11 luku

Jumala ei kuitenkaan ole kokonaan hyljännyt kansaansa, sillä siitä pysyy jäännös Jumalalle uskollisena 1 – 10 Israelin lankeamisen kautta on pelastus tullut pakanoille 11 – 16, jotka siitä älkööt kerskatko, sillä vielä on koko Israel pelastuva 17 – 27; näin Jumala on jättänyt kaikki tottelemattomuuden valtaan, että hän kaikkia armahtaisi 28 – 32 Apostoli ylistää Jumalan armon ja viisauden syvyyttä 33 – 36.

1 Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa.

1 Sanon siis: ei kai Jumala ole hylännyt kansaansa? Eihän toki! Sillä minäkin olen israelilainen, Aabrahamin jälkeläinen, Benjaminin sukukuntaa.

1. Niin minä siis sanon: onkos Jumala kansansa hyljännyt? Pois se! sillä minä olen myös Israelilainen, Abrahamin siemenestä, Benjaminin suvusta.

1. NIin minä sijs sanon: ongosta Jumala Canssans hyljännyt? Pois se: sillä minä olen myös Israeliteri Abrahamin siemenestä ja BenJaminin sugusta.

1. NIn mine nyt sanon/ Ongo sis Jumala Canssansa poishylienyt? Pois se. Sille ette mineki mös olen yxi Israeliti/ Abrahamin Siemeniste/ Ja Ben Jamin sughusta. (Niin minä nyt sanon/ Onko siis Jumalan kansansa pois hyljännyt? Pois se. Sillä että minäkin myös olen yksi israeliti/ Abrahamin siemenestä/ ja BenJamin suwusta.)

1. Λέγω οὖν, μὴ ἀπώσατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ; μὴ γένοιτο· καὶ γὰρ ἐγὼ Ἰσραηλίτης εἰμί, ἐκ σπέρματος Ἀβραάμ, φυλῆς Βενιαμίν.

1. λεγω ουν μη απωσατο ο θεος τον λαον αυτου μη γενοιτο και γαρ εγω ισραηλιτης ειμι εκ σπερματος αβρααμ φυλης βενιαμιν 1. lego oυn me aposato o theos ton laon aυtoυ me genoito kai gar ego israelites eimi ek spermatos aβraam fυles βeniamin

1 Therefore I say, God did not shove away his people, did he? Let it not happen! For* I am also an Israelite, from the seed of Abraham, from (the) tribe of Benjamin. {Psa 94:14}

1. I say then, Hath God cast away his people? God forbid. For I also am an Israelite, of the seed of Abraham, of the tribe of Benjamin.

1. Jeg spørger derfor: mon Gud har forskudt sig Folk? Det være langt fra! Thi jeg er og en israelit, af Abrahams Sæd, af Benjamins Stamme.

1. Så säger jag nu: Hafver Då Gud bortkastat sitt folk? Bort det; ty jag är ock en Israelit, af Abrahams säd, af BenJamins slägte.

1. Sepärrast ütlen minna: Ons Jummal omma rahwa ärralükkanud? ei milgi kombel; sest minnagi ollen Israeli mees, Abraami suggust, Penjamini suggu-arrust.

1. Tad aš klausiu: ar Dievas atstūmė savo tautą? Jokiu būdu! Juk ir aš izraelitas, iš Abraomo palikuonių, iš Benjamino giminės.

1. So sage ich nun: Hat denn Gott sein Volk verstoßen? Das sei ferne! Denn ich bin auch ein Israeliter von dem Samen Abrahams, aus dem Geschlecht Benjamin.

1. Je demande donc: Dieu a-t-il rejeté son peuple? Nullement; car je suis moi-même Israélite, de la postérité d'Abraham, de la tribu de Benjamin.

1. DIGO pues: ¿Ha desechado Dios a su pueblo? En ninguna manera. Porque también yo soy Israelita, de la simiente de Abraham, de la tribu de Benjamín.

1 Ik zeg dan: Heeft God Zijn volk verstoten? Dat zij verre; want ik ben ook een Israeliet, uit het zaad Abrahams, van den stam Benjamin.

1. Mówię tedy: Izali Bóg odrzucił lud swój? Nie daj tego Boże! Albowiem i jam jest Izraelczyk z nasienia Abrahamowego, z pokolenia Benjaminowego.

1. Mondom tehát: Avagy elvetette-é Isten az ő népét? Távol legyen; mert én is izráelita vagyok, az Ábrahám [1†] magvából, Benjámin nemzetségéből való.

1 Итак, спрашиваю: неужели Бог отверг народ Свой? Никак. Ибо и я Израильтянин, от семени Авраамова, из колена Вениаминова.

1. Глаголю ж оце: Чи вже ж відопхнув Бог людей своїх? Нехай не буде! Бо й я Ізраїльтянин, із насїння Авраамового, із роду Беняминового.

2 Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia:

2 Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka Hän on ennalta tuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliasta, kuinka hän kääntyy Jumalan puoleen Israelia vastaan (sanoen):

2. Ei Jumala ole kansaansa hyljännyt, jonka hän ennen on tuntenut. Ettekö te tiedä, mitä Raamattu Eliaasta sanoo? kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan, sanoen:

2. Ei Jumala ole Canssans hyljännyt jonga hän ennen on edescadzonut. Ettekö te tiedä mitä Ramattu Eliasta sano? Cuinga hän mene Jumalan eteen Israeli wastan ja sano:

2. Ei ole Jumala poisheittenyt henen Canssans/ ionga hen ennen on * edeskatzonut. Taicka eikö te tiedhä/ mite Ramattu Eliasta sanopi? Quinga hen Jumalan eten kieupi Israelin wastan/ ia sano/ (Ei ole Jumala pois heittänyt hänen kansaansa/ jonka hän ennen on edeskatsonut. Taikka eikö te tiedä/ mitä Raamattu Eliasta sanoopi? Kuinka hän Jumalan eteen käypi Israelia wastaan/ ja sanoo/)

2. οὐκ ἀπώσατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ ὃν προέγνω. ἢ οὐκ οἴδατε ἐν Ἠλίᾳ τί λέγει ἡ γραφή, ὡς ἐντυγχάνει τῷ Θεῷ κατὰ τοῦ Ἰσραήλ λέγων;,

2. ουκ απωσατο ο θεος τον λαον αυτου ον προεγνω η ουκ οιδατε εν ηλια τι λεγει η γραφη ως εντυγχανει τω θεω κατα του ισραηλ λεγων 2. oυk aposato o theos ton laon aυtoυ on proegno e oυk oidate en elia ti legei e grafe os entυgchanei to theo kata toυ israel legon

2 God did not shove away his people which he knew beforehand. Or do you° not know what the Scripture says in (regard to) Elijah? How he petitions God against Israel, saying,

2. God hath not cast away his people which he foreknew. Wot ye not what the scripture saith of Elias? how he maketh intercession to God against Israel, saying,

2. Gud har ikke forskudt sit Folk, hvilket ham forud kjendte. Vide I ikke, hvad Skriften siger om Elias? hvorledes han træder frem for Gud imod Israel, sigende:

2. Gud hafver icke bortkastat sitt folk, som han hade föresett tillförene. Eller veten I icke hvad Skriften säger om Elias? huru han går fram för Gud emot Israel, och säger:

2. Jummal ep olle mitte omma rahwast ärralükkanud, mis temma on enne ärratunnud; ehk eks teie ei tea, mis kirri Eliast ütleb, kuida tem̃a Jummalaga rägib wasto Israelit, ja ütleb:

2. Dievas neatstūmė savosios tautos, kurią iš anksto numatė. Ar nežinote, ką sako Raštas apie Eliją, kai šis skundžiasi Izraeliu:

2. Gott hat sein Volk nicht verstoßen, welches er zuvor ersehen hat. Oder wisset ihr nicht, was die Schrift sagt von Elia, wie er tritt vor Gott wider Israel und spricht:

2. Dieu n'a point rejeté son peuple qu'il a connu d'avance. Ne savez-vous pas ce que l'Écriture rapporte d'Élie, comment il adressa à Dieu cette plainte contre Israël:

2. No ha desechado Dios a su pueblo, al cual ántes conoció. ¿O no sabéis lo que dice en Elías la Escritura? cómo se queja a Dios contra Israel, diciendo:

2 God heeft Zijn volk niet verstoten, hetwelk Hij te voren gekend heeft. Of weet gij niet, wat de Schrift zegt van Elia, hoe hij God aanspreekt tegen Israel, zeggende:

2. Nie odrzuciłci Bóg ludu swego, który przejrzał. Azaż nie wiecie, co mówi Pismo o Elijaszu? jako się przyczynia do Boga przeciwko Izraelowi mówiąc:

2. Nem vetette el Isten az ő népét, melyet eleve ismert. Avagy nem tudjátok-é, mit mond az írás Illésről? a mint könyörög Istenhez Izráel ellen, mondván:

2 Не отверг Бог народа Своего, который Он наперед знал. Или не знаете, что говорит Писание в повествовании об Илии? как он жалуется Богу на Израиля, говоря:

2. Не відопхнув Бог людей своїх, котрих перше знав. Хиба не відаєте, що про Ілию глаголе писаннє? як він обертаєть ся до Бога проти Ізраїля, глаголючи:

3 Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät minun henkeäni?

3 Herra, he ovat tappaneet profeettasi ja hajoittaneet alttarisi. Minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät henkeäni?"

3. Herra, he ovat tappaneet sinun prophetas ja sinun alttaris kukistaneet, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minunkin henkeäni.

3. HERra he owat tappanet sinun Prophetas ja sinun Altaris cukistanet ja minä olen ainoastans jäänyt ja he wäjywät minungin hengeni.

3. HERRA/ He ouat tappaneet sinun Prophetas/ ia sinun Altaris cukistaneet/ ia mine olen waan yxinen ienyt/ ia he weijuuet minun Hengeni ielken. (HERRA/ He owat tappaneet sinun prophetat/ ja sinun alttarisi kukistaneet/ ja minä olen waan yksinään jäänyt/ ja he wäijywät minun henkeni jälkeen.)

3. Κύριε, τοὺς προφήτας σου ἀπέκτειναν, τὰ θυσιαστήριά σου κατέσκαψαν, κἀγὼ ὑπελείφθην μόνος, καὶ ζητοῦσι τὴν ψυχήν μου.

3. κυριε τους προφητας σου απεκτειναν και τα θυσιαστηρια σου κατεσκαψαν καγω υπελειφθην μονος και ζητουσιν την ψυχην μου 3. kυrie toυs profetas soυ apekteinan kai ta thυsiasteria soυ kateskapsan kago υpeleifthen monos kai zetoυsin ten psυchen moυ

3 ‘Lord, they killed your prophets and made ruins of your altars, and I am left alone and they are seeking my life.’ {1Ki. 19:10,14}

3. Lord, they have killed thy prophets, and digged down thine altars; and I am left alone, and they seek my life.

3. Herre de have ihjelslaget dine Propheter og nedbrudt dine altre, og jeg er alene overbleven, og de efterstræbe mit Liv.

3. Herre, de hafva dräpit dina Propheter, och hafva slagit ned din altare; och jag är allena igenblifven, och de fara efter mitt lif.

3. Issand, nemmad on sinno prohwetid tapnud, ja sinno altarid mahhakiskunud, ja minna ollen üksi üllejänud, ja nemmad käiwad minno hinge peäle.

3. ‘‘Viešpatie, jie išžudė Tavo pranašus, išgriovė Tavo aukurus; aš vienas belikau, ir jie tyko mano gyvybės’‘.

3. HERR, sie haben deine Propheten getötet und deine Altäre zerbrochen; und ich bin allein übriggeblieben, und sie stehen mir nach meinem Leben?

3. Seigneur, ils ont tué tes prophètes, et ils ont démoli tes autels; et je suis demeuré seul, et ils cherchent à m'ôter la vie?

3. Señor, a tus profetas han muerto, y a tus altares han minado, y yo he quedado solo, y procuran quitarme mi vida.

3 Heere! zij hebben Uw profeten gedood, en Uw altaren omgeworpen; en ik ben alleen overgebleven en zij zoeken mijn ziel.

3. Panie! Proroki twoje pomordowali i ołtarze twoje zburzyli, a zostałem ja sam i szukają duszy mojej.

3. Uram, a te [2†] prófétáidat megölték, és a te oltáraidat lerombolták; és csak én egyedül maradtam, és engem is halálra keresnek.

3 Господи! пророков Твоих убили, жертвенники Твои разрушили; остался я один, и моей души ищут.

3. Господи, пророки Твої повбивали, і жертівнї Твої порозкидали; я зоставсь один, і шукають души моєї.

4 Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4 Mutta mitä jumalallinen vastaus sanoo hänelle? "Olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."

4. Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? Minä olen itselleni jättänyt seitsemäntuhatta miestä, jotka ei ole Baalille polviansa taivuttaneet.

4. Mutta mitä Jumalan wastaus sano hänelle? Minä olen minulleni jättänyt seidzemen tuhatta miestä jotca ei ole Baalin edesä polwens taiwuttanet.

4. Mutta mite se Jumalan wastaus sano henelle? Mine olen iettenyt itzelleni seitzemen Tuhatta Mieste/ iotca ei ole taiwuttaneet poluiansa Baalin edesse. (Mutta mitä se Jumalan wastaus sanoo hänelle? Minä olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä/ jotka ei ole taiwuttaneet polwiansa baalin edessä.)

4. ἀλλὰ τί λέγει αὐτῷ ὁ χρηματισμός; κατέλιπον ἐμαυτῷ ἑπτακισχιλίους ἄνδρας, οἵτινες οὐκ ἔκαμψαν γόνυ τῇ Βάαλ.

4. αλλα τι λεγει αυτω ο χρηματισμος κατελιπον εμαυτω επτακισχιλιους ανδρας οιτινες ουκ εκαμψαν γονυ τη βααλ 4. alla ti legei aυto o chrematismos katelipon emaυto eptakischilioυs andras oitines oυk ekampsan gonυ te βaal

4 But what does the divine-answer say to him? ‘I left to myself seven thousand men, who did not bow the knee to Baal.’ {1Ki. 19:18}

4. But what saith the answer of God unto him? I have reserved to myself seven thousand men, who have not bowed the knee to the image of Baal.

4. Men hvad siger det guddommelige gjensvar til ham? Jeg levnde mig selv syv tusinde Mænd, som ikke have bøiet Knæ for Baal.

