22 luku

Tuomionsanoja Juudan kuninkaista Sallumista, Joojakimista ja Konjasta.

1. Näin sanoo Herra: Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana;

1. Näin sanoi Herra: mene alas Juudan kuninkaan huoneeseen, ja puhu siellä nämät sanat.

1. NÄitä sano HERra: mene alas Judan Cuningan huonesen ja puhu siellä nämät sanat ja sano:

1 Thus said Jehovah: Go down to the house of the king of Judah and speak there this word,

1. Thus saith the LORD; Go down to the house of the king of Judah, and speak there this word,

1. Saa sagde Herren: Gak ned til Judas Konges Hus, og tal der dette Ord,

1. Detta säger Herren: Gack ned i Juda Konungs hus, och tala der detta ordet:

1. Nenda ütleb Jehowa: Minne alla Juda kunninga kotta, ja rägi seäl se sanna.

1. Taip sako Viešpats: ‘‘Eik į Judo karaliaus rūmus ir ten kalbėk šiuos žodžius:

1. So spricht der HERR: Gehe hinab in das Haus des Königs in Juda und rede daselbst dies Wort

1. Ainsi a dit l'Éternel: Descends dans la maison du roi de Juda, et prononces-y cette parole.

1. ASÍ dijo Jehová: Desciende a la casa del rey de Judá, y habla allí esta palabra,

1 Alzo zegt de HEERE: Ga af in het huis des konings van Juda, en spreek aldaar dit woord.

1. Tak mówi Pan: Zstąp do domu króla Judzkiego, a mów tam to słowo,

1. Ezt mondja az Úr: Menj alá a Júda királyának házába, és beszéld el ezeket:

1 Так сказал Господь: сойди в дом царя Иудейского и произнеси слово сие

1. Так говорить Господь: Ійди в палату царя Юдейського та й промов там оце слово,

2. sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista.

2. Ja sano: kuule Herran sanaa, sinä Juudan kuningas, joka istut Davidin istuimella, sekä sinä että sinun palvelias, ja sinun kansas, jotka tästä portista sisälle käytte.

2. Cuule HERran sana sinä Judan Cuningas joca istut Dawidin istuimella sekä sinä että sinun palwelias ja sinun Canssas jotca tästä portista käytte.

2 and say, Hear the word of Jehovah, O king of Judah, who sits upon the throne of David, you and your servants and your people who enter in by these gates.

2. And say, Hear the word of the LORD, O king of Judah, that sittest upon the throne of David, thou, and thy servants, and thy people that enter in by these gates:

2. og sig: Judas Konge, du, som sidder paa Davids Trone, hør Herrens Ord, du og dine Tjenere og dit Folk, som gaa ind ad disse Porte.

2. Och säg: Hör Herrans ord, du Juda Konung, som på Davids stol sitter, både du, och dine tjenare, och ditt folk, som igenom dessa portarna ingån;

2. Ja ütle: Kule Jehowa sanna, Juda kunningas! kes sa istud Taweti aujärje peäl, sinna ja so sullased, ja so rahwas, kes neist wärrawist sisse tullewad.

2. ‘Judo karaliau, kuris sėdi Dovydo soste, tavo tarnai ir žmonės, kurie įeinate pro šituos vartus, klausykite Viešpaties žodžio:

2. und sprich: Höre des HERRN Wort, du König Juda's, der du auf dem Stuhl Davids sitzest, du und deine Knechte und dein Volk, die zu diesen Toren eingehen.

2. Dis: Écoute la parole de l'Éternel, roi de Juda, qui es assis sur le trône de David, toi, et tes serviteurs, et ton peuple, qui entrez par ces portes.

2. Y dí: Oye palabra de Jehová, o! rey de Judá, que estas asentado sobre el trono de David: tú, y tus criados, y tu pueblo, que entran por estas puertas.

2 En zeg: Hoor het woord des HEEREN, gij koning van Juda, gij, die zit op Davids troon, gij, en uw knechten, en uw volk, die door deze poorten ingaan!

2. I rzecz: Słuchaj słowa Paóskiego, królu Judzki! który siedzisz na stolicy Dawidowej, ty i słudzy twoi, i lud twój, którzy chodzicie bramami temi.

2. És ezt mondd: Halld meg az Úr szavát, Júda királya, a ki a Dávid királyi székében ülsz, te és a te szolgáid, és a te néped, a kik bejártok e kapukon!

2 и скажи: выслушай слово Господне, царь Иудейский, сидящий на престоле Давидовом, ты, и слуги твои, и народ твой, входящие сими воротами.

2. І проречи: Слухай слово Господнє, царю Юдейський, що седиш на престолї Давидовому, - ти й твої слуги й народ твій, всї, що ввіходите через цї двері!

3. Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.

3. Näin sanoo Herra: pitäkäät laki ja oikeus, ja auttakaat poljettua väkivaltaisen kädestä, ja älkäät vaivatko muukalaista, orpoja ja leskiä, ja älkäät kellenkään tehkö vääryyttä, ja älkäät vuodattako viatointa verta tässä paikassa.

3. Näin sano HErra: pitäkät Laki ja oikeus ja auttacat surullista wäkiwaldaisen kädestä ja älkät waiwatco muucalaista orwoja ja leskiä ja älkät kellengän tehkö wääryttä ja älkät täsä paicas wuodattaco wiatoinda werta.

3 Jehovah says thus: Execute you* justice and righteousness. And deliver he who is robbed out of the hand of the oppressor. And do no wrong. Do no violence to the traveler, the fatherless, nor the widow, neither shed innocent blood in this place.

3. Thus saith the LORD; Execute ye judgment and righteousness, and deliver the spoiled out of the hand of the oppressor: and do no wrong, do no violence to the stranger, the fatherless, nor the widow, neither shed innocent blood in this place.

3. Saa siger Herren: øver Ret og Retfærdighed, og redder den, som er bleven til Rov, af Voldsmandens Haand, og forfordeler ej den fremmede, den faderløse og Enken, og gører ikke Uret og udøser ikke uskyldigt Blod paa dette Sted!

3. Så säger Herren: Håller rätt och rättviso, Och hjelper den beröfvada utu våldsverkarens hand; och oförrätter icke främlingen, den faderlösa och enkona, och görer ingom öfvervåld, och utgjuter icke oskyldigt; blod i detta rummet.

3. Nenda ütleb Jehowa: # saatke kohhut ja öigust, ja peästke tedda, kes on risutud, selle käest, kes liga teeb, ja ärge walwage, ärge tehke wäggiwalda woörale, waese lapsele egga lesse naesele, ja ärge wallage mitte wagga werd ärra seie paika.

3. ‘Elkitės teisiai ir teisingai, ginkite skriaudžiamuosius, o svetimšalio, našlaičio ir našlės neskriauskite ir nenaudokite prieš juos prievartos, nepraliekite nekalto kraujo šitoje vietoje.

3. So spricht der HERR: Haltet Recht und Gerechtigkeit, und errettet den Beraubten von des Frevlers Hand, und schindet nicht die Fremdlinge, Waisen und Witwen, und tut niemand Gewalt, und vergießt nicht unschuldig Blut an dieser Stätte.

3. Ainsi a dit l'Éternel: Faites droit et justice; délivrez l'opprimé de la main de l'oppresseur; n'opprimez pas, ne violentez pas l'étranger, ni l'orphelin ni la veuve, et ne répandez point le sang innocent dans ce lieu.

3. Así dijo Jehová: Hacéd juicio y justicia, y librád al oprimido de mano del opresor, y no engañéis ni robéis al extranjero, ni al huérfano, ni a la viuda, ni derraméis sangre inocente en este lugar.

3 Zo zegt de HEERE: Doet recht en gerechtigheid, en redt den beroofde uit de hand des verdrukkers; en onderdrukt den vreemdeling niet, den wees noch de weduwe; doet geen geweld en vergiet geen onschuldig bloed in deze plaats.

3. Tak mówi Pan: Czyócie sąd i sprawiedliwość, a wyzwalajcie uciśnionego z ręki gwałtownika, a przychdniowi, sierotce i wdowie nie czyócie krzywdy, ani ich uciskajcie; ani krwi niewinnej nie wylewajcie na tem miejscu.

3. Ezt mondja az Úr: Tegyetek [1†] ítéletet és igazságot, és mentsétek meg a nyomorultat a nyomorgató kezéből! A jövevényt, árvát és özvegyet pedig ne nyomorgassátok és rajta ne erőszakoskodjatok, és ártatlan vért e helyen ki ne ontsatok.

3 Так говорит Господь: производите суд и правду и спасайте обижаемого от руки притеснителя, не обижайте и не тесните пришельца, сироты и вдовы, и невинной крови не проливайте на месте сем.

3. Так говорить Господь: Чинїте суд і справедливість, і рятуйте притїснених із потали в тїснителїв; не чинїте кривди чужинцеві, безбатченкові й удовицї, та не проливайте безвинньої крові на сьому займищі.

4. Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.

4. Sillä jos te kaiketi tämän teette, niin pitää kuninkaat, jotka Davidin istuimella istuvat, tämän huoneen portista menemään sisälle, jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla, he itse palvelioinensa ja karjoinensa.

4. Jos te näitä teette nijn pitä Cuningat jotca Dawidin istuimella istuwat tämän huonen portista menemän sisälle sekä waunuilla että orehilla palwelioinens ja Canssoinens.

4 For if you* do this thing indeed, then there will enter in by the gates of this house kings sitting upon the throne of David, riding in chariots and on horses, he and his servants and his people.

4. For if ye do this thing indeed, then shall there enter in by the gates of this house kings sitting upon the throne of David, riding in chariots and on horses, he, and his servants, and his people.

4. Thi dersom I rettelig gøre efter dette Ord, da skal der ind ad dette Hus's Porte gaa Konger, som sidde i Davids Sted paa hans Trone, og som fare paa Vogne og paa Heste, han og hans Tjenere og hans Folk.

4. Om I detta gören, så skola Konungarna, som på Davids stol sitta, infara genom desses hus portar, både till vagn och till häst, samt med deras tjenare och folk.

4. Sest kui teie hästi tete se sanna järrele, siis peawad selle koia wärrawist sisse tullema kunningad, kes Taweti järrel istuwad temma aujärje peäl, kes töldas ja hooste selgas söitwad, temma issi ja ta sullased, ja ta rahwas.

4. Jei jūs tikrai taip darysite, pro šitų namų vartus įeis karaliai, sėdintieji Dovydo soste, jie, jų tarnai ir tauta važiuos vežimais ir jos ant žirgų.

4. Werdet ihr solches tun, so sollen durch die Tore dieses Hauses einziehen Könige die auf Davids Stuhl sitzen, zu Wagen und zu Rosse, samt ihren Knechten und ihrem Volk.

