatte elä.

13. Sille ios te elette Lihan ielken/ nin te coletta Mutta ios te coletatte Lihan sisun/ Hengen cautta/ nin teiden pite elemen. (Sillä jos te elätte lihan jälkeen/ niin te kuolette. Mutta jos te kuoletatte lihan sisun/ Hengen kautta/ niin teidän pitää elämän.)

13. εἰ γὰρ κατὰ σάρκα ζῆτε, μέλλετε ἀποθνῄσκειν· εἰ δὲ Πνεύματι τὰς πράξεις τοῦ σώματος θανατοῦτε ζήσεσθε.

13. ει γαρ κατα σαρκα ζητε μελλετε αποθνησκειν ει δε πνευματι τας πραξεις του σωματος θανατουτε ζησεσθε 13. ei gar kata sarka zete mellete apothneskein ei de pneυmati tas prakseis toυ somatos thanatoυte zesesthe

13 for* if you° are living according to (the) flesh, you° are about to die, but if you° slay the practices of the body in spirit, you° will be living.

13. For if ye live after the flesh, ye shall die: but if ye through the Spirit do mortify the deeds of the body, ye shall live.

13. thi dersom I leve efter Kjødet, skulle I døe, men dersom I døde Legemets Gjerninger formedelst Aanden skulle I leve.

13. Ty om I lefven efter köttet, så skolen I dö; men om I döden köttsens gerningar med Andanom, så skolen I lefva.

13. Sest kui teie lihha järrele wottate ellada, siis peate teie surrema ; agga kui teie Waimo läbbi ihho teud wottate surretada , siis peate teie ellama.

13. Jei jūs gyvenate pagal kūną­ mirsite. Bet jei dvasia marinate kūniškus darbus­gyvensite.

13. Denn wo ihr nach dem Fleisch lebet, so werdet ihr sterben müssen; wo ihr aber durch den Geist des Fleisches Geschäfte tötet, so werdet ihr leben.

13. En effet, si vous vivez selon la chair, vous mourrez; mais si, par l'Esprit, vous faites mourir les ouvres du corps, vous vivrez.

13. Porque si viviereis conforme a la carne, moriréis; mas si por el Espíritu mortificareis las obras de la carne, viviréis.

13 Want indien gij naar het vlees leeft, zo zult gij sterven; maar indien gij door den Geest de werkingen des lichaams doodt, zo zult gij leven.

13. Albowiem jeźlibyście według ciała żyli, pomrzecie; ale jeźlibyście Duchem sprawy ciała umartwili, żyć będziecie.

13. Mert, ha test szerint éltek, meghaltok; de ha a test cselekedeteit a lélekkel megöldökölitek, éltek. [11†]

13 ибо если живете по плоти, то умрете, а если духом умерщвляете дела плотские, то живы будете.

13. Коли бо живете по тїлу, то помрете; коли ж духом дїла тїлесні мертвите, будете живі.

14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

14. Sillä kaikki, jotka Jumalan Hengeltä vaikutetaan, ne ovat Jumalan lapset.

14. Sillä caicki jotca Jumalan Hengellä waicutetan ne owat Jumalan lapset.

14. Sille ette caiki ne/ iotca Jumalan Hengelle waikutetaan/ ne ouat Jumalan lapset. (Sillä että kaikki ne/ jotka Jumalan Hengellä waikutetaan/ ne owat Jumalan lapset.)

14. ὅσοι γὰρ Πνεύματι Θεοῦ ἄγονται, οὗτοί εἰσιν υἱοὶ Θεοῦ.

14. οσοι γαρ πνευματι θεου αγονται ουτοι εισιν υιοι θεου 14. osoi gar pneυmati theoυ agontai oυtoi eisin υioi theoυ

14 For* as many as are led in (the) Spirit of God, these are sons of God.

14. For as many as are led by the Spirit of God, they are the sons of God.

14. Thi, saa Mange, som drives af Guds Aand, disse ere Guds Børn.

14. Ty alle de som drifvas af Guds Anda, de äro Guds barn.

14. Sest ni mitto kui Jummala Waimo läbbi juhhatakse, needsinnatsed on Jummala lapsed.

14. Visi, vedami Dievo Dvasios, yra Dievo vaikai.

14. Denn welche der Geist Gottes treibt, die sind Gottes Kinder.

14. Car tous ceux qui sont conduits par l'Esprit de Dieu, sont enfants de Dieu.

14. Porque todos los que son guiados por el Espíritu de Dios, los tales son hijos de Dios.

14 Want zovelen als er door den Geest Gods geleid worden, die zijn kinderen Gods.

14. Bo którzykolwiek Duchem Bożym prowadzeni bywają, ci są synami Bożymi.

14. Mert a kiket Isten Lelke vezérel, azok Istennek fiai.

14 Ибо все, водимые Духом Божиим, суть сыны Божии.

14. Котрі бо Духом Божим водять ся, ті сини Божі.

15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"

15 Ette näet ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan olette saaneet lapseuden hengen, jossa huudamme: "Abba, Isä! "

15. Sillä ette ole saaneet orjuuden henkeä, että teidän vielä pitäis pelkäämän, mutta te olette saaneet valittuin lasten hengen, jossa me huudamme: Abba, rakas Isä.

15. Sillä et te ole saanet orjuden Henge että teidän wielä pidäis pelkämän: mutta te oletta saanet walittuin lasten Hengen josa me huudamme: Abba racas Isä.

15. Sille ette te ole saaneet Oriudhen Henge/ ette teiden pidheis wiele pelkemen. Mutta te oletta saaneet wloswalittudhen Lasten Hengen/ Jonga cautta me hwdhama/ Abba rakas Ise. (Sillä ette te ole saaneet orjuuden henkeä/ että teidän pitäisi wielä pelkäämän. Mutta te olette saaneet uloswalittujen lasten hengen/ Jonka kautta me huudamme/ Abba rakas Isä.)

15. οὐ γὰρ ἐλάβετε Πνεῦμα δουλείας πάλιν εἰς φόβον, ἀλλ’ ἐλάβετε Πνεῦμα υἱοθεσίας, ἐν ᾧ κράζομεν· ἀββᾶ ὁ πατήρ.

15. ου γαρ ελαβετε πνευμα δουλειας παλιν εις φοβον αλλ ελαβετε πνευμα υιοθεσιας εν ω κραζομεν αββα ο πατηρ 15. oυ gar elaβete pneυma doυleias palin eis foβon all elaβete pneυma υiothesias en o krazomen aββa o pater

15 For* you° did not receive (the) spirit of bondage again to fear, but you° received (the) spirit of sonship, in which we cry, Abba, Father.

15. For ye have not received the spirit of bondage again to fear; but ye have received the Spirit of adoption, whereby we cry, Abba, Father.

15. Og I annammer ikke en Trældoms Aand atter til Frygt; men I annammede en sønlig Udkaarelsens Aand, i hvilken vi raabe: Abba, Fader!

15. Ty I hafven icke fått träldomsens anda, åter till räddhåga; utan I hafven fått utkorada barns Anda, i hvilkom vi rope: Abba, käre Fader.

15. Sest teie ep olle sanud sullase pölwe waimo , et teie jälle peaksite kartma, waid teie ollete lapse pölwe Waimo ¤ sanud, kelle läbbi meie kissendame: Abba, Issa!

15. Jūs gi gavote ne vergystės dvasią, kad vėl bijotumėte, bet gavote įsūnystės Dvasią, kuria šaukiame: ‘‘Aba, Tėve!’‘

15. Denn ihr habt nicht einen knechtischen Geist empfangen, daß ihr euch abermals fürchten müßtet; sondern ihr habt einen kindlichen Geist empfangen, durch welchen wir rufen: Abba, lieber Vater!

15. Car vous n'avez point reçu un esprit de servitude, pour être encore dans la crainte; mais vous avez reçu un Esprit d'adoption, par lequel nous crions: Abba, Père.

15. Porque no habéis recibido el espíritu de servidumbre para estar otra vez en temor; mas habéis recibido el Espíritu de adopción, por el cual clamamos: Abba, Padre.

15 Want gij hebt niet ontvangen den Geest der dienstbaarheid wederom tot vreze; maar gij hebt ontvangen den Geest der aanneming tot kinderen, door Welken wij roepen: Abba, Vader!

15. Gdyżeście nie wzięli ducha niewoli znowu ku bojaźni, aleście wzięli Ducha przysposobienia synowskiego, przez którego wołamy: Abba, to jest Ojcze!

15. Mert nem kaptatok szolgaság lelkét ismét a félelemre, [12†] hanem a fiúságnak Lelkét kaptátok, a ki [13†] által kiáltjuk: Abbá, Atyám!

15 Потому что вы не приняли духа рабства, чтобы опять жить в страхе, но приняли Духа усыновления, Которым взываем:„Авва, Отче!"

15. Бо не прийняли ви духа неволї, знов на боязнь, а прийняли духа всиновлення, нимже покликуємо: Авва, Отче!

16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

16 Henki itse todistaa henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.

16. Se Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.

16. Se Hengi todista meidän Hengellemme että me olemma Jumalan lapset.

16. Se sama Hengi todistapi meiden Hengellen/ ette me olema Jumalan Lapset. (Se sama Henki todistaapi meidän hengelle/ että me olemme Jumalan lapset.)

16. αὐτὸ τὸ Πνεῦμα συμμαρτυρεῖ τῷ πνεύματι ἡμῶν ὅτι ἐσμὲν τέκνα Θεοῦ.

16. αυτο το πνευμα συμμαρτυρει τω πνευματι ημων οτι εσμεν τεκνα θεου 16. aυto to pneυma sυmmartυrei to pneυmati emon oti esmen tekna theoυ

16 The Spirit himself is testifying together with our spirit, that we are children of God;

16. The Spirit itself beareth witness with our spirit, that we are the children of God:

16. Denne Aand vidner med vor Aand, at vi ere Guds Børn.

16. Den samme Anden vittnar med vår Anda, att vi äre Guds barn.

16. Sesamma Waim tunnistab meie waimoga, et meie olleme Jummala lapsed.

16. Pati Dvasia liudija mūsų dvasiai, kad esame Dievo vaikai.

16. Derselbe Geist gibt Zeugnis unserem Geist, daß wir Kinder Gottes sind.

16. Car l'Esprit lui-même rend témoignage à notre esprit, que nous sommes enfants de Dieu.

16. Porque el mismo Espíritu da testimonio a nuestro espíritu que somos hijos de Dios.

16 Dezelve Geest getuigt met onzen geest, dat wij kinderen Gods zijn.

16. Tenże duch poświadcza duchowi naszemu, iż jesteśmy dziećmi Bożymi.

16. Ez a Lélek [14†] bizonyságot tesz a mi lelkünkkel együtt, hogy Isten gyermekei vagyunk.

16 Сей самый Дух свидетельствует духу нашему, что мы – дети Божии.

