32 luku

Vanhurskauden valtakunta. Varoitus Jerusalemin suruttomille naisille. Hengen vuodatus ja sen siunaus.

1. Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat vallitsevat oikeuden mukaan.

1. Katso, kuningas on hallitseva oikeudella; ja pääruhtinaat vallitsevat, oikeutta pitämään voimassa.

1. CAdzo Cuningas on hallidzewa oikeudella ja pääruhtinat owat wallidzewat oikeutta pitämän woimasans.

2. Silloin on jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.

2. Että jokainen on niinkuin joku, joka tuulelta varjeltu on, ja niinkuin joku, joka sadekuurolta on peitetty, niinkuin vesi-ojat kuivassa paikassa, niinkuin suuren vuoren varjo kuivassa maassa.

2. Että jocainen on nijncuin jocu joca tuulelda warjeldu on ja nijncuin jocu joca sadecuurolda on peitetty nijncuin wesiojat cuiwasa paicasa nijncuin suuren wuoren warjo cuiwasa maasa/

3. Silloin eivät näkevien silmät ole soaistut, ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan.

3. Ja näkeväiset silmät ei pidä pimenemän; ja kuulevaisten korvat pitää visun vaarin ottaman.

3. Ja näkewäiset silmät ei pidä andaman idzens sowaista ja cuulewaisten corwat pitä wisusti tutkisteleman.

4. Ajattelemattomien sydän käsittää taidon, ja änkyttäväin kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi.

4. Ja hulluin pitää oppiman taitoa, ja sopera kieli pitää selkeäksi tuleman ja selkeästi puhuman.

4. Ja hulluin pitä oppiman taito ja epäilewäinen kieli pitä selkexi tuleman ja selkesti puhuman.

5. Ei houkkaa enää kutsuta jaloksi, eikä petollista enää sanota yleväksi.

5. Ei hullua pidä enää pääruhtinaaksi kutsuttaman, eikä ahnetta herraksi.

5. Ei hullua pidä enä pääruhtinaxi cudzuttaman eikä ahnetta Herraxi.

6. Sillä houkka puhuu houkan lailla, ja hänen sydämensä hankkii turmiota, ja niin hän harjoittaa riettautta ja puhuu eksyttäväisesti Herrasta, jättää tyhjäksi nälkäisen sielun ja janoavaisen juomaa vaille.

6. Sillä tyhmä puhuu tyhmyydessä, ja hänen sydämensä on pahuudesssa; että hän olis ulkokullaisuudessa; ja saarnais Herrasta väärin, että hän sillä isoovaiset sielut nälkään näännyttäis, ja kieltäis janoovaisilta juoman.

6. Sillä tyhmä puhu tyhmydes ja hänen sydämens on pahudes että hän olis ulcocullaisudes ja saarnais HERrasta wäärin että hän sillä isowaiset sielut nälkän näännytäis ja kieldäis janowaisilda juoman.

7. Ja pahat ovat petollisen aseet, hän miettii ilkitöitä, tuhotakseen kurjat valheen sanoilla, vaikka köyhä kuinka oikeata asiaa puhuisi.

7. Sillä ahneen hallitus ei ole muu kuin vahinko; sillä hän löytää kavaluuden hävittääksensä raadollisia väärillä sanoilla, silloinkin kun köyhä oikeuttansa puhuu.

7. Sillä ahnen hallitus ei ole muu cuin wahingo: sillä hän löytä cawaluxen häwittäxens radollisia wäärillä sanoilla cosca hänen köyhän oikeutta pitä puhuman.

8. Mutta jalo jaloja miettii ja jaloudessa lujana pysyy.

8. Mutta toimellinen päämies pitää toimellisia neuvoja; ja toimellisissa menoissa hän vahvana pysyy.

8. Mutta Förstillä pitä oleman Förstilliset ajatuxet ja nijsä pysymän.

9. Nouskaa, te suruttomat naiset, kuulkaa minun ääntäni; te huolettomat tyttäret, tarkatkaa minun sanojani.

9. Nouskaat, te suruttomat vaimot, kuulkaat minun ääntäni; te rohkiat tyttäret, ottakaat korviinne minun puheeni.

9. NOscat te ylpiät waimot cuulcat minun ändäni te jotca nijn suruttomat oletta ottacat corwijn minun puheni.

10. Vielä vuosi, ja päiviä päälle, niin vapisette, te huolettomat; sillä silloin on viininkorjuusta tullut loppu, hedelmänkorjuuta ei tule.

