52 luku

Sidkia Juudan kuninkaana. Jerusalemin hävitys ja Juudan perikato. Joojakinin armahdus.

1. Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

1. Zedekia oli yhdenkolmattakymmentä vuoden vanha tullessa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnasta.

1. ZEdechia oli yxi colmattakymmendä wuotta wanha tulduans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Hamutal Jeremian tytär Libnas/

1 Zedekiah was twenty-one years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.

1. Zedekiah was one and twenty years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.

1. Zedekias var et og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede elleve Aar i Jerusalem; og hans Moders Navn var Hamutal Jeremias's Datter fra Libna.

1. Zedekia var ett och tjugu åra gammal, då han Konung vardt, och regerade i ellofva år i Jerusalem; hans moder het Hamutal, Jeremia dotter i Libna;

1. Sidkia olli ühhe aasta kolmatkümmend wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses üksteistkümmend aastat Jerusalemmas, ja temma emma nimmi olli Amutal, Jremja tüttar Libnast.

1. Zedekijas buvo dvidešimt vienerių metų, kai tapo karaliumi. Jis karaliavo vienuolika metų Jeruzalėje. Jo motina buvo Hamutalė, Jeremijo duktė iš Libnos.

1. Zedekia war einundzwanzig Jahre alt, da er König ward und regierte elf Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Hamutal, eine Tochter Jeremia's zu Libna.

1. Sédécias était âgé de vingt et un ans quand il commença à régner, et il régna onze ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Hamutal; elle était fille de Jérémie, de Libna.

1. ERA Sedecías de edad de veinte y un años cuando comenzó a reinar; y reinó once años en Jerusalem. Su madre se llamaba Amital, hija de Jeremías de Lebna.

1 Zedekia was een en twintig jaren oud, als hij koning werd, en hij regeerde elf jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Hamutal, een dochter van Jeremia, van Libna.

1. Dwadzieścia i jeden lat miał Sedekijasz, gdy królować począł, a jedenaście lat królował w Jeruzalemie; a imię matki jego było Chamutal, córka Jeremijaszowa z Lebny;

1. Huszonegy esztendős [1†] volt Sedékiás, mikor uralkodni kezde, és tizenegy esztendeig uralkodék Jeruzsálemben, és az ő anyjának neve Hammutál vala, a Libnából való Jeremiás leánya.

1 Седекия был двадцати одного года, когда начал царствовать, и царствовал в Иерусалиме одиннадцать лет; имя матери его – Хамуталь, дочь Иеремии из Ливны.

1. Седекії було двайцять і один рік, як став царем, а царював він у Ерусалимі одинайцять років. Імя матери його було Хамуталь - Ереміївна, родом із Либни.

2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

2. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin Jojakimkin oli tehnyt.

2. Ja teki mitä ei HERralle kelwannut nijncuin Jojachimikin oli tehnyt.

2 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that Jehoiakim had done.

2. And he did that which was evil in the eyes of the LORD, according to all that Jehoiakim had done.

2. Og han havde gjort det, som var ondt for Herrens Øjne, efter alt det, som Jojakim gjorde.

2. Och gjorde det Herranom illa behagade, likasom Jojakim gjort hade.

2. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees, keik sedda möda kui Jojakim teinud.

2. Jis darė pikta Viešpaties akyse kaip ir Jehojakimas.

2. Und er tat was dem HERRN übel gefiel, gleich wie Jojakim getan hatte.

2. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, tout comme avait fait Jéhojakim.

2. E hizo lo malo en los ojos de Jehová, conforme a todo lo que hizo Joacim.

2 En hij deed, dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar alles, wat Jojakim gedaan had.

2. I czynił złość przed oczyma Paóskiemi według wszystkiego, co czynił Joakim.

2. És gonoszt cselekedék az Úr szemei előtt, mint [2†] Jojákim cselekedett vala.

2 И он делал злое в очах Господа, все то, что делал Иоаким;

2. І чинив він таке, що було не до вподоби Господеві, притьма як чинив Йоаким.

3. Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.

3. Sillä Herran viha oli Jerusalemin ja Juudan päällä, siihenasti että hän heitti heidät pois kasvoinsa edestä. Ja Zedekia luopui Babelin kuninkaasta.

3. Sillä HERran wiha oli Jerusalemin ja Judan päällä sijhenasti että hän heitti heidän pois caswoins edest: Ja Zedechia luopui Babelin Cuningasta.

3 For it happened through the anger of Jehovah, in Jerusalem and Judah, until he had cast them out from his presence. And Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

3. For through the anger of the LORD it came to pass in Jerusalem and Judah, till he had cast them out from his presence, that Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

3. Men det gik efter Herrens Vrede i Jerusalem og Juda indtil han forkastede dem for sit Ansigt; og Zedekias faldt fra Kongen af Babel.

3. Ty Herrans vrede gick öfver Jerusalem och Juda, tilldess han förkastade dem ifrå sitt ansigte; och Zedekia föll af ifrå Konungen i Babel.

3. Sest se sündis nenda Jerusalemmaga ja Judaga Jehowa wihha pärrast, sennikui ta neid omma palle eest ärraheitis; ja Sidkia panni Pabeli kunninga wasto.

3. Dėl Viešpaties rūstybės taip atsitiko Jeruzalei ir Judui, kad galiausiai Jis pašalino juos iš savo akių. Ir Zedekijas sukilo prieš Babilono karalių.

3. Denn es ging des HERRN Zorn über Jerusalem und Juda, bis er sie von seinem Angesicht verwarf. Und Zedekia fiel ab vom König zu Babel.

3. Car, à cause de la colère de l'Éternel, il en arriva ainsi à Jérusalem et à Juda, jusqu'à ce qu'il les rejetât de devant sa face. Or Sédécias se révolta contre le roi de Babylone.

3. Porque a causa de la ira que tuvo Jehová contra Jerusalem, y Judá, hasta echarlos de su presencia, Sedecías rebeló contra el rey de Babilonia.

3 Want het geschiedde, om den toorn des HEEREN tegen Jeruzalem en Juda, totdat Hij hen van Zijn aangezicht weggeworpen had; en Zedekia rebelleerde tegen den koning van Babel.

3. Albowiem się to stało dla rozgniewania Paóskiego przeciwko Jeruzalemowi i Judzie, aż ich odrzucił od twarzy swej. Wtem zasię odstąpił Sedekijasz od króla Babiloóskiego.

3. Mert az Úr haragjáért vala ez Jeruzsálemen és Júdán, míglen elveté őket színe elől. Sedékiás ugyanis engedetlen lőn a babiloni királynak.

3 посему гнев Господа был над Иерусалимом и Иудою до того, что Он отверг их от лица Своего; и Седекия отложился от царя Вавилонского.

3. Через те був гнїв Господень над Ерусалимом та над Юдою такий, що відкинув їх від лиця свого. І одпав Седекія од царя Вавилонського.

4. Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, hyökkäsi Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemin kimppuun; ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.

4. Ja tapahtui hänen valtakuntansa yhdeksäntenä vuotena, kymmenentenä päivänä, kymmenennessä kuukaudessa, että Nebukadnetsar, Babelin kuningas tuli kaiken joukkonsa kanssa Jerusalemia vastaan; ja he sioittuivat sen eteen, ja rakensivat saarron sen ympärille joka taholta.

4. Mutta yhdexändenä hänen waldacundans wuotena kymmenendenä päiwänä kymmenennesä Cuucaudesa tuli NebucadNezar Babelin Cuningas caiken jouckons cansa Jerusalemita wastan ja pijritti hänen ja scantzais hänen ymbärins joca tahwolda.

4 And it happened in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadnezzar king of Babylon came, he and all his army against Jerusalem and encamped against it. And they built forts against it all around.

4. And it came to pass in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadrezzar king of Babylon came, he and all his army, against Jerusalem, and pitched against it, and built forts against it round about.

4. Og det skete i han; Regerings niende Aar, i den tiende Maaned, gaa den tiende Dag i Maaneden, da kom Nebukadnezar, Kongen af Babel, han og al hans Hær, mod Jerusalem, og lejrede sig imod den, og de byggede et Bolværk imod den trindt omkring.

4. Men i nionde årena af hans rike, på tionde dagen i tionde månadenom, kom NebucadNezar, Konungen i Babel, med all sin här emot Jerusalem, och belade honom, och beskansade honom allt omkring.

4. Ja se sündis, temma wallitsusse kümnemal ühheksama aasta kuul, selle ku kümnemal päwal, et Pabeli kunningas Nebukadretsar tulli, temma, ja keik ta wäggi Jerusalemma wasto, ja löid leri temma wasto ülles, ja ehhitasid putornid ta wasto ülles ümberringi.

4. Devintaisiais Zedekijo karaliavimo metais, dešimto mėnesio dešimtą dieną, Babilono karalius Nebukadnecaras atėjo su visa kariuomene prieš Jeruzalę, ją apgulė ir supylė aplinkui pylimą.

4. Aber im neunten Jahr seines Königreichs, am zehnten Tage des zehnten Monats, kam Nebukadnezar, der König zu Babel, samt all seinem Heer wider Jerusalem, und sie belagerten es und machten Bollwerke ringsumher.

4. Et il arriva, la neuvième année du règne de Sédécias, le dixième jour du dixième mois, que Nébucadnetsar, roi de Babylone, vint contre Jérusalem, lui et toute son armée; et ils campèrent contre elle et bâtirent des forts tout autour.

4. Aconteció pues a los nueve años de su reino, en el mes décimo, a los diez dias del mes, que vino Nabucodonosor, rey de Babilonia, él y todo su ejército contra Jerusalem, y asentaron sobre ella campo, y edificaron sobre ella bastiones de todas partes.

4 En het geschiedde in het negende jaar zijner regering, in de tiende maand, op den tienden der maand, dat Nebukadrezar, de koning van Babel, kwam tegen Jeruzalem, hij en zijn ganse heir, en zij legerden zich tegen haar, en zij bouwden tegen haar sterkten rondom.

4. I stało się roku dziewiątego królestwa jego, miesiąca dziesiątego, dnia dziesiątego tegoż miesiąca, że przyciągnął Nabuchodonozor, król Babiloóski, on i wszystko wojsko jego przeciwko Jeruzalemowi, i położył się obozem u niego, i porobił przeciwko niemu szaóce w około.

4. És az ő uralkodásának kilenczedik esztendejében, [3†] a tizedik hónapban, a hónapnak tizedikén eljöve Nabukodonozor, a babiloni király, ő maga és egész serege Jeruzsálemre, és tábort járának ellene, és mindenfelől sánczot vetének fel ellene.

4 И было, в девятый год его царствования, в десятый месяц, в десятый день месяца, пришел Навуходоносор, царь Вавилонский, сам и все войско его, к Иерусалиму, и обложили его, и устроили вокруг него насыпи.

4. І сталось: у девятому роцї свого царювання, у десятому місяцї прийшов Навуходонозор, царь Вавилонський, сам і все військо його проти Ерусалиму, й облягли його та й насипали навкруги його вал.

5. Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

5. Ja kaupunki oli niin piiritetty hamaan yhteentoistakymmenenteen kuningas Zedekian vuoteen asti.

5. Ja Caupungi oli nijn pijritetty haman yhtentoistakymmenden Cuningas Zedechian wuoten asti.

5 So the city was besieged to the eleventh year of king Zedekiah.

5. So the city was besieged unto the eleventh year of king Zedekiah.

5. Saa blev Staden belejret indtil Kong Zedekias's ellevte Aar.

5. Och staden var så belagd, allt intill ellofte året Konungs Zedekia.

5. Ja se lin sai kinni pandud kunninga Sidkia ühheteistkümnemast aastast sadik.

5. Miestas buvo apgultas iki vienuoliktų karaliaus Zedekijo metų.

5. Und blieb also die Stadt belagert bis ins elfte Jahr des Königs Zedekia.

5. Or la ville fut assiégée, jusqu'à la onzième année du roi Sédécias.

5. Y estuvo cercada la ciudad hasta el undécimo año del rey Sedecías.

5 Alzo kwam de stad in belegering, tot in het elfde jaar van den koning Zedekia.

5. A tak było miasto oblężone aż do jedenastego roku króla Sedekijasza.

5. És megszállva lőn a város Sedékiásnak tizenegyedik esztendejéig.