16. Сей самий Дух сьвідкує нашому духові, що ми дїти Божі,

17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

17 Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä ja Kristuksen yhteisperillisiä, jos kerran yhdessä kärsimme, jotta yhdessä kirkastuisimmekin.

17. Jos me olemme lapset, niin me olemme myös perilliset, nimittäin Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssaperilliset: jos me muutoin ynnä kärsimme, että me ynnä hänen kanssansa kunniaan tulisimme.

17. Jos me olemma Lapset nijn me olemma myös perilliset nimittäin Jumalan perilliset ja Christuxen cansaperilliset. Jos me muutoin ynnä kärsimme että me hänen cansans cunniaan tulisimma.

17. Jos me olema Lapset/ nin me olema mös Periliset/ nimiten/ Jumalan Periliset/ ia Christusen cansaperiliset. Jos me mutoin ynne kerssime/ Senpäle ette me mös henen cansans Cunniahan tulisima. (Jos me olemme lapset/ niin me olemme myös perilliset/ nimittäin/ Jumalan perilliset/ ja Kristuksen kanssaperilliset. Jos me muutoin ynnä kärsimme/ Senpäälle että me myös hänen kanssansa kunniahan tulisimme.)

17. εἰ δὲ τέκνα, καὶ κληρονόμοι, κληρονόμοι μὲν Θεοῦ, συγκληρονόμοι δὲ Χριστοῦ, εἴπερ συμπάσχομεν ἵνα καὶ συνδοξασθῶμεν.

17. ει δε τεκνα και κληρονομοι κληρονομοι μεν θεου συγκληρονομοι δε χριστου ειπερ συμπασχομεν ινα και συνδοξασθωμεν 17. ei de tekna kai kleronomoi kleronomoi men theoυ sυgkleronomoi de christoυ eiper sυmpaschomen ina kai sυndoksasthomen

17 and if children, then heirs; indeed, heirs of God and joint heirs of Christ; if indeed* we are suffering together with (him), in order that we might also be glorified together with (him).

17. And if children, then heirs; heirs of God, and joint-heirs with Christ; if so be that we suffer with him, that we may be also glorified together.

17. Men dersom vi ere Børn, ere vi arvinger, nemlig Guds Arvinger og Christi Medarvinger, saafremt, vi lide med ham, at vi da ogsaa skulle herliggjøres med ham.

17. Äre vi nu barn, så äre vi ock arfvingar; nämliga Guds arfvingar, och Christi medarfvingar; om vi annars lidom med honom, att vi ock med honom komma mågom till härligheten.

17. Olleme meie nüüd lapsed, siis olleme meie ka pärriad, nihästi Jummala pärriad kui Kristusse pärriad, kui meie Temmaga kannatame, et meie ka Temmaga au sisse same.)

17. O jei esame vaikai, tai ir paveldėtojai. Dievo paveldėtojai ir Kristaus bendrapaveldėtojai, jeigu tik su Juo kenčiame, kad su Juo būtume pašlovinti.

17. Sind wir denn Kinder, so sind wir auch Erben, nämlich Gottes Erben und Miterben Christi, so wir anders mit leiden, auf daß wir auch mit zur Herrlichkeit erhoben werden.

17. Et si nous sommes enfants, nous sommes aussi héritiers; héritiers de Dieu, et cohéritiers de Christ; si toutefois nous souffrons avec lui, afin que nous soyons aussi glorifiés avec lui.

17. Y si hijos, también herederos: herederos de Dios, y coherederos con Cristo: si empero padecemos juntamente con él, para que juntamente con él seamos también glorificados.

17 En indien wij kinderen zijn, zo zijn wij ook erfgenamen, erfgenamen van God, en medeerfgenamen van Christus; zo wij anders met Hem lijden, opdat wij ook met Hem verheerlijkt worden.

17. A jeźliż dziećmi, tedy i dziedzicami, dziedzicami wprawdzie Bożymi, a spółdziedzicami Chrystusowymi, jeźli tylko z nim cierpimy, abyśmy też z nim byli uwielbieni.

17. Ha pedig gyermekek, [15†] örökösök is; örökösei Istennek, örököstársai pedig Krisztusnak; ha ugyan vele együtt szenvedünk, [16†] hogy vele együtt is dicsőüljünk meg.

17 А если дети, то и наследники, наследники Божии, сонаследники же Христу, если только с Ним страдаем, чтобы с Ним и прославиться.

17. коли ж дїти, то й наслїдники, наслїдники Божі, а спільні наслїдники Христові, коли тільки з Ним страждемо, щоб з Ним і прославитись.

18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

18 Päätän näet, että nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.

18. Sillä siksi minä sen pidän, ettei tämän nykyisen ajan vaivat ole sen kunnian vertaa, joka meille ilmoitetaan.

18. SIllä sixi minä sen pidän ettei tämän nykyisen ajan waiwat ole sen cunnian werta cuin meille ilmoitetan:

18. Sille ette sixi mine sen pidhen/ Ette temen nykyisen Aijan waiuat/ eiuet ole sen Cunnian keluoliset/ ioca meiden cochtaan pite ilmoitettaman. (Sillä että siksi minä sen pidän/ Että tämän nykyisen ajan waiwat/ eiwät ole sen kunnian kelwolliset/ joka meitä kohtaan pitää ilmoitettaman.)

18. Λογίζομαι γὰρ ὅτι οὐκ ἄξια τὰ παθήματα τοῦ νῦν καιροῦ πρὸς τὴν μέλλουσαν δόξαν ἀποκαλυφθῆναι εἰς ἡμᾶς.

18. λογιζομαι γαρ οτι ουκ αξια τα παθηματα του νυν καιρου προς την μελλουσαν δοξαν αποκαλυφθηναι εις ημας 18. logizomai gar oti oυk aksia ta pathemata toυ nυn kairoυ pros ten melloυsan doksan apokalυfthenai eis emas

18 For* I reason that the sufferings of this current time are not worthy (of complaint) to the glory which is about to be revealed to us.

18. For I reckon that the sufferings of this present time are not worthy to be compared with the glory which shall be revealed in us.

18. Thi jeg holder for, at den nærværende Tids Lidelser ere ikke at agte mod den Herlighed, som skal aabenbares paa os.

18. Ty jag håller det så före, att denna tidsens vedermöda är icke lika emot den härlighet, som på oss uppenbaras skall.

18. Sest minna arwan, et sellesinnatse aia kannatamissed ep olle ühtegi wäärt selle au wasto, mis meile peab ilmutadama.

18. Aš manau, jog šio laiko kentėjimai nieko nereiškia, lyginant juos su būsimąja šlove, kuri mumyse bus apreikšta.

18. Denn ich halte es dafür, daß dieser Zeit Leiden der Herrlichkeit nicht wert sei, die an uns soll offenbart werden.

18. Car j'estime qu'il n'y a point de proportion entre les souffrances du temps présent et la gloire à venir, qui sera manifestée en nous.

18. Porque yo juzgo, que lo que en este tiempo se padece, no es digno de compararse con la gloria venidera que en nosotros ha de ser manifestada.

18 Want ik houde het daarvoor, dat het lijden dezes tegenwoordigen tijds niet is te waarderen tegen de heerlijkheid, die aan ons zal geopenbaard worden.

18. Albowiem, (bracia!) mam za to, iż utrapienia teraźniejszego czasu nie są godne onej przyszłej chwały, która się ma objawić w nas.

18. Mert azt tartom, hogy a miket most szenvedünk, nem [17†] hasonlíthatók ahhoz a dicsőséghez, mely nékünk megjelentetik.

18 Ибо думаю, что нынешние временные страдания ничего не стоят в сравнении с тою славою, которая откроется в нас.

18. Думаю бо, що муки теперішнього часу недостойні слави, що має явитись в нас.

19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.

19 Sillä luomakunta odottaa hartaasti ikävöiden Jumalan lasten ilmestymistä.

19. Sillä ikävä luontokappaleen ikävöitsemys odottaa Jumalan lasten ilmoitusta,

19. Sillä ikäwä luondocappalden ikäwöidzemys odotta Jumalan lasten ilmoitusta.

19. Sille se ikeue loondocappalein odhotus odhottapi sen Jumalan Lasten ilmoituxen pereste. (Sillä se ikäwä luontokappalein odotus odottaapi sen Jumalan lasten ilmoitusten perästä.)

19. ἡ γὰρ ἀποκαραδοκία τῆς κτίσεως τὴν ἀποκάλυψιν τῶν υἱῶν τοῦ Θεοῦ ἀπεκδέχεται.

19. η γαρ αποκαραδοκια της κτισεως την αποκαλυψιν των υιων του θεου απεκδεχεται 19. e gar apokaradokia tes ktiseos ten apokalυpsin ton υion toυ theoυ apekdechetai

19 For* the earnest expectation of the creation is waiting for the revelation of the sons of God.

19. For the earnest expectation of the creature waiteth for the manifestation of the sons of God.

19. Derfor Venter og Skabningens Forlængsel paa Guds Børns Aabenbarelse.

19. Ty kreaturens högeliga åstundan väntar efter, att Guds barn skola uppenbaras;

19. Sest loom otab pitki silmi Jummala laste au ilmumist.

19. Kūrinija su ilgesiu laukia, kada bus apreikšti Dievo sūnūs.

19. Denn das ängstliche Harren der Kreatur wartet auf die Offenbarung der Kinder Gottes.

19. En effet, la création attend, avec un ardent désir, que les enfants de Dieu soient manifestés,

19. Porque el continuo atalayar de la criatura espera la manifestación de los hijos de Dios;

19 Want het schepsel, als met opgestoken hoofde, verwacht de openbaring der kinderen Gods.

19. Bo troskliwe wyglądanie stworzenia oczekuje objawienia synów Bożych.

19. Mert a teremtett világ sóvárogva várja az Isten fiainak [18†] megjelenését.

19 Ибо тварь с надеждою ожидает откровения сынов Божиих,

19. Бо дожиданнє творива дожидає одкриття синів Божих.

20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan,

20 Luomakunta on näet alistettu katoavaisuuteen — ei vapaaehtoisesti, vaan alistajan toimesta — toivon varaan,

20. Että luontokappale on turmeluksen alle annettu, ei mielellänsä, vaan sentähden, joka ne alle antanut on,

20. Että luondocappalet owat turmeluxen ala annetut wastoin oma tahtoans waan hänen tähtens joca ne alaandanut on toiwoxi.

20. Senwoxi ette Loondocappaleet/ ouat Turmeluxen alaheitetudh/ heiden tachtoins wastaan/ Waan hene' tehdhens/ ioca ne ombi alaheittenyt ydhen toiuon päle. (Sen wuoksi että luontokappaleet/ owat turmelukseen alas heitetyt/ heidän tahtoinsa wastaan/ Waan hänen tähtensä/ joka ne ompi alle heittänyt yhden toiwon päälle.)