4. Men hvad säger honom Guds svar? Jag hafver mig igenleft sjutusend män, som icke hafva böjt sin knä för Baal.

4. Agga mis ütleb temmale Jummala kostus: Minna ollen ennesele üllejätnud seitsetuhhat meest, kes ep olle pölwe nikkutanud Paali ees.

4. O kaip skamba Dievo atsakymas? ‘‘Aš pasilaikiau septynis tūkstančius vyrų, kurie nesulenkė kelių prieš Baalį’‘.

4. Aber was sagt die göttliche Antwort? "Ich habe mir lassen übrig bleiben siebentausend Mann, die nicht haben ihre Kniee gebeugt vor dem Baal."

4. Mais que lui dit la réponse divine? Je me suis réservé sept mille hommes, qui n'ont point fléchi le genou devant Bahal.

4. Mas ¿qué le dice la divina respuesta? Yo me he reservado siete mil varones que no han doblado la rodilla delante de la imágen de Baal.

4 Maar wat zegt tot hem het Goddelijk antwoord? Ik heb Mijzelven nog zeven duizend mannen overgelaten, die de knie voor het beeld van Baal niet gebogen hebben.

4. Ale cóż mu mówi Boska odpowiedź? Zostawiłem sobie siedm tysięcy mężów, którzy nie skłonili kolana Baalowi.

4. De mit mond néki az isteni felelet? Meghagytam magamnak hétezer embert, a kik nem hajtottak térdet a Baálnak.

4 Что же говорит ему Божеский ответ? Я соблюл Себе семь тысяч человек, которые не преклонили колени перед Ваалом.

4. Що ж глаголе йому Божа відповідь? Зоставив я собі сїм тисяч мужів, що не приклонили колїна перед Ваалом.

5 Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.

5 Niin on siis nykyaikanakin jäännös armon valinnan mukaan.

5. Niin ovat jääneet tälläkin ajalla armon valitsemisen jälkeen.

5. Nijn on jäänyitten cansa tälläkin ajalla tapahtunut Armon walidzemisen jälken.

5. Nin ombi mös tapachtanut nyt telle aijalla/ neinen Tächtexi ienyten cansa/ sen Armon wloswalitzemisen ielken. (Niin ompi myös tapahtunut nyt teille ajalla/ näiden tähteeksi jääneitten kanssa/ sen armon ulos walitsemisen jälkeen.)

5. οὕτως οὖν καὶ ἐν τῷ νῦν καιρῷ λεῖμμα κατ’ ἐκλογὴν χάριτος γέγονεν.

5. ουτως ουν και εν τω νυν καιρω λειμμα κατ εκλογην χαριτος γεγονεν 5. oυtos oυn kai en to nυn kairo leimma kat eklogen charitos gegonen

5 Therefore so there has also become a remnant according to the chosen of grace in this current time.

5. Even so then at this present time also there is a remnant according to the election of grace.

5. Saaledes er da og i den nærværende Tid en Levning efter Naadens udvælgelse bleven tilbage.

5. Så är det ock i denna tiden med de igenlefda, efter nådenes utkorelse.

5. Nenda on ka nüüd selsinnatsel aial suggu üllejänud Jummala armo ärrawallitsemisse järrele.

5. Ir dabartiniu metu yra malonės išrinktas likutis.

5. Also gehet es auch jetzt zu dieser Zeit mit diesen, die übriggeblieben sind nach der Wahl der Gnade.

5. Il y en a donc aussi qui ont été réservés en ce temps, selon l'élection de la grâce.

5. Así también, pues, en este tiempo ha quedado un residuo según la elección de la gracia.

5 Alzo is er dan ook in dezen tegenwoordigen tijd een overblijfsel geworden, naar de verkiezing der genade.

5. Tak tedy i teraźniejszego czasu ostatki podług wybrania z łaski zostały.

5. Ekképen azért most is van maradék a kegyelemből való választás szerint.

5 Так и в нынешнее время, по избранию благодати, сохранился остаток.

5. Оттак же і в теперішнім часї єсть останок по вибору благодатї.

6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo. (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6 Mutta jos valinta perustuu armoon, se ei enää perustu tekoihin, sillä muuten armo ei enää ole armo, (mutta jos tekoihin, se ei ole enää armoa, sillä muuten teko ei enää ole teko).

6. Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.

6. Mutta jos se armosta on nijn ei se ole töiden ansiosta: sillä ei armo muutoin armo oliscan. Mutta jos se on töiden ansiosta nijn ei se sillen armo ole muutoin ei ansio olis ansio.

6. Mutta ios se nyt on Armosta/ nin ei se ole Töidhen ansiosta/ Eipe Armo mwtoin Armo olisi. Mutta ios se on Töidhen ansiosta/ nin ei se sillen Armo ole/ Mwtoin eipe ansio olisi ansio. (Mutta jos se nyt on armosta/ niin ei se ole töiden ansiosta/ Eipä armo muutoin armo olisi. Mutta jos se on töiden ansiosta/ niin ei se silleen armo ole/ Muutoin eipä ansio olisi ansio.)

6. εἰ δὲ χάριτι, οὐκέτι ἐξ ἔργων· ἐπεὶ ἡ χάρις οὐκέτι γίνεται χάρις. εἰ δὲ ἐξ ἔργων, οὐκέτι ἐστὶ χάρις· ἐπεὶ τὸ ἔργον οὐκέτι ἐστὶν ἔργον.

6. ει δε χαριτι ουκετι εξ εργων επει η χαρις ουκετι γινεται χαρις ει δε εξ εργων ουκετι εστιν χαρις επει το εργον ουκετι εστιν εργον 6. ei de chariti oυketi eks ergon epei e charis oυketi ginetai charis ei de eks ergon oυketi estin charis epei to ergon oυketi estin ergon

6 But if (it is) by grace, (it is) no more from works, otherwise grace becomes grace no more. But if (it is) from works, no more is it grace; otherwise work is work no more.

6. And if by grace, then is it no more of works: otherwise grace is no more grace. But if it be of works, then is it no more grace: otherwise work is no more work.

6. Men er det af Naade, da er det ikke mere af Gjerninger, ellers bliver Naaden ikke mere Naade; men er det af Gjerninger, da er det ikke mere Naade, ellers er Gjerningen ikke mere Gjerning.

6. Är det nu af nåd, så är det icke af gerningom; annars vore nåd icke nåd; är det ock af gerningom, så är det nu icke nåd; annars är gerning icke gerning.

6. On se nüüd armust, siis ei olle se teps teggudest; muido ep olleks arm mitte ennam arm; on se agga teggudest, siis ep olle se ennam arm; muido ep olleks teggo mitte ennam teggo.

6. Ir jei malone, tai ne dėl darbų, nes tada malonė nebūtų malonė. Bet jeigu darbais, tai jau nebus malonė; kitaip darbas nebūtų darbas.

6. Ist's aber aus Gnaden, so ist's nicht aus Verdienst der Werke; sonst würde Gnade nicht Gnade sein. Ist's aber aus Verdienst der Werke, so ist die Gnade nichts; sonst wäre Verdienst nicht Verdienst.

6. Or, si c'est par grâce, ce n'est plus par les ouvres; autrement la grâce ne serait plus une grâce; au contraire, si c'est par les ouvres, ce n'est plus par la grâce; autrement les ouvres ne seraient plus des ouvres.

6. Y si por gracia, luego no es por obras: de otro modo la gracia ya no es gracia. Mas si por obras, ya no es gracia: de otra manera la obra ya no es obra.

6 En indien het door genade is, zo is het niet meer uit de werken; anderszins is de genade geen genade meer; en indien het is uit de werken, zo is het geen genade meer; anderszins is het werk geen werk meer.

6. A ponieważ z łaski, tedyć już nie z uczynków, inaczej łaska już by nie była łaską; a jeźli z uczynków, jużci nie jest łaska; inaczej uczynek już by nie był uczynkiem.

6. Hogyha pedig kegyelemből, akkor nem cselekedetekből: különben a kegyelem nem volna többé kegyelem. Hogyha pedig cselekedetekből, akkor nem kegyelemből: különben a cselekedet nem volna többé cselekedet.

6 Но если по благодати, то не по делам; иначе благодать не была бы уже благодатью. А если по делам, то это уже не благодать; иначе дело не есть уже дело.

6. Коли ж по благодатї, то не по дїлам; ато благодать не була б уже більш благодаттю. Коли ж по дїлам, то більш нема благодатї; ато дїло не було б уже більш дїлом.

7 Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet,

7 Kuinka siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat saavuttaneet, ja muut ovat paatuneet,

7. Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet,

7. CUingasta sijs? Jota Israel edzi sitä ei hän saa mutta walitut sen saawat ja ne muut owat paatunet.

7. Quingasta se sis ombi? Jota Israel etzipi/ site ei hen saa/ Mutta se wloswalitus sen saapi. Ja ne mwdh ouat soghastetut/ (Kuinkaste se siis ompi? Jota Israel etsiipi/ sitä ei hän saa/ Mutta se uloswalitus sen saapi. Ja ne muut owat sokaistetut/)

7. Τί οὖν; ὃ ἐπιζητεῖ Ἰσραήλ, τοῦτο οὐκ ἐπέτυχεν, ἡ δὲ ἐκλογὴ ἐπέτυχεν· οἱ δὲ λοιποὶ ἐπωρώθησαν,

7. τι ουν ο επιζητει ισραηλ τουτου ουκ επετυχεν η δε εκλογη επετυχεν οι δε λοιποι επωρωθησαν 7. ti oυn o epizetei israel toυtoυ oυk epetυchen e de ekloge epetυchen oi de loipoi eporothesan

7 Therefore what? What Israel is seeking after, it did not obtain this, but the chosen obtained (it) and the rest were hardened;

7. What then? Israel hath not obtained that which he seeketh for; but the election hath obtained it, and the rest were blinded

7. Hvad altsaa? Det, Israel, søger efter, har det ikke erholdt, men de Udvalgte have erholdt det; de Øvrige bleve forhærdede;

7. Huru äret då? Det Israel söker, det får han icke; men utkorelsen får det; de andre äro förblindade;

7. Mis on nüüd? Mis Israel otsib, sedda ep olle temma mitte sanud; agga need ärrawallitsetud on sedda sanud, agga need teised on kowwaks läinud.

7. Tai ką gi? Izraelis nepasiekė to, ko ieškojo. Pasiekė tiktai išrinktoji dalis. Kiti buvo apakinti,

7. Wie denn nun? Was Israel sucht, das erlangte es nicht; die Auserwählten aber erlangten es. Die andern sind verstockt,

7. Quoi donc? Ce qu'Israël recherche, il ne l'a point obtenu, mais les élus l'ont obtenu, et les autres ont été endurcis,

7. ¿Pues qué? Lo que buscaba Israel, aquello no ha alcanzado; mas la elección lo ha alcanzado; y los demás fueron endurecidos.

7 Wat dan? Hetgeen Israel zoekt, dat heeft het niet verkregen; maar de uitverkorenen hebben het verkregen, en de anderen zijn verhard geworden.

7. Cóż tedy? Czego Izrael szuka, tego nie dostąpił; ale wybrani dostąpili, a inni zatwardzeni są,

7. Micsoda tehát? A mit Izráel keres, azt nem nyerte meg: a választottak ellenben megnyerték, a többiek pedig megkeményíttettek:

7 Что же? Израиль, чего искал, того не получил; избранные же получили, а прочие ожесточились,

7. Що ж? чого шукав Ізраїль, того не осяг, а вибір осяг, инші ж ослїпли,

8 niinkuin kirjoitettu on: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi, tähän päivään asti".

8 niin kuin on kirjoitettu: "Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, jotteivät näkisi ja korvat, jotteivät kuulisi — tähän päivään asti."

8. (Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti.

8. Nijncuin kirjoitettu on: Jumala on andanut heille vppiniscaisen Hengen silmät ettei he näkis ja corwat ettei he cuulis haman tähän päiwän asti.

8. ninquin kirioitettu on/ Jumala on andanut heille ydhen Haikia' Henge'/ Silmet ettei heiden näkeme' pide/ ia Coruat ettei heiden pide cwleman/ haman tehen peiuen asti. (Niinkuin kirjoitettu on/ Jumala on antanut heille yhden haikian hengen/ Silmät ettei heidän näkemän pidä/ ja korwat ettei heidän pidä kuuleman/ hamaan tähän päiwään asti.)

8. καθὼς γέγραπται· ἔδωκεν αὐτοῖς ὁ Θεὸς πνεῦμα κατανύξεως, ὀφθαλμοὺς τοῦ μὴ βλέπειν καὶ ὦτα τοῦ μὴ ἀκούειν, ἕως τῆς σήμερον ἡμέρας.

8. καθως γεγραπται εδωκεν αυτοις ο θεος πνευμα κατανυξεως οφθαλμους του μη βλεπειν και ωτα του μη ακουειν εως της σημερον ημερας 8. kathos gegraptai edoken aυtois o theos pneυma katanυkseos ofthalmoυs toυ me βlepein kai ota toυ me akoυein eos tes semeron emeras

8 just-as it has been written, ‘God gave them a spirit of stupor, eyes in order that they should not see and ears in order that they should not hear, until this very day.’ {Isa 29:10, 6:9}

8. According as it is written, God hath given them the spirit of slumber, eyes that they should not see, and ears that they should not hear;) unto this day.

8. som skrevet er: Gud gav dem en Dorskheds Aand, øine til ikke at see, Øren til ikke at høre, indtil denne Dag.

8. Såsom skrifvet är: Gud hafver gifvit dem en förbittrad anda; ögon, att de icke se skola, och öron, att de icke höra skola allt härtilldags.

8. (Nenda kui kirjotud on: Jummal on neile annud raske unne waimo, silmad, et nemmad ei nä, ja körwad, et nemmad ei kule) tännapäwani.

8. kaip parašyta: ‘‘Dievas jiems siuntė snaudulio dvasią, kad akys neregėtų ir ausys negirdėtų iki šios dienos’‘.

8. wie geschrieben steht: "Gott hat ihnen gegeben eine Geist des Schlafs, Augen, daß sie nicht sehen, und Ohren, daß sie nicht hören, bis auf den heutigen Tag."

8. Selon qu'il est écrit: Dieu leur a donné un esprit d'étourdissement, des yeux pour ne point voir, et des oreilles pour ne point entendre, jusqu'à ce jour.

8. (Como está escrito: Dióles Dios espíritu de adormecimiento, ojos con que no vean, y oidos con que no oigan;) hasta el día de hoy.

