37 luku

Jeremiaan vankeus piirityksen aikana.

1. Ja Sidkia, Joosian poika, tuli kuninkaaksi Konjan, Joojakimin pojan, sijaan; sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, asetti hänet kuninkaaksi Juudan maahan.

1. Ja Zedekia Josian poika tuli kuninkaaksi Konian Jojakimin pojan siaan; sillä Nebukadnetsar, Babelin kuningas, teki hänen Juudan maan kuninkaaksi.

1. JA Zedechia Josian poica tuli Cuningaxi Jechanian Jojakimin pojan siaan: sillä NebucadNezar Babelin Cuningas teki hänen Judan maan Cuningaxi.

1 And Zedekiah the son of Josiah reigned as king, instead of Coniah the son of Jehoiakim, whom Nebuchadnezzar king of Babylon made king in the land of Judah.

1. And king Zedekiah the son of Josiah reigned instead of Coniah the son of Jehoiakim, whom Nebuchadrezzar king of Babylon made king in the land of Judah.

1. Og Kong Zedekias, Josias's Søn, blev Konge i Stedet for Konias, Jojakims Søn; ham satte Nebukadnezar; Kongen af Babel, til Konge i Judas Land.

1. Och Zedekia, Josia son, vardt Konung uti Chonia stad, Jojakims sons; ty NebucadNezar, Konungen i Babel, gjorde honom till Konung i Juda land.

1. Ja kunningas Sidkia Josia poeg sai kunningaks Jojakimi poia Konja assemele, kedda Nebukadnetsar Pabeli kunningas olli kunningaks töstnud Juda male.

1. Vietoje Konijo, Jehojakimo sūnaus, Babilono karalius Nebukadnecaras paskyrė Judo karaliumi Jozijo sūnų Zedekiją.

1. Und da Zedekia, der Sohn Josias, ward König anstatt Jechonjas, des Sohnes Jojakims; denn Nebukadnezar, der König zu Babel machte ihn zum König im Lande Juda.

1. Sédécias, fils de Josias, régna à la place de Chonia, fils de Jéhojakim, et fut établi roi sur le pays de Juda, par Nébucadnetsar, roi de Babylone.

1. Y REINÓ el rey Sedecías, hijo de Josías, en lugar de Conías, hijo de Joacim, al cual Nabucodonosor, rey de Babilonia, había constituido por rey en la tierra de Judá.

1 En Zedekia, zoon van Josia, regeerde, koning zijnde, in plaats van Chonja, Jojakims zoon, welken Zedekia Nebukadrezar, de koning van Babel, koning gemaakt had in het land van Juda.

1. Potem królował król Sedekijasz, syn Jozyjaszowy, miasto Chonijasza, syna Joakimowego, którego Nabuchodonozor, król Babiloóski, w ziemi Judzkiej królem postanowił.

1. Uralkodott pedig [1†] Sedékiás király, Jósiásnak fia, Kónia helyett, a ki Jojákimnak fia vala, kit Nabukodonozor, a babiloni király királylyá tett vala Júdának földében.

1 Вместо Иехонии, сына Иоакима, царствовал Седекия, сын Иосии,которого Навуходоносор, царь Вавилонский, поставил царем в земле Иудейской.

1. Намість Ехонїї Йоакименка царював Седекія Йосієнко, що його Навуходонозор, царь Вавилонський, настановив царем над землею Юдейською.

2. Mutta ei hän eivätkä hänen palvelijansa eikä maan kansa totelleet Herran sanoja, jotka hän puhui profeetta Jeremian kautta.

2. Mutta hän ja hänen palveliansa ja maan kansa ei totelleet Herran sanaa, jonka hän propheta Jeremian kautta puhui.

2. Mutta hän ja hänen palwelians ja maan Canssa ei totellet HERran sana jonga hän Prophetan Jeremian cautta puhui.

2 But neither he, nor his servants, nor the people of the land, listened to the words of Jehovah, which he spoke by the prophet Jeremiah.

2. But neither he, nor his servants, nor the people of the land, did hearken unto the words of the LORD, which he spake by the prophet Jeremiah.

2. Men han og hans Tjenere og Folket i Landet hørte ikke Herrens Ord, som han talte ved Profeten Jeremias.

2. Men han, och hans tjenare, och folket i landena, lydde intet Herrans ord, som han genom Propheten Jeremia talade.

2. Agga temma ja temma sullased, ja se Ma rahwas, ei wötnud mitte Jehowa sanno kuulda, mis ta räkis prohweti Jeremia läbbi.

2. Bet nei jis, nei jo tarnai, nei krašto gyventojai neklausė Viešpaties žodžių, kalbėtų per pranašą Jeremiją.

2. Aber er und seine Knechte und das Volk im Lande gehorchten nicht des HERRN Worten, die er durch den Propheten Jeremia redete.

2. Mais ni lui, ni ses serviteurs, ni le peuple du pays n'écoutèrent les paroles que l'Éternel avait prononcées par Jérémie, le prophète.

2. Y no obedeció él, ni sus siervos, ni el pueblo de la tierra a las palabras de Jehová, que dijo por el profeta Jeremías.

2 Maar hij hoorde niet, hij, noch zijn knechten, noch het volk des lands, naar de woorden des HEEREN, die Hij sprak door den dienst van den profeet Jeremia.

2. Lecz nie był posłuszny on, i słudzy jego, i lud onej ziemi słowom Paóskim, które mówił przez Jeremijasza proroka.

2. De nem hallgatá sem ő, sem az ő szolgái, sem a föld népe az Úrnak szavát, a melyet szólott vala Jeremiás próféta által.

2 Ни он, ни слуги его, ни народ страны не слушали слов Господа, которые говорил Он чрез Иеремию пророка.

2. Та нї він, нї слуги його, нї осадники країни не слухали слів, що Господь говорив через пророка Еремію.

3. Ja kuningas Sidkia lähetti Juukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian tykö ja käski sanoa: Rukoile meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme.

3. Kuitenkin lähetti kuningas Zedekia Jukalin Selamjan pojan, ja Zephanian Maasejan pojan, papin, propheta Jeremian tykö sanomaan: rukoile meidän edestämme Herraa meidän Jumalaamme.

3. Cuitengin lähetti Cuningas Zedechia Juchalin SelemJan pojan ja Zephanian Maseian pojan Papin Prophetan Jeremian tygö ja käski hänelle sano: rucoile HERra meidän Jumalatam meidän edestäm.

3 And Zedekiah the king sent Jehucal the son of Shelemiah and Zephaniah the son of Maaseiah, the priest, to the prophet Jeremiah, saying, Pray now to Jehovah our God on our behalf.

3. And Zedekiah the king sent Jehucal the son of Shelemiah and Zephaniah the son of Maaseiah the priest to the prophet Jeremiah, saying, Pray now unto the LORD our God for us.

3. Dog sendte Kong Zedekias Jukal, Selemjas Søn, og Præsten Zefania, Maasejas Søn, til Profeten Jeremias, og lod sige: Kære, bed for os til Herren vor Gud!

3. Likväl sände Konung Zedekia Jehuchal, Selemja son, och Zephania, Maaseja son, Presten, till Propheten Jeremia, och lät säga honom: Bed Herran vår Gud för oss.

3. Ja kunningas Sidkia läkkitas Jukali Selemja poia, ja preestri Sewanja Maaseja poia, prohweti Jeremia jure, ja laskis üttelda: Et pallu meie eest Jehowat meie Jummalat.

3. Karalius Zedekijas pasiuntė Jehuchalą, Šelemijo sūnų, ir kunigą Sofoniją, Maasėjos sūnų, pas pranašą Jeremiją ir prašė jo: ‘‘Melsk už mus Viešpatį, mūsų Dievą’‘.

3. Es sandte gleichwohl der König Zedekia Juchal, den Sohn Selemjas, und Zephanja, den Sohn Maasejas, den Priester, zum Propheten Jeremia und ließ ihm sagen: Bitte den HERRN, unsern Gott, für uns!

