10 luku

Juutalaiset kyllä kiivailivat Jumalan puolesta, mutta eivät alistuneet Jumalan vanhurskauden alle 1 – 3 Tämä saavutetaan ainoastaan uskomalla Kristukseen, joka on lain loppu ja sanassaan aina on meitä lähellä 4 – 13 Usko tulee evankeliumin saarnasta, mutta juutalaiset eivät olleet evankeliumille kuuliaisia, vaan hylkäsivät heille tarjotun armon, niin kuin heistä oli ennustettukin 14 – 21.

1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän (Israelin puolesta) edestänsä, että he pelastuisivat.

1 Veljet, toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa *Israelin puolesta,* että he pelastuisivat.

1. Veljet, minun sydämeni halu ja rukous on Jumalan tykö Israelin edestä, että he autuaaksi tulisivat.

1. WEljet minun sydämeni halu ja rucous on Jumalan tygö Israelin edestä että he autuaxi tulisit:

1. RAckat Weliet/ minun Sydhemeni halu/ ia rucous ombi Jumalan tyge Israelin edeste/ ette he tulisit autuaxi. (Rakkaat weljet/ minun sydämeni halu/ ja rukous ompi Jumalan tykö Israelin edestä/ että he tulisit autuaaksi.)

1. Ἀδελφοί, ἡ μὲν εὐδοκία τῆς ἐμῆς καρδίας καὶ ἡ δέησις ἡ πρὸς τὸν Θεὸν ὑπὲρ τοῦ Ἰσραήλ ἐστιν εἰς σωτηρίαν·

1. αδελφοι η μεν ευδοκια της εμης καρδιας και η δεησις η προς τον θεον υπερ του ισραηλ εστιν εις σωτηριαν 1. adelfoi e men eυdokia tes emes kardias kai e deesis e pros ton theon υper toυ israel estin eis soterian

1 Brethren, indeed the delight of my heart and (my) supplication to God on behalf of Israel, is *for (their) salvation.

1. Brethren, my heart's desire and prayer to God for Israel is, that they might be saved.

1. Brødre mit Hjertes Ønske og Begjering til Gud for Israel om deres Frelse.

1. Bröder, mins hjertas begär och bön till Gud är för Israel, att de måtte varda salige;

1. Wennad, minno süddame hea meel ja palwe, mis ma teen Jummala pole Israeli rahwa eest, on se, et nem̃ad önsaks saaksid.

1. Broliai, mano širdies troškimas ir malda Dievui yra už Izraelį,­kad jie išsigelbėtų.

1. Liebe Brüder, meines Herzens Wunsch ist, und ich flehe auch zu Gott für Israel, daß sie selig werden.

1. Frères, le souhait de mon cœur, et ma prière à Dieu pour les Israélites, c'est qu'ils soient sauvés.

1. HERMANOS, el deseo vehe- mente de mi corazón, y mi oración a Dios por Israel, es para su salvación.

1 Broeders, de toegenegenheid mijns harten, en het gebed, dat ik tot God voor Israel doe, is tot hun zaligheid.

1. Bracia! przychylna wola serca mego i modlitwa, którą czynię do Boga za Izraelem, jestci ku zbawieniu.

1. Atyámfiai, szívem szerint kívánom és Istentől könyörgöm az Izráel idvességét.

1 Братия! желание моего сердца и молитва к Богу об Израиле во спасение.

1. Браттє, бажаннє мого серця і молитва (йде) до Бога за Ізраїля про спасеннє.

2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;

2 Sillä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei tiedon mukaan.

2. Sillä minä annan heille todistuksen, että heillä on kiivaus Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen.

2. Sillä minä annan heille todistuxen ettäi heillä on ahkerus Jumalan puoleen mutta tyhmydes.

2. Sille mine a'nan heille todhistuxen/ ette heille ombi achkerus Jumalan pole'/ Mutta tyhmydhen cansa. (Sillä minä annan heille todistuksen/ että heille ompi ahkeruus Jumalan puoleen/ Mutta tyhmyyden kanssa.)

2. μαρτυρῶ γὰρ αὐτοῖς ὅτι ζῆλον Θεοῦ ἔχουσιν, ἀλλ’ οὐ κατ’ ἐπίγνωσιν.

2. μαρτυρω γαρ αυτοις οτι ζηλον θεου εχουσιν αλλ ου κατ επιγνωσιν 2. martυro gar aυtois oti zelon theoυ echoυsin all oυ kat epignosin

2 For* I testify to them that they have a zeal for God, but not according to full knowledge.

2. For I bear them record that they have a zeal of God, but not according to knowledge.

2. Jeg giver dem det Vidnesbyrd, at de have Nidkjærheden for Gud men ikke med Kundskab;

2. Ty jag bär vittne med dem, att de hafva nit om Gud; dock icke visliga.

2. Sest ma annan neile tunnistust, et nemmad peält nähha wägga hoolsad on Jum̃ala pärrast, agga ilma moistusseta.

2. Aš jiems liudiju, kad jie turi uolumo Dievui, tačiau be pažinimo.

2. Denn ich gebe ihnen das Zeugnis, daß sie eifern um Gott, aber mit Unverstand.

2. Car je leur rends ce témoignage, qu'ils ont du zèle pour Dieu; mais un zèle sans connaissance;

2. Porque yo les doy testimonio, que a la verdad tienen zelo de Dios, mas no conforme a ciencia.

2 Want ik geef hun getuigenis, dat zij een ijver tot God hebben, maar niet met verstand.

2. Albowiem daję im świadectwo, iż gorliwość ku Bogu mają, ale nie według wiadomości.

2. Mert bizonyságot [1†] teszek felőlök, hogy Isten iránt való buzgóság van bennök, de [2†] nem megismerés szerint.

2 Ибо свидетельствую им, что имеют ревность по Боге, но не по рассуждению.

2. Сьвідкую бо їм, що ревність Божу мають, та не по розуму.

3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.

3 Kun he näet eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen.

3. Sillä ei he ymmärrä Jumalan vanhurskautta, vaan pyytävät omaa vanhurskauttansa vahvistaa, eikä ole Jumalan vanhurskaudelle kuuliaiset:

3. Sillä ei he ymmärrä sitä wanhurscautta joca Jumalan edes kelpa waan pytäwät oma wanhurscauttans wahwista eikä ole sille wanhurscaudelle cuuliaiset cuin Jumalan edes kelpa:

3. Sille ettei he ymmerdhe site Wanhurskautta ioca Jumalan edes kelpa/ waan etziuet oma Wanhurskauttans ylesoijenda/ ia nin ei he ole sen Wanhurskaudhen alamaiset/ ioca Jumalan edes kelpa. (Sillä ettei he ymmärrä sitä wanhurskautta joka Jumalan edessä kelpaa/ waan etsiwät omaa wanhurskauttans ylös ojentaa/ ja niin ei he ole sen wanhurskauden alamaiset/ joka Jumalan edessä kelpaa.)

3. ἀγνοοῦντες γὰρ τὴν τοῦ Θεοῦ δικαιοσύνην, καὶ τὴν ἰδίαν δικαιοσύνην ζητοῦντες στῆσαι, τῇ δικαιοσύνῃ τοῦ Θεοῦ οὐχ ὑπετάγησαν.

3. αγνοουντες γαρ την του θεου δικαιοσυνην και την ιδιαν δικαιοσυνην ζητουντες στησαι τη δικαιοσυνη του θεου ουχ υπεταγησαν 3. agnooυntes gar ten toυ theoυ dikaiosυnen kai ten idian dikaiosυnen zetoυntes stesai te dikaiosυne toυ theoυ oυch υpetagesan

3 For* being ignorant of God’s righteousness and seeking to establish their own righteousness, they did not subject themselves to the righteousness of God.

3. For they being ignorant of God's righteousness, and going about to establish their own righteousness, have not submitted themselves unto the righteousness of God.

3. thi da de ikke kjende Guds Retfærdighed og tragte efter at oprette en egen Retfærdighed, underkaste de sig ikke Guds Retfærdighed.

3. Ty de förstå icke Guds rättfärdighet; utan fara efter att upprätta sin egen rättfärdighet, och äro så icke Guds rättfärdighet undergifne.

3. Sest et nemmad ei moista Jummala öigust, ja omma ennese öigust otsiwad kinnitada, ep olle nemmad ennast Jummala öigusse alla heitnud.