20. τῇ γὰρ ματαιότητι ἡ κτίσις ὑπετάγη, οὐχ ἑκοῦσα, ἀλλὰ διὰ τὸν ὑποτάξαντα, ἐπ’ ἐλπίδι

20. τη γαρ ματαιοτητι η κτισις υπεταγη ουχ εκουσα αλλα δια τον υποταξαντα επ ελπιδι 20. te gar mataioteti e ktisis υpetage oυch ekoυsa alla dia ton υpotaksanta ep elpidi

20 For* the creation was subjected to futility, not voluntarily, but because of the one who subjected it, in hope

20. For the creature was made subject to vanity, not willingly, but by reason of him who hath subjected the same in hope,

20. Thi Skabningen er underlagt Forfængelighed, (ikke med sin Villie, men efter hans, som lagde den derunder),

20. Efter kreaturen äro vanskelighetene underkastade emot sin vilja; men för hans skull, som dem underkastat hafver, på en förhoppning.

20. Sest loom on tühja pölwe alla heidetud, ei mitte hea melega, waid selle pärrast, kes tedda on senna alla heitnud,

20. Mat kūrinija buvo pajungta tuštybei,­ne savo noru, bet pavergėjo valia,­su viltimi,

20. Sintemal die Kreatur unterworfen ist der Eitelkeit ohne ihren Willen, sondern um deswillen, der sie unterworfen hat, auf Hoffnung.

20. Car ce n'est pas volontairement que la création est assujettie à la vanité, mais c'est à cause de Celui qui l'y a assujettie,

20. Porque la criatura fué sujetada a vanidad, no de su voluntad, sino por causa de aquel que la sujetó,

20 Want het schepsel is der ijdelheid onderworpen, niet gewillig, maar om diens wil, die het der ijdelheid onderworpen heeft;

20. Gdyż stworzenie marności jest poddane, nie dobrowolnie, ale dla tego, który je poddał,

20. Mert a teremtett világ hiábavalóság alá vettetett, nem [19†] önként, hanem azért, a ki az alá vetette.

20 потому что тварь покорилась суете не добровольно, но по воле покорившего ее, в надежде,

20. Суєтї бо твориво підневолилось не по волї, а через підневолившого, в надїї,

21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

21 koska itse luomakuntakin tulee vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

21. Toivossa, että myös itse luontokappale pitää turmeluksen orjuudesta vapaaksi tuleman, Jumalan lasten kunnian vapauteen.

21. Sillä luondocappalet pitä myös turmeluxen orjudesta wapaxi tuleman Jumalan lasten cunnialiseen wapauteen.

21. Sille ette Loondocappalet pite mös wapaxi tuleman sijte turmeludhen Oriudesta/ sihen Jumalan Lasten Cunnialisen wapautehen. (Sillä että luontokappaleet pitää myös wapaaksi tuleman siitä turmeluksen orjuudesta/ siihen Jumalan lasten kunnialliseen wapautehen.)

21. ὅτι καὶ αὐτὴ ἡ κτίσις ἐλευθερωθήσεται ἀπὸ τῆς δουλείας τῆς φθορᾶς εἰς τὴν ἐλευθερίαν τῆς δόξης τῶν τέκνων τοῦ Θεοῦ.

21. οτι και αυτη η κτισις ελευθερωθησεται απο της δουλειας της φθορας εις την ελευθεριαν της δοξης των τεκνων του θεου 21. oti kai aυte e ktisis eleυtherothesetai apo tes doυleias tes fthoras eis ten eleυtherian tes dokses ton teknon toυ theoυ

21 that even the creation itself will be made free away from the bondage of corruption into the freedom of the glory of the children of God.

21. Because the creature itself also shall be delivered from the bondage of corruption into the glorious liberty of the children of God.

21. dog i det Haab, at Skabningen selv skal og blive frigjort fra Forkrænkelighedens Trældom til Guds Børns herlige Frihed.

21. Ty kreaturen skola ock varda fri af förgängelighetenes träldom, till Guds barnas härliga frihet.

21. Se lotusse peäle, et ka sesamma loom peab peästetud sama sest kadduwa asja tenistussest Jummala laste au wabbadusseks.

21. kad ir pati kūrinija bus išlaisvinta iš suirimo vergijos ir įgis šlovingą Dievo vaikų laisvę.

21. Denn auch die Kreatur wird frei werden vom Dienst des vergänglichen Wesens zu der herrlichen Freiheit der Kinder Gottes.

21. Dans l'espérance qu'elle sera aussi délivrée de la servitude de la corruption, pour être dans la liberté glorieuse des enfants de Dieu.

21. Con esperanza de que también la misma criatura será librada de la servidumbre de corrupción, en la libertad gloriosa de los hijos de Dios.

21 Op hoop, dat ook het schepsel zelf zal vrijgemaakt worden van de dienstbaarheid der verderfenis, tot de vrijheid der heerlijkheid der kinderen Gods.

21. Pod nadzieją, że i samo stworzenie będzie uwolnione z niewoli skażenia na wolność chwały dziatek Bożych.

21. Azzal a reménységgel, hogy maga a teremtett világ is megszabadul a rothadandóság [20†] rabságától az Isten fiai dicsőségének szabadságára.

21 что и сама тварь освобождена будет от рабства тлению в свободу славы детей Божиих.

21. що й саме твориво визволить ся з неволї зотлїння на волю слави дїтей Божих.

22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;

22 Sillä tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja tuntee yhdessä synnytystuskaa tähän asti,

22. Sillä me tiedämme, että jokainen luontokappale huokaa ja ahdistetaan aina tähän asti meidän kanssamme.

22. Sillä me tiedämme että jocainen luondocappale huoca ja ikäwöidze aina tähänasti meidän cansamme.

22. Sille me tiedheme/ ette iocainen Loondocappale/ hocapi ia ikeueitze tehenasti meiden cansan. (Sillä me tiedämme/ että jokainen luontokappale/ huokaapi ja ikäwöitsee tähän asti meidän kanssan.)

22. οἴδαμεν γὰρ ὅτι πᾶσα ἡ κτίσις συστενάζει καὶ συνωδίνει ἄχρι τοῦ νῦν·

22. οιδαμεν γαρ οτι πασα η κτισις συστεναζει και συνωδινει αχρι του νυν 22. oidamen gar oti pasa e ktisis sυstenazei kai sυnodinei achri toυ nυn

22 For* we know that all creation groans and travails together (in pain) till now.

22. For we know that the whole creation groaneth and travaileth in pain together until now.

22. Dog vi vide, at al Skabningen tilsammen sukker og er tilsammen i Smerte indtil nu.

22. Ty vi vete, att hvart och ett kreatur suckar och ängslas med oss, allt härtill.

22. Sest meie teame, et keik loom ühtlase äggab, ja ühtlase sures waewas on tännini.

22. Juk mes žinome, kad visa kūrinija iki šiol dejuoja ir tebėra gimdymo skausmuose.

22. Denn wir wissen, daß alle Kreatur sehnt sich mit uns und ängstet sich noch immerdar.

22. Car nous savons que, jusqu'à présent, toute la création soupire, et souffre les douleurs de l'enfantement;

22. Porque ya sabemos, que toda la creación gime a una, y a una está en dolores de parto hasta ahora.

22 Want wij weten, dat het ganse schepsel te zamen zucht, en te zamen als in barensnood is tot nu toe.

22. Bo wiemy, iż wszystko stworzenie wespół wzdycha i wespół boleje aż dotąd.

22. Mert tudjuk, hogy az egész teremtett világ egyetemben fohászkodik és nyög mind idáig.

22 Ибо знаем, что вся тварь совокупно стенает и мучится доныне;

22. Знаємо бо, що все твориво вкупі стогне і мучить ся аж досї.

23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

23 eikä ainoastaan se, vaan myös me itse, joilla on Hengen esikoislahja, mekin itse huokaamme sisimmässämme odottaen lapseksiottoa, ruumiimme lunastusta.

23. Mutta ei ainoastaan ne, vaan myös itse me, joilla hengen uutiset ovat, huokaamme itsellämme, odottain sitä lapseksi ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

23. Mutta ei ainoastans ne waan myös me joilla Hengen vdistus on huocamme idzelläm sitä lasten walidzemista ja odotamme meidän ruumisten lunastusta.

23. Mutta ei waiwoin ne/ Waan mös me itze/ ioilla ombi Hengen wdhistos/ hocamma mös itzellemme/ sen Lapsudhen ielken/ ia odhotamma meiden Rumijn Lunastusta. (Mutta ei waiwoin ne/ Waan myös me itse/ joilla ompi Hengen uudistus/ huokaamme myös itsellemme/ sen lapseuden jälkeen/ ja odotamme meidän ruumiin lunastusta.)

23. οὐ μόνον δέ, ἀλλὰ καὶ αὐτοὶ τὴν ἀπαρχὴν τοῦ Πνεύματος ἔχοντες καὶ ἡμεῖς αὐτοὶ ἐν ἑαυτοῖς στενάζομεν υἱοθεσίαν ἀπεκδεχόμενοι, τὴν ἀπολύτρωσιν τοῦ σώματος ἡμῶν.

23. ου μονον δε αλλα και αυτοι την απαρχην του πνευματος εχοντες και ημεις αυτοι εν εαυτοις στεναζομεν υιοθεσιαν απεκδεχομενοι την απολυτρωσιν του σωματος ημων 23. oυ monon de alla kai aυtoi ten aparchen toυ pneυmatos echontes kai emeis aυtoi en eaυtois stenazomen υiothesian apekdechomenoi ten apolυtrosin toυ somatos emon

23 But not only (they), but we ourselves also who have the first-fruit of the Spirit, even we ourselves are groaning in ourselves, waiting for (our) sonship, (that is), the redemption of our body.

23. And not only they, but ourselves also, which have the firstfruits of the Spirit, even we ourselves groan within ourselves, waiting for the adoption, to wit, the redemption of our body.

23. Dog ikke det alene, men ogsaa de, som have Aanden Førstegrøde, ogsaa vi selv skulle i os selv, forventende en sønlig Udkaarelse, vort Legemes Forløsning.

23. Och icke de allenast; utan ock vi sjelfve, som hafvom Andans förstling, suckom ock vid oss sjelfva efter barnaskapet, och väntom vår kropps förlossning.

23. Agga mitte ükspäinis se, waid ka need isse, kellel Waimo essimessed annid on, ja meie isse äggame isseennestes, ja otame laste öigust, se on: meie ihho ärrapeästmist.)

23. Ir ne tik ji, bet ir mes patys, turintys pirmuosius Dvasios vaisius,­ir mes dejuojame, kantriai laukdami įsūnijimo, mūsų kūno atpirkimo.

23. Nicht allein aber sie, sondern auch wir selbst, die wir haben des Geistes Erstlinge, sehnen uns auch bei uns selbst nach der Kindschaft und warten auf unsers Leibes Erlösung.

23. Et non seulement elle, mais nous aussi qui avons les prémices de l'Esprit, nous soupirons en nous-mêmes, en attendant l'adoption, la rédemption de notre corps.