3. Toutefois le roi Sédécias envoya Jéhucal, fils de Shélémia, et Sophonie, fils de Maaséja, le sacrificateur, vers Jérémie, le prophète, pour lui dire: Intercède pour nous auprès de l'Éternel, notre Dieu.

3. Envió pues el rey Sedecías a Jucal, hijo de Selemías, y a Sofonías, hijo de Maasías sacerdote, a Jeremías profeta, para que le dijesen: Ruega ahora por nosotros a Jehová nuestro Dios.

3 Nochtans zond de koning Zedekia Juchal, den zoon van Selemja, en Sefanja, den zoon van Maaseja, den priester, tot den profeet Jeremia, om te zeggen: Bid toch voor ons tot den HEERE, onzen God!

3. Ale jednak król Sedekijasz posłał Jechuchala, syna Selemijaszowego, i Sofonijasza, syna Maazejaszowego, kapłana, do Jeremijasza proroka, aby mówili: Módl się proszę za nami Panu, Bogu naszemu.

3. És elküldé Sedékiás király Júkált, Selémiának fiát, és Sofóniást, Mahásiás papnak fiát Jeremiás prófétához, mondván: Kérlek, könyörögj mi érettünk az Úrnak, a mi Istenünknek.

3 Царь Седекия послал Иегухала, сына Селемии, и Софонию, сына Маасеи, священника, к Иеремии пророку сказать: помолись о нас Господу Богу нашему.

3. І послав царь Седекія Елухала Селемієнка та сьвященника Софонїю Маасеєнка до пророка Еремії, щоб йому сказали: Благай за нас Господа, Бога нашого.

4. Silloin vielä Jeremia sai tulla ja mennä kansan keskellä, sillä häntä ei oltu pantu vankeuteen.

4. Sillä Jeremia kävi ulos ja sisälle kansan seassa, ja ei kenkään pannut häntä vankiuteen.

4. Sillä Jeremia käwi ulos ja sisälle Canssan seas ja ei kengän pannut händä fangiuteen.

4 Now Jeremiah came in and went out among the people, for they had not put him into prison.

4. Now Jeremiah came in and went out among the people: for they had not put him into prison.

4. Og Jeremias gik ind og gik ud midt iblandt Folket, og man havde ikke sat ham i Fængsel.

4. Ty Jeremia gick nu ut och in ibland folket, och ingen lade honom nu i fängelse.

4. Ja Jeremia tulli ja käis rahwa seas, ja nemmad es olle tedda weel mitte pannud wangi-kotta.

4. Jeremijas tada dar nebuvo įmestas į kalėjimą ir vaikščiojo savo tautoje.

4. Denn Jeremia ging unter dem Volk aus und ein, und niemand legte ihn ins Gefängnis.

4. Or Jérémie allait et venait parmi le peuple, et on ne l'avait pas encore mis en prison.

4. (Y Jeremías entraba y salía en medio del pueblo, porque no le habían puesto en la casa de la cárcel.

4 (Want Jeremia was nog ingaande en uitgaande in het midden des volks, en zij hadden hem nog in het gevangenhuis niet gesteld.

4. Bo Jeremijasz jeszcze wolno chodził między ludem, i jeszcze go było nie wsadzono do więzienia.

4. Jeremiás pedig be- és kimegy vala a nép között, mert még nem vetették vala őt be a tömlöczbe.

4 Иеремия тогда еще свободно входил и выходил среди народа, потому что не заключили его в дом темничный.

4. Еремія ходив іще тодї по волї серед люду, бо його ще не посаджено в темницю.

5. Mutta faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä; ja kun kaldealaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat siitä sanoman, lähtivät he pois Jerusalemin kimpusta.

5. Niin oli Pharaon sotajoukko lähtenyt Egyptistä; ja Kaldealaiset, jotka olivat Jerusalemin piirittäneet, kuulivat heistä sanoman, ja läksivät pois Jerusalemista.

5. Nijn oli Pharaon sotajoucko lähtenyt Egyptist ja Chalderit jotca olit Jerusalemin edes cuin he sencaltaisen sanoman cuulit olit lähtenet Jerusalemist.

5 And Pharaoh's army came forth out of Egypt. And when the Chaldeans who were besieging Jerusalem heard news of them, they broke away from Jerusalem.

5. Then Pharaoh's army was come forth out of Egypt: and when the Chaldeans that besieged Jerusalem heard tidings of them, they departed from Jerusalem.

5. Og Faraos Hær var draget ud af Ægypten; og da Kaldæerne, som belejrede Jerusalem, hørte Rygtet om dem, droge de op fra Jerusalem.

5. Så var Pharaos här dragen utur Egypten; och de Chaldeer, som för Jerusalem lågo, då de sådant rykte hörde, voro ifrå Jerusalem afdragne.

5. Ja Warao söawäggi olli wäljaläinud Egiptussest, ja Kaldea-rahwas, kes Jerusalemma al, ollid jutto neist kuulnud, ja ollid Jerusalemma alt ärraläinud.

5. Chaldėjai, kurie buvo apgulę Jeruzalę, išgirdę, kad ateina Egipto faraono kariuomenė, pasitraukė nuo Jeruzalės.

5. Es war aber das Heer Pharaos aus Ägypten gezogen: und die Chaldäer, so vor Jerusalem lagen, da sie solch Gerücht gehört hatten, waren von Jerusalem abgezogen.

5. L'armée de Pharaon était sortie d'Égypte, et les Caldéens qui assiégeaient Jérusalem, ayant appris cette nouvelle, s'étaient éloignés de Jérusalem.

5. Y como el ejército de Faraón hubo salido de Egipto, y vino la fama de ellos a oidos de los Caldeos, que tenían cercada a Jerusalem, se partieron de Jerusalem.)

5 En Farao's heir was uit Egypte uitgetogen; en de Chaldeen, die Jeruzalem belegerden, als zij het gerucht van hen gehoord hadden, zo waren zij van Jeruzalem opgetogen).

5. A wojsko Faraonowe wyciągnęło było z Egiptu; (a usłyszawszy Chaldejczycy, którzy byli oblegli Jeruzalem, wieść o tem, odciągnęli od Jeruzalemu.)

5. A Faraó serege pedig kijött Égyiptomból, és a Káldeusok, a kik megszállották Jeruzsálemet, meghallották e hírt ő felőlök, és [2†] elhagyták Jeruzsálemet.

5 Между тем войско фараоново выступило из Египта, и Халдеи, осаждавшие Иерусалим, услышав весть о том, отступили от Иерусалима.

5. Тим часом військо Фараонове вирушило з Египту, а Халдеї, що облягали Ерусалим, довідавшись про те, відступили від Ерусалиму.

6. Silloin tuli profeetta Jeremialle tämä Herran sana:

6. Ja Herran sana tapahtui propheta Jeremialle ja sanoi:

6. Ja HERran sana tapahdui Prophetalle Jeremialle ja sanoi:

6 Then the word of Jehovah came to the prophet Jeremiah, saying,

6. Then came the word of the LORD unto the prophet Jeremiah, saying,

6. Og Herrens Ord kom til Jeremias, Profeten, saalunde:

6. Och Herrans ord skedde till Propheten Jeremia, och sade:

6. Ja Jehowa sanna sai prohweti Jeremia kätte, sedda wisi:

6. Tada Viešpats kalbėjo pranašui Jeremijui:

6. Und des HERRN Wort geschah zum Propheten Jeremia und sprach:

6. Alors la parole de l'Éternel fut adressée à Jérémie, le prophète, en ces mots:

6. Entónces fué palabra de Jehová a Jeremías profeta, diciendo:

6 Toen geschiedde des HEEREN woord tot den profeet Jeremia, zeggende:

6. I stało się słowo Paóskie do Jeremijasza proroka, mówiąc:

6. És szóla az Úr Jeremiás prófétának, mondván:

6 И было слово Господне к Иеремии пророку:

6. І надійшло слово Господнє до пророка Еремії таке:

7. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sanokaa näin Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät minun tyköni kysymään minulta neuvoa: Katso, faraon sotajoukko, joka on lähtenyt teidän avuksenne, on palaava takaisin maahansa Egyptiin.

7. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: näin sanokaat Juudan kuninkaalle, joka teidät on minun tyköni lähettänyt kysymään minulta: katso, Pharaon joukko, joka teidän avuksenne on lähtenyt, pitää jälleen menemän kotiansa Egyptiin.

7. Näitä sano HERra Israelin Jumala: nijn sanocat Judan Cuningalle joca teidän on minun tygöni lähettänyt kysymän minulda: cadzo Pharaon joucko joca teidän auxen on lähtenyt pitä taas menemän cotians Egyptijn.

7 Jehovah says thus, the God of Israel, Thus you* will say to the king of Judah, who sent you* to me to inquire of me: Behold, Pharaoh's army, which has come out to help you*, will return to Egypt into their own land.

7. Thus saith the LORD, the God of Israel; Thus shall ye say to the king of Judah, that sent you unto me to enquire of me; Behold, Pharaoh's army, which is come forth to help you, shall return to Egypt into their own land.

7. Saa siger Herren, Israels Gud: Saa skulle I sige til Judas Konge, som sender eder til mig for at adspørge mig: Se, Faraos Hær, som ere uddraget eder til Hjælp, skal vende om til sit Land Ægypten;

7. Detta säger Herren, Israels Gud: Så säger till Juda Konung, den eder till mig sändt hafver, till att fråga mig: Si, Pharaos här, som eder till hjelp utdragen är, skall åter draga hem igen uti Egypten.

7. Nenda ütleb Jehowa Israeli Jummal: Nenda peate teie ütlema Juda kunninga wasto, kes teid mo jure läkkitanud mult küssima: Wata Warao wäggi, mis teile appi wäljaläinud, lähhäb taggasi omma male Egiptusse.

7. ‘‘Taip sako Viešpats, Izraelio Dievas: ‘Sakyk Judo karaliaus pasiuntiniams: ‘Faraono kariuomenė, kuri ateina jums padėti, grįš į savo kraštą Egiptą,

7. So spricht der HERR, der Gott Israels: So sagt dem König Juda's, der euch zu mir gesandt hat, mich zu fragen: Siehe, das Heer Pharaos, das euch zu Hilfe ist ausgezogen, wird wiederum heim nach Ägypten ziehen;

7. Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël: Vous direz ainsi au roi de Juda, qui vous a envoyés vers moi pour me consulter: Voici, l'armée de Pharaon, qui est sortie à votre secours, va retourner chez elle, en Égypte.

7. Así dijo Jehová Dios de Israel: Diréis así al rey de Judá que os envió a mí, para que me preguntaseis: He aquí que el ejército de Faraón, que había salido en vuestro socorro, se volvió a su tierra en Egipto.

7 Zo zegt de HEERE, de God Israels: Zo zult gijlieden zeggen tot den koning van Juda, die u tot Mij gezonden heeft, om Mij te vragen: Ziet, Farao's heir, dat u ter hulpe uitgetogen is, zal wederkeren in zijn land, in Egypte;

7. To mówi Pan, Bóg Izraelski: Tak powiedzcie królowi Judzkiemu, który was posłał do mnie, abyście się mnie radzili: Oto wojsko Faraonowe, które wam przyciągnęło na pomoc, wróci się do ziemi swojej do Egiptu.

7. Ezt mondja az Úr, Izráel Istene: Ezt mondjátok a Júda királyának, a ki elküldött titeket én hozzám, hogy megkérdezzetek engem: Ímé, a Faraó serege, a mely kijött a ti segítségetekre, [3†] visszamegy Égyiptom földébe.

7 так говорит Господь, Бог Израилев: так скажите царю Иудейскому, пославшему вас ко Мне вопросить Меня: вот, войско фараоново, которое шло квам на помощь, возвратится в землю свою, в Египет;

7. Так говорить Господь, Бог Ізрайлїв: Ось як скажіть цареві Юдейському, що послав вас до мене поспитати: - Військо Фараонове, що двинуло вам на підмогу, вернеться зараз у Египет, у свою землю,

8. Sitten kaldealaiset tulevat takaisin ja sotivat tätä kaupunkia vastaan, valloittavat sen ja polttavat tulella.

8. Ja Kaldealaisten pitää palajaman ja sotiman tätä kaupunkia vastaan, ja voittaman sen, ja polttaman sen tulella.

8. Ja Chalderein pitä palajaman ja sotiman tätä Caupungita wastan ja woittaman hänen ja sen polttaman tulesa.

8 And the Chaldeans will come again and fight against this city and they will take it and burn it with fire.

8. And the Chaldeans shall come again, and fight against this city, and take it, and burn it with fire.

8. sig Kaldæerne skulle komme tilbage og stride imod denne Stad, og de skulle indtage den og opbrænde den med Ild.

8. Och de Chaldeer skola komma igen, och strida emot denna staden, och vinna honom, och uppbränna honom i eld.

8. Ja Kaldea-rahwas tullewad taggasi, ja söddiwad selle liñna wasto, ja sawad sedda kätte, ja pölletawad sedda ärra tullega.

8. ir chaldėjai vėl ateis, kariaus prieš šitą miestą, paims jį ir sudegins.

8. und die Chaldäer werden wiederkommen und wider diese Stadt streiten und sie gewinnen und mit Feuer verbrennen.

8. Et les Caldéens reviendront assiéger cette ville, et la prendront, et la brûleront par le feu.

8. Y tornarán los Caldeos, y combatirán esta ciudad, y tomarla han, y meterla han a fuego.

8 En de Chaldeen zullen wederkeren, en tegen deze stad strijden; en zij zullen ze innemen, en zullen ze met vuur verbranden.

8. I wrócą się zasię Chaldejczycy, i będą walczyli przeciwko temu miastu, i wezmą je, i spalą je ogniem.

8. És visszatérnek a Káldeusok, és ostromolják e várost, és beveszik azt, és megégetik tűzzel.

8 а Халдеи снова придут и будут воевать против города сего, и возьмут его и сожгут его огнем.

8. А Халдеї вернуться знов, щоб сей город облягти; вони й опанують його й пустять на пожар.

9. Näin sanoo Herra: Älkää pettäkö itseänne sanoen: 'Kaldealaiset lähtevät pois meidän kimpustamme.' Sillä he eivät lähde.

9. Sentähden sanoo Herra näin: älkäät pettäkö teidän sielujanne, ajatellen: Kaldealaiset menevät peräti pois meidän tyköämme, sillä ei heidän pidä menemän pois.

9. Sentähden sano HERra näin: älkät pettäkö teidän sielujan ajatellen: Chalderit menewät matcans.

9 Jehovah says thus: Do not deceive yourselves, saying, The Chaldeans will surely depart from us. For they will not depart.

9. Thus saith the LORD; Deceive not yourselves, saying, The Chaldeans shall surely depart from us: for they shall not depart.

9. Saa siger Herren: Bedrager ikke eder selv, idet I sige: Kaldæerne skulle visselig drage fra os; thi de skulle ikke drage bort.

9. Derföre säger Herren alltså: Bedrager icke edra själar, så att I tänken: De Chaldeer draga väl sin väg; de skola intet draga sin väg.

9. Nenda ütleb Jehowa: Ärge petke mitte enneste hingesid mötteldes: Kaldea-rahwas lähhäb ommeti meie jurest ärra; sest nemmad ei pea mitte ärraminnema.

9. Neapgaudinėkite patys savęs, manydami, kad chaldėjai pasitrauks ir nebesugrįš. Jie nepasitrauks.

9. Darum spricht der HERR also: Betrügt eure Seelen nicht, daß ihr denkt, die Chaldäer werden von uns abziehen; sie werden nicht abziehen.

9. Ainsi a dit l'Éternel: Ne vous abusez point vous-mêmes, en disant: "Les Caldéens s'en iront loin de nous; " car ils ne s'en iront point.

