20 luku

Temppelin ylivalvoja pitelee Jeremiaa pahoin. Profeetta valittaa kutsumustaan ja kiroaa syntymäpäivänsä.

1. Mutta pappi Pashur, Immerin poika, joka oli Herran temppelin ylivalvoja, kuuli Jeremian ennustavan nämä sanat.

1. Mutta kun Pashur Immerin poika, pappi, joka oli ylimmäikseksi pantu Herran huoneessa, kuuli Jeremian ennustavan näitä sanoja,

1. MUtta cosca Pashur Immerin poica Pappi joca oli ylimmäisexi pandu HErran huonesa cuuli Jeremian ennustawan näitä sanoja:

1 Now Pashhur, the son of Immer the priest, who was chief officer in the house of Jehovah, heard Jeremiah prophesying these things.

1. Now Pashur the son of Immer the priest, who was also chief governor in the house of the LORD, heard that Jeremiah prophesied these things.

1. Og Paskur, Immers Søn, Præsten, som var Overopsynsmand i, Herrens Hus, hørte Jeremias spaa disse Ord.

1. Men då Pashur, Immers son, Prestens, den för en öfversta i Herrans hus satt var, hörde Jeremia prophetera dessa orden,

1. Kui Passur preestri Immeri poeg, kes Jehowa koia ülle olli üllemaks seätud, kulis Jeremiat prohweti wisil räkiwad needsinnatsed sannad:

1. Kunigas Pašhūras, Imero sūnus, vyriausiasis Viešpaties namų prižiūrėtojas, girdėjo Jeremiją pranašaujant.

1. Da aber Pashur, ein Sohn Immers, der Priester, der zum Obersten im Hause des HERRN gesetzt war, Jeremia hörte solche Worte weissagen,

1. Alors Pashur, fils d'Immer, sacrificateur et surintendant dans la maison de l'Éternel, entendit Jérémie qui prophétisait ces choses.

1. Y FASUR, sacerdote, hijo de Immer, que presidia por príncipe en la casa de Jehová, oyó a Jeremías que profetizaba estas palabras.

1 Als Pashur, de zoon van Immer, de priester (deze nu was bestelde voorganger in het huis des HEEREN), Jeremia hoorde, diezelve woorden profeterende,

1. Tedy usłyszawszy Fassur, syn Immerowy, kapłan, który był postanowiony przedniejszym w domu Paóskim, Jeremijasza prorokującego o tem;

1. És hallá Passúr a pap, az Immár fia (ő pedig fejedelem vala az Úr házában), Jeremiást, a mint e szókat prófétálja vala:

1 Когда Пасхор, сын Еммеров, священник, он же и надзиратель в доме Господнем, услышал, что Иеремия пророчески произнес слова сии,

1. Як же Пасхор Еммеренко, сьвященник - а він був старший доглядник у Господньому дому, - почув Еремію, пророкуючого сими словами,

2. Ja Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun, joka oli Herran huoneeseen kuuluvassa Benjaminin yläportissa.

2. Löi Pashur propheta Jeremiaa, ja heitti tämän vankiuteen, Benjaminin ylimmäisessä portissa, joka Herran huoneessa on.

2. Löi hän Prophetat Jeremiat ja heitti hänen fangiuteen BenJaminin ylimmäises portis joca HERran huonesa on.

2 Then Pashhur killed* Jeremiah the prophet and put him in the stocks that were in the upper gate of Benjamin, which was in the house of Jehovah.

2. Then Pashur smote Jeremiah the prophet, and put him in the stocks that were in the high gate of Benjamin, which was by the house of the LORD.

2. Og Paskur slog Profeten Jeremias og lagde ham i Blokken, som var ved Benjamins Øverste Port paa Herrens Hus.

2. Slog han Propheten Jeremia, och kastade honom i fängelse, i den öfra portenom BenJamins, hvilken på Herrans huse är.

2. Siis löi Passur prohweti Jeremia, ja pañi tedda senna wangi-torni, mis Penjamini üllemas wärrawas olli , mis Jehowa koia körwas.

2. Tada, nuplakdinęs pranašą Jeremiją, įtvėrė jį į šiekštą viršutiniuose Benjamino vartuose, prie Viešpaties namų.

2. schlug er den Propheten Jeremia und legte ihn in den Stock unter dem Obertor Benjamin, welches am Hause des HERRN ist.

2. Et Pashur frappa le prophète Jérémie, et le mit dans la prison qui était à la porte supérieure de Benjamin, dans la maison de l'Éternel.

2. E hirió Fasur a Jeremías profeta, y púsole en el calabozo, que estaba a la puerta de Benjamín en lo alto, la cual está en la casa de Jehová.

2 Zo sloeg Pashur den profeet Jeremia, en hij stelde hem in de gevangenis, dewelke is in de bovenste poort van Benjamin, die aan het huis des HEEREN is.

2. Ubił Fassur Jeremijasza proroka, i dał go do więzienia, które było najwyższe w bramie Benjaminowej, a ta była przy domu Paóskim.

2. És megcsapdosá Passúr Jeremiást a prófétát, és beveté őt [1†] a tömlöczbe, a mely a Benjámin felső kapujában vala, az Úr háza mellett.

2 то ударил Пасхор Иеремию пророка и посадил его в колоду, котораябыла у верхних ворот Вениаминовых при доме Господнем.

2. Ударив Пасхор пророка Еремію, та й посадив його в колоду, що була в верхніх воротях Беняминових у дому Господньому.

3. Kun Pashur seuraavana päivänä päästi Jeremian jalkapuusta, sanoi Jeremia hänelle: Herra ei kutsu sinua nimellä Pashur, vaan Maagor-Missabib.

3. Ja toisena päivänä otti Pashur Jeremian vankiudesta. Niin Jeremia sanoi hänelle: ei Herra kutsu sinun nimeäs Pashur, vaan Magor joka taholta.

3. Ja toisna päiwänä otti Pashur Jeremian fangiudest. Nijn Jeremia sanoi hänelle: ei HErra cudzu sinua Pashurixi waan Magurixi caicki ymbärins.

3 And it happened on the morrow, that Pashhur brought out Jeremiah out of the stocks. Then Jeremiah said to him, Jehovah has not called your name Pashhur, but Magor-missabib.

3. And it came to pass on the morrow, that Pashur brought forth Jeremiah out of the stocks. Then said Jeremiah unto him, The LORD hath not called thy name Pashur, but Magormissabib.

3. Og det skete den anden Dag, da lod Paskur Jeremias komme ud af Blokken; og Jeremias sagde til ham: Herren har ikke kaldet dit Navn Paskur, men Magor-Missabib.

3. Och då morgonen kom, tog Pashur Jeremia åter utu fängelset. Då sade Jeremia till honom: Herren kallar dig icke Pashur, utan Magor allt omkring.

3. Ja se sündis teisel päwal, et Passur Jeremiat seält wangitornist wäljatöi, ja Jeremia ütles temma wasto: Ei Jehowa hüa so nimmi mitte Passuriks, waid hirmuks keikipiddi.

3. Kai rytą Pašhūras išlaisvino Jeremiją iš šiekšto, Jeremijas jam tarė: ‘‘Ne Pašhūru tave pavadino Viešpats, bet siaubu.

3. Und da es Morgen ward, zog Pashur Jeremia aus dem Stock. Da sprach Jeremia zu ihm: Der HERR heißt dich nicht Pashur, sondern Schrecken um und um.

3. Mais, le lendemain, Pashur fit sortir Jérémie de la prison. Et Jérémie lui dit: L'Éternel ne t'a pas appelé Pashur (en sécurité tout autour), mais Magor-Missabib (frayeur de tous côtés!)

3. Y el día siguiente Fasur sacó a Jeremías del calabozo; y díjole Jeremías: No ha llamado Jehová tu nombre Fasur, mas Magormissabid.

3 Maar het geschiedde des anderen daags, dat Pashur Jeremia uit de gevangenis voortbracht; toen zeide Jeremia tot hem: De HEERE noemt uw naam niet Pashur, maar Magor-missabib.