8 (Gelijk geschreven is: God heeft hun gegeven een geest des diepen slaaps; ogen om niet te zien, en oren om niet te horen) tot op den huidigen dag.

8. (Jako napisano: Dał im Bóg ducha twardego snu, oczy, aby nie widzieli i uszy, aby nie słyszeli), aż do dzisiejszego dnia.

8. A mint meg van írva: Az Isten kábultság lelkét adta nékik; szemeket, hogy ne lássanak, füleket, hogy ne halljanak, mind e mai napig. [3†]

8 как написано: Бог дал им дух усыпления, глаза, которыми не видят, и уши, которыми не слышат, даже до сего дня.

8. (яко ж писано: Дав їм Бог духа дрімоти; очі, щоб не бачили, й уші, щоб не чули) до днешнього дня.

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi,

9 Ja Daavid sanoo: "Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi.

9. Ja David sanoo: heidän pöytänsä tulkoon heille paulaksi, ja satimeksi, ja pahennukseksi, ja kostoksi.

9. Ja Dawid sano: heidän pöytäns tulcon heille paulaxi ja satimexi ja pahennuxexi ja costoxi.

9. Sille Dauid sanopi/ Anna heiden Peutense tulla Paulaxi ia Temmatuxexi/ ia Pahannoxexi/ ia heille Costoxi. (Sillä Dawid sanoopi/ Anna heidän pöytänsä tulla paulaksi ja temmatetuksi/ ja pahennukseksi/ ja heille kostoksi.)

9. καὶ Δαυῒδ λέγει· γενηθήτω ἡ τράπεζα αὐτῶν εἰς παγίδα καὶ εἰς θήραν καὶ εἰς σκάνδαλον καὶ εἰς ἀνταπόδομα αὐτοῖς·

9. και δαβιδ λεγει γενηθητω η τραπεζα αυτων εις παγιδα και εις θηραν και εις σκανδαλον και εις ανταποδομα αυτοις 9. kai daβid legei genetheto e trapeza aυton eis pagida kai eis theran kai eis skandalon kai eis antapodoma aυtois

9 And David says, ‘Let their table become *for a snare and *for a trap and *for an offense and *for a repayment to them.

9. And David saith, Let their table be made a snare, and a trap, and a stumblingblock, and a recompence unto them:

9. Og David siger: deres Børn vorde dem til en Snare og til en Fælde og til et Anstød og til et Vederlag;

9. Och David säger: Låt deras bord varda en snaro, och till bekajelse, och till förargelse, och dem till deras rätta lön.

9. Ja Tawet ütleb : Nende laud sago köieks, ja wörkutamisse paelaks, ja pahhandusseks, ja kättemaksmisseks neile:

9. Ir Dovydas sako: ‘‘Jų stalas tepavirsta jiems spąstais, žabangais, suklupimo akmeniu ir atpildu.

9. Und David spricht: "Laß ihren Tisch zu einem Strick werden und zu einer Berückung und zum Ärgernis und ihnen zur Vergeltung.

9. Et David dit: Que leur table leur soit un filet et un piège, une occasion de chute, et leur salaire;

9. Y David dice: Séales hecha su mesa un lazo, y una red, y un tropezadero, y una retribución;

9 En David zegt: Hun tafel worde tot een strik, en tot een val, en tot een aanstoot, en tot een vergelding voor hen.

9. A Dawid mówi: Niechaj im będzie stół ich sidłem i ułowieniem i otrąceniem i odpłatą.

9. Dávid is ezt mondja: Legyen az ő asztaluk tőrré, hálóvá, botránkozássá és megtorlássá. [4†]

9 И Давид говорит: да будет трапеза их сетью, тенетами и петлею в возмездие им;

9. І Давид глаголе: Нехай буде трапеза їх на сїть і на ловитву, і на поблазнь, і на відплату їм.

10 soetkoot heidän silmänsä, etteivät he näkisi; ja paina yhäti heidän selkänsä kumaraan".

10 Soetkoot heidän silmänsä, jotteivät he näkisi ja paina aina heidän selkänsä kumaraan."

10. Heidän silmänsä soetkoon, ettei he näkisi, ja taita aina heidän selkänsä!

10. Heidän silmäns soetcon ettei he näkis ja heidän selkäns aina taipucon.

10. Soghaise heiden Silmense/ ettei he näkisi/ ia taiwuta aina heiden Selkense. (Sokaise heidän silmänsä/ ettei he näkisi/ ja taiwuta aina heidän selkänsä.)

10. σκοτισθήτωσαν οἱ ὀφθαλμοὶ αὐτῶν τοῦ μὴ βλέπειν, καὶ τὸν νῶτον αὐτῶν διὰ παντὸς σύγκαμψον.

10. σκοτισθητωσαν οι οφθαλμοι αυτων του μη βλεπειν και τον νωτον αυτων διαπαντος συγκαμψον 10. skotisthetosan oi ofthalmoi aυton toυ me βlepein kai ton noton aυton diapantos sυgkampson

10 Let their eyes be darkened not to see and may you always bow down their backs.’ {Psa 69:22-23}

10. Let their eyes be darkened, that they may not see, and bow down their back alway.

10. deres Øine vorde Mørke, saa de ikke see, og bøi altid deres Ryg!

10. Varde deras ögon förblindad, att de icke se; och böj deras rygg alltid.

10. Nende silmad sago pimmedaks, et nemmad ei nä: ja murra nende selga köwweraks iggal aial.

10. Tegul aptemsta jų akys, kad neregėtų, ir jų nugarą laikyk nuolat sulenktą’‘.

10. Verblende ihre Augen, daß sie nicht sehen, und beuge ihren Rücken allezeit."

10. Que leurs yeux soient obscurcis pour ne point voir, et que leur dos soit courbé continuellement.

10. Sus ojos sean oscurecidos para que no vean; y agóviales siempre el espinazo.

10 Dat hun ogen verduisterd worden, om niet te zien; en verkrom hun rug allen tijd.

10. Niech zaćmione będą oczy ich, aby nie widzieli, a grzbietu ich zawsze nachylaj.

10. Sötétüljenek meg az ő szemeik, hogy ne lássanak, és az ő hátokat mindenkorra görbítsd meg.

10 да помрачатся глаза их, чтобы не видеть, и хребет их да будет согбен навсегда.

10. Нехай оморочать ся очі їх, щоб не бачили, і хребет їх завсїди зігнутий.

11 Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen.

11 Sanon siis: eivät kai he ole kompastuneet sitä varten, että lankeaisivat? Eihän toki! Vaan heidän lankeemuksensa vuoksi tuli pakanoille pelastus, sytyttämään juutalaiset* kiivauteen.

11. Niin minä siis sanon: ovatko he sentähden itsensä loukanneet, että heidän piti lankeeman? Pois se! vaan heidän lankeemisestansa tapahtui pakanoille autuus, että hän sais heitä kiivaaksi heidän tähtensä.

11. NIin minäkin sanon: owatco he sentähden heidäns loucannet että heidän pidäis langeman? Pois se waan heidän langemisestans tapadui pacanoille autuus että hän sais heitä kijwaxi heidän tähtens.

11. Nin mine nyt sanon/ Ouatko he senteden heidens louckaneet/ ette heiden pideis langeman? Pois se. Waan heiden Langemisesta tapachtui Pacanoille Terueys/ Senpäle/ ette henen piti sillä heite cateutehen yllyttemen. (Niin minä nyt sanon/ Owatko he sentähden heidäns loukanneet/ että heidän pitäisi lankeeman? Pois se. Waan heidän lankeemisesta tapahtui pakanoille terweys/ Senpäälle/ että hänen piti sillä heitä kateutehen yllyttämän.)

11. Λέγω οὖν, μὴ ἔπταισαν ἵνα πέσωσι; μὴ γένοιτο· ἀλλὰ τῷ αὐτῶν παραπτώματι ἡ σωτηρία τοῖς ἔθνεσιν, εἰς τὸ παραζηλῶσαι αὐτούς.

11. λεγω ουν μη επταισαν ινα πεσωσιν μη γενοιτο αλλα τω αυτων παραπτωματι η σωτηρια τοις εθνεσιν εις το παραζηλωσαι αυτους 11. lego oυn me eptaisan ina pesosin me genoito alla to aυton paraptomati e soteria tois ethnesin eis to parazelosai aυtoυs

11 Therefore I say, They did not trip in order that they might fall, did they? Let it not happen! But salvation (has come) to the Gentiles in their trespass, *that* they might provoke them to jealousy.

11. I say then, Have they stumbled that they should fall? God forbid: but rather through their fall salvation is come unto the Gentiles, for to provoke them to jealousy.

11. Jeg spørger derfor: mon de have stødt an, paa det de skulde falde? Det vare langt fra! men ved deres Fald er Saliggørelsen Vederfaren Hedningerne, paa det hine skulle vækkes til Nidkjærhed.

11. Så säger jag nu: Hafva de då fördenskull stött sig, att de skulle falla? Bort det; men af deras fall hände Hedningomen salighet, på det att han dermed skulle uppväcka dem till nit.

11. Sepärrast ütlen minna: Ons nemmad kommistand, et nemmad piddid langema? ei paigast mitte, waid nende langmisse läbbi on pagganille önnistus sanud, et pagganad neid Juda-rahwast piddid hoolsaks teggema.

11. Tad aš klausiu: negi izraelitai taip suklupo, kad pargriūtų? Jokiu būdu! Tik per jų suklupimą pagonims atėjo išgelbėjimas, kad juos paimtų pavydas.

11. So sage ich nun: Sind sie darum angelaufen, daß sie fallen sollten? Das sei ferne! Sondern aus ihrem Fall ist den Heiden das Heil widerfahren, auf daß sie denen nacheifern sollten.

11. Je demande donc: Ont-ils bronché, afin de tomber? Nullement! mais le salut est venu aux Gentils par leur chute, afin de les exciter à la jalousie.

11. Digo pues: ¿Tropezaron luego de tal manera que cayesen del todo? En ninguna manera; ántes mas bien por la caida de ellos vino la salud a los Gentiles, para que por ellos fuesen provocados a zelos.

11 Zo zeg ik dan: Hebben zij gestruikeld, opdat zij vallen zouden? Dat zij verre; maar door hun val is de zaligheid den heidenen geworden, om hen tot jaloersheid te verwekken.

11. Mówię tedy: Azaż się potknęli, aby padli? Nie daj tego Boże! Ale przez ich upadek doszło zbawienie pogan, aby je do zawiści przywiódł.

11. Annakokáért mondom: Avagy azért botlottak-é meg, hogy elessenek? Távol legyen; hanem az ő esetük folytán [5†] lett az idvesség a pogányoké, hogy [6†] ők felingereltessenek.

11 Итак спрашиваю: неужели они преткнулись, чтобы совсем пасть? Никак. Но от их падения спасение язычникам, чтобы возбудить в них ревность.

11. Глаголю й питаю тепер: Чи вони спіткнулись, щоб (на завсїди) упали? Нехай не буде! їх-то упадком і спасеннє поганам, щоб завдати їм зависти.

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailman rikkaus ja heidän vajautensa pakanain rikkaus, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!

12. Mutta jos heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?

12. Mutta jos heidän langemisens on mailman rickaus Ja heidän wähennöxens on pacanain rickaus cuinga paljo enämmin cosca heidän lucuns täytetäisin?

12. Mutta ios nyt heidhen la'gemisens ombi Mailman Rickaus/ ia heidhe' Wehenoxensa o'bi Pacanain rickaus/ Quinga palio enämin coska heiden Lucunsa teutetyxi tulis? (Mutta jos nyt heidän lankeemisensa ompi maailman rikkaus/ ja heidän wähennyksensä ompi pakanain rikkaus/ Kuinka paljon enemmin koska heidän lukunsa täytetyksi tulisi?)

12. εἰ δὲ τὸ παράπτωμα αὐτῶν πλοῦτος κόσμου καὶ τὸ ἥττημα αὐτῶν πλοῦτος ἐθνῶν, πόσῳ μᾶλλον τὸ πλήρωμα αὐτῶν;

12. ει δε το παραπτωμα αυτων πλουτος κοσμου και το ηττημα αυτων πλουτος εθνων ποσω μαλλον το πληρωμα αυτων 12. ei de to paraptoma aυton ploυtos kosmoυ kai to ettema aυton ploυtos ethnon poso mallon to pleroma aυton

12 Now if their trespass (is the) riches of (the) world and their loss (is the) riches of the Gentiles; how-much more (is) their fullness?

12. Now if the fall of them be the riches of the world, and the diminishing of them the riches of the Gentiles; how much more their fulness?

12. Men dersom deres Fald er Verdens Rigdom, og deres Skade er Hedningernes Rigdom, hvor meget mere skal deres Fylde være det!

12. Är nu deras fall verldenes rikedom, och deras förminskelse är Hedningarnas rikedom; huru mycket mer deras fullhet?

12. Agga kui nende langminne on ma-ilma rikkus, ja nende kahjo pagganatte rikkus; kui paljo ennam peaks se pagganatte heaks tullema, kui nemmad keik wotwad uskuda.

12. Bet jeigu jų suklupimas yra pasauliui praturtinimas ir jų sumažėjimas­pagonims praturtinimas, tai ką duos jų visuma?

12. Denn so ihr Fall der Welt Reichtum ist, und ihr Schade ist der Heiden Reichtum, wie viel mehr, wenn ihre Zahl voll würde?

12. Or, si leur chute a été la richesse du monde, et leur diminution la richesse des Gentils, combien plus le sera leur conversion entière?

12. Y si la caida de ellos es la riqueza del mundo, y el menoscabo de ellos la riqueza de los Gentiles, ¿cuánto más la plenitud de ellos?

12 En indien hun val de rijkdom is der wereld, en hun vermindering de rijkdom der heidenen, hoeveel te meer hun volheid!

12. A ponieważ upadek ich jest bogactwem świata, a umniejszenie ich bogactwem pogan, jakoż daleko więcej ich zupełność?

12. Ha pedig az ő esetök világnak gazdagsága, és az ő veszteségök pogányok gazdagsága, mennyivel inkább az ő teljességök?

12 Если же падение их – богатство миру, и оскудение их –богатство язычникам, то тем более полнота их.

12. Коли ж упадок їх багацтво сьвіту, і відпаденнє їх багацтво поган, скільки ж більше повнота їх?

