25 luku

Sapattivuosi ja riemuvuosi.

1. Ja Herra puhui Moosekselle Siinain vuorella sanoen:

1. Ja Herra puhui Mosekselle Sinain vuorella, sanoen:

1. JA HERra puhui Mosexelle Sinain wuorella sanoden:

1 And Jehovah spoke to Moses at Mount Sinai, saying,

1. And the LORD spake unto Moses in mount Sinai, saying,

1. Og Herren talede til Mose paa Sinai Bjerg og sagde:

1. Och Herren talade med Mose på Sinai berg, och sade:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto Sinai mäe peäl ja ütles:

1. Viešpats kalbėjo Mozei Sinajaus kalne:

1. Und der HERR redete mit Mose auf dem Berge Sinai und sprach:

1. L'Éternel parla aussi à Moïse sur la montagne de Sinaï, en disant:

1. ÍTEM, Jehová habló a Moisés en el monte de Sinaí, diciendo:

1 Verder sprak de HEERE tot Mozes, aan den berg Sinai, zeggende:

1. Rzekł nad to Pan do Mojżesza na górze Synaj, mówiąc:

1. Szóla ismét az Úr Mózesnek a Sinai hegyen, mondván:

1 И сказал Господь Моисею на горе Синае, говоря:

1. І рече Господь Мойсейові:

2. Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, niin maa pitäköön sapattia Herran kunniaksi.

2. Puhu Israelin lapsille ja sano heille: koska te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, niin maan pitää pitämän Herralle lepoa.

2. Puhu Israelin lapsille ja sano heille: cosca te tuletta sijhen maahan jonga minä teille annan nijn maan pitä pitämän HERralle lepo.

2 Speak to the sons of Israel and say to them, When you* come into the land which I give you*, then will the land keep a Sabbath to Jehovah.

2. Speak unto the children of Israel, and say unto them, When ye come into the land which I give you, then shall the land keep a sabbath unto the LORD.

2. Tal til Israels Børn, og du skal sige til dem: Naar I komme til det Land, som jeg vil give eder, da skal Jorden hvile, det skal være en Sabbat for Herren.

2. Tala med Israels barn, och säg till dem: När I kommen in uti det land, som jag eder gifvandes varder, skolen I hålla landsens helg Herranom;

2. Rägi Israeli laste wasto ja ütle neile: kui teie siñna male sate, mis minna teile annan, siis peab se Ma hingamist piddama Jehowale.

2. ‘‘Sakyk izraelitams, kad, įėję į šalį, kurią jiems duosiu, septintaisiais metais leistų žemei ilsėtis.

2. Rede mit den Kindern Israel und sprich zu ihnen: Wenn ihr in das Land kommt, das ich euch geben werde, so soll das Land seinen Sabbat dem HERRN feiern,

2. Parle aux enfants d'Israël, et dis-leur: Quand vous serez entrés au pays que je vous donne, la terre se reposera; ce sera un sabbat à l'Éternel.

2. Habla a los hijos de Israel, y díles: Cuando hubiereis entrado en la tierra, que yo os doy, la tierra descansará descanso a Jehová.

2 Spreek tot de kinderen Israels, en zeg tot hen: Wanneer gij zult gekomen zijn in dat land, dat Ik u geve, dan zal dat land rusten, een sabbat den HEERE.

2. Powiedz synom Izraelskim, a mów do nich: Gdy wnijdziecie do ziemi, którą Ja wam daję, tedy święcić będzie ziemia sabat Panu.

2. Szólj Izráel fiainak és mondd meg nékik: Mikor bementek a földre, a melyet én adok néktek, nyugodjék meg a föld az Úrnak szombatja szerint.

2 объяви сынам Израилевым и скажи им: когда придете в землю, которую Я даю вам, тогда земля должна покоиться в субботу Господню;

2. Промов до синів Ізрайлевих і скажи їм: Як прийдете в землю, що я оддаю вам, так мусить земля сьвяткувати соботу Господеві.

3. Kuutena vuotena kylvä peltosi ja kuutena vuotena leikkaa viinitarhasi ja korjaa niiden sato,

3. Kuusi vuotta pitää sinun peltos kylvämän, ja kuusi vuotta viinamäkes leikkaaman, ja sen hedelmät kokooman;

3. Nijn ettäs kylwät cuusi wuotta sinun peldos ja cuusi wuotta sinä leickat sinun wijnapuitas ja cocot hedelmät.

3 Six years you will sow your field and six years you will prune your vineyard and gather in the fruits of it,

3. Six years thou shalt sow thy field, and six years thou shalt prune thy vineyard, and gather in the fruit thereof;

3. Seks Aar skal du besaa din Mark, og seks Aar skal du skære din Vingaard, og du skal samle dens Grøde.

3. Så att du i sex år sår din åker, och i sex år skär din vingård, och samlar in fruktena;

3. Kuus aastat pead sa omma wälja külwama, ja kuus aastat omma wina-mäe ärraleikama ja tem̃a wilja kokko korristama.

3. Šešerius metus apsėkite dirvą, karpykite vynuogyną ir rinkite vaisius.

3. daß du sechs Jahre dein Feld besäest und sechs Jahre deinen Weinberg beschneidest und sammelst die Früchte ein;

3. Pendant six ans tu sèmeras ton champ, et pendant six ans tu tailleras ta vigne, et tu en recueilleras le produit.

3. Seis años sembrarás tu tierra, y seis años podarás tu viña, y cogerás sus frutos;

3 Zes jaren zult gij uw akker bezaaien, en zes jaren uw wijngaard besnijden, en de inkomst daarvan inzamelen.

3. Przez sześć lat osiewać będziesz pole twoje, i przez sześć lat winnice twoje obrzynać będziesz, zbierając urodzaje z niej;

3. Hat esztendőn át vesd a te szántóföldedet, és hat esztendőn át messed a te szőlődet, és takarítsd be annak termését;

3 шесть лет засевай поле твое и шесть лет обрезывай виноградник твой, и собирай произведения их,

3. Шість лїт засївати меш поле твоє, і шість лїт обрізувати меш виноградник твій, і збирати меш уроджай землї.

4. mutta seitsemäntenä vuotena olkoon maalla levon aika, sapatti Herran kunniaksi; silloin älä kylvä peltoasi äläkä leikkaa viinitarhaasi.

4. Mutta seitsemäntenä vuonna pitää maan pitämän Herralle suuren pyhän, jona ei sinun pidä kylvämän sinun peltoas taikka leikkaaman sinun viinamäkeäs.

4. Mutta seidzemendenä wuonna pitä maan pitämän HERralle sen suuren pyhän jona ei sinun pidä kylwämän sinun peldoas taicka leickaman sinun wijnapuitas.

4 but in the seventh year will be a Sabbath of solemn rest for the land, a Sabbath to Jehovah. You will neither sow your field, nor prune your vineyard.

4. But in the seventh year shall be a sabbath of rest unto the land, a sabbath for the LORD: thou shalt neither sow thy field, nor prune thy vineyard.

4. Men i det syvende Aar skal være en Sabbats Hvile for Landet, det er en Sabbat for Herren; du skal ikke besaa din Mark og ej skære din Vingaard

4. Men på sjunde årena skall landet hålla Herranom sina stora helg, i hvilko du icke skall så din åker, eller berga din vingård.

4. Agga seitsmel aastal peab selle male üks suur hingaminne ollema, üks hingaminne Jehowale: omma wälja ei pea sa mitte külwama, ja omma wina-mägge ei pea sa mitte ärraleikama.

4. Septintieji metai bus sabato poilsis žemei, metai, paskirti Viešpačiui. Tada laukų neapsėkite ir vynuogyno nekarpykite.

4. aber im siebenten Jahr soll das Land seinen großen Sabbat dem HERRN feiern, darin du dein Feld nicht besäen noch deinen Weinberg beschneiden sollst.

4. Mais la septième année sera un sabbat de repos pour la terre, un sabbat à l'Éternel; tu ne sèmeras point ton champ, et tu ne tailleras point ta vigne,

4. Y el séptimo año la tierra tendrá sábado de holganza, sábado a Jehová: no sembrarás tu tierra, ni podarás tu viña.

4 Doch in het zevende jaar zal voor het land een sabbat der rust zijn, een sabbat den HEERE; uw akker zult gij niet bezaaien en uw wijngaard niet besnijden.

4. Ale roku siódmego sabat odpocznienia mieć będzie ziemia, sabat Paóski; pola twego nie będziesz osiewał, ani winnicy twojej obrzynał.

4. A hetedik [1†] esztendőben pedig szombati nyugodalma legyen a földnek, az Úrnak szombatja: szántóföldedet ne vesd be, és szőlődet meg ne mesd.

4 а в седьмой год да будет суббота покоя земли, суббота Господня: поля твоего не засевай и виноградника твоего не обрезывай;

4. Семий же рік буде субота на відпочинок землї, собота Господеві; поля твого не засївати меш і виноградника твого не обрізувати меш.

5. Leikatun viljasi jälkikasvua älä leikkaa, äläkä poimi viinirypäleitä, jotka ovat kasvaneet leikkaamattomissa viinipuissasi. Silloin olkoon maalla levon vuosi.

5. Ja mitä itsestänsä kasvaa laihostas, ei sinun pidä leikkaaman, ja viinamarjoja, jotka ilman sinun työtäs ovat kasvaneet, ei sinun pidä noukkiman; sillä se on maan lepovuosi.

5. Ja mitä idzestäns caswa sinun laihostas ei sinun pidä leickaman ja wijnamarjoja jotca ilman sinun työtäs owat caswanet ei sinun pidä nouckiman: sillä se on maan lepowuosi.

5 What grows of itself of your harvest you will not reap and the grapes of your undressed vine you will not gather. It will be a year of solemn rest for the land.

5. That which groweth of its own accord of thy harvest thou shalt not reap, neither gather the grapes of thy vine undressed: for it is a year of rest unto the land.

5. Hvad der vokser af din Høst af sig selv, skal du ikke høste, og ikke afplukke de Vindruer, som vokse uden dit Arbejde; det skal være et Hvileaar for Landet.

5. Och hvad af sig sjelfvo växer, efter din afbergning, skall du icke berga; och de vindrufvor, som utan ditt arbete växte äro, skall du icke afhemta, efter det är landsens helgår;

5. Mis siis isseennesest pärrast so leikust kaswand, sedda ei pea sa mitte leikama, ja neid wina-marjo, mis ilma sinno harrimatta kasnud, ei pea sa mitte ärraleikama; selle male peab se üks hingamisse aasta ollema.

5. Ką žemė savaime užaugins, nepjaukite ir vynuogių nuo neapkarpytų vynmedžio šakelių nerinkite, nes tai yra poilsio metai žemei.

5. Was aber von selber nach deiner Ernte wächst, sollst du nicht ernten, und die Trauben, so ohne deine Arbeit wachsen, sollst du nicht lesen, dieweil es ein Sabbatjahr des Landes ist.

5. Tu ne moissonneras point ce qui de ta moisson repoussera de soi-même, et tu ne vendangeras point les raisins de ta vigne non taillée; ce sera une année de repos pour la terre.

5. Lo que de suyo se naciere en tu segada, no lo segarás: y las uvas de tu apartadura no vendimiarás: año de holganza será a la tierra.

5 Wat van zelf van uw oogst zal gewassen zijn, zult gij niet inoogsten, en de druiven uwer afzondering zult gij niet afsnijden; het zal een jaar der ruste voor het land zijn.

5. Co się samo przez się zrodzi zboża twego, nie będziesz_żął, i jagód zaniechanej winnicy twojej nie będziesz zbierał; rok odpocznienia będzie miała ziemia.

5. A mi a te tarló földeden magától terem, le ne arasd, és a mi a te metszetlen szőlődön terem, meg ne szedjed; mert nyugalom esztendeje lesz az a földnek.

5 что само вырастет на жатве твоей, не сжинай, и гроздов с необрезанных лоз твоих не снимай; да будет это год покоя земли;

5. Що само собою послї жнив твоїх уродить, не жати меш, грон у винограднику твойму необрізаному не збирати меш; рік відпочинку буде про землю.

6. Mutta mitä itsestänsä kasvaa maan levätessä, olkoon teille ruuaksi, sinulle itsellesi, sinun palvelijallesi ja palvelijattarellesi, päiväpalkkalaisellesi ja loisellesi, jotka luonasi asuvat.

6. Mutta maan lepoa sinun pitää sentähdn pitämän, että sinun pitää siitä syömän, sinun palvelias ja piikas, niin myös päivämiehes, huonekuntaises, ja muukalaiset sinun tykönäs.

6. Mutta maan lepo sinun pitä sentähden pitämän että sinun pitä sijtä syömän sinun palwelias pijcas päiwämiehes huonecunnaises ja muucalaiset sinun tykönäs.

6 And the Sabbath of the land will be for food for you*: for you and for your servant and for your maid and for your hired servant and for your stranger, who travels with you.

6. And the sabbath of the land shall be meat for you; for thee, and for thy servant, and for thy maid, and for thy hired servant, and for thy stranger that sojourneth with thee,

6. Og hvad Landets Hvileaar frembringer, skal være for eder til Spise, for dig og for din Tjener og for din Tjenestepige og og din Daglønner og for den, som bor hos dig, de fremmede hos dig,

6. Utan landsens helgår skall du fördenskull hålla, att du skall äta deraf, din tjenare, din tjenarinna, din dagakarl, din husman, din främling när dig;

6. Ja selle Ma hingamisse willi peab teile ollema roaks, sulle ja so sullasele ja so ümmardajale ja so palgalissele ja so maialissele, kes so jures kui woöras ellab.

6. Maistas jums, tarnams, tarnaitėms, samdiniams ir ateiviams, kurie pas jus gyvena,

6. Aber was das Land während seines Sabbats trägt, davon sollt ihr essen, du und dein Knecht, deine Magd, dein Tagelöhner, dein Beisaß, dein Fremdling bei dir,

6. Mais ce que la terre produira l'année du sabbat, vous servira de nourriture, à toi, à ton serviteur, à ta servante, à ton mercenaire et à l'étranger qui séjourne avec toi,

6. Mas el sábado de la tierra os será para comer, a tí, y a tu siervo, y a tu sierva, y a tu criado, y a tu extranjero, que moraren contigo:

6 En de inkomst van den sabbat des lands zal voor u tot spijze zijn, voor u, en voor uw knecht, en voor uw dienstmaagd, en voor uw dagloner, en voor uw bijwoner, die bij u als vreemdelingen verkeren;

6. I będzie, co się urodzi w onem odpocznieniu ziemi, tobie na pokarm, i słudze twemu, i służebnicy twej, i najemnikowi twemu i przychodniowi twemu, który mieszka z tobą.

6. És a mit a föld az ő szombatján terem, legyen az eledelül néktek: néked, szolgádnak, szolgáló leányodnak, béresednek és zsellérednek, a kik nálad tartózkodnak;

6 и будет это в продолжение субботы земли всем вам в пищу, тебе и рабу твоему, и рабе твоей, и наемнику твоему, и поселенцу твоему, поселившемуся у тебя;

6. І буде собота землї на харч про вас, тобі й слузї твойму, і рабинї твоїй, і наймитові твому, і комірникові твому, що в тебе пробуває;

7. Ja karjallesi ja metsäeläimille sinun maassasi olkoon kaikki sen sato ruuaksi.

7. Ja sinun karjalles ja eläimilles sinun maallas kaikki, mitä siinä kasvaa, pitää oleman ruaksi.

7. Sinun carjalles ja eläimilles sinun maallas caicki mitä sijnä caswa pitä oleman ruaxi.

7 And for your cattle and for the beasts that are in your land, all the increase of it will be for food.

7. And for thy cattle, and for the beast that are in thy land, shall all the increase thereof be meat.

7. og for dit Kvæg og for de vilde Dyr, som ere i dit Land, skal al dets Grøde være til at æde.

7. Din boskap, och djuren i ditt land, allt det der växer skall vara till mats.

7. Ja so lojuksele ja metsalistele, mis siño maal on, peab keik tem̃a willi söma-aiaks ollema.

7. taip pat jūsų gyvuliams bus visa, kas savaime užaugs.

7. dein Vieh und die Tiere in deinem Lande; alle Früchte sollen Speise sein.

7. A ton bétail, et aux animaux qui sont dans ton pays; tout son produit servira de nourriture.

7. Y a tu animal, y a la bestia que hubiere en tu tierra, será todo su fruto para comer.

7 Mitsgaders voor het vee, en voor het gedierte, dat in uw land is, zal al de inkomst daarvan tot spijze zijn.

7. Także bydłu twemu, i zwierzowi, który jest w ziemi twojej, będzie wszystek urodzaj jej na pokarm.

7. A te barmodnak is és a vadnak, a mely a te földeden van, legyen annak minden termése eledelül.

7 и скоту твоему и зверям, которые на земле твоей, да будут все произведения ее в пищу.

7. І скотинї твоїй, і зьвіринї, що на землї твоїй, буде ввесь уроджай її на харч.

8. Ja laske seitsemän vuosiviikkoa: seitsemän kertaa seitsemän vuotta, niin että seitsemän vuosiviikon aika on neljäkymmentä yhdeksän vuotta.

8. Ja sinun pitää lukeman sinulles seitsemän lepovuotta, niin että seitsemän vuotta pitää seitsemän kertaa luettaman: ja ne seitsemän lepovuoden aikaa tekee yhdeksän vuotta viidettäkymmentä.

8. JA sinun pitä lukeman sinulles seidzemen sencaltaista lepowuotta nijn että seidzemen wuotta pitä seidzemen kerta luettaman ja ne seidzemen lepowuoden aica teke yhdexän wuotta wijdettäkymmendä.