4. Car si vous agissez suivant cette parole, les rois assis sur le trône de David entreront par les portes de cette maison, montés sur des chars et sur des chevaux, eux, leurs serviteurs et leur peuple.

4. Porque si haciendo hiciereis esta palabra, entrarán por las puertas de esta casa los reyes sentados por David sobre su trono, cabalgando en carro y en caballos, él, y sus criados, y su pueblo.

4 Want indien gijlieden deze zaak ernstiglijk zult doen, zo zullen door de poorten van dit huis koningen ingaan, zittende den David op zijn troon, rijdende op wagens en op paarden, hij, en zijn knechten, en zijn volk.

4. Bo jeźli czyniąc uczynicie to słowo, tedy pewnie wnijdą bramami domu tego królowie, siedzący miasto Dawida na stolicy jego, jeżdżący na wozach i na koniach, sam król i słudzy jego, i lud jego.

4. Mert ha ezt cselekszitek, akkor királyok mennek be e háznak [2†] kapuin, a kik a Dávid székébe ülnek, szekereken és lovakon menvén ő, az ő szolgái és az ő népe.

4 Ибо если вы будете исполнять слово сие, то будут входить воротами дома сего цари, сидящие вместо Давида на престоле его, ездящие на колеснице и на конях, сами и слуги их и народ их.

4. Бо тілько тодї, як певнити мете се слово, будуть ввіходити дверьми в сї палати царі, що на місцї Давидовому седять на його престолї, та їздять на колесницях і конях - самі й слуги їх і люд їх.

5. Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.

5. Mutta jollette näitä kuule, niin olen minä itselläni vannonut, sanoo Herra: tämä huone pitää kukistettaman.

5. Mutta jollet te näitä cuule nijn olen minä idzelläni wannonut sano HERra tämä huone pitä cukistettaman.

5 But if you* will not hear these words, I swear by myself, says Jehovah, that this house will become a desolation.

5. But if ye will not hear these words, I swear by myself, saith the LORD, that this house shall become a desolation.

5. Men dersom I ikke ville høre disse Ord, da. har jeg svoret ved mig selv, siger Herren, at dette Hus skal blive til et Øde Sted.

5. Men om I detta, icke hören, så hafver jag svorit vid mig sjelf, säger Herren: Detta hus skall förstördt varda.

5. Agga kui teie ei wotta neid sanno mitte kuulda, siis ollen ma ennese jures wandunud, ütleb Jehowa, et sesinnane kodda peab sama paljaks tehtud.

5. Bet jei neklausysite šitų žodžių, tai prisiekiu savimi,­sako Viešpats,­kad šitie namai pavirs griuvėsiais’ ‘‘.

5. Werdet ihr aber solchem nicht gehorchen, so habe ich bei mir selbst geschworen, spricht der HERR, dies Haus soll zerstört werden.

5. Mais si vous n'écoutez pas ces paroles, j'ai juré par moi-même, dit l'Éternel, que cette maison sera réduite en ruines.

5. Y si no oyereis estas palabras, por mí juré, dijo Jehová, que esta casa será desierta.

5 Indien gij daarentegen deze woorden niet zult horen, zo heb Ik bij Mij gezworen, spreekt de HEERE, dat dit huis tot een woestheid worden zal.

5. Lecz jeżli nie posłuchacie tych słów, sam na się przysięgam, mówi Pan, że ten dom pustynią będzie.

5. Ha pedig nem hallgattok e szókra, én magamra [3†] esküszöm, azt mondja az Úr, hogy elpusztul e ház.

5 А если не послушаете слов сих, то Мною клянусь, говорит Господь,что дом сей сделается пустым.

5. Коли ж не слухати мете слова сього, так я кленуся вам самим собою, говорить Господь, що ся палата зробиться пусткою.

6. Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta: Sinä olet minulle Gilead, olet Libanonin huippu; mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi, asumattomiksi kaupungeiksi.

6. Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan huoneesta: Gilead, sinä olet minulle pää Libanonissa: mitämaks, minä tahdon sinun tehdä kylmille, ja laitan kaupungit olemaan ilman asuvia.

6. Sillä näin sano HERra Judan Cuningan huoneista: Gilead sinä olet minulle pää Libanonis mitämax minä tahdon sinun tehdä kylmille ja laitan Caupungit oleman ilman asujamita:

6 For Jehovah says thus concerning the house of the king of Judah: You are Gilead to me and the head of Lebanon, yet surely I will make you a wilderness, cities which are not inhabited.

6. For thus saith the LORD unto the king's house of Judah; Thou art Gilead unto me, and the head of Lebanon: yet surely I will make thee a wilderness, and cities which are not inhabited.

6. Thi saa siger Herren om Judas Konges Hus: Du var mig som Gilead, som Libanoris rop; men jeg skal sandelig gøre dig til en Ørk, til Stæder, som ikke bebos.

6. Ty så säger Herren om Juda Konungs hus: Gilead, du äst mig hufvudet i Libanon; hvad gäller, jag skall göra dig till öde, och städerna utan inbyggare?

6. Sest nenda ütleb Jehowa Juda kunninga koiast: Sinna olled mulle kui Kilead, kui Libanoni ots; töeste ma tahhan sind tehha körweks, linnadeks, kus ei ellata sees.

6. Judo karaliaus namams Viešpats sako: ‘‘Tu esi man Gileado kraštas, aukščiausia Libano viršūnė, bet Aš padarysiu tave dykuma ir negyvenamais miestais.

6. Denn so spricht der HERR von dem Hause des Königs in Juda: Ein Gilead bist du mir, ein Haupt im Libanon. Was gilt's? ich will dich zur Wüste und die Einwohner ohne Städte machen.

6. Car ainsi a dit l'Éternel touchant la maison du roi de Juda: Tu es pour moi comme un Galaad, comme le sommet du Liban; mais certainement, je ferai de toi un désert, des villes sans habitants.

6. Porque así dijo Jehová sobre la casa del rey de Judá: Galaad, tú amí, o! cabeza del Líbano, si yo no te pusiere en soledad, y ciudades inhabitables.

6 Want zo zegt de HEERE van het huis des konings van Juda: Gij zijt Mij een Gilead, een hoogte van Libanon; maar zo Ik u niet zette als een woestijn en onbewoonde steden!

6. Bo tak mówi Pan o domie króla Judzkiego: Tyś mi był jako Galaad i wierzch Libaóski; ale cię pewnie obrócę w pustenię, i miasta, w których nie mieszkają;

6. Mert így szól az Úr a Júda királyának házához: Ha Gileád volnál nékem és a Libánon feje: mégis elpusztítlak téged, mint a városokat, a melyekben nem laknak.

6 Ибо так говорит Господь дому царя Иудейского: Галаад ты у Меня, вершина Ливана; но Я сделаю тебя пустынею и города необитаемыми

6. Так бо говорить Господь до дому царя Юдейського: Ти в мене Галаад, голова Ливану; та я зроблю з тебе пустиню, так, як міста безлюдні,

7. Minä vihin hävittäjät sinua vastaan, kunkin aseinensa, ja he hakkaavat maahan sinun valiosetrisi ja heittävät ne tuleen.

7. Ja olen määrännyt sinulle hävittäjät, kukin aseillansa, hakkaamaan maahan sinun valitut sedripuus, ja heittämään tuleen.

7. Sillä minä olen määrännyt sinulle häwittäjän cungin heidän asettens cansa nijden pitä hackaman maahan sinun walitut Cedris ja heittämän tuleen.

7 And I will prepare destroyers against you, each one with his weapons and they will cut down your choice cedars and cast them into the fire.

7. And I will prepare destroyers against thee, every one with his weapons: and they shall cut down thy choice cedars, and cast them into the fire.

7. Og jeg vil indvie Fordærvere, der skulle komme over dig, hver med sine Vaaben; og de skulle omhugge dine udvalgte Gedre og kaste dem paa Ilden.

7. Ty jag hafver beställt förderfvare öfver dig, hvar och en med sin vapen; de skola omkullhugga, din utvalda cedreträ, och kasta dem i elden.

7. Ja ma lahhutan ärra sinno wasto ärrarikkujad, iggameest temma söariistadega, ja nemmad raiuwad mahha so ärrawallitsetud seedri-palgid , ja wiskawad neid tullesse.

7. Aš siųsiu naikintojų prieš tave, kurie savo įrankiais nukirs tavo rinktinius kedrus ir sudegins juos.

7. Denn ich habe den Verderber über dich bestellt, einen jeglichen mit seinen Waffen; die sollen deine auserwählten Zedern umhauen und ins Feuer werfen.

7. Je prépare contre toi des destructeurs, chacun avec ses armes, qui couperont et jetteront au feu l'élite de tes cèdres.

7. Y señalaré contra tí disipadores, cada uno con sus armas, y cortarán tus cedros escogidos, y echarlos han en el fuego.

7 Want Ik zal verdervers tegen u heiligen, elk met zijn gereedschap; die zullen uw uitgelezen cederen omhouwen, en in het vuur werpen.

7. I zgotuję na cię burzycieli, każdego z orężem jego, którzy wyrąbią wyborne cedry twoje, i wrzucą je na ogieó.

7. És felkészítem ellened a rablókat, mindeniket az ő fegyverével, és kivágják a te válogatott czédrusaidat, és a tűzre vetik.

7 и приготовлю против тебя истребителей, каждого со своими орудиями, и срубят лучшие кедры твои и бросят в огонь.

7. І нашлю на тебе опустошників, - кожного з його зброєю, - і повирубують найпоказнїйші кедри твої та й повкидають ув огонь.

8. Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohitse ja kysyvät toinen toiseltansa: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?'

8. Niin pitää monta pakanaa käymän tämän kaupungin ohitse, ja sanoman keskenänsä: miksi on Herra näin tehnyt tälle suurelle kaupungille?

8. Nijn pitä monda pacanata lähtemän tästä Caupungist ja sanoman keskenäns: mixi on HERra näin tehnyt tälle suurelle Caupungille?

8 And many nations will pass by this city and they will say each man to his neighbor, Why has Jehovah done thus to this great city?

8. And many nations shall pass by this city, and they shall say every man to his neighbour, Wherefore hath the LORD done thus unto this great city?

8. Og mange Hedninger skulle gaa forbi denne Stad, og de skulle sige hver til sin Næste: Hvorfor har Herren gjort saaledes ved denne store Stad?

8. Så skola månge Hedningar gå framom denna staden, och säga emellan sig: Hvi hafver Herren alltså, handlat med denna stora stadenom?

8. Siis lähhäwad paljo pagganaid siit liñnast möda, ja ütlewad teine teise wasto: Mikspärrast on Jehowa sedda wisi teinud selle sure liñnale?

8. Daugelis tautų eis pro šitą miestą, klausinėdami vienas kito: ‘Kodėl Viešpats taip padarė šitam dideliam miestui?’

8. So werden viele Heiden vor dieser Stadt vorübergehen und untereinander sagen: Warum hat der HERR mit dieser großen Stadt also gehandelt?