3. Nesuprasdami Dievo teisumo ir bandydami įtvirtinti savąjį teisumą, jie nepakluso Dievo teisumui.

3. Denn sie erkennen die Gerechtigkeit nicht, die vor Gott gilt, und trachten, ihre eigene Gerechtigkeit aufzurichten, und sind also der Gerechtigkeit, die vor Gott gilt, nicht untertan.

3. Car ne connaissant point la justice de Dieu, et cherchant à établir leur propre justice, ils ne se sont point soumis à la justice de Dieu.

3. Porque ignorando la justicia de Dios, y procurando de establecer la suya propia, no se han sujetado a la justicia de Dios.

3 Want alzo zij de rechtvaardigheid Gods niet kennen, en hun eigen gerechtigheid zoeken op te richten, zo zijn zij der rechtvaardigheid Gods niet onderworpen.

3. Bo nie znając sprawiedliwości Bożej, a chcąc własną sprawiedliwość wystawić, sprawiedliwości Bożej nie byli poddani.

3. Mert az Isten igazságát nem [3†] ismervén, és az ő tulajdon igazságukat igyekezvén érvényesíteni, az Isten igazságának nem engedelmeskedtek.

3 Ибо, не разумея праведности Божией и усиливаясь поставить собственную праведность, они не покорились праведности Божией,

3. Не розуміючи бо праведностї Божої, і шукаючи свою праведність поставити, праведностї Божій не корили ся.

4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle uskovalle*.

4. Sillä Kristus on lain loppu, jokaiselle uskovaiselle vanhurskaudeksi.

4. Sillä Christus on Lain loppu joca hänen päällens usco se on wanhurscas.

4. Sille ette Christus ombi Lain Loppu/ Joca henen pälens vskopi/ se ombi wanhurskas. (Sillä että Kristus ompi lain loppu/ Joka hänen päällens uskoopi/ se ompi wanhurskas.)

4. τέλος γὰρ νόμου Χριστὸς εἰς δικαιοσύνην παντὶ τῷ πιστεύοντι.

4. τελος γαρ νομου χριστος εις δικαιοσυνην παντι τω πιστευοντι 4. telos gar nomoυ christos eis dikaiosυnen panti to pisteυonti

4 For* Christ (is) the end of (the) law *for righteousness to everyone who believes.

4. For Christ is the end of the law for righteousness to every one that believeth.

4. Thi Christus er Lovens Ende, til Retfærdighed for hver den, som tror.

4. Ty Christus är lagsens ände, till rättfärdighet hvarjom och enom som tror.

4. Sest kässo ots on KRISTUS, öigusseks iggaühhele, kes ussub.

4. Nes įstatymo pabaiga­Kristus, išteisinimui kiekvieno, kuris tiki.

4. Denn Christus ist des Gesetzes Ende; wer an den glaubt, der ist gerecht.

4. Car Christ est la fin de la loi, pour la justification de tout croyant.

4. Porque el fin de la ley es Cristo, para dar justicia a todo aquel que cree.

4 Want het einde der wet is Christus, tot rechtvaardigheid een iegelijk, die gelooft.

4. Albowiem koniec zakonu jest Chrystus ku sprawiedliwości każdemu wierzącemu.

4. Mert a törvény vége Krisztus [4†] minden hívőnek igazságára.

4 потому что конец закона – Христос, к праведности всякого верующего.

4. Кінець бо закону - Христос, на праведність кожному віруючому.

5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.

5 Mooses kyllä kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lakiin, että "ihminen, joka *ne pitää, on niistä* elävä.”

5. Sillä Moses kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka laista on, että kuka ihminen ne tekee, hänen pitää niissä elämän.

5. Moses kyllä kirjoitta sijtä wanhurscaudest cuin Laista tule että cuca ihminen sen teke hänen pitä sijnä elämän.

5. Moses kylle kirioita sijte Wanhurskaudhesta ioca Laista tule/ Ette ioca Inhiminen sen teke/ henen pite * sijnä elemen. (Moses kyllä kirjoitta siitä wanhurskaudesta joka laista tulee/ Että joka ihminen sen tekee/ hänen pitää siinä elämän.)

5. Μωϋσῆς γὰρ γράφει τὴν δικαιοσύνην τὴν ἐκ τοῦ νόμου, ὅτι ὁ ποιήσας αὐτὰ ἄνθρωπος ζήσεται ἐν αὐτοῖς·

5. μωσης γαρ γραφει την δικαιοσυνην την εκ του νομου οτι ο ποιησας αυτα ανθρωπος ζησεται εν αυτοις 5. moses gar grafei ten dikaiosυnen ten ek toυ nomoυ oti o poiesas aυta anthropos zesetai en aυtois

5 For* Moses writes (about) the righteousness from the law, ‘The man who (have) practiced those things will be living in them.’ {Lev 18:5 Ezek. 20:11}

5. For Moses describeth the righteousness which is of the law, That the man which doeth those things shall live by them.

5. Moses skriver om den Retfærdighed, som er af Loven, at det Menneske, som gjør disse Ting, skal derved leve.

5. Moses skrifver om den rättfärdighet som kommer af lagen, att hvilken menniska som det gör, hon lefver deruti.

5. Sest Moses kirjotab sest öigussest, mis kässust tulleb, et innimenne, kes sedda keik teeb, se peab se läbbi ellama.

5. Mozė rašo apie teisumą iš įstatymo: ‘‘Jį vykdydamas žmogus juo gyvens’‘.

5. Mose schreibt wohl von der Gerechtigkeit, die aus dem Gesetz kommt: "Welcher Mensch dies tut, der wird dadurch leben."

5. En effet, Moïse décrit ainsi la justice qui vient de la loi: L'homme qui fera ces choses, vivra par elles.

5. Porque Moisés describe así la justicia que es por la ley: Que el hombre que aquellas cosas hiciere, vivirá por ellas.

5 Want Mozes beschrijft de rechtvaardigheid, die uit de wet is, zeggende: De mens, die deze dingen doet, zal door dezelve leven.

5. Gdyż Mojżesz pisze o sprawiedliwości, która jest z zakonu, iż ktobykolwiek te rzeczy czynił, przez nie żyć będzie.

5. Mert Mózes a törvényből való igazságról azt írja, hogy a ki [5†] azokat cselekeszi, él azok által.

5 Моисей пишет о праведности от закона: исполнивший егочеловек жив будет им.

5. Мойсей пише про праведність, що від закону: що которий чоловік робити ме се, жити ме ним.

6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,

6 Mutta uskon perusteella tuleva vanhurskaus sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: 'Kuka nousee taivaaseen?' nimittäin* tuomaan Kristusta alas,

6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaasen? se on Kristusta tänne tuoda alas.

6. Mutta se wanhurscaus cuin uscosta tule sano näin: älä sano sydämesäs: cuca tahto ylösastua taiwasen?

6. Mutta se Wanhurskaus ioca Uskosta ombi/ sanopi nein/ Ele sano Sydhemeses Cuca tachto * Ylesastu Taiuasen? (Mutta se wanhurskaus joka uskosta ompi/ sanoopi näin/ Älä sano sydämessäsi kuka tahtoo ylös astua taiwaaseen?)

6. ἡ δὲ ἐκ πίστεως δικαιοσύνη οὕτω λέγει· μὴ εἴπῃς ἐν τῇ καρδίᾳ σου, τίς ἀναβήσεται εἰς τὸν οὐρανόν; τοῦτ’ ἔστι Χριστὸν καταγαγεῖν·

6. η δε εκ πιστεως δικαιοσυνη ουτως λεγει μη ειπης εν τη καρδια σου τις αναβησεται εις τον ουρανον τουτ εστιν χριστον καταγαγειν 6. e de ek pisteos dikaiosυne oυtos legei me eipes en te kardia soυ tis anaβesetai eis ton oυranon toυt estin christon katagagein

6 But the righteousness from faith says thus, ‘You should not say in your heart, Who will be ascending into heaven?’ (This is: to lead Christ down.)

6. But the righteousness which is of faith speaketh on this wise, Say not in thine heart, Who shall ascend into heaven? (that is, to bring Christ down from above:)

6. Men den Retfærdighed, som er af Troen, siger saaledes: siig ikke i dit Hjerte: hvo vil fare op til Himmelen? nemlig for at hente Christus ned;

6. Men den rättfärdighet, som är af trone, säger så: Säg icke i ditt hjerta: Ho vill fara upp i himmelen? Det är, att hemta Christum härned.

6. Agga se öigus, mis ussust tulleb, ütleb nenda: Ärra ütle mitte omma süddames: kes tahhab üllesminna taewa? se on: Kristust mahhatoma.