5 И находился город в осаде до одиннадцатого года царя Седекии.

5. І був город ув облязї до одинайцятого року царювання Седекіїного,

6. Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maakansallakaan ollut leipää,

6. Yhdeksäntenä päivänä neljännessä kuukaudessa sai nälkä vallan kaupungissa, ja ei ollut maakunnan kansalla enään mitään syötävää.

6. Mutta yhdexändenä päiwänä neljännesä Cuucaudesa sai nälkä wallan Caupungisa ja ei ollut maan Canssalla enä mitä syötäwätä.

6 In the fourth month, in the ninth day of the month, the famine was severe in the city, so that there was no bread for the people of the land.

6. And in the fourth month, in the ninth day of the month, the famine was sore in the city, so that there was no bread for the people of the land.

6. I den fjerde Maaned, paa den niende Dag i Maaneden, da fik Hungeren Overhaand i Staten, og der var ikke Brød for Folket i Landet.

6. Men på nionde dagen i fjerde månadenom fick hungren öfverhandena i stadenom, och landsfolket hade intet mer till att äta.

6. Ühheksamal neljandama ku päwal , siis sai nälg woimust liñnas, ja selle Ma rahwal ei olnud leiba,

6. Ketvirto mėnesio devintą dieną mieste taip sustiprėjo badas, kad žmonės nebeturėjo ko valgyti.

6. Aber am neunten Tage des vierten Monats nahm der Hunger überhand in der Stadt, und hatte das Volk vom Lande nichts mehr zu essen.

6. Le neuvième jour du quatrième mois, la famine sévissait dans la ville, et il n'y avait plus de pain pour le peuple du pays.

6. En el mes cuarto, a los nueve del mes, prevaleció la hambre en la ciudad hasta no haber pan para el pueblo de la tierra.

6 In de vierde maand, op den negenden der maand, als de honger in de stad sterk werd, en het volk des lands geen brood had;

6. Tedy miesiąca czwartego, dziewiątego dnia tegoż miesiąca, był wielki głód w mieście, i nie miał chleba lud onej ziemi.

6. A negyedik hónapban, a hónapnak kilenczedikén nagy éhség támada a városban, annyira, hogy a föld népének kenyere sem vala.

6 В четвертом месяце, в девятый день месяца, голод в городе усилился, и не было хлеба у народа земли.

6. У четвертому ж місяцї, на девятий день місяця, опановала голоднеча город і люде не мали що їсти.

7. valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.

7. Niin kukistettiin kaupunki, ja kaikki sotamiehet pakenivat ja menivät ulos kaupungista, yöllä, porttitietä, joka oli kahden muurin välillä kuninkaan yrttitarhaa kohden; mutta Kaldealaiset makasivat kaupungin ympärillä, ja nämät menivät pois tietänsä myöten kedolle.

7. Silloin hyökyttin Caupungijn ja caicki sotawäki pakenit ja menit ulos Caupungista yöllä owen tietä myöden joca oli cahden muurin wälillä Cuningan krydimaata cohden.

7 Then a breach was made in the city and all the men of war fled and went forth out of the city by night by the way of the gate between the two walls, which was by the king's garden, (now the Chaldeans were against the city all around) and they went toward the Arabah.

7. Then the city was broken up, and all the men of war fled, and went forth out of the city by night by the way of the gate between the two walls, which was by the king's garden; (now the Chaldeans were by the city round about:) and they went by the way of the plain.

7. Og man brød ind i Staden, og alle Krigsmænd flyede og droge ud af Staden om Natten, ad Vejen igennem Porten imellem de to Mure, hvilken gaar til Kongens Have, medens Kaldæerne laa trindt omkring Staden; og de droge hen ad Vejen til den slette Mark.

7. Då föll man in i staden, och allt krigsfolket gåfvo flyktena, och drogo utu staden om nattene, på den vägen åt den porten emellan de två murar, ut vid Konungsörtagården; men de Chaldeer lågo kringom staden; och desse drogo sin väg bortåt i markene.

7. Siis tungisid nemmad wäggise liñna sisse, ja keik söamehhed pöggenesid, ja läksid öse liñnast wälja, sedda teed wärrawa pole nende kahhe müri wahhel, mis kunninga rohho-aia jures, ja Kaldea-rahwas ollid ümberringi liñna wasto: ja teised läksid laggeda Ma teed.

7. Pralaužę miesto sieną, karalius ir visi jo kariai pabėgo naktį taku, esančiu tarp dviejų miesto sienų, pro karaliaus sodą. Chaldėjai buvo apsupę miestą. Jie traukėsi lygumos keliu.

7. Da brach man in die Stadt; und alle Kriegsleute gaben die Flucht und zogen zur Stadt hinaus bei der Nacht auf dem Wege durch das Tor zwischen den zwei Mauern, der zum Garten des Königs geht. Aber die Chaldäer lagen um die Stadt her.

7. Alors la brèche fut faite à la ville, et tous les gens de guerre s'enfuirent et sortirent pendant la nuit hors de la ville, par le chemin de la porte, entre les doubles murailles, près du jardin du roi, pendant que les Caldéens bloquaient la ville tout autour; et on s'en alla par le chemin de la campagne.

7. Y fué entrada la ciudad, y todos los hombres de guerra huyeron, y saliéronse de la ciudad de noche por el camino del postigo que está entre los dos muros, que estaban cerca del jardín del rey, y fuéronse por el camino del desierto, estando aun los Caldeos junto a la ciudad al derredor.

7 Toen werd de stad doorgebroken, en al de krijgslieden vloden, en trokken uit des nachts, uit de stad, door den weg der poort tussen de twee muren, die aan des konings hof waren (de Chaldeen nu waren tegen de stad rondom), en zij togen door den weg des vlakken velds.

7. I przełamano mur miejski, a wszyscy ludzie rycerscy pouciekali, i wyszli z miasta w nocy drogą do bramy, która jest między dwoma murami podle ogrodu królewskiego; (ale Chaldejczycy leżeli około miasta,)i poszli drogą ku pustyni.

7. És bevéteték a város, és a harczosok mind elfutának, és éjszaka kimenének a városból a kapu felé, a két kőfal között, a melyek a király kertjénél valának (a Káldeusok pedig a város mellett valának köröskörül) és menének az úton, a mely sík földre viszen.

7 Сделан был пролом в город, и побежали все военные, и вышли из города ночью воротами,находящимися между двумя стенами, подле царского сада, и пошли дорогоюстепи; Халдеи же были вокруг города.

7. То ж зроблено проломину в міскім мурі, й (царь та й) усї військові люде втекли вночі через ворота, що між двома мурами коло царського саду, та й пійшли дорогою в степ, - Халдеї ж облягали місто навкруги.

8. Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.

8. Niin ajoi Kaldealaisten sotajoukko kuningasta takaa, ja saavutti Zedekian Jerikon kedolla, ja kaikki hänen sotajoukkonsa oli hänestä hajonnut.

8. Mutta Chalderit macaisit Caupungin ymbärillä ja cuin nämät menit pois tietäns myöden kedolle: ajoi Chalderein joucko Cuningasta taca ja sawutit Zedechian Jerihon kedolla.

8 But the army of the Chaldeans pursued after the king and overtook Zedekiah in the plains of Jericho and all his army was scattered from him.

8. But the army of the Chaldeans pursued after the king, and overtook Zedekiah in the plains of Jericho; and all his army was scattered from him.

8. Men Kaldæernes Hær forfulgte Kongen, og de naaede Zedekias paa den slette Mark ved Jeriko; og hele hans Hær blev adspredt fra ham.

8. Då jagade de Chaldeers här efter Konungen, och fingo Zedekia fatt, uti den markene vid Jericho; då, förströdde sig all hans här ifrå honom.

8. Ja Kaldea-wäggi aias kunningast takka, ja said Sidkiat kätte Jeriko laggedatte peäl, ja keik temma wäggi läks laiale ta jurest ärra.

8. Chaldėjų kariuomenė vijosi karalių ir sugavo Zedekiją lygumoje prie Jericho. Visa jo kariuomenė buvo išsklaidyta.

8. Und da diese zogen des Weges zum blachen Feld, jagte der Chaldäer Heer dem König nach und ergriffen Zedekia in dem Felde bei Jericho; da zerstreute sich all sein Heer von ihm.

8. Mais l'armée des Caldéens poursuivit le roi; et ils atteignirent Sédécias dans les campagnes de Jérico; et toute son armée se dispersa d'avec lui.

8. Y el ejército de los Caldeos siguió al rey, y alcanzaron a Sedecías en los llanos de Jericó, y todo su ejército se esparció de él.

8 Doch het heir der Chaldeen jaagde den koning na, en zij achterhaalden Zedekia in de vlakke velden van Jericho; en al zijn heir werd van bij hem verstrooid.

8. I goniło wojsko Chaldejskie króla, a doścignęli Sedekijasza na polach u Jerycha, a wszystko wojsko jego rozpierzchnęło się od niego.

8. A Káldeusok serege pedig űzé a királyt, és utólérék Sedékiást a jerikói síkon, mert egész serege elfuta mellőle.

8 Войско Халдейское погналось за царем, и настигли Седекию на равнинах Иерихонских, и все войско его разбежалось от него.

8. І погналось військо Халдейське за царем та й наздогнали Седекію в степах Ерихонських, а все його військо порозбігалось од него.

9. Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomion.

9. Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Babelin kuninkaan tykö Riblatiin, joka on Hamatin maalla, ja hän sanoi tuomion hänestä.

9. Silloin hajotti idzens coco hänen jouckons hänestä. Ja he otit Cuningan fangixi ja weit hänen Babelin Cuningan tygö Riblathijn joca on Hemathin maalla. Hän sanoi duomion hänest.

9 Then they took the king and carried him up to the king of Babylon to Riblah in the land of Hamath and he gave judgment upon him.

9. Then they took the king, and carried him up unto the king of Babylon to Riblah in the land of Hamath; where he gave judgment upon him.

9. Og de grebe Kongen; og førte ham op til Kongen af Babel, til Ribla i Hamaths Land; og han holdt Ret over ham.

9. Och de togo Konungen till fånga, och förde honom upp till Konungen af Babel, till Riblath, det i Hamaths land ligger; han sade en dom öfver honom.

9. Ja nemmad wotsid kunningast kinni, ja wisid tedda ülles Pabeli kunninga jure Ribla, mis Amati maal, ja tem̃a moistis ta peäle kohhut.

9. Jie suėmė karalių ir atgabeno pas Babilono karalių į Riblą Hamato krašte, ir tas jį teisė.

9. Und sie fingen den König und brachten ihn hinauf zum König zu Babel gen Ribla, das im Lande Hamath liegt, der sprach ein Urteil über ihn.

9. Ils prirent donc le roi, et le firent monter vers le roi de Babylone, à Ribla, au pays de Hamath, où on lui fit son procès.

9. Prendieron pues al rey, e hiciéronle venir al rey de Babilonia en Reblata en tierra de Emat; y pronunció contra él sentencia.

9 Zij dan grepen den koning, en voerden hem opwaarts tot den koning van Babel naar Ribla, in het land van Hamath; die sprak oordelen tegen hem.

9. A tak pojmawszy króla przywiedli go do króla Babiloóskiego do Ryblaty w ziemi Eamat, kędy o nim uczynił sąd.

9. Megfogák azért a királyt, és vivék őt a babiloni királyhoz Riblába, a Hamát földére, a ki törvényt monda reá.

9 И взяли царя, и привели его к царю Вавилонскому, в Ривлу, в землю Емаф, где он произнес над ним суд.

9. І схопили царя та й повели до царя Вавилонського в Риблу, в Емат-країнї, й той вирік йому засуд:

10. Ja Baabelin kuningas teurastutti Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myöskin kaikki Juudan ruhtinaat hän teurastutti Riblassa.