13 Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa,

13 Puhun näet teille, pakanoille. Koska olen pakanain apostoli, kunnioitan virkaani,

13. Sillä teille pakanoille minä puhun: että minä pakanain apostoli olen, ylistän minä minun virkaani.

13. Teille pacanoille minä puhun että minä pacanain Apostoli olen ylistän minä minun wircani.

13. Teille pacanoille mine puhun/ Senwoxi ette mine olen Pacanain Apostoli/ nin mine ylisten minun Wircani/ (Teille pakanoille minä puhun/ Sen wuoksi että minä olen pakanain apostoli/ niin minä ylistän minun wirkani/)

13. Ὑμῖν γὰρ λέγω τοῖς ἔθνεσιν· ἐφ’ ὅσον μὲν οὖν εἰμι ἐγὼ ἀπόστολος, τὴν διακονίαν μου δοξάζω,

13. υμιν γαρ λεγω τοις εθνεσιν εφ οσον μεν ειμι εγω εθνων αποστολος την διακονιαν μου δοξαζω 13. υmin gar lego tois ethnesin ef oson men eimi ego ethnon apostolos ten diakonian moυ doksazo

13 For* I speak to you° who are Gentiles, inasmuch as I am indeed an apostle of Gentiles, I glorify my service;

13. For I speak to you Gentiles, inasmuch as I am the apostle of the Gentiles, I magnify mine office:

13. Thi jeg taler til Eder, I af Hedningerne! saavidt jeg er Hedningernes Apostel, ærer jeg mit Embede,

13. Eder Hedningomen säger jag: Efter det jag är Hedningarnas Apostel, prisar jag mitt ämbete;

13. Sest ma rägin teile pagganattele; sest et minna pagganatte Apostel ollen, auustan minna omma ammetit,

13. Jums, pagonims, sakau: būdamas pagonių apaštalas, aš gerbiu savo tarnavimą:

13. Mit euch Heiden rede ich; denn dieweil ich der Heiden Apostel bin, will ich mein Amt preisen,

13. Car je vous le dis, à vous, Gentils: Étant l'apôtre des Gentils, je glorifie mon ministère,

13. Porque, a vosotros hablo, Gentiles, en cuanto a la verdad yo soy apóstol de los Gentiles, mi ministerio ensalzo,

13 Want ik spreek tot u, heidenen, voor zoveel ik der heidenen apostel ben; ik maak mijn bediening heerlijk;

13. Albowiem mówię wam poganom, ilem ja jest Apostołem pogan, usługiwanie moje zalecam,

13. Mert néktek mondom a pogányoknak, a mennyiben hát én pogányok apostola vagyok, [7†] a szolgálatomat dicsőítem,

13 Вам говорю, язычникам. Как Апостол язычников, я прославляю служение мое.

13. Вам бо, поганам, глаголю, на скільки я апостол поганам: Службу мою прославляю,

14 sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä.

14 sytyttääkseni, jos mahdollista kiivauteen heimolaisiani* ja pelastaakseni muutamia heistä.

14. Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat, kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.

14. Ja jos minä taidaisin jollakin tawalla nijtä jotca minun lihani owat kijwaxi saada ja muutamatkin heistä autuaxi saatta.

14. Jos mine taidhaisin iollaki modalla nijte iotca minun Lihan ouat cateutehen yllytte/ ia heiste mwtomat autuaxi saattaisin. (Jos minä taitaisin jollakin muodolla niitä jotka minun lihan owat kateutehen yllyttää/ ja heistä muutamat autuaaksi saattaisin.)

14. εἴ πως παραζηλώσω μου τὴν σάρκα καὶ σώσω τινὰς ἐξ αὐτῶν.

14. ει πως παραζηλωσω μου την σαρκα και σωσω τινας εξ αυτων 14. ei pos parazeloso moυ ten sarka kai soso tinas eks aυton

14 if somehow I provoke to jealousy (those who are) my flesh and might save some out of them.

14. If by any means I may provoke to emulation them which are my flesh, and might save some of them.

14. om jeg dog kunde vække min Slægt til Nidkjærhed og frelse Nogle af dem.

14. Om jag kunde någorledes uppväcka dem, som mitt kött äro, till nit, och göra några saliga af dem.

14. Kas ma woiksin omma lihha hoolsaks, ja monningad nende seast önsaks tehha.

14. gal kaip nors man pavyks sukelti savo tautiečių pavydą ir bent kai kuriuos išgelbėti.

14. ob ich möchte die, so mein Fleisch sind, zu eifern reizen und ihrer etliche selig machen.

14. Cherchant à exciter, si je puis, l'émulation de ceux de mon sang, et à en sauver quelques-uns.

14. Si en alguna manera provocase a emulación a los de mi carne, e hiciese salvos a algunos de ellos.

14 Of ik enigszins mijn vlees tot jaloersheid verwekken, en enigen uit hen behouden mocht.

14. Azażbym jako ku zawiści pobudził ciało moje i zbawiłbym niektóre z nich.

14. Ha ugyan felingerelhetném az én atyámfiait, és megtarthatnék közülök némelyeket. [8†]

14 Не возбужу ли ревность в сродниках моих по плоти и не спасу ли некоторых из них?

14. чи не завдам як зависти тїлу моєму, і не спасу которих із них.

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?

15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on *maailmalle sovitukseksi*, mitä heidän hyväksymisensä on muuta kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?

15. Sillä jos heidän cadotuxens mailman sowindo olis mitästä heidän corjamisens muuta olis cuin elämä cuolleista?

15. Sille ios heiden * poisheittemus ombi Mailman souindo/ Miteste heiden ylesottamus mwta olis/ quin Eleme otetaisin nijste Coolluista? (Sillä jos heidän poisheittämys ompi maailman sowinto/ Mitäste heidän ylösottamus muuta olisi/ kuin elämä otettaisiin niistä kuolleista?)

15. εἰ γὰρ ἡ ἀποβολὴ αὐτῶν καταλλαγὴ κόσμου, τίς ἡ πρόσληψις εἰ μὴ ζωὴ ἐκ νεκρῶν;

15. ει γαρ η αποβολη αυτων καταλλαγη κοσμου τις η προσληψις ει μη ζωη εκ νεκρων 15. ei gar e apoβole aυton katallage kosmoυ tis e proslepsis ei me zoe ek nekron

15 For* if the casting away of them (is) the reconciliation of the world, what (is) the receiving (of them), except life from (the) dead?

15. For if the casting away of them be the reconciling of the world, what shall the receiving of them be, but life from the dead?

15. Thi dersom deres Forkastelse er Verdens Forligelse, hvad er da deres Antagelse Andet end Liv af Død?

15. Ty om deras bortkastelse är verldenes försoning, hvad blifver Då deras upptagelse annat än lif ifrå de döda?

15. Sest kui ma-ilm on leppitud se läbbi, et need Juda-rahwas on ärralükkatud; mis on se, kui neid wastowoetakse, muido kui ello surnust sama?

15. Jeigu jų atmetimas reiškia pasauliui sutaikinimą, tai ką gi reikštų jų priėmimas, jei ne gyvenimą iš numirusių?

15. Denn so ihre Verwerfung der Welt Versöhnung ist, was wird ihre Annahme anders sein als Leben von den Toten?

15. Car, si leur rejet a été la réconciliation du monde, que sera leur rappel, sinon une résurrection des morts?

15. Porque si el desechamiento de ellos es la reconciliación del mundo, ¿qué será el recibimiento de ellos, sino vida de los muertos?

15 Want indien hun verwerping de verzoening is der wereld, wat zal de aanneming wezen, anders dan het leven uit de doden?

15. Albowiem jeźlić odrzucenie ich jest pojednaniem świata, cóż będzie przyjęcie ich, tylko ożycie od umarłych?

15. Mert ha az ő elvettetésök a világnak megbékélése, micsoda lesz a felvételök hanemha élet a halálból?

15 Ибо если отвержение их – примирение мира, то что будет принятие,как не жизнь из мертвых?

15. Коли бо відкинуттє їх примиреннє сьвітові, що ж (буде) прийняттє, коли не життє з мертвих?

16 Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16 Jos nimittäin uutisleipä on pyhä, on koko taikinakin, ja jos juuri on pyhä, ovat oksatkin.

16. Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

16. Sillä jos alcu on pyhä nijn on myös coco taikina pyhä: ja jos juuri on pyhä nijn owat myös oxat pyhät.

16. Jos Alkeet ouat pyhet/ nin ombi mös coco Taikina pyhe. Ja ios iwri ombi pyhe/ Nin ouat mös Oxat pyhet. (Jos alkeet owat pyhät/ niin ompi myös koko taikina pyhä. Ja jos juuri ompi pyhä/ Niin owat myös oksat pyhät.)

16. εἰ δὲ ἡ ἀπαρχὴ ἁγία, καὶ τὸ φύραμα· καὶ εἰ ἡ ῥίζα ἁγία, καὶ οἱ κλάδοι.

16. ει δε η απαρχη αγια και το φυραμα και ει η ριζα αγια και οι κλαδοι 16. ei de e aparche agia kai to fυrama kai ei e riza agia kai oi kladoi

16 Now if the first-fruit (is) holy, also (is) the batch and if the root (is) holy, also (are) the branches.

16. For if the firstfruit be holy, the lump is also holy: and if the root be holy, so are the branches.

16. Men dersom den første Grøde er hellig, da er Deigen ligesaa; og dersom Roden er hellig, da ere Grenene ligesaa.

16. Är förstlingen helig, så är ock väl hele degen helig och om roten är helig, så äro ock qvistarna helige.

16. Agga kui essimenne uudne willi on pühha, siis on ka taigen pühha, ja kui juur pühha on, siis on ka oksad pühhad.

16. Jei pirmieji vaisiai šventi, tai šventa ir visuma. Jei šaknis šventa, tai ir šakos.

16. Ist der Anbruch heilig, so ist auch der Teig heilig; und so die Wurzel heilig ist, so sind auch die Zweige heilig.

16. Or, si les prémices sont saintes, la masse l'est aussi; et si la racine est sainte, les rameaux le sont également.

16. Porque si el primer fruto es santo, también lo es la masa; y si la raíz es santa, también lo son los ramos.

16 En indien de eerstelingen heilig zijn, zo is ook het deeg heilig, en indien de wortel heilig is, zo zijn ook de takken heilig.

16. Ponieważ jeźli pierwiastki święte, tedyć i zaczynienie; a jeźli korzeó święty, tedyć i gałęzie.

16. Ha pedig a zsenge szent, akkor a tészta is; és ha a gyökér szent, az ágak is azok.

16 Если начаток свят, то и целое; и если корень свят, то и ветви.

16. Коли ж росчина сьвята, то й заміс; і коли корінь сьвят, то й віттє.

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet *villiä öljypuuta*, olet oksastettu niitten oikeain joukkoon ja olet tullut osalliseksi öljypuun juuresta ja mehevyydestä,

17. Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet, ja sinä, joka metsä-öljypuu olit, olet niihin istutettu, ja olet öljypuun juuresta ja lihavuudesta osalliseksi tullut,

17. MUtta jos muutamat oxista owat murtunet ja sinä joca medzäöljypuu olit olet nijhin jällens istutettu ja olet sijtä juuresta osallisexi tullut ja sen öljypuun höystöstä nijn älä ylpeile oxia wastan.

17. Mutta ios nyt mwtomat Oxista ouat murtuneet/ Ja sine coskas olit yxi Metze Oliupw/ olet nijhin ielle's istutettu/ ia olet osalisexi tullut sijte Jwresta/ ia sijte Oliopuun höistösta/ Nin ele sinuas kerska Oxi wastaan. (Mutta jos nyt muutamat oksista owat murtuneet/ Ja sinä koskas olit yksi metsä öljypuu/ olet niihin jällens istutettu/ ja olet osalliseksi tullut siitä juuresta/ ja siitä öljypuun höystöstä/ Niin älä sinuas kerskaa oksia wastaan.)

17. Εἰ δέ τινες τῶν κλάδων ἐξεκλάσθησαν, σὺ δὲ ἀγριέλαιος ὢν ἐνεκεντρίσθης ἐν αὐτοῖς καὶ συγκοινωνὸς τῆς ῥίζης καὶ τῆς πιότητος τῆς ἐλαίας ἐγένου,

17. ει δε τινες των κλαδων εξεκλασθησαν συ δε αγριελαιος ων ενεκεντρισθης εν αυτοις και συγκοινωνος της ριζης και της πιοτητος της ελαιας εγενου 17. ei de tines ton kladon ekseklasthesan sυ de agrielaios on enekentristhes en aυtois kai sυgkoinonos tes rizes kai tes piotetos tes elaias egenoυ

17 But if some of the branches were broken off, and you, being a wild olive, were grafted in among them and became a fellow partner of the root and of the plumpness of the olive tree (among them).

17. And if some of the branches be broken off, and thou, being a wild olive tree, wert graffed in among them, and with them partakest of the root and fatness of the olive tree;

17. Men ere nogle af Grenene afbrudte, og er du, en vild Oliekvist, indpodet iblandt dem og bleven meddeelagtig i Olietræets Rod og Fedme,

17. Om nu någre af qvistarna äro afbrutne, och du, som var ett vildoljoträ, blef der inympad igen, och äst vorden delaktig af oljoträns rot och fetma;

17. Kui nüüd monningad neist oksadest on ärramurtud; agga sinna kui mets-öllipu olled nende assemelle pokitud, ja öige öllipu jurest ja mahlast ossa sanud:

17. Jeigu kai kurios šakos buvo nulaužtos, o tu­laukinis alyvmedis­esi tarp jų įskiepytas ir tapęs šaknies bei alyvmedžio syvų dalininku,

17. Ob aber nun etliche von den Zweigen ausgebrochen sind und du, da du ein wilder Ölbaum warst, bist unter sie gepfropft und teilhaftig geworden der Wurzel und des Safts im Ölbaum,

17. Mais si quelques-uns des rameaux ont été retranchés, et si toi, olivier sauvage, as été enté à leur place, et as été fait participant de la racine et du suc de l'olivier,

17. Y si algunos de los ramos fueron quebrados, y tú siendo acebuche has sido injerido en lugar de ellos, y has sido hecho participante de la raíz, y de la grosura de la oliva;

17 En zo enige der takken afgebroken zijn, en gij, een wilde olijfboom zijnde, in derzelver plaats zijt ingeent, en des wortels en der vettigheid des olijfbooms mede deelachtig zijt geworden,

17. A jeźli niektóre z gałęzi odłamane są, a ty, któryś był płonną oliwą, jesteś wszczepiony zamiast nich i stałeś się uczestnikiem korzenia i tłustości oliwnego drzewa:

17. Ha pedig némely ágak kitörettek, te pedig vadolajfa létedre beoltattál azok közé, és részese lettél az olajfa gyökerének és zsírjának; [9†]

17 Если же некоторые из ветвей отломились, а ты, дикая маслина, привился на место их и стал общникомкорня и сока маслины,

17. Коли ж деякі з віття відломились, а ти, бувши дикою оливиною, прищепивсь єси замість них, і спільником коріння і туку оливного зробивсь єси,

18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.