6. Bet teisumas iš tikėjimo kalba taip: ‘‘Nesakyk savo širdyje: ‘Kas įžengs į dangų?’­tai yra Kristaus atsivesti;

6. Aber die Gerechtigkeit aus dem Glauben spricht also: "Sprich nicht in deinem Herzen: Wer will hinauf gen Himmel fahren?" (Das ist nichts anderes denn Christum herabholen.)

6. Mais la justice qui vient de la foi parle ainsi: Ne dis point en ton cœur: Qui montera au ciel? C'est en faire descendre Christ;

6. Mas de la justicia que es por la fé, dice así: No digas en tu corazón: ¿Quién subirá al cielo? (esto es, para traer de lo alto a Cristo.)

6 Maar de rechtvaardigheid, die uit het geloof is, spreekt aldus: Zeg niet in uw hart: Wie zal in den hemel opklimmen? Hetzelve is Christus van boven afbrengen.

6. Ale sprawiedliwość, która jest z wiary, tak mówi: Nie mów w sercu swem: Kto wstąpi na niebo? to jest Chrystusa na dół sprowadzić:

6. A hitből való igazság pedig így szól: Ne mondd [6†] a te szívedben: Kicsoda megy föl a mennybe? (azaz, hogy Krisztus aláhozza;)

6 А праведность от веры так говорит: не говори в сердце твоем: кто взойдет на небо? то есть Христа свести.

6. А та, що од віри, праведність, так говорить: Не кажи в серцї твоїм: Хто зійде на небо? (се єсть: Христа звести додолу;)

7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.

7 tai: 'Kuka astuu alas syvyyteen?' nimittäin, nostamaan Kristusta kuolleista.

7. Eli kuka tahtoo astua alas syvyyteen: se on: Kristusta kuolleista jälleen tuoda?

7. ( Se on Christusta tänne alas hakea ) Eli cuca tahto alasastua sywyten? se on Christusta hake cuolleista.

7. (Se on/ Christusta tenne alashakia) Eli cuca tachto alasastu Sywuytehen? (Se on/ Christusta coolleista iellenshakia) (( Se on/ Kristusta tänne alashakea) Eli kuka tahtoo alas astua sywyytehen? (Se on/ Kristusta kuolleista jällens hakea))

7. ἤ τίς καταβήσεται εἰς τὴν ἄβυσσον; τοῦτ’ ἔστι Χριστὸν ἐκ νεκρῶν ἀναγαγεῖν.

7. η τις καταβησεται εις την αβυσσον τουτ εστιν χριστον εκ νεκρων αναγαγειν 7. e tis kataβesetai eis ten aβυsson toυt estin christon ek nekron anagagein

7 Or, ‘Who will be descending into the abyss?’ (This is: to lead Christ up from (among the) dead.)

7. Or, Who shall descend into the deep? (that is, to bring up Christ again from the dead.)

7. eller: hvo vil fare ned i Afgrunden? nemlig for at hente Christus op fra de Døde.

7. Eller, ho vill fara ned i djupet? Det är, att hemta Christum upp igen ifrån de döda.

7. Ehk kes tahhab allaminna süggawussesse? se on: Kristust surnust üllestoma.

7. arba: ‘Kas nusileis į bedugnę?’­ tai yra Kristaus iš numirusių susigrąžinti’‘.

7. Oder: "Wer will hinab in die Tiefe fahren?" (Das ist nichts anderes denn Christum von den Toten holen.)

7. Ou, qui descendra dans l'abîme? C'est faire remonter Christ d'entre les morts.

7. ¿O, quién descenderá al abismo? (esto es, para volver a traer a Cristo de los muertos.)

7 Of, wie zal in den afgrond nederdalen? Hetzelve is Christus uit de doden opbrengen.

7. Albo kto zstąpi do przepaści? to jest Chrystusa od umarłych wyprowadzić.

7. Avagy: Kicsoda száll le a mélységbe? (azaz, hogy Krisztust a halálból felhozza.)

7 Или кто сойдет в бездну? то есть Христа из мертвых возвести.

7. або: Хто зійде в безодню? (се єсть: Христа з мертвих угору звести.)

8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.

8 Mutta mitä se sanoo? —”Sana on sinua lähellä, suussasi ja sydämessäsi"; se on se uskon, jota me saarnamme.

8. Vaan mitä hän sanoo? Se sana on juuri sinun tykönäs, nimittäin sinun suussas ja sydämessäs. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme.

8. Waan mitä se sano? Se sana on juuri sinun tykönäs nimittäin sinun suusas ja sydämesäs. Tämä on se sana uscosta jota me saarnamma.

8. Waan mite Ramattu sanopi? Se sana o'bi sinu' iwri tykenes/ nimiten/ sinu' Suusas ia sinun Sydhemeses. Teme on se Sana vskosta/ ionga me sarnama. (Waan mitä Raamattu sanoopi? Se sana ompi sinun juuri tykönäsi/ nimittäin/ sinun suussasi ja sinun sydämessäsi. Tämä on se sana uskosta/ jonka me saarnaamme.)

8. Ἀλλὰ τί λέγει; ἐγγύς σου τὸ ῥῆμά ἐστιν, ἐν τῷ στόματί σου καὶ ἐν τῇ καρδίᾳ σου· τοῦτ’ ἔστι τὸ ῥῆμα τῆς πίστεως ὃ κηρύσσομεν.

8. αλλα τι λεγει εγγυς σου το ρημα εστιν εν τω στοματι σου και εν τη καρδια σου τουτ εστιν το ρημα της πιστεως ο κηρυσσομεν 8. alla ti legei eggυs soυ to rema estin en to stomati soυ kai en te kardia soυ toυt estin to rema tes pisteos o kerυssomen

8 But what does it say? ‘The declaration is near you, in your mouth and in your heart.’ {Deu 30:12-14?} This is the declaration of the faith which we are preaching:

8. But what saith it? The word is nigh thee, even in thy mouth, and in thy heart: that is, the word of faith, which we preach;

8. Men hvad siger den? Ordet er dig nær, i din Mund og i dit Hjerte, nemlig det Troens Ord, som vi prædike.

8. Men hvad säger (Skriften)? Ordet är hardt när dig, nämliga i dinom mun, och i ditt hjerta. Detta är det ordet om trona, som vi predikom.

8. Agga mis ütleb temma: Se sanna on so liggi sinno suus, ja sinno süddames, se on se usso sanna, mis meie kulutame.

8. Bet ką jis sako?­’‘Arti tavęs yra žodis­tavo burnoje ir tavo širdyje’‘,­tai yra mūsų skelbiamas tikėjimo žodis.

8. Aber was sagt sie? "Das Wort ist dir nahe, in deinem Munde und in deinem Herzen." Dies ist das Wort vom Glauben, das wir predigen.

8. Que dit-elle donc? La parole est près de toi, dans ta bouche et dans ton cœur. Voilà la parole de la foi que nous prêchons.

8. Mas ¿qué dice? Cercana te está la palabra, es a saber, en tu boca, y en tu corazón. Esta es la palabra de fé la cual predicamos:

8 Maar wat zegt zij? Nabij u is het Woord, in uw mond en in uw hart. Dit is het Woord des geloofs, hetwelk wij prediken.

8. Ale (Mojżesz) cóż mówi: Blisko ciebie jest słowo w ustach twoich i w sercu twojem. Toć jest słowo wiary, które opowiadamy:

8. De mit mond? Közel hozzád a beszéd, a szádban és [7†] a szívedben van: azaz a hit beszéde, a melyet mi hirdetünk.

8 Но что говорит Писание? Близко к тебе слово, в устахтвоих и в сердце твоем, то есть слово веры, которое проповедуем.

8. А що ж глаголе (писаннє)? Близько тебе слово в устах твоїх і в серцї твоїм, се єсть слово віри, що ми проповідуємо;

9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

9 Jos sinä näet suullasi tunnustat *Jeesuksen Herraksi* ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin pelastut,

9. Sillä, jos sinä suullas tunnustat Herran Jesuksen ja uskot sydämessäs, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä tulet autuaaksi;

9. SIllä jos sinä suullas Jesuxen tunnustat HERraxi ja uscot sydämesäs että Jumala on hänen cuolluista herättänyt nijn sinä tulet autuaxi:

9. Sille ios sine tunnustat sinun Suullas Iesusen/ Ette HEN on se HERRA/ ia vskot sinun Sydhemeses/ ette Jumala on HENEN Coolluista ylesherettenyt/ nin sine autuaxi tulet. (Sillä jos sinä tunnustat sinun suullasi Jesuksen/ Että hän on se HERRA/ ja uskot sinun sydämessäsi/ että Jumala on hänen kuolleista ylösherättänyt/ niin sinä autuaaksi tulet.)