10. Ja Babelin kuningas antoi tappaa Zedekian lapset, hänen silmäinsä edessä; ja tappoi kaikki Juudan ruhtinaat Riblatissa.

10. Siellä andoi Babelin Cuningas tappa Zedechian lapset hänen silmäins edes ja tappoi caicki Judan Ruhtinat Riblathis.

10 And the king of Babylon killed the sons of Zedekiah before his eyes. He also killed all the rulers of Judah in Riblah.

10. And the king of Babylon slew the sons of Zedekiah before his eyes: he slew also all the princes of Judah in Riblah.

10. Og Kongen af Babel lod Zedekias's Sønner nedhugge for

10. Der lät Konungen af Babel dräpa Zedekia barn för hans ögon, och drap alla Juda Förstar i Riblath.

10. Ja Pabeli kunningas tappis Sidkia poiad temma silma ees ärra, ja ka keik Juda würstid tappis ta ärra Riblas.

10. Babilono karalius nužudė Zedekijo sūnus jo akyse, taip pat ir visus Judo kunigaikščius Ribloje.

10. Allda ließ der König zu Babel die Söhne Zedekias vor seinen Augen erwürgen und erwürgte alle Fürsten Juda's zu Ribla.

10. Et le roi de Babylone fit égorger les fils de Sédécias en sa présence; il fit aussi égorger tous les chefs de Juda à Ribla.

10. Y degolló el rey de Babilonia a los hijos de Sedecías delante de sus ojos, y también degolló a todos los príncipes de Judá en Reblata.

10 En de koning van Babel slachtte de zonen van Zedekia voor zijn ogen; en hij slachtte ook al de vorsten van Juda te Ribla.

10. I pozabijał król Babiloóski synów Sedekijaszowych przed oczyma jego, także też wszystkich książąt Judzkich pozabijał w Ryblacie.

10. És leöleté a babiloni király a Sedékiás fiait szemei láttára, és Júda minden fejedelmét is leöleté Riblában.

10 И заколол царь Вавилонский сыновей Седекии пред глазами его, и всех князей Иудейских заколол в Ривле.

10. Царь Вавилонський велїв позаколювати синів Седекіїних перед його ж очима, так само заколено й усїх князїв Юдейських в Риблі;

11. Ja Sidkialta Baabelin kuningas sokaisutti silmät, kytketti hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.

11. Mutta Zedekialta hän antoi puhkaista silmät, ja antoi hänen sidottaa kaksilla vaskikahleilla; ja Babelin kuningas vei hänen Babeliin, ja hän pani hänen vankihuoneesen, siihenasti kuin hän kuoli.

11. Mutta Zedechialda hän andoi puhgaista silmät ja andoi hänen sidotta teräscahlella ja Babelin Cuningas wei hänen Babelijn ja pani hänen fangiuteen sijhen asti cuin hän cuoli.

11 And he put out the eyes of Zedekiah. And the king of Babylon bound him in fetters and carried him to Babylon and put him in prison till the day of his death.

11. Then he put out the eyes of Zedekiah; and the king of Babylon bound him in chains, and carried him to Babylon, and put him in prison till the day of his death.

11. og man blindede Zedekias's Øjne og bandt ham med to Kobberlænker, og Kongen af Babel lod ham føre til Babel og satte ham i Straffehuset indtil hans Dødsdag.

11. Men Zedekia lät han stinga ögonen ut, och lät binda honom med två kedjor; och Konungen af Babel förde honom alltså till Babel, och lade honom uti fängelse, intilldess han blef död.

11. Ja Sidkia silmad laskis ta pimmedaks tehha, ja tedda kahhe wask-ahhelaga kinnipanna; nenda laskis Pabeli kunningas tedda Pabeli wia, ja panni tedda wahhi-kotta temma surma päwani.

11. Tada Zedekijui išlupo akis, sukaustė grandinėmis, išsivedė į Babiloną ir įmetė į kalėjimą, kuriame jis išbuvo iki mirties.

11. Aber Zedekia ließ er die Augen ausstechen und ließ ihn mit zwei Ketten binden, und führte ihn also der König zu Babel gen Babel und legte ihn ins Gefängnis, bis daß er starb.

11. Puis il fit crever les yeux à Sédécias, et le fit lier de chaînes d'airain. Et le roi de Babylone l'emmena à Babylone, et le mit en prison jusqu'au jour de sa mort.

11. A Sedecías empero sacó los ojos, y púsole en grillos, e hízole el rey de Babilonia traer a Babilonia; y púsole en la casa de la cárcel hasta el día que murió.

11 En hij verblindde de ogen van Zedekia, en hij bond hem met twee koperen ketenen; alzo bracht hem de koning van Babel naar Babel, en stelde hem in het gevangenhuis, tot den dag zijns doods toe.

11. A Sedekijasza oślepiwszy i związawszy go łaócuchami miedzianemi, zawiódł go król Babiloóski do Babilonu, i podał go do domu więzienia aż do śmierci jego.

11. Sedékiás királynak pedig [4†] szemeit tolatá ki, és lánczra vereté és viteté őt a babiloni király Babilonba, és tömlöczbe veté őt halála napjáig.

11 А Седекии выколол глаза и велел оковать его медными оковами; и отвел его царь Вавилонский в Вавилон ипосадил его в дом стражи до дня смерти его.

11. Седекію ж ослїпили, закували в кайдани, й повів його царь Вавилонський у Вавилон та й посадив у вязницю аж до дня смертї його.

12. Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, joka palveli Baabelin kuningasta, Jerusalemiin.

12. Kymmenentenä päivänä, viidentenä kuukautena, joka oli Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan yhdeksästoistakymmenes vuosi, tuli Nebusaradan, huovinhaltia, joka seisoi Babelin kuninkaan edessä, Jerusalemiin.

12. KYmmendenä päiwänä wijdendenä Cuucautena joca oli NebucadNezarin Babelin Cuningan yhdexäs toistakymmenes wuosi: tuli NebuzarAdan sodanpäämies joca jocapaicas oli Babelin Cuningan tykönä Jerusalemijn/

12 Now in the fifth month, in the tenth day of the month, which was the nineteenth year of king Nebuchadnezzar, king of Babylon, Nebuzaradan the captain of the guard, who stood before the king of Babylon, came into Jerusalem.

12. Now in the fifth month, in the tenth day of the month, which was the nineteenth year of Nebuchadrezzar king of Babylon, came Nebuzaradan, captain of the guard, which served the king of Babylon, into Jerusalem,

12. Og i den femte Maaned, paa den tiende Dag i Maaneden (det Aar var Kong Nebukadnezars, Kongen af Babels, nittende Aar), kom Nebusar-Adan, Øversten for Livvagten, som stod for Kongen af Babels Ansigt, til Jerusalem.

12. På tionde dagen i femte månadenom, hvilket det nittonde året var NebucadNezars, Konungens i Babel, kom NebuzarAdan, höfvitsmannen, den alltid var när Konungenom i Babel, till Jerusalem;

12. Ja kümnemal wiendama ku päwal , se on kunninga Nebukadretsari, Pabeli kunninga, ühheksateistkümnes aasta, siis tulli Nebusaradan kunninga wahhimeeste pealik, kes Pabeli kunninga ees seisis, Jerusalemma,

12. Devynioliktais Nebukadnecaro, Babilono karaliaus, metais, penkto mėnesio dešimtą dieną, sargybos viršininkas Nebuzaradanas, kuris tarnavo Babilono karaliui, atėjo į Jeruzalę.

12. Am zehnten Tage des fünften Monats, welches ist das neunzehnte Jahr Nebukadnezars, des Königs zu Babel, kam Nebusaradan, der Hauptmann der Trabanten, der stets um den König zu Babel war gen Jerusalem{~}

12. Le dixième jour du cinquième mois, la dix-neuvième année de Nébucadnetsar, roi de Babylone, Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, officier ordinaire du roi de Babylone, entra dans Jérusalem.

12. Y en el mes quinto a los diez del mes, que era este año el año diez y nueve del reino de Nabucodonosor, rey de Babilonia, vino a Jerusalem Nabuzardán, capitán de la guarda, que solía estar delante del rey de Babilonia.

12 Daarna, in de vijfde maand, op den tienden der maand (dit jaar was het negentiende jaar van den koning Nebukadrezar, den koning van Babel), als Nebuzaradan, de overste der trawanten, die voor het aangezicht des konings van Babel stond, te Jeruzalem gekomen was;

12. Potem miesiąca piątego, dnia dziesiątego tegoż miesiąca, ten jest rok dziewiętnasty królowania Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego, przyciągnął Nabuzardan, hetman żołnierski, który stawał przed królem Babiloóskim, do Jeruzalemu.

12. Az ötödik hónapban pedig, a hónapnak tizedikén (ez az esztendő pedig a tizenkilenczedik esztendeje vala Nabukodonozornak, a babiloni királynak) Nabuzáradán, a vitézek feje, a ki áll vala a babiloni király előtt, eljöve Jeruzsálembe.

12 В пятый месяц, в десятый день месяца, – это был девятнадцатый год царя Навуходоносора, царя Вавилонского, – пришел Навузардан, начальник телохранителей, предстоявший пред царем Вавилонским, в Иерусалим

12. У пятому ж місяцї, на десятий день місяця, - се був девятнайцятий рік царювання Навуходонозорового, прибув Навузардан, отаман прибічників, вірний слуга в царя Вавилонського, в Ерусалим,

13. Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.

13. Ja poltti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki huoneet Jerusalemissa; kaikki suuret huoneet poltti hän tulella.

13. Ja poltti HERran huonen ja Cuningan huonen ja caicki huonet Jerusalemis caicki suuret huonet poltti hän tulella.

13 And he burned the house of Jehovah and the king's house and all the houses of Jerusalem. Even every great house, he burned with fire.

13. And burned the house of the LORD, and the king's house; and all the houses of Jerusalem, and all the houses of the great men, burned he with fire:

13. Og han opbrændte Herrens Hus og Kongens Hus og alle Husene i Jerusalem, ja, alle store Huse opbrændte han med Ild.

13. Och uppbrände Herrans hus, och Konungshuset, och all hus i Jerusalem; all stor hus uppbrände han i eld.

13. Ja pölletas ärra Jehowa koia, kunninga koia, ja keik Jerusalemma koiad, ka keik suurte issandatte koiad pölletas ta ärra tullega.

13. Jis sudegino Viešpaties namus, karaliaus namus ir visus didelius Jeruzalės pastatus.

13. und verbrannte des HERRN Haus und des Königs Haus und alle Häuser zu Jerusalem; alle großen Häuser verbrannte er mit Feuer.

13. Il brûla la maison de l'Éternel, et la maison royale, et toutes les maisons de Jérusalem; et il livra aux flammes toutes les grandes maisons.

13. Y encendió a fuego la casa de Jehová, y la casa del rey, y todas las casas de Jerusalem; y toda grande casa quemó a fuego.

13 Zo verbrandde hij het huis des HEEREN en het huis des konings; mitsgaders alle huizen van Jeruzalem en alle huizen der groten verbrandde hij met vuur.

13. I spalił dom Paóski, i dom królewski, i wszystkie domy Jeruzalemskie; owa wszystko budowanie kosztowne popalił ogniem.

13. És felégeté az Úr [5†] házát és a király házát, és Jeruzsálemnek minden házait és minden nagy házat felégete tűzzel.

13 и сожег дом Господень, и дом царя, и все домы в Иерусалиме, ивсе домы большие сожег огнем.

13. І спалив дом Господень і царську палату та й усї великі будинки в Ерусалимі;

14. Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit, yltympäri.

14. Ja kaikki Kaldealaisten sotajoukko, joka huovinhaltian kanssa oli, jaotti kaikki muurit Jerusalemissa joka taholta ympärinsä.

14. Ja caicki Chalderein joucko joca sodanpäämiesten cansa oli jaotit caicki muurit Jerusalemis joca tahwolda ymbärins.

14 And all the army of the Chaldeans, who were with the captain of the guard, broke down all the walls of Jerusalem all around.