3. A nazajutrz, gdy wywiódł Fassur Jeremijasza z więzienia, rzekł do niego Jeremijasz: Nie nazwał cię Pan Fassurem, ale Magor Missabib.

3. És lőn másnap, hogy kivevé Passúr Jeremiást a tömlöczből, és monda néki Jeremiás: Nem Passúrnak nevezett téged az Úr, hanem Mágor Missábibnak;

3 Но на другой день Пасхор выпустил Иеремию из колоды, и Иеремия сказал ему: не „Пасхор" нарек Господь имя тебе, но „Магор Миссавив".

3. Та другого дня випустив Пасхор Еремію з колоди, а Еремія промовив до його: Не Пасхором прозвав тебе Господь, але Магор Миссавив.

4. Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä teen sinut kauhistukseksi sekä itsellesi että kaikille ystävillesi; he kaatuvat vihollistensa miekkaan sinun silmiesi nähden, ja koko Juudan minä annan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän vie heidät Baabeliin pakkosiirtolaisuuteen ja surmaa heitä miekalla.

4. Sillä näin sanoo Herra: katso, minä annan sinun kaikkein sinun ystäväis kanssa pelkoon, ja heidän pitää kaatuman vihollistensa miekan kautta, ja sen pitää sinun silmäs näkemän; ja minä olen hylkäävä koko Juudan Babelin kuninkaan käteen, jonka pitää viemän heitä Babeliin ja tappaman miekalla.

4. Sillä näin sano HERra: Cadzo minä annan sinun caickein sinun ystäwäis cansa pelcoon ja heidän pitä caatuman wihollistens miecan cautta sen pitä sinun silmilläs näkemän. Ja minä olen hyljäwä coco Judan Babelin Cuningan käteen jonga heitä pitä wiemän Babelijn ja tappaman miecalla.

4 For Jehovah says thus, Behold, I will make you a terror to yourself and to all your friends. And they will fall by the sword of their enemies and your eyes will behold it. And I will give all Judah into the hand of the king of Babylon and he will carry them captive to Babylon and will kill them with the sword.

4. For thus saith the LORD, Behold, I will make thee a terror to thyself, and to all thy friends: and they shall fall by the sword of their enemies, and thine eyes shall behold it: and I will give all Judah into the hand of the king of Babylon, and he shall carry them captive into Babylon, and shall slay them with the sword.

4. Thi saa siger Herren: Se, jeg vil gøre dig til Rædsel for dig selv og for alle dine Venner, og de skulle falde for deres Fjenders Sværd, og dine Øjne skulle se det; og jeg vil give al Juda i Kongen af Babels Haand, og han skal bortføre dem til Babel og slaa dem med Sværdet.

4. Ty så säger Herren: Si, jag skall gifva dig, samt med alla dina vänner, uti en fruktan, och de skola falla genom dina fiendars svärd; det skall du se med din ögon; och jag skall öfvergifva hela Juda uti Konungens hand af Babel; han skall föra dem bort till Babel, och dräpa dem med svärd.

4. Sest nenda ütleb Jehowa: Wata, ma pannen sind hirmuks sulle ja keikile neile, kes sind armastawad, ja nemmad peawad langema omma waenlaste moöga läbbi, et sinno silmad sedda näwad; ja keik Juda-rahwast annan ma Pabeli kuñinga kätte, ja temma wiib neid wangi Pabeli, ja lööb neid moögaga mahha.

4. Nes taip sako Viešpats: ‘Aš padarysiu tave siaubu tau ir visiems tavo draugams; jie kris nuo priešų kardo tau matant, o visą Judą atiduosiu į Babilono karaliaus rankas, kuris juos ištrems ir žudys.

4. Denn so spricht der HERR: Siehe, ich will dich zum Schrecken machen dir selbst und allen deinen Freunden, und sie sollen fallen durchs Schwert ihrer Feinde; das sollst du mit deinen Augen sehen. Und will das ganze Juda in die Hand des Königs zu Babel übergeben; der soll euch wegführen gen Babel und mit dem Schwert töten.

4. Car ainsi a dit l'Éternel: Voici, je te livrerai à la frayeur, toi et tous tes amis; ils tomberont par l'épée de leurs ennemis, et tes yeux le verront. Je livrerai aussi tout Juda entre les mains du roi de Babylone. Il les transportera à Babylone, et les frappera de l'épée.

4. Porque así dijo Jehová: He aquí que yo te pondré en espanto, a tí y a todos los que bien te quieren, y caerán por la espada de sus enemigos, y tus ojos lo verán; y a todo Judá entregaré en mano del rey de Babilonia, y transportarlos ha en Babilonia, y herirlos ha a cuchillo.

4 Want zo zegt de HEERE: Zie, Ik stel u tot een schrik voor uzelven en voor al uw liefhebbers; die zullen vallen door het zwaard hunner vijanden, dat het uw ogen aanzien; en Ik zal gans Juda geven in de hand des konings van Babel, die hen naar Babel gevankelijk zal wegvoeren, en slaan hen met het zwaard.

4. Bo tak mówi Pan: Oto Ja puszczę na cię strach, na cię i na wszystkich przyjaciół twoich, którzy upadną od miecza nieprzyjaciół swych, na co oczy twoje patrzyć będą; a wszystkiego Judę podam w ręce króla Babiloóskiego, który ich zaprowadzi do Babil onu, i pozabija ich mieczem.

4. Mert ezt mondja az Úr: Ímé, én félelembe ejtelek téged és minden barátodat, és elhullanak az ő ellenségeik fegyvere által a szemeid láttára; az egész Júdát pedig [2†] odaadom a babiloni király kezébe, és elviszi őket Babilonba, és fegyverrel vágja le őket:

4 Ибо так говорит Господь: вот, Я сделаю тебя ужасом для тебя самого и для всех друзей твоих, и падут они от меча врагов своих, и твои глаза увидят это. И всегоИуду предам в руки царя Вавилонского, и отведет их в Вавилон и поразит их мечом.

4. Так бо говорить Господь: Ось, я зроблю тебе страхом тобі самому і всїм приятелям твоїм, побачать бо твої очі, як вони поляжуть од ворожого меча. Та й всього Юду подам я на поталу цареві Вавилонському; він позаймає їх у полонь, одведе у Вавилон і повбиває мечем.

5. Ja minä annan kaikki tämän kaupungin rikkaudet, kaiken sen vaivannäön ja kaikki sen kalleudet, kaikki Juudan kuningasten aarteet minä annan heidän vihollistensa käsiin; nämä ryöstävät ne ja ottavat ne ja vievät ne Baabeliin.

5. Ja minä olen antava kaiken tämän kaupungin kalun, ynnä kaiken hänen työnsä kanssa, ja kaikki kalliit kappaleet, ja kaiken Juudan kuningasten tavaran, tahdon minä antaa heidän vihollistensa käteen, niin että heidän pitää heitä ryöstämän, ottaman pois ja viemän Babeliin.

5. Ja minä olen andawa caiken tämän Caupungin calun ynnä caiken hänen työns cansa ja caicki callit cappalet ja caiken Judan Cuningasten tawaran heidän wihollistens käteen nijn että heidän pitä heitä ryöstämän ottaman pois ja wiemän Babelijn.

5 Moreover I will give all the riches of this city and all the gains of it and all the precious things of it, yes, all the treasures of the kings of Judah I will give into the hand of their enemies. And they will make them a prey and take them and carry them to Babylon.

5. Moreover I will deliver all the strength of this city, and all the labours thereof, and all the precious things thereof, and all the treasures of the kings of Judah will I give into the hand of their enemies, which shall spoil them, and take them, and carry them to Babylon.

5. Og jeg vil give alt Gods i denne Stad og alt Udbytte af dens Arbejde og alle dens Kostbarheder, ja, alle Judas Kongers Skatte vil jeg give i deres Fjenders Haand, at de skulle røve dem og tage dem og føre dem til Babel.

5. Och jag skall gifva allt godset i denna staden, samt med allt hans arbete och alla klenodier, alla Juda Konungars håfvor, uti deras fiendars hand, så att de skola dem skinna, borttaga och till Babel föra.