8 And you will number seven Sabbaths of years to you, seven times seven years and there will be to you the days of seven Sabbaths of years, even forty-nine years.

8. And thou shalt number seven sabbaths of years unto thee, seven times seven years; and the space of the seven sabbaths of years shall be unto thee forty and nine years.

8. Og du skal tælle dig syv Hvileaar, syv Aar syv Gange; og de syv Hvileaars Dage skulle være dig ni og fyrretyve Aar.

8. Och du skall räkna sju sådana helgår, så att sju år skola sju resor tald varda, och den sju helgårs tiden gör nio och fyratio år.

8. Ja sa pead ennesele luggema seitse hingamisse aastat, seitse aastat seitse kord, nenda et nende seitse hingamisse aasta päwad sulle peawad ollema ühheksa wietkümmend aastat.

8. Skaičiuok septynis kartus po septynerius metus, iš viso keturiasdešimt devynerius metus.

8. Und du sollst zählen solcher Sabbatjahre sieben, daß sieben Jahre siebenmal gezählt werden, und die Zeit der sieben Sabbatjahre mache neunundvierzig Jahre.

8. Tu compteras aussi sept semaines d'années, sept fois sept ans; et les jours de ces sept semaines d'années feront quarante-neuf ans;

8. Y contarte has siete semanas de años, siete veces siete años, y serte han los dias de las siete semanas de años cuarenta y nueve años.

8 Gij zult u ook tellen zeven jaarweken, zevenmaal zeven jaren; zodat de dagen der zeven jaarweken u negen en veertig jaren zullen zijn.

8. Naliczysz też sobie siedem tygodni lat, to jest siedem kroć siedem lat; i uczyniąć dni siedmiu tygodni lat czterdzieści i dziewięć lat.

8. Számlálj azután hét szombat-esztendőt, hétszer hét esztendőt, úgy hogy a hét szombat-esztendőnek ideje negyvenkilencz esztendő legyen:

8 И насчитай себе семь субботних лет, семь раз по семи лет, чтоб было у тебя в семи субботних годах сорок девять лет;

8. І лїчити меш собі сїм собітнїх років, сїм раз сїм лїт, так що час сїмох собітнїх років буде тобі сорок і девять років.

9. Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasunan raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasunan soida koko maassanne.

9. Niin sinun pitää antaman soittaa basunalla ylitse koko teidän maakuntanne, kymmenentenä päivänä seitsemäntenä kuukautena: juuri sovintopäivänä pitää teidän antaman basunan käydä yli koko teidän maakuntanne.

9. Nijn sinun pitä andaman soitta Basunalla ylidze coco teidän maacundan kymmendenä päiwänä seidzemendenä cuucautena juuri sowindo päiwänä.

9 Then you will send abroad the loud trumpet on the tenth day of the seventh month. In the day of atonement you* will send abroad the trumpet throughout all your* land.

9. Then shalt thou cause the trumpet of the jubile to sound on the tenth day of the seventh month, in the day of atonement shall ye make the trumpet sound throughout all your land.

9. Og du skal lade en Basunklang lyde igennem Landet i den syvende Maaned paa den tiende Dag i Maaneden, paa Forligelsens Dag skulle I lade Basunen lyde igennem hele eders Land.

9. Då skall du låta blåsa i basunen öfver allt edart land, på tionde dagen i sjunde månadenom, rätt på Försonedagen.

9. Ja sa pead kümnemal seitsme ku päwal passuna heäle laskma hüda; ärraleppitamisse päwal peate teie passunat keige teie Ma läbbi laskma hüda.

9. Paskutinių metų septinto mėnesio dešimtą dieną, sutaikinimo dieną, trimituokite visame krašte

9. Da sollst du die Posaune lassen blasen durch all euer Land am zehnten Tage des siebenten Monats, eben am Tage der Versöhnung.

9. Puis tu feras sonner la trompette d'un son éclatant, le dixième jour du septième mois; au jour des expiations, vous ferez sonner la trompette par tout votre pays.

9. Y harás pasar la trompeta de jubilación en el mes séptimo; a los diez del mes, el día de las expiaciones, haréis pasar trompeta por toda vuestra tierra.

9 Daarna zult gij in de zevende maand, op den tienden der maand, de bazuin des geklanks doen doorgaan; op den verzoendag zult gij de bazuin doen doorgaan in uw ganse land.

9. Tedy każesz zatrąbić w trąbę huczną miesiąca siódmego, dnia dziesiątego tegoż miesiąca; w dzieó oczyszczenia każecie zatrąbić po wszystkiej ziemi waszej.

9. Akkor fúvasd végig a riadó kürtöt a hetedik hónapban, a hónap tizedikén; az engesztelés napján fúvasd végig a kürtöt a ti egész földeteken.

9 и воструби трубою в седьмой месяц, в десятый день месяца, в день очищения вострубите трубою по всей земле вашей;

9. І прикажеш трубити в трубу місяця семого на десятий день; в день премирення прикажеш трубити в труби по всїй землї вашій.

10. Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo.

10. Ja teidän pitää sen viidennenkymmenennen vuoden pyhittämän, ja pitää kuuluttaman vapauden maassa kaikille niille, jotka siinä asuvat; sillä se on teidän riemuvuotenne: silloin pitää itsekunkin pääsemän jälleen omaan saamaansa, itsekukin omaan sukuunsa.

10. Ja teidän pitä sen wijdennenkymmenennen wuoden pyhittämän ja pitä cudzuman wapaxi wuodexi maalle caikille nijlle jotca sijnä asuwat: sillä se on teidän riemuwuoten. Silloin pidä idzecungin pääsemän hänen oman saamaans idzecungin hänen oman sucuuns.

10 And you* will sanctify the fiftieth year and proclaim liberty throughout the land to all the inhabitants of it. It will be a jubilee to you* and you* will return every man to his possession and you* will return every man to his family.

10. And ye shall hallow the fiftieth year, and proclaim liberty throughout all the land unto all the inhabitants thereof: it shall be a jubile unto you; and ye shall return every man unto his possession, and ye shall return every man unto his family.

10. Og I skulle holde det halvtredsindstyvende Aar helligt; og I skulle udraabe Frihed i Landet for alle dem, som bo deri; det skal være eder et Jubelaar, og I skulle komme tilbage, hver til sin Ejendom, og komme tilbage, hver til sin Slægt.

10. Och I skolen helga det femtionde året, och skolen kalla det ett friår i landena, allom dem som bo derinne; ty det är edart klangår. Så skall hvar och en när eder komma till sina ägor igen, och till sina slägt.

10. Ja peate sedda wietkümnest aastat pühhitsema, ja seäl maal kulutama wallalisse pölwe keikile kes seäl ellawad; se peab teile üks Jobeli-aasta ollema, et teie jälle tullete iggaüks omma pärrandusse jure, ja peate iggaüks omma sugguwössa jure jälle sama.

10. ir paskelbkite, kad penkiasdešimtieji metai yra jubiliejaus metai ir visiems krašto gyventojams suteikiama laisvė. Kiekvienas turės teisę atgauti nuosavybę ir grįžti į savo šeimą.

10. Und ihr sollt das fünfzigste Jahr heiligen und sollt ein Freijahr ausrufen im Lande allen, die darin wohnen; denn es ist euer Halljahr. Da soll ein jeglicher bei euch wieder zu seiner Habe und zu seinem Geschlecht kommen;

10. Et vous sanctifierez la cinquantième année, et vous publierez la liberté dans le pays pour tous ses habitants. Ce sera pour vous le jubilé, et vous rentrerez chacun de vous dans sa possession et vous retournerez chacun dans sa famille.

10. Y santificaréis el año cincuenta, y pregonaréis libertad en la tierra a todos sus moradores: este os será jubileo: y volveréis cada uno a su posesión; y cada uno volverá a su familia.

10 En gij zult dat vijftigste jaar heiligen, en vrijheid uitroepen in het land, voor al zijn inwoners; het zal u een jubeljaar zijn; en gij zult wederkeren een ieder tot zijn bezittingen, en zult wederkeren een ieder tot zijn geslacht.

10. I święcić będziecie rok pięćdziesiąty, a obwołacie wolność w ziemi wszystkim obywatelom jej. Lato miłościwe mieć będziecie; i wróci się każdy do osiadłości swojej, i każdy do rodziny swojej wróci się.

10. És szenteljétek meg az ötvenedik esztendőt, és hirdessetek szabadságot a földön, annak minden lakójának; kürtölésnek esztendeje legyen ez néktek, és kapja vissza kiki az ő birtokát, és térjen vissza kiki az ő nemzetségéhez.

10 и освятите пятидесятый год и объявите свободу на земле всем жителям ее: да будет это у вас юбилей; и возвратитесь каждый во владение свое, и каждый возвратитесь в свое племя.

10. І сьвяткувати мете пятидесятий рік, і оголосите волю по країнї всїм осадникам її. Гучний рік се буде в вас, і вертати ме кожний з вас в державу свою, і кожний до роду свого вертати мете.

11. Riemuvuosi olkoon teille viideskymmenes vuosi; älkää silloin kylväkö älkääkä jälkikasvua leikatko, älkääkä poimiko, mitä leikkaamattomissa viinipuissa on kasvanut.

11. Sillä viideskymmenes vuosi on teidän riemuvuotenne: ei teidän pidä kylvämän, eikä leikkaaman itsestänsä kasvanutta, eikä myös hakeman niitä, mitkä ilman työtä kasvaneet ovat.

11. Sillä se wijdeskymmenes wuosi on teidän riemuwuoten ei teidän pidä kylwämän eikä leickaman idzestäns caswanut eikä myös wijnamäest hakeman nijtä cuin ilman työtä caswanet owat.

11 That fiftieth year will be a jubilee to you*. You* will not sow, neither reap what grows of itself in it, nor gather in it of the undressed vines.

11. A jubile shall that fiftieth year be unto you: ye shall not sow, neither reap that which groweth of itself in it, nor gather the grapes in it of thy vine undressed.

11. Det halvtredsindstyvende Aar skal være eder et Jubelaar; I skulle ikke saa og ej høste det, som vokser af sig selv deri, og ikke afplukke det, som vokser uden Arbejde deri.

11. Ty det femtionde året är edart klangår. I skolen intet så, ej heller uppskära det af sig sjelfvo växt är, ej heller afhemta i vingårdenom det utan arbete växt är.

11. Se wieskümnes aasta peab teile üks Jobeli-aasta ollema; teie ei pea mitte külwama egga leikama mis siis isseennesest kasnud, egga ärraleikama neid winamarjo, mis siis harrimatta kasnud.

11. Nesėkite ir nepjaukite, kas savaime užaugs dirvose, uogų nerinkite neapkarpytuose vynuogynuose,

11. denn das fünfzigste Jahr ist euer Halljahr. Ihr sollt nicht säen, auch was von selber wächst, nicht ernten, auch was ohne Arbeit wächst im Weinberge, nicht lesen;

11. La cinquantième année sera pour vous le jubilé; vous ne sèmerez point, et ne moissonnerez point ce que la terre rapportera d'elle-même, et vous ne vendangerez point la vigne non taillée;

11. El año de los cincuenta años os será jubileo: no sembraréis, ni segaréis lo que naciere de suyo en la tierra, ni vendimiaréis sus apartaduras.

11 Dit jubeljaar zal u het vijftigste jaar zijn; gij zult niet zaaien, noch inoogsten wat van zelf daarin zal gewassen zijn, noch ook de druiven der afzonderingen in hetzelve afsnijden.

11. To miłościwe lato pięćdziesiątego roku miewać będziecie; nie będziecie siać, i nie będziecie żąć tego, co się samo przez się zrodzi, ani zbierać będziecie gron z winnic zaniechanych.

11. Kürtölésnek esztendeje ez, az legyen néktek az ötvenedik esztendő; ne vessetek és le se arassátok, a mit önként terem a föld, és a metszetlen szőlőjét se szedjétek meg annak.

11 Пятидесятый год да будет у вас юбилей: не сейте и не жните, чтосамо вырастет на земле, и не снимайте ягод с необрезанных лоз ее,

11. Яко ювілейний рік буде в вас пятидесятий рік. Не будете сїяти, нї збирати того, що само вродиться, і не збирати мете з виноградника непідрізуваного;

12. Sillä se on riemuvuosi, se olkoon teille pyhä; pellolta syökää sen sato.

12. Sillä se on riemuvuosi, se pitää pyhitettämän teiltä. Mutta teidän pitää syömän niitä kaikkia, mitä maa kantaa.

12. Sillä se on riemuwuosi se pitä pyhitettämän teildä. Mutta teidän pitä syömän nijtä caickia cuin maa canda.

12 For it is a jubilee; it will be holy to you*. You* will eat the increase of it out of the field.

12. For it is the jubile; it shall be holy unto you: ye shall eat the increase thereof out of the field.

12. Thi det er et Jubelaar, det skal være eder en Hellighed; I skulle æde, hvad Marken bærer af sig selv.

12. Förty klangåret skall vara heligt ibland eder. Men I skolen äta allt det som marken bär.

12. Sest se on üks Jobeli-aasta , se peab teile pühha ollema: wälja peält woite teie tem̃a wilja süa.

12. nes tai iškilmingi jubiliejaus metai. Valgykite tai, kas savaime užaugs.

12. denn das Halljahr soll unter euch heilig sein. Ihr sollt aber essen, was das Feld trägt.

12. Car c'est le jubilé: il vous sera sacré; vous mangerez le produit des champs.

12. Porque es jubileo: santo será a vosotros: el fruto de la tierra comeréis.

12 Want dat is het jubeljaar; het zal u heilig zijn; gij zult uit het veld de inkomst daarvan eten.

12. Bo miłościwy rok jest, święty wam będzie; co się na polu przedtem zrodziło, to jeść będziecie.

12. Mert kürtölésnek esztendeje ez, szent legyen néktek, a mezőről egyétek meg annak termését.

12 ибо это юбилей: священным да будет он для вас; с поля ешьте произведения ее.

12. Бо се ювілейний рік: сьвятим він мусить бути в вас; просто з поля їсти мете уроджай його.

13. Riemuvuotena saa jokainen teistä palata perintömaallensa.

13. Tämä on riemuvuosi, jona itsekunkin teistä pitää omaan saamaansa pääsemän jällensä.

13. Tämä on riemuwuosi jona idzecungin pitä oman saamaans pääsemän jällens.

13 In this year of jubilee you* will return every man to his possession.

13. In the year of this jubile ye shall return every man unto his possession.

13. I dette Jubelaar skulle I komme tilbage, hver til sin Ejendom.

13. Det är klangåret, i hvilko hvar man skall komma till sitt igen.

13. Sel Jobeli-aastal peate iggaüks omma pärrandusse peäle jälle sama.

13. Jubiliejaus metais kiekvienas atgaus savo buvusią nuosavybę.

13. Das ist das Halljahr, da jedermann wieder zu dem Seinen kommen soll.

13. En cette année du jubilé, chacun de vous retournera dans sa possession.

13. En este año del jubileo volveréis cada uno a su posesión.

13 Op dat jubeljaar zult gij ieder wederkeren tot zijn bezitting.

13. W ten miłościwy rok wróci się każdy do osiadłości swojej.

13. A kürtölésnek ebben az esztendejében, kapja vissza ismét kiki az ő birtokát.

13 В юбилейный год возвратитесь каждый во владение свое.

13. В ювілейний рік мусить кожний вертати до свого маєтку.

14. Jos myyt jotakin lähimmäisellesi tai ostat jotakin lähimmäiseltäsi, niin älkää tehkö vääryyttä toinen toisellenne.

14. Jos sinä jotakin myyt lähimmäiselles, taikka ostat jotakin häneltä, niin ei yhdenkään pidä pettämän veljeänsä.

14. JOs sinä jotakin myyt sinun lähimmäiselles taicka ostat jotain häneldä ei yhdengän pidä pettämän hänen weljens.

14 And if you sell anything to your neighbor, or buy of your neighbor's hand, you* will not wrong each other.

14. And if thou sell ought unto thy neighbour, or buyest ought of thy neighbour's hand, ye shall not oppress one another:

14. Og naar du sælger din Næste noget eller køber af din Næstes Haand, skulle I ikke forfordele den ene den anden.

14. Om du något säljer dinom nästa, eller något köper af honom, skall ingen besnika sin broder;

14. Ja kui teie omma liggimessele middagi ärramüte, ehk om̃a liggimesse käest middagi ostate, siis ärge waewage teine teist mitte.

14. Parduodant ar perkant ką nors iš kaimyno, neskriauskite vienas kito,

14. Wenn du nun etwas deinem Nächsten verkaufst oder ihm etwas abkaufst, soll keiner seinen Bruder übervorteilen,

14. Or, si vous faites une vente à votre prochain, ou si vous achetez quelque chose de votre prochain, que nul de vous ne fasse tort à son frère.

14. Y cuando vendiereis algo a vuestro prójimo, o compraréis de mano de vuestro prójimo, no engañe ninguno a su hermano.

14 Daarom, wanneer gij aan uw naaste wat veilbaars verkopen, of uit de hand uws naasten kopen zult, dat niemand de een den ander verdrukke.

14. Jeźli co sprzedasz bliźniemu twemu, albo co kupisz od bliźniego twego, niech nie oszukiwa jeden drugiego.

14. Ha pedig eladsz valami eladni valót a te felebarátodnak, vagy vásárolsz valamit a te felebarátodtól: egymást meg ne csaljátok.

14 Если будешь продавать что ближнему твоему, или будешь покупать что у ближнего твоего, не обижайте друг друга;

14. А коли що продаєш ближньому твому, чи купуєш із руки в ближнього твого, не будете тиснути один в одного.