9. ὅτι ἐὰν ὁμολογήσῃς ἐν τῷ στόματί σου Κύριον Ἰησοῦν, καὶ πιστεύσῃς ἐν τῇ καρδίᾳ σου ὅτι ὁ Θεὸς αὐτὸν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν, σωθήσῃ·

9. οτι εαν ομολογησης εν τω στοματι σου κυριον ιησουν και πιστευσης εν τη καρδια σου οτι ο θεος αυτον ηγειρεν εκ νεκρων σωθηση 9. oti ean omologeses en to stomati soυ kυrion iesoυn kai pisteυses en te kardia soυ oti o theos aυton egeiren ek nekron sothese

9 that if you confess (the) Lord Jesus in your mouth and (if you) believe in your heart that God raised him (up) from the dead, you will be saved;

9. That if thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, thou shalt be saved.

9. Thi dersom du bekjender den Herre Jesus med din Mund og tror i dit Hjerte, at Gud opreiste ham fra de Døde, da skal du blive salig.

9. Ty om du bekänner med dinom mun Jesum, att han är Herren, och tror i ditt hjerta att Gud hafver uppväckt honom ifrå de döda, så varder du salig.

9. Sest kui sinna omma suga saad üllestunnistanud Issandat Jesust, ja saad usknud ommas süddames, et Jummal tedda on surnust üllesärratanud, siis pead sa önsaks sama.

9. Jeigu lūpomis išpažinsi Viešpatį Jėzų ir širdimi tikėsi, kad Dievas Jį prikėlė iš numirusių, būsi išgelbėtas.

9. Denn so du mit deinem Munde bekennst Jesum, daß er der HERR sei, und glaubst in deinem Herzen, daß ihn Gott von den Toten auferweckt hat, so wirst du selig.

9. Elle dit que si tu confesses de ta bouche que Jésus est le Seigneur, et que tu croies dans ton cœur que Dieu l'a ressuscité des morts, tu seras sauvé.

9. Que si confesares con tu boca al Señor Jesús, y creyeres en tu corazón que Dios le levantó de los muertos, serás salvo.

9 Namelijk, indien gij met uw mond zult belijden den Heere Jezus, en met uw hart geloven, dat God Hem uit de doden opgewekt heeft, zo zult gij zalig worden.

9. Że jeźlibyś usty wyznał Pana Jezusa i uwierzyłbyś w sercu twojem, że go Bóg z martwych wzbudził, zbawiony będziesz.

9. Mert ha a te száddal vallást teszel az Úr Jézusról, [8†] és szívedben hiszed, hogy az Isten feltámasztotta őt a halálból, megtartatol.

9 Ибо если устами твоими будешь исповедывать Иисуса Господом и сердцем твоим веровать, что Бог воскресил Его из мертвых, то спасешься,

9. щоб, коли визнавати меш устами твоїми Господа Ісуса, і вірувати меш в серцї твоїм, що Бог Його підняв з мертвих, ти спас ся.

10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

10 sillä sydämellä uskoen tullaan vanhurskaaksi ja suulla tunnustaen pelastutaan.

10. Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme.

10. Sillä sydämen uscolla me wanhurscaxi tulemma ja suun tunnustuxella me autuaxi tulemma.

10. Sille ette Sydhemen vskolla me Wanhurskaxi tulema/ Ja Suun tunnustoxella/ me autuaxi tulema. (Sillä että sydämen uskolla me wanhurskaaksi tulemme/ Ja suun tunnustuksella/ me autuaaksi tulemme.)

10. καρδίᾳ γὰρ πιστεύεται εἰς δικαιοσύνην, στόματι δὲ ὁμολογεῖται εἰς σωτηρίαν.

10. καρδια γαρ πιστευεται εις δικαιοσυνην στοματι δε ομολογειται εις σωτηριαν 10. kardia gar pisteυetai eis dikaiosυnen stomati de omologeitai eis soterian

10 for* it is believed in the heart toward righteousness and it is confessed with the mouth toward salvation.

10. For with the heart man believeth unto righteousness; and with the mouth confession is made unto salvation.

10. Thi med hjertet troer man til Retfærdighed, men med Munden bekjender man til saliggjørelse.

10. Ty med hjertans tro varder man rättfärdig, och med munsens bekännelse varder man salig.

10. Sest süddamega ustakse öigusseks, ja suga tunnistakse ülles önnistusseks.

10. Nes širdimi tikima, ir taip įgyjamas teisumas, o lūpomis išpažįstama, ir taip įgyjamas išgelbėjimas.

10. Denn so man von Herzen glaubt, so wird man gerecht; und so man mit dem Munde bekennt, so wird man selig.

10. Car on croit du cœur, pour obtenir la justice, et l'on fait confession de la bouche pour le salut.

10. Porque con el corazón se cree para alcanzar justicia; y con la boca se hace confesión para salud.

10 Want met het hart gelooft men ter rechtvaardigheid en met den mond belijdt men ter zaligheid.

10. Albowiem sercem wierzono bywa ku sprawiedliwości, ale się usty wyznanie dzieje ku zbawieniu.

10. Mert szívvel hiszünk az igazságra, szájjal [9†] teszünk pedig vallást az idvességre.

10 потому что сердцем веруют к праведности, а устами исповедуют ко спасению.

10. Серцем бо віруєть ся на праведність, устами ж визнаєть ся на спасеннє.

11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".

11 Raamattu näet sanoo: "Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään."

11. Sillä Raamattu sanoo: jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä häpiään tuleman.

11. Ja Ramattu sano: jocainen cuin usco hänen päällens ei hän tule häpiän.

11. Sille ette Ramattu sanopi/ Ette Jocainen quin henen pälens vskopi/ ei hen häpijen tule. (Sillä että Raamattu sanoopi/ Että jokainen kuin hänen päällensä uskoopi/ ei hän häpeään tule.)

11. λέγει γὰρ ἡ γραφή· πᾶς ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ καταισχυνθήσεται.

11. λεγει γαρ η γραφη πας ο πιστευων επ αυτω ου καταισχυνθησεται 11. legei gar e grafe pas o pisteυon ep aυto oυ kataischυnthesetai

11 For* the Scripture says, ‘Everyone who believes on him will not be ashamed.’ {Isa 28:16}

11. For the scripture saith, Whosoever believeth on him shall not be ashamed.

11. Skriften siger jo: hver den, som troer paa ham, skal ikke beskæmmes.

11. Ty Skriften säger: Hvar och en, som tror på honom, skall icke komma på skam.

11. Sest se kirri ütleb: Ükski, kes temma sisse ussub, ei pea mitte häbbi sisse sama.

11. Raštas juk sako: ‘‘Kiekvienas, kuris Jį tiki, nebus sugėdintas’‘.

11. Denn die Schrift spricht: "Wer an ihn glaubt, wird nicht zu Schanden werden."

11. En effet, l'Écriture dit: Quiconque croit en lui, ne sera point confus.

11. Porque la Escritura dice: Todo aquel que en él creyere, no será avergonzado.

11 Want de Schrift zegt: Een iegelijk, die in Hem gelooft, die zal niet beschaamd worden.

11. Bo Pismo mówi: Wszelki, kto w niego wierzy, nie będzie pohaóbiony;

11. Mert azt mondja az írás: Valaki hisz [10†] ő benne, meg nem szégyenül.

11 Ибо Писание говорит: всякий, верующий в Него, не постыдится.

11. Глаголе бо писаннє: Всяк, хто вірує в Него, не осоромить ся.

12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.

12 Ei siis ole eroa juutalaisen ja kreikkalaisen välillä, sillä sama *kaikkien Herra on,* rikas antaja kaikkia kohtaan, jotka Häntä avuksi huutavat.

12. Ei ole yhtään eroitusta Juudalaisen ja Grekiläisen välillä; sillä yksi on kaikkein Herra, rikas kaikkein kohtaan, jotka häntä rukoilevat.

12. Ei ole yhtän eroitusta Judalaisen ja Grekin wälillä: sillä yxi on caickein HERra ricas caickein cohtan jotca händä rucoilewat.