23. Y no solo ella, mas también nosotros mismos que tenemos las primicias del Espíritu, nosotros también gemimos dentro de nosotros mismos, esperando la adopción, es a saber, la redención de nuestro cuerpo.

23 En niet alleen dit, maar ook wij zelven, die de eerstelingen des Geestes hebben, wij ook zelven, zeg ik, zuchten in onszelven, verwachtende de aanneming tot kinderen, namelijk de verlossing onzes lichaams.

23. A nie tylko ono stworzenie, ale i my, którzy mamy pierwiastki Ducha, i my sami w sobie wzdychamy, oczekując przysposobienia synowskiego, odkupienia ciała naszego.

23. Nemcsak ez pedig, hanem magok a Lélek zsengéjének birtokosai, mi magunk is fohászkodunk magunkban, várván a fiúságot, a mi testünknek [21†] megváltását.

23 и не только она , но и мы сами, имея начаток Духа, и мы в себе стенаем, ожидая усыновления, искупления тела нашего.

23. Не тільки ж (воно), та й ми самі, первоплід духа маючи, й ми самі в собі стогнемо, ждучи всиновлення, избавлення тїла нашого.

24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?

24 Sillä toivossa olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee toteutuneen, ei ole toivo. Sillä miksi kukaan toivoo sitä, minkä näkee?

24. Sillä me olemme toivossa vapahdetut. Mutta jos toivo näkyy, niin ei se ole toivo; sillä kuinka joku taitaa toivoa jota hän näkee?

24. Sillä me olemma jo wapadetut cuitengin toiwosa. Mutta jos toiwo näky nijn ei se ole toiwo: sillä cuinga jocu taita toiwo jonga hän näke?

24. Sille kylle me olema wapadhetut/ Wan se ombi Toiuossa. Mutta ios Toiuo näkypi/ ei hen ole toiuo/ Sille quinga iocu site taita toiuoa ionga hen näke? (Sillä kyllä me olemme wapahdetut/ Waan se ompi toiwossa. Mutta jos toiwo näkyypi/ ei hän ole toiwo/ Sillä kuinka joku sitä taitaa toiwoa jonka hän näkee?)

24. τῇ γὰρ ἐλπίδι ἐσώθημεν· ἐλπὶς δὲ βλεπομένη οὐκ ἔστιν ἐλπίς· ὃ γὰρ βλέπει τις, τί καὶ ἐλπίζει;

24. τη γαρ ελπιδι εσωθημεν ελπις δε βλεπομενη ουκ εστιν ελπις ο γαρ βλεπει τις τι και ελπιζει 24. te gar elpidi esothemen elpis de βlepomene oυk estin elpis o gar βlepei tis ti kai elpizei

24 For* we were saved in hope; but hope which is seen, is not hope; for* why does anyone even hope for what he sees?

24. For we are saved by hope: but hope that is seen is not hope: for what a man seeth, why doth he yet hope for?

24. Thi vi ere frelste i Haabet, men det Haab, som sees, er ikke Haab; thi hvad Nogen seer, hvorledes kan han tillige haabe det?

24. Ty vi äre väl salige vordne, dock i hoppet; men hoppet, om det synes, är det icke hopp; ty huru kan man hoppas det man ser?

24. Sest meie olleme ärrapeästetud lotusse läbbi; agga lotus, mis näikse, ep olle lotust; sest mis kegi nääb, mikspärrast peab temma ka lootma?

24. Šia viltimi mes esame išgelbėti, bet regima viltis nėra viltis. Jeigu kas mato, tai kam jam viltis?

24. Denn wir sind wohl selig, doch in der Hoffnung. Die Hoffnung aber, die man sieht, ist nicht Hoffnung; denn wie kann man des hoffen, das man sieht?

24. Car nous sommes sauvés en espérance. Or, l'espérance que l'on voit n'est plus espérance; en effet, comment espérerait-on ce que l'on voit?

24. Porque en esperanza somos salvos: empero la esperanza que se ve, no es esperanza; porque lo que alguno ve, ¿cómo aun lo espera?

24 Want wij zijn in hope zalig geworden. De hoop nu, die gezien wordt, is geen hoop; want hetgeen iemand ziet, waarom zal hij het ook hopen?

24. Albowiem nadziejąśmy zbawieni. A nadzieja widoma nie jest nadzieją; bo co kto widzi, przecz się tego spodziewa?

24. Mert reménységben tartattunk meg; a reménység pedig, ha láttatik, nem reménység; mert a mit lát valaki, miért reményli is azt?

24 Ибо мы спасены в надежде. Надежда же, когда видит, не есть надежда; ибо если кто видит, то чего ему и надеяться?

24. Надїєю бо спаслись ми; надїя ж видима не єсть надїя; що бо хто бачить, чого й надїятись?

25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.

25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin odotamme kärsivällisesti.

25. Mutta jos me sitä toivomme, jota emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydessä.

25. Mutta jos me sitä toiwomma jota en me näe nijn me odotamme sitä kärsimises.

25. Mutta ios me site toiuoma/ iota emme me näe/ Nin me site odhotamma kersimisen cansa. (Mutta jos me sitä toiwomme/ jota emme me näe/ Niin me sitä odotamme kärsimisen kanssa.)

25. εἰ δὲ ὃ οὐ βλέπομεν ἐλπίζομεν, δι’ ὑπομονῆς ἀπεκδεχόμεθα.

25. ει δε ο ου βλεπομεν ελπιζομεν δι υπομονης απεκδεχομεθα 25. ei de o oυ βlepomen elpizomen di υpomones apekdechometha

25 But if we hope for what we do not see, (then) we are waiting for (it) through endurance.

25. But if we hope for that we see not, then do we with patience wait for it.

25. Men dersom vi haabe det, som vi ikke see, da forvente vi det med Taalmodighed.

25. Om vi nu hoppes det vi icke sem, så vänte vi det med tålamod.

25. Agga kui meie sedda lodame, mis meie ei nä, siis otame meie kannatusse läbbi.

25. Bet jei viliamės to, ko nematome, tada laukiame ištvermingai.

25. So wir aber des hoffen, das wir nicht sehen, so warten wir sein durch Geduld.

25. Mais si nous espérons ce que nous ne voyons pas, c'est que nous l'attendons avec patience.

25. Mas si lo que no vemos esperamos, por paciencia lo esperamos.

25 Maar indien wij hopen, hetgeen wij niet zien, zo verwachten wij het met lijdzaamheid.

25. Ale czego nie widzimy, tego się spodziewamy i tego przez cierpliwość oczekujemy.

25. Ha pedig, a mit nem látunk, azt reméljük, békességes tűréssel várjuk.

25 Но когда надеемся того, чего не видим, тогда ожидаем в терпении.

25. Коли ж надїємось, чого не бачимо, терпіннєм ждемо.

26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

26 Samoin myös Henki auttaa heikkouttamme. Sillä emme tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulee rukoilla, mutta Henki itse rukoilee puolestamme sanomattomin huokauksin.

26. Mutta niin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme; sillä emmepä me tiedä mitään rukoilla niinkuin tulis, vaan Henki rukoilee meidän edestämme sanomattomilla huokauksilla.

26. JA myös Hengi autta meidän heickouttam. Sillä embä me tiedä mitän rucoilla nijncuin tulis waan Hengi rucoile meidän edestämme sanomattomilla huocauxilla.

26. Samalmoto mös Hengi autta meiden heickoutta. Sille eipe me tiedhe/ mite meiden pite rucoleman/ ninquin tulis/ Waan itze Hengi manapi hyue meiden edesten/ sanomattomilla Hocauxila. (Samalla muotoa myös Henki auttaa meidän heikkoutta. Sillä eipä me tiedä/ mita meidän pitää rukoileman/ niinkuin tulisi/ Waan itse Henki manaapi hywää meidän edestän/ sanomattomilla huokauksilla.)

26. Ὡσαύτως δὲ καὶ τὸ Πνεῦμα συναντιλαμβάνεται ταῖς ἀσθενείαις ἡμῶν· τὸ γὰρ τί προσευξώμεθα καθ’ ὃ δεῖ οὐκ οἴδαμεν, ἀλλ’ αὐτὸ τὸ Πνεῦμα ὑπερεντυγχάνει ὑπὲρ ἡμῶν στεναγμοῖς ἀλαλήτοις·

26. ωσαυτως δε και το πνευμα συναντιλαμβανεται ταις ασθενειαις ημων το γαρ τι προσευξωμεθα καθο δει ουκ οιδαμεν αλλ αυτο το πνευμα υπερεντυγχανει υπερ ημων στεναγμοις αλαλητοις 26. osaυtos de kai to pneυma sυnantilamβanetai tais astheneiais emon to gar ti proseυksometha katho dei oυk oidamen all aυto to pneυma υperentυgchanei υper emon stenagmois alaletois

26 Now likewise*, the Spirit is also jointly helping our weaknesses; for* we do not know what we are praying for, (that is) according to what is essential (for us); but the Spirit himself is petitioning on our behalf with unspeakable groans;

26. Likewise the Spirit also helpeth our infirmities: for we know not what we should pray for as we ought: but the Spirit itself maketh intercession for us with groanings which cannot be uttered.

26. Desligeste kommer og Aanden vor Skrøbelighed til Hjælp; thi vi vide ikke, hvad vi skulle bede, som det sig bør, men Aanden selv træder frem for os med uudsigelige Sukke.

26. Sammaledes hjelper ock Anden våra skröplighet; ty vi vete icke hvad vi skolom bedja, såsom det bör sig; utan sjelfver Anden manar godt för oss, med osägeliga suckan.

26. Agga selsam̃al kombel tulleb ka se Waim meie nödrustele appi; sest meie ei tea mitte, mis meie peame palluma, nenda kui kohhus on; agga sesamma Waim teeb palwed meie eest öhkamistega, mis ükski ei wöi üllesräkida.

26. Taip pat ir Dvasia padeda mūsų silpnumui. Nes mes nežinome, ko turėtume melsti, bet pati Dvasia užtaria mus neišsakomom dejonėm.

26. Desgleichen auch der Geist hilft unsrer Schwachheit auf. Denn wir wissen nicht, was wir beten sollen, wie sich's gebührt; sondern der Geist selbst vertritt uns aufs beste mit unaussprechlichem Seufzen.

26. Et même aussi l'Esprit nous soulage dans nos faiblesses; car nous ne savons ce que nous devons demander pour prier comme il faut; mais l'Esprit lui-même intercède pour nous par des soupirs qui ne se peuvent exprimer.

26. Y asimismo también el Espíritu a una ayuda nuestra flaqueza; porque no sabemos lo que hemos de pedir como conviene; mas el mismo Espíritu intercede por nosotros con gemidos indecibles.

26 En desgelijks komt ook de Geest onze zwakheden mede te hulp; want wij weten niet, wat wij bidden zullen, gelijk het behoort, maar de Geest Zelf bidt voor ons met onuitsprekelijke zuchtingen.