8. Et plusieurs nations passeront près de cette ville, et chacun dira à son compagnon: Pourquoi l'Éternel a-t-il fait ainsi à cette grande ville?

8. Y muchas naciones pasarán junto a esta ciudad, y dirán cada uno a su compañero: ¿Por qué lo hizo así Jehová con esta grande ciudad?

8 Dan zullen veel heidenen voorbij deze stad gaan, en zullen zeggen, een ieder tot zijn naaste: Waarom heeft de HEERE alzo gedaan aan deze grote stad?

8. A gdy pójdzie wiele narodów mimo to miasto, i rzecze jeden do drugiego: Dlaczegoż tak uczynił Pan temu miastu wielkimu?

8. És sok nép megy át e városon, és ezt mondják egymásnak: Miért mívelte az Úr [4†] ezt e nagy várossal?

8 И многие народы будут проходить через город сей иговорить друг другу: „за что Господь так поступил с этим великим городом?"

8. І многі народи проходити муть через се місто й говорити один до одного: Чом то Господь вчинив таке з сим великим містом?

9. Ja siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton ja kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä.'

9. Ja pitää vastattaman: että he Herran Jumalansa liiton hyljänneet ovat, ja kumartaneet muita jumalia, ja palvelleet niitä.

9. Ja pitä wastattaman: että he heidän HErrans Jumalans lijton hyljännet owat ja cumartanet muita jumalita ja palwellet nijtä.

9 Then they will answer, Because they forsook the covenant of Jehovah their God and worshiped other gods and served them.

9. Then they shall answer, Because they have forsaken the covenant of the LORD their God, and worshipped other gods, and served them.

9. Og de skulle sige: Fordi de forlode Herrens, deres Guds, Pagt, og tilbade andre Guder og tjente dem.

9. Och man skall svara: Derföre, att de Herrans sins Guds förbund öfvergifvit hafva, och tillbedit andra gudar, och tjent dem.

9. Ja neile ööldakse: Sepärrast et nemmad on Jehowa omma Jummala seädust mahhajätnud, ja kummardanud teiste jummalatte ette, ja on neid teninud.

9. Jiems atsakys: ‘Kadangi jie paliko Viešpaties, savo Dievo, sandorą, garbino svetimus dievus ir jiems tarnavo’ ‘‘.

9. Und man wird antworten: Darum daß sie den Bund des HERRN, ihres Gottes, verlassen und andere Götter angebetet und ihnen gedient haben.

9. Et on répondra: Parce qu'ils ont abandonné l'alliance de l'Éternel leur Dieu, et qu'ils se sont prosternés devant d'autres dieux, et les ont servis.

9. Y dirán: Porque dejaron el concierto de Jehová su Dios, y adoraron dioses ajenos, y les sirvieron.

9 En zij zullen zeggen: Omdat zij het verbond des HEEREN, huns Gods, hebben verlaten, en hebben zich voor andere goden nedergebogen, en die gediend.

9. Tedy odpowiedzą: Przeto, iż opuścili przymierze Pana, Boga swego, a kłaniali się bogom cudzym, i służyli im.

9. És ezt mondják: Azért, mert elhagyták az Úrnak, az ő Istenöknek frigyét, és idegen istenek előtt borultak le és azoknak szolgáltak.

9 И скажут в ответ: „за то, что они оставили завет Господа Бога своего и поклонялись иным богам и служили им".

9. І будуть їм відказувати: Бо вони покинули завіт Господа, Бога свого, й покланялись иншим богам і служили їм.

10. Älkää kuollutta itkekö älkääkä häntä surkutelko, vaan itkekää tuota poiskulkevaa, sillä hän ei enää palaja eikä saa nähdä synnyinmaatansa.

10. Älkäät itkekö kuolleita, älkäät myös sureko heitä, vaan itkekäät katkerasti sitä, joka menee pois, ja ei pidä ikinä palajaman isänsä maata näkemään.

10. ÄLkät itkekö cuolluita älkät myös sureco heitä waan itkekät sitä cuin mene pois ja ei pidä ikänäns palajaman Isäns maata näkemän.

10 Weep you* not for him who is dead, nor sympathize with him. But weep greatly for him who goes away, for he will return no more, nor see his native country.

10. Weep ye not for the dead, neither bemoan him: but weep sore for him that goeth away: for he shall return no more, nor see his native country.

10. Græder ikke over den døde, og ynkes ikke over ham; græder bittert over den, som drager bort, thi han skal aldrig komme tilbage og se sit Fædreland.

10. Gråter icke öfver de döda, och grämer eder icke öfver dem; men gråter öfver den der bortfar, och skall aldrig igenkomma, att han sitt fädernesland mer se må.

10. Ärge nutke surno pärrast, ja ärgo olgo teil ärras meel temma pärrast; nutke hästi sedda, kes ärralähhäb, sest ta ei tulle ennam mitte ennam taggasi, ja ei sa omma sündimisse maad nähha.

10. Neverkite mirusio ir neraudokite dėl jo. Verkite to, kuris išėjo, nes jis nebesugrįš ir nebematys savo gimtojo krašto.

10. Weinet nicht über die Toten und grämet euch nicht darum; weinet aber über den, der dahinzieht; denn er wird nimmer wiederkommen, daß er sein Vaterland sehen möchte.

10. Ne pleurez point celui qui est mort; ne faites point sur lui de condoléance. Mais pleurez, pleurez celui qui s'en va; car il ne reviendra plus, il ne reverra plus le pays de sa naissance!

10. No lloréis al muerto, ni hayáis compasión de él, llorando llorád por el que va, por que no volverá jamas; ni verá la tierra donde nació.

10 Weent niet over den dode, en beklaagt hem niet; weent vrij over dien, die weggegaan is, want hij zal nimmermeer wederkomen, dat hij het land zijner geboorte zie.

10. Nie płaczcież umarłego, ani go żałujcie, ale ustawicznie płaczcie nad tym, który odchodzi; bo się więcej nie wróci, aby oglądał ziemię, w której się narodził.

10. Ne sirassátok a halottat és ne bánkódjatok érte, hanem azt sirassátok, a ki elment, mert nem jő vissza többé, és az ő szülőföldjét nem látja meg.

10 Не плачьте об умершем и не жалейте о нем; но горько плачьте об отходящем в плен, ибо он уже не возвратится и не увидит родной страны своей.

10. Не плачте по мертвому й не побивайтесь по йому; нї, плачте по тому, що відходить у полонь; бо вже не вернеться й не побачить уже рідної країни своєї.

11. Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää tänne palaja;

11. Sillä näin sanoo Herra Sallumista Josian, Juudan kuninkaan, pojasta, joka isänsä Josian siassa on kuningas, ja on lähtenyt tästä siasta, ettei hänen pidä tähän enään palajaman;

11. Sillä näin sano HERra Sallumist Josian Judan Cuningan pojast joca Isäns Josian sias on Cuningas ja on lähtenyt tästä siasta: waan ei hänen pidä tähän palajaman.

11 For Jehovah says thus concerning Shallum the son of Josiah, king of Judah, who reigned instead of Josiah his father and who went forth out of this place: He will not return there any more.

11. For thus saith the LORD touching Shallum the son of Josiah king of Judah, which reigned instead of Josiah his father, which went forth out of this place; He shall not return thither any more:

11. Thi saa har Herren sagt om Sallum, Judas Konge, Josias's Søn, som var Konæ i Josias sin Faders Sted, og som drog ud fra dette Sted: Han skal ikke mere komme hid tilbage;

11. Ty så säger Herren om Sallum, Josia son, Juda Konungs, som Konung är uti sins faders Josia stad, som utfaren är af detta rum: Han skall intet komma här igen;

11. Sest nenda ütleb Jehowa Sallumi Josia poia Juda kunninga pärrast, kes wallitseb omma issa Josia assemel, kes on ärraläinud siit paigast: temma ei tulle mitte ennam seie taggasi.

11. Nes taip sako Viešpats apie Jozijo sūnų Šalumą, Judo karalių, karaliavusį savo tėvo Jozijo vietoje: ‘‘Jis išėjo iš šitos vietos ir nebesugrįš;

11. Denn so spricht der HERR von Sallum, dem Sohn Josias, des Königs in Juda, welcher König ist anstatt seines Vaters Josia, der von dieser Stätte hinausgezogen ist: Er wird nicht wieder herkommen,

11. Car ainsi a dit l'Éternel, sur Shallum, fils de Josias, roi de Juda, qui régnait à la place de Josias, son père, et qui est sorti de ce lieu:

11. Porque así dijo Jehová de Sellum, hijo de Josías, rey de Judá, que reina por Josías, su padre: El que saliere de este lugar, no volverá acá más:

11 Want zo zegt de HEERE van Sallum, den zoon van Josia, koning van Juda, die in de plaats van zijn vader Josia regeerde, die uit deze plaats is uitgegaan: Hij zal daar nimmermeer wederkomen.

11. Bo tak mówi Pan o Sellumie, synu Jozyjasza, króla Judzkiego, który króluje miasto Jozyjasza, ojca swego: Gdy wyjdzie z miejsca tego, nie wróci się więcej,

11. Mert ezt mondja az Úr Sallum felől, Jósiásnak, a Júda királyának fia felől, a ki uralkodik az ő atyja, Jósiás [5†] helyett: A ki kimegy e helyből, nem tér többé ide vissza.

11 Ибо так говорит Господь о Саллуме, сыне Иосии, царе Иудейском, который царствовал после отца своего, Иосии, и который вышел из сего места: он уже не возвратится сюда,

11. Так бо говорить Господь про Саллума Йосієнка, царя Юдейського, що царював намість отця свого, Йосії, що відходить у полонь, бо він уже не вернеться сюди,

12. vaan mihin hänet on vangiksi viety, sinne hän kuolee eikä näe enää tätä maata.

12. Sillä hänen pitää kuoleman siinä paikassa, johonka hän vangiksi viety on, ja ei saa tätä maata enää nähdä.

12. Mutta pitä cuoleman sijnä johonga hän fangixi wiety on ja ei saa tätä maata enämbi nähdä.

12 But in the place where they have led him captive, there he will die and he will see this land no more.

12. But he shall die in the place whither they have led him captive, and shall see this land no more.

12. men han skal dø paa det Sted, hvor lien de have bortført ham, og har skal ikke mere se dette Land.

12. Utan måste dö uti det rum, dit han för en fånga förd är, och skall detta land intet mer se.

12. Sest senna paika, kuhho nemmad tedda wangi winud, surreb temma, ja ei sa seddasinnast maad mitte ennam nähha.

12. ten jis ir mirs savo nelaisvės vietoje, neišvydęs savo šalies.

12. sondern muß sterben an dem Ort, dahin er gefangen geführt ist, und wird dies Land nicht mehr sehen.