18 niin älä ylpeile oksia vastaan. Mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri sinua.

18. Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet, niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.

18. Mutta jos sinä heitä wastan ylpeilet nijn tiedä ettet sinä juurta canna waan juuri canda sinua.

18. Mutta ios sine itzes kerskat heite wastaan/ Nin sinun pite tietemen/ Ettei sine site Jwrta canna/ waan se Jwri candapi sinun. (Mutta jos sinä itseäsi kerskaat heitä wastaan/ Niin sinun pitää tietämän/ Ettei sinä sitä juurta kanna/ waan se juuri kantaapi sinun.)

18. μὴ κατακαυχῶ τῶν κλάδων· εἰ δὲ κατακαυχᾶσαι, οὐ σὺ τὴν ῥίζαν βαστάζεις, ἀλλὰ ἡ ῥίζα σέ.

18. μη κατακαυχω των κλαδων ει δε κατακαυχασαι ου συ την ριζαν βασταζεις αλλ η ριζα σε 18. me katakaυcho ton kladon ei de katakaυchasai oυ sυ ten rizan βastazeis all e riza se

18 Do not boast against the branches, but if you are boasting against (them), you are not bearing the root, but the root (bears) you.

18. Boast not against the branches. But if thou boast, thou bearest not the root, but the root thee.

18. da roes dig ikke mod Grenene; men dersom du roser dig, da bærer jo du ikke Roden, men Roden dig.

18. Så beröm dig icke emot qvistarna. Om du berömmer dig, så bär ju icke du rotena, utan roten bär dig.

18. Siis ärra kiitle mitte oksade wasto; agga kui sa nende wasto kiitled, siis mötle, et sinna ei kañna juurt, waid juur kannab sind.

18. tai nesididžiuok prieš anas šakas! O jeigu didžiuojiesi, tai žinok, kad ne tu išlaikai šaknį, bet šaknis tave.

18. so rühme dich nicht wider die Zweige. Rühmst du dich aber wider sie, so sollst du wissen, daß du die Wurzel nicht trägst, sondern die Wurzel trägt dich.

18. Ne te glorifie pas aux dépens des rameaux; toutefois, si tu te glorifies, sache que ce n'est pas toi qui portes la racine, mais que c'est la racine qui te porte.

18. No te jactes contra los ramos; mas si te jactas, sabe que no sustentas tú a la raíz, sino la raíz a tí.

18 Zo roem niet tegen de takken; en indien gij daartegen roemt, gij draagt den wortel niet, maar de wortel u.

18. Nie chlubże się przeciw gałęziom, bo jeźli się chlubisz, wiedzże, iż nie ty korzenia nosisz, ale korzeó ciebie.

18. Ne kevélykedjél az ágak ellenében: ha pedig kevélykedel, nem te hordozod a gyökeret, hanem a gyökér téged.

18 то не превозносись перед ветвями. Если же превозносишься, то вспомни, что не ты корень держишь, но корень тебя.

18. то не величай ся перед віттєм. Коли ж величаєш ся, то (знай) не ти кореня носиш, а корінь тебе.

19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".

19 Sinä sanot nyt: "Ne oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin."

19. Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen istutettaman.

19. Ja sinä sanot: oxat owat murtunet että minun piti sijhen jällens istutettaman.

19. Nin sine sanot/ Ne Oxat ouat murtuneet/ ette minun piti sijhen iellens istutettaman. (Niin sinä sanot/ Ne oksat owat murtuneet/ että minun piti siihen jällens istutettaman.)

19. ἐρεῖς οὖν· ἐξεκλάσθησαν οἱ κλάδοι, ἵνα ἐγὼ ἐγκεντρισθῶ.

19. ερεις ουν εξεκλασθησαν οι κλαδοι ινα εγω εγκεντρισθω 19. ereis oυn ekseklasthesan oi kladoi ina ego egkentristho

19 Therefore you will say, Branches were broken off, in order that I might be grafted in.

19. Thou wilt say then, The branches were broken off, that I might be graffed in.

19. Du vil sige: Grenene ere afbrudte, paa det jeg skulde blive indpodet.

19. Så säger du då: Qvistarna äro afbrutne, på det jag skulle inympas.

19. Ütled sinna nüüd: Need oksad on ärramurtud, et mind piddi sisse pokitama.

19. Gal pasakysi: ‘‘Šakos nulaužtos tam, kad aš būčiau įskiepytas?’‘

19. So sprichst du: Die Zweige sind ausgebrochen, das ich hineingepfropft würde.

19. Tu diras: Les rameaux ont été retranchés, afin que moi je fusse enté.

19. Dirás pues: Los ramos fueron quebrados para que yo fuese injerido.

19 Gij zult dan zeggen: De takken zijn afgebroken, opdat ik zou ingeent worden.

19. Ale rzeczesz: Odłamane są gałęzie, abym ja był wszczepiony.

19. Azt mondod azért: Kitörettek az ágak, hogy én oltassam be.

19 Скажешь: „ветви отломились, чтобы мне привиться".

19. Ти ж кажеш: Відломилось віттє, щоб я прищепив ся.

20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.

20 Oikein. Epäuskon vuoksi ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskon avulla. Älä ylpeile, vaan pelkää.

20. Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.

20. Se on oikein sanottu: he owat murtunet heidän epäuscons tähden mutta sinä pysyt uscon cautta.

20. Se on oikein sanottu/ He ouat murtuneet/ heiden epeuskonsa tedhen/ Mutta sine seisot vskon cautta. Ele ole reuckije mieleses/ waan pelke. (Se on oikein sanottu/ He owat murtuneet/ heidän epäuskonsa tähden/ Mutta sinä seisot uskon kautta. Älä ole röyhkeä mielessäsi/ waan pelkää.)

20. καλῶς· τῇ ἀπιστίᾳ ἐξεκλάσθησαν, σὺ δὲ τῇ πίστει ἕστηκας. μὴ ὑψηλοφρόνει, ἀλλὰ φοβοῦ·

20. καλως τη απιστια εξεκλασθησαν συ δε τη πιστει εστηκας μη υψηλοφρονει αλλα φοβου 20. kalos te apistia ekseklasthesan sυ de te pistei estekas me υpselofronei alla foβoυ

20 Well; they were broken off in their unbelief but you are standing in the faith. Do not be cavalier, but fear;

20. Well; because of unbelief they were broken off, and thou standest by faith. Be not highminded, but fear:

20. Vel! de ere afbrudte ved Vantro, men du staaer ved Troen; vær ikke overmodig, men frygt!

20. Sant säger du; de äro afbrutne för otrones skull; men du äst ståndandes genom trona; var icke för stolt i ditt sinne, utan var i räddhåga.

20. Öige kül; nemmad on ärramurtud omma uskmatta süddame läbbi; agga sinna seisad usso läbbi: ärra olle surelinne ommast melest, waid karda.

20. Gerai! Jos nulaužtos dėl netikėjimo, o tu stovi tikėjimu. Nesididžiuok, bet bijok!

20. Ist wohl geredet! Sie sind ausgebrochen um ihres Unglaubens willen; du stehst aber durch den Glauben. Sei nicht stolz, sondern fürchte dich.

20. Fort bien; ils ont été retranchés à cause de leur incrédulité; mais toi, tu subsistes par la foi; ne t'enorgueillis point, mais crains.

20. Bien: por su incredulidad fueron quebrados, mas tú por la fé estás en pié. No te ensoberbezcas, ántes teme;

20 Het is wel; zij zijn door ongeloof afgebroken, en gij staat door het geloof. Zijt niet hooggevoelende, maar vrees.

20. Dobrze; dla niedowiarstwa odłamane są, ale ty wiarą stoisz; nie bądźże hardej myśli, ale się bój.

20. Úgy van; hitetlenség miatt törettek ki, te pedig hit által állasz; fel ne fuvalkodjál, hanem félj;

20 Хорошо. Они отломились неверием, а ты держишься верою: не гордись, но бойся.

20. Добре: невірою відломились вони, ти ж вірою стоїш. Не носись високо, а бій ся.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, (ehkä) Hän ei ole säästävä sinuakaan.

21. Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda.

21. Älä ole röyckiä waan pelkä: Sillä jos ei Jumala luonnolisia oxia armahtanut cadzo ei hän sinuacan armahda.

21. Sille ios Jumala ei ole nijte loonolisi Oxia armainut/ catzo site/ ettei hen sinuakan armaitze. (Sillä jos Jumala ei ole niitä luonnollisia oksia armainnut/ katso sitä/ ettei hän sinuakaan armaitse.)

21. εἰ γὰρ ὁ Θεὸς τῶν κατὰ φύσιν κλάδων οὐκ ἐφείσατο, μή πως οὐδὲ σοῦ φείσεται.

21. ει γαρ ο θεος των κατα φυσιν κλαδων ουκ εφεισατο μηπως ουδε σου φεισηται 21. ei gar o theos ton kata fυsin kladon oυk efeisato mepos oυde soυ feisetai

21 for* if God did not spare what is according to nature: branches; lest he will neither be sparing you.

21. For if God spared not the natural branches, take heed lest he also spare not thee.

21. Thi sparede Gud ikke de naturlige Grene, skal han maaskee ei heller spare dig.

21. Ty hafver Gud de naturliga qvistar icke skonat, se till, att han icke heller skonar dig.

21. Sest kui Jummal ep olle armoannud neile lodud oksadele, katsu, ehk temma sinnulegi ei anna armo.

21. Jei Dievas nepagailėjo prigimtinių šakų, gali nepagailėti ir tavęs.

21. Hat Gott die natürlichen Zweige nicht verschont, daß er vielleicht dich auch nicht verschone.

21. Car si Dieu n'a point épargné les rameaux naturels, prends garde qu'il ne t'épargne pas non plus.

21. Porque si Dios no perdonó a los ramos naturales, teme que a tí tampoco te perdone.

21 Want is het, dat God de natuurlijke takken niet gespaard heeft, zie toe, dat Hij ook mogelijk u niet spare.

21. Albowiem jeźli Bóg przyrodzonym gałęziom nie przepuścił, wiedz, że i tobie nie przepuści.

21. Mert ha az Isten a természet szerint való ágaknak nem kedvezett, majd néked sem kedvez. [10†]

21 Ибо если Бог не пощадил природных ветвей, то смотри,пощадит ли и тебя.

21. Коли бо Бог природнього віття не пощадив, (гледи) що й тебе не пощадить.

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.

22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta — ankaruutta langenneita kohtaan ja hyvyyttä sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään; muuten sinutkin hakataan pois."

22. Sentähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinussas, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.

22. Sentähden cadzo täsä Jumalan hywyttä ja angarutta: angarutta nijsä jotca langeisit mutta hywyttä idze sinusas jos sinä ainoastans hywydes pysyt muutoin sinäkin poisleicatan.

22. Senteden catzo nyt tesse Jumalan hywuytte ia Angarutta. Sen Angarudhen nijnen päle/ iotca langesit/ Mutta hywuydhen sinun päles/ Jos sine waan hywuydhes pysyt/ Mutoin sine mös poisleickatan. (Sentähden katso nyt tässä Jumalan hywyyttä ja ankaruutta. Sen ankaruuden niiden päälle/ jotka lankesit/ Mutta hywyyden sinun päällesi/ Jos sinä waan hywyytesi pysyt/ Muutoin sinä myös pois leikataan.)

22. ἴδε οὖν χρηστότητα καὶ ἀποτομίαν Θεοῦ, ἐπὶ μὲν τοὺς πεσόντας ἀποτομίαν, ἐπὶ δὲ σὲ χρηστότητα, ἐὰν ἐπιμένῃς τῇ χρηστότητι· ἐπεὶ καὶ σὺ ἐκκοπήσῃ.

22. ιδε ουν χρηστοτητα και αποτομιαν θεου επι μεν τους πεσοντας αποτομιαν επι δε σε χρηστοτητα εαν επιμεινης τη χρηστοτητι επει και συ εκκοπηση 22. ide oυn chrestoteta kai apotomian theoυ epi men toυs pesontas apotomian epi de se chrestoteta ean epimeines te chrestoteti epei kai sυ ekkopese

22 Therefore, behold the kindness and severity of God, indeed severity upon those who fell short, but kindness upon you, if you remain in the kindness (of God): otherwise you also will be cut off.

22. Behold therefore the goodness and severity of God: on them which fell, severity; but toward thee, goodness, if thou continue in his goodness: otherwise thou also shalt be cut off.

22. See derfor Guds Godhed og Strenghed; Strengheden mod dem, som ere faldne, men Godheden mod dig, om du bliver ved i Godheden; ellers skal ogsaa du afhugges.

22. Så se nu här Guds godhet och stränghet; strängheten på dem som föllo, och godheten på dig, så framt du blifver i godhetene; annars varder du ock afhuggen;

22. Sepärrast wata Jummala heldusse ja hirmo: hirmo kül nende wasto, kes on langenud; agga heldusse sinno wasto, kui sa jääd heldusse sisse, muido sindke mahharaiutakse.

22. Taigi matai Dievo gerumą ir griežtumą: nupuolusiems­griežtumas, o tau­gerumas, jei pasiliksi Jo gerume, kitaip­ir tu būsi iškirstas!

22. Darum schau die Güte und den Ernst Gottes: den Ernst an denen, die gefallen sind, die Güte aber an dir, sofern du an der Güte bleibst; sonst wirst du auch abgehauen werden.

22. Considère donc la bonté et la sévérité de Dieu; sa sévérité à l'égard de ceux qui sont tombés, mais sa bonté envers toi, si tu persévères dans cette bonté; autrement, toi aussi tu seras retranché.

22. Mira pues la bondad, y la severidad de Dios: la severidad ciertamente para con los que cayeron; mas la bondad para contigo, si permanecieres en su bondad; de otra manera tú también serás cortado.