15. Vaan maksa lähimmäisellesi riemuvuoden jälkeisten vuosien luvun mukaan, satovuosien luvun mukaan hän saakoon maksun sinulta.

15. Vaan riemuvuoden luvun jälkeen pitää sinun ostaman lähimmäiseltäs, ja vuoden tulon jälkeen pitää hänen sinulle myymän.

15. Waan riemuwuoden lugun jälken pitä sinun ostaman häneldä ja wuoden tulon jälken pitä hänen sinulle myymän.

15 According to the number of years after the jubilee you will buy of your neighbor and according to the number of years of the crops he will sell to you.

15. According to the number of years after the jubile thou shalt buy of thy neighbour, and according unto the number of years of the fruits he shall sell unto thee:

15. Efter Aarenes Tal, som ere efter Jubelaaret, skal du købe af din Næste; efter Antallet af de Aar, i hvilke der er Afgrøde, skal han sælge dig.

15. Men efter klangårens tal skall du köpa det af honom, och hvad åren sedan draga kunna, derefter skall han sälja dig det.

15. Nende astade arro järrele pärrast Jobeli-aastat pead sa omma liggimesse käest ostma: se wilja arro järrele, mis nende aastade kohta tulleb , peab ta sulle müma.

15. bet pirkite, atsižvelgdami į metų skaičių, praėjusį nuo jubiliejaus metų.

15. sondern nach der Zahl der Jahre vom Halljahr an sollst du es von ihm kaufen; und was die Jahre hernach tragen mögen, so hoch soll er dir's verkaufen.

15. Tu achèteras de ton prochain d'après le nombre des années écoulées depuis le jubilé; et il te vendra d'après le nombre des années de rapport.

15. Conforme al número de los años después del jubileo comprarás de tu prójimo: conforme al número de los años de los frutos te venderá él a tí.

15 Naar het getal der jaren, van het jubeljaar af, zult gij van uw naaste kopen, en naar het getal van de jaren der inkomsten zal hij het aan u verkopen.

15. Według liczby lat po miłościwym roku kupisz od bliźniego twego; i według liczby lat dochody sprzeda tobie.

15. A kürtölés esztendejét követő esztendők száma szerint vásárolj a te felebarátodtól; a terméses esztendők száma szerint adjon el néked.

15 по расчислению лет после юбилея ты должен покупать у ближнего твоего, и по расчислению лет дохода он должен продавать тебе;

15. Вважаючи на лїчбу років послї ювілейного року, будеш куповати в ближнього твого, по лїчбі жнивних років продавати ме він тобі.

16. Kuta useampia vuosia on, maksa sitä suurempi hinta, ja kuta vähemmän vuosia on, maksa sitä pienempi hinta; sillä satomäärän hän myy sinulle.

16. Sitä usiammat kuin vuodet ovat, pitää sinun korottaman hinnan, ja sen harvemmat kuin vuodet ovat, pitää sinun alentaman hinnan; sillä vuoden tulon luvun jälkeen pitää hänen myymän sinulle.

16. Sitä usiammat cuin wuodet owat pitä sinun corgottaman hinnan ja sen harwemmat cuin wuodet owat pitä sinun alendaman hinnan: sillä wuoden tulon lugun jälken pitä hänen myymän sinulle.

16 According to the multitude of the years you will increase the price of it and according to the fewness of the years you will diminish the price of it, for the number of the crops he sells to you.

16. According to the multitude of years thou shalt increase the price thereof, and according to the fewness of years thou shalt diminish the price of it: for according to the number of the years of the fruits doth he sell unto thee.

16. Efter som Aarene ere mange til, skal du lade Købesummen derpaa formeres, og efter om Aarene ere faa til, skal du lade Købesummen derpaa, formindskes; thi han sælger dig Afgrødernes Tal.

16. Efter som åren äro mång till, så skall du låta risa köpet, och efter som de äro få till, skall du låta köpet falla; ty han skall sälja dig det efter som det draga kan.

16. Sedda möda kui paljo astaid weel senna male on, pead sa omma ostmisse hinda kaswatama, ja sedda möda, kui pissut aastaid weel siñna male on, pead sa omma ostmisse hinna wähhendama: sest se wilja arro järrele mis aasta kohta tulleb , peab ta sulle müma.

16. Kuo daugiau bus likę derliaus metų, tuo aukštesnė bus kaina; kuo mažiau derliaus metų, tuo mažesnė bus pardavimo kaina, nes jis tau parduos pagal pjūčių skaičių.

16. Nach der Menge der Jahre sollst du den Kauf steigern, und nach der wenigen der Jahre sollst du den Kauf verringern; denn er soll dir's, nach dem es tragen mag, verkaufen.

16. Selon qu'il y aura plus d'années, tu augmenteras le prix, et selon qu'il y aura moins d'années, tu diminueras le prix; car c'est le nombre des récoltes qu'il te vend.

16. Conforme a la multitud de los años aumentarás el precio, y conforme a la diminución de los años disminuirás el precio: porque el número de los frutos te ha de vender él.

16 Naar de veelheid der jaren zult gij zijn koop vermeerderen, en naar de weinigheid der jaren zult gij zijn koop verminderen; want hij verkoopt aan u het getal der inkomsten.

16. Jeźli więcej będzie lat, tem drożej oszacujesz kupno ono; a jeźli mniej będzie lat, tedy też taniej oszacujesz kupno ono, ponieważ tylko liczba dochodów sprzedawa się tobie.

16. Az esztendők nagyobb számához képest nagyobb árt adj azért, a mit veszesz, az esztendők kisebb számához képest pedig kisebb árt adj azért, a mit veszesz, mert a termések számát adja ő el néked.

16 если много остается лет, умножь цену; а если мало лет остается , уменьши цену, ибо известное число лет жатв он продает тебе.

16. Чим більше років, тим більшу цїну поставиш йому, і чим меньше років, тим меньшу цїну поставиш йому; бо лїчбу жнив продає він тобі.

17. Älköön teistä kukaan tehkö vääryyttä lähimmäisellensä, vaan pelkää Jumalaasi; sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.

17. Älkään kenkään pettäkö lähimmäistänsä, mutta pelkää sinun Jumalaas; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.

17. Älkän kengän pettäkö hänen lähimmäistäns mutta pelkä HERra sinun Jumalatas: minä olen HERra teidän Jumalan.

17 And you* will not wrong each other, but you will fear your God, for I am Jehovah your* God.

17. Ye shall not therefore oppress one another; but thou shalt fear thy God: for I am the LORD your God.

17. Og I skulle ikke forfordele nogen sin Næste; men du skal frygte din Gud; thi jeg Herren er eders Gud.

17. Så besnike nu ingen sin nästa, utan frukta din Gud; ty Jag är Herren edar Gud.

17. Ja ükski ei pea omma liggimest waewama, ja sa pead omma Jummalat kartma, sest minna ollen Jehowa teie Jummal.

17. Neskriauskite vienas kito, būkite sąžiningi, nes Aš esu Viešpats, jūsų Dievas.

17. So übervorteile nun keiner seinen Nächsten, sondern fürchte dich vor deinem Gott; denn ich bin der HERR, euer Gott.

17. Que nul de vous ne fasse tort à son prochain; mais crains ton Dieu; car je suis l'Éternel, votre Dieu.

17. Y no engañe ninguno a su prójimo: mas tendrás temor de tu Dios, porque yo soy Jehová vuestro Dios.

17 Dat dan niemand zijn naaste verdrukke; maar vreest voor uw God; want Ik ben de HEERE, uw God!

17. A tak nie oszukiwajcie żaden bliźniego swego, ale się bój każdy Boga swego; bom Ja Pan, Bóg wasz.

17. Egymást azért meg ne csaljátok, hanem félj a te Istenedtől: mert én vagyok az Úr, a ti Istenetek.

17 Не обижайте один другого; бойся Бога твоего, ибо Я Господь, Бог ваш.

17. Тим же то не будете вимагати надто один в одного, а боятись Бога твого; Я бо Господь, Бог ваш.

18. Sentähden pitäkää minun käskyni ja noudattakaa minun säädöksiäni ja pitäkää ne, niin te saatte turvallisesti asua maassa.

18. Sentähden tehkäät minun säätyni ja pitäkäät minun oikeuteni, että te ne teette, ja turvallisesti asutte maassa.

18. Sentähden tehkät minun säätyni jälken ja pitäkät minun oikeuteni että te teette ja pelkämät asutte maasan.

18 Therefore you* will do my statutes and keep my ordinances and do them and you* will dwell in the land in safety.

18. Wherefore ye shall do my statutes, and keep my judgments, and do them; and ye shall dwell in the land in safety.

18. Og I skulle gøre mine Skikke og holde mine Bud og gøre dem; saa skulle I bo tryggelig i Landet:

18. Derföre görer efter mina stadgar, och håller mina rätter, att I dem gören, på det I mågen tryggeliga bo i landena;

18. Ja teie peate mo seädmisse järrele teggema, ja mo kohto-seädussed piddama ja nende järrele teggema, et teie woite seäl maal julgeste ellada.

18. Laikykitės mano įsakymų ir paliepimų, vykdykite juos, kad gyventumėte be baimės

18. Darum tut nach meinen Satzungen und haltet meine Rechte, daß ihr darnach tut, auf daß ihr im Lande sicher wohnen möget.

18. Exécutez mes ordonnances, observez mes lois et pratiquez-les; et vous habiterez en sécurité dans le pays.

18. Y hacéd mis estatutos, y guardád mis derechos, y hacédlos, y habitaréis sobre la tierra seguros:

18 En doet Mijn inzettingen, en houdt Mijn rechten, en doet dezelve; zo zult gij zeker wonen in het land.

18. Przestrzegajcie ustaw moich, i sądy moje zachowywajcie, i czyócie je, abyście mieszkać mogli w ziemi onej bezpiecznie.

18. Ha teljesítitek azért az én rendeléseimet, és megtartjátok végzéseimet, és teljesítitek azokat, bátorságosan lakhattok a földön.

18 Исполняйте постановления Мои, и храните законы Мои и исполняйтеих, и будете жить спокойно на земле;

18. І будете сповняти встанови мої і пильнувати присудів моїх, і жити мете на землї з упокоєм.

19. Ja maa on antava hedelmänsä, ja teillä on kyllin syötävää, ja te saatte turvallisesti asua siinä.

19. Ja maan pitää antaman teille hedelmänsä, ja teillä pitää oleman kyllä syötävää, ja asuman pelkäämätä siinä.

19. Sillä maan pitä andaman teille hedelmäns ja teillä pitä oleman kyllä syötäwätä ja asuman pelkämätä sijnä.

19 And the land will yield its fruit and you* will eat your* fill and dwell in safety in it.

19. And the land shall yield her fruit, and ye shall eat your fill, and dwell therein in safety.

19. Og Landet skal give sin Frugt, at I skulle æde, til I mættes og I skulle bo tryggelig deri.

19. Ty landet skall gifva eder sina frukt, att I skolen hafva nog till att äta, och bo tryggeliga derinne.

19. Ja se Ma peab omma wilja andma ja teie peate söma, et teie kül sate, ja peate julgeste seäl ellama.

19. ir žemė duotų vaisių, kuriais pasisotintumėte ir laimingai gyventumėte.

19. Denn das Land soll euch seine Früchte geben, daß ihr zu essen genug habet und sicher darin wohnt.

19. Et la terre vous donnera ses fruits, vous mangerez à satiété, et vous y habiterez en sécurité.

19. Y la tierra dará su fruto, y comeréis hasta hartura, y habitaréis sobre ella seguros:

19 En het land zal zijn vrucht geven, en gij zult eten tot verzadiging toe; en gij zult zeker daarin wonen.

19. Tedy wyda ziemia owoc swój, a będziecie jeść aż do sytości, i będziecie mieszkać bezpiecznie w niej.

19. És megtermi a föld az ő gyümölcsét, hogy eleget ehessetek, és bátorságosan lakhattok azon.

19 и будет земля давать плод свой, и будете есть досыта, и будете житьспокойно на ней.

19. І давати ме земля плоди свої і їсти мете до наситу, і жити мете на їй з упокоєм.

20. Ja jos te sanotte: 'Mitä me syömme seitsemäntenä vuotena, kun meidän ei ole lupa kylvää eikä korjata satoamme?'

20. Ja jos te sanotte: mitä meidän pitää syömän seitsemäntenä vuonna? katso, ei meidän pidä kylvämän, eikä vuoden tuloa kokooman.

20. Ja jos te sanotte: mitä meidän pitä syömän seidzemendenä wuonna? sillä en me mitän kylwänet ja coonnet wuoden tulo.

20 And if you* will say, What will we eat the seventh year? Behold, we will not sow, nor gather in our increase,

20. And if ye shall say, What shall we eat the seventh year? behold, we shall not sow, nor gather in our increase:

20. Og naar I ville, sige: Hvad skulle vi æde i det syvende Aar? se, vi skulle ikke saa og ej indsamle vor Grøde:

20. Och om du vorde sägandes: Hvad skole vi äta på sjunde årena; ty vi så intet, och församle ingen årsväxten?

20. Ja kui teie peaksite ütlema: Mis peame seitsmel aastal söma? wata meie ei pea külwama egga omma wilja kokkokorristama.

20. Gal klausite: ‘Ką valgysime septintaisiais metais, jei nesėsime ir nerinksime vaisių?’

20. Und ob du würdest sagen: Was sollen wir essen im siebenten Jahr? denn wir säen nicht, so sammeln wir auch kein Getreide ein:

20. Si vous dites: Que mangerons-nous la septième année, si nous ne semons point, et si nous ne recueillons pas notre récolte?

20. Y si dijereis: ¿Qué comeremos el séptimo año? He aquí, no hemos de sembrar, ni hemos de coger nuestros frutos.

20 En als gij zoudt zeggen: Wat zullen wij eten in het zevende jaar! Ziet, wij zullen niet zaaien, en onze inkomst niet inzamelen;

20. A jeźlibyście rzekli: Cóż będziemy jeść roku siódmego, jeźli nie będziem siać ani zbierać urodzajów naszych?

20. Ha pedig azt mondjátok: Mit eszünk a hetedik esztendőben, ha nem vetünk, és termésünket be nem takarítjuk?

20 Если скажете: что же нам есть в седьмой год, когда мы не будем ни сеять, ни собирать произведений наших?

20. І коли казати мете: Що їсти мемо семого року? Ми ж не сїємо і не збираємо вроджаю нашого,

21. niin minä käsken siunaukseni kuudentena vuotena tulemaan teille, niin että se tuottaa teille kolmen vuoden sadon.

21. Niin minä käsken minun siunaukseni tulla kuudentena vuotena teidän ylitsenne, niin että sen pitää tekemän teille kolmen vuoden tulon.

21. Ja minä käsken minun siunauxeni tulla cuudendena wuotena teidän ylidzen nijn että sen pitä tekemän teille colmen wuoden tulon.

21 then I will command my blessing upon you* in the sixth year and it will bring forth fruit for the three years.

21. Then I will command my blessing upon you in the sixth year, and it shall bring forth fruit for three years.

21. Da vil jeg give min Velsignelse Befaling over eder i det sjette Aar, og det skal bære Grøde for de tre Aar.

21. Så vill jag bjuda min välsignelse i sjette årena öfver eder, så att det skall göra eder treåra växt.

21. Siis tahhan ma käskida omma önnistust teie pärrast kuendamal aastal, et ta teile kolmeks aastaks wilja peab andma.

21. Aš palaiminsiu šeštuosius metus, ir jie duos jums trejų metų derlių.

21. da will ich meinem Segen über euch im sechsten Jahr gebieten, das er soll dreier Jahr Getreide machen,

21. Je vous enverrai ma bénédiction la sixième année, et elle donnera une récolte pour les trois ans.

21. Entónces yo os enviaré mi bendición el año sexto, y hará fruto por tres años.

21 Zo zal Ik Mijn zegen gebieden over u in het zesde jaar, dat het de inkomst voor drie jaren zal voortbrengen.

21. Tedy rozkażę błogosławieóstwu memu przyjść na was roku szóstego, i przyniesie urodzaj na trzy lata.

21. Én rátok bocsátom majd az én áldásomat a hatodik esztendőben, hogy három esztendőre való termés teremjen.

21 Я пошлю благословение Мое на вас в шестой год, и он принесет произведений на три года;

21. Я посилати му благословеннє моє на вас в роцї шестому, щоб зродило на три роки;

22. Ja kun te kylvätte kahdeksantena vuotena, on teillä vielä vanhaa satoa syödä; siihen asti, kunnes yhdeksäntenä vuotena sen sato on saatu, on teillä vanhaa syödä.

22. Ja teidän pitää kylvämän kahdeksantena vuonna, ja vanhasta vuoden kasvusta syömän yhdeksänteen vuoteen asti, niin että te syötte vanhasta uutiseen asti.

22. Ja teidän pitä kylwämän cahdexandena wuonna ja wanhast wuoden caswost syömän yhdexänden wuoten asti nijn että te syötte sijtä wanhasta utisen asti.

22 And you* will sow the eighth year and eat of the fruits, the old storage, until the ninth year. Until its fruits come in, you* will eat the old storage.

22. And ye shall sow the eighth year, and eat yet of old fruit until the ninth year; until her fruits come in ye shall eat of the old store.

22. Og I skulle saa i det ottende Aar og æde af den gamle Afgrøde; indtil det niende Aar, indtil Afgrøden kommer deraf, skulle I æde det gamle.

22. Det I sån på de åttonde årena, och af den gamla årsväxten, der äter af intill nionde året, så att I äten af det gamla, intilldess åter ny årsväxt kommer.