9. Así dijo Jehová: No engañéis vuestras almas diciendo: Sin duda los Caldeos se han ido de nosotros; porque no se irán.

9 Zo zegt de HEERE: Bedriegt uw zielen niet, zeggende: De Chaldeen zullen zekerlijk van ons wegtrekken; want zij zullen niet wegtrekken.

9. Tak mówi Pan: Nie zwodźcie dusz waszych, mówiąc: Zapewne odciągną od nas Chaldejczycy; boć nie odciągną.

9. Ezt mondja az Úr: Ne csaljátok meg magatokat, mondván: Bizonyoson elmennek mi rólunk a Káldeusok; mert nem mennek el.

9 Так говорит Господь: не обманывайте себя, говоря: „непременно отойдут от нас Халдеи", ибо они не отойдут;

9. Ще ж так говорить Господь: Не зводїте самі себе, думаючи: Халдеї конче відійдуть од нас, бо вони не відійдуть;

10. Ja vaikka te voittaisitte koko kaldealaisten sotajoukon, joka sotii teitä vastaan, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutamia haavoitettuja miehiä, niin nämä nousisivat pystyyn, kukin teltassansa, ja tulella polttaisivat tämän kaupungin.

10. Ja vaikka te vielä löisitte koko Kaldealaisten sotajoukon, jotka teitä vastaan sotivat, ja muutamat heistä saisivat haavoja; niin pitäis heidän vielä sittenkin kunkin majastansa nouseman, ja polttaman tämän kaupungin tulella.

10. Ei heidän pidä menemän matcans: ja waicka te wielä löisitte coco Chalderein sotajoucon jotca teitä wastan sotiwat ja muutamat heistä saisit haawoja nijn pidäis heidän wielä sijtte cungin majastans nouseman ja polttaman tämän Caupungin tulella.

10 For though you* had struck the whole army of the Chaldeans who fight against you* and there remained but wounded men among them, yes they would rise up every man in his tent and burn this city with fire.

10. For though ye had smitten the whole army of the Chaldeans that fight against you, and there remained but wounded men among them, yet should they rise up every man in his tent, and burn this city with fire.

10. Thi om I end sloge hele Kaldæernes Hær, som strider imod eder, og der kun blev nogle saarede Mænd tilovers af dem, skulle dog disse rejse sig, hver i sit Telt, og opbrænde denne Stad med Ild.

10. Och om I än slogen hela de Chaldeers här, som emot eder strida, och någre af dem qvare blefve såre, så skulle de ändå resa sig upp, hvar och till i sitt tjäll, och uppbränna denna staden med eld.

10. Et kül teie peaksite mahhalöma keik Kaldea wägge, kes teie wasto söddiwad, ja nende seast peaksid agga üllejäma need mehhed, kes läbbipistetud on; siiski peawad need iggaüks omma telgi sees üllestousma ja sedda liñna tullega ärra pölletama.

10. Jei jūs chaldėjų kariuomenę, prieš jus kariaujančią, taip sumuštumėte, jog liktų tik sužeistieji, tai jie, pakilę iš savo palapinių, sudegintų šitą miestą!’ ‘‘

10. Und wenn ihr schon schlüget das ganze Heer der Chaldäer, so wider euch streiten, und blieben ihrer etliche verwundet übrig, so würden sie doch, ein jeglicher in seinem Gezelt, sich aufmachen und diese Stadt mit Feuer verbrennen.

10. Et même quand vous auriez défait toute l'armée des Caldéens qui combattent contre vous, et quand il n'en resterait que des blessés, ils se relèveraient chacun dans sa tente, et brûleraient cette ville par le feu.

10. Porque aunque vosotros hirieseis todo el ejército de los Caldeos que pelean con vosotros, y quedasen de ellos hombres alanceados, cada uno se levantará de su tienda, y pondrán a fuego esta ciudad.

10 Want al sloegt gijlieden het ganse heir der Chaldeen, die tegen u strijden, en er bleven van hen enige verwonde mannen over, zo zouden zich die, een iegelijk in zijn tent, opmaken, en deze stad met vuur verbranden.

10. Owszem, choćbyście porazili wszystko wojsko Chaldejczyków, którzy walczą z wami, a zostaliby z nich tylko zranieni, ci z namiotów swoich powstaną, a to miasto ogniem spalą.

10. Mert ha a Káldeusoknak egész seregét megveritek is, a kik ostromolnak titeket, és közülök csak néhány megsebesült marad is: valamennyi felkél az ő sátorából, és megégetik e várost tűzzel.

10 если бы вы даже разбили все войско Халдеев, воюющих против вас, и остались бы у них только раненые, то и те встали бы, каждый из палатки своей, и сожгли бы город сей огнем.

10. А коли б і все військо Халдейське, що вас воює, ви побили, та й зостались би у них лиш самі ранені, так і ті повставали б, кожен із свого намету, та й пустили б сей город на пожар.

11. Mutta kun kaldealaisten sotajoukko faraon sotajoukon tähden oli lähtenyt pois Jerusalemia piirittämästä,

11. Kuin Kaldealaisten sotajoukko oli lähtenyt Jerusalemista, Pharaon sotajoukon tähden,

11. COsca Chalderein sotajoucko oli lähtenyt Jerusalemist Pharaon sotajoucon tähden:

11 And it happened that, when the army of the Chaldeans was broken away from Jerusalem for fear of Pharaoh's army,

11. And it came to pass, that when the army of the Chaldeans was broken up from Jerusalem for fear of Pharaoh's army,

11. Og det skete, der Kaldæernes Hær var draget op fra Jerusalem for Faraos Hærs Skyld,

11. Som nu de Chaldeers här ifrå Jerusalem afdragen var, för Pharaos härs skull,

11. Ja se sündis, kui Kaldea wäggi Jerusalemma alt olli ärraläinud, Warao söawäe pärrast,

11. Kai chaldėjų kariuomenė, išsigandusi Egipto kariuomenės, pasitraukė nuo Jeruzalės,

11. Als nun der Chaldäer Heer von Jerusalem war abgezogen um des Heeres willen Pharaos,

11. Or, quand l'armée des Caldéens se fut retirée de devant Jérusalem, à cause de l'armée de Pharaon,

11. Y aconteció que como el ejército de los Caldeos se fué de Jerusalem a causa del ejército de Faraón,

11 Voorts geschiedde het, als het heir der Chaldeen van Jeruzalem was opgetogen, vanwege Farao's heir;

11. Gdy tedy odciągnęło wojsko Chaldejczyków od Jeruzalemu przed wojskiem Faraonowem,

11. És mikor a Káldeusok serege elvonula Jeruzsálem alól a Faraó [4†] serege miatt,

11 В то время, как войско Халдейское отступило от Иерусалима, по причине войска фараонова,

11. Між тим, як військо Халдейське через наступ Фараонової військової потуги одступило від Ерусалиму,

12. yritti Jeremia lähteä Jerusalemista mennäkseen Benjaminin maahan ottamaan perintömaan jaossa osansa siellä, kansan keskuudessa.

12. Meni Jeremia ulos Jerusalemista, ja tahtoi mennä Benjaminin maalle, ratkaisemaan ja kirvottamaan itsiänsä siellä kansan seasta.

12. Meni Jeremia ulos Jerusalemist ja tahdoi mennä BenJaminin maalle ratcaiseman ja kirwottaman siellä idziäns Canssan seast.

12 then Jeremiah went forth out of Jerusalem to go into the land of Benjamin to receive his portion there in the midst of the people.

12. Then Jeremiah went forth out of Jerusalem to go into the land of Benjamin, to separate himself thence in the midst of the people.

12. da gik Jeremias ud af Jerusalem, for at gaa til Benjamins Land at hente sin Del derfra, midt iblandt Folket.