12. Il n'y reviendra plus; mais il mourra dans le lieu où on l'a transporté, et il ne verra plus ce pays.

12. Ántes en el lugar adonde le trasportaren, morirá, y no verá más esta tierra.

12 Maar in de plaats, waarhenen zij hem gevankelijk hebben weggevoerd, zal hij sterven, en dit land zal hij niet meer zien.

12. Ale tam na onem miejscu, gdzie go przeniosą, umrze, a tak tej ziemi więcej nie ogląda.

12. Hanem a helyen, a hová rabságra vitték, ott hal meg, és e földet nem látja többé.

12 но умрет в том месте, куда отвели его пленным, иболее не увидит земли сей.

12. А вмре на тому місцї, куди взято його в неволю, і землї сієї не побачить нїколи.

13. Voi häntä, joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna eikä yläsalejansa oikeudella; joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa;

13. Voi sitä, joka ei vanhurskaudella huonettansa rakenna, vaan sioittaa asuinsiansa vääryydellä; joka antaa lähimmäisensä ilman mitään työtä tehdä, ja ei anna hänelle palkkaansa;

13. WOi sitä joca ei wanhurscaudella huonettans rakenna waan sioitta cotons wäärydellä: joca anda lähimmäisens ilman mitän työtä tehdä ja ei anna hänelle palckans:

13. WE henelle/ ioca Honens synnin cansa ylesrakenda/ ia henen Asumaians wärydhelle. Joca Lehimeisens andapi ilman palcata tötetedhe/ ia ei maxa henelle henen palcans/ (Woi hänelle/ joka huoneensa synnin kanssa ylösrakentaa/ ja hänen asunmajansa wääryydellä. Joka lähimmäisensä antaapi ilman palkatta työtä tehdä/ ja ei maksa hänelle hänen palkkaansa/)

13 Woe to him who builds his house by unrighteousness and his chambers by injustice, who uses his neighbor's service without wages and gives him not his hire,

13. Woe unto him that buildeth his house by unrighteousness, and his chambers by wrong; that useth his neighbour's service without wages, and giveth him not for his work;

13. Ve den, som bygger sit Hus med Uretfærdighed og sine Sale med Uret, ham, der lader sin Næste tjene for mig, og iam hans Arbejdes Løn,

13. Ve honom, som uppbygger sitt hus med synd, och sin mak med orätt; den sin nästa för intet arbeta låter, och icke gifver honom sin lön;

13. Hädda sellele, kes ehhitab omma kodda, ei mitte öigussega, ja ommad peälmissed toad üllekohtoga, kes omma liggimest sunnib tenima ilma, ja ei anna temmale mitte temma tö palka;

13. Vargas statančiam namus neteisybe ir suktybėmis, kuris verčia artimą dirbti jam ir neatlygina už darbą,

13. Weh dem, der sein Haus mit Sünden baut und seine Gemächer mit Unrecht, der seinen Nächsten umsonst arbeiten läßt und gibt ihm seinen Lohn nicht

13. Malheur à celui qui bâtit sa maison par l'injustice, et ses étages par l'iniquité; qui se sert de son prochain sans le payer, et ne lui donne pas le salaire de son travail;

13. ¡Ay del que edifica su casa, y no en justicia; y sus salas, y no en juicio; sirviéndose de su prójimo de balde, y no dándole el salario de su trabajo!

13 Wee dien, die zijn huis bouwt met ongerechtigheid, en zijn opperzalen met onrecht; die zijns naasten dienst om niet gebruikt, en geeft hen zijn arbeidsloon niet!

13. Biada temu, kto buduje dom swój z niesprawiedliwością, a pałace swoje z krzywdą, który bliźniego swego darmo zniewala, a zapłaty mu jego nie daje!

13. Jaj annak, a ki hamisan építi házát, felházait pedig álnokul; a ki az ő felebarátjával ingyen szolgáltat, és munkájának bérét néki meg nem adja.

13 Горе тому, кто строит дом свой неправдою и горницы свои беззаконием, кто заставляет ближнего своего работать даром и не отдает ему платы его,

13. Горе тому, хто будує будинок свій несправедливостю, а сьвітлицї свої - беззаконством, хто зневолює ближнього свого працювати даремно, й плату його задержує,

14. joka sanoo: 'Minä rakennan itselleni tilavan talon ja avarat yläsalit', joka hakkauttaa siihen ikkunat, laudoittaa sen setripuulla ja maalauttaa punavärillä.

14. Vaan ajattelee: minä tahdon rakentaa minulle suuren huoneen ja avaran salin, ja antaa hakata akkunat siihen, ja kaarittaa sen sedripuilla, ja tehdä sen punaiseksi.

14. Waan ajattele: minä tahdon rakenda minulleni suuren huonen ja awaron salin: ja anda hacata ackunat sijhen ja caaritta sen Cedreillä ja tehdä sen punaisexi.

14. ia aiattele. Lach/ mine tadhon minulleni ydhen swren Honen raketa/ ia leuiet Pallacit/ ia Ackunat henesse vloshacata/ ia lijttepi sen Cedrin puun cansa/ ia sen punaisexi maala. (ja ajattelee. Lach/ minä tahdon minulleni yhden suuren huoneen rakentaa/ ja leweät palatsit/ ja akkunat hänessä uloshakata/ ja liittäpi sen cedrin puun kanssa/ ja sen punaiseksi maalaa.)

14 who says, I will build me a wide house and spacious chambers and cuts out windows for himself and it is overlaid with cedar and painted with vermilion.

14. That saith, I will build me a wide house and large chambers, and cutteth him out windows; and it is cieled with cedar, and painted with vermilion.

14. ham ler siger: Jeg vil bygge mig et rummeligt Hus og luftige Sale; og som udhugger sig Vinduer og paneler det med Ceder og anstryger det med rødt.

14. Och tänker: Nu väl, jag vill bygga mig ett stort hus, och ett vidt palats; och låter hugga sig fenster deruppå, och panelar det med cedreträ, och målar det rödt.

14. Kes ütleb: Ma tahhan ennesele pitka kodda üllesehhitada, ja awwarad peälmissed toad, ja raiub ennesele aknad, ja sedda wodertakse seedri-laudadega, ja wabatakse punnase wärwiga.

14. kuris sako: ‘Aš pasistatysiu didelius namus erdviais kambariais’, išsikerta langus, apkala sienas kedro lentomis ir nudažo raudonai.

14. und denkt: "Wohlan, ich will mir ein großes Haus bauen und weite Gemächer!" und läßt sich Fenster drein hauen und es mit Zedern täfeln und rot malen!

14. Qui dit: Je me bâtirai une vaste maison, et des étages bien aérés; qui s'y fait percer des fenêtres, la lambrisse de cèdre, et qui la peint de vermillon!

14. Que dice: Edificaré para mí casa espaciosa, y airosas salas; y le abre ventanas, y la cubre de cedro, y la pinta de bermellón.

14 Die daar zegt: Ik zal mij een zeer hoog huis bouwen, en doorluchtige opperzalen; en hij houwt zich vensteren uit, en het is bedekt met ceder, en aangestreken met menie.

14. Który mówi: Zbuduję sobie dom wielki, i pałace przestworne; i wycina sobie okna, a obija drzewem cedrowem, i maluje cynobrem.

14. A ki ezt mondja: Nagy házat építek magamnak és tágas felházakat, és ablakait kiszélesíti és czédrusfával béleli meg és megfesti czinóberrel.

14 кто говорит: „построю себе дом обширный и горницы просторные", – и прорубает себе окна, и обшивает кедром, и красит красною краскою.

14. Хто говорить: Збудую собі просторний будинок і широкі сьвітлицї; хто собі прорубує вікна великі, виложує кедриною й малює червоно!

15. Siksikö sinä olet kuningas, että sinulla on into setripuuhun? Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä? Ja silloin hänen kävi hyvin.

15. Ajatteletkos sinä kuningas olla, ettäs koreilet sedripuilla? Eikö isäs ole myös syönyt ja juonut? ja pysyi kuitenkin laissa ja oikeudessa, ja menestyi.

15. Ajatteletcostas Cuningas olla ettäs coreilet Cedreillä? Eikö Isäs ole myös syönyt ja juonut ja pysyi cuitengin Laisa ja oikeudesa ja menestyi?

15. Lwlecos/ sinus Kuningasna oleuas/ ettes Cedrein cansa pramat? Eikö sinun Ises mös sönyt ia ioonut/ ia quitengin piti Oikiutta ia Wanhurskautta/ ia hen hyuesti menestyi. (Luuletkos/ sinussa kuningasna olewasi/ ettäs cedrein kanssa pramaat? Eikö sinun isäsi syönyt ja juonut/ ja kuitenkin piti oikeutta ja wanhurskautta/ ja hän hywästi menestyi.)

15 Shall you reign, because you strive to excel in cedar? Did not your father eat and drink and do justice and righteousness? Then it was well with him.

15. Shalt thou reign, because thou closest thyself in cedar? did not thy father eat and drink, and do judgment and justice, and then it was well with him?

15. Skulde du være Konge, fordi du brammer med Ceder? har din Fader ikke spist og drukket og øvet Ret og Retfærdigned? da gik det ham vel.

15. Menar du, att du vill vara Konung, efter du prålar med cedreträ? Hafver din fader ock icke ätit och druckit, och blef ändock likväl vid rätt och rättfärdighet; och honom gick väl?

15. Kas sinna peaksid kunningaks jäma, et sa seedri-koias ümberkönnid? eks so issa polle sönud ja jonud, ja teinud, mis kohhus ja öige? siis olli temmal hea pölli.

15. Ar tu karaliausi dėl to, kad pasistatei kedro namus? Ar tavo tėvas nevalgė ir negėrė, nebuvo teisus ir teisingas, ir ar ne dėl to jam sekėsi?

15. Meinst du, du wollest König sein, weil du mit Zedern prangst? Hat dein Vater nicht auch gegessen und getrunken und hielt dennoch über Recht und Gerechtigkeit, und es ging ihm wohl?

15. Crois-tu que tu règnes, parce que tu te piques d'employer le cèdre? Ton père n'a-t-il pas mangé et bu? Il fit droit et justice; alors il prospéra.

15. ¿Reinarás, porque te cercas de cedro? ¿Tu padre no comió y bebió, e hizo juicio y justicia, y entónces le fué bien?

15 Zoudt gij regeren, omdat gij u mengt met den ceder? Heeft niet uw vader gegeten en gedronken, en recht en gerechtigheid gedaan, en het ging hem toen wel?

15. Izali będziesz królował, że mieszkasz między cedrami? Ojciec twój izali nie jadał i nie pijał? kiedy czynił sąd i sprawiedliwość, tedy się miał dobrze;

15. Király vagy-é azért, hogy czédrus után kivánkozol? A te atyád nem evett és ivott-é? De igazságot és méltányosságot cselekedett, azért jó dolga volt.