22. Ja kahheksamal aastal peate teie külwama ja sest wannast warrast söma; ühheksama aastani, senni kui selle aasta willi kätte saab, peate teie wanna söma.

22. Sėsite aštuntaisiais metais, maitinsitės turimomis atsargomis ligi devintųjų metų, kol naujas derlius užaugs.

22. daß ihr säet im achten Jahr und von dem alten Getreide esset bis in das neunte Jahr, daß ihr vom alten esset, bis wieder neues Getreide kommt.

22. Et vous sèmerez la huitième année, et vous mangerez de l'ancienne récolte; jusqu'à la neuvième année, jusqu'à ce que sa récolte soit venue, vous mangerez de l'ancienne.

22. Y sembraréis el año octavo, y comeréis del fruto añejo hasta el año noveno: hasta que venga su fruto comeréis del añejo.

22 Het achtste jaar nu zult gij zaaien, en zult van de oude inkomst eten, tot het negende jaar toe; totdat zijn inkomst ingekomen is, zult gij het oude eten.

22. I będziecie siać roku ósmego, a będziecie jeść urodzaj stary aż do roku dziewiątego; póki nie nadejdą pożytki jego, stare jeść będziecie.

22. És mikor a nyolczadik esztendőre vettek, akkor is az ó termésből esztek egészen a kilenczedik esztendeig; mindaddig ó gabonát esztek, míg ennek termése be nem jön.

22 и будете сеять в восьмой год, но есть будете произведения старые до девятого года; доколе не поспеют произведения его, будете есть старое.

22. І як посїєте на восьмий рік, то їсти мете ще з попереднього вроджаю; аж до девятого року, покіль прийде вроджай його, їсти мете з попереднього.

23. Älköön maata ainaiseksi myytäkö, sillä maa on minun ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani.

23. Sentähden ei teidän pidä maata peräti myymän; sillä maan on minun, ja te olette muukalaiset ja vieraat minun edessäni.

23. Sentähden ei teidän pidä maata peräti myymän: Sillä maa on minun ja te oletta muucalaiset ja wierat minun edesäni.

23 And the land will not be sold in perpetuity, for the land is mine. For you* are strangers and travelers with me.

23. The land shall not be sold for ever: for the land is mine; for ye are strangers and sojourners with me.

23. Og Landet skal ikke sælges med fuld Afhændelse, thi Landet hører mig til; thi I ere fremmede og Gæster hos mig.

23. Derföre skolen I icke sälja landet evinnerliga; ty landet är mitt, och I ären främmande och gäster före mig.

23. Ja se Ma ei pea mitte sama müdud, et se iggaweste teise ommaks jääb, sest se Ma on minno pärralt; sest teie ollete woörad ja maialissed mo jures.

23. Žemė nebus parduodama visam laikui, nes ji mano, o jūs esate tik svečiai ir ateiviai.

23. Darum sollt ihr das Land nicht verkaufen für immer; denn das Land ist mein, und ihr seid Fremdlinge und Gäste vor mir.

23. La terre ne sera point vendue à perpétuité; car la terre est à moi, car vous êtes chez moi comme étrangers et comme habitants.

23. Y la tierra no se venderá rematadamente: porque la tierra es mía, que vosotros peregrinos y extranjeros sois conmigo.

23 Het land ook zal niet voor altoos verkocht worden; want het land is het Mijne, dewijl gij vreemdelingen en bijwoners bij Mij zijt.

23. Ziemia tedy nie będzie sprzedawana na wieczność; bo moja jest ziemia, a wyście gośćmi i przychodniami u mnie.

23. A földet pedig senki el ne adja örökre, mert enyém [2†] a föld; csak jövevények és zsellérek vagytok ti nálam.

23 Землю не должно продавать навсегда, ибо Моя земля: вы пришельцы и поселенцы у Меня;

23. А землї не продавати мете на віки, бо земля моя; приходнї бо і комірники ви в мене.

24. Ja kaikessa siinä maassa, jonka te saatte perintömaaksenne, antakaa oikeus maan sukulunastamiseen.

24. Ja teidän pitää koko teidän omassa maassanne antaman maan lunastettaa.

24. Ja teidän pitä coco teidän maasan andaman maan lunastetta.

24 And in all the land of your* possession you* will grant a redemption for the land.

24. And in all the land of your possession ye shall grant a redemption for the land.

24. Og i al eders Ejendoms Land skulle I tilstede Løsning for Jorden.

24. Och I skolen i allt edart land låta landet till lösen.

24. Ja teie peate keik omma pärrandusse maal sedda maad andma lunnastada.

24. Todėl visa jūsų žemė bus parduodama su išpirkimo teise.

24. Und sollt in all eurem Lande das Land zu lösen geben.

24. Dans tout le pays que vous posséderez, vous accorderez le droit de rachat pour la terre.

24. Por tanto en toda la tierra de vuestra posesión daréis remisión a la tierra.

24 Daarom zult gij, in het ganse land uwer bezitting, lossing voor het land toelaten.

24. A po wszystkiej ziemi osiadłości waszej pozwolicie wykupywać ziemię.

24. Azért a ti birtokotoknak egész földén megengedjétek, hogy a föld kiváltható legyen.

24 по всей земле владения вашего дозволяйте выкуп земли.

24. Тим же по всїй землї вашої власностї мусите дозволяти викуп землї.

25. Jos veljesi köyhtyy ja myy perintömaatansa, niin hänen lähin sukulunastajansa tulkoon ja lunastakoon sen, mitä hänen veljensä on myynyt.

25. Jos sinun veljes köyhtyy, ja myy sinulle omaisuudestansa, ja hänen lähimmäinen lankonsa tulee hänen tykönsä, ja tahtoo lunastaa, niin pitää hänen lunastaman sen, minkä hänen veljensä myynyt on.

25. JOs sinun weljes köyhty ja myy sinulle hänen saamans ja tule hänen lähimmäinen langons hänen tygöns ja tahto lunasta nijn pitä hänen lunastaman sen cuin hänen weljens myynyt on.

25 If your brother becomes poor and sells some of his possession, then his kinsman who is next to him will come and will redeem what his brother has sold.

25. If thy brother be waxen poor, and hath sold away some of his possession, and if any of his kin come to redeem it, then shall he redeem that which his brother sold.

25. Naar din Broder bliver forarmet, at han sælger af sin Ejendom, saa skal hans Løser, som, er ham næst paarørende, komme og løse det, hans Broder har solgt.

25. Om din broder varder fattig, och säljer dig sina ägor, och hans näste skyldman kommer till honom, och vill lösat, så skall han lösa det hans broder sålt hafver.

25. Kui so wend on kehwaks sanud, ja ommast pärrandussest middagi ärramüüb, siis peab tem̃a lunnastaja, kes ta liggem on , tullema ja lunnastama, mis ta wend on münud.

25. Jei suvargęs tavo brolis parduotų nuosavybės dalį, jo giminaitis gali ją išpirkti.

25. Wenn dein Bruder verarmt, und verkauft dir seine Habe, und sein nächster Verwandter kommt zu ihm, daß er's löse, so soll er's lösen, was sein Bruder verkauft hat.

25. Si ton frère devient pauvre, et vend une partie de ce qu'il possède, celui qui a le droit de rachat, son proche parent, viendra et rachètera ce que son frère a vendu.

25. Cuando tu hermano empobreciere, y vendiere algo de su posesión, vendrá su rescatador, su pariente más cercano, y rescatará lo que su hermano vendiere.

25 Wanneer uw broeder zal verarmd zijn, en iets van zijn bezitting verkocht zal hebben, zo zal zijn losser, die hem nabestaande is, komen, en zal het verkochte zijns broeders lossen.

25. Gdyby zubożał brat twój, a sprzedałby nieco z majętności swojej, i przyszedłby mający prawo odkupienia, powinny jego niech wykupi, co sprzedał brat jego.

25. Ha elszegényedik a te atyádfia, és elad valamit az ő birtokából, akkor álljon elő az ő rokona, a ki közel van ő hozzá, és váltsa ki, a mit eladott az ő atyjafia.

25 Если брат твой обеднеет и продаст от владения своего, то придет близкий его родственник и выкупит проданное братом его;

25. Коли з'убожіє твій брат і продасть свою власність, то нехай прийде купець, його близький родич, і викупить, що продав брат його.

26. Mutta jos jollakin ei ole sukulunastajaa, mutta hän itse voi hankkia niin paljon, kuin lunastukseen tarvitaan,

26. Ja jos joku on, jolla ei yhtään lunastajaa ole, ja taitaa niin paljo matkaan saada, kuin sen lunastukseksi tarvitaan.

26. Ja jos jocu on jolla ei yhtän lunastaja ole ja taita kädelläns nijnpaljo matcan saatta että hän lunasta yhden osan.

26 And if a man has no one to redeem it and he becomes rich and finds sufficient to redeem it,

26. And if the man have none to redeem it, and himself be able to redeem it;

26. Og naar nogen ikke har en Løser, og hans Haand formaar og finder saa meget, som er nok til at løse det for,

26. Om någor vore, som ingen lösare hafver, och kan med sine hand så mycket åstadkomma, att han löser en del;

26. Ja kui ühhel mehhel ei olle sedda kes lunnastab, ja temma kässi jouab sada ja leiab ni paljo, kui ta lunnastamisseks tarwis on :

26. O jei jis neturėtų giminaičio, bet pats galėtų išpirkti,

26. Wenn aber jemand keinen Löser hat und kann mit seiner Hand so viel zuwege bringen, daß er's löse,

26. Si un homme n'a personne qui ait le droit de rachat, et qu'il se procure lui-même de quoi faire un rachat,

26. Y el varón, cuando no tuviere rescatador, si alcanzare después su mano, y hallare lo que basta para su rescate;

26 En wanneer iemand geen losser zal hebben, maar zijn hand bekomen en hij gevonden zal hebben, zoveel genoeg is tot zijn lossing;

26. A jeźliby kto nie miał tego coby odkupić mógł, a sam by przemógł, i znalazł dostatek na to wykupno:

26. Ha pedig nincs valakinek kiváltó rokona, de maga tesz szert annyira, hogy elege van annak megváltásához:

26 если же некому за него выкупить, но сам он будет иметь достаток и найдет, сколько нужно на выкуп,

26. А коли нема в людини такого, щоб викупив, та руки його зароблять, і стане за що викупити,

27. niin laskekoon, kuinka monta vuotta on kulunut myymisestä, ja maksakoon jäljellä olevasta ajasta miehelle, jolle hän myi, ja palatkoon perintömaallensa.

27. Niin pitää luettaman vuosiluku sittenkuin hän myi, ja annettaman hänelle, joka myi, mitä liiaksi on, että hän tulis omaisuuteensa jälleen.

27. Nijn pitä luettaman wuosilucu sijttecuin hän myi ja annettaman hänelle joca myi mitä lijaxi on että hän sais omans jällens.

27 then let him reckon the years of the sale of it and restore the excess to the man to whom he sold it and he will return to his possession.

27. Then let him count the years of the sale thereof, and restore the overplus unto the man to whom he sold it; that he may return unto his possession.

27. da skal han beregne de Aar, siden han solgte det, og tilbagebetale det, som staar tilbage, til Manden, hvem han solgte det; saa skal han komme til sin Ejendom igen.

27. Då skall man räkna åratalet sedan han såldet, och hvad igenstår, gifve honom, som köpt hafver, att han må komma till sina ägor igen.

27. Siis peab ta omma ärramümisse aastad arwama, ja sedda mis ülle on selle mehhele taggasi andma, kennele ta sedda on münud, ja ta peab omma pärrandusse peäle jälle sama.

27. bus nustatyta kaina už tą laiką, kai ji buvo parduota, o kas lieka, sugrąžins pirkėjui, ir taip atgaus savo nuosavybę.

27. so soll er rechnen von dem Jahr, da er's verkauft hat, und was noch übrig ist, dem Käufer wiedergeben und also wieder zu seiner Habe kommen.

27. Il comptera les années depuis la vente faite et restituera le surplus à l'homme à qui il a vendu, et il rentrera dans sa possession.

27. Entónces contará los años de su venta, y volverá lo que quedare al varón a quien vendió, y volverá a su posesión.

27 Dan zal hij de jaren zijner verkoping rekenen, en het overschot zal hij den man, wien hij het verkocht had, weder uitkeren; en hij zal weder tot zijn bezitting komen.

27. Tedy obrachowawszy lata od sprzedania swego, wróci co zbywa temu, któremu sprzedał: a wróci się do majętności swojej.

27. Számlálja meg az eladása óta eltelt esztendőket, a felül lévőt pedig térítse meg annak, a kinek eladta volt, és újra övé legyen az ő birtoka.

27 то пусть он расчислит годы продажи своей и возвратит остальноетому, кому он продал, и вступит опять во владение свое;

27. Так мусить порахувати роки проданого й вернути лишнє чоловікові, якому продав, і вернеться так до власностї своєї.

28. Mutta jos hän ei voi hankkia niin paljoa, kuin maksamiseen tarvitaan, niin jääköön se, mitä hän on myynyt, ostajan haltuun riemuvuoteen asti. Mutta riemuvuotena se on vapaa, ja hän palatkoon perintömaallensa.

28. Mutta jos ei hän takaansa löydä niin paljo että hän sais sen jälleen, niin pitää sen, minkä hän myynyt on, oleman ostajan kädessä riemuvuoteen asti; niin hänen pitää oleman vapaan ja saaman omansa jälleen.

28. Mutta jos ei hän tacaans löydä nijnpaljo että hän sais sen jällens nijn pitä sen cuin hän myynyt on oleman ostajan kädes riemuwuoten asti nijn hänen pitä oleman wapan ja saaman omans jällens.

28 But if he is not able to get it back for himself, then what he has sold will remain in the hand of him who has bought it until the year of jubilee. And in the jubilee it will go out and he will return to his possession.

28. But if he be not able to restore it to him, then that which is sold shall remain in the hand of him that hath bought it until the year of jubile: and in the jubile it shall go out, and he shall return unto his possession.

28. Men dersom hans Haand ikke finder saa meget, som er nok til at tilbagebetale ham, da skal det, han har solgt, være i dens Vold, som købte det, indtil Jubelaaret; og i Jubelaaret skal det gives frit, og han skal komme til sin Ejendom igen.

28. Om hans hand icke kan finna så mycket, att han kan få någon del igen, så skall det, som han sålt hafver, vara i köparens händer intill klangåret; då skall det vara ute, och han komme till sina ägor igen.

28. Ja kui ta kässi ei leia mitte ni paljo, kui temmale tarwis on jälle tassuda, siis peab se mis ta ärramünud selle kätte jäma, kes sedda ostnud, Jobeli-aastani; agga Jobeli-aastal peab teine wäljaminnema, ja ta peab jälle omma pärrandusse peäle sama.

28. Jei neturės reikiamos sumos žemei išpirkti, pirkėjas turės, ką nupirko, ligi jubiliejaus metų; tais metais nuosavybė sugrįš pirmajam šeimininkui.

28. Kann aber seine Hand nicht so viel finden, daß er's ihm wiedergebe, so soll, was er verkauft hat, in der Hand des Käufers bleiben bis zum Halljahr; in demselben soll es frei werden und er wieder zu seiner Habe kommen.

28. Mais s'il ne trouve point ce qu'il faut pour le lui rendre, la chose vendue sera entre les mains de celui qui aura acheté, jusqu'à l'année du jubilé; alors celui-ci en sortira au jubilé, et le vendeur rentrera dans sa possession.

28. Mas si no alcanzare su mano lo que basta para que vuelva a él, lo que vendió estará en poder del que lo compró hasta el año del jubileo, y al jubileo saldrá, y él volverá a su posesión.

28 Maar indien zijn hand niet gevonden heeft, wat genoeg is, om aan hem weder uit te keren, zo zal zijn verkochte goed zijn in de hand van deszelfs koper tot het jubeljaar toe; maar in het jubeljaar zal het uitgaan, en hij zal tot zijn bezitting wederkeren.

28. A jeźliby nie miał dostatku, aby wrócił, tedy zostanie majętność sprzedana w ręku tego, który ją kupił, aż do roku miłościwego, i ustąpi mu jej w rok miłościwy, a on wróci się do majętności swojej.

28. Ha pedig nincsen módjában, hogy visszatéríthesse annak, akkor maradjon az ő eladott birtoka annál, a ki megvette azt, egészen a kürtölésnek esztendejéig: a kürtölésnek esztendejében pedig szabaduljon fel, és újra övé legyen az ő birtoka.

28 если же не найдет рука его, сколько нужно возвратить ему, то проданное им останется в руках покупщика до юбилейного года, а в юбилейный год отойдет оно, и он опять вступит во владение свое.

28. Коли ж руки його не придбають, щоб стало чим заплатити йому, так нехай продане буде в руцї того, хто купив, до ювілейного року, і буде воно вільне в ювілейному роцї, і вернеть ся йому власність його.

29. Jos joku myy asuinrakennuksen muureilla varustetussa kaupungissa, olkoon hänellä oikeus lunastaa se vuoden kuluessa siitä, kun hän sen myi; sen ajan kestää hänen sukulunastusoikeutensa.

29. Se joka myy asuttavan huoneen kaupungin muurin sisältä, hänellä on vapaa ehto ajastajassa, sitä lunastaa jällensä: ja sen pitää oleman ajan, jolla hän lunastaa sen.

29. Se cuin myy asuttawan huonen Caupungin muurin sisäldä hänellä on wapa ehto ajastajas sitä lunasta jällens. Ja sen pitä oleman ajan jolla hän lunasta sen.

29 And if a man sells a dwelling-house in a walled city, then he may redeem it within a whole year after it is sold. For a full year he will have the right of redemption.