5. Ja ma annan ärra keik sesinnatse liñna warra, ja keik ta werri-waewa, ja keik temma kallid asjad; ja keik Juda kunningatte warrandussed tahhan ma anda nende waenlaste kätte, ja need peawad neid risuma, ja neid ärrawötma, ja neid wima Pabeli.

5. Aš atiduosiu visus šito miesto turtus, visas jo atsargas, brangenybes ir visus Judo karalių lobius į jų priešų rankas, kurie juos pasiims ir išgabens į Babiloną.

5. Auch will ich alle Güter dieser Stadt samt allem, was sie gearbeitet und alle Kleinode und alle Schätze der Könige Juda's in ihrer Feinde Hand geben, daß sie dieselben rauben, nehmen und gen Babel bringen.

5. Et je livrerai toutes les richesses de cette ville, et tout son travail, et tout ce qu'elle a de précieux, je livrerai tous les trésors des rois de Juda aux mains de leurs ennemis, qui les pilleront, les enlèveront et les emporteront à Babylone.

5. Y daré toda la sustancia de esta ciudad, y todo su trabajo, y todas sus cosas preciosas, y todos los tesoros de los reyes de Judá daré en mano de sus enemigos, y saquearlos han; y tomarlos han, y traerlos han en Babilonia.

5 Ook zal Ik geven al het vermogen dezer stad, en al haar arbeid, en al haar kostelijkheid, en alle schatten der koningen van Juda, Ik zal ze geven in de hand hunner vijanden, die zullen ze roven, zullen ze nemen, en zullen ze brengen naar Babel.

5. Dam też wszystkę majętność miasta tego, i wszstkę pracę jego, i wszystkie kosztowne rzeczy jego, i wszstkie skarby królów Judzkich dam w ręce nieprzyjaciół ich; i rozchwycą je, i zabiorą je, i zaprowadzą je do Babilonu.

5. És odaadom e városnak minden vagyonát és minden keresményét, és minden drágaságát, és Júda királyainak minden kincsét odaadom az ő ellenségeik kezébe, és elrabolják, elhurczolják és Babilonba viszik azokat.

5 И предам все богатство этого города и все стяжание его, и все драгоценности его; и все сокровища царей Иудейских отдам в руки врагов их, и разграбят их ивозьмут, и отправят их в Вавилон.

5. І подам усї багацтва в сьому городї й ввесь добуток його, і всї дорогоцїнностї його й усї скарби царів Юдейських оддам у руки ворогам їх; і розхоплять їх і заберуть та й повезуть у Вавилон.

6. Ja sinä, Pashur, ynnä kaikki, jotka talossasi asuvat, te saatte vaeltaa vankeuteen, ja sinä tulet Baabeliin; sinne sinä kuolet ja sinne sinut haudataan, sinut ja kaikki ystäväsi, joille olet valhetta ennustanut.

6. Ja sinä Pashur, sinun pitää kaiken perhees kanssa menemän vankiuteen, ja menemän Babeliin; siellä pitää sinun kuoleman ja haudattaman, sinä ynnä kaikkein sinun ystäväis kanssa, joille sinä valhetta ennustanut olet.

6. Ja sinä Pashur sinun pitä caiken perhes cansa oleman fangina ja menemän Babelijn siellä pitä sinun cuoleman ja haudattaman ynnä caickein sinun ystäwittes cansa joille sinä walhetta saarnat.

6 And you, Pashhur and all who dwell in your house will go into captivity. And you will come to Babylon and there you will die and there you will be buried, you and all your friends, to whom you have prophesied falsely.

6. And thou, Pashur, and all that dwell in thine house shall go into captivity: and thou shalt come to Babylon, and there thou shalt die, and shalt be buried there, thou, and all thy friends, to whom thou hast prophesied lies.

6. Og du, Paskur, og alle de, som bo i dit Hus, skulle bo i Fangenskab; og du skal komme til Babel, og der skal du dø og begraves der, du og alle dine Venner, for hvilke du har spaaet Løgn.

6. Och du, Pashur, skall med allt ditt husfolk gå fången, och till Babel komma; der skall du dö, och begrafven varda, samt med alla dina vänner, hvilkom du lögn predikar.

6. Ja sinna, Passur! ja keik, kes ellawad so koias, teie peate minnema wangi, ja sinna saad Pabeli, ja senna surred sa, ja senna maetakse sind mahha, sinna ja keik so armastajad, kellele sinna prohweti wisil olled wallet räkinud.

6. O tu, Pašhūrai, ir visi tavo namai būsite išvesti į nelaisvę. Į Babiloną tave nuvarys, kur tu ir tavo draugai, kuriems pranašavai melus, mirsite ir būsite palaidoti’ ‘‘.

6. Und du, Pashur, sollst mit allen deinen Hausgenossen gefangen gehen und gen Babel kommen; daselbst sollst du sterben und begraben werden samt allen deinen Freunden, welchen du Lügen predigst.

6. Et toi, Pashur, et tous ceux qui demeurent dans ta maison, vous irez en captivité. Tu iras à Babylone, et là tu mourras; là tu seras enseveli, toi et tous tes amis, auxquels tu as prophétisé le mensonge.

6. Y tú, Fasur, y todos los moradores de tu casa iréis cautivos, y en Babilonia entrarás, y allá morirás, y allá serás enterrado, tú y todos los que bien te quieren, a los cuales has profetizado con mentira.

6 En gij, Pashur, en alle inwoners van uw huis! gijlieden zult gaan in de gevangenis; en gij zult te Babel komen, en aldaar sterven, en aldaar begraven worden, gij en al uw vrienden, denwelken gij valselijk geprofeteerd hebt.

6. Ale ty, Fassurze! i wszyscy, którzy mieszkają w domu twym, pójdziecie w pojmanie, i do Babilonu przyjdziesz, i tam umrzesz, i tam pogrzebiony będziesz; ty i wszyscy miłujący cię, którymeś kłamliwie prorokował.

6. Te pedig Passúr és a te házadnak minden lakosa, rabságba mentek, és Babilonba jutsz és ott halsz meg és ott temettetel el, te és minden barátod, a kiknek hamisan prófétáltál.

6 И ты, Пасхор, и все живущие в доме твоем, пойдете в плен; и придешь в Вавилон, и там умрешь, и там будешь похоронен, ты и вседрузья твои, которым ты пророчествовал ложно.

6. Ти ж, Пасхоре, й усї домовники твої пійдете в неволю, й прийдеш у Вавилон, і помреш там, і будеш там похований, ти й усї приятелї твої, що їм пророкував єси лож.

7. Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki pilkkaavat minua.

7. Herra, sinä olet minun yllyttänyt, ja minä olen yltynyt; sinä olet minulle juuri väkevä ollut, ja olet voittanut; mutta minä olen sentähden tullut syljetyksi joka päivä, että jokainen nauraa minua.

7. HERra sinä olet minun yllyttänyt ja minä olen yldynyt sinä olet minulle juuri wäkewä ollut ja olet woittanut: mutta minä olen sentähden tullut syljetyxi jocapäiwä että jocainen naura minua.

7. AH HERRA/ sine vskotit minun/ ia mine annoin itzeni wietelte/ sine olet ollut minulle ylenwäkeue/ ia olet woittanut. Mutta mine olen sen polesta iocapeiue pilcattu/ ia iocainen minua naura. (Ah HERRA/ sinä uskotit minun/ ja minä annoin itseni wieteltää/ sinä olet ollut minulle ylen wäkewä/ ja olet woittanut. Mutta minä olen sen puolesta joka päiwä pilkattu/ ja jokainen minua nauraa.)

7 O Jehovah, you have persuaded me and I was persuaded. You are stronger than I and have prevailed. I have become a laughing-stock all the day; everyone mocks me.

7. O LORD, thou hast deceived me, and I was deceived: thou art stronger than I, and hast prevailed: I am in derision daily, every one mocketh me.

7. Herre ! du har overtalt mig, og jeg lod mig overtale, du har været mig for stærk og fik Overhaand; jeg er bleven til Latter den ganske Dag, hver Mand spotter mig.

7. Herre, du hafver dragit mig, och jag hafver mig draga låtit; du hafver varit mig för stark, och hafver vunnit; men jag är deröfver kommen till spott dagliga, och hvar man gör gäck af mig.