12. Gick Jeremia utu Jerusalem, och ville gå uti BenJamins land, till att bestyra der om några ägor ibland folket.

12. Et Jeremia Jerusalemmast wäljaläks, et ta piddi minnema Penjamini male, seält pärris-ossa sama rahwa seas.

12. Jeremijas norėjo eiti iš Jeruzalės į Benjamino kraštą savo nuosavybės reikalus sutvarkyti su savo giminaičiais.

12. ging Jeremia aus Jerusalem und wollte ins Land Benjamin gehen, seinen Acker in Besitz zu nehmen unter dem Volk.

12. Il arriva que Jérémie sortit pour s'en aller de Jérusalem au pays de Benjamin, en se glissant de là parmi le peuple.

12. Jeremías se salió de Jerusalem para irse a tierra de Benjamín, para escabullirse de allí, de en medio del pueblo.

12 Dat Jeremia uit Jeruzalem uitging, om te gaan in het land van Benjamin, om van daar te scheiden door het midden des volks.

12. Wychodził Jeremijasz z Jeruzalemu, aby szedł do ziemi Benjaminowej, aby tak uszedł z pośrodku ludu.

12. Jeremiás is kiindula Jeruzsálemből, menvén a Benjámin földére, hogy osztályrészt kapjon onnan a nép között.

12 Иеремия пошел из Иерусалима, чтобы уйти в землю Вениаминову,скрываясь оттуда среди народа.

12. Покинув Еремія Ерусалим і подався в землю Беняминову, щоб там схоронитись між людом.

13. Mutta kun hän oli tullut Benjaminin portille, niin siinä oleva vartionpäällikkö, jonka nimi oli Jiiria, Selemjan, Hananjan pojan, poika, otti kiinni profeetta Jeremian sanoen: Sinä aiot karata kaldealaisten puolelle.

13. Ja kuin hän tuli Benjaminin porttiin, niin siellä oli oven vartion päämies, nimeltä Jirja Selemjan poika, Hananian pojan; se tarttui propheta Jeremiaan, ja sanoi: sinä tahdot mennä Kaldealaisten tykö.

13. Ja cosca hän tuli BenJaminin oween nijn siellä oli owenwartia nimittäin Jeria SelemJan poica Hananian pojan se käsitti Prophetan Jeremian ja sanoi: sinä tahdot mennä Chalderein tygö.

13 And when he was in the gate of Benjamin, a captain of the guard was there, whose name was Irijah, the son of Shelemiah, the son of Hananiah. And he laid hold on Jeremiah the prophet, saying, You are falling away to the Chaldeans.

13. And when he was in the gate of Benjamin, a captain of the ward was there, whose name was Irijah, the son of Shelemiah, the son of Hananiah; and he took Jeremiah the prophet, saying, Thou fallest away to the Chaldeans.

13. Og som han var i Benjamins Port; da var der en Befalingsmand, hvis Navn var Jerija, Selemjas Søn, Hananjas Sønnesøn; og han greb Profeten Jeremias og sagde: Du vil gaa over til Kaldæerne.

13. Och då han kom uti BenJamins port, så var der en skickad för en portvaktare, benämnd Jirija, Selemja son, Hanania sons; den samme tog fatt uppå Propheten Jeremia, och sade: Du Vill falla till de Chaldeer.

13. Kui ta sai Penjamini wärrawasse, siis olli seäl wahhi pealik Iria nimmi Selemja poeg, kes Ananja poeg, ja temma wöttis prohweti Jeremia kinni, ja ütles: Sinna tahhad kargada Kaldea-rahwa jure.

13. Jam atėjus prie Benjamino vartų, sargybinis Irija, sūnus Šelemijos, sūnaus Hananijos, sulaikė pranašą Jeremiją ir tarė: ‘‘Tu bėgi pas chaldėjus!’‘

13. Und da er unter das Tor Benjamin kam, da war einer bestellt zum Torhüter, mit Namen Jeria, der Sohn Selemjas, des Sohnes Hananjas; der griff den Propheten Jeremia und sprach: Du willst zu den Chaldäern fallen.

13. Mais lorsqu'il fut à la porte de Benjamin, il se trouva là un capitaine de la garde, nommé Jiréija, fils de Shélémia, fils de Hanania, qui saisit Jérémie, le prophète, en disant: Tu passes aux Caldéens!

13. Y cuando fué a la puerta de Benjamín, estaba allí un prepósito que se llamaba Jerías, hijo de Selemías, hijo de Jananías: este prendió a Jeremías profeta, diciendo: Tú te acuestas a los Caldeos.

13 Als hij in de poort van Benjamin was, zo was daar de wachtmeester, wiens naam was Jerija, de zoon van Selemja, den zoon van Hananja; die greep den profeet Jeremia, zeggende: Gij wilt tot de Chaldeen vallen!

13. A gdy już był w bramie Benjaminowej, był tam przełożony nad strażą, imieniem Jeryjasz, syn Selemijasza, syna Chananijaszowego, który pojmał Jeremijasza proroka, mówiąc: Do Chaldejczyków ty uciekasz.

13. Mikor pedig ő a Benjámin kapujához ére és ott vala egy őr, a kinek neve Jériás vala, Selémiásnak fia, a ki Hanániásnak fia vala, megfogá az Jeremiás prófétát, és monda: Te a Káldeusokhoz szököl!

13 Но когда он был в воротах Вениаминовых, бывший там начальник стражи, по имени Иреия, сын Селемии, сына Анании, задержал Иеремию пророка, сказав: ты хочешь перебежать к Халдеям?

13. Як же дойшов до Беняминової брами, старший сторож, на імя Іреїя Селемієнко, сина Аннїїного, з'упинив пророка Еремію, кажучи: Ти хочеш перекинутись до Халдеїв?

14. Jeremia vastasi: Se on valhe! Minä en aio karata kaldealaisten puolelle. Mutta Jiiria ei kuunnellut häntä, vaan otti Jeremian kiinni ja vei hänet päämiesten tykö.

14. Jeremia sanoi: ei se ole tosi, en minä mene Kaldealaisten tykö. Mutta ei Jirja tahtonut häntä kuulla, vaan otti Jeremian kiinni ja vei hänen pääruhtinasten tykö.

14. Jeremia sanoi: ei se ole tosi en minä tahdo mennä Chalderein tygö. Mutta ei Jeria tahtonut händä cuulla waan käsitti Jeremian ja wei hänen Pääruhtinasten tygö.

14 Then Jeremiah said, It is false. I am not falling away to the Chaldeans. But he did not listen to him. So Irijah laid hold on Jeremiah and brought him to the rulers.

14. Then said Jeremiah, It is false; I fall not away to the Chaldeans. But he hearkened not to him: so Irijah took Jeremiah, and brought him to the princes.

14. Og Jeremias sagde: Det er Løgn, jeg vil ikke gaa over til Kaldæerne; men han vilde ikke høre ham, og Jerija greb Jeremias og fugte ham til Fyrsterne.

14. Jeremia sade: Det är icke sant; jag vill intet falla till de Chaldeer. Men Jirija ville intet höra honom, utan grep Jeremia, och hade honom bort till Förstarna.

14. Ja Jeremia ütles: Se on walle, ei ma karga Kaldea-rahwa jure; agga temma ei wötnud tedda mitte kuulda, waid Iria wöttis Jeremia kinni, ja wiis tedda würstide jure.

14. Jeremijas atsakė: ‘‘Tai netiesa, aš nebėgu pas chaldėjus’‘. Irija nepatikėjo. Jis sulaikė Jeremiją ir nuvedė pas kunigaikščius.

14. Jeremia sprach: Das ist nicht wahr; ich will nicht zu den Chaldäern fallen. Aber Jeria wollte ihn nicht hören, sondern griff Jeremia und brachte ihn zu den Fürsten.

14. Et Jérémie répondit: C'est faux! Je ne passe point aux Caldéens. Mais il ne l'écouta pas. Jiréija saisit donc Jérémie, et l'emmena vers les chefs.

14. Y Jeremías dijo: Es falso, no me acuesto a los Caldeos. Más él no le escuchó, ántes prendió Jerías a Jeremías, y trájole delante de los príncipes.