14. And all the army of the Chaldeans, that were with the captain of the guard, brake down all the walls of Jerusalem round about.

14. Og hele Kaldæernes Hær, som var med Øversten for Livvagten, nedbrød alle Jerusalems Mure trindt omkring.

14. Och all de Chaldeers bär, som med höfvitsmannenom var, refvo ned alla murarna i Jerusalem allt omkring.

14. Ja keik Kaldea wäggi, mis kunninga wahhimeeste pealikkul olli , kiskusid keik Jerusalem̃a mürid ümberringi mahha.

14. Chaldėjų kariai, buvę su sargybos viršininku, išgriovė aplinkui Jeruzalę esančias sienas.

14. Und das ganze Heer der Chaldäer, so bei dem Hauptmann war, riß um alle Mauern zu Jerusalem ringsumher.

14. Puis toute l'armée des Caldéens, qui était avec le capitaine des gardes, démolit toutes les murailles qui étaient autour de Jérusalem.

14. Y todo el ejército de los Caldeos, que venía con el capitán de la guarda, destruyó todos los muros de Jerusalem en derredor.

14 En het ganse heir der Chaldeen, dat met den overste der trawanten was, brak alle muren van Jeruzalem rondom af.

14. I wszystkie mury Jeruzalemskie w około rozwaliło wszystko wojsko Chaldejskie, które było z onym hetmanem żołnierskim.

14. És Jeruzsálem egész kőfalát köröskörül lerontá a Káldeusok mindenféle serege, a kik a vitézek fejével valának.

14 И все войско Халдейское, бывшее с начальником телохранителей, разрушило все стенывокруг Иерусалима.

14. Усї ж мури навкруги Ерусалиму повалило військо Халдейське, що було при отаманові прибічників.

15. Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä.

15. Mutta köyhän väen ja muun kansan, joka oli vielä jäänyt kaupunkiin, ja ne, jotka olivat itsensä antaneet Babelin kuninkaan alle, ja jääneet kansasta, vei Nebusaradan, huovinhaltia, vangittuna pois.

15. Mutta köyhän wäen ja muun Canssan joca oli wielä jäänyt Caupungijn ja ne jotca olit idzens andanet Babelin Cuningan ala ja jäänet Canssat wei NebuzarAdan sodanpäämies fangittuna pois.

15 Then Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive of the poorest of the people and the residue of the people who were left in the city and those who fell away, who fell to the king of Babylon and the residue of the multitude.

15. Then Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive certain of the poor of the people, and the residue of the people that remained in the city, and those that fell away, that fell to the king of Babylon, and the rest of the multitude.

15. Og nogle af de ringeste af Folket og det øvrige Folk, de overblevne i Staden og de frafaldne, som vare gaaede over til Kongen af Babel, og de Haandværksmænd, som vare blevne tilbage, førte Nebusar-Adan, Øvelsten for Livvagten, bort.

15. Men det fattiga folk, och annat folk, som ännu qvart var i stadenom, och de som till Konungen af Babel fallne voro, och det qvarblefna handtverksfolket, förde NebuzarAdan, höfvitsmannen, fångna bort.

15. Ja monned alwa rahwa seast, ja muud rahwast, mis liñna jällejänud, ja need kargajad, mis ollid ärrakarganud Pabeli kunninga jure, ja mis mu rahwas olli , neid wiis Nebusaradan kunninga wahhimeeste pealik wangi.

15. Nebuzaradanas, sargybos viršininkas, išvedė į nelaisvę dalį tautos beturčių, mieste likusius gyventojus, tuos, kurie perbėgo pas babiloniečius, ir visus amatininkus.

15. Aber das arme Volk und andere Volk so noch übrig war in der Stadt, und die zum König zu Babel fielen und das übrige Handwerksvolk führte Nebusaradan, der Hauptmann, gefangen weg.

15. Et Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, emmena captifs quelques-uns des pauvres du peuple, ceux qui étaient demeurés de reste dans la ville, ceux qui s'étaient rendus au roi de Babylone et le reste de la multitude.

15. E hizo traspasar Nabuzardán, capitán de la guarda, los pobres del pueblo, y toda la otra gente vulgar que habían quedado en la ciudad, y los fugitivos, que se habían huido al rey de Babilonia, y todo el resto de la multitud vulgar.

15 Van de armsten nu des volks en het overige des volks, die in de stad overgelaten waren, en de afvalligen, die tot den koning van Babel gevallen waren, en het overige der menigte, voerde Nebuzaradan, de overste der trawanten, gevankelijk weg.

15. A z ubogich ludzi i z ostatku pospólstwa, które było pozostało w mieście i zbiegów, którzy byli zbiegli do króla babiloóskiego, i inne pospólstwo przeniósł Nabuzardan, hetman żołnierski.

15. A községnek szegényeiből pedig és a többi nép közül, a kik a városban megmaradtak vala, és a szökevények közül, a kik elszöktek vala a babiloni királyhoz, és a sokaságnak maradékából foglyokat vive Nabuzáradán, a vitézek feje.

15 Бедных из народа и прочий народ, остававшийся в городе, и переметчиков, которые передались царю Вавилонскому, и вообще остаток простого народа Навузардан, начальник телохранителей, выселил.

15. А останок люду, що зостававсь у городї й утїкачів, що перейшли були до царя Вавилонського, й загалом простий нарід перевів Навузардан, старший над прибічниками, в Вавилон.

16. Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

16. Ja Nebusaradan, huovinhaltia, antoi monikahdat köyhästä maan väestä jäädä viinamäkien ja peltoin rakentajiksi.

16. Ja NebuzarAdan sodanpäämies annoi monicahdat sijtä köyhästä maan wäestä jäädä wijnamäkein ja peldoin rakendaixi.

16 But Nebuzaradan the captain of the guard left of the poorest of the land to be vine-dressers and farmer.

16. But Nebuzaradan the captain of the guard left certain of the poor of the land for vinedressers and for husbandmen.

16. Og Nebusar-Adan, Øversten for Livvagten, lod nogle af de ringeste i Landet blive tilbage til Vingaardsmænd og til Agerdyrkere.

16. Och af det fattiga folket i landena lät NebuzarAdan, höfvitsmannen, några blifva qvara, till vingårdsfolk och åkerfolk.

16. Ja selle Ma alwast rahwast jättis Nebusaradan, kunninga wahhimeeste pealik, moñed jälle winamäggede ja pöldude harrijaiks.

16. Bet Nebuzaradanas paliko kai kuriuos krašto beturčius, kad prižiūrėtų vynuogynus ir dirbtų žemę.

16. Und vom armen Volk auf dem Lande ließ Nebusaradan, der Hauptmann, bleiben Weingärtner und Ackerleute.

16. Toutefois Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, en laissa quelques-uns des plus pauvres du pays, comme vignerons et laboureurs.

16. Mas de los pobres de la tierra dejó Nabuzardán, capitán de la guarda, para viñeros y labradores.

16 Maar van de armsten des lands liet Nebuzaradan, de overste der trawanten, enigen over tot wijngaardeniers en tot akkerlieden.

16. Tylko z ubogich onej ziemi zostawił Nabuzardan, hetman żołnierski, aby byli winiarzami i oraczami.

16. De a föld szegényei közül ott hagyá Nabuzáradán, a vitézek feje, a szőlőműveseket és szántóvetőket.

16 Только несколько из бедного народа земли Навузардан, начальник телохранителей, оставил для виноградников и земледелия.

16. Тілько немного вбогих людей зоставив Навузардан, отаман прибічників, у краю виноградарями та пахарями (хлїборобами).

17. Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niiden vasken Baabeliin.

17. Mutta vaskipatsaat, jotka olivat Herran huoneessa, ja istuimet ja vaskimeren, joka Herran huoneessa oli, rikkoivat Kaldealaiset, ja veivät kaiken vasken Babeliin.

17. MUtta waskipadzat jotca olit HERran huones ja istuimet ja waskimeren HERran huones ricoit Chaldealaiset ja weit caiken wasken sijtä Babelijn.

17 And the pillars of brass that were in the house of Jehovah and the bases and the brazen sea that were in the house of Jehovah, the Chaldeans broke in pieces and carried all the brass of them to Babylon.

17. Also the pillars of brass that were in the house of the LORD, and the bases, and the brasen sea that was in the house of the LORD, the Chaldeans brake, and carried all the brass of them to Babylon.

17. Og Kobberstøtterne, som vare i Herrens Hus, og Stolene og Kobberhavet, som var i Herrens Hus, sønderbrøde Kaldæerne; og de førte alt Kobberet af dem til Babel.

17. Men de kopparstodar, som voro i Herrans hus, och stolarna, och kopparhafvet i Herrans hus, slogo de Chaldeer sönder, och förde allan kopparen deraf till Babel.

17. Ja need wasksambad, mis Jehowa koias, ja need jallad ja waskmerre, mis Jehowa koias, murdsid Kaldea-mehhed katki, ja wisid keik nende waske Pabeli.

17. Chaldėjai sulaužė varines kolonas, stovus ir varinį baseiną, buvusius Viešpaties namuose, ir visą jų varį išgabeno į Babiloną.

17. Aber die ehernen Säulen am Hause des HERR und das Gestühl und das eherne Meer am Hause des HERRN zerbrachen die Chaldäer und führten all das Erz davon gen Babel.

17. Et les Caldéens mirent en pièces les colonnes d'airain qui étaient dans la maison de l'Éternel, les socles, et la mer d'airain, qui étaient dans la maison de l'Éternel, et ils en emportèrent tout l'airain à Babylone.

17. Y los Caldeos quebraron las columnas de metal que estaban en la casa de Jehová, y las basas, y el mar de metal, que estaba en la casa de Jehová; y llevaron todo el metal a Babilonia.

17 Verder braken de Chaldeen de koperen pilaren, die in het huis des HEEREN waren, en de stellingen, en de koperen zee, die in het huis des HEEREN was; en zij voerden al het koper daarvan naar Babel.

17. Nadto słupy miedziane, które były w domu Paóskim, i podstawki, i morze miedziane, które było w domu Paóskim, potłukli Chaldejczycy, i przenieśli wszystkę miedź ich do Babilonu;

17. A rézoszlopokat [6†] pedig, a melyek az Úr házában valának és a talpakat és a réztengert, a mely az Úr házában vala, összetörék a Káldeusok, és azoknak minden rezét elvivék Babilonba.

17 И столбы медные, которые были в доме Господнем, и подставы, и медное море, котороев доме Господнем, изломали Халдеи и отнесли всю медь их в Вавилон.

17. А стовпи мідяні, що були в Господньому дому, й підніжки, й мідяне море, що було в храму Господньому, порозбивали Халдеї та й позабірали всю мідь із них у Вавилон.

18. Ja kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.

18. Ja kattilat, lapiot, veitset, vaskimaljat, lusikat ja kaikki vaski-astiat, joilla palveltiin, ottivat he pois.

18. Ja cattilat lapiot weidzet waskimaljat maljat ja caicki waskiastiat jotca Jumalan palweluxes tarwittin otit he pois.

18 The pots also and the shovels and the snuffers and the basins and the spoons and all the vessels of brass with which they ministered, they took away.

18. The caldrons also, and the shovels, and the snuffers, and the bowls, and the spoons, and all the vessels of brass wherewith they ministered, took they away.

18. Og Gryderne og Skufferne og Knivene og Skaalerne og Røbelseskaalerne og alle Kobberkarrene, som brugtes til Tjenesten, toge de bort,

18. Och kettlar, skoflar, knifvar, bäcken, skålar och all koppartyg, de man uti Gudstjenst plägade bruka, togo de bort.

18. Ja need pottid, ja labbidad, ja noad, ja pekkid, ja suitsetamisse-rohho-kausid, ja keik wask-riistad, misga nemmad tenistust teggid, wotsid nemmad ärra.

18. Jie paėmė ir puodus, šakutes, gnybtuvus, dubenis, semtuvus bei visus varinius indus, kurie buvo naudojami tarnavimo metu.