29. And if a man sell a dwelling house in a walled city, then he may redeem it within a whole year after it is sold; within a full year may he redeem it.

29. Og naar nogen sælger et beboet Hus i en Stad, der har Mur, han har Ret til dets Løsning, indtil et helt Aar er forløbet, efter at han har solgt det; et Aar skal Løsningen deraf kunne ske.

29. Ho som säljer bort ett boningahus innan stadsmuren, han hafver ett helt års frist till att lösa det igen; det skall vara tiden, innan hvilken han det lösa må.

29. Ja kui kegi omma ello-hone ühhes liñnas, kus mürid ümber , ärramüüb, siis peab temmale se lunnastaminne ollema, kunni ta ärramümisse aasta täis saab: terwe aasta peab tal ollema lunnastamisseks.

29. Kas parduotų namus miesto ribose, tam bus leista išsipirkti juos per vienerius metus.

29. Wer ein Wohnhaus verkauft in einer Stadt mit Mauern, der hat ein ganzes Jahr Frist, dasselbe wieder zu lösen; das soll die Zeit sein, darin er es lösen kann.

29. Si un homme vend une maison d'habitation, dans une ville fermée de murailles, il aura le droit de la racheter jusqu'à la fin de l'année après la vente; son droit de rachat sera d'une année.

29. Ítem, el varón que vendiere casa de morada en ciudad cercada, su remisión será hasta acabarse el año de su venta: un año será su remisión.

29 Insgelijks, wanneer iemand een woonhuis in een bemuurde stad zal verkocht hebben, zo zal zijn lossing zijn, totdat het jaar zijner verkoping volkomen zal zijn; in een vol jaar zal zijn lossing wezen.

29. Jeźliby też sprzedał dom mieszkania w mieście murowanem, będzie miał wolność wykupić go, póki nie wynijdzie rok sprzedania jego, cały rok będzie miał prawo do wykupienia jego.

29. Ha valaki lakó-házat ad el kerített városban, az kiválthatja azt az eladás esztendejének elteléséig; egy esztendőn át válthatja ki azt.

29 Если кто продаст жилой дом в городе, огражденном стеною, то выкупить его можно до истечения года от продажи его: в течение года выкупить его можно;

29. І коли хто продасть хату в утвердженому містї, так можна йому викупити її до кіньця року від часу продажі.

30. Mutta jollei sitä lunasteta, ennenkuin vuosi on kulunut umpeen, niin jääköön talo muureilla varustetussa kaupungissa ainaiseksi ostajalle ja hänen suvullensa, riemuvuotena vapaaksi tulematta.

30. Ja jos ei hän lunasta sitä koko ajastajassa, niin pitää ostajan sen huoneen kaupungin muurin sisältä pitämän ijankaikkisesti ja hänen sukunsa, ja ei pidä vapaaksi tuleman ilovuotena.

30. Ja jos ei hän lunasta sitä ajastajas nijn pitä ostajan pitämän ijancaickisest ja hänen sucuns ja ei pidä wapaxi tuleman ilowuotena.

30 And if it is not redeemed within the space of a full year, then the house that is in the walled city will be made sure in perpetuity to him who bought it, throughout his genealogy. It will not go out in the jubilee.

30. And if it be not redeemed within the space of a full year, then the house that is in the walled city shall be established for ever to him that bought it throughout his generations: it shall not go out in the jubile.

30. Men dersom det ikke bliver løst, førend det hele Aar er forløbet for ham, da skal Huset; som er i en Stad, der har Mur; overdrages med en fuld Afhændelse til ham, som købte det, for hans Efterkommere; det skal ikke gives frit i Jubelaaret.

30. Om han icke löser det förra än hela året ute är, så skall köparen behålla det evinnerliga, och hans efterkommande; och skall icke löst utgå i klangårena.

30. Ja kui sedda ei sa lunnastud, senni kui terwe aasta täis saab, siis peab se kodda, mis ühhes liñnas kus mürid ümber , iggaweste selle ommaks jäma, ta tullewa pölwe-rahwa kätte, kes sedda on ostnud: ei se pea mitte Jobeli-aastal ta käest ärra sama.

30. Jei neišsipirks per metus, jie pasiliks pirkėjui ir jo palikuonims; jų nereikės grąžinti jubiliejaus metais.

30. Wo er's aber nicht löst, ehe denn das ganze Jahr um ist, so soll's der Käufer für immer behalten und seine Nachkommen, und es soll nicht frei werden im Halljahr.

30. Mais si elle n'est point rachetée avant la fin d'une année entière, la maison qui est dans la ville fermée de murailles demeurera à perpétuité à l'acquéreur et à ses descendants, il n'en sortira point au jubilé.

30. Y sino fuere rescatada dentro de un año entero, la casa que estuviere en ciudad que tuviere muro, quedará rematadamente al que la compró para sus descendientes: no saldrá en el jubileo:

30 Maar is het, dat het niet gelost wordt, tegen dat hem het gehele jaar zal vervuld zijn, zo zal dat huis, hetwelk in die stad is, die een muur heeft, voor altoos blijven aan hem, die dat gekocht heeft, onder zijn geslachten; het zal in het jubeljaar niet uitgaan.

30. A jeźli go nie wykupi, póki nie wynijdzie rok cały, tedy zostanie on dom w mieście murowanem temu, który go kupił, dziedzicznie, i potomkom jego

30. Ha pedig ki nem váltják az esztendőnek teljes elteléséig, akkor a ház, a mely kerített városban van, örökre azé és annak nemzetségeié marad, a ki megvette azt; nem szabadul fel [3†] a kürtölésnek esztendejében.

30 если же не будет он выкуплен до истечения целого года, то дом, который в городе, имеющем стену, останется навсегда у купившего его в роды его, и в юбилей не отойдет от него .

30. Цїлий рік можна йому викупити її. Коли ж не викуплять до кінця повного року, так буде хата, що в утвердженому містї, на завсіди власність того, хто купив її, в роди його; не буде вільною ювілейного року.

31. Mutta talot kylissä, joiden ympärillä ei ole muuria, luettakoon peltomaahan; ne olkoot lunastettavissa, ja riemuvuotena ne tulevat vapaiksi.

31. Mutta jos huone on maan kylässä, kussa ei yhtään muuria ympärillä ole, niin se pitää luettaman peltomaaksi: se lunastetaan ja tulee ilovuotena vapaaksi.

31. Mutta jos huone on maan kyläs cusa ei yhtän muuria ymbärins ole nijn se pitä luettaman peldomaaxi se lunastetan ilowuotena ja tule wapaxi.

31 But the houses of the villages which have no wall all around them will be reckoned with the fields of the country. They may be redeemed and they will go out in the jubilee.

31. But the houses of the villages which have no wall round about them shall be counted as the fields of the country: they may be redeemed, and they shall go out in the jubile.

31. Men Husene i Landsbyerne, som ikke har Mur omkring, de skulle regnes ligesom en Ager paa Landet; der skal være Løsning for dem, og de skulle gives fri i Jubelaaret,

31. Men är det ett hus i sådana by, der ingen mur om är, det skall man räkna lika med markene i landena; och skall varda löst, och i klangårena fritt utgå.

31. Agga need honed, mis küllade sees on kus ep olle mürid ümber, neid peab arwatama kui Ma wäljad: temma kä peab se luñastamiñe ollema, ja Jobeli-aastal peab se teise käest ärrasama.

31. O jei namai būtų kaime, kuris neturi apsaugos sienų, bus parduodami kaip laukai; jei nebus išpirkti anksčiau, jubiliejaus metais sugrįš buvusiam savininkui.

31. Ist's aber ein Haus auf dem Dorfe, um das keine Mauer ist, das soll man dem Feld des Landes gleich rechnen, und es soll können los werden und im Halljahr frei werden.

31. Toutefois les maisons des villages non entourés de murs, seront réputées comme un fonds de terre; le vendeur pourra les racheter, et l'acheteur sortira au jubilé.

31. Mas las casas de las aldeas, que no tienen muro al derredor, serán estimadas como una haza de tierra: tendrán remisión, y saldrán en el jubileo.

31 Doch de huizen der dorpen, die rondom geen muur hebben, zullen als het veld des lands gerekend worden; daarvoor zal lossing zijn, en zij zullen in het jubeljaar uitgaan.

31. I nie ustąpi w miłościwe lato. Ale domy we wsiach, które nie są murem obtoczone, te prawem jako pole ziemi szacowane będą; będą mogły być odkupowane, i w miłościwe lato z rąk obcych wynijdą.

31. Az olyan falvak házai pedig, a melyek nincsenek körülkerítve, mezei földek gyanánt számíttassanak, kiválthatók legyenek, és a kürtölésnek esztendejében felszabaduljanak.

31 А домы в селениях, вокруг которых нет стены, должно считать наравне с полем земли: выкупать их можно, и в юбилей они отходят.

31. Хати по селах, що неутверджені навкруги, будуть нарівнї з полями землї; буде для них право викупу, і в ювілейному роцї виходити муть вільними.

32. Kuitenkin olkoon leeviläisillä niissä kaupungeissa, jotka ovat heidän perintöomaisuuttaan, ikuinen oikeus talojen lunastamiseen.

32. Leviläisten kaupungit ja huoneet kaupungeissa, joissa heidän tavaransa ovat, saavat he aina lunastaa.

32. Lewitain Caupungit ja huonet Caupungeis joisa heidän tawarans owat taitan aina lunastetta.

32 Nevertheless the cities of the Levites, the houses of the cities of their possession, the Levites may have an everlasting redemption rights.

32. Notwithstanding the cities of the Levites, and the houses of the cities of their possession, may the Levites redeem at any time.

32. Og hvad angaar Leviternes Stæder, Husene i deres Ejendoms Stæder, da maa der altid ske Løsning af Leviterne.

32. De Leviters städer, och husen i städerna, der deras ägor inne äro, måga alltid löste varda.

32. Ja Lewitide liñnade, nende pärrandusse liñnade koddade luggu on se : üks iggawenne lunnastaminne peab Lewitide kä ollema.

32. Levitų namai, esantys jų miestuose, visada gali būti išpirkti.

32. Die Städte der Leviten aber, nämlich die Häuser in den Städten, darin ihre Habe ist, können immerdar gelöst werden.

32. Quant aux villes des Lévites et aux maisons des villes qu'ils auront en propriété, le droit de rachat sera perpétuel pour les Lévites.

32. Mas de las ciudades de los Levitas, y de las casas de las ciudades, que poseyeren, los Levitas habrán remisión siempre.

32 Aangaande de steden der Levieten, en de huizen der steden hunner bezitting; de Levieten zullen een eeuwige lossing hebben.

32. Ale miasta Lewitów, i domy w dziedzicznych mieściech ich każdego czasu wykupowane być mogą przez Lewity.

32. A mi pedig a léviták városait illeti, az ő birtokukban lévő városok házai [4†] a léviták által mindenkor kiválthatók legyenek,

32 А города левитов, домы в городах владения их, левитам всегда можно выкупать;

32. Що ж до міст Левітів, та хат по містах їх, по всяк час можна викуплювати Левітам.

33. Jos joku leeviläinen käyttää lunastusoikeutta, niin myyty talo kaupungissa, joka on leeviläistä perintöomaisuutta, palautuu riemuvuotena vapaaksi; sillä talot leeviläiskaupungeissa ovat heidän perintöomaisuuttaan israelilaisten seassa.

33. Se joka jotakin lunastaa Leviläisiltä, hänen pitää siitä luopuman ilovuonna, olkoon se ostettu huone eli omaisuus kaupungissa, jossa hän asunut on; sillä huoneet Leviläisten kaupungeissa ovat heidän omaisuutensa Israelin lasten seassa.

33. Se joca jotakin lunasta Lewitailda hänen pitä sijtä luopuman ilowuonna olcon se huone eli Caupungi josa hän asunut on: sillä huonet Lewitain Caupungeista owat heidän saamans Israelin lasten seas.

33 And if a man purchases from the Levites, then the house that was sold and the city of his possession, will go out in the jubilee. For the houses of the cities of the Levites are their possession among the sons of Israel.

33. And if a man purchase of the Levites, then the house that was sold, and the city of his possession, shall go out in the year of jubile: for the houses of the cities of the Levites are their possession among the children of Israel.

33. Og naar nogen af Leviterne løser noget, da skal det gives frit, hvad enten det er et solgt Hus eller hans Ejendoms Stad, i Jubelaaret; thi Husene i Leviternes Stæder ere deres Ejendom midt iblandt Israels Børn.

33. Den som något löser ifrå de Leviter, den skall gå derifrån i klangårena; vare sig hus eller stad, som han besutit hafver; förty husen uti de Leviters städer äro deras ägor ibland Israels barn.

33. Ja kui kegi Lewitide käest middagi lunnastab, se peab sest müdud koiast ja ta pärrandusse liñnast Jobeli-aastal lahti sama: sest Lewitide liñnade koiad, need on nende pärrandus Israeli laste seas.

33. Jei nebus išpirkti, jubiliejaus metais sugrįš savininkams, nes namai levitų miestuose yra jų nuosavybė tarp izraelitų.

33. Wer etwas von den Leviten löst, der soll's verlassen im Halljahr, es sei Haus oder Stadt, das er besessen hat; denn die Häuser in den Städten der Leviten sind ihre Habe unter den Kindern Israel.

33. Et celui qui aura acheté des Lévites, sortira au jubilé de la maison vendue et de la ville de sa possession; car les maisons des villes des Lévites sont leur possession parmi les enfants d'Israël.

33. Y el que comprare de los Levitas, la venta de la casa, y de la ciudad de su posesión saldrá en el jubileo, por cuanto la casa de las ciudades de los Levitas es la posesión de ellos entre los hijos de Israel.

33 En als men onder de Levieten lossing zal gedaan hebben, zo zal de koop van het huis en van de stad zijner bezitting in het jubeljaar uitgaan; want de huizen van de steden der Levieten zijn hun bezitting in het midden van de kinderen Israels.

33. Lecz temu co kupuje od Lewitów, wynijdzie kupno domu, i miejskiej osiadłości jego, w rok miłościwy gdyż domy miast Lewickich są dziedziczne ich, w pośrodku synów Izraelskich.

33. De a mit ki nem vált is valaki a léviták közül, szabaduljon fel a kürtölésnek esztendejében, az eladott ház, és az ő birtokának városa; mert a léviták városainak házai tulajdon birtokuk nékik Izráel fiai között.

33 а кто из левитов не выкупит, то проданный дом в городе владения их в юбилей отойдет, потому что домы в городах левитских составляют их владение среди сынов Израилевых;

33. А коли нїхто з Левітів не викупить, так у ювілейному роцї буде вільна продана хата в містї власностї його; хати бо в містах Левітів їх власність між синами Ізрайлевими.

34. Ja heidän kaupunkeihinsa kuuluvaa laidunmaata älköön myytäkö, sillä se on heidän ikuista perintöomaisuuttansa.

34. Mutta maata heidän kaupunkeinsa ympäriltä ei pidä myytämän; sillä se on heidän saamansa ijankaikkisesti.

34. Mutta maata heidän Caupungeins ymbärildä ei pidä myytämän: sillä se on heidän saamans ijancaickisest.

34 But the field of the suburbs of their cities may not be sold, for it is their perpetual possession.

34. But the field of the suburbs of their cities may not be sold; for it is their perpetual possession.

34. Men Markens Jord, som hører til deres Stæder, skal ikke sælges; thi den er dem en evig Ejendom.

34. Men markena för deras städer skall man icke sälja; förty det är deras egendom evinnerliga.

34. Agga se wälli, mis nende liñnade allewi ees on, ei pea mitte sama ärramüdud, sest se on neile üks iggawenne pärrandus.

34. Jų priemiesčio laukai neparduodami, nes tai jų amžina nuosavybė.

34. Aber das Feld vor ihren Städten soll man nicht verkaufen; denn das ist ihr Eigentum ewiglich.

34. Les champs des faubourgs de leurs villes ne seront point vendus; car c'est leur propriété perpétuelle.

34. Mas la tierra del ejido de sus ciudades no se venderá, porque es perpetua posesión de ellos.

34 Doch het veld van de voorstad hunner steden zal niet verkocht worden; want het is een eeuwige bezitting voor hen.

34. Ale pole na przedmieściu ich nie będzie sprzedawane; bo dziedzictwem ich jest wiecznem.

34. De a városaikhoz tartozó szántóföldeket el ne adják, mert örök birtokuk az nékik.

34 и полей вокруг городов их продавать нельзя, потому что это вечное владение их.

34. І оболоня кругом міст їх не можна продавати, бо се власність їх віковічня.

35. Jos veljesi sinun luonasi köyhtyy eikä jaksa pysyä pystyssä, tue häntä samoinkuin muukalaista tai loista; hän eläköön luonasi.

35. Jos veljes köyhtyy ja tulee voimattomaksi tykönäs, niin sinun pitää pitämän hänen ylös, niinkuin muukalaisen, taikka huonekuntaisen, että hän eläis sinun kanssas.

35. JOs sinun weljes köyhty ja tule woimattomaxi tykönäs nijn sinun pitä ottaman händä tygös nijncuin muucalaisen taicka huonecunnaisen että hän eläis sinun cansas.

35 And if your brother becomes poor and his hand shakes toward you {i.e. lost his strength}, then you will help him; he will live with you as a stranger and a traveler.

35. And if thy brother be waxen poor, and fallen in decay with thee; then thou shalt relieve him: yea, though he be a stranger, or a sojourner; that he may live with thee.

35. Og naar din Broder forarmes og hans Formue tager af hos dig, da skal du styrke ham, var han endog en fremmed og en Gæst, at han kan leve hos dig.

35. Om din broder varder fattig, och afsigkommer när dig, så skall du taga honom till dig, såsom en främling eller husman, att han må lefva när dig.