12. Ei ole ychten eroitusta Judasten ia Grekein welille/ Sille ette yxi HERRA on caikein ylitze/ ricas caikein cochtan iotca hende auxenshwtauat. (Ei ole yhtään eroitusta judasten ja krekein wälillä/ Sillä että yksi HERRA on kaikkein ylitse/ rikas kaikkein kohtaan jotka häntä awuksensa huutawat.)

12. οὐ γάρ ἐστι διαστολὴ Ἰουδαίου τε καὶ Ἕλληνος· ὁ γὰρ αὐτὸς Κύριος πάντων, πλουτῶν εἰς πάντας τοὺς ἐπικαλουμένους αὐτόν·

12. ου γαρ εστιν διαστολη ιουδαιου τε και ελληνος ο γαρ αυτος κυριος παντων πλουτων εις παντας τους επικαλουμενους αυτον 12. oυ gar estin diastole ioυdaioυ te kai ellenos o gar aυtos kυrios panton ploυton eis pantas toυs epikaloυmenoυs aυton

12 For* there is no distinction between Jew and Greek; for* the same (Lord is) Lord of all, being rich toward all who are calling upon him;

12. For there is no difference between the Jew and the Greek: for the same Lord over all is rich unto all that call upon him.

12. Og der er ikke Forskjel paa Jøde og Græker; thi den Samme er Alles Herre, som er rig nok for alle dem, som paakalde ham.

12. Det är ingen åtskilnad emellan Juda och Grek; ty en Herre är öfver alla, riker öfver alla dem som åkalla honom.

12. Sest wahhet ep olle Juda- ja Kreka-mehhe wahhel, sest sesamma keikide Issand, rikkas keikide heaks, kes tedda appi hüüdwad.

12. Nėra skirtumo tarp žydo ir graiko, nes tas pats Viešpats visiems, turtingas kiekvienam, kuris Jo šaukiasi,

12. Es ist hier kein Unterschied unter Juden und Griechen; es ist aller zumal ein HERR, reich über alle, die ihn anrufen.

12. Car il n'y a point de distinction entre le Juif et le Grec, parce que tous ont un même Seigneur, qui est riche pour tous ceux qui l'invoquent.

12. Porque no hay diferencia entre el Judío y el Griego; porque uno mismo es el Señor de todos, rico para con todos los que le invocan.

12 Want er is geen onderscheid, noch van Jood noch van Griek; want eenzelfde is Heere van allen, rijk zijnde over allen, die Hem aanroepen.

12. Gdyż nie masz różności między Żydem i Grekiem; bo tenże Pan wszystkich, bogaty jest ku wszystkim, którzy go wzywają.

12. Mert nincs különbség zsidó meg görög között; mert ugyanaz az Ura mindeneknek, a ki kegyelemben gazdag mindenekhez, a kik [11†] őt segítségül hívják.

12 Здесь нет различия между Иудеем и Еллином, потомучто один Господь у всех, богатый для всех, призывающих Его.

12. Бо нема ріжницї між Жидовином і Греком; Він бо Господь усїх, богатий для всїх, хто призиває Його.

13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

13 Sillä”jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, pelastuu”.

13. Sillä jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa, tulee autuaaksi.

13. Ja jocainen cuin HERran Nime auxens huuta hän tule autuaxi.

13. Sille ette Jocainen quin HERRAN Nime auxenshwtapi/ henen pite autuaxi tuleman. (Sillä että jokain kuin HERRAN nimen awuksi huutaapi/ hänen pitää autuaaksi tuleman.)

13. πᾶς γὰρ ὃς ἂν ἐπικαλέσηται τὸ ὄνομα Κυρίου σωθήσεται.

13. πας γαρ ος αν επικαλεσηται το ονομα κυριου σωθησεται 13. pas gar os an epikalesetai to onoma kυrioυ sothesetai

13 for* everyone, ‘Whomever calls upon the name of the Lord will be saved.’ {Joel 2:32, Acts 2:21}

13. For whosoever shall call upon the name of the Lord shall be saved.

13. thi hver den, som paakalder Herrens Navn, skal vorde salig.

13. Ty hvar och en, som åkallar Herrans namn, skall varda salig.

13. Sest iggaüks, kes ial Issanda nimme appi hüab, peab önsaks sama.

13. juk ‘‘kiekvienas, kuris šaukiasi Viešpaties vardo, bus išgelbėtas’‘.

13. Denn "wer den Namen des HERRN wird anrufen, soll selig werden."

13. Car quiconque invoquera le nom du Seigneur, sera sauvé.

13. Porque todo aquel que invocare el nombre del Señor, será salvo.

13 Want een iegelijk, die den Naam des Heeren zal aanroepen, zal zalig worden.

13. Każdy bowiem, kto by wzywał imienia Paóskiego, zbawiony będzie.

13. Mert minden, a ki [12†] segítségül hívja az Úr nevét, megtartatik.

13 Ибо всякий, кто призовет имя Господне, спасется.

13. Всяк бо, хто призове імя Господнє, спасеть ся.

14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?

14 Mutta kuinka he huutavat avuksi Häntä, johon eivät ole uskoneet? Ja kuinka he uskovat* Häneen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he kuulevat ilman julistajaa?

14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?

14. Mutta cuinga he sitä auxens huutawat jonga päälle ei he usconet? Ja cuinga he sen uscowat josta ei he ole cuullet?

14. Mutta quinga he site auxenshwtauat/ ionga päle ei he vskoneet? Ja quinga sis he sen vskouat/ iosta he ei ole cwlleet? (Mutta kuinka he sitä awuksensa huutawat/ jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka siis he sen uskowat/ josta he ei ole kuulleet?)

14. πῶς οὖν ἐπικαλέσονται εἰς ὃν οὐκ ἐπίστευσαν; πῶς δὲ πιστεύσουσιν οὗ οὐκ ἤκουσαν; πῶς δὲ ἀκούσουσι χωρὶς κηρύσσοντος;

14. πως ουν επικαλεσονται εις ον ουκ επιστευσαν πως δε πιστευσουσιν ου ουκ ηκουσαν πως δε ακουσουσιν χωρις κηρυσσοντος 14. pos oυn epikalesontai eis on oυk episteυsan pos de pisteυsoυsin oυ oυk ekoυsan pos de akoυsoυsin choris kerυssontos

14 Therefore how will they call upon (him) in whom they did not believe? But how will they believe of whom they did not hear? But how will they hear without (someone) preaching?

14. How then shall they call on him in whom they have not believed? and how shall they believe in him of whom they have not heard? and how shall they hear without a preacher?

14. Hvorledes skulle de vel paakalde den, paa hvem de ikke havde troet? men hvorledes skulle de høre, uden der er Nogen, som prædiker?

14. Men huru skola de åkalla den de hafva icke trott på? Och huru skola de tro honom, som de hafva intet hört af? Och huru skola de höra utan predikare?

14. Kuida peawad nemmad nüüd appi hüüdma tedda, kelle sisse nemmad ep olle usknud? Agga kuida peawad nemmad uskma, mis nemmad ep olle kuulnud? agga kudda peawad nemmad kuulma ilma kulutajata?

14. Kaip žmonės šauksis To, kurio neįtikėjo? Ir kaip jie įtikės Tą, apie kurį negirdėjo? Kaip išgirs be skelbėjo?

14. Wie sollen sie aber den anrufen, an den sie nicht glauben? Wie sollen sie aber an den glauben, von dem sie nichts gehört haben? wie sollen sie aber hören ohne Prediger?

14. Comment donc invoqueront-ils celui auquel ils n'ont point cru? Et comment croiront-ils en celui dont ils n'ont pas entendu parler? Et comment en entendront-ils parler, s'il n'y a pas quelqu'un qui prêche?

14. ¿Cómo pues invocarán a aquel en el cual no han creido? ¿Y cómo creerán en aquel de quien no han oido? ¿Y cómo oirán si no hay quien les predique?

14 Hoe zullen zij dan Hem aanroepen, in Welken zij niet geloofd hebben? En hoe zullen zij in Hem geloven, van Welken zij niet gehoord hebben? En hoe zullen zij horen, zonder die hun predikt?

14. Jakoż tedy wzywać będą tego, w którego nie uwierzyli? a jako uwierzą w tego, o którym nie słyszeli? a jako usłyszą bez kaznodziei?

14. Mimódon hívják azért segítségül azt, a kiben nem hisznek? Mimódon hisznek pedig abban, a ki felől nem hallottak? Mimódon hallanának pedig prédikáló nélkül?