26. Także też i Duch dopomaga mdłościom naszym. Albowiem o co byśmy się modlić mieli, jako potrzeba, nie wiemy; ale tenże Duch przyczynia się za nami wzdychaniem niewymownem.

26. Hasonlatosképen pedig a Lélek is segítségére van a mi erőtelenségünknek. Mert azt, a mit kérnünk kell, a mint kellene, nem tudjuk; de maga a [22†] Lélek esedezik mi érettünk kimondhatatlan fohászkodásokkal.

26 Также и Дух подкрепляет нас в немощах наших; ибо мыне знаем, о чем молиться, как должно, но Сам Дух ходатайствует за нас воздыханиями неизреченными.

26. Так же само й Дух помагає нам в немощах наших; про що бо молитись нам так, як треба, не знаємо, та сам Дух заступаєть ся за нас стогнаннєм невимовним.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.

27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki* rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.

27. Mutta joka sydämet tutkii, hän tietää, mitä Hengen mielessä on; sillä hän rukoilee pyhäin edestä Jumalan tahdon jälkeen.

27. Mutta joca sydämen cadzo hän tietä mitä Hengen mieles on: sillä hän rucoile Pyhäin edestä Jumalan mielen jälken.

27. Mutta se/ ioca sydhemen catzopi/ hen tiete mite Henge' mieles ombi/ Sille ette hen manapi pyhein edeste Jumalan mielisudhen ielkin. (Mutta se/ joka sydämen katsoopi/ hän tietää mitä Hengen mielesi ompi/ Sillä että hän manaapi pyhäin edestä Jumalan mielisyyden jälkeen.)

27. ὁ δὲ ἐρευνῶν τὰς καρδίας οἶδε τί τὸ φρόνημα τοῦ Πνεύματος, ὅτι κατὰ Θεὸν ἐντυγχάνει ὑπὲρ ἁγίων.

27. ο δε ερευνων τας καρδιας οιδεν τι το φρονημα του πνευματος οτι κατα θεον εντυγχανει υπερ αγιων 27. o de ereυnon tas kardias oiden ti to fronema toυ pneυmatos oti kata theon entυgchanei υper agion

27 and he who is searching the hearts knows what the mindset of the Spirit is, because he is petitioning on behalf of the holy-ones according to (the will of) God.

27. And he that searcheth the hearts knoweth what is the mind of the Spirit, because he maketh intercession for the saints according to the will of God.

27. Men han, som ransager Hjerterne, veed, hvad Aandens Sands er; thi den træder frem for de Hellige efter Guds Villie.

27. Men han, som skådar hjertan, han vet hvad Andans sinne är; ty han manar för helgonen, efter Guds behag.

27. Agga kes süddamed läbbikatsub, se teab, mis Waimo meel on , sest et temma Jummala tahtmisse järrele pühhade eest palwed teeb.

27. Širdžių Tyrėjas žino Dvasios mintis, nes Ji užtaria šventuosius pagal Dievo valią.

27. Der aber die Herzen erforscht, der weiß, was des Geistes Sinn sei; denn er vertritt die Heiligen nach dem, das Gott gefällt.

27. Toutefois celui qui sonde les cœurs, connaît quelle est l'affection de l'Esprit, qui prie selon Dieu pour les saints.

27. Mas el que escudriña los corazones, sabe cual es el deseo del Espíritu, porque conforme a la voluntad de Dios intercede por los santos.

27 En Die de harten doorzoekt, weet, welke de mening des Geestes zij, dewijl Hij naar God voor de heiligen bidt.

27. A ten, który się serc bada, wie, który jest zmysł Ducha, ponieważ według Boga przyczynia się za świętymi.

27. A ki pedig a [23†] szíveket vizsgálja, tudja, mi a Lélek gondolata, mert Isten szerint esedezik a szentekért.

27 Испытующий же сердца знает, какая мысль у Духа, потомучто Он ходатайствует за святых по воле Божией.

27. Той же, хто вивідує серця, знає, яка думка в Духа; бо по Богу промовляє за сьвятих.

28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.

28 Mutta tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niitten hyväksi, jotka Jumalaa rakastavat, niitten, jotka *Hänen aivoituksensa* mukaan ovat kutsutut.

28. Mutta me tiedämme niille, jotka Jumalaa rakastavat, kaikki kappaleet ynnä parhaaksi kääntyvän, niille, jotka aivoituksen jälkeen kutsutut ovat.

28. Mutta me tiedämme nijlle jotca Jumalata racastawat caicki cappalet parhaxi käändywän nijlle jotca aiwoituxen jälken cudzutut owat:

28. Mutta me tiedhemme ette ninen iotca Jumalata racastauat/ caiki cappalet parahin auttauat/ nimitten nijlle iotca Aighotuxen ielken cutzutut ouat. (Mutta me tiedämme että niiden jotka Jumalata rakastawat/ kaikki kappaleet parahin auttawat/ nimittäin niille jotka aiwotuksen jälkeen kutsutut owat.)

28. Οἴδαμεν δὲ ὅτι τοῖς ἀγαπῶσι τὸν Θεὸν πάντα συνεργεῖ εἰς ἀγαθόν, τοῖς κατὰ πρόθεσιν κλητοῖς οὖσιν·

28. οιδαμεν δε οτι τοις αγαπωσιν τον θεον παντα συνεργει εις αγαθον τοις κατα προθεσιν κλητοις ουσιν 28. oidamen de oti tois agaposin ton theon panta sυnergei eis agathon tois kata prothesin kletois oυsin

28 Now we know {F} that all things work together toward good, to those who love* God, to those who are an invited one according to (his) purpose.

28. And we know that all things work together for good to them that love God, to them who are the called according to his purpose.

28. Men vi vide, at alle Ting tjene dem til Gode, som elske Gud, dem, som efter hans Beslutning ere kaldte.

28. Men vi vete att dem, som hafva Gud kär, tjena all ting till det bästa, de som efter uppsåtet äro kallade.

28. Agga meie teame, et keik heaks tulleb neile, kes Jummalat armastawad, kes temma ennepetud nou läbbi on kutsutud.

28. Be to, mes žinome, kad mylintiems Dievą viskas išeina į gera, būtent Jo tikslu pašauktiesiems.

28. Wir wissen aber, daß denen, die Gott lieben, alle Dinge zum Besten dienen, denen, die nach dem Vorsatz berufen sind.

28. Or, nous savons aussi que toutes choses concourent au bien de ceux qui aiment Dieu, de ceux qui sont appelés, selon son dessein.

28. Y sabemos, que todas las cosas obran juntamente para el bien de los que a Dios aman, es a saber , a los que conforme a su propósito son llamados.

28 En wij weten, dat dengenen, die God liefhebben, alle dingen medewerken ten goede, namelijk dengenen, die naar Zijn voornemen geroepen zijn.

28. A wiemy, iż tym, którzy miłują Boga, wszystkie rzeczy dopomagają ku dobremu, to jest tym, którzy według postanowienia Bożego powołani są.

28. Tudjuk pedig, hogy azoknak, a kik Istent szeretik, minden javokra van, mint a kik az ő végzése szerint hivatalosak.

28 Притом знаем, что любящим Бога, призванным по Его изволению, все содействует ко благу.

28. Знаємо ж, що люблячим Бога, усе допомагає до доброго, котрі по постанові (Його) покликані;

29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;

29 Sillä ne, jotka Hän on ennalta tuntenut, Hän on myös ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, jotta Hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.

29. Sillä jotka hän on katsonut edes, ne hän on Poikansa kuvan kaltaiseksi säätänyt, että hän olis esikoinen monen veljen keskellä.

29. Sillä jotca hän on edescadzonut ne hän on Poicans cuwan caltaisexi säätänyt että hän olis esicoinen monen weljen keskellä.

29. Sille iotca hen on edeskatzonut/ ne hen ombi edessätenyt/ ette heiden pite oleman henen Poians Cuuan caltaiset/ Senpäle ette henen pite oleman se Esicoinen monein Weliein keskene. (Sillä jotka hän on edeskatsonut/ ne hän ompi edessäätänyt/ että heidän pitää oleman hänen Poikansa kuwan kaltaiset/ Sen päälle että hänen pitää oleman se esikoinen monien weljein keskenän.)

29. ὅτι οὓς προέγνω, καὶ προώρισε συμμόρφους τῆς εἰκόνος τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ, εἰς τὸ εἶναι αὐτὸν πρωτότοκον ἐν πολλοῖς ἀδελφοῖς·

29. οτι ους προεγνω και προωρισεν συμμορφους της εικονος του υιου αυτου εις το ειναι αυτον πρωτοτοκον εν πολλοις αδελφοις 29. oti oυs proegno kai proorisen sυmmorfoυs tes eikonos toυ υioυ aυtoυ eis to einai aυton prototokon en pollois adelfois

29 Because, whom he knew beforehand, he also determined beforehand, one transformed to the image of his Son, *that* he himself might be the firstborn among many brethren;

29. For whom he did foreknow, he also did predestinate to be conformed to the image of his Son, that he might be the firstborn among many brethren.

29. Thi hvilke han forud kjendte, dem har han og forud beskikket til at vorde dannede efter hans Søns Billede, paa det han skulle være den førstefødte af mange Brødre.

29. Ty hvilka han hafver föresett, dem hafver han ock beskärt, att de skulle vara hans Sons beläte like; på det han skall vara den förstfödde ibland många bröder.

29. Sest kedda ta enne on ärratunnud, neid on temma ka enne seädnud, et nemmad peawad ollema temma Poia näo sarnatsed, et ta piddi ollema se essimenne sündinud mitme wenna seas.

29. O kuriuos Jis iš anksto numatė, tuos iš anksto ir paskyrė tapti panašius į Jo Sūnaus atvaizdą, kad šis būtų pirmagimis tarp daugelio brolių.

29. Denn welche er zuvor ersehen hat, die hat er auch verordnet, daß sie gleich sein sollten dem Ebenbilde seines Sohnes, auf daß derselbe der Erstgeborene sei unter vielen Brüdern.

29. Car ceux qu'il a connus d'avance, il les a aussi prédestinés à être conformes à l'image de son Fils, afin que celui-ci soit le premier-né de plusieurs frères;

29. Porque a los que ántes conoció, también predestinó para que fuesen hechos conformes a la imágen de su Hijo, para que él sea el primogénito entre muchos hermanos.

29 Want die Hij te voren gekend heeft, die heeft Hij ook te voren verordineerd, den beelde Zijns Zoons gelijkvormig te zijn, opdat Hij de Eerstgeborene zij onder vele broederen.

29. Albowiem, które on przejrzał, te też przenaznaczył, aby byli przypodobani obrazowi Syna jego, żeby on był pierworodnym między wieloma braćmi,

29. Mert a kiket eleve ismert, eleve el is rendelte, hogy [24†] azok az ő Fia ábrázatához hasonlatosak legyenek, hogy ő legyen elsőszülött [25†] sok atyafi között.