35. Ja kui so wend on kehwaks sanud, ja ta kässi ei joua ühtegi ennam sada so jures: siis pead sa tedda kinnitama, olgo ta woöras, ehk maialiñe, et ta so jures woiks ellada.

35. Jei tavo brolis izraelitas taptų beturčiu, jį priimk ir juo rūpinkis, nors jis tau būtų svetimas.

35. Wenn dein Bruder verarmt und neben dir abnimmt, so sollst du ihn aufnehmen als einen Fremdling oder Gast, daß er lebe neben dir,

35. Si ton frère, qui est près de toi, devient pauvre et que sa main devienne tremblante, tu le soutiendras, étranger ou hôte, afin qu'il vive auprès de toi.

35. Ítem, cuando tu hermano empobreciere, y acostare su mano a tí, tú le recibirás: como peregrino y extranjero vivirá contigo.

35 En als uw broeder zal verarmd zijn, en zijn hand bij u wankelen zal, zo zult gij hem vasthouden, zelfs een vreemdeling en bijwoner, opdat hij bij u leve.

35. Gdyby też zubożał brat twój, a osłabiałaby ręka jego przy tobie, podeprzesz go; a jako i przychodzieó niech się żywi przy tobie.

35. Ha a te atyádfia elszegényedik, és keze erőtlenné lesz melletted, segítsd meg őt, akár jövevény, akár zsellér, hogy megélhessen melletted.

35 Если брат твой обеднеет и придет в упадок у тебя, то поддержи его, пришлец ли он, или поселенец, чтоб он жил с тобою;

35. І коли зубожіє брат твій і він опустить руки при тобі, мусиш допомогти йому; як приходень і комірник, жити ме при тобі.

36. Älä ota korkoa tai voittoa häneltä, vaan pelkää Jumalaasi ja anna veljesi elää luonasi.

36. Ja ei sinun pidä ottaman korkoa eli voittoa häneltä; vaan pelkää sinun Jumalaas, että sinun veljes sais elää sinun kanssas.

36. Ja ei sinun pidä ottaman corco eli woitto häneldä waan pelkä sinun HERras Jumalatas että sinun weljes sais elä sinun wieresäs.

36 You take no interest from him or increase, but fear your God, that your brother may live with you.

36. Take thou no usury of him, or increase: but fear thy God; that thy brother may live with thee.

36. Du skal ikke tage Aager eller Overgift af ham, men du skal frygte din Gud at din Broder kan leve hos dig

36. Och du skall icke taga ocker af honom, eller vinning; utan skall frukta din Gud, att din broder må lefva bredevid dig.

36. Sa ei pea temma käest mitte wötma rahha-renti egga wilja-kasso, sest sa pead omma Jummalat kartma, et so wend woiks sinno jures ellada.

36. Neimk iš jo palūkanų, bijok Dievo. Tegul tavo brolis gyvena pas tave.

36. und sollst nicht Zinsen von ihm nehmen noch Wucher, sondern sollst dich vor deinem Gott fürchten, auf daß dein Bruder neben dir leben könne.

36. Tu ne tireras de lui ni intérêt ni profit; mais tu craindras ton Dieu, et ton frère vivra auprès de toi.

36. No tomarás usura de él, ni aumento: mas habrás temor de tu Dios, y tu hermano vivirá contigo.

36 Gij zult geen woeker noch overwinst van hem nemen; maar gij zult vrezen voor uw God, opdat uw broeder bij u leve.

36. Nie bierz od niego lichwy, ani płatu, ale się bój Boga swego, aby się żywił brat twój przy tobie.

36. Ne végy ő tőle [5†] kamatot vagy uzsorát, hanem félj a te Istenedtől, hogy megélhessen melletted a te atyádfia.

36 не бери от него роста и прибыли и бойся Бога твоего; чтоб жил брат твой с тобою;

36. Не брати меш із його чиншу і лихви, а будеш боятись Бога твого щоб можна жити братові твойму при тобі.

37. Älä anna hänelle rahaasi korolle äläkä ota elintarpeista voittoa.

37. Ei sinun pidä antaman rahaas hänelle korolle, eikä antaman viljaas kasvulle.

37. Ei sinun pidä andaman rahas hänelle corgolle eikä andaman wiljas caswolle:

37 You will not give him your money upon interest, nor give him your food for profit.

37. Thou shalt not give him thy money upon usury, nor lend him thy victuals for increase.

37. Du skal ikke fly ham dine Penge paa Aager, og du skal ikke fIy ham din Mad paa Overgift.

37. Ty du skall icke få honom dina penningar på ocker, och icke utfå din spis på fördel.

37. Omma rahha ei pea sa mitte temmale pannema renti peäle, ja omma wilja ei pea sa mitte andma kasso peäle.

37. Neskolink jam pinigų už palūkanas ir neduok maisto, siekdamas pasipelnyti.

37. Denn du sollst ihm dein Geld nicht auf Zinsen leihen noch deine Speise auf Wucher austun.

37. Tu ne lui donneras point ton argent à intérêt, et tu ne lui donneras point de tes vivres pour un profit.

37. No le darás tu dinero a usura, ni tu vitualla a aumento:

37 Uw geld zult gij hem niet op woeker geven, en gij zult uw spijze niet op overwinst geven.

37. Pieniędzy twoich nie dawaj mu na lichwę, ani mu z zysku pożyczaj żywności twojej.

37. Pénzedet ne add néki kamatra, se uzsoráért ne add a te eleségedet.

37 серебра твоего не отдавай ему в рост и хлеба твоего не отдавай ему для получения прибыли.

37. Грошей не позичати меш йому на чинш, і не давати меш йому поживи на лихву.

38. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta antaakseni teille Kanaanin maan ja ollakseni teidän Jumalanne.

38. Sillä minä olen Herra teidän Jumalanne, joka teidän johdatin Egyptin maalta, antaakseni teille Kanaanin maan, ja ollakseni teidän Jumalanne.

38. Sillä minä olen HERra teidän Jumalan joca teidän johdatin Egyptin maalda andaxen teille Canaan maan ja ollaxen teidän Jumalan.

38 I am Jehovah your* God, who brought you* forth out of the land of Egypt, to give you* the land of Canaan and to be your* God.

38. I am the LORD your God, which brought you forth out of the land of Egypt, to give you the land of Canaan, and to be your God.

38. Jeg er Herren eders Gud, jeg som udførte eder af Ægyptens Land for at give eder Kanaans Land, for at være eders Gud.

38. Ty jag är Herren edar Gud, den eder utur Egypti land fört hafver, att jag skulle gifva eder det landet Canaan, och vara edar Gud.

38. Minna ollen Jehowa teie Jummal, kes teid Egiptusse maalt wäljatonud, et ma teile annan Kanaani Ma ja teile Jummalaks ollen.

38. Aš, Viešpats, jūsų Dievas, kuris jus išvedžiau iš Egipto šalies, kad jums duočiau Kanaano žemę ir būčiau jūsų Dievas.

38. Denn ich bin der HERR, euer Gott, der euch aus Ägyptenland geführt hat, daß ich euch das Land Kanaan gäbe und euer Gott wäre.

38. Je suis l'Éternel, votre Dieu, qui vous ai fait sortir du pays d'Égypte, pour vous donner le pays de Canaan, pour être votre Dieu.

38. Yo Jehová vuestro Dios, que os saqué de la tierra de Egipto para daros la tierra de Canaán, para ser vuestro Dios.

38 Ik ben de HEERE, uw God, Die u uit Egypteland gevoerd heb, om u het land Kanaan te geven, opdat Ik u tot een God zij.

38. Jam Pan, Bóg wasz, którym was wywiódł z ziemi Egipskiej, abym wam dał ziemię Chananejską, a był wam za Boga.

38. Én vagyok az Úr, a ti Istenetek, a ki kihoztalak titeket Égyiptom földéről, hogy néktek adjam Kanaán földét, és Istenetek legyek néktek.

38 Я Господь, Бог ваш, Который вывел вас из земли Египетской, чтобы дать вам землю Ханаанскую, чтоб быть вашим Богом.

38. Я Господь, Бог твій, що тебе вивів із Египецької землї, щоб оддати вам Канаан землю, і бути в вас Богом.

39. Jos veljesi sinun luonasi köyhtyy ja myy itsensä sinulle, älä pane häntä orjan työhön,

39. Jos veljes köyhtyy sinun tykönäs, ja myy itsensä sinulle, niin ei sinun pidä häntä pitämän niinkuin orjaa.

39. JOs sinun weljes köyhty sinun tykönäs ja myy idzens sinulle nijn ei sinun pidä händä pitämän nijncuin alinomaist orja.

39 And if your brother becomes poor with you and sells himself to you, you will not impose upon him servile labor.

39. And if thy brother that dwelleth by thee be waxen poor, and be sold unto thee; thou shalt not compel him to serve as a bondservant:

39. Og naar din Broder forarmes hos dig, og han sælges til dig, da skal du ikke lade ham tjene hos dig paa den Maade, som en Træl tjener.

39. Om din broder varder fattig när dig, och säljer sig dig, så skall du icke låta honom göra trälars arbete;

39. Ja kui so wend sinno jures kehwaks saab ja müüb ennast sulle ärra, siis ei pea sa mitte orja-teggo ta peäle pannema.

39. Jei vargo priverstas tavo brolis pats tau parsiduotų, nesielk su juo kaip su vergu.

39. Wenn dein Bruder verarmt neben dir und verkauft sich dir, so sollst du ihn nicht lassen dienen als einen Leibeigenen;

39. Si ton frère, qui est près de toi, devient pauvre et se vend à toi, tu ne te serviras point de lui pour un service d'esclave;

39. Ítem, cuando tu hermano empobreciere estando contigo, y se vendiere a tí, no le harás servir como siervo.

39 Desgelijks, wanneer uw broeder bij u zal verarmd zijn, en zich aan u verkocht zal hebben, gij zult hem niet doen dienen den dienst van een slaaf;

39. Jeźliby też zubożał brat twój przy tobie, tak żeby się tobie zaprzedał, nie będziesz go dręczył służbą niewolniczą;

39. Ha pedig elszegényedik melletted a te atyádfia, és eladja magát néked: ne [6†] szolgáltassad úgy mint rabszolgát.

39 Когда обеднеет у тебя брат твой и продан будет тебе,то не налагай на него работы рабской:

39. І коли з'убожіє твій брат при тобі і продасться тобі, не поставиш його до невільничої роботи;

40. vaan hän olkoon päiväpalkkalaisena ja loisena sinun luonasi; riemuvuoteen asti hän palvelkoon sinua.

40. Mutta hänen pitää oleman sinun tykönäs niinkuin päivämiehen, eli huonekuntaisen, palvellen sinua riemuvuoteen asti.

40. Mutta hänen pitä oleman sinun tykönäs nijncuin päiwämiehen eli huonecunnaisen palwellen sinua wapaus wuoten asti.

40 He will be with you as a hired servant and as a traveler. He will serve with you to the year of jubilee.

40. But as an hired servant, and as a sojourner, he shall be with thee, and shall serve thee unto the year of jubile:

40. Han skal være hos dig som en Daglønner, som en Gæst, han skal tjene hos dig indtil Jubelaaret.

40. Utan han skall vara när dig, såsom en dagakarl och en husman, och tjena dig intill klangåret.

40. Ta peab so jures ollema kui palgalinne, kui maialinne: ta peab so jures tenima Jobeli-aastani.

40. Tetarnauja jis tau kaip samdinys ir įnamis ligi jubiliejaus metų.

40. sondern wie ein Tagelöhner und Gast soll er bei dir sein und bis an das Halljahr bei dir dienen.

40. Il sera chez toi comme un mercenaire, comme un hôte; il servira chez toi jusqu'à l'année du jubilé;

40. Como criado, como extranjero estará contigo: hasta el año del jubileo te servirá.

40 Als een dagloner, als een bijwoner zal hij bij u zijn; tot het jubeljaar zal hij bij u dienen.

40. Jako najemnik, jako przychodzieó będzie u ciebie, aż do roku miłościwego służyć ci będzie.

40. Mint béres, mint zsellér legyen nálad; a kürtölésnek esztendejéig szolgáljon nálad.

40 он должен быть у тебя как наемник, как поселенец; до юбилейного года пусть работает у тебя,

40. Як наємник, як комірник мусить він бути при тобі; до ювілейного року робити ме в тебе.

41. Silloin hän lähteköön luotasi vapaana, hän ja hänen lapsensa hänen kanssaan, ja palatkoon sukunsa luo ja isiensä perintömaalle.

41. Silloin pitää hänen käymän ulos vapaana sinun tyköäs lapsinensa, ja pitää tuleman sukunsa tykö jälleen, ja isäinsä saaman päälle.

41. Silloin pitä hänen käymän ulos wapana sinun tyköäs lapsinens ja pitä tuleman sucuns tygö jällens ja hänen Isäns saaman päälle.

41 Then he will go out from you, he and his sons with him and will return to his own family. And he will return to the possession of his fathers.

41. And then shall he depart from thee, both he and his children with him, and shall return unto his own family, and unto the possession of his fathers shall he return.

41. Da skal han udgaa fra dig, han og hans Børn med ham, og han skal vende tilbage til sin Slægt, og vende tilbage til sine Fædres Ejendom.

41. Då skall han gå lös ut ifrå dig, och hans barn med honom; och skall komma till sitt slägte igen, och till sina fäders ägor.

41. Siis peab ta so jurest ärraminnema, temma ja ta lapsed temmaga, et ta jälle omma sugguwössa jure saab ja omma wannematte pärrandusse peäle jälle saab.

41. Tuomet jis su savo vaikais grįš pas savo giminę į tėvų namus.

41. Dann soll er von dir frei ausgehen und seine Kinder mit ihm und soll wiederkommen zu seinem Geschlecht und zu seiner Väter Habe.

41. Alors il sortira de chez toi, lui et ses enfants avec lui; il retournera dans sa famille, et rentrera dans la possession de ses pères.

41. Entónces saldrá de contigo él y sus hijos consigo, y volverá a su familia, y a la posesión de sus padres se volverá.

41 Dan zal hij van u uitgaan, hij en zijn kinderen met hem, en hij zal tot zijn geslacht wederkeren, en tot de bezitting zijner vaderen wederkeren.

41. Potem wynijdzie od ciebie on, i dzieci jego z nim, a wróci się do rodziny swojej, i do dziedzictwa przodków swych wróci się.

41. Azután menjen el tőled ő és vele az ő gyermekei, és térjen vissza az ő nemzetségéhez, és térjen vissza az ő atyáinak örökségébe.

41 а тогда пусть отойдет он от тебя, сам и дети его с ним, и возвратится в племя свое, и вступит опять во владение отцов своих,

41. І вийде на волю від тебе й дїти його, та й вернеться до родини своєї, і до батьківщини своєї вернеться.

42. Sillä he ovat minun palvelijoitani, jotka minä vein pois Egyptin maasta; sentähden älköön heitä orjan tavalla myytäkö.

42. Sillä he ovat minun palveliani, jotka minä Egyptin maalta johdattanut olen: sentähden ei pidä heitä orjan tavalla myytämän.

42. Sillä he owat minun palweliani jotca minä Egyptin maalda johdattanut olen: sentähden ei pidä heitä orjan tawalla myytämän.

42 For they are my servants, whom I brought forth out of the land of Egypt. They will not be sold as bondmen.

42. For they are my servants, which I brought forth out of the land of Egypt: they shall not be sold as bondmen.

42. Thi de ere mine Tjenere, som jeg udførte af Ægyptens Land; de skulle ikke sælges, som en Træl sælges.

42. Förty de äro mine tjenare, de jag utur Egypti land fört hafver; ty skall man icke sälja dem efter trälars sätt.

42. Sest need on mo sullased, kedda minna Egiptusse maalt ollen wäljatonud: neid ei pea mitte müdama nenda kui orja müakse.

42. Izraelitai yra mano tarnai, Aš juos išvedžiau iš Egipto; jie neturi būti parduodami kaip vergai.

42. Denn sie sind meine Knechte, die ich aus Ägyptenland geführt habe; darum soll man sie nicht auf leibeigene Weise verkaufen.

42. Car ce sont mes serviteurs, que j'ai fait sortir du pays d'Égypte; ils ne seront point vendus comme on vend un esclave.

42. Porque son mis siervos, los cuales yo saqué de la tierra de Egipto: no serán vendidos como siervos.

42 Want zij zijn Mijn dienstknechten, die Ik uit Egypteland uitgevoerd heb; zij zullen niet verkocht worden, gelijk men een slaaf verkoopt.

42. Słudzy bowiem moi są, którem Ja wywiódł z ziemi Egipskiej, niechże nie będą sprzedawani jako niewolnicy.

42. Mert az én szolgáim ők, a kiket kihoztam Égyiptom földéről: nem adathatnak el, mint rabszolgák.

42 потому что они – Мои рабы, которых Я вывел из земли Египетской: не должно продаватьих, как продают рабов;

42. Вони бо слуги мої, що вивів я із Египецької землї; неможна продавати їх, як продають невільників.

43. Älä hallitse heitä kovuudella, vaan pelkää Jumalaasi.