15 Думаешь ли ты быть царем, потому что заключил себя в кедр? отец твой ел и пил, но производил суд и правду, и потому ему было хорошо.

15. Чи то ж гадаєш бути через те царем, що обложив себе кедриною? Батько твій їв і пив так само, та творив суд і справедливість, от і було йому добре.

16. Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle; silloin kaikki kävi hyvin. Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani, sanoo Herra?

16. Hän autti vaivaista ja köyhää oikeuteen, ja se menestyi hänelle hyvin. Eikö se ole tuta minua? sanoo Herra.

16. Hän autti waiwaista ja köyhä oikeuteen ja se menestyi hänelle hywin eikö se ole oikein tuta minua? sano HERra.

16. Hen autti sen Raadholisen ia Kieuhen Oikiutehen/ ia hen hyuesti menestyi. Eikö tämä nin ole/ Minua oikein tuta/ sanopi HERRA? (Hän autti sen raadollisen ja köyhän oikeuteen/ ja hän hywästi menestyi. Eikö tämä niin ole/ Minua oikein tuta/ sanoopi HERRA?)

16 He judged the cause of the poor and needy man, then it was well. Was not this to know me? says Jehovah.

16. He judged the cause of the poor and needy; then it was well with him: was not this to know me? saith the LORD.

16. Han antog sig den elendiges og den fattiges Sag, da gik det vel til; er dette ikke "at kende mig?" siger Herren.

16. Han halp dem elända och fattiga till rätt, och det gick honom väl af. Är icke detta rättsliga känna mig? säger Herren.

16. Ta andis willetsale ja waesele kohhut, siis olli se hea; eks se olle, mind tundma, ütleb Jehowa?

16. Jis gynė vargšo ir beturčio teises, ir jam sekėsi. Tai ir yra mano pažinimas,­sako Viešpats.­

16. Er half dem Elenden und Armen zum Recht, und es ging ihm wohl. Ist's nicht also, daß solches heißt, mich recht erkennen? spricht der HERR.

16. Il jugea la cause de l'affligé et du pauvre; alors il prospéra. N'est-ce pas là me connaître? dit l'Éternel.

16. Juzgó la causa del afligido y del menesteroso, y entónces estuvo bien: ¿no es esto conocerme a mí, dijo Jehová?

16 Hij heeft de rechtzaak des ellendigen en nooddruftigen gericht, toen ging het hem wel; is dat niet Mij te kennen? spreekt de HEERE.

16. Gdy sądził sprawę ubogiego, i nędznego, tedy się miał dobrze; izali to nie jest poznać mię? mówi Pan.

16. Igazságosan ítélte a szegényt és a nyomorultat, azért jó volt dolga. Nem ez-é az igaz ismeret felőlem? azt mondja az Úr!

16 Он разбирал дело бедного и нищего, и потому ему хорошо было. Не это ли значит знатьМеня? говорит Господь.

16. Він розсуджував справу бідного й убогого, от і було йому добре. Хиба се не значить, знати мене? говорить Господь.

17. Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi, muuta kuin vuodattaa viatonta verta ja harjoittaa väkivaltaa ja sortoa.

17. Mutta sinun silmäs ja sydämes ei niin ole, vaan sinun ahneutes, vuodattaakses viatonta verta, ja tehdäkses väkivaltaa ja vääryyttä.

17. Mutta sinun silmäs ja sydämes ei nijn ole waan on ahneuteen wuodattaxens wiatoinda werta ja tehdäxens wäkiwalda ja wääryttä.

17. Mutta sinun Silmes ia sinun sydhemes/ euet sencaltaisten polehen catzo/ waan paramin Ahneuteen/ ia wighattoman Weren vloswodhattaman/ wäryttelemen/ ia wäkiualta tekemen. (Mutta sinun silmäsi ja sinun sydämesi/ eiwät senkaltaisten puoleen katso/ waan paremmin ahneuteen/ ja wiattoman weren uloswuodattaman/ wääryyttelemän/ ja wäkiwaltaa tekemän.)

17 But your eyes and your heart are not but for your covetousness and for shedding innocent blood and for oppression and for violence, to do it.

17. But thine eyes and thine heart are not but for thy covetousness, and for to shed innocent blood, and for oppression, and for violence, to do it.

17. Men dine Øjne og dit Hjerte ere ikke til andet end til din Vinding og til at udøse uskyldigt Blod og til at øve Vold og Undertrykkelse.

17. Men din ögon och ditt hjerta stå intet alltså, utan på din girighet, på att utgjuta oskyldigt blod, till att göra öfvervåld och orätt.

17. Agga sinno silmad ja so südda ei olle mu peäle , kui agga so ahnusse peäle, ja wagga werre peäle, et sa sedda saaksid ärrawallada, ja liga tehha, ja neid kimputada.

17. Tavo akys ir širdis linkusios į godumą ir trokšta pralieti nekaltą kraują, vykdyti priespaudą bei prievartą’‘.

17. Aber deine Augen und dein Herz stehen nicht also, sondern auf deinen Geiz, auf unschuldig Blut zu vergießen, zu freveln und unterzustoßen.

17. Mais tu n'as des yeux et un cœur que pour ta cupidité, pour répandre le sang innocent, et pour exercer l'oppression et la violence.

17. Mas tus ojos y tu corazón no son sino a tu avaricia, y a derramar la sangre inocente, y a opresión, y a hacer agravio.

17 Maar uw ogen en uw hart zijn niet dan op uw gierigheid, en op onschuldig bloed, om dat te vergieten, en op verdrukking en overlast, om die te doen.

17. Ale oczy twoje i serce twoje nie szuka jedno łakomstwa swego, i abyś krew niewinną wylewał, a gwałt i krzywdę czynił.

17. De a te szemeid és szíved csak a te nyereségedre [6†] vágynak, és az ártatlan vérére, és ragadozásra és erőszak elkövetésére.

17 Но твои глаза и твое сердце обращены только к твоей корысти и к пролитию невинной крови, к тому, чтобы делать притеснение и насилие.

17. Твої ж очі й твоє серце тілько й дбають, що про наживу та пролив безвинної крові, а до того про утиск і насильство.

18. Sentähden, näin sanoo Herra Joojakimista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta: Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi veljeni! Voi sisareni!' Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi herraamme! Voi hänen loistoansa!'

18. Sentähden näin sanoo Herra Jojakimista Josian, Juudan kuninkaan pojasta: ei häntä pidä itkettämän: voi veljeni! voi sisareni! ei häntä pidä itkettämän; voi herra! voi kuuluisa mies!

18. Sentähden sano HERra Jojachimist Josian Judan Cuningan pojasta: ei händä pidä itkettämän sanoden: woi weljen woi sisaren: ei händä pidä itkettämän sanoden: woi herra woi cuuluisa mies:

18 Therefore Jehovah says thus concerning Jehoiakim the son of Josiah, king of Judah. They will not lament for him, saying, Ah my brother! or, Ah sister! They will not lament for him, saying Ah lord! or, Ah his glory!

18. Therefore thus saith the LORD concerning Jehoiakim the son of Josiah king of Judah; They shall not lament for him, saying, Ah my brother! or, Ah sister! they shall not lament for him, saying, Ah lord! or, Ah his glory!

18. Derfor, saa siger Herren om Jojakim, Josias's Søn, Kongen i Juda: De skulle ikke sørge over ham, og sige: Ak, min Broder! og ak, Søster! de skulle ikke sørge over ham og sige: Ak, Herre og ak, hans Herlighed!

18. Derföre säger Herren om Jojakim, Josia son, Juda Konung: Man skall intet begråta honom (sägandes): Ack broder, ack syster! Man skall intet begråta honom (sägandes): Ack herre, ack ädling!

18. Sepärrast ütleb Jehowa nenda Jehojakimi Josia poia Juda kunninga pärrast: Nemmad ei te kaebdust ta pärrast, oh mo wend! egga, oh ödde! nemmad ei te kaebdust temma pärrast, oh issand! egga oh aulinne!

18. Todėl apie Jozijo sūnų Jehojakimą, Judo karalių, Viešpats sako: ‘‘Jo neapraudos, sakydami: ‘O mano broli! O sesuo!’, arba: ‘O valdove! O jūsų didenybe!’

18. Darum spricht der HERR von Jojakim, dem Sohn Josias, dem König Juda's: Man wird ihn nicht beklagen: "Ach Bruder! ach Schwester!", man wird ihn auch nicht beklagen: "Ach Herr! ach Edler!"

18. C'est pourquoi, ainsi a dit l'Éternel touchant Jéhojakim, fils de Josias, roi de Juda: On ne le pleurera point, en disant: hélas, mon frère; hélas, ma sœur! On ne le plaindra point, en disant: hélas, seigneur! hélas, sa majesté!

18. Por tanto así dijo Jehová de Joacim, hijo de Josías, rey de Judá: No le llorarán: ¡Ay hermano mío! ¡y ay hermana! no le llorarán: ¡Ay Señor! ¡ay de su grandeza!

18 Daarom zegt de HEERE alzo van Jojakim, zoon van Josia, koning van Juda: Zij zullen hem niet beklagen: Och mijn broeder! of, och zuster! Zij zullen hem niet beklagen: Och, heer! of, och zijn majesteit!

18. Przetoż tak mówi Pan o Joakimie, synu Jozyjasza, króla Judzkiego: Nie bądą go płakać ani mówić: Ach bracie mój! albo: Ach siostro! Nie będą go płakać ani mówić: Ach panie! albo: Ach! gdzież dostojność jego?

18. Azért ezt mondja az Úr Joákimnak, Jósiás, [7†] Júda királya fiának: Nem siratják őt: Jaj atyám! Jaj húgom! nem siratják őt: Jaj uram! Jaj az ő dicsőségének.

18 Посему так говорит Господь о Иоакиме, сыне Иосии, царе Иудейском: не будут оплакивать его: „увы, брат мой!" и: „увы, сестра!" Не будут оплакивать его: „увы, государь!" и: „увы, его величие!"

18. Тим же то так говорить Господь про Йоакима Йосієнка, царя Юдейського: Не будуть по йому голосити: Ой горе братові! ой горе сестричцї! Не голосити муть: Ой володарю! Ой ти, величносте!

19. Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan: raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien tuolle puolen.