18. Und die Kessel, Schaufeln, Messer, Becken, Kellen und alle ehernen Gefäße, die man im Gottesdienst pflegte zu brauchen, nahmen sie weg.

18. Ils emportèrent aussi les chaudières, les pelles, les serpes, les bassins, les tasses, et tous les ustensiles d'airain employés pour le service.

18. Llevaron también los calderos, y los badiles, y los salterios, y las tazas, y los cucharones, y todos los vasos de metal con que se servían;

18 Ook namen zij de potten en de schoffelen, en de gaffelen, en de sprengbekkens, en de rookschalen, en al de koperen vaten, waar men den dienst mede deed.

18. Kotły też i łopaty, i naczynia muzyczne, i miednice, i czasze, i wszystko naczynie miedziane, którem usługiwano, pobrali;

18. A fazekakat is és a lapátokat, a késeket és a medenczéket, a tömjénezőket és a rézedényeket, a melyekkel szolgálnak vala, mind elvivék.

18 И тазы, и лопатки, и ножи, и чаши, и ложки, и все медные сосуды, которые употребляемы были при Богослужении, взяли;

18. Позабірали й казани, лопатки, ножі, миски й увесь мідяний посуд, що його вживано до служби;

19. Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.

19. Otti myös huovinhaltia pois kaikki, mitkä kullasta ja hopeasta oli, juoma-astiat, savi-astiat, maljat, kattilat, kynttiläjalat, lusikat ja kupit.

19. Sijhen myös otti sodanpäämies pois caicki mitä cullast ja hopiast oli juomaastiat sawuastiat maljat cattilat kyntiläjalat lusicat ja maljat.

19 And the cups and the censors and the basins and the pots and the lamp-stands and the spoons and the bowls — what was from gold, in gold and what was from silver, in silver — the captain of the guard took away.

19. And the basons, and the firepans, and the bowls, and the caldrons, and the candlesticks, and the spoons, and the cups; that which was of gold in gold, and that which was of silver in silver, took the captain of the guard away.

19. og Bækkenerne og Ildkarrene og Skaalerne og Gryderne og Lysestagerne og Røgelseskaalerne og Bægerne, hvad som var helt Guld, og hvad som var helt Sølv, tog den øverste for Livvagten.

19. Dertill tog höfvitsmannen bort allt det af guld och silfver var, i kannor, rökpannor, bäcken, kettlar, ljusastakar, skedar, och skålar;

19. Ja kunninga wahhimeeste pealik wöttis ärra need kausid, ja sütte-pannud, ja pekkid, ja pottid, ja küünlajallad ja suitsetamisse-rohho-kausid, ja kahwlid, mis ial kullast ja mis ial höbbedast olli .

19. Sargybos viršininkas pasiėmė indus smilkalams, taures, praustuves, žvakides, lėkštes­visa, kas buvo iš aukso ir sidabro.

19. Dazu nahm der Hauptmann, was golden und silbern war an Bechern, Räuchtöpfen, Becken, Kesseln, Leuchtern, Löffeln und Schalen.

19. Le capitaine des gardes emporta aussi les coupes, et les encensoirs, et les bassins, et les chaudières, et les chandeliers, et les tasses et les gobelets, ce qui était d'or et ce qui était d'argent.

19. Y las copas, e incensarios, y lebrillos, y ollas, y candeleros, y escudillas, y tazas: lo que de oro de oro, y lo que de plata de plata, llevó el capitán de la guarda:

19 En de overste der trawanten nam weg de schalen, en de wierookvaten, en de sprengbekkens, en de potten, en de kandelaars, en de rookschalen, en de kroezen; wat geheel goud, en wat geheel zilver was.

19. Nadto wiadra, i kadzielnice, i miednice, i garnce, i świeczniki, i czaszki, i kufle, co było złotego w złocie, a co było srebrnego w srebrze, pobrał hetman żołnierski;

19. És a csészéket, a serpenyőket, a medenczéket és a fazekakat, a gyertyatartókat, a tömjénezőket és a serlegeket, a mi arany, aranyban, a mi ezüst, ezüstben, mind elvivé a vitézek feje.

19 и блюда, и щипцы, и чаши, и котлы, и лампады, и фимиамники, и кружки, что былозолотое – золотое, и что было серебряное – серебряное, взял начальник телохранителей;

19. І полумиски й клїщики, чаші, й кубки й кадильницї й кінви, що нї було золоте й срібне, позабірав отаман прибічників.

20. Molempien pylväiden, meren ja niiden kahdentoista vaskiraavaan, jotka olivat telineiden alla — kaikkien niiden esineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin — niiden vaski ei ollut punnittavissa.

20. Ne kaksi patsasta, sen yhden meren, ne kaksitoistakymmentä vaskihärkää, jotka seisoivat jalkain alla, jotka kuningas Salomo oli antanut tehdä Herran huoneesen, näistä astioista karttui ylönpalttinen vaski.

20. Ne caxi padzasta sen yhden meren ne caxitoista kymmendä waskihärkä jotca seisoit jalcain alla jotca Cuningas Salomo oli andanut tehdä HERran huoneseen näistä astiosta carttui ylönpaltinen waski.

20 The two pillars, the one sea and the twelve brazen bulls that were under the bases, which king Solomon had made for the house of Jehovah — the brass of all these vessels was without weight.

20. The two pillars, one sea, and twelve brasen bulls that were under the bases, which king Solomon had made in the house of the LORD: the brass of all these vessels was without weight.

20. De to Støtter, det ene Hav og de tolv Kobberøksne, som vare derunder, samt Stolene, som Kong Salomo havde gjort til Herrens Hus: Der var ikke Vægt paa Kobberet af alle disse Ting.

20. De två stodarna, det ena hafvet, de tolf kopparoxar, som under foten stodo, hvilka Konung Salomo hade göra låtit till Herrans hus; kopparen af all denna tygen var öfvermåtton mycken.

20. Kaks sammast, ühhe merre, ja need kaksteistkümmend wask-härga, mis nende jalge assemel ollid , mis kunningas Salomo olli teinud Jehowa koia tarwis, keik nende riistade waske ei woind ülleswagida.

20. Dviejų kolonų, baseino, dvylikos varinių jaučių, buvusių po baseinu, ir stovų, kuriuos karalius Saliamonas buvo padaręs Viešpaties namams, vario buvo neįmanoma pasverti.

20. Die zwei Säulen, das Meer, die Zwölf ehernen Rinder darunter und die Gestühle, welche der König Salomo hatte lassen machen zum Hause des HERRN, alles dieses Gerätes aus Erz war unermeßlich viel.

20. Pour ce qui est des deux colonnes, de la mer et des douze bœufs d'airain qui lui servaient de base, et que Salomon avait faits pour la maison de l'Éternel, on ne pouvait peser l'airain de tous ces objets.

20. Dos columnas, un mar, y doce bueyes de metal que estaban debajo de las basas, que hizo el rey Salomón en la casa de Jehová: no se podía pesar el metal de todos estos vasos.

20 De twee pilaren, de ene zee, en de twaalf koperen runderen, die in de plaats der stellingen waren, die de koning Salomo voor het huis des HEEREN gemaakt had; het koper daarvan, te weten van al deze vaten, was zonder gewicht.

20. Słupy dwa, morze jedno, i wołów miedzianych dwanaście, które były pod podstawkami, które był sprawił król Salomon w domu Paóskim; nie było wagi miedzi onego wszystkiego naczynia.

20. Két [7†] oszlop, egy réztenger és tizenkét rézökör vala, a melyek a talpak alatt valának, a melyeket Salamon király csináltatott vala az Úr házába. Mindezeknek az edényeknek reze megmérhetetlen vala.

20 также два столба, одно море и двенадцать медных волов, которыеслужили подставами, которые царь Соломон сделал в доме Господнем, – меди во всех этихвещах невозможно было взвесить.

20. Стовпи два, одно море й дванайцять мідяних волів, що служили за підніжки, а що постарав царь Соломон до Господнього дому, - мідї з усього того посуду не було ваги.

21. Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä; se oli ontto.

21. Mutta patsaat oli kumpikin kahdeksantoistakymmentä kyynärää korkiat, ja kaksitoista kyynärää nuoraa oli mitta hänen ympäriltänsä, ja oli neljän sormenpaksuus, ja avoin sisältä.

21. Mutta molemmat padzat olit cumbikin cahdexantoistakymmendä kynärätä corkia ja caxitoistakymmendä kynärätä nuora oli mitta hänen ymbärildäns ja oli neljän sormen paxuus ja oli tyhjä sisäldä.

21 And as for the pillars, the height of the one pillar was eighteen cubits and a line of twelve cubits encompassed it and the thickness of it was four fingers; it was hollow.

21. And concerning the pillars, the height of one pillar was eighteen cubits; and a fillet of twelve cubits did compass it; and the thickness thereof was four fingers: it was hollow.

21. Og hvad Støtterne angaar, da var Højden af een Støtte atten Alen, og en Traad, tolv Alen lang, gik omkring den, og denne var fire Fingre tyk og hul.

21. Men båda stoderna voro hvardera aderton alnar hög, och ett tolfalna snöre var måttet omkring henne, och var fyra finger tjock, och var ihål;

21. Sambade luggu olli se : ühhe samba körgus olli kahheksateistkümmend künart, ja kahheteistkümne-künrane nöör läks ta ümber ärra, ja se olli nelja sörme paks ja önes.

21. Viena kolona buvo aštuoniolikos uolekčių aukščio, dvylikos uolekčių apimties; kolonos sienos buvo keturių pirštų storio, o vidus tuščias.

21. Der zwei Säulen aber war eine jegliche achtzehn Ellen hoch, und eine Schnur, zwölf Ellen lang, reichte um sie her, und war eine jegliche vier Finger dick und inwendig hohl;

21. Pour les colonnes, chaque colonne avait dix-huit coudées de haut, et un cordon de douze coudées en pouvait faire le tour; elle était épaisse de quatre doigts et creuse.

21. Cuanto a las columnas, la altura de la una columna era diez y ocho codos, y una cuerda de doce codos la cercaba de cuatro dedos de grueso de vaciadizo.

21 Aangaande de pilaren, achttien ellen was de hoogte eens pilaars, en een draad van twaalf ellen omving hem; en zijn dikte was vier vingeren, en hij was hol.

21. A z tych słupów ośmnaście łokci wzwyż był słup jeden, a w mięsz w około dwanaście łokci, a w miąższość jego cztery palce, a wewnątrz był dęty;

21. És az oszlopok közül az [8†] egyik oszlopnak tizennyolcz sing vala a magassága, és tizenkét sing zsinór éri vala át köröskörül, vastagsága pedig négy ujjnyi, és belől üres vala.

21 Столбы сии были каждый столб в восемнадцать локтей вышины, и шнурок в двенадцать локтей обнимал его, а толщина стенок его внутри пустого, в четыре перста.

21. А ті стовпи були, кожний стовп вісїмнайцять локот заввишки, й поворозка в дванайцять локот обіймала його; а були вони порожні в серединї, стїнки ж були на чотирі палцї.

22. Ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ynnä granaattiomenat.

22. Ja kruunu sen päällä oli myös vaskesta, joka oli viisi kyynärää korkia, ja verkko ja granatin omenat ympäri kruunun olivat kaikki vaskesta; tainkaltainen oli myös toinen patsas ja granatin omenat.

22. Ja cummangin päällä oli waskicnuppi wijttä kynärätä corkia ja wyöt ja Granatin omenat olit cummangin cnupin päällä aina ymbärins caicki waskesta ja yxi padzas oli nijncuin toinengin Granatin omenat myös.

22 And a capital of brass was upon it. And the height of the one capital was five cubits, with lattice-work and pomegranates upon the capital all around, all of brass. And the second pillar also had like these and pomegranates.

22. And a chapiter of brass was upon it; and the height of one chapiter was five cubits, with network and pomegranates upon the chapiters round about, all of brass. The second pillar also and the pomegranates were like unto these.