10. Ajastajan ja päivän perästä pitää teidän vapiseman, jotka niin rohkiat olette; sillä ei tule yhtään viinan eloa, eikä tule yhtään kokoomusta.

10. Ajastajan ja päiwän perästä pitä teidän cuin suruttomat olette wapiseman: sillä ei tule yhtän wijnan elo eikä tule yhtän cocomust.

11. Kauhistukaa, te suruttomat, vaviskaa, te huolettomat, riisuutukaa, paljastukaa, vyöttäkää säkki lanteillenne.

11. Peljästykäät, te suruttomat vaimot, vaviskaat, te rohkiat; te riisutaan, paljastetaan ja kupeista vyötetään.

11. Peljästykät te ylpiät waimot wapiscat te suruttomat sen pitä tapahtuman että te rijsutan paljastetan ja säkillä puetetan.

12. Silloin valitetaan ja lyödään rintoihin ihanien peltojen tähden ja hedelmällisten viiniköynnösten tähden,

12. Rinnoille lyödään valittaen ihanaisista pelloista ja hedelmällisistä viinapuista.

12. Walitettaman pitä nisistä iloisista pelloista ja hedelmälisistä wijnapuista.

13. minun kansani maan tähden, joka kasvaa orjantappuraa ja ohdaketta, remuavan kaupungin kaikkien iloisten talojen tähden.

13. Sillä minun kansani pellossa pitää orjantappurat ja ohdakkeet kasvaman; niin myös kaikissa ilohuoneissa, iloisessa kaupungissa.

13. Sillä minun Canssani pellosa pitä orjantappurat ja ohdacket caswaman nijn myös caikisa ilohuoneisa sijnä iloisesa Caupungisa.

14. Sillä palatsi on hyljätty, kaupungin kohina lakannut, Oofel ja vartiotorni ovat jääneet luoliksi iankaikkisesti, villiaasien iloksi ja laumojen laitumeksi.

14. Sillä salit pitää hyljättämän, ja kansan paljous kaupungissa pitää vähenemän; niin että tornit ja linnat pitää tuleman ijankaikkiseksi luolaksi, ja metsän pedoille iloksi, ja laumoille laitumeksi;

14. Sillä Salit pitä hyljättämän ja Canssan paljous Caupungisa pitä wähenemän nijn että tornit ja linnat pitä tuleman ijancaickisexi luolaxi ja medzän pedoille iloxi ja laumoille laituimexi.

15. Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,

15. Siihenasti että Henki korkeudesta vuodatetaan meidän päällemme: silloin tulee korpi peltomaaksi, ja peltomaa luetaan metsäksi.

15. SIihenasti että Hengi corkeudesta wuodatetan meidän päällem silloin tule corpi peldomaaxi ja peldomaa luetan medzäxi.

16. ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus.

16. Ja oikeus asuu korvessa, ja vanhurskaus peltomaassas;

16. Ja oikeus asu corwesa ja wanhurscaus peldomaasa.

17. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.

17. Ja vanhurskauden työ on rauha, ja vanhurskauden hyödytys ijankaikkinen hiljaisuus ja lepo.

17. Ja wanhurscauden hedelmä on rauha ja wanhurscauden hyödytys on ijancaickinen hiljaisus ja lepo.

18. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.

18. Niin että minun kansani on asuva rauhan huoneessa, turvallisissa majoissa ja jalossa levossa.

18. Nijn että minun Canssani on asuwa rauhan huonesa suruttomisa asumapaicoisa ja jalosa lewosa.

19. Mutta raesade tulee, metsä kaatuu, ja kaupunki alennetaan alhaiseksi.

19. Mutta rakeet pitää oleman alhaalla metsissä; ja kaupungin pitää alhaalla mataloissa paikoissa oleman.

19. Mutta raket pitä oleman alhalla medzisä ja Caupungin pitä alhalla mataloisa paicoisa oleman.

20. Onnelliset te, jotka kylvätte kaikkien vetten vierille ja laskette härän ja aasin jalat valtoimina kulkemaan!

20. Hyvin teidän menestyy, jotka kylvätte joka paikassa vetten tykö; ja annatte härkäin ja aasein käydä jaloillansa niiden päällä.

20. Hywin teidän menesty jotca kylwätte jocapaicas wetten tygö sillä andacat härkäin ja Asein käydä jalgoillans nijden päällä.