29 Ибо кого Он предузнал, тем и предопределил быть подобными образу Сына Своего, дабы Он был первородным между многими братиями.

29. бо котрих наперед узнав, тих наперед і призначив бути подобним образу Сина Його, щоб Він був первородним між многими братами.

30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

30 Mutta jotka Hän on ennalta määrännyt, ne Hän on myös kutsunut, ja jotka Hän on kutsunut, ne Hän on myös vanhurskauttanut. Mutta jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut.

30. Mutta jotka hän on säätänyt, ne hän on myös kutsunut, ja jotka hän kutsunut on, ne hän on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja jotka hän vanhurskaiksi teki, ne hän on myös kunniallisiksi tehnyt.

30. Jotca hän on säätänyt ne hän on myös cudzunut ja jotca hän cudzunut on ne hän on myös wanhurscaxi tehnyt ja jotca hän wanhurscaxi teki ne hän on myös cunnialisexi tehnyt.

30. Mutta iotca he' on edessänyt/ ne hen ombi mös cutzunut. Ja ne iotca he' on cutzunut/ ne he' o'bi mös Wa'hurskauttanut. Mutta iotca he' wanhurskautti/ ne hen o'bi mös cunnialisexi tehnyt. (Mutta jotka hän on edessäätänyt/ ne hän ompi myös kutsuntu. Ja ne jotka hän on kutsunut/ ne hän ompi myös wanhurskauttanut. Mutta jotka hän wanhurskautti/ ne hän ompi myös kunnialliseksi tehnyt.)

30. οὓς δὲ προώρισε, τούτους καὶ ἐκάλεσε, καὶ οὓς ἐκάλεσε, τούτους καὶ ἐδικαίωσεν, οὓς δὲ ἐδικαίωσε, τούτους καὶ ἐδόξασε.

30. ους δε προωρισεν τουτους και εκαλεσεν και ους εκαλεσεν τουτους και εδικαιωσεν ους δε εδικαιωσεν τουτους και εδοξασεν 30. oυs de proorisen toυtoυs kai ekalesen kai oυs ekalesen toυtoυs kai edikaiosen oυs de edikaiosen toυtoυs kai edoksasen

30 and whom he determined beforehand, he also invited these and whom he invited, he also made these righteous and whom he made righteous, he also glorified these.

30. Moreover whom he did predestinate, them he also called: and whom he called, them he also justified: and whom he justified, them he also glorified.

30. Men hvilke han forud beskikkede, dem har han og kaldet; og hvilken han kaldte, dem har han og retfærdiggjort, men hvilke han retfærdiggjorde, dem har han og herliggjort.

30. Men dem som han hafver beskärt, dem hafver han ock kallat; och dem han hafver kallat, dem hafver han ock gjort rättfärdiga; men dem som han hafver gjort rättfärdiga, dem hafver han ock gjort härliga.

30. Agga, kedda temma on enneseädnud, neid on temma ja kutsnud, ja kedda ta on kutsnud, neid on temma ka öigeks teinud, ja kedda ta on öigeks teinud, neid on ta ka auustanud.

30. O kuriuos Jis iš anksto paskyrė, tuos ir pašaukė; kuriuos pašaukė, tuos ir išteisino; kuriuos išteisino, tuos ir pašlovino.

30. Welche er aber verordnet hat, die hat er auch berufen; welche er aber berufen hat, die hat er auch gerecht gemacht, welche er aber hat gerecht gemacht, die hat er auch herrlich gemacht.

30. Et ceux qu'il a prédestinés, il les a aussi appelés; et ceux qu'il a appelés, il les a aussi justifiés; et ceux qu'il a justifiés, il les a aussi glorifiés.

30. Y a los que predestinó, a estos también llamó; y a los que llamó, a estos también justificó; y a los que justificó, a estos también glorificó.

30 En die Hij te voren verordineerd heeft, dezen heeft Hij ook geroepen; en die Hij geroepen heeft, dezen heeft Hij ook gerechtvaardigd; en die Hij gerechtvaardigd heeft, dezen heeft Hij ook verheerlijkt.

30. A które przenaznaczył, te też powołał; a które powołał, te też usprawiedliwił; a które usprawiedliwił, te też uwielbił.

30. A kiket pedig eleve elrendelt, azokat el is hívta; és a kiket elhívott, azokat meg is igazította; a kiket pedig megigazított, azokat meg is dicsőítette.

30 А кого Он предопределил, тех и призвал, а кого призвал, тех и оправдал; а кого оправдал,тех и прославил.

30. А кого наперед призначив, тих і покликав; а кого прикликав, тих і оправдив, а кого оправдив, тих і прославив.

31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

31 Mitä siis tähän sanomme? Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

31. Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?

31. MItästä me sijs tähän sanomma? Jos Jumala on meidän edestäm cuca woi meitä wastan olla?

31. Miteste me sis tehen sanoma? Ette Jumala ombi meide' edesten/ Cuca woi meiden wastan olla? (Mitä tästä me siis tähän sanomme? Että Jumala ompi meidän edestän/ Kuka woi meidän wastaan olla?)

31. Τί οὖν ἐροῦμεν πρὸς ταῦτα; εἰ ὁ Θεὸς ὑπὲρ ἡμῶν, τίς καθ’ ἡμῶν;

31. τι ουν ερουμεν προς ταυτα ει ο θεος υπερ ημων τις καθ ημων 31. ti oυn eroυmen pros taυta ei o theos υper emon tis kath emon

31 Therefore what will we say to these things? If God (is working) on our behalf, who (is) against us?

31. What shall we then say to these things? If God be for us, who can be against us?

31. Hvad skulle vi da hertil sige? er Gud for os, hvo kan da være imod os.

31. Hvad vilje vi nu säga härtill? Är Gud för oss, ho kan vara emot oss?

31. Mis peame meie nüüd senna jure ütlema? ons Jummal meie eest, kes woib meie wasto panna?

31. Tai ką dėl viso šito pasakysime? Jei Dievas už mus, tai kas gi prieš mus?!

31. Was wollen wir nun hierzu sagen? Ist Gott für uns, wer mag wider uns sein?

31. Que dirons-nous donc sur cela? Si Dieu est pour nous, qui sera contre nous?

31. ¿Qué, pues, diremos a estas cosas? Si Dios es por nosotros, ¿quién será contra nosotros?

31 Wat zullen wij dan tot deze dingen zeggen? Zo God voor ons is, wie zal tegen ons zijn?

31. Cóż tedy rzeczemy na to? Jeźli Bóg za nami, któż przeciwko nam?

31. Mit mondunk azért ezekre? Ha az Isten velünk, kicsoda ellenünk?

31 Что же сказать на это? Если Бог за нас, кто против нас?

31. Що ж скажемо на се? Коли Бог за нас, хто на нас?

32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?

32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi Hänet alttiiksi meidän kaikkien puolesta, kuinka Hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin Hänen kanssaan?

32. Joka ei omaakaan Poikaansa armahtanut, vaan antoi hänen kaikkein meidän edestämme, eikös hän myös lahjoita meille kaikkia hänen kanssansa?

32. Joca ei omacan Poicans armahtanut waan andoi hänen caickein meidän edestäm Eiköstä hän myös anna meille caickia hänen cansans?

32. Joca ei mös ole henen oma Poicans armachtanut/ Waan on wlosandanut henen meiden caikein edeste/ Quingasta ei hen mös andaisi meille caikia henen cansansa? (Joka ei myös ole hänen omaa Poikaansa armahtanut/ Waan ulosantanut hänen meidän kaikkein edestä/ Kuinkaste ei hän myös antaisi meille kaikkia hänen kanssansa?)

32. ὅς γε τοῦ ἰδίου υἱοῦ οὐκ ἐφείσατο, ἀλλ’ ὑπὲρ ἡμῶν πάντων παρέδωκεν αὐτόν, πῶς οὐχὶ καὶ σὺν αὐτῷ τὰ πάντα ἡμῖν χαρίσεται;

32. ος γε του ιδιου υιου ουκ εφεισατο αλλ υπερ ημων παντων παρεδωκεν αυτον πως ουχι και συν αυτω τα παντα ημιν χαρισεται 32. os ge toυ idioυ υioυ oυk efeisato all υper emon panton paredoken aυton pos oυchi kai sυn aυto ta panta emin charisetai

32 Yet, he who did not spare his own Son, but gave him up on behalf of us all, how will he not also be granting to us all things together with him?

32. He that spared not his own Son, but delivered him up for us all, how shall he not with him also freely give us all things?

32. Han, som ikke sparede sin egen Søn, men gav ham hen for os alle, hvorledes skulle han ikke ogsaa skjenke os alle Ting med ham?

32. Hvilken ock icke hafver skonat sin egen Son, utan gifvit honom ut för oss alla; huru skulle han icke ock gifva oss all ting med honom?

32. Kes omma ennese Poialege polle armo annud, waid on tedda meie keikide eest ärraannud, kuis ei peaks temma mitte ka sellesammaga meile keik armust andma?

32. Tas, kuris nepagailėjo savo Sūnaus, bet atidavė Jį už mus visus,­kaipgi Jis ir visko nedovanotų kartu su Juo?

32. welcher auch seines eigenen Sohnes nicht hat verschont, sondern hat ihn für uns alle dahingegeben; wie sollte er uns mit ihm nicht alles schenken?

32. Lui, qui n'a point épargné son propre Fils, mais qui l'a livré pour nous tous, comment ne nous donnera-t-il point toutes choses avec lui?

32. El que aun a su propio Hijo no perdonó, ántes le entregó por todos nosotros, ¿cómo no nos ha de dar también con él gratuitamente todas las cosas?

32 Die ook Zijn eigen Zoon niet gespaard heeft, maar heeft Hem voor ons allen overgegeven, hoe zal Hij ons ook met Hem niet alle dingen schenken?

32. Który ani własnemu Synowi nie przepuścił, ale go za nas wszystkich wydał: jakoż by wszystkiego z nim nie darował nam?

32. A ki az ő tulajdon [26†] Fiának nem kedvezett, hanem őt mindnyájunkért odaadta, mimódon ne ajándékozna vele együtt mindent minékünk?

32 Тот, Который Сына Своего не пощадил, но предал Его за всех нас, как с Ним не дарует нам и всего?

32. Він, що свого Сина не пощадив, а за всїх нас видав Його, хиба ж з Ним і всього нам не подарує?

33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

33 Kuka *voi syyttää* Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

33. Kuka tahtoo Jumalan valittuin päälle kantaa? Jumala on, joka tekee vanhurskaaksi.

33. Cuca tahto Jumalan walittuin päälle canda? Jumala teke wanhurscaxi.

33. Cuca tachto ninen Jumalan wloswalittudhen päle canda? Jumala ombi se/ ioca wanhurskautta. (Kuka tahtoo niiden Jumalan uloswalittujen päälle kantaa? Jumala ompi se/ joka wanhurskauttaa.)