22 Zie dan de goedertierenheid en de strengheid van God; de strengheid wel over degenen, die gevallen zijn, maar de goedertierenheid over u, indien gij in de goedertierenheid blijft; anderszins zult ook gij afgehouwen worden.

22. Obaczże tedy dobrotliwość i srogość Bożą; przeciwko tym wprawdzie, którzy upadli, srogość, ale przeciwko tobie dobrotliwość, jeźlibyś trwał w dobroci; inaczej i ty będziesz wycięty.

22. Tekintsd meg azért az Istennek kegyességét és keménységét: azok iránt a kik elestek, keménységét; irántad pedig a kegyességét, ha megmaradsz a kegyességben; különben te is kivágatol. [11†]

22 Итак видишь благость и строгость Божию: строгость котпадшим, а благость к тебе, если пребудешь в благости Божией ; иначе и ты будешь отсечен.

22. Вбачай же благость і непощадіннє Боже: на тих, що відпали, непощадіннє; на тебе ж благость, коли пробувати меш у благости; коли ж нї, то й ти будеш відтятий.

23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23 Mutta nuokin, jos eivät jää epäuskoonsa, oksastetaan, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

23. Ja ne jälleen istutetaan, ellei he epäuskossansa pysy; sillä Jumala on voimallinen heitä jälleen istuttamaan.

23. Ja ne jällens istutetan ellei he heidän epäuscosans pysy: sillä kyllä Jumala woi heidän jällens istutta.

23. Ja ne iellens istutetaan/ ellei he ole heiden epeuskosansa/ Sille ette kylle Jumala woipi heite iellens istutta. (Ja ne jällens istutetaan/ ellei he ole heidän epäuskossansa/ Sillä että kyllä Jumalan woipi heitä jällens istuttaa.)

23. καὶ ἐκεῖνοι δέ, ἐὰν μὴ ἐπιμένωσι τῇ ἀπιστίᾳ, ἐγκεντρισθήσονται· δυνατὸς γὰρ ὁ Θεός ἐστι πάλιν ἐγκεντρίσαι αὐτούς.

23. και εκεινοι δε εαν μη επιμεινωσιν τη απιστια εγκεντρισθησονται δυνατος γαρ εστιν ο θεος παλιν εγκεντρισαι αυτους 23. kai ekeinoi de ean me epimeinosin te apistia egkentristhesontai dυnatos gar estin o theos palin egkentrisai aυtoυs

23 And also those will be grafted in, if they do not remain in their unbelief; for* God is able to graft them in again.

23. And they also, if they abide not still in unbelief, shall be graffed in: for God is able to graff them in again.

23. Men ogsaa hine skulle indpodes, dersom de ikke blive ved i Vantroen; thi Gud er mægtig til atter at indpode dem.

23. Och de inympas igen, om de icke blifva i otrone; ty Gud är mägtig åter inympa dem.

23. Ja neid, kui nemmad ei jä uskmatta süddame sisse, peab pu sisse pokitama; sest Jum̃al on wäggew neid jälle sisse pokima.

23. Bet ir anie, jei nepasiliks netikėjime, bus priskiepyti, nes Dievas turi galią ir vėl juos priskiepyti.

23. Und jene, so nicht bleiben in dem Unglauben, werden eingepfropft werden; Gott kann sie wohl wieder einpfropfen.

23. Et quant à eux, s'ils ne persévèrent pas dans l'incrédulité, ils seront entés; car Dieu a le pouvoir de les enter de nouveau.

23. Y aun ellos, si no permanecieren en incredulidad, serán injeridos; que poderoso es Dios para volverlos a injerir.

23 Maar ook zij, indien zij in het ongeloof niet blijven, zullen ingeent worden; want God is machtig om dezelve weder in te enten.

23. Aleć i oni, jeźli nie będą trwali w niedowiarstwie, wszczepieni zaś będą, gdyż mocny jest Bóg one zasię wszczepić.

23. Sőt azok is, ha meg nem maradnak a hitetlenségben, beoltatnak; mert az Isten ismét beolthatja őket. [12†]

23 Но и те, если не пребудут в неверии, привьются, потому что Бог силен опять привить их.

23. І вони ж, як не зостануть ся в невірстві, прищеплять ся; здолїє бо Бог знов прищепити їх.

24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!

24 Sillä jos sinä olet hakattu pois luontonsa puolesta villistä öljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä, jotka ovat luonnollisia oksia, oksastetaan omaan öljypuuhunsa!

24. Sillä jos sinä olet luonnollisesta metsä-öljypuusta karsittu, ja olet vastoin luontoa hyvään öljypuuhun istutettu, kuinka paljon enemmin ne, jotka luonnolliset ovat, omaan öljypuuhunsa istutetaan?

24. Sillä jos sinä olet luonnolisesta medzäöljypuusta carsittu ja olet wastoin luondo hywään öljypuuhun istutettu: cuinga paljo enämmin ne jotca luonnoliset owat heidän omaan öljypuuhuns istutetan?

24. Sille ette ios sine olet ydheste loonolisesta Metze Olipwsta poiskarssittu/ Ja olet ylitze loonnon sihen hyuen Olio puhun istutettu. Quinga palio enämin ne/ iotca loonoliset ouat/ heiden omahan Oliopwhunsa istutetaan? (Sillä että jos sinä olet yhdestä luonnollisesta metsä öljypuusta pois karsittu/ Ja olet ylitse luonnon siihen hywää öljypuuhun istutettu. Kuinka paljon enemmin ne/ jotka luonnolliset owat/ heidän omahan öljypuuhunsa istutetaan?)

24. εἰ γὰρ σὺ ἐκ τῆς κατὰ φύσιν ἐξεκόπης ἀγριελαίου καὶ παρὰ φύσιν ἐνεκεντρίσθης εἰς καλλιέλαιον, πόσῳ μᾶλλον οὗτοι οἱ κατὰ φύσιν ἐγκεντρισθήσονται τῇ ἰδίᾳ ἐλαίᾳ;

24. ει γαρ συ εκ της κατα φυσιν εξεκοπης αγριελαιου και παρα φυσιν ενεκεντρισθης εις καλλιελαιον ποσω μαλλον ουτοι οι κατα φυσιν εγκεντρισθησονται τη ιδια ελαια 24. ei gar sυ ek tes kata fυsin eksekopes agrielaioυ kai para fυsin enekentristhes eis kallielaion poso mallon oυtoi oi kata fυsin egkentristhesontai te idia elaia

24 For* if you were cut off from what is according to nature a wild olive tree and were grafted contrary to nature into a good olive tree; how-much more these, the ones according to nature, will be grafted into their own olive tree?

24. For if thou wert cut out of the olive tree which is wild by nature, and wert graffed contrary to nature into a good olive tree: how much more shall these, which be the natural branches, be graffed into their own olive tree?

24. Thi dersom du er afhuggen af det Olietræ, som er vildt af Naturen, og imod Naturen er indpodet i et godt Olietræ, hvor meget mere skulle disse, som ere af Naturen Olietræets Grene, indpodes i deres eget Træ?

24. Ty äst du af ett naturligit vildoljoträ afhuggen, och förutan naturen inympad uti ett sannskyldigt oljoträ; huru mycket mer måga de, som naturlige qvistar äro, inympas uti sitt eget oljoträ?

24. Sest kui sinna ühhest lodud mets-öllipuust olled ärraleikatud, ja wasto lodud wisi hea öllipu sisse pokitud, kui paljo ennam peab neid, kes lodud hea öllipu oksad on, omma ennese öllipu sisse pokitama.

24. Tad jeigu buvai iškirstas iš prigimtojo laukinio alyvmedžio ir prieš prigimtį įskiepytas tauriajame alyvmedyje, tai juo labiau jie­ tikrosios šakos­bus priskiepyti savajame alyvmedyje.

24. Denn so du aus dem Ölbaum, der von Natur aus wild war, bist abgehauen und wider die Natur in den guten Ölbaum gepropft, wie viel mehr werden die natürlichen eingepropft in ihren eigenen Ölbaum.

24. En effet, si tu as été coupé de l'olivier sauvage de sa nature, et si contre l'ordre de la nature, tu as été enté sur un olivier franc; combien plus ceux-ci qui sont les rameaux naturels seront-ils entés sur leur propre olivier?

24. Porque si tú fuiste cortado del natural acebuche, y contra natura fuiste injerido en la buena oliva, ¿cuánto más estos, que son los ramos naturales, serán injeridos en su oliva?

24 Want indien gij afgehouwen zijt uit den olijfboom, die van nature wild was, en tegen nature in den goeden olijfboom ingeent; hoeveel te meer zullen deze, die natuurlijke takken zijn, in hun eigen olijfboom geent worden?

24. Albowiem jeźliś ty jest wycięty z oliwy, z przyrodzenia płonnej, a przeciwko przyrodzeniu jesteś wszczepiony w dobrą oliwę, jakoż daleko więcej, którzy są według przyrodzenia, wszczepieni będą w swoję własną oliwę!

24. Mert ha te a természet szerint való vadolajfából kivágattál, és természet ellenére beoltattál a szelid olajfába: mennyivel inkább beoltatnak ezek a természet szerint valók az ő saját olajfájokba. [13†]

24 Ибо если ты отсечен от дикой по природе маслины и не по природе привился к хорошей маслине, то тем более сии природные привьются к своей маслине.

24. Коли бо ти відтятий від оливини, дикої по природї, і проти природи прищеплений до доброї оливини, то як більш сї, що по природї прищеплять ся до своєї оливини.

25 Sillä minä en tahdo, veljet — ettette olisi oman viisautenne varassa — pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus — hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,

25 En näet halua, veljet — jottette olisi itsessänne viisaita — teidän olevan tietämättömiä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle.

25. Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi,) että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys tulis.

25. SIllä en minä tahdo salata teildä rackat weljet tätä salaisutta ettet te olis ylpiät että paatumus on puolittain Israelille tullut sijhenasti cuin pacanain täyttämys tulis:

25. Sille em mine tadho teilde (rackat Weliet) peitte täte Salasutta/ senpäle ettei te olisi teisenne coriamieliset/ Senwoxi ette Sokius ombi polittain Israelin cochtan tullut/ Sihenasti ette se Pacanaiden teuttemys siselletulis/ (Sillä en minä tahdo teiltä (rakkaat weljet) peittää tätä salaisuutta/ sen päälle ettei te olisi toisenne koriamieliset/ Senwuoksi että sokeus ompi puolittain Israelin kohtaan tullut/ Siihen asti että se pakanaiden täyttämys sisälle tulisi/)

25. Οὐ γὰρ θέλω ὑμᾶς ἀγνοεῖν, ἀδελφοί, τὸ μυστήριον τοῦτο, ἵνα μὴ ἦτε παρ’ ἑαυτοῖς φρόνιμοι, ὅτι πώρωσις ἀπὸ μέρους τῷ Ἰσραὴλ γέγονεν ἄχρις οὗ τὸ πλήρωμα τῶν ἐθνῶν εἰσέλθῃ,

25. ου γαρ θελω υμας αγνοειν αδελφοι το μυστηριον τουτο ινα μη ητε παρ εαυτοις φρονιμοι οτι πωρωσις απο μερους τω ισραηλ γεγονεν αχρις ου το πληρωμα των εθνων εισελθη 25. oυ gar thelo υmas agnoein adelfoi to mυsterion toυto ina me ete par eaυtois fronimoi oti porosis apo meroυs to israel gegonen achris oυ to pleroma ton ethnon eiselthe

25 For* brethren, I do not wish you° to be ignorant of this mystery (that* you° may not be (too) prudent with yourselves), that a hardening has happened partially to Israel, till the fullness of the Gentiles should enter;

25. For I would not, brethren, that ye should be ignorant of this mystery, lest ye should be wise in your own conceits; that blindness in part is happened to Israel, until the fulness of the Gentiles be come in.

25. Thi jeg vil ikke, Brødre! at I skulle være uvidende om denne Hemmlighed, (paa det I ikke skulle mene Eder kloge), at forhærdelse er kommen over en Deel af Israel, indtil hedningernes Fylde er indgaaet;

25. Käre bröder, jag vill icke fördölja eder denna hemlighet, på det I icke skolen högmodas vid eder sjelfva, att blindheten är Israel endels vederfaren, tilldess Hedningarnas fullhet inkommen är;

25. Sest minna ei tahha mitte, wennad, et teil sesinnane sallaja assi peab teädmatta ollema (et teie ei pea enneste melest moistlikkud ollema) et muist Israeli rahwa seast on kowwaks läinud, kunni pagganatte arro saab täis sanud.

25. Aš nenoriu, broliai, palikti jus nežinioje dėl šios paslapties,­kad jūs per aukštai apie save nemanytumėte: dalis Izraelio užkietėjo, kol įeis pagonių visuma,

25. Ich will euch nicht verhalten, liebe Brüder, dieses Geheimnis (auf daß ihr nicht stolz seid): Blindheit ist Israel zum Teil widerfahren, so lange, bis die Fülle der Heiden eingegangen sei{~}

25. Car je ne veux pas, frères, que vous ignoriez ce mystère, afin que vous ne soyez pas sages à vos propres yeux; c'est qu'une partie d'Israël est tombée dans l'endurcissement, jusqu'à ce que toute la multitude des Gentils soit entrée dans l'Église.

25. Porque no quiero, hermanos, que ignoréis este misterio, para que no seais acerca de vosotros mismos arrogantes; y es, que el endurecimiento en parte ha acontecido a Israel, hasta tanto que entrase la plenitud de los Gentiles.

25 Want ik wil niet, broeders, dat u deze verborgenheid onbekend zij (opdat gij niet wijs zijt, bij uzelven), dat de verharding voor een deel over Israel gekomen is, totdat de volheid der heidenen zal ingegaan zijn.

25. Bo nie chcę, abyście nie mieli wiedzieć, bracia! tej tajemnicy, (żebyście nie byli sami u siebie mądrymi), iż zatwardzenie z części przyszło na Izraela, póki by nie weszła zupełność pogan.

25. Mert nem akarom, hogy ne tudjátok atyámfiai ezt a titkot, hogy magatokat el ne higyjétek, hogy a megkeményedés Izráelre nézve csak [14†] részben [15†] történt, a meddig a pogányok teljessége bemegyen.