43. Ei sinun pidä ankarasti heitä hallitseman, vaan pelkäämän sinun Jumalaas.

43. Ei sinun pidä angarast heitä hallidzeman waan pelkämän sinun Jumalatas.

43 You will not rule over him with rigor, but will fear your God.

43. Thou shalt not rule over him with rigour; but shalt fear thy God.

43. Du skal ikke strengelig regere over ham, men frygte din Gud.

43. Och skall du icke med stränghet råda öfver dem, utan frukta din Gud.

43. Sa ei pea mitte temma ülle wallitsema kange hirmoga, sest sa pead omma Jummalat kartma.

43. Neišnaudokit jų, bijokit Dievo.

43. Und sollst nicht mit Strenge über sie herrschen, sondern dich fürchten vor deinem Gott.

43. Tu ne domineras point sur lui avec rigueur; mais tu craindras ton Dieu.

43. No te enseñorearás de él con dureza, mas habrás temor de tu Dios.

43 Gij zult geen heerschappij over hem hebben met wreedheid; maar gij zult vrezen voor uw God.

43. Nie będziesz panował nad nimi surowie, ale się będziesz bał Pana Boga twego.

43. Ne uralkodjál [7†] rajta kegyetlenül, hanem félj a te Istenedtől.

43 не господствуй над ним с жестокостью и бойся Бога твоего.

43. Не панувати меш над ними жорстоко, і мусиш боятись Бога твого.

44. Mutta orjasi ja orjattaresi, jotka hankit itsellesi, ostakaa kansoista, jotka asuvat teidän ympärillänne.

44. Jos tahdot pitää orjaa ja piikaa, niin sinun pitää ostaman ne pakanoilta, jotka teidän ympärillänne ovat.

44. Jos sinä tahdot pitä orja ja pijca nijn sinun pitä ostaman ne pacanoilda jotca teidän ymbärillän owat.

44 And as for your bondmen and your bondmaids, whom you will have, from the nations that are all around you*, you* will buy bondmen and bondmaids from them.

44. Both thy bondmen, and thy bondmaids, which thou shalt have, shall be of the heathen that are round about you; of them shall ye buy bondmen and bondmaids.

44. Og hvad angaar din Træl eller din Trælkvinde, saa skulle I af Hedningerne, som ere rundt omkring eder, købe Træl og Trælkvinde.

44. Men vill du hafva trälar och trälinnor, så skall du köpa dem af Hedningarna, som omkring eder äro;

44. Ja kes sulle sullaseks ja ümmardajaks peab sama, neid peate teie selle rahwa käest, mis teie ümberkaudo ellawad, ostma sullaseks ja ümmardajaks.

44. Vergą ir vergę pirkite iš aplink jus esančių tautų,

44. Willst du aber leibeigene Knechte und Mägde haben, so sollst du sie kaufen von den Heiden, die um euch her sind,

44. Quant à ton esclave et à ta servante qui t'appartiendront, ils viendront des nations qui sont autour de vous; c'est d'elles que vous achèterez l'esclave et la servante.

44. Ítem, tu siervo o tu sierva, que tuvieres serán de las gentes, que están en vuestro al derredor: de ellos compraréis siervos y siervas.

44 Aangaande uw slaaf of uw slavin, die gij zult hebben, die zullen van de volken zijn, die rondom u zijn; van die zult gij een slaaf of een slavin kopen.

44. Niewolnik też twój, i niewolnica twoja, które mieć będziesz, będą z narodów tych, które są około was, z nich kupować będziecie niewolnika i niewolnicę.

44. Mind szolgád, mind szolgálóleányod, a kik lesznek néked, a körületek lévő népek közül legyenek: azokból vásárolj szolgát és szolgálóleányt;

44 А чтобы раб твой и рабыня твоя были у тебя, то покупайте себе раба и рабыню у народов, которые вокруг вас;

44. Що ж до раба твого і до рабинї твоєї, що буде в тебе; нехай будуть із народів, що кругом вас; від них будете купувати рабів і рабинь.

45. Tahi ostakaa ne teidän luonanne asuvien loisten lapsista ja heidän sukulaisistaan, jotka ovat teidän luonanne ja jotka ovat heille syntyneet teidän maassanne; ja ne olkoot teidän perintöomaisuuttanne.

45. Ja huonekuntalaisilta, jotka muukalaiset ovat teidän seassanne, pitää teidän ne ostaman, ja heidän suvuiltansa, jotka he teidän tykönänne teidän maassanne synnyttäneet ovat: ja ne pitää teidän omanne oleman.

45. Huonecundaisilda jotca muucalaiset owat teidän seasan ja heidän suguistans jotca he teidän tykönän teidän maasan synnyttänet owat ne pitä teidän omistaman.

45 Moreover of the sons of the strangers who journey among you*, you* will buy from them and from their families that are with you*, which they have fathered in your* land and they will be your* possession.

45. Moreover of the children of the strangers that do sojourn among you, of them shall ye buy, and of their families that are with you, which they begat in your land: and they shall be your possession.

45. Ogsaa af deres Børn, som ere Gæster og fremmede iblandt eder, af dem skulle I købe, og af deres Slægt, som er hos eder, og som de have avlet i eders Land; og de skulle være eder til Ejendom.

45. Af husmän, som främlingar ibland eder äro, och af deras afkommandom, som de när eder uti edro lande föda, dem skolen I hafva till egna;

45. Ja ka nende maialiste laste käest, kes teie jures kui woörad ellawad, woite kül osta, nende käest ja nende sugguwössa käest, mis teie jures on , mis nemmad teie maal on sünnitanud, ja need peawad teile pärris ollema.

45. iš ateivių, pasilikusių gyventi tarp jūsų, ir iš jūsų žemėje gimusių vergų; šiuos galėsite turėti vergais.

45. und auch von den Kindern der Gäste, die Fremdlinge unter euch sind, und von ihren Nachkommen, die sie bei euch in eurem Land zeugen; dieselben mögt ihr zu eigen haben{~}

45. Vous pourrez aussi en acheter des enfants des étrangers qui séjourneront avec vous, et de leurs familles qui seront parmi vous, qu'ils engendreront dans votre pays; et ils seront votre propriété.

45. Y también de los hijos de los forasteros, que viven entre vosotros compraréis: y de los que del linaje de ellos son nacidos en vuestra tierra, que están con vosotros: los cuales tendréis por posesión.

45 Gij zult ze ook kopen van de kinderen der bijwoners, die bij u als vreemdelingen verkeren, uit hen en uit hun geslachten, die bij u zullen zijn, die zij in uw land zullen gewonnen hebben; en zij zullen u tot een bezitting zijn.

45. Także też syny przychodniów mieszkających między wami kupować będziecie, i z potomstwa tych, którzy są z wami, które spłodzili w ziemi waszej, a ci będą wam za dziedzictwo.

45. Meg a zsellérek gyermekei közül is, a kik nálatok tartózkodnak, azokból is vásárolhattok, és azoknak nemzetségéből, a kik veletek vannak, a kiket a ti földeteken nemzettek; és legyenek a ti tulajdonotok.

45 также и из детей поселенцев, поселившихся у вас, можете покупать, и из племени их,которое у вас, которое у них родилось в земле вашей, и они могут быть вашей собственностью;

45. Так само й з дїтей комірників, що пробувають у вас, можна вам купувати із їх родини, що при вас, котру породили вони в землї вашій; і будуть вони вам у власність,

46. Ja jättäkää ne jälkeenne perinnöksi lapsillenne, pysyväksi perintöomaisuudeksi; niitä saatte pitää ainaisesti orjinanne. Mutta veljistänne, israelilaisista, älä ketään kovuudella hallitse.

46. Ja pitäkäät heitä omananne, ja teidän lapsillenne teidän jälkeenne ijankaikkiseksi perimiseksi, ja niiden pitää oleman teidän orjanne; mutta veljenne Israelin lapset ei pidä toinen toistansa ankarasti hallitseman.

46. Ja pitäkät heitä omanan ja teidän lapsen teidän jälken ijancaickisexi perimisexi ja nijden pitä oleman teidän orjan. Mutta teidän weljiän Israelin lapsia ei teidän pidä toinen toistan angarast hallidzeman.

46 And you* will make them an inheritance for your* sons after you*, to hold for a possession. You* will take your* everlasting bondmen from them, but over your* brothers the sons of Israel you* will not rule, one over another, with rigor.

46. And ye shall take them as an inheritance for your children after you, to inherit them for a possession; they shall be your bondmen for ever: but over your brethren the children of Israel, ye shall not rule one over another with rigour.

46. Og dem skulle I arvelig beholde for eders Børn efter eder, at de kunne eje dem til en Ejendom, de skulle tjene eder evindelig; men over eders Brødre af Israels Børn skal den ene ikke strengelig regere over den anden.

46. Och skolen äga dem, och edor barn efter eder till en evig ägo; dem skolen I låta vara trälar. Men öfver edra bröder, Israels barn, skall ingen öfver den andra råda med stränghet.

46. Ja teie peate neid pärris-ossaks sama om̃a lastele pärrast teid, et nemmad neid pärrandusseks pärriwad; nende peäle woite teie iggaweste teggo panna: agga omma wendade Israeli laste seast ei pea ükski omma wenna ülle wallitsema kange hirmoga.

46. Juos galėsite palikti kaip paveldėjimą savo palikuonims per amžius. Savo brolių izraelitų nespauskite be gailesčio.

46. und sollt sie besitzen und eure Kinder nach euch zum Eigentum für und für; die sollt ihr leibeigene Knechte sein lassen. Aber von euren Brüdern, den Kindern Israel, soll keiner über den andern herrschen mit Strenge.

46. Vous les laisserez en héritage à vos enfants après vous, pour les posséder en propriété; vous vous servirez d'eux à perpétuité; mais quant à vos frères, les enfants d'Israël, nul de vous ne dominera avec rigueur sur son frère.

46. Y poseerlos heis por juro de heredad para vuestros hijos después de vosotros para tener posesión, para siempre os serviréis de ellos: empero en vuestros hermanos los hijos de Israel, cada uno en su hermano, no os enseñorearéis en él con dureza.

46 En gij zult u tot bezitters over hen stellen voor uw kinderen na u, opdat zij de bezitting erven; gij zult hen in eeuwigheid doen dienen; maar over uw broeders, de kinderen Israels, een iegelijk over zijn broeder, gij zult over hem geen heerschappij hebben met wreedheid.

46. Prawem dziedzicznem trzymać je będziecie, i synowie wasi po was, abyście je dziedzicznie odzierżeli, na wieki służby ich używać będziecie; lecz nad bracią swą, syny Izraelskimi, żaden nad bratem swoim nie będzie panował surowie.

46. És örökül hagyhatjátok azokat a ti utánnatok való fiaitoknak, hogy örökségül bírják azokat, örökké dolgoztathattok velük; de a ti atyátokfiain, az Izráel fiain, egyik a másikán senki ne uralkodjék kegyetlenül.

46 можете передавать их в наследство и сынам вашим по себе, как имение; вечно владейте ими, как рабами. А над братьями вашими, сынами Израилевыми, друг над другом, не господствуйте с жестокостью.

46. І зоставляти мете їх дїтям вашим після вас, щоб мали їх як власність. Ті служити муть на віки; над братами ж вашими, синами Ізрайлевими, не панувати мете жорстоко один над другим.

47. Jos sinun luonasi asuva muukalainen tai loinen tulee varoihin, veljesi köyhtyessä hänen luonaan, niin että hän myy itsensä sinun luonasi asuvalle muukalaiselle tai loiselle tai jollekin muukalaisen suvun jäsenelle,

47. Jos muukalainen eli huonekuntainen hyötyy sinun tykönäs, ja sinun veljes köyhtyy hänen tykönänsä, niin että hän myy itsensä muukalaiselle, joka huonekuntainen sinun tykönäs on, eli jollekulle muukalaisen suvusta,

47. JOs muucalainen eli huonecundainen hyöty sinun tykönäs ja sinun weljes köyhty hänen tykönäns nijn että hän myy idzens muucalaiselle eli huonecundaiselle sinun tykönäs eli jolleculle hänen sugustans.

47 And if a stranger or traveler with you becomes rich and your brother becomes poor beside him and sells himself to the stranger or traveler with you, or to the stock of the stranger's family,

47. And if a sojourner or stranger wax rich by thee, and thy brother that dwelleth by him wax poor, and sell himself unto the stranger or sojourner by thee, or to the stock of the stranger's family:

47. Og naar en fremmeds eller Gæsts Haand hos dig formaar meget, og din Broder forarmes hos ham, saa at han sælger sig til den fremmede, som er Gæst hos dig, eller til en af en fremmed Slægt,

47. Om en främling eller en husman växer till när dig, och din broder varder fattig när honom, och säljer sig enom främling, eller husmanne när dig, eller någrom af sine slägt;

47. Ja kui ühhe woöra ehk maialisse kässi, kes so jures sees on , jouab middagi sada, ja so wend on temma jures kehwaks sanud ja müüb ennast se woöra kätte, kes so jures kui maialinne on, ehk selle kätte kes woörast sugguwössast on sündinud:

47. Jei tarp jūsų pralobtų ateivis ar svetimtautis ir jam ar kuriam nors iš jo palikuonių parsiduotų nuskurdęs tavo brolis,

47. Wenn irgend ein Fremdling oder Gast bei dir zunimmt und dein Bruder neben ihm verarmt und sich dem Fremdling oder Gast bei dir oder jemand von seinem Stamm verkauft,

47. Et lorsque un étranger ou un homme habitant chez toi, deviendra riche, et que ton frère deviendra pauvre près de lui et se vendra à l'étranger domicilié chez toi, ou à un rejeton de la famille de l'étranger,

47. Ítem, cuando la mano del peregrino y extranjero, que está contigo, alcanzare, y tu hermano que está con él, empobreciere, y se vendiere al peregrino o extranjero, que está contigo, o a la raza del linaje del extranjero,

47 En wanneer de hand eens vreemdelings en bijwoners, die bij u is, wat bekomen zal hebben, en uw broeder, die bij hem is, verarmd zal zijn, dat hij zich aan den vreemdeling, den bijwoner, die bij u is, of aan den stam van het geslacht des vreemdelings zal verkocht hebben;

47. Jeźliby się też gość albo przychodzieó zbogacił, który mieszka z tobą, a zubożałby brat twój przy nim, tak żeby się zaprzedał gościowi, albo przychodniowi, który jest z tobą, albo potomstwu z domu cudzoziemców,

47. És ha a jövevény vagy zsellér vagyonra tesz szert melletted, a te atyádfia pedig elszegényedik mellette, és eladja magát a melletted lévő jövevénynek, zsellérnek, vagy jövevény nemzetségéből való sarjadéknak:

47 Если пришлец или поселенец твой будет иметь достаток, а брат твой пред ним обеднеет и продастся пришельцу, поселившемуся у тебя, или кому-нибудь из племени пришельца,

47. І коли руки чуженицї або комірника твого придбають яке добро, а брат твій з'убожіє при йому та й продасться чужому або комірникові твому, чи кому з родини чуженицї,

48. niin olkoon hän, sen jälkeen kuin hän myi itsensä, lunastettavissa; joku hänen veljistään lunastakoon hänet.

48. Niin pitää hänellä oikeus oleman lunastettaa jälleen sittekuin hän myyty on, että joku hänen veljistänsä pitäis hänen lunastaman jällensä;

48. Nijn pitä hänellä oikeus oleman lunasta jällens sijttecuin hän myyty on että jocu hänen weljistäns pidäis hänen lunastaman jällens.

48 he may be redeemed after he is sold. One of his brothers may redeem him.

48. After that he is sold he may be redeemed again; one of his brethren may redeem him:

48. da skal der, efter at han er solgt, være Ret for ham til Løsning; en af hans Brødre maa løse ham.

48. Så skall han rätt hafva, sedan han såld är, att varda löst igen; och någor af hans bröder må lösa honom;

48. Siis peab se lunnastaminne, pärrast sedda kui ta ennast ärramünud, temma pärrast jäma; üks temma wendadest woib tedda lunnastada.

48. jis galės būti išpirktas. Jei norės, jį galės išpirkti kas nors iš jo brolių:

48. so soll er nach seinem Verkaufen Recht haben, wieder frei zu werden, und es mag ihn jemand unter seinen Brüdern lösen,

48. Après s'être vendu, il y aura droit de rachat pour lui: un de ses frères pourra le racheter;

48. Después que se hubiere vendido, tendrá redención: uno de sus hermanos le rescatará;

48 Nadat hij zich zal verkocht hebben, zal er lossing voor hem zijn; een van zijn broeders zal hem lossen;

48. Gdyby się zaprzedał, może być wykupiony; ktokolwiek z braci jego odkupi go;

48. Mindamellett is, hogy eladta magát, megváltható legyen; akárki megválthassa azt az ő atyjafiai közül.

48 то после продажи можно выкупить его; кто-нибудь из братьев его должен выкупить его,

48. Так послї того, як він продався, мати ме право викупу свого; одному з братів його можна викупити його.

49. Tahi lunastakoon hänet hänen setänsä tai setänsä poika tai joku veriheimolainen hänen suvustansa; tahi jos hän tulee varoihin, lunastakoon hän itse itsensä.

49. Eli hänen setänsä eli setänsä poika lunastakaan hänen, taikka joku hänen lähimmäisestä suvustansa, eli jos hän itse taitaa niin paljo matkaan saada, niin pitää hänen lunastaman itsensä.

49. Eli hänen setäns setäns poica taicka jocu hänen lähimmäisest sugustans eli jos hänen oma kätens taita nijn paljo matcan saatta nijn pitä hänen lunastaman idzens.

49 Or his uncle, or his uncle's son, may redeem him. Or any who is near of kin to him of his family may redeem him. Or if he becomes rich, he may redeem himself.

49. Either his uncle, or his uncle's son, may redeem him, or any that is nigh of kin unto him of his family may redeem him; or if he be able, he may redeem himself.

49. Enten hans Farbroder eller hans Farbroders Søn maa løse ham; eller nogen af hans næste Slægt, af hans Slægtskab, maa løse ham; eller formaar hans Haand saa meget, da maa han løse sig selv.