14 En Jeremia zeide: Het is vals, ik wil niet tot de Chaldeen vallen. Doch hij hoorde niet naar hem; maar Jerija greep Jeremia aan, en bracht hem tot de vorsten.

14. A Jeremijasz odpowiedział: Nieprawda, nie uciekam do Chaldejczyków; ale go nie chciał słuchać, owszem, pojmał Jeryjasz Jeremijasza, i przywiódł go do książąt.

14. És monda Jeremiás: Hazugság! Nem szököm a Káldeusokhoz; de nem hallgata rá. És Jériás megfogá Jeremiást, és vivé őt a fejedelmekhez.

14 Иеремия сказал: это ложь; я не хочу перебежать к Халдеям. Но он не послушал его, и взял Иреия Иеремию и привел его к князьям.

14. Еремія ж сказав: Се неправда, не хочу я перебігати до Халдеїв. Та сей не вважав на те, і взяв Іреїя Еремію та й повів до князїв.

15. Ja ruhtinaat vihastuivat Jeremiaan ja löivät häntä ja panivat hänet vankeuteen kirjuri Joonatanin taloon, sillä sen he olivat laittaneet vankilaksi.

15. Ja pääruhtinaat olivat Jeremialle vihaiset, ja antoivat lyödä häntä, ja heittivät hänen vankiuteen Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen; sillä sen he panivat vankihuoneeksi.

15. Ja Pääruhtinat olit Jeremialle wihaiset ja annoit lyödä händä ja heitit hänen fangiuteen Jonathanin kirjoittajan huoneseen sen he panit fangihuonexi.

15 And the rulers were angry with Jeremiah and killed* him and put him in prison in the house of Jonathan the scribe, for they had made that the prison.

15. Wherefore the princes were wroth with Jeremiah, and smote him, and put him in prison in the house of Jonathan the scribe: for they had made that the prison.

15. Og Fyrsterne bleve vrede paa Jeremias og sloge ham; og de kastede ham i Fængselet i Skriveren Jonathans Hus; thi det havde de gjort til et Fængsel.

15. Och Förstarna vordo vrede uppå Jeremia, och läto slå honom, och kastade honom i fängelse, uti Jonathans, skrifvarens, hus; den samma satte de till stockmästare.

15. Ja würstid said wägga wihhaseks Jeremia peäle, ja peksid tedda, ja pannid tedda wangi-kotta, kirjotaja Jonatani kotta, sest sedda ollid nemmad wangi-koiaks teinud.

15. Kunigaikščiai supyko ir sumušė Jeremiją bei įmetė į kalėjimą raštininko Jehonatano namuose, nes jie buvo padaryti kalėjimu.

15. Und die Fürsten wurden zornig über Jeremia und ließen ihn schlagen und warfen ihn ins Gefängnis im Hause Jonathans, des Schreibers; den setzten sie zum Kerkermeister.

15. Alors les chefs s'emportèrent contre Jérémie, le frappèrent et le mirent en prison dans la maison de Jéhonathan, le secrétaire; car ils en avaient fait une prison.

15. Y los príncipes se airaron contra Jeremías, y azotáronle, y pusiéronle en la casa de la cárcel, en casa de Jonatán escriba; porque aquella habían hecho casa de cárcel.

15 En de vorsten werden zeer toornig op Jeremia en sloegen hem; en zij stelden hem in het gevangenhuis, ten huize van Jonathan, den schrijver; want zij hadden dat tot een gevangenhuis gemaakt.

15. Tedy rozgniewawszy się książęta na Jeremijasza, ubili go, i podali go do więzienia, do domu Jonatana pisarza; bo z niego byli uczynili dom więzienia.

15. És a fejedelmek megharaguvának Jeremiásra, és megvereték őt, és veték a fogházba az írástudó Jónatán házába: mert azt rendelték vala fogháznak.

15 Князья озлобились на Иеремию и били его, и заключили его в темницу, в дом Ионафана писца, потому что сделали его темницею.

15. І запалали князї гнївом на Еремію, побили його та й посадили в темницю, в будинку в писаря Йонатана, що його обернено на темницю.

16. Niin Jeremia joutui vankiluolaan ja holveihin, ja Jeremia jäi sinne kauaksi aikaa.

16. Niin meni Jeremia luolaan ja vankiuteen, ja oli siellä kauvan aikaa.

16. Nijn meni Jeremia luolaan ja fangeuteen ja oli siellä cauwan aica.

16 When Jeremiah came into the house in the pit and into the cells and Jeremiah had remained there many days,

16. When Jeremiah was entered into the dungeon, and into the cabins, and Jeremiah had remained there many days;

16. Saa kom da Jeremias i Fangehullet og ned i Kælderne, og Jeremias blev der mange Dage.

16. Alltså gick Jeremia in uti kulona och fängelset, och låg der i långan tid.

16. Kui Jeremia sai wangi-hone auko ja kambrikeste sisse, siis jäi Jeremia senna mitto päwa:

16. Jeremijas pateko į požemį ir išbuvo ten daug dienų.

16. Also ging Jeremia in die Grube und den Kerker und lag lange Zeit daselbst.

16. Ce fut ainsi que Jérémie entra dans la basse-fosse et dans les cachots. Et Jérémie y demeura longtemps.

16. Siendo pues entrado Jeremías en la casa de la mazmorra, y en las camarillas de la prisión, y habiendo estado allá Jeremías por muchos dias,

16 Als Jeremia in de plaats des kuils, en in de kotjes gekomen was, en Jeremia aldaar veel dagen gezeten had;

16. A gdy wszedł Jeremijasz do onego domu a do tarasu ich, i siedział tam Jeremijasz przez wiele dni;

16. Mikor Jeremiás a tömlöczbe és a börtönbe juta, és sok napig vala ott Jeremiás;

16 Когда Иеремия вошел в темницу и подвал, и пробыл там Иеремия много дней, –

16. Еремія зступив у темничну яму й пересидїв там багато днїв.

17. Sitten kuningas Sidkia lähetti hakemaan hänet, ja kuningas kysyi häneltä salaa linnassansa ja sanoi: Onko sanaa Herralta? Jeremia vastasi: On. Ja hän sanoi: Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin.

17. Ja kuningas Zedekia lähetti noutamaan häntä, ja kysyi salaa häneltä huoneessansa ja sanoi: onko nyt joku sana ilmaantunut Herralta? Jeremia sanoi: on, ja sanoi: sinä pitää annettaman Babelin kuninkaan käsiin.

17. JA Cuningas Zedechia lähetti noutaman händä ja kysyi sala hänelle hänen huonensans ja sanoi: ongo nyt jocu sana ilmandunut HERralda? Jeremia sanoi: on: sillä sinun pitä annettaman Babelin Cuningan käsijn.

17 then Zedekiah the king sent and fetched him. And the king asked him secretly in his house and said, Is there any word from Jehovah? And Jeremiah said, There is. He also said, You will be delivered into the hand of the king of Babylon.

17. Then Zedekiah the king sent, and took him out: and the king asked him secretly in his house, and said, Is there any word from the LORD? And Jeremiah said, There is: for, said he, thou shalt be delivered into the hand of the king of Babylon.

17. Og Kong Zedekias sendte Bud og lod ham hente, og Kongen spurgte ham i sit Hus i Løndom og sagde: Er der Ord fra Herren? Og Jeremias sagde: Ja, der er; og han sagde: Du skal gives i Kongen af Babels Haand.

17. Och Konung Zedekia sände bort, och lät hemta honom, och frågade honom hemliga i sitt hus, och sade: Är ock något ord på färde af Herranom? Jeremia sade: Ja, ty du skall Konungenom i Babel i händer gifven varda.

17. Ja kunningas Sidkia läkkitas senna , ja laskis tedda tua, ja kunningas küssis temmalt sallaja ommas koias, ja ütles: Kas sanna on Jehowa käest? ja Jeremia ütles: On jah , ja ütles weel : Sind antakse Pabeli kuñinga kätte.