33. τίς ἐγκαλέσει κατὰ ἐκλεκτῶν Θεοῦ; Θεὸς ὁ δικαιῶν·

33. τις εγκαλεσει κατα εκλεκτων θεου θεος ο δικαιων 33. tis egkalesei kata eklekton theoυ theos o dikaion

33 Who will accuse (anything) against God’s chosen? (It is) God who makes righteous.

33. Who shall lay any thing to the charge of God's elect? It is God that justifieth.

33. Hvo vil anklage Guds Udvalgte? Gud er den, som retfærdiggjør.

33. Hvilken vill åklaga dem som Gud hafver utkorat? Gud är den som rättfärdigar.

33. Kes woib nende peäle süüd tösta, kes Jummala ärrawallitsetud on? Jummal on se, kes öigeks teeb.

33. Kas kaltins Dievo išrinktuosius? Juk Dievas išteisina!

33. Wer will die Auserwählten Gottes beschuldigen? Gott ist hier, der da gerecht macht.

33. Qui accusera les élus de Dieu? Dieu est celui qui les justifie.

33. ¿Quién acusará contra los escogidos de Dios? Dios es el que los justifica.

33 Wie zal beschuldiging inbrengen tegen de uitverkorenen Gods? God is het, Die rechtvaardig maakt.

33. Któż będzie skarżył na wybrane Boże? Bóg jest, który usprawiedliwia.

33. Kicsoda vádolja az Isten választottait? Isten az, a [27†] ki megigazít;

33 Кто будет обвинять избранных Божиих?Бог оправдывает их .

33. Хто буде винуватити вибраних Божих? Бог же, той, що оправдує!

34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

34 Kuka on se, joka tuomitsee? Kristus [Jeesus] on se, joka on kuollut, vieläpä herätettykin. Ja Hän on Jumalan oikealla puolella, Hän myös rukoilee puolestamme.

34. Kuka on, joka tahtoo kadottaa? Kristus on kuollut. Ja, hän on myös herätetty ylös, on myös Jumalan oikialla kädellä, joka myös rukoilee meidän edestämme.

34. Cuca tahto cadotta? Christus on cuollut. Ja hän on myös ylösherätetty ja on Jumalan oikialla kädellä rucoilemas hywä meidän edestäm.

34. Cuca o'bi se ioca tachto cadotta? Christus on se/ ioca collut on. Ja palio ene'bi/ Hen ombi mös ylesheretetty/ Joca mös o'bi Jumalan oikealla Kädelle/ ia manapi hyue meiden edeste'. (Kuka ompi se joka tahtoo kadottaa? Kristus on se/ joka kuollut on. Ja paljon enempi/ Hän ompi myös ylös herätetty/ Joka myös ompi Jumalan oikealla kädella/ ja manaapi hywää meidän edestän.)

34. τίς ὁ κατακρινῶν; Χριστὸς ὁ ἀποθανών, μᾶλλον δὲ καὶ ἐγερθείς, ὃς καὶ ἔστιν ἐν δεξιᾷ τοῦ Θεοῦ, ὃς καὶ ἐντυγχάνει ὑπὲρ ἡμῶν.

34. τις ο κατακρινων χριστος ο αποθανων μαλλον δε και εγερθεις ος και εστιν εν δεξια του θεου ος και εντυγχανει υπερ ημων 34. tis o katakrinon christos o apothanon mallon de kai egertheis os kai estin en deksia toυ theoυ os kai entυgchanei υper emon

34 Who (is) the one who condemns? Christ (is) the one who died, but rather, who was also raised up (from the dead), who is at the right (hand) of God, who also is petitioning on our behalf.

34. Who is he that condemneth? It is Christ that died, yea rather, that is risen again, who is even at the right hand of God, who also maketh intercession for us.

34. Hvo er den, som fordømmer? Christus er den, som er død, ja meget mere, som er oprejst, som og er ved Guds høire Haand, som og træder frem for os.

34. Hvilken är den som vill fördöma? Christus är den som lidit hafver döden; ja, han är ock den som uppväckt är; den ock sitter på Guds högra hand, och manar godt för oss.

34. Kes se, kes woib hukkamoista? Kristus on se, kes surnud, ja mis weel ennam, kes ka üllesärratud, kes ka on Jummala parramal käel, kes ka meie eest pallub.

34. Kas pasmerks? Kristus mirė, bet buvo prikeltas ir yra Dievo dešinėje, ir užtaria mus.

34. Wer will verdammen? Christus ist hier, der gestorben ist, ja vielmehr, der auch auferweckt ist, welcher ist zur Rechten Gottes und vertritt uns.

34. Qui les condamnera? Christ est mort, et de plus il est ressuscité, il est même assis à la droite de Dieu, et il intercède aussi pour nous.

34. ¿Quién es el que los condena? Cristo es el que murió: ántes el que también resucitó, el que también está a la diestra de Dios, el que también demanda por nosotros.

34 Wie is het, die verdoemt? Christus is het, Die gestorven is; ja, wat meer is, Die ook opgewekt is, Die ook ter rechter hand Gods is, Die ook voor ons bidt.

34. Któż jest, co by je potępił? Chrystus jest, który umarł, owszem i zmartwychwstał, który też jest na prawicy Bożej, który się też przyczynia za nami.

34. Kicsoda az, a ki kárhoztat? Krisztus az, a ki meghalt, sőt a ki fel is támadott, a ki az Isten jobbján van, [28†] a ki esedezik is [29†] érettünk:

34 Кто осуждает? Христос Иисус умер, но и воскрес: Он и одесную Бога, Он и ходатайствует за нас.

34. Хто ж се, що осуджує? (Та ж) Христос умер, ба й воскрес; Він і по правицї в Отця, Він і заступаєть ся за нас!

35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

35 Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Vaiva, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?

35. Kuka pitää meitä Kristuksen rakkaudesta eroittaman? vaivako, eli ahdistus, eli vaino, eli nälkä, eli alastomuus, eli hätä, eli miekka?

35. Cuca tahto meitä Jumalan rackaudesta eroitta? waiwaco eli ahdistus? eli waino? eli nälkä? eli alastomus? eli hätä? eli miecka?

35. Cuca tachto meite eroitta Jumalan Rackaudhesta? waiuaco eli adhistos/ eli wainous? eli nelke? eli alastus? eli häte? eli miecka? (Kuka tahtoo meitä eroittaa Jumalan rakkaudesta? waiwako eli ahdistus/ eli waino? eli nälkä? eli alastomuus? eli hätä? eli miekka?)

35. τίς ἡμᾶς χωρίσει ἀπὸ τῆς ἀγάπης τοῦ Χριστοῦ; θλῖψις ἢ στενοχωρία ἢ διωγμὸς ἢ λιμὸς ἢ γυμνότης ἢ κίνδυνος ἢ μάχαιρα;

35. τις ημας χωρισει απο της αγαπης του χριστου θλιψις η στενοχωρια η διωγμος η λιμος η γυμνοτης η κινδυνος η μαχαιρα 35. tis emas chorisei apo tes agapes toυ christoυ thlipsis e stenochoria e diogmos e limos e gυmnotes e kindυnos e machaira

35 Who will be separating us away from the love* of Christ? (Will) affliction or distress or persecution or famine or nakedness or peril or sword?

35. Who shall separate us from the love of Christ? shall tribulation, or distress, or persecution, or famine, or nakedness, or peril, or sword?

35. Hvo skal kunne skille os fra Christi Kjærlighed? Trængsel eller Angest eller Forfølgelse eller Hunger eller Nøgenhed eller Fare eller Sværd?

35. Ho kan skilja oss ifrå Christi kärlek? Bedröfvelse, eller ångest, eller förföljelse, eller hunger, eller nakenhet, eller farlighet, eller svärd?

35. Kes woib meid lahhutada Kristusse armastussest? willetsus, ehk ahhastus, ehk takkakiusaminne, ehk nälg, ehk allastus, ehk hädda, ehk moök?

35. Kas gi mus atskirs nuo Kristaus meilės? Ar sielvartas? ar nelaimė? ar persekiojimas? ar badas? ar nuogumas? ar pavojus? ar kalavijas?

35. Wer will uns scheiden von der Liebe Gottes? Trübsal oder Angst oder Verfolgung oder Hunger oder Blöße oder Fährlichkeit oder Schwert?

35. Qui nous séparera de l'amour de Christ? Sera-ce l'affliction, ou l'angoisse, ou la persécution, ou la faim, ou la nudité, ou le péril, ou l'épée?

35. ¿Quién nos apartará del amor de Cristo? ¿Tribulación? ¿o angustia? ¿o persecución? ¿o hambre? ¿o desnudez? ¿o peligro? ¿o espada?

35 Wie zal ons scheiden van de liefde van Christus? Verdrukking, of benauwdheid, of vervolging, of honger, naaktheid, of gevaar, of zwaard?

35. Któż nas odłączy od miłości Chrystusowej? czyli utrapienie? czyli ucisk? czyli prześladowanie? czyli głód? czyli nagość? czyli niebezpieczeóstwo? czyli miecz?

35. Kicsoda szakaszt el minket a Krisztus szerelmétől? nyomorúság vagy szorongattatás, [30†] vagy üldözés, vagy éhség, vagy meztelenség, vagy veszedelem, vagy fegyver-é?

35 Кто отлучит нас от любви Божией: скорбь, или теснота, или гонение, или голод, или нагота, или опасность, илимеч? как написано:

35. Хто нас розлучить од любови Христової? чи горе, чи тїснота, чи гоненнє, чи голод, чи нагота, чи біда, чи меч?

36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".

36 Niin kuin on kirjoitettu: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."

36. Niinkuin kirjoitettu on: sinun tähtes me kuoletetaan yli päivää: me pidetään niinkuin teurastettavat lampaat.

36. Nijncuin kirjoitettu on: Sinun tähtes me cuoletetan yli päiwä me pidetän nijncuin teurastettawat lambat.

36. Ninquin kirioitettu ombi/ Sinun tedes me coletetame yli peiue/ Me pidetem ninquin Teuraxi techteuet La'baat. (Niinkuin kirjoitettu ompi/ Sinun tähtesi me kuoletamme yli päiwä/ Me pidetämme niinkuin teuraaksi tehtäwät lampaat.)

36. καθὼς γέγραπται ὅτι ἕνεκά σου θανατούμεθα ὅλην τὴν ἡμέραν· ἐλογίσθημεν ὡς πρόβατα σφαγῆς.

36. καθως γεγραπται οτι ενεκα σου θανατουμεθα ολην την ημεραν ελογισθημεν ως προβατα σφαγης 36. kathos gegraptai oti eneka soυ thanatoυmetha olen ten emeran elogisthemen os proβata sfages

36 Just-as it has been written, ‘Because of you we are slain the whole day. We were counted as sheep of (the) slaughter.’ {Psa 44:22}

36. As it is written, For thy sake we are killed all the day long; we are accounted as sheep for the slaughter.

36. (Som skrevet er: for din Skyld dræbes vi den ganske Dag, vi ere regnede som Slagtefaar.)