22. Og Kronen derpaa var af Kobber, og een Krones Højde var fem Alen, og Nettet og Granatæblerne trindt omkring paa Kronen var alt sammen af Kobber, og paa samme Maade var den anden Støtte og Granatæblerne.

22. Och stod på hvardera en kopparknapp fem alnar hög, och gjordar och granatäple voro på hvar knappen allt omkring, alltsammans af koppar; och den ena stoden var såsom den andra; granatäplen också.

22. Ja se nup temma peäl olli wassest, ja ühhe nuppo körgus olli wiis künart, ja se wörk ja kranati-ounad nuppo külges olli ümberringi, keik wassest; ja sedda wisi olli ka teisel sambal ja kranati-ounadel.

22. Ant kolonos buvo varinis kapitelis, penkių uolekčių aukščio; jį supo grotelės ir granato vaisiai­viskas buvo iš vario. Tokia pat buvo ir antroji kolona.

22. und stand auf jeglicher ein eherner Knauf, fünf Ellen hoch, und ein Gitterwerk und Granatäpfel waren an jeglichem Knauf ringsumher, alles ehern; und war eine Säule wie die andere, die Granatäpfel auch.

22. Et il y avait au-dessus un chapiteau d'airain; et la hauteur d'un des chapiteaux était de cinq coudées; et sur le chapiteau, à l'entour, étaient un réseau et des grenades, le tout d'airain. La seconde colonne était en tout semblable, et il y avait aussi des grenades.

22. Y el capitel de metal que estaba sobre ella era de altura de cinco codos, y había una red, y granadas en el capitel al derredor, todo de metal; y otro tanto era lo de la segunda columna con sus granadas.

22 En het kapiteel daarop was koper, en de hoogte des enen kapiteels was vijf ellen, en een net, en granaatappelen op het kapiteel rondom, alles koper; en dezen gelijk had de andere pilaar, met granaatappelen.

22. A gałka na nim miedziana, a wysokość gałki jednej była na pięć łokci, siatka też i jabłka granatowe na gałce w około wszystko miedziane; taki też był i drugi słup z jabłkami granatowemi;

22. Rézgömb vala rajta, és az egyik gömb magassága öt singnyi vala, és a hálók és gránátalmák a gömbön köröskörül mind rézből valának, és ilyen a második oszlop, és ilyenek a gránátalmák is.

22 И венец на нем медный, а высота венца пять локтей; и сетка игранатовые яблоки вокруг были все медные; то же и на другом столбе с гранатовыми яблоками.

22. А на стовпі був мідяний вінець, на пять локот заввишки, й сїтка й гранатові яблочка навкруги вінця, усе мідяне; те ж саме й на другому стовпі з гранатовими яблочками.

23. Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin; kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikkokoristeen päällä yltympäri.

23. Ja oli sen päällä yhdeksänkymmentä ja kuusi granatin omenaa; kaikki granatin omenat olivat sata yhden verkon päällä aina ympärinsä.

23. Ja oli sen päällä yhdexänkymmendä ja cuusi Granatin omenata caicki Granatin omenat olit sata yhden wyön päällä aina ymbärins.

23 And there were ninety-six pomegranates on the sides. All the pomegranates were a hundred upon the lattice-work all around.

23. And there were ninety and six pomegranates on a side; and all the pomegranates upon the network were an hundred round about.

23. Og der var seks og halvfemsindstyve Granatæbler efter Vindene; alle Granatæblerne paa Nettet trindt omkring vare hundrede.

23. Och voro granatäplen deruppå sex och niotio; all granatäplen voro hundrade på ene gjord allt omkring.

23. Ja neid kranati-oune olli kuus peäle ühheksakümmend iggapiddi; keik kranati-oune olli sadda, wörgo külges ümberringi.

23. Devyniasdešimt šeši granato vaisiai buvo iš vienos pusės; iš viso aplinkui groteles jų buvo šimtas.

23. Es waren der Granatäpfel sechsundneunzig daran, und aller Granatäpfel waren hundert an einem Gitterwerk rings umher.

23. Et il y avait quatre-vingt-seize grenades extérieurement. Toutes les grenades sur le réseau étaient au nombre de cent, à l'entour.

23. Había noventa y seis granadas en cada órden: todas ellas eran ciento sobre la red al derredor.

23 En de granaatappelen waren zes en negentig, gezet naar den wind; alle granaatappelen waren honderd, over het net rondom.

23. A było jabłek granatowych dziewięćdziesiąt i sześć po każdej stronie; wszystkich jabłek granatowych było po sto na siatce w około.

23. A gránátalma pedig kilenczvenhat vala kifelé, összesen [9†] száz gránátalma vala a hálón felül köröskörül.

23 Гранатовых яблоков было по всем сторонам девяносто шесть; всех яблоков вокруг сетки сто.

23. А було висящих гранатових яблок девятьдесять і шість, усїх же яблок, сїтками обведених - сотня.

24. Ja henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,

24. Ja huovinhaltia otti papin Serajan ensimäisestä järjestyksestä, ja papin Zephanian toisesta järjestyksestä ja kolme ovenvartiaa.

24. JA sodanpäämies otti Papin SeraJan ensimäisest järjestyxest ja Papin Zephanian toisesta järjestyxestä ja colme owenwartiata/

24 And the captain of the guard took Seraiah the chief priest and Zephaniah the second priest and the three keepers of the threshold.

24. And the captain of the guard took Seraiah the chief priest, and Zephaniah the second priest, and the three keepers of the door:

24. Og Øversten for Livvagten tog Ypperstepræsten Seraja, og Zefanja, Præsten af anden Rang, og tre, som toge Vare paa Dørtærske Hofbetjent, som var Befalingsmand over Krigsmændene,

24. Och höfvitsmannen tog den Presten SeraJa, utaf första ordningen, och den Presten Zephanja, utaf den andra ordningen, och tre dörravaktare;

24. Ja kunninga wahhimeeste pealik wöttis ka ärra üllema preestri Seraja, ja preestri Sewanja teisest korrast, ja kolm läwwe hoidjat.

24. Sargybos viršininkas paėmė vyriausiąjį kunigą Serają, antrąjį kunigą Sofoniją, tris durininkus,

24. Und der Hauptmann nahm den obersten Priester Seraja und den Priester Zephanja, den nächsten nach ihm, und die drei Torhüter

24. Et le capitaine des gardes prit Séraja, premier sacrificateur, et Sophonie, second sacrificateur, et les trois gardes du seuil.

24. Tomó también el capitán de la guarda a Saraías sacerdote principal, y a Sofonías segundo sacerdote, y tres guardas de la puerta:

24 Ook nam de overste der trawanten Seraja, den hoofdpriester, en Zefanja, den tweeden priester, en de drie dorpelbewaarders.

24. Wziął też hetman żołnierski Sarajego, kapłana przedniego, i Sofonijasza, kapłana wtórego po nim, i trzech stróżów progu.

24. Elvivé a vitézek feje Seráját is, a főpapot, és Sofóniást a második papot, és az ajtónak három őrizőjét.

24 Начальник телохранителей взял также Сераию первосвященника и Цефанию, второго священника, и трех сторожей порога.

24. І взяв отаман прибічників первосьвященника Сераїю і второго сьвященника Зефанїю й трьох придверників.

25. ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maakansasta, jotka tavattiin kaupungista.

25. Ja hän otti yhden kamarihaltian kaupungista, joka oli pantu sotaväen päälle, ja seitsemän miestä niistä, jotka aina seisoivat kuninkaan edessä, jotka kaupungissa löydettiin, niin myös joukon ylimmäisen kirjoittajan, joka kirjoitti maan väen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka kaupungissa löydettiin;

25. Ja yhden Camarerin Caupungista joca oli pandu sotawäen päälle ja seidzemen miestä joiden piti oleman Cuningan tykönä jotca Caupungisa löyttin sijhen myös joucon ylimmäisen kirjoittajan joca kirjoitta maan wäen sijhen myös cuusikymmendä miestä maan Canssasta jotca Caupungisa löyttin.

25 And from the city he took an officer who was set over the men of war and seven men of those who saw the king's face, who were found in the city and the scribe of the captain of the army who mustered the people of the land and sixty men of the people of the land who were found in the midst of the city.

25. He took also out of the city an eunuch, which had the charge of the men of war; and seven men of them that were near the king's person, which were found in the city; and the principal scribe of the host, who mustered the people of the land; and threescore men of the people of the land, that were found in the midst of the city.

25. og syv Mænd af dem, som saa Kongens Ansigt, og som fandtes i Staden, og Skriveren, som var hos Stridshøvedsmanden, og som udskrev Folket i Landet, og tresindstyve Mænd af Folket i Landet, som fandtes i Staden.

25. Och en kamererare utaf stadenom, som öfver krigsfolket satt var, och sju män, som när Konungenom vara måste, hvilka i stadenom funne vordo; dertill Sopher, den härförstan, den landsfolket mönstra plägade; dertill sextio män af landsfolket, som i stadenom funne vordo.

25. Ta wöttis ka liñnast ühhe üllema teenri, kes olli üllewataja ülle söameeste, ja seitse meest neist, kes ikka kunninga silma ees ollid, mis liñnast leiti, ja wäe pealikko kirjotaja, kes se Ma rahwast söa tarwis ülleskirjotas, ja kuuskümmend meest neist Ma rahwast, mis liñnast leiti.

25. miesto valdininką, kuris buvo karo vyrų viršininkas, septynis vyrus, karaliaus patarėjus, kuriuos rado mieste, kariuomenės vyriausiąjį raštininką, kuris šaukdavo į kariuomenę, ir šešiasdešimt krašto vyrų, kurie buvo mieste.

25. und einen Kämmerer aus der Stadt, welcher über die Kriegsleute gesetzt war, und sieben Männer, welche um den König sein mußten, die in der Stadt gefunden wurden, dazu den Schreiber des Feldhauptmanns, der das Volk im Lande zum Heer aufbot, dazu sechzig Mann Landvolks, so in der Stadt gefunden wurden:

25. Et de la ville il prit un eunuque qui avait la charge des gens de guerre, et sept hommes de ceux qui voyaient la face du roi, qui se trouvèrent dans la ville, le secrétaire en chef de l'armée, qui enrôlait le peuple du pays, et soixante hommes d'entre le peuple du pays, qui furent trouvés dans la ville.

25. Y de la ciudad tomó un eunuco que era capitán sobre los hombres de guerra, y siete hombres de los que veían la cara del rey, que se hallaron en la ciudad, y el principal escribano de la guerra que cogía al pueblo de la tierra para la guerra, y sesenta varones del vulgo de la tierra, que se hallaron dentro de la ciudad:

25 En uit de stad nam hij een hoveling, die over de krijgslieden gesteld was, en zeven mannen uit degenen, die des konings aangezicht zagen, die in de stad gevonden werden, mitsgaders den oversten schrijver des heirs, die het volk des lands ten oorlog opschreef, en zestig mannen van het volk des lands, die in het midden der stad gevonden werden.

25. Wziął też z miasta dworzanina niektórego, który był przełożonym nad ludem rycerskim, i siedmiu mężów z tych, którzy stawali przed królem, którzy się znaleźli w mieście, i pisarza przedniego wojskowego, który spisywał wojsko z ludu ziemi, i sześćd ziesiąt mężów z ludu ziemi, którzy się znaleźli w mieście.

25. És a városból elvive egy főembert, a ki felügyelőjök vala a harczosoknak, és hetet ama férfiak közül, a kik állanak vala a király előtt, a kik a városban találtatának, és a seregek főíródeákját, a ki a föld népét besorozta vala, és hatvan férfiút a föld népe közül, a kik a városban találtatának.

25 И из города взял одного евнуха, который был начальником над военными людьми, и семь человек предстоявших лицу царя, которые находились в городе, и главного писца в войске, записывавшего в войско народ земли, и шестьдесят человек из народа страны, найденных в городе.