25 Ибо не хочу оставить вас, братия, в неведении о тайне сей, – чтобы вы не мечтали о себе, – что ожесточение произошло в Израиле отчасти, до времени , пока войдет полное число язычников;

25. Не хочу бо, щоб ви не відали тайни сієї, брати (щоб не були самі в собі мудрими), що ослїпленнє від части Ізраїлеві стало ся, доки сповненнє поган увійде.

26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26 Niin koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: "Pelastaja tulee Siionista, (ja) Hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.

26. Ja niin kaikki Israel pitää autuaaksi tuleman, niinkuin kirjoitettu on: se tulee Zionista, joka päästää ja jumalattoman menon Jakobista kääntää pois.

26. Ja nijn caicki Israel autuaxi tule. Nijncuin kirjoitettu on: se tule Zionista joca päästä ja jumalattoman menon Jacobista poiskäändä.

26. ia nin caiki Israel wapaaxi tulepi. Nin quin kirioitettu on/ Se tulepi Zionista/ ioca pästepi/ ia poiskiende sen Jumalattoman menon Jacobista. (ja niin kaikki Israel wapaaksi tuleepi. Niin kuin kirjoitettu on/ Se tuleepi Zionista/ joka päästääpi/ ja pois kääntää sen jumalattoman menon Jakobista.)

26. καὶ οὕτω πᾶς Ἰσραὴλ σωθήσεται, καθὼς γέγραπται· ἥξει ἐκ Σιὼν ὁ ῥυόμενος καὶ ἀποστρέψει ἀσεβείας ἀπὸ Ἰακώβ·

26. και ουτως πας ισραηλ σωθησεται καθως γεγραπται ηξει εκ σιων ο ρυομενος και αποστρεψει ασεβειας απο ιακωβ 26. kai oυtos pas israel sothesetai kathos gegraptai eksei ek sion o rυomenos kai apostrepsei aseβeias apo iakoβ

26 and thus all (spiritual) Israel will be saved, just-as it has been written, ‘There will come out of Zion, he who rescues and he will turn away ungodliness from Jacob.

26. And so all Israel shall be saved: as it is written, There shall come out of Sion the Deliverer, and shall turn away ungodliness from Jacob:

26. og saa skal det ganske Israel frelses, som skrevet er: fra Zion skal Befrieren komme og afvende Ugudelighed fra Jakob;

26. Och så varder hele Israel salig; såsom skrifvet är: Af Zion skall den komma som fria skall, och afvända ogudaktigheten af Jacob.

26. Ja nenda keik Israeli rahwas peab önsaks sama, otsego kirjotud on : Sionist peab Ärrapeästja tullema ja Jakobi suggust se jummalakartmatta ello ärrapöörma.

26. o tada bus išgelbėtas visas Izraelis, kaip parašyta: ‘‘Iš Siono ateis Gelbėtojas ir nukreips bedievystes nuo Jokūbo.

26. und also das ganze Israel selig werde, wie geschrieben steht: "Es wird kommen aus Zion, der da erlöse und abwende das gottlose Wesen von Jakob.

26. Et ainsi tout Israël sera sauvé, comme il est écrit: Le libérateur viendra de Sion, et il éloignera de Jacob toute impiété;

26. Y así todo Israel será salvo; como está escrito: Vendrá de Sión el Libertador, y apartará de Jacob la impiedad.

26 En alzo zal geheel Israel zalig worden; gelijk geschreven is: De Verlosser zal uit Sion komen en zal de goddeloosheden afwenden van Jakob.

26. A tak wszystek Izrael będzie zbawiony, jako napisano: Przyjdzie z Syonu wybawiciel i odwróci niepobożności od Jakóba.

26. És így az egész Izráel megtartatik, a mint meg van írva: Eljő Sionból a Szabadító, és elfordítja Jákóbtól a gonoszságokat: [16†]

26 и так весь Израиль спасется, как написано: придет от Сиона Избавитель, и отвратит нечестие от Иакова.

26. І так увесь Ізраїль спасеть ся, яко ж писано: Прийде з Сіону Збавитель, і одверне безбожжє від Якова;

27 Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."

27 Ja tämä on liittoni heidän kanssaan, kun otan pois heidän syntinsä."

27. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä.

27. Ja tämä on minun Testamentin heidän cansans cosca minä poisotan heidän syndins.

27. Ja teme ombi minun Testame'tin heiden cansans/ coska mine poisotan heiden Synninse. (Ja tämä ompi minun testamentin heidän kanssansa/ koska minä pois otan heidän syntinsä.)

27. καὶ αὕτη αὐτοῖς ἡ παρ’ ἐμοῦ διαθήκη, ὅταν ἀφέλωμαι τὰς ἁμαρτίας αὐτῶν.

27. και αυτη αυτοις η παρ εμου διαθηκη οταν αφελωμαι τας αμαρτιας αυτων 27. kai aυte aυtois e par emoυ diatheke otan afelomai tas amartias aυton

27 And this (is) my covenant* with them, whenever I take away their sins.’ {Isa 59:20-21, 27:9}

27. For this is my covenant unto them, when I shall take away their sins.

27. og denne er min Pagt med dem, naar jeg har borttaget deres Synder.

27. Och detta är mitt Testament med dem, då jag borttager deras synder.

27. Ja sesinnane on se seädus, mis minnust neile on antud, kui ma nende pattud saan ärrawotnud.

27. Tokia bus jiems mano sandora, kai nuimsiu jų nuodėmes’‘.

27. Und dies ist mein Testament mit ihnen, wenn ich ihre Sünden werde wegnehmen."

27. Et ce sera mon alliance avec eux, lorsque j'effacerai leurs péchés.

27. Y éste es mi concierto con ellos, cuando quitare sus pecados.

27 En dit is hun een verbond van Mij, als Ik hun zonden zal wegnemen.

27. A toć będzie przymierze moje z nimi, gdy odejmę grzechy ich.

27. És ez nékik az én szövetségem, midőn eltörlöm az ő bűneiket. [17†]

27 И сей завет им от Меня, когда сниму с них грехи их.

27. і се їм од мене завіт, коли зниму гріхи їх.

28 Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.

28 Ilosanoman kannalta he tosin ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta rakastettuja isien vuoksi.

28. Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isäin tähden.

28. Evangeliumin puolesta minä tosin heitä teidän tähten wihollisna pidän: mutta walidzemisen puolesta minä heitä Isäin tähden racastan.

28. Euangeliumin polesta/ mine tosin heite pidhen wiholiszna teiden tedhen/ Mutta wloswalitzemisen polesta mine heite racastan Iseden tedhen. (Ewankeliumin puolesta/ minä tosin heitä pidän wihollisina teidän tähden/ Mutta uloswalitsemisen puolesta minä heitä rakastan isien tähden.)

28. κατὰ μὲν τὸ εὐαγγέλιον ἐχθροὶ δι’ ὑμᾶς, κατὰ δὲ τὴν ἐκλογὴν ἀγαπητοὶ διὰ τοὺς πατέρας·

28. κατα μεν το ευαγγελιον εχθροι δι υμας κατα δε την εκλογην αγαπητοι δια τους πατερας 28. kata men to eυaggelion echthroi di υmas kata de ten eklogen agapetoi dia toυs pateras

28 According to the good-news (they are) indeed enemies because of you°, but according to the choice, (they are) beloved because of the fathers.

28. As concerning the gospel, they are enemies for your sakes: but as touching the election, they are beloved for the fathers' sakes.

28. Efter Evangelium ere de vel Fjender for Eders Skyld; men efter Udvælgelsen ere de elskelige for Fædrenes Skyld;

28. Efter Evangelium håller jag dem för ovänner, för edra skull; men efter utkorelsen hafver jag dem kär, för fädernas skull.

28. Armo-öppetusse polest on nemmad kül waenlased teie pärrast; agga ärrawallitsemisse polest on nemmad armsad wannematte pärrast.

28. Žiūrint Evangelijos, jie yra Dievo priešai jūsų naudai; bet pagal išrinkimą jie numylėtiniai dėl savųjų tėvų.

28. Nach dem Evangelium sind sie zwar Feinde um euretwillen; aber nach der Wahl sind sie Geliebte um der Väter willen.

28. Il est vrai qu'ils sont ennemis par rapport à l'Évangile, à cause de vous; mais à l'égard de l'élection, ils sont aimés à cause de leurs pères,

28. Así que, en cuanto al evangelio, son enemigos por causa de vosotros; mas en cuanto a la elección, son muy amados por causa de los padres.

28 Zo zijn zij wel vijanden aangaande het Evangelie, om uwentwil, maar aangaande de verkiezing zijn zij beminden, om der vaderen wil;

28. A tak według Ewangielii nieprzyjaciółmi są dla was; lecz według wybrania są miłymi dla ojców.

28. Az evangyéliomra nézve ugyan ellenségek ti érettetek; de a választásra nézve szerelmetesek az atyákért.

28 В отношении к благовестию, они враги ради вас; а в отношении к избранию, возлюбленные Божии ради отцов.

28. По благовістю (вони) вороги задля вас; по вибранню ж полюблені задля отцїв.

29 Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29 Jumalan armolahjat ja kutsu ovat näet peruuttamattomat.

29. Sillä ei Jumala lahjojansa ja kutsumistansa kadu.

29. Sillä ei Jumala lahjojans ja cudzumistans cadu:

29. Sille ette Jumalan Lahia ia cutzutus ouat sencaltaiset/ ettei he' heite catua taidha. (Sillä että Jumalan lahja ja kutsutus owat senkaltaiset/ ettei hän heitä katua taida.)

29. ἀμεταμέλητα γὰρ τὰ χαρίσματα καὶ ἡ κλῆσις τοῦ Θεοῦ.

29. αμεταμελητα γαρ τα χαρισματα και η κλησις του θεου 29. ametameleta gar ta charismata kai e klesis toυ theoυ

29 For* the gifts* and the calling {Or: invitation; and in all other instances in the MLV} of God (are) unregretted.

29. For the gifts and calling of God are without repentance.

29. thi Naadegaverne og sit kald fortryder Gud ikke.

29. Ty Guds gåfvor och kallelse äro sådana, att han kan dem icke ångra.

29. Sest Jummal ei kahhetse mitte omma armo-andi egga kutsmist.

29. Juk Dievo dovanos ir pašaukimas­neatšaukiami.

29. Gottes Gaben und Berufung können ihn nicht gereuen.

29. Car les dons et la vocation de Dieu sont irrévocables.

29. Porque sin arrepentimiento son las mercedes y la vocación de Dios.

29 Want de genadegiften en de roeping Gods zijn onberouwelijk.

29. Albowiem darów swoich i wezwania Bóg nie żałuje.

29. Mert megbánhatatlanok az Istennek ajándékai és az ő elhívása. [18†]

29 Ибо дары и призвание Божие непреложны.

29. Бо в даруваннях і покликанню Бог не каєть ся.

30 Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta,

30 Sillä niin kuin tekin* ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet armon näitten tottelemattomuuden vuoksi,

30. Sillä niinkuin ette tekään muinen Jumalan päälle uskoneet, mutta olette nyt laupiuden heidän epäuskonsa kautta saaneet;

30. Sillä et tekän muinnen Jumalan päälle usconet waan nyt te oletta laupiuden heidän epäuscons cautta saanet.

30. Sille samalmoto quin ei te mös muinen vskoneet Jumala' päle/ Mutta nyt te oletta saneet Laupiudhen/ heiden Epeuskonsa cautta. (Sillä samalla muotoa kuin ei te myös muinen uskoneet Jumalan päälle/ Mutta nyt te olette saaneet laupeuden/ heidän epäuskonsa kautta.)

30. ὥσπερ γὰρ ὑμεῖς ποτε ἠπειθήσατε τῷ Θεῷ, νῦν δὲ ἠλεήθητε τῇ τούτων ἀπειθείᾳ,

30. ωσπερ γαρ και υμεις ποτε ηπειθησατε τω θεω νυν δε ηλεηθητε τη τουτων απειθεια 30. osper gar kai υmeis pote epeithesate to theo nυn de eleethete te toυton apeitheia

30 For* just-as you° were also previously disobedient to God, but now you° were shown-mercy by their disobedience,

30. For as ye in times past have not believed God, yet have now obtained mercy through their unbelief:

30. Og ligesom I tilforn vare ulydige mod Gud, men have nu faaet Barmhjertighed ved deres Vantro,

30. Ty såsom ock I fordom icke trodden på Gud, och hafven dock nu öfver deras otro fått barmhertighet;

30. Sest otsego teiege ennemuiste ep olle Jummala sanna kuulnud; agga nüüd nende sannakuulmatta süddame läbbi ollete armo sanud:

30. Kaip jūs kadaise netikėjote Dievu, o dabar per jų netikėjimą patyrėte gailestingumą,

30. Denn gleicherweise wie auch ihr weiland nicht habt geglaubt an Gott, nun aber Barmherzigkeit überkommen habt durch ihren Unglauben,

30. Et comme vous avez été autrefois rebelles à Dieu, et que maintenant vous avez obtenu miséricorde par leur rébellion;

30. Porque como también vosotros en algún tiempo no creistéis a Dios, mas ahora habéis alcanzado misericordia por ocasión de la incredulidad de ellos;

30 Want gelijkerwijs ook gijlieden eertijds Gode ongehoorzaam geweest zijt, maar nu barmhartigheid verkregen hebt door dezer ongehoorzaamheid;

30. Bo jako i wy niekiedy nie wierzyliście Bogu, ale teraz dostąpiliście miłosierdzia dla ich niedowiarstwa,

30. Mert miképen ti egykor engedetlenkedtetek az Istennek, most pedig irgalmasságot nyertetek az ő engedetlenségök miatt:

30 Как и вы некогда были непослушны Богу, а ныне помилованы, по непослушанию их,

30. Бо, як і ви колись противились Богові, тепер же помилувані через непокору сих,

31 samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden.

31 niin nämäkin ovat nyt olleet tottelemattomia, jotta myös he teille* tulleen armon vuoksi [nyt] saisivat armon.

31. Niin ei he ole myös nyt uskoneet sitä laupiutta, joka teille on tapahtunut, että heillekin laupius tapahtuis.

31. Nijn ei he ole tahtonet sitä laupiutta usco cuin teille on tapahtunut että heillengin laupius tapahduis:

31. Nin eiuet he nyt ole tachtoneet sen Laupiudhen päle vskalda ioca teiden cochtan ombi tullut/ Ette heillengi mös machtais Laupius cochtan tulla. (Niin eiwät he nyt ole tahtoneet sen laupeuden päälle uskaltaa joka teidän kohtaan ompi tullut/ Että heillekin myös mahtaisi laupeus kohtaan tulla.)