17. Vieną dieną karalius Zedekijas pasiuntė atvesti Jeremiją. Karalius slaptai savo rūmuose klausė jį: ‘‘Ar yra žodis iš Viešpaties?’‘ Jeremijas atsakė: ‘‘Taip, tu būsi atiduotas į Babilono karaliaus rankas’‘.

17. Und Zedekia, der König, sandte hin und ließ ihn holen und fragte ihn heimlich in seinem Hause und sprach: Ist auch ein Wort vom HERRN vorhanden? Jeremia sprach: Ja; denn du wirst dem König zu Babel in die Hände gegeben werden.

17. Mais le roi Sédécias l'envoya chercher, et l'interrogea en secret dans sa maison, et lui dit: Y a-t-il quelque parole de la part de l'Éternel? Et Jérémie répondit: Il y en a une; et lui dit: Tu seras livré entre les mains du roi de Babylone.

17. El rey Sedecías envió, y le sacó; y preguntóle el rey escondidamente en su casa, y dijo: ¿Es palabra de Jehová? y Jeremías dijo: Es. Y dijo más: En mano del rey de Babilonia serás entregado.

17 Zo zond de koning Zedekia henen, en liet hem halen; en de koning vraagde hem in zijn huis, in het verborgene, en zeide: Is er ook een woord van den HEERE? En Jeremia zeide: Er is; en hij zeide: Gij zult in de hand des konings van Babel gegeven worden.

17. Tedy posławszy król Sedekijasz, wziął go, i pytał go król w domu swoim potajemnie, mówiąc: Jestże jakie słowo od Pana? I odpowiedział Jeremijasz: Jest; przytem rzekł: W rękę króla Babiloóskiego podany będziesz.

17. Akkor elkülde Sedékiás király és előhozatá őt, és megkérdezé a király a maga házánál titkon, és monda: Van-é kijelentésed az Úrtól? Akkor monda Jeremiás: Van! És azt is mondá: A babiloni király kezébe adatol.

17 царь Седекия послал и взял его. И спрашивал его царь в доме своем тайно и сказал: нет ли слова от Господа? Иеремия сказал:есть; и сказал: ты будешь предан в руки царя Вавилонского.

17. Царь же Седекія послав узяти його звідти. І спитав його царь у своїх палатах потай усїх, і промовив: Чи нема якого слова од Господа? Еремія відказав: Є, і додав: Подасть він тебе на поталу цареві Вавилонському.

18. Ja Jeremia sanoi kuningas Sidkialle: Mitä minä olen rikkonut sinua ja sinun palvelijoitasi vastaan ja tätä kansaa vastaan, koska te olette panneet minut vankeuteen?

18. Ja Jeremia sanoi kuningas Zedekialle: mitä minä olen rikkonut sinua, palvelioitas ja tätä kansaa vastaan, että te minun vankiuteen olette heittäneet?

18. Ja Jeremia sanoi Cuningas Zedechialle: mitä minä olen rickonut sinua sinun palwelioitas ja tätä Canssa wastan että he minun fangiuteen owat heittänet?

18 Moreover Jeremiah said to king Zedekiah, How have I sinned against you, or against your servants, or against this people, that you* have put me in prison?

18. Moreover Jeremiah said unto king Zedekiah, What have I offended against thee, or against thy servants, or against this people, that ye have put me in prison?

18. Og Jeremias sagde til Kong Zedekias: Hvad har jeg syndet imod dig og imod dine Tjenere og imod dette Folk, at I have kastet mig i Fængselet?

18. Och Jeremia sade till Konungen Zedekia: Hvad hafver jag brutit emot dig, dina tjenare och detta folk, att de hafva kastat mig i fängelse?

18. Weel ütles Jeremia kunninga Sidkia wasto: Mis patto ollen ma teinud sinno wasto, ja so sullaste wasto, ja selle rahwa wasto? et teie mind ollete pannud wangi kotta.

18. Be to, Jeremijas sakė karaliui Sedekijui: ‘‘Kuo aš nusikaltau tau, tavo tarnams ir tautai, kad mane laikote kalėjime?

18. Und Jeremia sprach zum König Zedekia: Was habe ich wider dich, wider deine Knechte und wider dein Volk gesündigt, daß sie mich in den Kerker geworfen haben?

18. Puis Jérémie dit au roi Sédécias: En quoi ai-je péché contre toi, contre tes serviteurs, et contre ce peuple, que vous m'ayez mis en prison?

18. Y dijo Jeremías al rey Sedecías: ¿En qué pequé contra tí, y contra tus siervos, y contra este pueblo, porque me pusieseis en la casa de la cárcel?

18 Voorts zeide Jeremia tot den koning Zedekia: Wat heb ik tegen u, of tegen uw knechten, of tegen dit volk gezondigd, dat gijlieden mij in het gevangenhuis gesteld hebt?

18. Nadto rzekł Jeremijasz do króla Sedekijasza: Cóżem zgrzeszył przeciwko tobie, i sługom twoim, i ludowi twemu, żeście mię podali do tego domu więzienia?

18. Azután monda Jeremiás Sedékiás királynak: Mit vétettem ellened és a te szolgáid ellen és e nép ellen, hogy a fogházba vetettetek engem?

18 И сказал Иеремия царю Седекии: чем я согрешил перед тобою и перед слугами твоими, и перед народом сим, что вы посадили меня в темницу?

18. І сказав іще Еремія цареві: Чим провинив я тобі й слугам твоїм і сьому людові, що ви мене засадили в тюрму?

19. Ja missä ovat teidän profeettanne, jotka ennustivat teille sanoen: 'Ei tule Baabelin kuningas teidän kimppuunne eikä tämän maan kimppuun'?

19. Kussa nyt ovat teidän prophetanne, jotka teille ennustivat ja sanoivat: ei Babelin kuningas tule teidän päällenne, eikä tämän maan päälle.

19. Cusa nyt owat teidän Prophetan jotca teille ennustit ja sanoit: ei Babelin Cuningas tule teidän eikä tämän maan päälle.

19 Where now are your* prophets who prophesied to you*, saying, The king of Babylon will not come against you*, nor against this land?

19. Where are now your prophets which prophesied unto you, saying, The king of Babylon shall not come against you, nor against this land?

19. Og hvor ere eders Profeter, som spaaede for eder og sagde: Kongen af Babel skal ikke komme over eder eller over dette Land?

19. Hvar äro nu edra Propheter, som eder spådde, och sade: Konungen i Babel varder intet kommandes öfver eder, eller öfver detta landet?

19. Ja kus on teie prohwetid, kes teile prohweti wisil räkisid ja ütlesid: Ei tulle Pabeli kunningas teie wasto, egga selle Ma wasto.

19. Kur dabar yra jūsų pranašai, pranašavę jums, kad Babilono karalius neateis prieš jus ir prieš šitą kraštą?

19. Wo sind nun eure Propheten, die euch weissagten und sprachen: Der König zu Babel wird nicht über euch noch über dies Land kommen?

19. Et où sont vos prophètes qui vous prophétisaient, en disant: Le roi de Babylone ne viendra pas contre vous, ni contre ce pays?

19. Y ¿adónde están vuestros profetas, que os profetizaban, diciendo: No vendrá el rey de Babilonia contra vosotros, ni contra esta tierra?

19 Waar zijn nu ulieder profeten, die u geprofeteerd hebben, zeggende: De koning van Babel zal niet tegen ulieden, noch tegen dit land komen.

19. I gdzież są prorocy wasi, którzy wam prorokują, mówiąc: Nie przyjdzie król Babiloóski na was, ani na tę ziemię?

19. És hol vannak a ti prófétáitok, a kik prófétáltak néktek, mondván: Nem jő el a babiloni [5†] király ti ellenetek és e föld ellen?

19 и где ваши пророки, которые пророчествовали вам, говоря: „царь Вавилонский не пойдет против вас и против земли сей"?

19. Та й де тепер ваші пророки, що вам пророкували та договорювали: Царь Вавилонський не прийде на вас і на сю країну?