7. Jehowa! sa olled mind melitand, ja minna ollen ennast lasknud melitada; sa olled olnud wäggewam mind, ja olled woimust sanud: ma ollen naeruks sanud iggapääw, iggaüks irwitab mind.

7. Viešpatie, Tu suklaidinai mane, ir aš esu suklaidintas. Tu stipresnis už mane ir nugalėjai. Aš esu pajuokiamas kasdien, kiekvienas tyčiojasi iš manęs.

7. HERR, du hast mich überredet, und ich habe mich überreden lassen; du bist mir zu stark gewesen und hast gewonnen; aber ich bin darüber zum Spott geworden täglich, und jedermann verlacht mich.

7. O Éternel! tu m'as persuadé, et je me suis laissé persuader; tu m'as saisi, et tu as prévalu. Je suis un objet de raillerie chaque jour; chacun se moque de moi.

7. Engañásteme, o! Jehová, y engañado soy: más fuerte has sido que yo, y me venciste: cada día he sido escarnecido, cado uno burla de mí:

7 HEERE! Gij hebt mij overreed, en ik ben overreed geworden; Gij zijt mij te sterk geweest, en hebt overmocht; ik ben den gansen dag tot een belachen, een ieder van hen bespot mij.

7. Namówiłeś mię, Panie! a dałem się namówić; mocniejszyś był niż ja, i przemogłeś; jestem na pośmiech każdy dzieó, każdy się ze mnie naśmiewa.

7. Rávettél Uram engem és rávétettem, megragadtál engem és legyőztél! Nevetségessé lettem minden időre, mindenki csúfol engemet;

7 Ты влек меня, Господи, – и я увлечен; Ты сильнее меня – и превозмог, и я каждый день в посмеянии, всякий издевается надо мною.

7. Ти звів мене, Господи, й я зведений; ти дужший за мене, та й подужав мене; я зробився щоденнім сьміховищем, кожен мене на глум піднімає.

8. Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää.

8. Sillä sittekuin minä puhunut, huutanut ja saarnannut olen siitä tuskasta ja hävityksestä, on Herran sana tullut minulle pilkaksi ja nauruksi joka päivä.

8. Sillä sijttecuin minä puhunut huutanut ja saarnannut olen sijtä tuscast ja häwityxest on HERran sana tullut minulle pilcaxi ja nauroxi jocapäiwä.

8. Sille sijttequin mine puhuin/ hwsin ia sarnasin sijte Witzaudhest ia Raateluxest/ ombi minulle se HERRAN Sana/ pilcaxi ia häpiexi iocapeiue tullut. (Sillä sitten kuin minä puhuin/ huusin ja saarnasin siitä witsaudesta ja raateluksesta/ ompi minulle se HERRAN sana/ pilkaksi ja häpeäksi joka päiwä tullut.)

8 For as often as I speak, I cry out. I cry, Violence and destruction! Because the word of Jehovah is made a reproach to me and a ridicule, all the day.

8. For since I spake, I cried out, I cried violence and spoil; because the word of the LORD was made a reproach unto me, and a derision, daily.

8. Thi naar jeg taler, maa jeg skrige, raabe om Vold og Mishandling; thi Herrens Ord er blevet mig til Spot og Haan den ganske Dag.

8. Ty sedan jag talat, ropat och predikat hafver om den plågan och förderfvet, är mig Herrans ord vordet till hån och spott dagliga.

8. Sest, kui ma hakkasin räkima, sest aiast kissendan minna, ja hüan wäekauba tö ja ärraraiskamisse pärrast ; sest Jehowa sanna on mulle sanud teotusseks ja pilkamisseks iggapääw.

8. Kiekvieną kartą, kai kalbu, turiu šaukti: ‘‘Plėšimas, smurtas!’‘ Viešpaties žodis tapo man plūdimu ir kasdienėmis patyčiomis.

8. Denn seit ich geredet, gerufen und gepredigt habe von der Plage und Verstörung, ist mir des HERRN Wort zum Hohn und Spott geworden täglich.

8. Car depuis que je parle, je jette des cris; je crie violence et oppression. Et la parole de l'Éternel s'est tournée pour moi en opprobre et en moquerie tout le jour.

8. Porque desde que hablo, doy voces, grito violencia y destrucción: porque la palabra de Jehová me ha sido para afrenta y escarnio cada día.

8 Want sinds ik spreke, roep ik uit, ik roep geweld en verstoring; omdat mij des HEEREN woord den gansen dag tot smaad en tot schimp is.

8. Bo jakom począł mówić, wołam, dla gwałtu i spustoszenia krzyczę; bo mi słowo Paóskie jest ku pohaóbieniu i na pośmiech każdy dzieó.

8. Mert a hányszor csak szólok, kiáltozom; így kiáltok: erőszak és romlás! Mert az Úr szava mindenkori gyalázatomra és [3†] csúfságomra lett nékem.

8 Ибо лишь только начну говорить я, – кричу о насилии, вопию о разорении, потому что слово Господне обратилось в поношение мне и в повседневное посмеяние.

8. Бо скоро тілько зачну говорити, зараз мушу кричати про напад, про спустошеннє, і так слово Господнє зробилось про мене приводом до наруги й насьмїху.

9. Mutta kun minä sanoin: En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään, niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.

9. Niin minä sanoin: en minä tahdo enään ajatella hänen päällensä, enkä tahdo enään saarnata hänen nimeensä; mutta minun sydämessäni oli niinkuin polttavainen tuli, suljettu minun luissani, niin että minä suutuin kärsimästä, enkä enää voinut.

9. Nijn joucahtui minun mieleni: en minä tahdo enä ajatella hänen päällens engä tahdo enä saarnata hänen nimeens: mutta minun sydämesäni ja luisani oli nijncuin polttawainen tuli nijn etten minä woinut sitä kärsiä ja olin liki huckumallans.

9. Silloin iochtui minun mieleheni/ Lach/ Em mine sillen tadho sen päle aiatella/ ia ei enembi henen Nimehens sarnata. Waan se tuli minun sydhemeni ia minun Luihini/ quin palaua Tuli/ nin etten mine site maltanut kersie ia olin lehes heruochtunut. (Silloin johtui minun mieleeni/ Lach/ En minä silleen tahdo sen päälle ajatella/ ja en enempi hänen nimehensä saarnata. Waan se tuli minun sydämeeni ja minun luihini/ kuin palawa tuli/ niin etten minä sitä malttanut kärsiä ja olin lähes herwohtunut (herwoton).)

9 And if I say, I will not make mention of him, nor speak any more in his name, then there is in my heart as it were a burning fire shut up in my bones and I am weary with forbearing and I cannot.

9. Then I said, I will not make mention of him, nor speak any more in his name. But his word was in mine heart as a burning fire shut up in my bones, and I was weary with forbearing, and I could not stay.

9. Vel har jeg sagt: Jeg vil ikke komme ham i Hu og ej tale mere i hans Navn; men det er blevet i mit Hjerte som en brændende Ild, der er indesluttet i mine Ben; og jeg har søgt med Møje at holde det ud; men jeg kunde ikke.

9. Då föll mig i sinnet: Jag vill intet mer tänka uppå honom, och intet mer predika i hans Namn; men i mino hjerta och minom benom vardt lika som en brinnande eld insluten, så att jag icke förmådde det lida, och var hardt när förgången.

9. Ja ma mötlesin: ei ma tahha sedda kulutada, egga ennam temma nimmel räkida: agga se sai mo süddames kui pöllew tulloke, mis kinnipeti mo lukontide sees, ja ma tüddisin ärra kannatades, ja ei sudand mitte.

9. Aš galvojau: ‘‘Nebeminėsiu Jo ir nebekalbėsiu Jo vardu’‘. Tačiau Jo žodis mano širdyje buvo tarsi ugnis, uždaryta mano kauluose, aš stengiausi susilaikyti, bet negalėjau.

9. Da dachte ich: Wohlan, ich will sein nicht mehr gedenken und nicht mehr in seinem Namen predigen. Aber es ward in meinem Herzen wie ein brennendes Feuer, in meinen Gebeinen verschlossen, daß ich's nicht leiden konnte und wäre fast vergangen.