31. οὕτω καὶ οὗτοι νῦν ἠπείθησαν, τῷ ὑμετέρῳ ἐλέει ἵνα καὶ αὐτοὶ ἐλεηθῶσι·

31. ουτως και ουτοι νυν ηπειθησαν τω υμετερω ελεει ινα και αυτοι ελεηθωσιν 31. oυtos kai oυtoi nυn epeithesan to υmetero eleei ina kai aυtoi eleethosin

31 so now these also were disobedient in your° mercy, in order that they might also be shown-mercy.

31. Even so have these also now not believed, that through your mercy they also may obtain mercy.

31. saaledes ere og disse nu blevne ulydige ved den barmhjertithed som Eder er vederfaren, at ogsaa de maatte faae Barmhjertighed.

31. Så hafva ock nu de icke velat tro på den barmhertighet, som eder vederfaren är, att dem måtte ock barmhertighet vederfaras.

31. Nenda ep olle nüüd ka needsinnatsed sanna kuulnud, et ka nemmad piddid armo sama, se armo läbbi, mis teile on sündinud.

31. taip ir jie dabar netiki, kad dėl jums suteikto pasigailėjimo ir jie susilauktų gailestingumo.

31. also haben auch jene jetzt nicht wollen glauben an die Barmherzigkeit, die euch widerfahren ist, auf daß sie auch Barmherzigkeit überkommen.

31. De même, ils ont été maintenant rebelles, afin que par la miséricorde qui vous a été faite, ils obtiennent aussi miséricorde.

31. Así también estos ahora no han creido, para que en vuestra misericordia, ellos también alcancen misericordia.

31 Alzo zijn ook dezen nu ongehoorzaam geweest, opdat ook zij door uw barmhartigheid zouden barmhartigheid verkrijgen.

31. Tak i oni teraz stali się nieposłusznymi, aby dla miłosierdzia wam okazanego i oni miłosierdzia dostąpili.

31. Azonképen ők is most engedetlenkedtek, hogy a ti irgalmasságba jutásotok folytán ők is irgalmasságot nyerjenek;

31 так и они теперь непослушны для помилования вас, чтобы и сами они были помилованы.

31. так і сї тепер противились, щоб через ваше помилуваннє і їх помилувано.

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.

32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, jotta Hän kaikkia armahtaisi.

32. Sillä Jumala on kaikki epäuskon alle sulkenut, että hän kaikkia armahtais.

32. Sillä Jumala on caicki epäuscon ala sulkenut että hän caickia armahdais.

32. Sille ette Jumala ombi caiki * sulkenut Epeuskon ala. Se' päle ette henen pideis armachtaman caikein päle. (Sillä että Jumala ompi kaikki sulkenut epäuskon alle. Sen päälle että hänen pitäisi armahtaman kaikkein päälle.)

32. συνέκλεισε γὰρ ὁ Θεὸς τοὺς πάντας εἰς ἀπείθειαν, ἵνα τοὺς πάντας ἐλεήσῃ.

32. συνεκλεισεν γαρ ο θεος τους παντας εις απειθειαν ινα τους παντας ελεηση 32. sυnekleisen gar o theos toυs pantas eis apeitheian ina toυs pantas eleese

32 For* God locked up all together in disobedience, in order that he might show-mercy upon all.

32. For God hath concluded them all in unbelief, that he might have mercy upon all.

32. Thi Gud har indesluttet Alle under Ulydighed, at han kunde forbarme sig over Alle.

32. Ty Gud hafver allt beslutit under otro, på det han skall förbarma sig öfver alla.

32. Sest Jummal on keik innimessed sannakuulmatta ello alla kinnipannud, et ta keikide peäle piddi armo heitma.

32. Dievas juos visus uždarė netikėjime, kad visų pasigailėtų.

32. Denn Gott hat alle beschlossen unter den Unglauben, auf daß er sich aller erbarme.

32. Car Dieu a renfermé tous les hommes dans la rébellion, pour faire miséricorde à tous.

32. Porque Dios encerró a todos en incredulidad, para tener misericordia de todos.

32 Want God heeft hen allen onder de ongehoorzaamheid besloten, opdat Hij hun allen zou barmhartig zijn.

32. Albowiem zamknął je Bóg wszystkie w niedowiarstwo, aby się nad wszystkimi zmiłował.

32. Mert az Isten mindeneket engedetlenség alá rekesztett, hogy mindeneken könyörüljön. [19†]

32 Ибо всех заключил Бог в непослушание, чтобы всехпомиловать.

32. Зачинив бо Бог усїх у непокору, щоб усїх помилувати.

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33 Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä!

33. Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!

33. O sitä Jumalan rickauden wijsauden ja tunnon sywyttä: cuinga tutkimattomat owat hänen duomions ja käsittämättömät hänen tiens.

33. O site Rickaudhen sywuytte/ seke Jumalan wijsaudhes ette henen tundemisesa/ Quinga sangen tutkimattomat henen Domionsa ouat/ ia kysymettomat henen Tiense. (Oi sitä rikkauden sywyyttä/ sekä Jumalan wiisaudessa että hänen tuntemisessa/ Kuinka sangen tutkimattomat hänen tuomionsa owat/ ja kysymättömät hänen tiensä.)

33. Ὢ βάθος πλούτου καὶ σοφίας καὶ γνώσεως Θεοῦ! ὡς ἀνεξερεύνητα τὰ κρίματα αὐτοῦ καὶ ἀνεξιχνίαστοι αἱ ὁδοὶ αὐτοῦ!

33. ω βαθος πλουτου και σοφιας και γνωσεως θεου ως ανεξερευνητα τα κριματα αυτου και ανεξιχνιαστοι αι οδοι αυτου 33. o βathos ploυtoυ kai sofias kai gnoseos theoυ os aneksereυneta ta krimata aυtoυ kai aneksichniastoi ai odoi aυtoυ

33 O the depth of the riches, and of the wisdom and the knowledge of God! How unsearchable (are) his judgments and untraceable his ways!

33. O the depth of the riches both of the wisdom and knowledge of God! how unsearchable are his judgments, and his ways past finding out!

33. O Rigdoms Dyb, baade paa Guds Viisdom og Kundksab! hvor uransagelige ere hans Domme, og hans Veie usporlige!

33. O! hvilken djuphet af den rikedom, som är både i Guds visdom och kunskap; huru obegripelige äro hans domar, och oransakelige hans vägar.

33. Oh sedda Jummala rikkusse ja tarkusse ja tundmisse süggawust! kuis ärraarwamatta on temma kohtomoistmissed, ja ärramoistmatta temma wisid!

33. O Dievo turtų, išminties ir pažinimo gelme! Kokie neištiriami Jo teismai ir nesusekami Jo keliai!

33. O welch eine Tiefe des Reichtums, beides, der Weisheit und Erkenntnis Gottes! Wie gar unbegreiflich sind sein Gerichte und unerforschlich seine Wege!

33. O profondeur de la richesse, et de la sagesse, et de la connaissance de Dieu! Que ses jugements sont impénétrables, et que ses voies sont incompréhensibles!

33. ¡Oh profundidad de las riquezas de la sabiduría, y de la ciencia de Dios! ¡Cuán incomprensibles son sus juicios, e investigables sus caminos!

33 O diepte des rijkdoms, beide der wijsheid en der kennis Gods, hoe ondoorzoekelijk zijn Zijn oordelen, en onnaspeurlijk Zijn wegen!

33. O głębokości bogactwa i mądrości, i znajomości Bożej! Jako są niewybadane sądy jego i niedoścignione drogi jego!

33. Óh Isten gazdagságának, bölcseségének és tudományának mélysége! Mely igen kikutathatatlanok az ő ítéletei s kinyomozhatatlanok az ő útai!

33 О, бездна богатства и премудрости и ведения Божия! Как непостижимы судьбы Его и неисследимы пути Его!

33. О, глибино багацтва і премудрости і розуму Божого! як не довідомі присуди Його і не дослїджені дороги Його!

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?

34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut Hänen neuvonantajansa?

34. Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?

34. Cuca on HERran mielen tiennyt? Eli cuca on hänen neuwonandajans ollut?

34. Sille cuca ombi HERRAN mielen tundenut? Eli cuca on henen Neuuonandaijansa ollut? (Sillä kuka ompi HERRAN mielen tuntenut? Eli kuka on hänen neuwonantajansa ollut?)

34. τίς γὰρ ἔγνω νοῦν Κυρίου; ἢ τίς σύμβουλος αὐτοῦ ἐγένετο;

34. τις γαρ εγνω νουν κυριου η τις συμβουλος αυτου εγενετο 34. tis gar egno noυn kυrioυ e tis sυmβoυlos aυtoυ egeneto

34 For* who knew the mind of the Lord? Or who (has) become his counselor? {Isa 40:13}

34. For who hath known the mind of the Lord? or who hath been his counsellor?

34. Thi hvo har kjendt Herrens Sind? eller hvo var hans Raadgiver!

34. Ty ho hafver känt Herrans sinne? Eller ho hafver varit hans rådgifvare?

34. Sest kes on Issanda mele tunnud? ehk kes on temma nouandja olnud?

34. ‘‘Ir kas gi pažino Viešpaties mintį? Ir kas buvo Jo patarėju?’‘

34. Denn wer hat des HERRN Sinn erkannt, oder wer ist sein Ratgeber gewesen?

34. Car qui a connu la pensée du Seigneur, ou, qui a été son conseiller?

34. Porque ¿quién entendió la mente del Señor? ¿o quién fué su consejero?

34 Want wie heeft den zin des Heeren gekend? Of wie is Zijn raadsman geweest?

34. Bo któż poznał umysł Paóski? albo kto był rajcą jego?

34. Mert kicsoda ismerte meg az Úr értelmét? vagy kicsoda volt néki tanácsosa? [20†]

34 Ибо кто познал ум Господень? Или кто был советником Ему?

34. Хто бо зрозумів ум Господень? або хто порадником Йому був?

35 Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?

35 Tai kuka on ensin antanut Hänelle, ja se olisi tälle korvattava?

35. Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.

35. Eli cuca on hänelle jotakin ennen andanut jota hänelle pidäis jällens maxettaman? Sillä hänestä ja hänen cauttans ja hänesä owat caicki: jolle olcon cunnia ijancaickisest Amen.

35. Eli cuca ombi henelle iotaki ennen andanut/ iota henelle piteis iellens maxettaman? Sille ette heneste/ ia henen cauttansa/ ia henesse ouat caiki cappalet/ henelle olcoon Cunnia ijancaikisudhesa. Amen. (Eli kuka ompi hänelle jotakin ennen antanut/ jota hänelle pitäisi jälleens maksettaman? Sillä että hänestä/ ja hänen kauttansa/ ja hänessä owat kaikki kappaleet/ hänelle olkoon kunnia iankaikkisuudessa. Amen.)

35. ἢ τίς προέδωκεν αὐτῷ, καὶ ἀνταποδοθήσεται αὐτῷ;

35. η τις προεδωκεν αυτω και ανταποδοθησεται αυτω 35. e tis proedoken aυto kai antapodothesetai aυto

35 Or who first-gave to him and it will be repaid to him (again?)

35. Or who hath first given to him, and it shall be recompensed unto him again?

35. eller hvo gav ham først, at det igen skulde betales ham?

35. Eller ho hafver gifvit honom något tillförene, det honom skall betaladt varda?

35. Ehk kes on temmale middagi enne annud, et sedda peaks temmale jälle tassutama?

35. ‘‘Arba kas Jam yra davęs pirmas, kad jam būtų atmokėta?’‘

35. Oder wer hat ihm etwas zuvor gegeben, daß ihm werde wiedervergolten?

35. Ou, qui lui a donné le premier, et en sera payé de retour?

35. ¿O quién le dió a él primero, para que le sea pagado?

35 Of wie heeft Hem eerst gegeven, en het zal hem wedervergolden worden?

35. Albo kto mu co pierwej dał, a będzie mu zasię oddano?

35. Avagy kicsoda adott előbb néki, hogy annak visszafizesse azt? [21†]

35 Или кто дал Ему наперед, чтобы Он должен был воздать?

35. або хто наперед дав Йому, щоб Він віддав йому?

36 Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.

36 Sillä kaikki on alkuisin Hänestä ja Hänen vaikutuksestaan ja Hänen tähtensä. Hänelle kunnia ikuisesti*! Aamen.

36. Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja hänessä ovat kaikki: hänelle olkoon kunnia ijankaikkisesti, amen!

36. ὅτι ἐξ αὐτοῦ καὶ δι’ αὐτοῦ καὶ εἰς αὐτὸν τὰ πάντα. αὐτῷ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

36. οτι εξ αυτου και δι αυτου και εις αυτον τα παντα αυτω η δοξα εις τους αιωνας αμην 36. oti eks aυtoυ kai di aυtoυ kai eis aυton ta panta aυto e doksa eis toυs aionas amen

36 (It is) because all things (are) from him and through him and to him. The glory is for him, forever. Amen.

36. For of him, and through him, and to him, are all things: to whom be glory for ever. Amen.

36. thi af ham og ved ham og til ham ere alle Ting; ham være Ære i Evighed! Amen.

36. Ty af honom, och igenom honom, och i honom äro all ting; honom vare ära i evighet. Amen.

36. Sest temma seest, ja temma läbbi, ja temma sisse on keik asjad; temmale olgo au iggaweste, Amen.)

36. Iš Jo, per Jį ir Jam yra visa. Jam šlovė per amžius! Amen.

36. Denn von ihm und durch ihn und zu ihm sind alle Dinge. Ihm sei Ehre in Ewigkeit! Amen.

36. Car toutes choses sont de lui, et par lui, et pour lui: A lui soit la gloire dans tous les siècles! Amen!

36. Porque de él, y por él, y en él son todas las cosas. A él sea gloria por los siglos. Amén.

36 Want uit Hem, en door Hem, en tot Hem zijn alle dingen. Hem zij de heerlijkheid in der eeuwigheid. Amen.

36. Albowiem z niego i przez niego i w nim są wszystkie rzeczy; jemu niech będzie chwała na wieki. Amen.

36. Mert ő tőle, ő általa és ő reá nézve vannak mindenek. Övé a dicsőség mindörökké. Ámen.

36 Ибо все из Него, Им и к Нему. Емуслава во веки, аминь.

36. Бо з Него, і Ним, і в Него все. Єму слава на віки. Амінь.