20. Ja kuule nyt, herrani, kuningas, salli minun rukoukseni langeta sinun eteesi äläkä lähetä minua takaisin kirjuri Joonatanin taloon, etten kuolisi siellä.

20. Ja nyt, herrani kuningas, kuule minua, ja anna minun rukoukseni tulla sinulta kuulluksi, ja älä minua taas lähetä Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen, etten minä siellä kuolisi.

20. Ja nyt minun Herran Cuningas cuule minua ja anna minun rucouxen tulla sinulda cuulduxi ja älä minua taas lähetä Jonathanin kirjoittajan huoneseen cuoleman.

20 And I beseech you, now hear, O my lord the king. I beseech you, let my supplication be presented before you, that you not cause me to return to the house of Jonathan the scribe, lest I die there.

20. Therefore hear now, I pray thee, O my lord the king: let my supplication, I pray thee, be accepted before thee; that thou cause me not to return to the house of Jonathan the scribe, lest I die there.

20. Og nu, hør dog, min Herre Konge, kære, lad min ydmyge Begæring komme ind for dit Ansigt, og lad mig ikke føre tilbage til Skriveren Jonathans Hus, at jeg ikke skal dø, der.

20. Och nu, min Herre Konung, hör mig och låt mina bön något gälla för dig, och låt mig icke återsändas uti Jonathans, skrifvarens, hus, att jag der dör.

20. Ja nüüd, et kule mo issand kunningas, et langego mo allandik palwe sinno ette, ja ärra lasse mind taggasi wia kirjotaja Jonatani kotta, et ma siñna ei surre.

20. Mano valdove karaliau, išklausyk mano prašymą, nebesiųsk manęs atgal į raštininko Jehonatano namus, kad ten nemirčiau!’‘

20. Und nun, mein Herr König, höre mich und laß meine Bitte vor dir gelten und laß mich nicht wieder in Jonathans, des Schreibers, Haus bringen, daß ich nicht sterbe daselbst.

20. Or maintenant écoute, je te prie, ô roi, mon seigneur, et que ma supplication soit favorablement reçue de toi! Ne me renvoie point dans la maison de Jéhonathan, le secrétaire, de peur que je n'y meure.

20. Ahora pues oye, ruego, mi señor el rey: Caiga ahora mi ruego delante de tí, y no me hagas volver en casa de Jonatán escriba, porque no me muera allí.

20 Nu dan, hoor toch, o mijn heer koning! laat toch mijn smeking voor uw aangezicht nedervallen, en breng mij niet weder in het huis van Jonathan, den schrijver, opdat ik aldaar niet sterve.

20. Słuchajże teraz, proszę, królu, panie mój! niech będzie, proszę, ważna prośba moja przed tobą: Nie odsyłajże mię do domu Jonatana pisarza, abym tam nie umarł.

20. Most halld csak, uram király, és hallgasd meg az én könyörgésemet, és ne küldj engem vissza az írástudó Jónatán házába, hogy ott ne haljak meg.

20 И ныне послушай, государь мой царь, да падет прошение мое пред лице твое; не возвращай меня в дом Ионафана писца, чтобы мне не умереть там.

20. Тепер же вислухай мене, мій добродїю й царю: нехай моє благаннє дійде до твого слуху; не вертай мене в будинок писаря Йонатана, щоб менї там не вмерти.

21. Silloin kuningas Sidkia käski säilyttää Jeremiaa vankilan pihassa, ja hänelle annettiin leipäkakku päivässä Leipurienkadulta, kunnes kaikki leipä oli kaupungista loppunut. Ja Jeremia jäi vankilan pihaan.

21. Silloin käski kuningas Zedekia, että Jeremia piti tallella pidettämän pihassa vankihuoneen edessä, ja käski hänelle antaa päiväksi osan leipää Leipojan kujalta, siihenasti kuin kaikki leivät kaupungista kuluneeksi tulivat. Niin Jeremia siis oli vankihuoneen pihassa.

21. Silloin käski Cuningas Zedechia että Jeremia piti tallella pidettämän pihas fangihuonen edes ja käski hänelle anda päiwäxi osan leipä leipojan cujalda sijhenasti cuin caicki leiwät Caupungista culunexi tulit.

21 Then Zedekiah the king commanded and they committed Jeremiah into the court of the guard. And they gave him a loaf of bread daily out of the bakers' street, until all the bread in the city was spent. Thus Jeremiah remained in the court of the guard.

21. Then Zedekiah the king commanded that they should commit Jeremiah into the court of the prison, and that they should give him daily a piece of bread out of the bakers' street, until all the bread in the city were spent. Thus Jeremiah remained in the court of the prison.

21. Og Kong Zedekias bød, og de forvarede Jeremias i Fængselets Forgaard, og han lod ham give et Stykke Brød hver Dag fra Bagornes Gade, indtil alt Brødet i Staden var fortæret; saa blev Jeremias i Fængselets Forgaard.

21. Då befallde Konung Zedekia, att man skulle bevara Jeremia uti gårdenom för fångahuset, och lät gifva honom om dagen ett bröd af bakarebodene, tilldess allt brödet i stadenom åtgånget var. Alltså, blef då Jeremia uti gårdenom för fångahuset.

21. Siis käskis kunningas Sidkia, et nemmad piddid Jeremia järrele waatma wangi-koia oues, ja temmale ühhe leiwa-kakko andma iggapääw paggaritte ulitsast, kunni keik leib ärralöppes liñnast; nenda jäi Jeremia wangi-koia oue.

21. Karalius Zedekijas įsakė, kad Jeremijas būtų nuvestas į sargybos kiemą ir kad jam duotų gabalą duonos iš Kepėjų gatvės, kol visa duona mieste pasibaigs. Taip Jeremijas liko sargybos kieme.

21. Da befahl der König Zedekia, daß man Jeremia im Vorhof des Gefängnisses behalten sollte, und ließ ihm des Tages ein Laiblein Brot geben aus der Bäckergasse, bis daß alles Brot in der Stadt aufgezehrt war. Also blieb Jeremia im Vorhof des Gefängnisses.

21. Alors le roi Sédécias commanda qu'on gardât Jérémie dans la cour de la prison, et qu'on lui donnât chaque jour un pain de la rue des boulangers, jusqu'à ce que tout le pain de la ville fût consommé. Ainsi Jérémie demeura dans la cour de la prison.

21. Y mandó el rey Sedecías, y depositaron a Jeremías en el patio de la guarda, haciéndole dar una torta de pan al día, de la plaza de los panaderos, hasta que todo el pan de la ciudad se gastase. Y quedó Jeremías en el patio de la guarda.

21 Toen gaf de koning Zedekia bevel; en zij bestelden Jeremia in het voorhof der bewaring, en men gaf hem des daags een bol broods uit de Bakkerstraat, totdat al het brood van de stad op was. Alzo bleef Jeremia in het voorhof der bewaring.

21. A tak rozkazał król Sedekijasz, aby wsadzony był Jeremijasz do sieni straży, a iżby mu dawano bochenek chleba na dzieó z ulicy piekarskiej, pókiby nie był strawiony wszystek chleb w mieście. A tak siedział Jeremijasz w sieni straży.

21. Parancsolta azért Sedékiás király, hogy vessék Jeremiást a [6†] tömlöcz pitvarába, és adjanak néki naponként egy-egy darab kenyeret a sütők utczájából, a míg minden kenyér elfogy a városból. És ott marada Jeremiás a tömlöcz pitvarában.

21 И дал повеление царь Седекия, чтобы заключили Иеремию во дворе стражи и давали ему по куску хлеба на день из улицы хлебопеков, доколе не истощился весь хлеб в городе; и так оставался Иеремия во дворе стражи.

21. І поведено тодї Еремію, по повелїнню царя Седекії, у вартовий двір у неволю, й давано йому по буханцеві хлїба на день із пекарської улицї, покіль не поїдено ввесь хлїб у городї. І так пробував Еремія в вартовому дворі.

22. Nijn Jeremia sijs oli fangihuonen pihasa.