14 Но как призывать Того , в Кого не уверовали?как веровать в Того , о Ком не слыхали? как слышать без проповедующего?

14. Як же призивати муть Того, в кого не увірували? як же вірувати муть, про кого не чули, як же чути муть без проповідаючого?

15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka (julistavat ilosanomaa rauhasta, niitten, jotka ) hyvää sanomaa julistavat!"

15 Ja kuinka *kukaan julistaa, ellei ketään* lähetetä? Niin kuin on kirjoitettu: "Kuinka suloiset ovat niitten jalat, jotka julistavat (ilosanomaa rauhasta, niitten, jotka julistavat) hyvää sanomaa."

15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.

15. Mutta cuinga he cuulewat ilman saarnajita? Ja cuinga he saarnawat ellei heitä lähetetä? Nijncuin kirjoitettu on: O cuinga suloiset owat nijden jalat cuin rauha julistawat nijden cuin hywä julistawat.

15. Mutta quinga he cwleuat ilma' Sarnaijata? Ja quinga he sarnauat/ ellei he lehetete? Ninquin kirioitettu on/ O quinga suloiset ouat ninen Jalghat/ iotca Rauha' iulghistauat/ ne quin Hyue iulgistauat. (Mutta kuinka he kuulewat ilman saarnaajata? Ja kuinka he saarnaawat/ ellei he lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on/ Oi kuinka suloiset owat niiden jalat/ jotka rauhan julkistawat/ ne kuin hywää julkistawat.)

15. πῶς δὲ κηρύξουσιν ἐὰν μὴ ἀποσταλῶσι; καθὼς γέγραπται· ὡς ὡραῖοι οἱ πόδες τῶν εὐαγγελιζομένων εἰρήνην, τῶν εὐαγγελιζομένων τὰ ἀγαθά!

15. πως δε κηρυξουσιν εαν μη αποσταλωσιν καθως γεγραπται ως ωραιοι οι ποδες των ευαγγελιζομενων ειρηνην των ευαγγελιζομενων τα αγαθα 15. pos de kerυksoυsin ean me apostalosin kathos gegraptai os oraioi oi podes ton eυaggelizomenon eirenen ton eυaggelizomenon ta agatha

15 But how will they preach, if they are not sent? Just-as it has been written, ‘How Beautiful are the feet of those who are proclaiming the good-news of peace (and) of those who are proclaiming the good-news of good things!’ {Isa 52:7}

15. And how shall they preach, except they be sent? as it is written, How beautiful are the feet of them that preach the gospel of peace, and bring glad tidings of good things!

15. men hvorledes skal Nogen prædike, dersom de ikke blive udsendte? Som skrevet er: hvor deilige ere deres Fødder, som forkynde Fred, som forkynde godt Budskab.

15. Och huru skola de predika, utan de varda sände? såsom skrifvet är: O! huru ljuflige äro deras fötter, som frid förkunna, deras som godt förkunna.

15. Agga kudda peawad nemmad kulutama, kui neid ei olle läkkitud? nenda kui kirjotud on: Kui illusad on nende jallad, kes rahho kulutawad, kes head kulutawad.

15. Ir kaip jie skelbs, jei nebus pasiųsti? Kaip parašyta: ‘‘Kokios puikios kojos tų, kurie skelbia ramybės Evangeliją, kurie neša geras žinias!’‘

15. Wie sollen sie aber predigen, wo sie nicht gesandt werden? Wie denn geschrieben steht: "Wie lieblich sich die Füße derer, die den Frieden verkündigen, die das Gute verkündigen!"

15. Et comment prêchera-t-on, si l'on n'est pas envoyé? selon ce qui est écrit: Qu'ils sont beaux les pieds de ceux qui annoncent la paix, de ceux qui annoncent de bonnes choses!

15. ¿Y cómo predicarán si no fueren enviados? como está escrito: ¡Cuán hermosos son los piés de los que anuncian el evangelio de la paz, de los que traen la buena nueva de los bienes:

15 En hoe zullen zij prediken, indien zij niet gezonden worden? Gelijk geschreven is: Hoe liefelijk zijn de voeten dergenen, die vrede verkondigen, dergenen, die het goede verkondigen!

15. Jakoż też będą kazać, jeźliby nie byli posłani? Jako napisano: O jako śliczne są nogi tych, którzy opowiadają pokój, tych, którzy opowiadają dobre rzeczy.

15. Mimódon prédikálnak pedig, ha el nem küldetnek? A miképen meg van írva: Mely szépek a [13†] békesség hirdetőknek lábai, a kik jókat hirdetnek!

15 И как проповедывать, если не будут посланы? как написано: как прекрасны ноги благовествующих мир, благовествующих благое!

15. А як же проповідати муть, коли не будуть послані? яко ж писано: Що за красні ноги благовіствуючих впокій, благовіствуючих про добре?

16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"

16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia ilosanomalle. Sillä Jesaja sanoo: "Herra, kuka uskoo saarnamme?"

16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?

16. Mutta ei he ole caicki Evangeliumille cuuliaiset: sillä Esaias sano:

16. Mutta ei he ole caiki Euangeliumin cwliaiset/ Sille ette Isaias sanopi/ HERRA/ Cuca Uskopi meiden sarnan? (Mutta ei he ole kaikki ewankeliumin kuuliaiset/ Sillä että Esaias sanoopi/ HERRA/ Kuka uskoopi meidän saarnan?)

16. Ἀλλ’ οὐ πάντες ὑπήκουσαν τῷ εὐαγγελίῳ· Ἡσαΐας γὰρ λέγει· Κύριε, τίς ἐπίστευσε τῇ ἀκοῇ ἡμῶν;

16. αλλ ου παντες υπηκουσαν τω ευαγγελιω ησαιας γαρ λεγει κυριε τις επιστευσεν τη ακοη ημων 16. all oυ pantes υpekoυsan to eυaggelio esaias gar legei kυrie tis episteυsen te akoe emon

16 But not all obeyed* the good-news; for* Isaiah says, ‘Lord, who believed our report?’ {Isa 53:1}

16. But they have not all obeyed the gospel. For Esaias saith, Lord, who hath believed our report?

16. Men de løde ikke alle det gode Budskab, som Esaias siger: Herre hvo troede det, han hørte af os?

16. Men de äro icke alle Evangelio lydige; ty Esaias säger: Herre, ho tror vår predikan?

16. Agga keik ei wotta armo-öppetusse sanna mitte kuulda. Sest Jesaia ütleb: Issand, kes on meie kulutamist usknud?

16. Bet ne visi pakluso Evangelijai. Nes Izaijas sako: ‘‘Viešpatie, kas patikėjo mūsų skelbimu?’‘

16. Aber sie sind nicht alle dem Evangelium gehorsam. Denn Jesaja sagt: "HERR, wer glaubt unserm Predigen?"

16. Mais tous n'ont pas obéi à l'Évangile; car Ésaïe dit: Seigneur, qui a cru à notre prédication?

16. Mas no todos obedecieron al evangelio; porque Isaías dice: Señor, ¿quién creyó nuestro dicho?

16 Doch zij zijn niet allen het Evangelie gehoorzaam geweest; want Jesaja zegt: Heere, wie heeft onze prediking geloofd?

16. Aleć nie wszyscy posłuszni byli Ewangielii; albowiem Izajasz mówi: Panie! któż uwierzył kazaniu naszemu?

16. De nem mindenek engedelmeskedtek az evangyéliomnak. Mert Ésaiás azt mondja: Uram! [14†] Kicsoda hitt a mi beszédünknek?

16 Но не все послушались благовествования. Ибо Исаия говорит: Господи! кто поверил слышанному от нас?

16. Та не всї послухали благовістя. Ісаїя бо глаголе: Господи, хто увірував голосу нашому?

17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

17 Usko tulee siis saarnasta,* mutta saarna Jumalan sanan perusteella.

17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.

17. HERra cuca usco meidän saarnam? Nijn tule sijs Usco saarnasta mutta saarna tule Jumalan sanan cautta.

17. Nin tule sis vsko sarnasta/ Mutta sarna Jumalan Sanan cautta. (Niin tulee siis usko saarnasta/ Mutta saarna Jumalan sanan kautta.)

17. ἄρα ἡ πίστις ἐξ ἀκοῆς, ἡ δὲ ἀκοὴ διὰ ῥήματος Θεοῦ.