9. Et quand je dis: je ne ferai plus mention de lui, et je ne parlerai plus en son nom, il y a dans mon cœur comme un feu ardent renfermé dans mes os; je m'efforce de le contenir, mais je ne le puis.

9. Y dije: No me acordaré más de él, ni más hablaré en su nombre. Y fué en mi corazón como un fuego ardiente metido en mis huesos: trabajé por sufrirle, y no pude:

9 Dies zeide ik: Ik zal Zijner niet gedenken, en niet meer in Zijn Naam spreken; maar het werd in mijn hart als een brandend vuur, besloten in mijn beenderen; en ik bemoeide mij om te verdragen, maar konde niet.

9. I rzekłem: Nie będę go wspominał, ani będę więcej mówił w imieniu jego; ale słowo Boże jest w sercu mojem, jako ogieó pałający, zamkniony w kościach moich, którym usiłował zatrzymać, alem nie mógł.

9. Azért azt mondom: Nem emlékezem róla, sem az ő nevében többé nem szólok; de mintha égő tűz volna szívemben, az én csontjaimba rekesztetve, és erőlködöm, hogy elviseljem azt, de nem tehetem.

9 И подумал я: „не буду я напоминать о Нем и не буду более говорить во имя Его"; но было в сердце моем, как бы горящий огонь, заключенный в костях моих, и я истомился, удерживая его, и не мог.

9. І подумав я собі: не споминати му про него і в його імя не буду більше промовляти! Та в серцї в мене, мов би огонь запалав, втаєний в костях моїх; я силкувався з'упинити його, та й не здолїв.

10. Sillä monen minä kuulen parjaavan. Kauhistus yltympäri! Ilmiantakaa! Ilmiantakaamme hänet! Kaikki minun ystäväni vaanivat, milloin minä kompastuisin: Ehkäpä hän antaa viekoitella itsensä, niin että voitamme hänet ja saamme hänelle kostaa.

10. Sillä minä kuulin monen panetuksen ja pelvon joka paikasta: kantakaat päälle, me tahdomme vahvasti kantaa hänen päällensä, sanovat kaikki minun ystäväni ja kumppanini, jos me taitaisimme voittaa hänen, tulla hänen kanssansa yhteen ja kostaa hänelle.

10. Sillä minä cuulen cuinga monda minua panettelewat ja minun pitä jocapaicas pelcuri oleman: Candacat päälle me tahdom wahwast canda hänen päällens sanowat caicki minun ystäwäni ja cumpanini jos me taidaisimme woitta hänen tulla hänen cansans yhteen ja costa hänelle.

10. Sille mine cwlen/ quinga monda minua kirouat/ ia mine alati wapisen. Candacat/ Huy/ Me tadhon canda henen pälens (sanouat caiki minun Ysteueni ia Cumpanini) ios me henen woittaisim/ ia vlotuisim heneen/ ia costaisim henelle. (Sillä minä kuulen/ kuinka monta minua kiroawat/ ja minä alati wapisen. Kantakaat/ Me tahdon kantaa hänen päällensä (sanowat kaikki minun ystäwäni ja kumppanini) jos me hänen woittaisimme/ ja ulottuisimme häneen/ ja kostaisimme hänelle.)

10 For I have heard the defaming of many, terror on every side. Denounce and we will denounce him, say all my familiar friends, those who watch for my fall. Perhaps he will be persuaded and we will prevail against him and we will take our revenge on him.

10. For I heard the defaming of many, fear on every side. Report, say they, and we will report it. All my familiars watched for my halting, saying, Peradventure he will be enticed, and we shall prevail against him, and we shall take our revenge on him.

10. Thi jeg har hørt manges ondskabsfulde Tale, der er Rædsel trindt omkring, de sige: Angiver! saa ville vi angive harn; alle de Mænd, som skulde holde Fred med mig, tage Vare paa, om jeg haltede, og sige: Han maatte maaske lade sig forlede, at vi kunde faa Overhaand over ham og hævne os paa ham.

10. Ty jag hörer, huru månge banna mig, och jag måste allestäds vara rädder. Anklager, vi vilje anklaga honom, säga alle mine vänner och stallbröder; om vi kunne blifva honom öfvermägtige, och komma åt honom, och hämnas öfver honom.

10. Sest ma ollen kuulnud mitmest pahha könnet, hirmust keikipiddi: räkige ülles, ja meie tahhame ka tedda üllesräkida, (iggamees kes moga peaks rahho piddama, panneb mo lonkamist tähhele) ehk ta lasseb wahhest ennast melitada, ja meie same siis woimust ta peäle, ja same temma kätte maksta.

10. Aš girdėjau daugelį šnibždant: ‘‘Įskųskime jį!’‘ Visi mano artimi draugai laukia mano suklupimo: ‘‘Gal jis leisis suviliojamas, tada jį nugalėsime ir jam atkeršysime!’‘

10. Denn ich höre, wie mich viele schelten und schrecken um und um. "Hui, verklagt ihn! Wir wollen ihn verklagen!" sprechen alle meine Freunde und Gesellen, "ob wir ihn übervorteilen und ihm beikommen mögen und uns an ihm rächen."

10. Car j'ai entendu les propos de plusieurs: "Frayeur de toutes parts! Dénoncez-le, disent-ils, et nous le dénoncerons! " Tous ceux qui étaient en paix avec moi, épient pour voir si je ne broncherai point. Peut-être, disent-ils, se laissera-t-il surprendre; alors nous aurons le dessus, et nous nous vengerons de lui.

10. Porque oí la murmuración de muchos, temor de todas partes: Denunciád, y denunciarémos. Todos mis amigos miraban, si cojearía: Quizá se engañará, y prevaleceremos contra él, y tomaremos de él nuestra venganza.

10 Want ik heb gehoord de naspraak van velen, van Magor-missabib, zeggende: Geef ons te kennen, en wij zullen het te kennen geven; al mijn vredegenoten nemen acht op mijn hinking; zij zeggen: Misschien zal hij overreed worden, dan zullen wij hem overmogen, en onze wraak van hem nemen.

10. Chociaż słyszę urąganie od wielu i od Magor Missabiba, mówiących: Powiedzcie co naó, a oznajmiemy to królowi. Wszyscy przyjaciele moi czyhają na upadek mój, mówiąc: Aza snać zwiedziony będzie, i przemożemy go, a pomścimy się nad nim.

10. Mert hallom sokak rágalmazását, a mindenfelől való [4†] fenyegetést: Jelentsétek fel és ezt mi is feljelentjük: mindazok is, a kik barátaim, az én tántorodásomra figyelmeznek, mondván: Talán megbotlik és megfoghatjuk őt, és bosszút állhatunk rajta;

10 Ибо я слышал толки многих: угрозы вокруг; „заявите, говорили они , и мы сделаем донос". Все, жившие со мною в мире, сторожат за мною, не споткнусь ли я: „может быть, говорят , он попадется, и мы одолеем его и отмстим ему".

10. І чував я ворожі речі в натовпі, погрози навкруги: "Викажіть! Обвинуватимо його!" Ті самі, що з ними дружився, підстерігали, чи я не спіткнуся: Може попадеться, так ми переможемо його та й помстимось на йому.

11. Mutta Herra on minun kanssani niinkuin väkevä sankari; sentähden minun vainoojani kompastuvat eivätkä mitään mahda. He saavat suuren häpeän, sillä he ovat olleet ymmärtämättömät, iankaikkisen pilkan, joka ei ole unhottuva.

11. Mutta Herra on minun kanssani, niinkuin väkevä sankari; sentähden pitää minun vainoojani lankeeman ja ei voittaman, vaan pitää suureen häpiään tuleman, että he niin tyhmästi toimittavat; se häpiä pitää oleman ijankaikkinen, ja ei pidä unohdettaman.

11. Mutta HErra on minun cansani nijncuin wäkewä Sangari sentähden pitä minun wainojani langeman ja ei woittaman: waan pitä suureen häpiään tuleman että he nijn tyhmäst toimittawat se häpiä pitä oleman ijancaickinen ja ei pidä unhotettaman.