25. А з городу взяв одного скопця, що старшинував над військовими людьми, та сїмох невідступних прибічників царських, що знайдено в городї, і головного писаря військового, що затягав людей в країнї до військової служби, та шістьдесять чоловіка з народу землї, що знайдено в містї.

26. Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.

26. Nämät otti Nebusaradan, huovinhaltia, ja vei heidät Babelin kuninkaan tykö Riblatiin.

26. Nämät otti NebusarAdan sodanpäämies ja wei heidän Babelin Cuningan tygö Riblathijn.

26 And Nebuzaradan the captain of the guard took them and brought them to the king of Babylon to Riblah.

26. So Nebuzaradan the captain of the guard took them, and brought them to the king of Babylon to Riblah.

26. Og Nebusar-Adan, den øverste for Livvagten, tog dem og førte: dem til Kongen af Babel, til Ribla.

26. Dessa tog NebuzarAdan, höfvitsmannen, och förde dem till Konungen i Babel, i Riblath.

26. Ja kunninga wahhimeeste pealik Nebusaradan wöttis neid, ja wiis neid Pabeli kunninga jure Ribla.

26. Nebuzaradanas, sargybos viršininkas, paėmęs juos, nuvedė pas Babilono karalių į Riblą.

26. diese nahm Nebusaradan, der Hauptmann, und brachte sie dem König zu Babel gen Ribla.

26. Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, les prit et les mena au roi de Babylone, à Ribla.

26. Tomólos Nabuzardán, capitán de la guarda, y trájolos al rey de Babilonia a Reblata.

26 Als Nebuzaradan, de overste der trawanten, dezen genomen had, zo bracht hij hen tot den koning van Babel naar Ribla.

26. Wziąwszy ich tedy Nabuzardan, hetman żołnierski, zawiódł ich do króla Babiloóskiego do Ryblaty;

26. És felvevé ezeket Nabuzáradán, a vitézek feje, és elvivé őket a babiloni királyhoz Riblába.

26 И взял их Навузардан, начальник телохранителей, и отвел их к царю Вавилонскому в Ривлу.

26. Оцїх то позабірав Навузардан, отаман прибічників, та й одвів їх до царя Вавилонського в Риблу;

27. Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda siirrettiin pois maastansa.

27. Ja Babelin kuningas tappoi heidät Riblatissa, Hamatin maalla. Niin Juuda vietiin vankina pois maaltansa.

27. Ja Babelin Cuningas tappoi heidän Riblathis joca on Hemathin maalla. Nijn Juda wietin fangina hänen maaldans.

27 And the king of Babylon killed* them and put them to death at Riblah in the land of Hamath. So Judah was carried away captive out of his land.

27. And the king of Babylon smote them, and put them to death in Riblah in the land of Hamath. Thus Judah was carried away captive out of his own land.

27. Og Kongen af Babel slog dem ihjel og dræbte dem i Ribla, i Hamaths Land; saa blev Juda bortført fra sit Land.

27. Och Konungen i Babel slog dem ihjäl i Riblath, det i Hamath lande ligger. Alltså vardt Juda bortförd utu sitt land.

27. Ja Pabeli kunningas löi neid mahha ja surmas neid ärra Riblasse Amati male; nenda läks Juda omma maalt wangi.

27. Karalius nužudė juos Ribloje, Hamato krašte. Taip Judas buvo ištremtas iš savo krašto.

27. Und der König zu Babel schlug sie tot zu Ribla, das im Lande Hamath liegt. Also ward Juda aus seinem Lande weggeführt.

27. Et le roi de Babylone les frappa, et les fit mourir à Ribla, au pays de Hamath. Ainsi Juda fut transporté hors de son pays.

27. Y el rey de Babilonia los hirió, y los mató en Reblata en tierra de Emat; y Judá fué trasportado de su tierra.

27 En de koning van Babel sloeg hen en doodde hen te Ribla, in het land van Hamath. Alzo werd Juda uit zijn land gevankelijk weggevoerd.

27. I pobił ich król Babiloóski, a pomordował ich w Ryblacie w ziemi Emat. A tak przeniesiony jest Juda z ziemi swojej.

27. És levágatá [10†] őket a babiloni király és megöleté őket Riblában, a Hamát földén, és fogságra viteték Júda az ő földéről.

27 И поразил их царь Вавилонский и умертвил их в Ривле, в земле Емаф; и выселен был Иуда из земли своей.

27. Царь же Вавилонський повелїв повбивати їх у Риблї, в Емат-країнї. Так і виселено Юду з землї його.

28. Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,

28. Tämä on se kansa, jonka Nebukadnetsar vei pois: seitsemäntenä vuonna, kolmetuhatta ja kolme kolmattakymmentä Juudalaista;

28. TÄmä on se Canssa jonga NebucadNezar wei pois nimittäin: seidzemendenä wuonna: colme tuhatta ja colme colmattakymmendä Judalaista.

28 This is the people whom Nebuchadnezzar carried away captive: In the seventh year three thousand twenty-three Jews.

28. This is the people whom Nebuchadrezzar carried away captive: in the seventh year three thousand Jews and three and twenty:

28. Dette er det Folk, som Nebukadnezar bortførte: I det syvende Aar tre Tusinde og tre og tyve af Juda;

28. Detta är det folk, som NebucadNezar bortförde, nämliga, uti sjunde årena, tretusend och tre och tjugu Judar;

28. Se on se rahwas, mis Nebukadretsar on wangi winud: seitsmel aastal, kolmtuhhat kolm kolmatkümmend Judit:

28. Nebukadnecaras septintaisiais savo karaliavimo metais iš Jeruzalės ištrėmė tris tūkstančius dvidešimt tris žydus;

28. Dies ist das Volk, welches Nebukadnezar weggeführt hat: im siebenten Jahr dreitausend und dreiundzwanzig Juden;

28. C'est ici le peuple que Nébucadnetsar emmena en captivité: La septième année, trois mille vingt-trois Juifs.

28. Este es el pueblo que Nabucodonosor hizo traspasar en el año séptimo, tres mil y veinte y tres Judíos.

28 Dit is het volk, dat Nebukadrezar gevankelijk heeft weggevoerd; in het zevende jaar, drie duizend drie en twintig Joden;

28. Tenci jest lud, który zaprowadził Nabuchodonozor roku siódmego: Żydów trzy tysiące, i dwadzieścia i trzy.

28. Ennyi az a nép, a melyet fogságra vitete Nabukodonozor a hetedik esztendőben, háromezer és huszonhárom Júdabeli.

28 Вот народ, который выселил Навуходоносор: в седьмой год три тысячи двадцать три Иудея;

28. Ось скілько люду поодводив Навуходонозор: у сьомому роцї (царювання свого) три тисячі двайцять і три Юдеї;

29. Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista.

29. Mutta Nebukadnetsarin kahdeksantenatoistakymmenentenä vuotena, kahdeksansataa kaksineljättäkymmentä sielua Jerusalemista.

29. Mutta NebucadNezarin cahdexanna toistakymmendenä wuotena cahdexan sata ja caxi neljättäkymmendä sielua Jerusalemist.

29 In the eighteenth year of Nebuchadnezzar he carried away captive from Jerusalem eight hundred thirty-two persons.

29. In the eighteenth year of Nebuchadrezzar he carried away captive from Jerusalem eight hundred thirty and two persons:

29. i Nebukadnezars attende Aar: Af Jerusalem otte Hundrede og to og tredive Sjæle;

29. Men uti adertonde årena NebucadNezars, åttahundrad och två och tretio själar utaf Jerusalem.

29. Kahheksateistkümnemal Nebukadretsari aastal widi Jerusalemmast ärra kahheksa sadda, kolmkümmend ja kaks waimo.

29. aštuonioliktaisiais metais­aštuonis šimtus trisdešimt du asmenis;

29. Im achtzehnten Jahr aber des Nebukadnezars achthundert und zweiunddreißig Seelen aus Jerusalem;

29. La dix-huitième année de Nébucadnetsar, on emmena de Jérusalem huit cent trente-deux personnes.

29. En el año diez y ocho Nabucodonosor hizo traspasar de Jerusalem ochocientas y treinta y dos personas.

29 In het achttiende jaar van Nebukadrezar, voerde hij gevankelijk weg achthonderd twee en dertig zielen uit Jeruzalem;

29. Roku ośmnastego Nabuchodonozora, zaprowadził z Jeruzalemu dusz ośm set, trzydzieści i dwie.

29. A Nabukodonozor tizennyolczadik esztendejében Jeruzsálemből nyolczszáz és harminczkét lélek.

29 в восемнадцатый год Навуходоносора из Иерусалима выселено восемьсот тридцать две души;

29. У вісїмнайцятому роцї Навуходонозоровому - з Ерусалиму вісїм сот трийцять і дві душі;

30. Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuuteen — yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.

30. Ja Nebukadnetsarin kolmantena vuonna kolmattakymmenentä vei Nebusaradan, huovinhaltia, pois seitsemänsataa ja viisiviidettäkymmentä sielua Juudasta; kaikki sielut ovat neljätuhatta ja kuusisataa.

30. Ja NebucadNezarin colmandena wuonna colmattakymmendä wei NebusarAdan sodanpäämies pois seidzemen sata ja wijsi wijdettäkymmendä sielua Judasta caicki sielut owat neljä tuhatta ja cuusi sata.

30 In the twenty-third year of Nebuchadnezzar Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive of the Jews seven hundred forty-five persons. All the persons were four thousand six hundred.

30. In the three and twentieth year of Nebuchadrezzar Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive of the Jews seven hundred forty and five persons: all the persons were four thousand and six hundred.

30. i Nebukadnezars tre og tyvende Aar bortførte Nebusar-Adan, den øverste for Livvagten, af Jøderne syv Hundrede og fem og fyrretyve Sjæle; alle Sjæle vare tilsammen fire Tusinde og seks Hundrede.

30. Och i tredje och tjugonde årena NebucadNezars förde NebuzarAdan, höfvitsmannen, bort sjuhundrad och fem och fyratio själar af Juda; alla själarna äro fyratusend och sexhundrad.

30. Kolmandal Nebukadretsari aastal kolmatkümmend wiis Nebusaradan, kunninga wahhimeeste pealik, wangi Judid, seitse sadda nellikümmend ja wiis waimo: keik waimusid olli nellituhhat ja kuus sadda.

30. dvidešimt trečiaisiais metais sargybos viršininkas Nebuzaradanas ištrėmė septynis šimtus keturiasdešimt penkis žydus. Iš viso keturis tūkstančius šešis šimtus žmonių.

30. und im dreiundzwanzigsten Jahr des Nebukadnezars führte Nebusaradan, der Hauptmann, siebenhundert und fünfundvierzig Seelen weg aus Juda. Alle Seelen sind viertausend und sechshundert.

30. La vingt-troisième année de Nébucadnetsar, Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, transporta sept cent quarante-cinq personnes des Juifs. Toutes ces personnes furent donc quatre mille six cents.

30. El año veinte y tres de Nabucodonosor, traspasó Nabuzardán, capitán de la guarda, setecientas y cuarenta y cinco personas de los Judíos: todas las personas son cuatro mil y seiscientas.

30 In het drie en twintigste jaar van Nebukadrezar voerde Nebuzaradan, de overste der trawanten, gevankelijk weg van de Joden zevenhonderd vijf en veertig zielen. Alle zielen zijn vier duizend en zeshonderd.

30. Roku dwudziestego i trzeciego Nabuchodonozora; zaprowadził Nabuzardan, hetman żołnierski, z Żydów dusz siedm set, czterdzieści i pięć; wszystkich dusz cztery tysiące i sześć set.

30. Nabukodonozor huszonharmadik esztendejében fogságba vitete Nabuzáradán, a vitézek feje hétszáznegyvenöt Júdabelit. Összesen négyezer és hatszáz lélek.

30 в двадцать третий год Навуходоносора Навузардан, начальник телохранителей, выселил Иудеев семьсот сорок пять душ: всего четыре тысячишестьсот душ.

30. У двайцять третьому роцї Навуходонозоровому одвів Навузардан, отаман прибічників, Юдеїв сїмсот сорок і пять душ, усього чотири тисячі й шістьсот.

31. Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet pois vankilasta.

31. Mutta seitsemäntenä vuonna neljättäkymmentä sen jälkeen kuin Jojakin, Juudan kuningas, oli viety pois, viidentenä päivänä kolmattakymmentä toisessa kuukaudessa toistakymmentä, nosti Evilmerodak, Babelin kuningas, sinä vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Jojakinin Juudan kuninkaan pään ylös, ja otti hänen vankihuoneesta;

31. Mutta seidzemendenä wuonna neljättäkymmendä sen jälken cuin Jojachin Judan Cuningas wiety oli pois wijdendenä päiwänä colmattakymmendä cahdes toistakymmenennes Cuucaudes nosti EuilMerodach Babelin Cuningas sinä wuonna cosca hän tuli Cuningaxi Jojachinin Judan Cuningan pään ja otti hänen fangiudesta/

31 And it happened in the thirty-seventh year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, in the twenty-fifth day of the month, that Evil-merodach king of Babylon, in the first year of his reign, lifted up the head of Jehoiachin king of Judah and brought him forth out of prison.

31. And it came to pass in the seven and thirtieth year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, in the five and twentieth day of the month, that Evilmerodach king of Babylon in the first year of his reign lifted up the head of Jehoiachin king of Judah, and brought him forth out of prison,

31. Og det skete i det syv og tredivte Aar, efter at Jojakin, Judas Konge, var bortført, i den tolvte Maaned paa den fem og tyvende Dag i Maaneden, da opløftede Evil Merodak, Kongen af Babel, i det Aar han blev Konge, Jojakins, Judas Konges, Hoved og førte ham ud af Fængselets Hus.

31. Men uti sjunde och tretionde årena derefter att Jojachin, Juda Konung, bortförd var; på femte och tjugonde dagen i tolfte månadenom, upphof EvilMerodach, Konungen i Babel, uti de årena då han Konung vardt, Jojachins, Juda Konungs, hufvud, och lät honom utu fängelset;

31. Ja se sündis seitsmel aastal neljatkümmend, pärrast sedda kui Juda kunningas Jojakin olli wangi widud, wiendal kahheteistkümnema ku päwal kolmatkümmend, et Pabeli kunningas Ewilmerodak, sel aastal, kui ta kunningaks sai, Juda kunninga Jojakini Pea üllestöstis, ja tedda wäljatöi wangi koiast.

31. Trisdešimt septintaisiais Judo karaliaus Jehojachino tremties metais, dvylikto mėnesio dvidešimt penktą dieną, Babilono karalius Evil Merodachas pirmaisiais savo karaliavimo metais dovanojo bausmę Judo karaliui Jehojachinui ir išleido jį iš kalėjimo.

31. Aber im siebenunddreißigsten Jahr, nachdem Jojachin, der König zu Juda, weggeführt war, am fünfundzwanzigsten Tage des zwölften Monats, erhob Evil-Merodach, der König zu Babel, im Jahr, da er König ward, das Haupt Jojachins, des Königs in Juda, und ließ ihn aus dem Gefängnis

31. Or il arriva, la trente-septième année de la captivité de Jéhojakim, roi de Juda, le vingt-cinquième jour du douzième mois, qu'Évilmérodac, roi de Babylone, l'année où il devint roi, releva la tête de Jéhojakim, roi de Juda, et le tira de prison.

31. Y acaeció que en el año treinta y síete de la cautividad de Joacín, rey de Judá, en el mes doceno a los veinte y cinco del mes, Evilmerodac, rey de Babilonia, en el año primero de su reino, alzó la cabeza de Joacín, rey de Judá, y le sacó de la casa de la cárcel.

31 Het geschiedde daarna, in het zeven en dertigste jaar der gevankelijke wegvoering van Jojachin, den koning van Juda, in de twaalfde maand, op den vijf en twintigsten der maand, dat Evilmerodach, de koning van Babel, in het eerste jaar zijns koninkrijks, het hoofd van Jojachin, den koning van Juda, verhief, en hem uit het gevangenhuis uitbracht.

31. A trzydziestego i siódmego roku, po pojmaniu Joachyna, króla Judzkiego, dwunastego miesiąca, dwudziestego i piątego dnia tegoż miesiąca, wywyższył Ewilmerodach, król Babiloóski, tego roku, gdy począł królować, głowę Joachyna, króla Judzkiego, uwol niwszy go z domu więzienia;

31. Lőn pedig Jojákin júdabeli király fogságának harminczhetedik esztendejében, a tizenkettedik hónapban, a hónak huszonötödikén, felemelé Evil-Merodák, a babiloni király az ő uralkodásának első esztendejében Jojákinnak, [11†] a Júda királyának fejét, és kivevé őt a tömlöczből.

31 В тридцать седьмой год после переселения Иоакима, царя Иудейского, в двенадцатый месяц, в двадцать пятый день месяца, Евильмеродах, царь Вавилонский,в первый год царствования своего, возвысил Иоакима, царя Иудейского, и вывел его из темничного дома.

31. У трийцять сьомому роцї по переведенню в неволю Ехонїї, царя Юдейського, у дванайцятому місяцї, двайцять пятого дня місяця, Евильмеродах, царь Вавилонський, того року, як почав царювати, помилував Ехонїю, царя Юдейського, й вивів його з темницї.

32. Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.

32. Ja puhui hänen kanssansa ystävällisesti, ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi niiden kuningasten istuimia, jotka hänen tykönänsä olivat Babelissa;

32. Ja puhui hänen cansans ystäwälisest ja asetti hänen istuimens ylömmä nijden Cuningasten istuimita jotca hänen tykönäns olit Babelis:

32 And he spoke kindly to him and set his throne above the throne of the kings who were with him in Babylon,

32. And spake kindly unto him, and set his throne above the throne of the kings that were with him in Babylon,

32. Og han talte gode Ord med ham, og han satte hans Stol over de Kongers Stole, som vare hos ham i Babel.

32. Och talade med honom vänliga; och satte hans stol utöfver de Konungars stolar, som när honom voro i Babel;

32. Ja räkis temmaga lahkeste, ja panni temma aujärje ülle nende kunningatte aujärje, kes temma jures Pabelis ollid .

32. Jis kalbėjo su juo draugiškai ir davė jam sostą, aukštesnį negu kitų karalių, kurie buvo su juo Babilone.

32. und redete freundlich mit ihm und setzte seinen Stuhl über der Könige Stühle, die bei ihm zu Babel waren,

32. Il lui parla avec douceur, et il mit son trône au-dessus du trône des rois qui étaient avec lui à Babylone.

32. Y habló con él amigablemente, e hizo poner su trono sobre los tronos de los reyes que estaban con él en Babilonia.

32 En hij sprak vriendelijk met hem, en stelde zijn stoel boven den stoel der koningen, die bij hem te Babel waren.

32. I rozmawiał z nim łaskawie, i wystawił stolicę jego nad stolice królów, którzy byli z nim w Babilonie.

32. És szépen szóla vele, és királyi székét ama királyoknak széke fölé emelte, a kik vele valának Babilonban.

32 И беседовал с ним дружелюбно, и поставил престол его выше престола царей, которые были у него в Вавилоне;

32. І розмовляв із ним прихильно, й поставив престол його над престолами инших царів, що були в його в Вавилонї;

33. Hän sai panna pois vanginpuvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.

33. Ja muutti hänen vankiutensa vaatteet; ja hän söi hänen edessänsä leipää aina kaikkena elinaikanansa.

33. Ja muutti hänen fangiudens waattet ja hän söi hänen edesäns joca paicas hänen elinaicanans.

33 and changed his prison garments. And he ate bread before him continually all the days of his life.

33. And changed his prison garments: and he did continually eat bread before him all the days of his life.

33. Og han omskiftede sine Fængsels Klæder, og han aad stedse Brød for hans Ansigt i alle sine Livsdage.

33. Och förvandlade honom hans fängelses kläder; och han åt inför honom alltid i sina lifsdagar.

33. Ja ta wahhetas omma wangipölwe rided, ja söi allati leiba temma ees keige omma ello aia.

33. Jis pakeitė Jehojachino kalėjimo drabužius, ir tas valgė karaliaus akivaizdoje per visas savo gyvenimo dienas.

33. und wandelte ihm seines Gefängnisses Kleider, daß er vor ihm aß stets sein Leben lang.

33. Et après qu'il lui eut changé ses vêtements de prisonnier, il mangea constamment en sa présence, tout le temps de sa vie.

33. E hízole mudar las ropas de su cárcel, y comía pan delante de él siempre todos los dias de su vida.

33 En hij veranderde de klederen zijner gevangenis; en hij at geduriglijk brood voor zijn aangezicht, al de dagen zijns levens.

33. Odmienił też i odzienie, w którem był w więzieniu, i jadał chleb zawsze przed obliczem jego po wszystkie dni żywota swego.

33. És felcserélé tömlöczbeli ruháit, és mindenkor vele eszik vala ételt, életének minden napjában.

33 и переменил темничные одежды его, и он всегда у него обедал во все дни жизни своей.

33. І перемінив вязницьку одїж його, і він трапезував повсяк день у його, поки жив на сьвітї.

34. Ja hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.

34. Ja hänelle annettiin alinomaa Babelin kuninkaalta hänen elatuksensa, niinkuin hänelle oli määrätty kaikeksi hänen elinajaksensa, aina hänen kuolemaansa asti.

34. Ja hänelle annettin joca paicas Babelin Cuningalda hänen elatuxens nijncuin hänelle oli määrätty caikexi hänen alinajaxens aina hänen cuolemans asti. Tämä lucu todista Jeremian ollen Jumalan totisen Prophetan ettei hänen ennustuxens Judast ja Jerusalemist ole tyhjän rauwennut eikä muutcan nijncuin sijtte lopust on tiettäwäxi tullut. Prophetan Jeremian loppu.

34 And for his allowance, there was a continual allowance given him by the king of Babylon, every day a portion until the day of his death, all the days of his life.

34. And for his diet, there was a continual diet given him of the king of Babylon, every day a portion until the day of his death, all the days of his life.

34. Og, angaaende hans Underholdning, da gaves ham stadig Underholdning af Kongen i Babel, hver Dag, hvad han behøvede for en Dag indtil hans Dødsdag alle hans Landflygtigheds Dage Livsdage.

34. Och honom vardt alltid gifvet af Konungenom i Babel hans uppehälle, såsom honom förskickadt var i all hans lifstid, allt intill hans ända.

34. Ja temma toidussega olli se luggu : allati toidus anti temmale Pabeli kunninga polest iggapäwa päwa ossa, temma surma päwani keige temma ello aia.

34. Karalius jam paskyrė nuolatinį išlaikymą, kurį jis gaudavo kiekvieną dieną per visas savo gyvenimo dienas.

34. Und ihm ward stets sein Unterhalt vom König zu Babel gegeben, wie es ihm verordnet war, sein ganzes Leben lang bis an sein Ende.

34. Et pour son entretien, un ordinaire continuel lui fut établi par le roi de Babylone, pour chaque jour, jusqu'à sa mort, tout le temps de sa vie.

34. Y continuamente se le daba ración por el rey de Babilonia, cada cosa en su día, todos los dias de su vida, hasta el día que murió.

34 En aangaande zijn tering, een gedurige tering werd hem van den koning van Babel gegeven, elk dagelijks bestemde deel op zijn dag, tot op den dag zijns doods, al de dagen zijns levens.

34. Obrok też jemu naznaczony, obrok ustawiczny dawano mu od króla Babiloóskiego na każdy dzieó aż do śmierci jego, po wszystkie dni żywota jego.

34. És költségére állandó költség adatik vala néki a babiloni királytól minden napra, a halála napjáig, életének minden napjában.

34 И содержание его, содержание постоянное, выдаваемо было ему от царя изо дня в день до дня смерти его, во все дни жизни его.

34. І харчове його - щоденне харчове - давано йому від царя на кожний день по всї днї життя його.