17. αρα η πιστις εξ ακοης η δε ακοη δια ρηματος θεου 17. ara e pistis eks akoes e de akoe dia rematos theoυ

17 Consequently*, the faith (comes) from (our) report but (our) report (comes) through (the) declaration of God.

17. So then faith cometh by hearing, and hearing by the word of God.

17. Altsaa kommer Troen derved, at man hører, men at man hører, skeer ved Guds Ord.

17. Så är tron af predikanen; men predikanen genom Guds ord.

17. Sepärrast tulleb usk kulutamissest, agga kulutaminne Jummala sanna läbbi.

17. Taigi tikėjimas­iš klausymo, klausymas­iš Dievo žodžio.

17. So kommt der Glaube aus der Predigt, das Predigen aber aus dem Wort Gottes.

17. La foi vient donc de ce qu'on entend; et ce qu'on entend, vient de la parole de Dieu.

17. Luego la fé es por el oir, y el oir por la palabra de Dios.

17 Zo is dan het geloof uit het gehoor, en het gehoor door het Woord Gods,

17. Wiara tedy jest z słuchania, a słuchanie przez słowo Boże.

17. Azért a hit hallásból van, a hallás pedig Isten ígéje által.

17 Итак вера от слышания, а слышание от слова Божия.

17. Тим же то віра (приходить) через слуханнє, слуханнє ж через слово Боже.

18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".

18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Totta kai. "Heidän äänensä on kulkenut kaikkeen maahan ja heidän sanansa maailman ääriin asti."

18. Mutta minä sanon: eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin on lähtenyt kaikkeen maailmaan ja heidän sanansa maailman ääriin.

18. Mutta minä sanon: eikö he sitä ole cuullet? Heidän änens tosin on lähtenyt caicken mailmaan ja heidän sanans mailman ärijn.

18. Mutta mine sanon/ Eikö he site ole cwlleet? Heiden änense tosin ombi wloslechtenyt caikehe' Mailman/ Ja heiden sanansa Mailman ärijn. (Mutta minä sanon/ Eikö he sitä ole kuulleet? Heidän äänensä tosin ompi ulos lähtenyt kaikkeen maailmaan/ Ja heidän sanansa maailman ääriin.)

18. ἀλλὰ λέγω, μὴ οὐκ ἤκουσαν; μενοῦνγε εἰς πᾶσαν τὴν γῆν ἐξῆλθεν ὁ φθόγγος αὐτῶν, καὶ εἰς τὰ πέρατα τῆς οἰκουμένης τὰ ῥήματα αὐτῶν.

18. αλλα λεγω μη ουκ ηκουσαν μενουνγε εις πασαν την γην εξηλθεν ο φθογγος αυτων και εις τα περατα της οικουμενης τα ρηματα αυτων 18. alla lego me oυk ekoυsan menoυnge eis pasan ten gen ekselthen o fthoggos aυton kai eis ta perata tes oikoυmenes ta remata aυton

18 But I am saying, ‘Did they not hear?’ But-rather, ‘Their sounds went out into all the earth and their declarations to the limits of the inhabited-earth.’ {Psa 19:4}

18. But I say, Have they not heard? Yes verily, their sound went into all the earth, and their words unto the ends of the world.

18. Nu spørger jeg: have de ikke hørt? Jo sandelig, deres Røst er udgangen over al Jorden, og deres Ord til Jorderiges Grændser.

18. Så säger jag nu: Hafva de icke hört det? Deras ljud är ju utgånget i all land, och deras ord till verldenes ändar.

18. Agga minna ütlen: Eks nemmad polle sedda kuulnud? kül ikka, sest keige Ma sisse on nende heäl wäljaläinud, ja nende sannad ma-ilma otsani.)

18. Bet aš klausiu: argi jie negirdėjo? Kaipgi ne! ‘‘Po visą žemę pasklido jų garsas, ir jų žodžiai­iki pasaulio pakraščių’‘.

18. Ich sage aber: Haben sie es nicht gehört? Wohl, es ist ja in alle Lande ausgegangen ihr Schall und in alle Welt ihre Worte.

18. Mais je demande, ne l'ont-ils point entendue? Au contraire, leur voix est allée par toute la terre, et leurs paroles jusqu'aux extrémités du monde.

18. Mas digo yo: ¿Qué no han oido? Ántes cierto por toda la tierra ha salido el sonido de ellos, y hasta los cabos de la redondez de la tierra las palabras de ellos.

18 Maar ik zeg: Hebben zij het niet gehoord? Ja toch, hun geluid is over de gehele aarde uitgegaan, en hun woorden tot de einden der wereld.

18. Ale mówię: Izali nie słyszeli? i owszem na wszystkę ziemię wyszedł głos ich i na koóczyny okręgu ziemi słowa ich.

18. De mondom: Avagy nem hallották-é? Sőt inkább az egész [15†] földre elhatott az ő hangjok, és a lakóföld véghatáráig az ő beszédök.

18 Но спрашиваю: разве они не слышали? Напротив, по всей земле прошел голос их, и до пределов вселенной слова их.

18. Тільки ж глаголю: Хиба вони не чули? Нї, по всїй землї бо розійшов ся гомін їх і до кінцїв вселенної глаголи їх.

19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".

19 Mutta minä kysyn: eikö Israel ole tiennyt? Ensiksi Mooses sanoo: "Minä sytytän teidät kiivauteen kansan vuoksi, joka ei ole kansa, vihoitan teidät ymmärtämättömän kansan vuoksi."

19. Vaan minä sanon: eikös Israel tietänyt? Ensimäinen Moses sanoo: minä tahdon teitä yllyttää kateuteen sen kansan kautta, joka ei minun kansani ole, ja tyhmän kansan kautta tahdon minä teitä härsytellä.

19. Waan minä sanon: eiköst Israel ole sitä tietä saanut? Ensimäinen Moses sano: Minä tahdon teitä yllyttä cateuteen sen Canssan cautta joca ei minun Canssan ole ja tyhmän Canssan cautta tahdon minä teitä härsytellä.

19. Waan mine sanon/ Eikö Israel ole site saanut tiete? Se ensimeinen Moses sanopi/ Mine tahdhon teite yllytte Cateutehen sen Canssan cautta ioca ei ole minun Canssan/ ia ydhe' tyhmen canssan cautta mine tahdhon teite Herssytelle. (Waan minä sanon/ Eikö Israel ole sitä saanut tietää? Se ensimäinen Moses sanoopi/ Minä tahdon teitä yllyttää kateutehen sen kansan kautta joka ei ole minun kansan/ ja yhden tyhmän kansan kautta minä tahdon teitä hersytellä.)

19. ἀλλὰ λέγω, μὴ οὐκ ἔγνω Ἰσραήλ; πρῶτος Μωϋσῆς λέγει· ἐγὼ παραζηλώσω ὑμᾶς ἐπ’ οὐκ ἔθνει, ἐπὶ ἔθνει ἀσυνέτῳ παροργιῶ ὑμᾶς.

19. αλλα λεγω μη ουκ εγνω ισραηλ πρωτος μωσης λεγει εγω παραζηλωσω υμας επ ουκ εθνει επι εθνει ασυνετω παροργιω υμας 19. alla lego me oυk egno israel protos moses legei ego parazeloso υmas ep oυk ethnei epi ethnei asυneto parorgio υmas

19 But I am saying, Did Israel not know? First Moses says, ‘I will provoke you° to jealousy upon (what is) no nation. I will rouse you° to anger upon a nation which has no understanding.’ {Deu 32:21}

19. But I say, Did not Israel know? First Moses saith, I will provoke you to jealousy by them that are no people, and by a foolish nation I will anger you.

19. Jeg spørger atter: har Israel ikke vidst det? Først siger Moses: jeg vil gjøre Eder nidkjære over et Folk, som ikke er et Folk, over et uforstandigt Folk vil jeg vække Eder til Harme.

19. Men jag säger: Hafver då Israel det icke fått veta? Den förste Moses säger: Jag skall uppväcka eder till nit med det folk, som icke är folk; och med ett galet folk skall jag reta eder.

19. Agga minna ütlen: Eks Israel polle sedda tunnud? Moses, kes essimenne on, ütleb: Ma tahhan teid ärritada nende läbbi, kes ei olnud minno rahwas, ja tahhan teid wihhaseks tehha ühhe rummala rahwa läbbi.

19. Klausiu toliau: ar Izraelis nežinojo? Bet Mozė pirmas sako: ‘‘Aš sukelsiu jums pavydą per netautą, sukelsiu pyktį per neišmanančią tautą’‘.