11. Mutta HERRA ombi minun cansani ninquin iocu wäkeue Kempi/ senteden pite minun Sortaiani langeman/ ia ei ylitzewoittaman. Waan heiden pite sangen häpiemen/ senteden ette he nin tyhmesti tekeuet. Sen häpien pite ijancaikisen heille oleman/ ioca ei ikenens vnodheta. (Mutta HERRA ompi minun kanssani niinkuin joku wäkewä kemppi (sankari 1642)/ sentähden pitää minun sortajani lankeeman/ ja ei ylitse woittaman. Waan heidän pitää sangen häpeämän/ sentähden että he niin tyhmästi tekewät. Sen häpeän pitää iankaikkisen heille oleman/ joka ei ikänänsä unohdeta.)

11 But Jehovah is with me as an awesome mighty one. Therefore my persecutors will stumble and they will not prevail. They will be utterly put to shame, because they have not dealt wisely, even with an everlasting dishonor which will never be forgotten.

11. But the LORD is with me as a mighty terrible one: therefore my persecutors shall stumble, and they shall not prevail: they shall be greatly ashamed; for they shall not prosper: their everlasting confusion shall never be forgotten.

11. Men Herren er med mig som en vældig Helt, derfor skulle mine Forfølgere snuble og ikke faa Overhaand; de skulle vorde saare beskæmmede, thi de have ikke handlet forstandigt, til en evig Skam, som ikke skal glemmes.

11. Men Herren är med mig, såsom en stark hjelte; derföre skola mine förföljare falla, och icke vinna, utan skola på stor skam komma, derföre att de så dårliga handla; evig skall den skammen vara, och skall icke förgäten varda.

11. Agga Jehowa on minnoga , kui üks wäggew walli mees; sepärrast peawad need, kes mind takkakiusawad, kommistama, ja ei sa woimust: nemmad sawad wägga sure häbbi sisse, et nemmad ei olle targaste teinud: se on üks iggawenne häbbi, ei sa sedda mitte ärraunnustud.

11. Bet Viešpats yra su manimi kaip galingas karžygys! Todėl mano persekiotojai suklups ir nieko nelaimės. Jie bus labai sugėdinti ir jiems nepavyks, jų gėda nebus pamiršta per amžius.

11. Aber der HERR ist bei mir wie ein starker Held; darum werden meine Verfolger fallen und nicht obliegen, sondern sollen zu Schanden werden, darum daß sie so töricht handeln; ewig wird die Schande sein, deren man nicht vergessen wird.

11. Mais l'Éternel est avec moi, comme un héros puissant et redoutable; c'est pourquoi mes persécuteurs tomberont et n'auront pas le dessus. Pour n'avoir point sagement agi, ils rougiront d'une honte éternelle, qui ne s'oubliera jamais.

11. Mas Jehová está conmigo como poderoso gigante; por tanto los que me persiguen tropezarán, y no prevalecerán: serán avergonzados en gran manera, porque no prosperarán: tendrán perpetua vergüenza, que nunca se olvidará.

11 Maar de HEERE is met mij als een verschrikkelijk Held; daarom zullen mijn vervolgers struikelen, en niets vermogen; zij zijn zeer beschaamd geworden, omdat zij niet verstandiglijk gehandeld hebben; het zal een eeuwige schande zijn, zij zal niet vergeten worden.

11. Aleć Pan jest ze mną, jako mocarz straszny; przetoż ci, którzy mię prześladują, upadną, a nie przemogą; bardzo będą pohaóbieni, że sobie niemądrze poczęli, haóba ich wieczna nie będzie zapamiętana.

11. De az Úr velem van, mint hatalmas hős, [5†] azért elesnek az én kergetőim és nem bírnak velem, igen megszégyenülnek, mert nem okosan cselekesznek: örökkévaló [6†] gyalázat lesz rajtok és felejthetetlen.

11 Но со мною Господь, как сильный ратоборец; поэтому гонители мои споткнутся и не одолеют; сильно посрамятся, потому что поступали неразумно; посрамление будет вечное, никогда не забудется.

11. Но Господь ізо мною, мов той невмірака-воін; то ж вороги мої спіткнуться та й не встануть. Осоромляться, бо дурним робом ходили; віковічнім, незабутним соромом окриються.

12. Herra Sebaot, sinä joka tutkit vanhurskaan, näet munaskuut ja sydämen, salli minun nähdä, että kostat heille, sillä sinun huomaasi minä olen jättänyt asiani.

12. Ja nyt Herra Zebaot, sinä joka koettelet vanhurskaan, sinä tutkit munaskuut ja sydämen: anna minun nähdä kostos heistä; sillä minä olen antanut sinun haltuus minun asiani.

12. JA nyt HERra Zebaoth sinä joca coettelet wanhurscan sinä tutkit munascuut ja sydämen anna minun nähdä costos heistä: sillä minä olen andanut sinun haldus minun asiani.

12. Ja nyt HERRA Zebaoth/ sine quin ne Hurskat coettelet/ munaskuut ia sydhemet näet. Anna minun nädhä sinun Costos heiden ylitzens/ sille mine olen minun syyni andanut sinun haltus. (Ja nyt HERRA Zebaoth/ sinä kuin ne hurskaat koettelet/ munaskuut ja sydämet näet. Anna minun nähdä sinun kostosi heidän ylitsensä/ sillä minä olen minun syyni antanut sinun haltuusi.)

12 But, O Jehovah of hosts, who tries the righteous, who sees the heart and the mind, let me see your vengeance on them, for to you I have revealed my cause.

12. But, O LORD of hosts, that triest the righteous, and seest the reins and the heart, let me see thy vengeance on them: for unto thee have I opened my cause.

12. Og du, Herre Zebaoth, som prøver den retfærdige, og som ser Nyrer og Hjerte! jeg skal se din Hævn paa dem; thi til dig har jeg overdraget min Sag.

12. Och nu, Herre Zebaoth, du som pröfvar de rättfärdiga, och ser njurar och hjerta, låt mig se dina hämnd öfver dem; ty jag hafver befallt dig min sak.

12. Ja nüüd, wäggede Jehowa, kes sa öiget läbbikatsud ja nääd nerud ja süddant, kül ma saan nähha, et sa nende kätte maksad; sest sulle ollen ma omma rio-asja ilmutanud.

12. Kareivijų Viešpatie, kuris mėgini teisųjį, matai jo inkstus ir širdį, leisk man matyti Tavo kerštą jiems, nes aš Tau patikėjau savo bylą!

12. Und nun, HERR Zebaoth, der du die Gerechten prüfst, Nieren und Herz siehst, laß mich deine Rache an ihnen sehen; denn ich habe dir meine Sache befohlen.

12. Éternel des armées, qui sondes le juste, qui pénètres les reins et le cœur, je verrai ta vengeance s'exercer contre eux; car je t'ai découvert ma cause.

12. O! Jehová de los ejércitos, que sondas lo justo, que ves los riñones y el corazón, vea yo tu venganza de ellos, porque a tí descubrí mi causa.

12 Gij dan, o HEERE der heirscharen, Die den rechtvaardige proeft, Die de nieren en het hart ziet, laat mij Uw wraak van hen zien, want ik heb U mijn twistzaak ontdekt.

12. Przetoż, o Panie zastępów! który doświadczasz sprawiedliwego, który wypatrujesz nerki i serce, niech widzę pomstę twoję nad nimi; tobiem zaiste odkrył sprawę moję.

12. Azért, oh Seregeknek Ura, a ki megpróbálod az igazat, látod [7†] a veséket és a szíveket, hadd lássam a te büntetésedet ő rajtok: mert néked jelentettem meg az én ügyemet!

12 Господи сил! Ты испытываешь праведного и видишь внутренность исердце. Да увижу я мщение Твое над ними, ибо Тебе вверил я дело мое.

12. Господи сил! ти, що вивідуєш праведного, що бачиш утробу й серце. Дай менї вбачати пімсту твою над ними, бо на тебе здав я справу мою.