19. Hän pitää haudattaman niinkuin aasi, riepoitettaman ja heitettämän ulos Jerusalemin portin eteen.

19. Hän pitä haudattaman nijncuin Asi riepoitettaman ja wetkättämän Jerusalemin portin eteen.

19 He will be buried with the burial of a donkey, drawn and cast forth beyond the gates of Jerusalem.

19. He shall be buried with the burial of an ass, drawn and cast forth beyond the gates of Jerusalem.

19. Han skal begraves som et Asen begraves; man skal slæbe ham bort og kaste ham hen, langt uden for Jerusalems Porte.

19. Han skall likasom en åsne begrafven varda, försläpad och utkastad i porten i Jerusalem.

19. Tedda maetakse mahha kui esel, et nemmad tedda weddawad, ja kaugele Jerusalemma wärrawist ärra wiskawad.

19. Jis bus palaidotas kaip asilas, nuvilktas ir numestas už Jeruzalės vartų’‘.

19. Er soll wie ein Esel begraben werden, zerschleift und hinausgeworfen vor die Tore Jerusalems.

19. Il sera enseveli de la sépulture d'un âne; il sera traîné et jeté hors des portes de Jérusalem.

19. En sepultura de asno será enterrado, arrastrándole y echándole fuera de las puertas de Jerusalem.

19 Met een ezelsbegrafenis zal hij begraven worden; men zal hem slepen en daarhenen werpen, verre weg van de poorten van Jeruzalem.

19. Pogrzebem oślim pogrzebiony bądzie; wywleczony i wyrzucony będzie za bramy Jeruzalemskie.

19. Úgy temetik el, mint a szamarat, kivonják [8†] és elvetik Jeruzsálem kapuin kivül!

19 Ослиным погребением будет он погребен; вытащат его и бросят далеко за ворота Иерусалима.

19. Як осла ховають, так його поховають: витягнуть і викинуть його за ворота Ерусалимські.

20. Nouse Libanonille ja huuda, korota äänesi Baasanissa. Huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi ovat murskaksi muserretut.

20. Mene ylös Libanoniin ja huuda, ja anna äänes kuulua Basanissa, ja huuda Abarimista; sillä kaikki rakastajas ovat surkiasti surmatut.

20. Ja mene myös nyt Libanonijn ja huuda ja anna sinus cuulla Basanis ja huuda Abarimista: sillä caicki sinun racastajas owat surkiast surmatut.

20 Go up to Lebanon and cry. And lift up your voice in Bashan and cry from Abarim. For all your lovers are destroyed.

20. Go up to Lebanon, and cry; and lift up thy voice in Bashan, and cry from the passages: for all thy lovers are destroyed.

20. Stig op paa Libanon og raab, og opløft din Røst i Basan og raab fra Abarim! thi alle dine Elskere ere knuste.

20. Ja, gack ock nu upp på Libanon, och ropa, och låt dig höra i Basan, och ropa af Abarim; ty alle dine älskare äro ömkelige.

20. Minne ülles Libanoni-mäele, ja kissenda, ja Pasani-maal anna omma heält kuulda, ja kissenda Abarimis, sest keik so armastajad on wägga ärraröhhutud.

20. ‘‘Eik į Libaną ir šauk, garsiai dejuok Bašane, verk Abarimo kalnyne, nes sunaikinti visi tavo meilužiai.

20. Gehe hinauf auf den Libanon und schreie und laß dich hören zu Basan und schreie von Abarim; denn alle deine Liebhaber sind zunichte gemacht.

20. Monte au Liban, et crie; élève ta voix sur le Bassan; et crie du mont Abarim! Car tous ceux qui t'aimaient sont détruits.

20. Sube al Líbano, y clama, y en Basán da tu voz, y grita hacia todas partes; porque todos tus enamorados son quebrantados.

20 Klim op den Libanon en roep, en verhef uw stem op den Basan; roep ook van de veren; maar al uw liefhebbers zijn verbroken.

20. Wstąp na Liban, a wołaj, i na górze Basan wydaj głos twój; wołaj i u brodów, gdyż starci będą wszyscy miłośnicy twoi.

20. Menj fel a Libánonra és kiálts, és a Básánon emeld fel szódat és kiálts az Abarimról, mert szeretőid mind tönkre jutottak.

20 Взойди на Ливан и кричи, и на Васане возвысь голос твой и кричи с Аварима, ибо сокрушены все друзья твои.

20. Вийди, Ерусалиме на Ливан-гору, та й клич, і на Базанї здійми твій голос та й кричи з Аваримських гір; бо на порох потерті всї влюблені твої.

21. Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo kuulla.' Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole kuullut minun ääntäni.

21. Minä olen sinulle sanonut sen, silloin kuin sinun vielä myöten kävi; mutta sinä sanoit: en minä tahdo kuulla. Juuri näin olet sinä tehnyt hamasta nuoruudestas, ettes ole kuullut minun ääntäni.

21. Minä olen ennen sinulle sanonut sen cuin sinun wielä myöden käwi: mutta sinä sanoit: en minä tahdo cuulla. Juuri näin olet sinä tehnyt caiken sinun ikäs ettes ole cuullut minun ändäni.

21 I spoke to you in your prosperity, but you said, I will not hear. This has been your manner from your youth, that you obeyed not my voice.

21. I spake unto thee in thy prosperity; but thou saidst, I will not hear. This hath been thy manner from thy youth, that thou obeyedst not my voice.

21. Jeg talte til dig i din Tryghed, men du sagde: Jeg vil ikke høre; dette har været din Vej fra din Ungdom. af, at du ikke har villet høre paa min Røst. v

21. Jag hafver tillförene sagt dig det, då det ännu väl stod med dig; men du sade: Jag vill intet hörat. Alltså hafver du gjort alla dina lifsdagar, att du intet hafver hört mina röst.

21. Ma ollen räkinud so wasto, kui sul hea waikne assi olli ; sa ütlesid: Ei ma tahha kuulda; se on sinno te so norelt pölwelt, et sa ei wötnud minno heält mitte kuulda.

21. Aš kalbėjau tau, kai tu dar klestėjai, bet tu neklausei. Taip tu elgeisi nuo pat savo jaunystės, neklausydama mano balso.

21. Ich habe dir's vorhergesagt, da es noch wohl um dich stand; aber du sprachst: "Ich will nicht hören." Also hast du dein Lebtage getan, daß du meiner Stimme nicht gehorchtest.

21. Je t'ai parlé dans tes prospérités; tu as dit: Je n'écouterai pas! Tel est ton train dès ta jeunesse: tu n'as pas écouté ma voix.

21. Hablé a tí en tus prosperidades: dijiste: No oiré. Este fué tu camino desde tu juventud, que nunca oiste mi voz.

21 Ik sprak u aan in uw groten voorspoed, maar gij zeidet: Ik zal niet horen. Dit is uw weg van uw jeugd af, dat gij Mijner stem niet hebt gehoorzaamd.

21. Mawiałem z tobą w największem szczęściu twojem; aleś ty rzekła: Nie posłucham. Tać jest droga twoja od dziecióstwa twego, nie usłuchałeś zaiste głosu mego.

21. Szóltam néked, mikor jól volt dolgod, de ezt mondottad: Nem [9†] hallom. Ifjúságodtól fogva ez a te szokásod, hogy nem hallgattad az én szómat!

21 Я говорил тебе во время благоденствия твоего; но ты сказал: „не послушаю". Таково былоповедение твое с самой юности твоей, что ты не слушал гласа Моего.

21. Говорив я тобі, як ти ще в добрі проживав; ти ж відказував: не буду слухати. Така була вдача твоя з молодощів твоїх, що ти не слухав голосу мого.

22. Myrskytuuli on kaitseva kaikkia sinun kaitsijoitasi, ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen; silloin sinä saat häpeän ja pilkan kaiken pahuutesi tähden.

22. Tuuli ajaa pois kaikki sinun paimenes, ja sinun rakastajas menevät vangiksi; siinä pitää sinua sitte syljettämän, ja sinun pitää häpiään tuleman kaiken sinun pahuutes tähden.

22. Tuuli aja pois caicki sinun paimenes ja caicki sinun racastajas menewät fangixi sijnä pitä sinua sijtte syljettämän ja häpiään tuleman caiken sinun pahudes tähden.

22 The wind will feed all your shepherds and your loved ones will go into captivity. Surely then you will be ashamed and confounded for all your wickedness.

22. The wind shall eat up all thy pastors, and thy lovers shall go into captivity: surely then shalt thou be ashamed and confounded for all thy wickedness.

22. Alle dine Hyrder skal Vejret fortære, og dine Elskere skulle vandre i Fangenskab; thi da skal du beskæmmes og blive til Skamme for al din Ondskabs Skyld.

22. Vädret drifver alla dina herdar, och dine älskare fara bort fångne; der måste du till spott och skam varda, för alla dina ondskos skull.

22. Tuul sööb keik sinno karjatsed paljaks ärra, ja keik so armastajad lähhäwad wangi; kül sa siis häbbened, ja punnastad ärra häbbi pärrast, keige omma kurjusse pärrast.

22. Visus tavo ganytojus nuneš vėjas, visi tavo meilužiai bus ištremti. Tada tu gėdysies ir rausi dėl savo nedorybių.

22. Alle deine Hirten wird der Wind weiden, und deine Liebhaber ziehen gefangen dahin; da mußt du zum Spott und zu Schanden werden um aller deiner Bosheit willen.

22. Le vent se repaîtra de tous ceux qui te paissent, et ceux qui t'aiment iront en captivité. Certainement alors tu seras honteuse et dans l'ignominie, à cause de toute ta malice.

22. A todos tus pastores pacerá el viento, y tus enamorados irán en cautividad. Entónces te avergonzarás, y te confundirás a causa de toda tu malicia.

22 De wind zal al uw herders weiden, en uw liefhebbers zullen in de gevangenis gaan; dan zult gij zekerlijk beschaamd en te schande worden, vanwege al uw boosheid.

22. Wszystkich pasterzy twoich wiatr spasie, a miłośnicy twoi w niewolę pójdą; tedy się zaiste zapałać i wstydzić będziesz dla wszelakiej złości twojej.

22. Minden pásztorodat szél emészti meg, és a szeretőid rabságra mennek; akkor szégyent vallasz majd és pironkodol minden gonoszságodért.

22 Всех пастырей твоих унесет ветер, и друзья твои пойдут в плен; и тогда ты будешь постыжен и посрамлен за все злодеяния твои.

22. Усїх пастирів твоїх порозносить хуртовина, а приятелї твої пійдуть у неволю, й тодї ти засоромишся і окриєшся стидом за все ледарство твоє.

23. Sinä, joka asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa: kuinka olet voihkiva, kun sinulle tuskat tulevat, kouristus niinkuin synnyttäväiselle!

23. Sinä, joka nyt asut Libanonissa, ja siellä pesää pidät sedripuissa; kuinka kauniisti sinun pitää katsoman, kuin tuska ja kipu sinulle tulee niinkuin lapsensynnyttäjän?

23. Sinä joca nyt asut Libanonis ja siellä pesä pidät Cedrisä cuinga caunist sinun pitä cadzoman cosca tusca ja kipu sinulle tule nijncuin lapsen waiwas.

23 O inhabitant of Lebanon, who makes your nest in the cedars, how greatly to be pitied you will be when pangs come upon you, the pain as of a woman in travail!