36. Såsom skrifvet är: För dina skull vardom vi dödade hela dagen; vi vardom hållne såsom slagtofår.

36. (Nenda kui kirjotud on: Sinno pärrast tappetakse meid keige se päwa, meid arwatakse tappa lambuks.)

36. Parašyta: ‘‘Dėl Tavęs mes žudomi ištisą dieną, laikomi avimis skerdimui’‘.

36. wie geschrieben steht: "Um deinetwillen werden wir getötet den ganzen Tag; wir sind geachtet wie Schlachtschafe."

36. Selon qu'il est écrit: Nous sommes livrés à la mort tous les jours à cause de toi, et nous sommes regardés comme des brebis destinées à la tuerie.

36. (Como está escrito: Por causa de tí somos muertos todos los dias: somos estimados como ovejas para el matadero:)

36 (Gelijk geschreven is: Want om Uwentwil worden wij den gansen dag gedood; wij zijn geacht als schapen ter slachting.)

36. Jako napisano: Dla ciebie cały dzieó zabijani bywamy, poczytaniśmy jako owce na rzeź naznaczone;

36. A mint megvan írva, hogy: Te éretted gyilkoltatunk minden napon; olybá [31†] tekintenek mint vágó juhokat.

36 за Тебя умерщвляют нас всякий день, считают нас заовец, обреченных на заклание.

36. Яко ж писано: задля тебе вбивають нас увесь день, полїчено нас як овечок на заріз.

37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

37 Mutta näissä kaikissa saavutamme mitä loistavimman voiton Hänen avullaan, joka on meitä rakastanut.

37. Mutta niissä kaikissa me voitamme hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.

37. Mutta nijsä caikisa me woitamme hänen cauttans joca meitä on racastanut.

37. Mutta nijsse caikissa me ylitzewoitamme/ henen cauttans/ ioca meite racastanut on. (Mutta niissä kaikissa me ylitse woitamme/ hänen kauttansa/ joka meitä rakastanut on.)

37. ἀλλ’ ἐν τούτοις πᾶσιν ὑπερνικῶμεν διὰ τοῦ ἀγαπήσαντος ἡμᾶς.

37. αλλ εν τουτοις πασιν υπερνικωμεν δια του αγαπησαντος ημας 37. all en toυtois pasin υpernikomen dia toυ agapesantos emas

37 But we are victorious in all these things through the one who loved* us.

37. Nay, in all these things we are more than conquerors through him that loved us.

37. Men i alt dette mere seire vi ved ham, som os elskede.

37. Men i allt detta öfvervinne vi, genom honom som oss älskat hafver.

37. Agga selle keige sees same meie woimust kül selle läbbi, kes meid on armastanud.

37. Tačiau visuose šiuose dalykuose mes esame daugiau negu nugalėtojai per Tą, kuris mus pamilo.

37. Aber in dem allem überwinden wir weit um deswillen, der uns geliebt hat.

37. Au contraire, dans toutes ces choses nous sommes plus que vainqueurs, par celui qui nous a aimés.

37. Ántes en todas estas cosas vencemos, y aun más, por aquel que nos amó.

37 Maar in dit alles zijn wij meer dan overwinnaars, door Hem, Die ons liefgehad heeft.

37. Ale w tem wszystkiem przezwyciężamy przez tego, który nas umiłował.

37. De mindezekben felettébb diadalmaskodunk, Az által, [32†] a ki minket szeretett,

37 Но все сие преодолеваем силою Возлюбившего нас.

37. Та у всьому тому ми побіждаємо через Возлюбившого нас.

38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,

38 Sillä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, eivät *voimat, eivät nykyiset, eivät tulevaiset',

38. Sillä minä olen vahva siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eikä enkelit, eikä esivallat, eikä väkevyydet, eikä nykyiset, eikä tulevaiset,

38. Sillä minä olen wahwa sijtä ettei cuolema eikä elämä ei Engelit eikä Esiwallat ei wäkewydet eikä nykyiset taicka tulewaiset

38. Sille ette mine olen wissi sen päle/ Ette eikä Colema/ taicka Eleme/ Eikä Engelit taicka Esiuallat/ eli wäkewuydhet/ eikä nykyset taicka tuleuaiset/ eikä corckius eli syueys/ eikä iocu mw Loondocappale/ woi meite eroitta Jumalan rackaudhesta/ ioca ombi Christusesa Iesusesa meiden HErrasa. (Sillä että minä olen wissi sen päälle/ Että eikä kuolema/ taikka elämä/ eikä enkelit taikka esiwallat/ eli wäkewyydet/ eikä nykyiset taikka tulewaiset/ eikä korkeus eli sywyys/ eikä joku muu luontokappale/ woi meitä eroittaa Jumalan rakkaudesta/ joka ompi Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassa.)

38. πέπεισμαι γὰρ ὅτι οὔτε θάνατος οὔτε ζωὴ οὔτε ἄγγελοι οὔτε ἀρχαὶ οὔτε δυνάμεις οὔτε ἐνεστῶτα οὔτε μέλλοντα,

38. πεπεισμαι γαρ οτι ουτε θανατος ουτε ζωη ουτε αγγελοι ουτε αρχαι ουτε δυναμεις ουτε ενεστωτα ουτε μελλοντα 38. pepeismai gar oti oυte thanatos oυte zoe oυte aggeloi oυte archai oυte dυnameis oυte enestota oυte mellonta

38 For* I have confidence, that neither death, nor life, nor messengers, nor principalities, nor powers, nor present things, nor future things,

38. For I am persuaded, that neither death, nor life, nor angels, nor principalities, nor powers, nor things present, nor things to come,

38. Thi jeg er vis paa, at hverken Død, ei heller Liv, ei heller Engle, ei heller Fyrstedømmer, ei heller Magter, ei heller det Nærværende, ei heller det Tilkommende,

38. Ty jag är viss derpå, att hvarken död, eller lif, eller Änglar, eller Förstadöme, eller väldigheter, eller de ting som nu äro, eller de ting som tillkomma skola;

38. Sest minna ollen se peäle julge, et ei surm, egga ello, ei inglid, egga würstid, egga wäggewad, ei se mis praego, egga mis tullew on;

38. Ir aš įsitikinęs, kad nei mirtis, nei gyvenimas, nei angelai, nei kunigaikštystės, nei galybės, nei dabartis, nei ateitis,

38. Denn ich bin gewiß, daß weder Tod noch Leben, weder Engel noch Fürstentümer noch Gewalten, weder Gegenwärtiges noch Zukünftiges,

38. Car je suis assuré que ni la mort, ni la vie, ni les anges, ni les principautés, ni les puissances, ni les choses présentes, ni les choses à venir,

38. Por que estoy cierto que ni la muerte, ni la vida, ni ángeles, ni principados, ni potestades, ni lo presente, ni lo por venir,

38 Want ik ben verzekerd, dat noch dood, noch leven, noch engelen, noch overheden, noch machten, noch tegenwoordige, noch toekomende dingen,

38. Albowiem pewienem tego, iż ani śmierć, ani żywot, ani Aniołowie, ani księstwa, ani mocarstwa, ani teraźniejsze ani przyszłe rzeczy,

38. Mert meg vagyok győződve, hogy sem halál, sem élet, sem angyalok, sem fejedelemségek, sem hatalmasságok, sem jelenvalók, sem következendők,

38 Ибо я уверен, что ни смерть, ни жизнь, ни Ангелы, ни Начала, ни Силы, ни настоящее, ни будущее,

38. Упевнив ся бо я, що нї смерть, нї життє, нї ангели, нї князївства, нї сили, нї теперішнє, нї будуче,

39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

39 ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, Herrassamme.

39. Eikä korkeus, eikä syvyys, eli joku muu luontokappale taida meitä Jumalan rakkaudesta eroittaa, joka on Jesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme.

ei corkeus eikä sywyys eli jocu muu luondocappale taida meitä Jumalan rackaudesta eroitta joca on Jesuxes Christuxes meidän HERrasam.

39. οὔτε ὕψωμα οὔτε βάθος οὔτε τις κτίσις ἑτέρα δυνήσεται ἡμᾶς χωρίσαι ἀπὸ τῆς ἀγάπης τοῦ Θεοῦ τῆς ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ τῷ Κυρίῳ ἡμῶν.

39. ουτε υψωμα ουτε βαθος ουτε τις κτισις ετερα δυνησεται ημας χωρισαι απο της αγαπης του θεου της εν χριστω ιησου τω κυριω ημων 39. oυte υpsoma oυte βathos oυte tis ktisis etera dυnesetai emas chorisai apo tes agapes toυ theoυ tes en christo iesoυ to kυrio emon

39 nor height, nor depth, nor some other created thing, will be able to separate us away from the love* of God, (which is) in Christ Jesus our Lord. {Footnotes: Rm 8:28: that to those who love* God, he is working all things toward good for those who are called according to his purpose.}

39. Nor height, nor depth, nor any other creature, shall be able to separate us from the love of God, which is in Christ Jesus our Lord.

39. ei heller det Høie, ei heller det Dybe. ei heller nogen anden Skabning skal kunne skille os fra Guds Kjærlighed i Christus Jesus, vor Herre.

39. Eller höghet, eller djuphet, eller något annat kreatur, skall skilja oss ifrå Guds kärlek, som är i Christo Jesu, vårom Herra.

39. Ei körgus, egga süggawus, egga ükski mu loom ei woi meid lahhutada Jummala armastussest, mis on Jesusse Kristusse meie Issanda sees.)

39. nei aukštumos, nei gelmės, nei jokie kiti kūriniai negalės mūsų atskirti nuo Dievo meilės, kuri yra Kristuje Jėzuje, mūsų Viešpatyje.

39. weder Hohes noch Tiefes noch keine andere Kreatur mag uns scheiden von der Liebe Gottes, die in Christo Jesu ist, unserm HERRN.

39. Ni la hauteur, ni la profondeur, ni aucune autre créature, ne pourra nous séparer de l'amour de Dieu manifesté en Jésus-Christ notre Seigneur.

39. Ni lo alto, ni lo bajo, ni ninguna otra criatura nos podrá apartar del amor de Dios, que es en Cristo Jesús, Señor nuestro.

39 Noch hoogte, noch diepte, noch enig ander schepsel ons zal kunnen scheiden van de liefde Gods, welke is in Christus Jezus, onzen Heere.

39. Ani wysokość, ani głębokość, ani żadne insze stworzenie nie będzie nas mogło odłączyć od miłości Bożej, która jest w Jezusie Chrystusie, Panu naszym.

39. Sem magasság, sem mélység, sem semmi más teremtmény nem szakaszthat el minket az Istennek szerelmétől, mely vagyon a mi Urunk Jézus Krisztusban.

39 ни высота, ни глубина, ни другая какая тварь не может отлучить нас от любви Божией во Христе Иисусе, Господе нашем.

39. нї висота, нї глибина, нї инше яке твориво не возможе нас розлучити від любови Божої, що в Христї Ісусї, Господї нашім.