13. Veisatkaa Herralle, ylistäkää Herraa, sillä hän pelastaa köyhän pahantekijäin käsistä.

13. Veisatkaat Herralle, kiittäkäät Herraa, joka auttaa köyhän henkeä pahain käsistä.

13. Weisatcat HErralle kijttäkät HERra joca autta köyhän henge pahain käsistä.

13. Weisacat HERRALLE/ kijtteket HERRA/ ioca sen Waiuaisen sielun ninen Pahatekiedhen käsist wapactapi. (Weisatkaat HERRALLE/ kiittäkäät HERRA/ joka sen waiwaisen sielun niiden pahantekijäiden käsistä wapahtaapi.)

13 Sing to Jehovah. Praise Jehovah, for he has delivered the soul of the needy man from the hand of evildoers.

13. Sing unto the LORD, praise ye the LORD: for he hath delivered the soul of the poor from the hand of evildoers.

13. Synger for Herren, lover Herren; thi han har udfriet den elendiges Sjæl af de ondes Haand.

13. Sjunger Herranom, lofver Herran, som hjelper dens fattigas lif utu de ondas händer.

13. Laulge Jehowa auuks , kiitke Jehowat, sest temma kissub waese hinge tiggedatte käest wälja.

13. Giedokite Viešpačiui, girkite Viešpatį, nes Jis išgelbėjo vargšo gyvybę iš piktadarių rankų!

13. Singet dem HERRN, rühmt den HERRN, der des Armen Leben aus der Boshaften Händen errettet!

13. Chantez à l'Éternel, louez l'Éternel! Car il a délivré l'âme du pauvre de la main des méchants.

13. Cantád a Jehová: load a Jehová; porque escapó el alma del pobre de mano de los malignos.

13 Zingt den HEERE, prijst den HEERE; want Hij heeft de ziel des nooddruftigen uit de hand der boosdoeners verlost.

13. Śpiewajcież Panu, chwalcie Pana, że wybawił duszę ubogiego z ręki złośników.

13. Énekeljetek az Úrnak, dicsérjétek az Urat, mert a szegénynek lelkét megszabadítja a gonoszok kezéből.

13 Пойте Господу, хвалите Господа, ибо Он спасает душу бедного от руки злодеев. –

13. О, сьпівайте Господеві, хвалїте Господа, бо він рятує душу вбогого з рук лиходїїв. -

14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jona äitini minut synnytti, olko siunattu.

14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.

14. KIrottu olcon se päiwä jona minä syndynyt olen älkön se päiwä olco siunattu jona minun äitin on minun synnyttänyt.

14. Kirottu olcoon se peiue/ iona mine syndynyt olin/ elken se peiue siugnattu olco/ iona minun Eiten synnytti minun. (Kirottu olkoon se päiwä/ jona minä syntynyt olin/ älkään se päiwä siunattu olko/ jona minun äitini synnytti minun.)

14 Cursed be the day in which I was born. Do not let the day in which my mother bore me be blessed.

14. Cursed be the day wherein I was born: let not the day wherein my mother bare me be blessed.

14. Forbandet være den Dag, paa hvilken jeg blev født; den Dag, paa hvilken min Moder fødte mig, vorde ikke velsignet!

14. Förbannad vare den dag, der jag uti född var; den dagen vare osignad, på hvilkom min moder mig födt hafver.

14. Ärranetud olgo se pääw, kui ma ollen sündinud, se pääw, kui mo emma mind ilmale tonud, ärgo olgo se önnistud.

14. Prakeikta diena, kurią gimiau. Diena, kurią mane pagimdė motina, tenebūna palaiminta!

14. Verflucht sei der Tag, darin ich geboren bin; der Tag müsse ungesegnet sein, darin mich meine Mutter geboren hat!

14. Maudit soit le jour où je naquis! Que le jour où ma mère m'enfanta ne soit point béni!

14. Maldito sea el día en que nací: el día que mi madre me parió no sea bendito.

14 Vervloekt zij de dag, op welken ik geboren ben; de dag, op welken mijn moeder mij gebaard heeft, zij niet gezegend!

14. Przeklęty dzieó, w którym się urodził; dzieó, którego mię porodziła matka moja, niech nie będzie błogosławiony.

14. Átkozott az a nap, [8†] a melyen születtem; az a nap, a melyen anyám szűlt engem, ne legyen áldott!

14 Проклят день, в который я родился! день, в который родила меня мать моя, да не будет благословен!

14. Нехай буде той день проклят, як я на сьвіт родився! Нехай не буде благословен той день, як породила мене мати моя!

15. Kirottu olkoon se mies, joka toi minun isälleni ilosanoman, sanoen: Sinulle on syntynyt poikalapsi, ja saattoi hänelle suuren ilon.

15. Kirottu olkoon se mies, joka minun isälleni sanomaa toi ja sanoi: sinä olet saanut nuoren pojan; suuresti ilahuttaaksensa häntä.

15. Kirottu olcon se joca minun Isälleni hywä sanomata toi ja sanoi: sinä olet saanut nuoren pojan ilahuttaxens händä.

15. Kirottu olcoon se/ ioca minun Isälleni hyue sanomata toi/ ia sanoi/ Sinulle poica syndyi hende ilahuttaxens. (Kirottu olkoon se/ joka minun isälleni hywää sanomaa toi/ ja sanoi/ Sinulle poika syntyi häntä ilahduttaaksensa.)

15 Cursed be the man who brought news to my father, saying, A male-child is born to you, making him very glad.

15. Cursed be the man who brought tidings to my father, saying, A man child is born unto thee; making him very glad.

15. Forbandet være den Mand, som bragte min Fader et godt Budskab og sagde: Dig er født et Drengebarn, og som glædede ham saare!

15. Förbannad vare den som minom fader god tidende bar, och sade: Du hafver fått en ungan son, på det han skulle glädja honom.

15. Ärranetud olgo se mees, kes mo issale head sannumed töi, ja ütles: Sulle on poeglaps sündinud; kes tedda wägga piddi römustama.

15. Prakeiktas žmogus, kuris pranešė mano tėvui žinią: ‘‘Tau gimė sūnus!’‘, ir jį labai pradžiugino.

15. Verflucht sei der, so meinem Vater gute Botschaft brachte und sprach: "Du hast einen jungen Sohn", daß er ihn fröhlich machen wollte!

15. Maudit soit l'homme qui porta cette nouvelle à mon père: un enfant mâle t'est né, et qui le combla de joie!

15. Maldito sea el hombre que dió nuevas a mi padre, diciendo: Nacídote ha hijo varón: alegrando le hizo alegrar.

15 Vervloekt zij de man, die mijn vader geboodschapt heeft, zeggende: U is een jonge zoon geboren, verblijdende hem grotelijks!

15. Przeklęty mąż, który oznajmił ojcu memu, mówiąc: Urodziłoć się dziecię płci męskiej, aby go bardzo uweselił.

15. Átkozott ember az, a ki örömhírt vitt az én atyámnak, mondván: Fiúmagzatod született néked, igen megörvendeztetvén őt.

15 Проклят человек, который принес весть отцу моему и сказал: „у тебя родился сын", и тем очень обрадовал его.

15. Нехай буде й той чоловік проклят, що принїс мойму батькові звістку: Родилось тобі хлопятко, і тим його вельми звеселив.

16. Käyköön sen miehen niinkuin niiden kaupunkien, jotka Herra kukisti armahtamatta. Hän kuulkoon huudon aamulla, sotahuudon keskipäivän aikana,

16. Se mies olkoon niinkuin ne kaupungit, jotka Herra kukisti, ja ei sitä katunut; hän kuulkaan huomeneltain parun ja puolipäivänä huudon:

16. Se mies olcon nijncuin ne Caupungit jotca HERra cukisti ja ei hän sitä catunut hän cuulcan huomeneltain pargun ja puolipäiwänä surun.

16. Se sama Mies olcoon ninquin ne Caupungit/ iotca HERRA cukisti/ ia ei hen site catunut. Hen cwlcan ydhen parun amulla/ ia polipeiuelle ydhen surkiudhen. (Se sama mies olkoon niinkuin ne kaupungit/ jotka HERRA kukisti/ ja ei hän sitä katunut. Hän kuulkaan yhden parun aamulla/ ja puolipäiwällä yhden surkeuden.)