23. O inhabitant of Lebanon, that makest thy nest in the cedars, how gracious shalt thou be when pangs come upon thee, the pain as of a woman in travail!

23. Du, som bor paa Libanon og bygger Rede i Gedrene, hvor vil du finde Medynk, naar Smerter komme paa dig, Pine som hendes, der føder?

23. Du som nu i Libanon bor, och hafver din näste i cedreträ, huru skönliga skall du se ut, när dig värk och sveda uppåkommer, såsom ene i barnsnöd?

23. Sa ellad Libanoni peäl, sul on pessa tehtud seedri-pude peäl; kuida saad sa armo, kui wallud so peäle tullewad, kui selle waew, kes lapse saab?

23. Tu susikrovei lizdą Libano kedruose. Kaip tu vaitosi, kai tave suims gimdymo skausmai!

23. Die du jetzt auf dem Libanon wohnest und in Zedern nistest, wie schön wirst du sehen, wenn dir Schmerzen und Wehen kommen werden wie einer in Kindsnöten!

23. Toi qui habites le Liban et qui fais ton nid dans les cèdres, que tu seras à plaindre quand te surviendront les douleurs et l'angoisse, comme à la femme en travail!

23. Habitaste en el Líbano: hiciste tu nido en los cedros: ¡cuán amada serás cuando te vinieren dolores, dolor como de mujer que está de parto!

23 O gij, die nu op den Libanon woont, en in de cederen nestelt! hoe begenadigd zult gij zijn, als u de smarten zullen aankomen, het wee als ener barende vrouw!

23. O ty, która mieszkasz na Libanie, która sobie gniazdo czynisz na cedrach! jako wdzięczna będziesz, gdy cię ogarną boleści, a ucisk jako rodzącą.

23. Te, a ki a Libánonon lakozol, a czédrusfákon fészkelsz: hogy fogsz majd nyögni, mikor fájdalmak lepnek meg, a gyermekszülő vajudása?

23 Живущий на Ливане, гнездящийся на кедрах! как жалок будешь ты, когда постигнут тебя муки, как боли женщины в родах!

23. Ой ти, що живеш (мов би) на Ливанї, та (неначе) гнїздишся на кедрах! як же ти стогнати меш, коли настануть муки твої, мов болї у породїлї!

24. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikka sinettisormus minun oikeassa kädessäni — siitäkin minä sinut repäisen irti.

24. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: jos Konia Jojakimin, Juudan kuninkaan, poika olis sinettisormus minun oikiassa kädessäni, niin minä sittenkin repäisisin sinun siitä pois,

24. NIjn totta cuin minä elän sano HErra: jos Jechonia Jojachimin Judan Cuningan poica olis sinetti sormus minun oikiasa kädesäni nijn minä sijttekin wielä rewäisisin sinun sijtä pois.

24 As I live, says Jehovah, though Coniah the son of Jehoiakim king of Judah were the signet upon my right hand, yet I would pluck you from there,

24. As I live, saith the LORD, though Coniah the son of Jehoiakim king of Judah were the signet upon my right hand, yet would I pluck thee thence;

24. Saa sandt jeg lever siger Herren, var end Konias, Jojakims, Judas Konges Søn, en Signetring paa min højre Haand, saa vilde jeg dog rive dig bort derfra.

24. Så sant som jag lefver, säger Herren: Om Chonia, Jojakims son, Juda Konung, vore en signetsring på mine högra hand, så skulle jag ändå rifva dig deraf;

24. Ni töeste kui ma ellan, ütleb Jehowa, et kül Konja Jojakimi poeg Juda kunningas olleks üks pitseriga sörmus mo parremas käes; siiski tahhan ma sind seält ärrakiskuda;

24. Kaip Aš gyvas,­sako Viešpats,­ nors Jehojakimo sūnus Konijas, Judo karalius, būtų antspaudo žiedas ant mano dešinės, Aš jį nutraukčiau.

24. So wahr ich lebe, spricht der HERR, wenn Chonja, der Sohn Jojakims, der König Juda's, ein Siegelring wäre an meiner rechten Hand, so wollte ich dich doch abreißen

24. Je suis vivant! dit l'Éternel; quand Chonia, fils de Jéhojakim, roi de Juda, serait un cachet à ma main droite, je t'arracherais de là!

24. Vivo yo, dijo Jehová, que si Conías, hijo de Joacim, rey de Judá, fuera anillo en mi mano diestra, que de allí te arrancaré.

24 Zo waarachtig als Ik leef, spreekt de HEERE, ofschoon Chonia, de zoon van Jojakim, den koning van Juda, een zegelring ware aan Mijn rechterhand, zo zal Ik u toch van daar wegrukken.

24. Jako żyję Ja, mówi Pan, iż choćby był Chonijasz, syn Joakima, króla Judzkiego, sygnetem na prawej ręce mojej, wszakże cię i stamtąd zerwę;

24. Élek én, azt mondja az Úr, hogy ha Kóniás; [10†] Joákimnak, a Júda királyának fia pecsétgyűrű [11†] volna is az én jobbkezemben: mindazáltal onnan lerántanálak.

24 Живу Я, сказал Господь: если бы Иехония, сын Иоакима, царьИудейский, был перстнем на правой руке Моей, то и отсюда Я сорву тебя

24. Так певно, як живу я, говорить Господь, - коли б Ехонїя Йоакименко, царь Юдейський, був перстенем на моїй правицї, то я й тодї б зірвав тебе,

25. Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, niiden käsiin, joita sinä kauhistut: Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin.

25. Ja antaisin sinun heidän käsiinsä, jotka seisovat sinun henkes perään, ja joitas pelkäät, ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käsiin, ja Kaldealaisten käsiin.

25. Ja andaisin sinun heidän käsijns jotca seisowat sinun henges perän ja joitas pelkät nimittäin NebucadNezarin Babelin Cuningan käsijn ja Chaldealaisten käsijn:

25 and I will give you into the hand of those who seek your life and into the hand of those of whom you are afraid, even into the hand of Nebuchadnezzar king of Babylon and into the hand of the Chaldeans.

25. And I will give thee into the hand of them that seek thy life, and into the hand of them whose face thou fearest, even into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and into the hand of the Chaldeans.

25. Og jeg vil give dig i deres Haand, som tragte efter dit Liv, og i deres Haand, for hvis Ansigt du gruer, og i Nebukadnezar, Kongen af Babels Haand og i Kaldæernes Haand.

25. Och gifva dig dem i händer, som efter ditt lif stå, och för hvilkom du dig fruktar, nämliga uti NebucadNezars händer, Konungens i Babel, och de Chaldeers;

25. Ja sind anda nende kätte, kes so hinge püüdwad, ja nende kätte, kelle eest sinna kardad, ja Nebukadretsari Pabeli kunninga kätte, ja Kaldea-rahwa kätte;

25. Aš atiduosiu tave į rankas tų, kurie siekia tavo gyvybės, kurių tu bijai, į Babilono karaliaus Nebukadnecaro ir į chaldėjų rankas.

25. und in die Hände geben derer, die nach deinem Leben stehen und vor welchen du dich fürchtest, in die Hände Nebukadnezars, des Königs zu Babel, und der Chaldäer.

25. Je te livrerai entre les mains de ceux qui cherchent ta vie, entre les mains de ceux dont la présence te fait peur, et entre les mains de Nébucadnetsar, roi de Babylone, et entre les mains des Caldéens.

25. Y te entregaré en mano de los que buscan tu alma, y en mano de aquellos cuya vista temes: y en mano de Nabucodonosor, rey de Babilonia, y en mano de los Caldeos.

25 En Ik zal u geven in de hand dergenen, die uw ziel zoeken, en in de hand dergenen, voor welker aangezicht gij schrikt, namelijk in de hand van Nebukadnezar, den koning van Babel, en in de hand der Chaldeen.

25. I podam cię w rękę tych, którzy szukaj duszy twojej, i w rękę tych, których się ty twarzy lękasz, to jest, w rękę Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego, i w rękę Chaldejczyków;

25. És odaadlak téged a te lelked keresőinek kezébe, és azoknak kezébe, a kiknek tekintetétől félsz, és Nabukodonozornak, a babiloni királynak kezébe és a Káldeusoknak kezébe.

25 и отдам тебя в руки ищущих души твоей и в руки тех, которых ты боишься, в руки Навуходоносора, царя Вавилонского, и в руки Халдеев,

25. І подам тебе на поталу настаючим на життє твоє й в руки тим, що ти їх боїшся, - на поталу Навуходонозорові, цареві Вавилонському, й на поталу Халдеям.

26. Ja minä heitän sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette.

26. Ja tahdon ajaa sinun ja sinun äitis, joka sinun synnyttänyt on, toiseen maahsn, jossa ette syntyneet ole; ja siellä pitää teidän kuoleman.

26. Ja tahdon aja sinun ja sinun äitis cuin sinun synnyttänyt on toiseen maahan joca ei teidän Isänne maa ole ja siellä pitä teidän cuoleman.

26 And I will cast you out and your mother who bore you, into another country where you* were not born and there you* will die.

26. And I will cast thee out, and thy mother that bare thee, into another country, where ye were not born; and there shall ye die.

26. Og jeg vil kaste dig og din Moder, som dig fødte, ud i et andet land, hvor I ikke ere fødte, og del skulle I dø.

26. Och skall drifva dig, och dina moder, som dig födt hafver, uti ett annat land, der edart fädernesland icke är, och der skolen I dö.

26. Ja tahhan wiskada sind ja so emma, kes sind ilmale tonud, teise male, kus teie ep olle sündinud, ja senna peate teie surrema.

26. Aš išmesiu tave ir tavo motiną, kuri tave pagimdė, į šalį, kuri nėra jūsų gimtinė, ir ten jūs mirsite.

26. Und ich will dich und deine Mutter, die dich geboren hat, in ein anderes Land treiben, das nicht euer Vaterland ist, und sollt daselbst sterben.

26. Je te jetterai, toi et ta mère qui t'a enfanté, dans cet autre pays où vous n'êtes point nés, et c'est là que vous mourrez.

26. Y hacerte he trasportar, a tí y a tu madre que te parió, a tierra agena en la cual no nacisteis, y allá moriréis.

26 En Ik zal u, en uw moeder, die u gebaard heeft, uitwerpen in een ander land, waarin gijlieden niet geboren zijt, en daar zult gij sterven.

26. A wyrzucę cię i matkę twoję, która cię urodziła, do ziemi cudzej, w którejście się nie rodzili, i tam pomrzecie.

26. És elvetlek téged és a te anyádat, a ki szűlt téged, idegen földre, a melyben nem születtetek, és ott haltok meg.