49. Eller hans faderbroder, eller faderbroders son, eller eljest någor hans när skyldman i hans slägte; eller om hans egen hand kan så mycket åstadkomma, så skall han lösa sig;

49. Ehk temma onno ehk ta onno poeg woib tedda lunnastada, ehk üks ta liggemaist suggulasist temma sugguwössast woib tedda lunnastada, ehk kui ta ennese kässi jouab, siis woib ta isseennast lunnastada.

49. dėdė, brolėnas arba artimas giminaitis; o jei pajėgs, ir jis pats galės išsipirkti.

49. oder sein Vetter oder Vetters Sohn oder sonst ein Blutsfreund seines Geschlechts; oder so seine Hand so viel erwirbt, so soll er selbst sich lösen.

49. Ou son oncle, ou le fils de son oncle, pourra le racheter, ou l'un de ses proches parents de sa famille pourra le racheter; ou s'il en a les moyens, il se rachètera lui-même.

49. O su tio, o el hijo de su tio le rescatará, o el cercano de su carne, de su linaje, le rescatará: o si su mano alcanzare, él se redimirá.

49 Of zijn oom, of de zoon zijns ooms, zal hem lossen, of die uit de naasten zijns vleses van zijn geslacht is, zal hem lossen; of heeft zijn hand wat bekomen, dat hij zichzelven losse.

49. Albo stryj jego, albo syn stryja jego odkupi go, albo z bliskich pokrewnych jego z rodziny jego, odkupi go, albo jeźliby przemógł, wykupi się sam.

49. Vagy nagybátyja, vagy nagybátyjának fia váltsa meg azt, vagy az ő nemzetségéből való vérrokona váltsa meg azt, vagy, ha módja van hozzá, maga váltsa meg őmagát.

49 или дядя его, или сын дяди его должен выкупить его, или кто-нибудь из родства его,из племени его, должен выкупить его; или если будет иметь достаток, сам выкупится.

49. Або син дядька його викупить його, або хто з найблизшої родини його нехай викупить його; або коли руками що заробить, сам нехай викупиться.

50. Ja hänen on laskettava yhdessä ostajansa kanssa, kuinka pitkä aika on riemuvuoteen siitä vuodesta, jolloin hän myi itsensä hänelle; ja hänen myyntihintansa jaettakoon vuosien luvulla; hänen palvelusaikansa laskettakoon saman arvoiseksi kuin päiväpalkkalaisen.

50. Ja hänen pitää lukua laskeman ostajansa kanssa, siitä vuodesta kuin hän myi itsensä ilovuoteen asti, ja raha pitää luettaman vuoden luvun jälkeen, sittekuin hän myytiin, ja kaiken sen ajan palkka pitää siihen luettaman:

50. Ja hänen pitä lucua laskeman ostajans cansa sijtä wuodesta cuin hän myi idzens ilowuoten asti ja raha pitä luettaman wuoden lugun jälken sijttecuin hän myytin ja caiken sen ajan palcka pitä sijhen luettaman.

50 And he will reckon with him who bought him from the year that he sold himself to him to the year of jubilee. And the price of his sale will be according to the number of years. He will be with him according to the time of a hired servant.

50. And he shall reckon with him that bought him from the year that he was sold to him unto the year of jubile: and the price of his sale shall be according unto the number of years, according to the time of an hired servant shall it be with him.

50. Og han; skal regne med den, som købte, ham fra det det Aar, i hvilket han solgtes til ham, indtil Jubelaaret; og Pengene, som han solgtes for, skulle bestemmes efter Aarenes Tal, som en Daglønners Dage skal Tiden, han var hos ham, agtes.

50. Och skall räkna med sin köpare ifrå det året, då han sålde sig, intill klangåret. Och penningarna skola räknade varda efter åratalet, sedan han såldes; och skall hans lön med inräknas för hela tiden.

50. Ja ta peab arro ülleswötma sellega kes tedda ostnud, sest aastast kui ta ennast temmale on ärramünud Jobeli-aastani, nenda et temma ärramümisse rahha aastade arro järrele peab ollema; palgalisse päwade järrele peab se luggu temmaga ollema.

50. Jis skaitys metus nuo parsidavimo ligi jubiliejaus metų ir atskaitys iš sumos, už kurią buvo parsidavęs, lyg būtų buvęs samdinys.

50. Und soll mit seinem Käufer rechnen von dem Jahr an, da er sich verkauft hatte, bis aufs Halljahr; und das Geld, darum er sich verkauft hat, soll nach der Zahl der Jahre gerechnet werden, als wäre er die ganze Zeit Tagelöhner bei ihm gewesen.

50. Or il comptera avec celui qui l'a acheté, depuis l'année où il s'est vendu à lui jusqu'à l'année du jubilé, et son prix de vente se comptera d'après le nombre des années; il en sera avec lui comme des journées d'un mercenaire.

50. Y contará con el que le compró desde el año que se vendió a él hasta el año del jubileo: y apreciarse ha el dinero de su venta conforme al número de los años, y hacerse ha con él conforme al tiempo de un criado.

50 En hij zal met zijn koper rekenen van dat jaar af, dat hij zich aan hem verkocht heeft tot het jubeljaar toe; alzo dat het geld zijner verkoping zal zijn naar het getal van de jaren, naar de dagen eens dagloners zal het met hem zijn.

50. I porachuje się z onym, co go kupił, od roku, którego mu się sprzedał, aż do miłościwego lata, aby pieniądze, za które się sprzedał, odłożone były według liczby lat, jako z najemnikiem, z nim sobie postąpi.

50. És vessen számot azzal, a ki megvette őt, attól az esztendőtől kezdve, a melyen eladta magát annak, a kürtölésnek esztendejéig, és az ő eladásának ára az esztendők száma szerint legyen, a béres ideje szerint legyen nála.

50 И он должен рассчитаться с купившим его, начиная от того года, когда он продал себя, до года юбилейного, и серебро, за которое он продал себя, должно отдать ему по числу лет; как временный наемник он должен быть у него;

50. І полїчиться він з тим, хто купив його, від року продажі до року ювілейного, а цїна, за котру продався, буде відповідна лїчбі років; як наємник полїчить він йому днї свої.

51. Jos vielä on monta vuotta jäljellä, maksakoon hän takaisin lunastushintanaan niitä vastaavan osan siitä summasta, jolla hänet ostettiin.

51. Ja jos vielä monta vuotta on ilovuoteen, niin hänen pitää sitä enemmän antaman lunastuksestansa, senjälkeen kuin hän ostettu on.

51. Ja jos wielä monda wuotta on ilowuoteen nijn hänen pitä sitä enämmän andaman hänen lunastuxestans senjälken cuin hän ostettu on.

51 If there is yet many years, according to them he will give back the price of his redemption out of the money that he was bought for.

51. If there be yet many years behind, according unto them he shall give again the price of his redemption out of the money that he was bought for.

51. Om der endnu er mange Aar tilbage, da skal han i Forhold til disse betale tilbage for sin Løsning af Pengene, han blev købt for.

51. Om ännu mång år äro intill klangåret, så skall han derefter desto mer gifva för lösnen, efter som han köpt är.

51. Kui weel paljo aastaid siñna male on , siis peab ta nende arro järrele ta luñnastamisse rahha taggasi andma, sest rahhast, mis eest ta ostetud.

51. Jei bus likę daug metų ligi jubiliejaus, pagal juos atsilygins šeimininkui.

51. Sind noch viele Jahre bis an das Halljahr, so soll er nach denselben desto mehr zu seiner Lösung wiedergeben von dem Gelde darum er gekauft ist.

51. S'il y a encore beaucoup d'années, il paiera son rachat à raison de ces années, en proportion du prix pour lequel il aura été acheté;

51. Si aun fueren muchos años, conforme a ellos volverá su rescate del dinero por el cual se vendió.

51 Indien nog vele van die jaren zijn, naar die zal hij tot zijn lossing van het geld, waarover hij gekocht is, wedergeven.

51. Jeźliby jeszcze nie mało lat zostawało, wedle nich wróci okup swój z pieniędzy, za które kupiony jest.

51. Ha még sok esztendő van hátra, azokhoz képest térítse meg annak a váltságot az ő megvásárlásának árából.

51 и если еще много остается лет, то по мере их он должен отдать в выкуп за себя серебро, за которое он куплен;

51. Коли ще багацько років, то мусить вернути відповідний викуп свій із грошей, що за них куплено його;

52. Mutta jos vain vähän vuosia on jäljellä riemuvuoteen, laskekoon ostaja nekin hänelle, ja hän maksakoon lunastushintansa sen mukaan, kuin hänellä on vuosia jäljellä.

52. Mutta jos harvat vuodet ovat ilovuoteen, niin laskekaan lukua hänen kanssansa ja hänen pitää vuotten jälkeen antaman lunastuksensa.

52. Mutta jos harwat wuodet owat ilowuoteen nijn hänen pitä sen jälken andaman hänen lunastuxens.

52 And if there remain but few years to the year of jubilee, then he will reckon with him. He will give back the price of his redemption according to his years.

52. And if there remain but few years unto the year of jubile, then he shall count with him, and according unto his years shall he give him again the price of his redemption.

52. Men om der er faa Aar tilbage, indtil Jubelaaret, da skal han regne med ham, i Forhold til sine Aar skal han betale tilbage for sin Løsning.

52. Äro få år qvar intill klangåret, så skall han ock derefter igengifva till sin lösning;

52. Agga kui pissut aastaid ülle on Jobeli-aastani, siis peab ta temmaga arro ülleswötma; temma aastade arro järrele peab ta temma lunnastamisse hinnast taggasi andma.

52. Jei metų skaičius mažesnis, apskaičiuos su juo pagal likusių metų skaičių ir sumokės išpirkimo kainą.

52. Sind aber wenig Jahre übrig bis ans Halljahr, so soll er auch darnach wiedergeben zu seiner Lösung.

52. Et s'il reste peu d'années jusqu'à l'an du jubilé, il comptera avec lui, et restituera le prix de son achat à raison de ces années.

52. Y si quedare poco tiempo hasta el año del jubileo, entónces contará con él, y volverá su rescate conforme a sus años.

52 En indien er nog weinige van die jaren overgebleven zijn, tot aan het jubeljaar, zo zal hij met hem rekenen; naar zijn jaren zal hij zijn lossing wedergeven.

52. A jeźliby nie wiele lat zostawało do miłościwego lata, tedy porachuje się z nim, a według onych lat wróci okup swój.

52. Ha pedig kevés esztendő van hátra a kürtölésnek esztendejéig, akkor is vessen számot vele, és az évek számához képest fizesse vissza az ő váltságát.

52 если же мало остается лет до юбилейного года, то он должен сосчитать и по мере лет отдать за себя выкуп.

52. Коли ж мало зостанеться років до року ювілейного, так нехай розлїчиться з ним: відповідно до років своїх верне викуп свій.

53. Vuosikaupalla otetun päiväpalkkalaisen tavalla hän palvelkoon häntä, mutta älköön tämä kovuudella hallitko häntä sinun silmiesi edessä.

53. Ja pitää hänen palkkansa myös siihen luettaman vuosi vuodelta, ja ei hänen pidä ankaruudella häntä hallitseman sinun edessäs.

53. Ja pitä hänen palckans myös sijhen luettaman wuosi wuodelda ja ei sinun pidä salliman angarudella händä hallita sinun edesäs.

53 He will be with him as a servant hired year by year. He will not rule with rigor over him in your sight.

53. And as a yearly hired servant shall he be with him: and the other shall not rule with rigour over him in thy sight.

53. Ligesom en Daglønner Aar for Aar skal han være hos ham; han skal ikke strengelig regere over ham for dine Øjne.

53. Och skall räkna sin lön med honom år från år. Och du skall icke låta råda öfver honom med stränghet för din ögon.

53. Ta peab aasta aastalt kui palgalinne ta jures ollema; ta ei pea mitte temma ülle wallitsema kange hirmoga sinno nähhes.

53. Jis turi būti kaip samdinys visus tuos metus ir šeimininkas nesielgs su juo be gailesčio tavo akivaizdoje.

53. Als Tagelöhner soll er von Jahr zu Jahr bei ihm sein, und sollst nicht lassen mit Strenge über ihn herrschen vor deinen Augen.

53. Il sera avec lui comme un mercenaire à l'année; et son maître ne dominera point sur lui avec rigueur sous tes y eux.

53. Como cogido de año por año hará con él, no se enseñoreará en él duramente delante de tus ojos:

53 Als een dagloner zal hij van jaar tot jaar bij hem zijn; men zal over hem geen heerschappij hebben met wreedheid voor uw ogen.

53. Jako najemnik doroczny niech będzie u niego; nie będzie nad nim surowie panował przed oczyma twemi.

53. Mint esztendőről esztendőre fogadott béres legyen nála; ne uralkodjék kegyetlenül rajta te előtted.

53 Он должен быть у него, как наемник, во все годы; он не должен господствовать над ним с жестокостью вглазах твоих.

53. Як наємник буде він із року в рік при йому; не панувати ме він над ним жорстоко перед очима твоїми.

54. Mutta jos häntä ei näin lunasteta, tulkoon hän riemuvuotena vapaaksi, hän itse ja hänen lapsensa hänen kanssaan.

54. Jos ei hän näin lunasta itsiänsä, niin hänen pitää ilovuonna vapaana käymän ulos lapsinensa.

54. Jos ei hän näin lunasta idzens nijn hänen pitä ilowuonna wapana käymän ulos lapsinens:

54 And if he is not redeemed by these means, then he will go out in the year of jubilee, he and his sons with him.

54. And if he be not redeemed in these years, then he shall go out in the year of jubile, both he, and his children with him.

54. Men dersom han ikke kan løses paa disse Maader, da skal han gives fri i Jubelaaret, han og hans Børn med ham.

54. Om han icke löser sig i denna måtto, så skall han i klangåret lös utgå, och hans barn med honom.

54. Ja kui tedda sedda wisi ei sa lunnastud, siis peab ta lahti sama, temma ja ta lapsed temmaga Jobeli-aastal.

54. O jei jis nebus išpirktas, jis išeis jubiliejaus metais kartu su savo vaikais.

54. Wird er aber auf diese Weise sich nicht lösen, so soll er im Halljahr frei ausgehen und seine Kinder mit ihm.

54. S'il n'est racheté d'aucune de ces manières, il sortira l'année du jubilé, lui et ses fils avec lui.

54. Mas si no se redimiere en ellos, saldrá en el año del jubileo él, y sus hijos con él.

54 En is het, dat hij hierdoor niet gelost wordt, zo zal hij in het jubeljaar uitgaan, hij en zijn kinderen met hem.

54. A jeźliby się tym obyczajem nie wykupił, tedy wynijdzie w miłościwe lato, on i dzieci jego z nim;

54. Ha pedig ilyen módon meg nem váltatik, a kürtölésnek esztendejében szabaduljon fel: ő és vele az ő gyermekei.

54 Если же он не выкупится таким образом, то в юбилейный год отойдет сам и дети его сним,

54. І коли не викупиться таким робом, так вийде на волю в роцї ювілейному, сам і дїти його з ним.

55. Sillä israelilaiset ovat minun palvelijoitani; he ovat minun palvelijani, jotka minä vein pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

55. Sillä Israelin lapset ovat minun palveliani; he ovat minun palveliani, jotka minä olen Egyptin maalta johdattanut ulos: Minä olen Herra teidän Jumalanne.

55. Sillä Israelin lapset owat minun palweliani jotca minä olen Egyptin maalda johdattanut: Minä olen HERra teidän Jumalan.

55 For the sons of Israel are servants to me. They are my servants whom I brought forth out of the land of Egypt. I am Jehovah your* God.

55. For unto me the children of Israel are servants; they are my servants whom I brought forth out of the land of Egypt: I am the LORD your God.

55. Thi Israels Børn ere mine Tjenere, ja de ere mine Tjenere, som jeg udførte af Ægyptens Land; jeg er Herren eders Gud.

55. Förty Israels barn äro mine tjenare, de jag utur Egypti land fört hafver. Jag är Herren edar Gud.

55. Sest Israeli lapsed on mo sullased, minno sullased on nem̃ad, kedda miña Egiptusse maalt ollen wäljatonud: Minna ollen Jehowa teie Jummal.

55. Izraelitai yra mano tarnai, kuriuos išvedžiau iš Egipto. Aš esu Viešpats, jūsų Dievas’‘.

55. Denn die Kinder Israel sind meine Knechte, die ich aus Ägyptenland geführt habe. Ich bin der HERR, euer Gott.

55. Car c'est de moi que les enfants d'Israël sont esclaves; ce sont mes esclaves, que j'ai fait sortir du pays d'Égypte: Je suis l'Éternel, votre Dieu.

55. Porque mis siervos son los hijos de Israel, mis siervos son, que yo saqué de la tierra de Egipto: Yo Jehová, vuestro Dios.

55 Want de kinderen Israels zijn Mij tot dienstknechten; Mijn dienstknechten zijn zij, die Ik uit Egypteland uitgevoerd heb; Ik ben de HEERE, uw God!

55. Albowiem synowie Izraelscy są sługami moimi; sługami moimi są, którem wywiódł z ziemi Egipskiej, Ja Pan, Bóg wasz.

55. Mert az én szolgáim Izráel fiai, az én szolgáim ők, a kiket kihoztam Égyiptom földéről. Én vagyok az Úr, a ti Istenetek.

55 потому что сыны Израилевы Мои рабы; они Мои рабы, которых Я вывел из земли Египетской. Я Господь, Бог ваш.

55. Бо мої раби сини Ізрайлеві, вони мої раби, що я вивів їх із Египецької землї. Я Господь, Бог ваш.