16 And let that man be as the cities which Jehovah overthrew and did not relent. And let him hear a cry in the morning and shouting at noontime,

16. And let that man be as the cities which the LORD overthrew, and repented not: and let him hear the cry in the morning, and the shouting at noontide;

16. Og den Mand skal vorde som de Stæder, hvilke Herren omstyrtede og ikke angrede det, og han skal høre Raab om Morgenen og Krigsskrig ved Middagstid,

16. Den mannen vare såsom de städer som Herren omvände, och honom det intet ångrade; han höre ett skriande om morgonen, och om middagen ett jämrande.

16. Ja se mees olgo kui need liñnad, mis Jehowa on ümberlönud, ja ei mitte sedda kahhetsenud ; ja temma kuulgo kissendamist hom̃iko, ja karjumist louna aial.

16. Tebūna tas žmogus kaip miestai, kuriuos Viešpats nesigailėdamas sunaikino. Tegirdi jis šauksmą rytą ir vaitojimą vidudienį

16. Der Mann müsse sein wie die Städte, so der HERR hat umgekehrt, und ihn nicht gereut hat; und müsse des Morgens hören ein Geschrei und des Mittags ein Heulen!

16. Que cet homme soit comme les villes que l'Éternel a détruites, sans s'en repentir! Qu'il entende la clameur au matin, le cri de guerre au temps de midi!

16. Y sea el tal hombre como las ciudades que asoló Jehová, y no se arrepintió; y oiga gritos de mañana, y voces a mediodía.

16 Ja, dezelve man zij, als de steden, die de HEERE heeft omgekeerd, en het heeft Hem niet berouwd; en hij hore in den morgenstond een geroep, en op den middagtijd een geschrei.

16. Niechże będzie on mąż jako miasta, które Pan podwrócił, a nie żałował tego; niech słyszy krzyk z poranku, i narzekanie czasu południa.

16. És legyen az az ember olyan, mint azok a városok, a melyeket elvesztett az Úr [9†] és meg nem bánta; és halljon reggel kiáltozást, és harczi riadót délben.

16 И да будет с тем человеком, что с городами, которые разрушил Господь и не пожалел; даслышит он утром вопль и в полдень рыдание

16. Нехай станеться тому чоловікові таке, як тим містам, що їх порозвалював Господь та й не пожалував, та щоб він чув крик від ранку, а зойк від полудня, -

17. koska ei surmannut minua äidinkohtuun, niin että äitini olisi ollut minun hautani ja hänen kohtunsa jäänyt iäti kantavaksi.

17. Ettes siis tappanut minua äitini kohdussa, että minun äitini olis ollut minun hautani, ja hänen kohtunsa olis ijankaikkisesti kantava ollut.

17. Ettes sijs tappanut minua äitini cohdusa että minun äitin olis ollut minun hautan ja hänen cohtuns olis ijancaickisest candawa ollut.

17. Oy ettet sine ole minua tappanut minun Eiteni codhussa/ ette minun Eiten olis minun Hautani ollut/ ia henen Rumins olis ijancaikisesta wastaoin ollut. (Oi ettet sinä ole mina tappanut minun äitini kohdussa/ että minun äitini olisi minun hautani ollut/ ja hänen ruumiinsa olisi iankaikkisesti wastoin ollut.)

17 because he did not kill me from the womb and so my mother would have been my grave and her womb always {Lit: everlasting} great.

17. Because he slew me not from the womb; or that my mother might have been my grave, and her womb to be always great with me.

17. fordi jeg ej blev dræbt i Moders Liv, saa at min Moder blev min Grav, og hendes Liv vedblev at være frugtsommeligt evindelig.

17. Att du dock icke hafver dräpit mig i moderlifvena; att min moder måtte varit min graf, och hennes lif måtte evinnerliga hafvandes varit!

17. Oh! et ei olle mind surmatud, enne kui ma lapsekoiast wälja sain, ehk et mo emma mulle olleks mo hauaks olnud, ja temma ihho ikka ennast wasto jänud .

17. dėl to, kad nenužudė manęs dar įsčiose, kad mano motina būtų man kapu ir būtų likusi nėščia amžinai!

17. Daß du mich doch nicht getötet hast im Mutterleibe, daß meine Mutter mein Grab gewesen und ihr Leib ewig schwanger geblieben wäre!

17. Que ne m'a-t-on fait mourir dans le sein de ma mère? Que n'a-t-elle été mon tombeau? Et pourquoi sa grossesse n'a-t-elle été sans terme?

17. ¿Por qué no me mató en el vientre, y mi madre me hubiera sido mi sepulcro, y su vientre concebimiento perpetuo?

17 Dat Hij mij niet gedood heeft van de baarmoeder af! Of mijn moeder mijn graf geweest is, of haar baarmoeder als van een, die eeuwiglijk zwanger is!

17. O że mię nie zabił zaraz z żywota! Oby mi była matka moja grobem moim, a żywot jej wiecznie brzemiennym!

17. Hogy nem ölt meg engem az én anyám méhében, hogy az én anyám nékem koporsóm lett volna, és méhe soha sem szűlt volna!

17 за то, что он не убил меня в самой утробе – так, чтобы мать моя была мне гробом, и чрево ее оставалосьвечно беременным.

17. За те, що він мене не вбив в материній утробі, - так, щоб моя мати була менї гробом, а тїло її остало було на все вагітним.

18. Miksi olen äitini kohdusta tullut näkemään tuskaa ja vaivaa, niin että minun päiväni päättyvät häpeässä?

18. Miksi minä siis olen äitini kohdusta tullut, tuskaa ja sydämen surua näkemään, ja kuluttamaan päiviäni häpiällä?

18. Mixi minä sijs olen äitini cohdusta tullut että minun sencaltaista tusca ja sydämen surua näkemän pitä ja culuttaman minun päiwäni häpiäll.

18. Mixi mine sis Eiteni codhusta vlostullut olen/ ette minun teuty sencaltaisen surkiudhen ia sydhemenkiwun nädhe/ ia minun peiueni häpien cansa culutta? (Miksi minä siis äitini kohdusta ulostullut olen/ että minun täytyy senkaltaisen surkeuden ja sydämenkiwun nähdä/ ja minun päiwäni häpeän kanssa kuluttaa?)

18 Why did I come forth out of the womb to see labor and sorrow, that my days should be consumed with shame?

18. Wherefore came I forth out of the womb to see labour and sorrow, that my days should be consumed with shame?

18. Hvorfor gik jeg ud af Moders Liv for at se Møje og Sorg, og for at mine Dage skulle endes med Skam?

18. Hvi är jag dock utu moderlifvena framkommen, att jag sådana jämmer och hjertans sorg se måste, och slita mina dagar med skam?

18. Mikspärrast ollen ma lapsekoiast wäljatulnud, hädda ja waewa näggema? ja mo päwad löpwad ärra häbbiga.

18. Kodėl turėjau gimti, patirti vargą bei sielvartą ir praleisti savo dienas gėdoje?

18. Warum bin ich doch aus Mutterleibe hervorgekommen, daß ich solchen Jammer und Herzeleid sehen muß und meine Tage mit Schanden zubringen!

18. Pourquoi suis-je né pour ne voir que tourment et qu'ennui, et pour consumer mes jours dans la honte?

18. ¿Para qué salí del vientre? ¿para ver trabajo y dolor, y que mis dias se gastasen en vergüenza?

18 Waarom ben ik toch uit de baarmoeder voortgekomen, om moeite en droefenis te zien, en dat mijn dagen in beschaamdheid vergaan?

18. Przeczżem wyszedł z żywota, abym doznał pracy i smutku, a żeby dni moje w haóbie strawione były?

18. Miért is jöttem ki az én anyámnak méhéből, hogy nyomorúságot lássak és bánatot, és hogy napjaim gyalázatban végződjenek?

18 Для чего вышел я из утробы, чтобы видеть труды и скорби, и чтобы дни мои исчезали в бесславии?

18. Чи про те ж бо я вийшов із материної утроби, щоб дознавати самої працї, та печалї, та щоб коротати вік мій у зневазї?