26 и выброшу тебя и твою мать, которая родила тебя, в чужую страну, где вы не родились, и там умрете;

26. І викину тебе вкупі з матїррю твоєю, що породила тебе, в чужу землю, де ви не родились, - там ви й помрете;

27. Mutta maahan, jonne heidän sielunsa halajaa palata, sinne he eivät palaa.

27. Ja siihen maahan, jossa he mielellänsä olisivat, ei pidä heidän palajaman.

27. Ja sijhen maahan josa he mielelläns olisit ei pidä heidän palajaman.

27 But to the land to which their soul longs to return, there they will not return.

27. But to the land whereunto they desire to return, thither shall they not return.

27. Men til det Land, hvorhen deres Sjæl længes efter at komme tilbage, derhen skulle de ikke komme tilbage.

27. Och uti det land, der de af hjertat gerna igen voro, skola de icke igenkomma.

27. Ja senna male, kuhho nende hing wägga himmustab taggasi miñna, senna ei pea nemmad mitte taggasi sama.

27. Bet į šalį, kur jūs norėsite sugrįžti, nebesugrįšite’‘.

27. Und in das Land, da sie von Herzen gern wieder hin wären, sollen sie nicht wiederkommen.

27. Et quant au pays où leur âme aspire à retourner, ils n'y retourneront point.

27. Y a la tierra a la cual ellos levantan su alma para tornar allá, no volverán allá.

27 En in het land, naar hetwelk hun ziel verlangt om daar weder te komen, daarhenen zullen zij niet wederkomen.

27. Ale do ziemi, do której tęsknić będziecie, abyście się tam wrócili, nie wrócicie się.

27. És nem jőnek vissza arra a földre, a melyre az ő lelkök visszajőni kivánkozik.

27 а в землю, куда душа их будет желать возвратиться, туда не возвратятся.

27. У землю ж, куди бажати ме душа їх вернутись, туди вони не вернуться.

28. Onko sitten tämä mies, Konja, arvoton, rikottu astia, kelvoton kapine? Minkätähden on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu pois — maahan, jota eivät tunne?

28. Mikä viheliäinen, ylönkatsottu ja hyljätty mies on Konia? kelvotoin astia. Voi! miksi on hän ynnä siemenensä kanssa ajettu pois, ja tuntemattomaan maahan hyljätty?

28. Mikä wiheljäinen ylöncadzottu ja hyljätty mies on Chania? kelwotoin astia. Woi mixi on hän ynnä hänen siemenens cansa ajettu pois ja tundemattoman maahan hyljätty?

28 Is this man Coniah a despised broken vessel? Is he a vessel in which none delights? Why are they cast out, he and his seed and are cast into the land which they do not know?

28. Is this man Coniah a despised broken idol? is he a vessel wherein is no pleasure? wherefore are they cast out, he and his seed, and are cast into a land which they know not?

28. Mon denne Mand, Konias, er et foragtet, sønderslaaet Billede? mon han er et Kar; som ingen har Lyst til? hvorfor ere de bortkastede, han og hans Sæd, ja, henkastede i et Land, som de ikke kende?

28. Hvilken en elände, föraktad och fördrifven man är dock Chonia! Ett vanvördt och uselt fat! Ack! huru är han dock, samt med sine säd, fördrifven, och uti ett obekant land kastad!

28. Kas siis sesinnane mees Konja ei olle mikski pandud ja kui laiale pillatud asti? ons ta üks riist, kelle pärrast ei ühhegi meel hea on ? mikspärrast on nemmad, temma ja temma suggu ärrawissatud ja ärraheidetud senna male, mis nemmad ei tunnud?

28. Argi tas žmogus Konijas yra paniekintas stabas? Argi jis indas, kuris niekam nepatinka? Kodėl jis ir jo vaikai ištremti į šalį, apie kurią jie nieko nežinojo?

28. Wie ein elender, verachteter, verstoßener Mann ist doch Chonja! ein unwertes Gefäß! Ach wie ist er doch samt seinem Samen so vertrieben und in ein unbekanntes Land geworfen!

28. Est-il donc, ce Chonia, un vase de rebut, mis en pièces? un ustensile qui ne fait plus de plaisir? Pourquoi sont-ils jetés, lui et sa postérité, lancés dans un pays qu'ils ne connaissent pas?

28. ¿Es este hombre Conías un ídolo vil, quebrado? ¿vaso con que nadie se deleita? ¿Por qué fueron arrojados él y su generación ? ¿fueron echados a tierra que no conocieron?

28 Is dan deze man Chonia een veracht, verstrooid, afgodisch beeld? Of is hij een vat, waaraan men geen lust heeft? Waarom zijn hij en zijn zaad uitgeworpen, ja, weggeworpen in een land, dat zij niet kennen?

28. Izali ten mąż Chonijasz będzie bałwanem nikczemnym, który podruzgotany bywa? Albo naczyniem, w którem niemasz żednej wdzięczności? Przeczżeby odrzuceni byli on i nasienie jego, a wyrzuceni do ziemi, której nie znają?

28. Avagy útálatos és [12†] elromlott edény-é ez a férfiú, ez a Kóniás, avagy oly edény-é, amelyben semmi gyönyörűség nincsen? Miért lökték el őt és az ő magvát, és dobták olyan földre, a melyet ők nem ismernek?

28 „Неужели этот человек, Иехония, есть создание презренное, отверженное? или он – сосуд непотребный? за что они выброшены – он и племя его, и брошены в страну, которой не знали?"

28. Невже ж той чоловік, той Ехонїя, таке марне, нужденне сотворіннє? або він - така нїнащо непригожа посудина? За що ж його й родину його викинено в землю, що її не знали.

29. Maa, maa, maa! Kuule Herran sana!

29. Oi maa, maa, maa, kuule Herran sanaa!

29. O maa maa maa cuule HERran sana.

29 O earth, earth, earth, hear the word of Jehovah.

29. O earth, earth, earth, hear the word of the LORD.

29. Land! Land! Land! hør Herrens Ord!

29. O land, land, land, hör Herrans ord.

29. Oh Ma, oh Ma, oh Ma! kule Jehowa sanna.

29. O žeme, žeme! Klausykis Viešpaties žodžio!

29. O Land, Land, Land, höre des HERRN Wort!

29. O terre, terre, terre! écoute la parole de l'Éternel.

29. ¡O tierra, tierra, tierra! oye palabra de Jehová.

29 O land, land, land! hoor des HEEREN woord!

29. O ziemio, ziemio, ziemio! słuchaj słowa Paóskiego.

29. Föld, [13†] föld, föld! halld meg az Úrnak szavát!

29 О, земля, земля, земля! слушай слово Господне.

29. Ой земле, земле, земле! слухай слово Господнє.

30. Näin sanoo Herra: Merkitkää tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, jolla ei elinpäivinänsä onnea ole. Sillä ei kenellekään hänen jälkeläisistänsä sitä onnea tule, että istuisi Daavidin valtaistuimella ja hallitsisi vielä Juudaa.

30. Näin sanoo Herra: kirjoittakaat tämä mies lapsettomaksi ja onnettomaksi kaikkena hänen elinaikanansa: sillä ei hänellä pidä onnea oleman, että joku hänen siemenestänsä istuis Davidin istuimella, eli enää Juudaa hallitsis.

30. Näitä sano HERra: kirjoittacat tämä mies lapsittomaxi onnettomaxi caickena hänen elinaicanans. 31. Sillä ei hänellä pidä onne oleman että jocu hänen siemenestäns istu Dawidin istuimella eikä enä Judat hallidze.

30 Jehovah says thus: Write this man (as) childless, a man who will not prosper in his days. For no more will a man of his seed prosper, sitting upon the throne of David and ruling in Judah.

30. Thus saith the LORD, Write ye this man childless, a man that shall not prosper in his days: for no man of his seed shall prosper, sitting upon the throne of David, and ruling any more in Judah.

30. Saa siger Herren: Indtegner denne Mand som barnløs som en Mand, der ikke skal have Lykke i sine Dage; thi ingen af hans Sæd skal have Lykke ved at sidde paa Davids Trone og herske fremdeles i Juda.

30. Detta säger Herren: Skrifver denna mannen upp för en förderfvad; för en man dem i sina lifsdagar intet lyckas skall; ty han skall icke hafva den lyckona, att någor af hans säd skall sitta på Davids stol, och länger öfver Juda råda.

30. Nenda ütleb Jehowa: Kirjotage ülles sedda meest kui nisuggust , kes ilma lapsita on, kui meest, kelle asjad ei lähhä korda temma aial: sest ei ühhelegi temma suggust ei pea korda sama, et üks mees peaks istma Taweti aujärje peäl, ja weel wallitsema Juda-maal.

30. Taip sako Viešpats: ‘‘Užrašykite šitą vyrą kaip bevaikį, kuriam nesiseka gyvenime, nes iš jo palikuonių nė vienas nesėdės Dovydo soste ir nevaldys Judo’‘.

30. So spricht der HERR: Schreibet an diesen Mann als einen, der ohne Kinder ist, einen Mann, dem es sein Lebtage nicht gelingt. Denn er wird das Glück nicht haben, daß jemand seines Samens auf dem Stuhl Davids sitze und fürder in Juda herrsche.

30. Ainsi a dit l'Éternel: Inscrivez cet homme comme n'ayant point d'enfants, comme un homme qui ne prospérera point dans ses jours; car de sa postérité personne ne réussira à siéger sur le trône de David, ni à dominer encore en Juda.

30. Así dijo Jehová: Escribíd este varón privado de generación: hombre a quien nada sucederá prósperamente en todos los dias de su vida; porque ningún hombre de su simiente que se asentare sobre el trono de David, y que se enseñoreare sobre Judá, jamas será dichoso.

30 Zo zegt de HEERE: Schrijft dezen zelfden man kinderloos, een man, die niet voorspoedig zal zijn in zijn dagen; want er zal niemand van zijn zaad voorspoedig zijn, zittende op den troon Davids, en heersende meer in Juda.

30. Tak mówi Pan: Zapiszcie to, że ten mąż będzie bez dzieci, a że mu się nie poszczęści za dni jego; owszem, nie poszczęści się i mężowi, któryby z nasienia jego siedział na stolicy Dawidowej, a panował jeszcze w Judzie.

30. Ezt mondja az Úr: Írjátok fel ezt a férfiút, mint gyermektelent, mint olyan embert, a kinek nem lesz jó előmenetele az ő idejében; mert senkinek, a ki az ő magvából a Dávid székében [14†] ül, nem lesz jó állapotja, és nem uralkodik többé Júdában.

30 Так говорит Господь: запишите человека сего лишенным детей, человеком злополучным во дни свои, потому что никто уже из племени его не будет сидеть на престоле Давидовом и владычествовать в Иудее.

30. Так говорить Господь: Запишіть сього чоловіка, як бездїтнього, як чоловіка нещасного через увесь вік його, бо нїхто з його роду не буде седїти на Давидовому престолї й в Юдеї царювати.