19. Ich sage aber: Hat es Israel nicht erkannt? Aufs erste spricht Mose: "Ich will euch eifern machen über dem, das nicht ein Volk ist; und über ein unverständiges Volk will ich euch erzürnen."

19. Je demande encore: Israël n'en a-t-il point eu connaissance? Moïse dit le premier: Je vous provoquerai à la jalousie par ce qui n'est pas un peuple; je vous exciterai à l'indignation par une nation privée d'intelligence.

19. Mas digo yo: ¿No lo ha conocido Israel? Primeramente Moisés dice: Yo os provocaré a zelos por un pueblo que no es mi pueblo, y con una nación insensata os provocaré a ira.

19 Maar ik zeg: Heeft Israel het niet verstaan? Mozes zegt eerst: Ik zal ulieden tot jaloersheid verwekken door degenen, die geen volk zijn; door een onverstandig volk zal ik u tot toorn verwekken.

19. Ale mówię: Izali tego nie poznał Izrael? Pierwszy Mojżesz mówi: Ja was do zawiści pobudzę przez naród, który nie jest narodem, przez naród nierozumny rozdrażnię was.

19. De mondom: Avagy nem ismerte-é Izráel? Először Mózes mondja: Én [16†] titeket felingerellek egy nem néppel, értelmetlen néppel haragítalak meg titeket.

19 Еще спрашиваю: разве Израиль не знал? Но первый Моисей говорит: Я возбужу в вас ревность не народом, раздражу вас народом несмысленным.

19. І ще питаю: Хиба не розумів Ізраїль? Первий Мойсей глаголе: Завдам вам зависти через (тих, що) не (єсть мій) нарід, народом безумним завдам жалю вам.

20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".

20 Ja Jesaja on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet."

20. Mutta Jesaias on rohkia ja sanoo: minä olen niiltä löydetty, jotka ei minua etsineet, ja olen niille ilmaantunut, jotka ei minua kysyneet.

20. Ja Esaias kehta myös sano: Minä olen nijldä löytty jotca ei minua edzinet ja olen nijlle ilmandunut jotca ei minua kysynet.

20. Mutta temen ielken mös Esaias iulkepi/ ia sanopi/ Mine olen leutty nijlde iotca ei minua etzineet/ ia olen ilmaunnut nijllen iotca ei minua kysyneet. (Mutta tämän jälkeen myös Esaisas julkeepi/ ja sanoopi/ Minä olen löydetty niiltä jotka ei minua etsineet/ ja olen ilmaantunut niillen jotka ei minua kysyneet.)

20. Ἡσαΐας δὲ ἀποτολμᾷ καὶ λέγει· εὑρέθην τοῖς ἐμὲ μὴ ζητοῦσιν, ἐμφανὴς ἐγενόμην τοῖς ἐμὲ μὴ ἐπερωτῶσι.

20. ησαιας δε αποτολμα και λεγει ευρεθην τοις εμε μη ζητουσιν εμφανης εγενομην τοις εμε μη επερωτωσιν 20. esaias de apotolma kai legei eυrethen tois eme me zetoυsin emfanes egenomen tois eme me eperotosin

20 Now Isaiah is very daring and says, ‘I was found by those who are not seeking me. I became manifest to those who are not asking for me.’ {Isa 65:1}

20. But Esaias is very bold, and saith, I was found of them that sought me not; I was made manifest unto them that asked not after me.

20. Men Esaias drister sig til at sige: jeg er funden af dem, som mig ikke søgte, jeg er bleven aabenbar for dem, som ikke spurgte efter mig.

20. Dristar ock Esaias sig till, och säger: Jag är funnen af dem, som intet sökte mig, och är vorden uppenbar dem, som intet sporde efter mig.

20. Agga Jesaia rägib julgeste, ja ütleb: Mind on leitud neist, kes mind ei otsi; ma ollen ilmunud neile, kes minno järrel ei küssi.

20. Izaijas labai drąsiai sako: ‘‘Mane atrado tie, kurie manęs neieškojo, apsireiškiau tiems, kurie apie mane neklausinėjo’‘.

20. Jesaja aber darf wohl so sagen: "Ich bin gefunden von denen, die mich nicht gesucht haben, und bin erschienen denen, die nicht nach mir gefragt haben."

20. Et Ésaïe ose dire: J'ai été trouvé par ceux qui ne me cherchaient point, j'ai été connu par ceux qui ne s'informaient point de moi.

20. Mas, Isaías habla claro, y dice: Fuí hallado de los que no me buscaban; manifestéme a los que no preguntaban por mí.

20 En Jesaja verstout zich, en zegt: Ik ben gevonden van degenen, die Mij niet zochten; Ik ben openbaar geworden dengenen, die naar Mij niet vraagden.

20. A Izajasz śmiałości używając mówi: Jestem znaleziony od tych, którzy mnie nie szukali, i jestem objawiony tym, którzy się o mnie nie pytali.

20. Ésaiás pedig bátorságosan ezt mondja: Megtaláltak [17†] azok, a kik engem nem keresnek; nyilvánvaló lettem azoknak, a kik felőlem nem kérdezősködtek.

20 А Исаия смело говорит: Меня нашли не искавшие Меня; Я открылся не вопрошавшим о Мне.

20. Ісаїя ж зосьміливсь і глаголе: Знайшли мене ті, що не шукали, обявивсь я тим, що не питали про мене.

21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".

21 Mutta Israelista Hän sanoo: "Koko päivän olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohti."

21. Mutta Israelille hän sanoo: koko päivän olen minä käteni ojentanut tottelemattomalle ja vastahakoiselle kansalle.

21. Mutta Israelille hän sano: coco päiwän olen minä käteni ojendanut tottelemattoman ja wastahacoisen Canssan tygö.

21. Mutta Israelin tyge hen sano/ Coco peiuen mine olen wlosoijendanut minun käteni/ sen wskomattoman ia cangian Canssan tyge. (Mutta Israelin tykö hän sanoo/ Koko päiwän minä olen ulos ojentanut minun käteni/ sen uskomattoman ja kankean kansan tykö.)

21. πρὸς δὲ τὸν Ἰσραὴλ λέγει· ὅλην τὴν ἡμέραν ἐξεπέτασα τὰς χεῖράς μου πρὸς λαὸν ἀπειθοῦντα καὶ ἀντιλέγοντα.

21. προς δε τον ισραηλ λεγει ολην την ημεραν εξεπετασα τας χειρας μου προς λαον απειθουντα και αντιλεγοντα 21. pros de ton israel legei olen ten emeran eksepetasa tas cheiras moυ pros laon apeithoυnta kai antilegonta

21 But he says to Israel, ‘The whole day, I outstretched my hands to a disobedient and contradicting people.’ {Isa 65:2}

21. But to Israel he saith, All day long I have stretched forth my hands unto a disobedient and gainsaying people.

21. Men til Sirael siger han: jeg udstrakte mine Hænder den ganske Dag til et ulydigt og gjenstridigt Folk.

21. Men till Israel säger han: Hela dagen hafver jag uträckt mina händer till det otrogna och genstörtiga folket.

21. Agga Israeli wasto ütleb temma: Keige se päwa ollen minna ommad käed wäljalautanud ühhe rahwa wasto, mis ei kule sanna, ja wasto rägib.

21. Bet Izraeliui sako: ‘‘Ištisą dieną Aš laikiau ištiesęs savo rankas į neklusnią ir prieštaraujančią tautą’‘.

21. Zu Israel aber spricht er: "Den ganzen Tag habe ich meine Hände ausgestreckt zu dem Volk, das sich nicht sagen läßt und widerspricht."

21. Mais à l'égard d'Israël, il dit: J'ai tout le jour étendu mes mains vers un peuple rebelle et contredisant.

21. Mas contra Israel dice: Todo el día extendí mis manos a un pueblo rebelde y altercador.

21 Maar tegen Israel zegt Hij: Den gehelen dag heb Ik Mijn handen uitgestrekt tot een ongehoorzaam en tegensprekend volk.

21. Ale przeciwko Izraelowi mówi: Cały dzieó wyciągałem ręce moje do ludu upornego i sprzeciwiającego się.

21. Az Izráelről pedig ezt mondja: Egész napon [18†] kiterjesztettem kezeimet az engedetlenkedő és ellenmondó néphez.

21 Об Израиле же говорит: целый день Я простирал руки Мои к народу непослушному и упорному.

21. До Ізраїля ж глаголе: Увесь день простягав я руки мої до людей непокірних і суперечних.