19 luku

Egyptin alennus ja korotus.

1. Ennustus Egyptistä. Katso, Herra ajaa nopealla pilvellä ja tulee Egyptiin. Silloin vapisevat Egyptin epäjumalat hänen edessään, ja sydän raukeaa Egyptin rinnassa.

1. Tämä on Egyptin maan kuorma: katso, Herra on vaeltava nopiassa pilvessä, ja tuleva Egyptiin. Silloin pitää epäjumalain Egyptissä vapiseman hänen edessänsä, ja Egyptiläisten sydämen pitää vavahtaman.

1. TÄmä on Egyptin maan cuorma: cadzo HERra on waeldapa nopiasa pilwesä ja tulewa Egyptijn. Silloin pitä epäjumalain Egyptis wapiseman hänen edesäns ja Egyptiläisten sydämen pitä wawahtaman.

2. Minä kiihoitan Egyptin Egyptiä vastaan, niin että he keskenänsä sotivat, ystävä ystävää vastaan, kaupunki kaupunkia vastaan, valtakunta valtakuntaa vastaan.

2. Ja minä yllytän Egyptiläiset toinen toisensa päälle, niin että yhden pitää sotimaan toista vastaan, yhden ystävän toista vastaan, yhden kaupungin toista vastaan, ja yhden valtakunnan toista vastaan.

2. Ja minä hytytän Egyptiläiset toinen toisens päälle nijn että yhden weljen pitä sotiman toista wastan yhden ystäwän toista wastan yhden Caupungin toista wastan ja yhden waldacunnan toista wastan.

3. Egyptiltä katoaa rohkeus rinnasta, ja minä hämmennän hänen neuvonsa; ja he kysyvät epäjumalilta, henkienmanaajilta, vainaja- ja tietäjähengiltä.

3. Ja ei Egyptiläisillä pidä oleman sydäntä, ja minä teen heidän neuvonsa tyhjäksi. Niin he siis kysyvät epäjumalilta, velhoilta, noidilta, taikureilta ja tietäjiltä.

3. Ja ei Egyptiläisillä pidä oleman sydändä ja minä teen heidän neuwons tyhjäxi. Nijn he sijs kysywät epäjumalilda welhoilda noidilda ja tietäildä.

4. Minä annan Egyptin tylyn herran käsiin, ja kova kuningas on hallitseva heitä, sanoo Herra, Herra Sebaot.

4. Mutta minä annan Egyptiläiset julmain herrain käsiin; ja kovan kuninkaan pitää hallitseman heitä, sanoo Herra, Herra Zebaot.

4. Mutta minä annan Egyptiläiset julmain Herrain käsijn ja cowan Cuningan pitä hallidzeman heitä sano HERra HERra Zebaoth.

5. Vedet virrasta loppuvat, joki ehtyy ja kuivuu.

5. Ja vesi pitää meressä vähenemän, niin myös virrat pitää kuivuman ja kureentuman.

5. Ja wesi pitä meresä cuiwuman nijn myös wirrat pitä wähenemän ja catoman.

6. Joet levittävät löyhkää, Egyptin kanavat mataloituvat ja ehtyvät, ruoko ja kaisla lakastuvat.

6. Järvien pitää juokseman pois, niin että lampivedet pitää vähenemän ja kuivuman, ruoko ja kaisla katoaman.

6. Järwein pitä juoxeman pois nijn että lammiwedet pitä wähenemän ja cuiwuman ruoco ja caisila catoman.

7. Ruohostot Niilivirran varsilla, virran suussa, ja kaikki Niilivirran kylvömaat kuivuvat, kuihtuvat ja häviävät.

7. Ja ruoho ojain tykönä, virtain reunalla, ja kaikkinainen jyvä vetten tykönä pitää lakastuman ja tyhjään tuleman.

7. Ja ruoho ojain tykönä ja caickinainen jywä wetten tykönä pitä lacastuman ja tyhjään tuleman.

8. Kalastajat valittavat ja murehtivat; kaikki, jotka heittävät onkea virtaan ja laskevat verkkoa veteen, nääntyvät.

8. Ja kalamiesten pitää murehtiman, ja kaikki, jotka ongen heittävät veteen, pitää valittaman, ja kaikki ne, jotka verkot veteen laskevat, pitää nääntymän.

8. Ja calamiesten pitä murhettiman ja caicki cuin ongen heittäwät weteen pitä walittaman ja caicki ne cuin wercot weteen laskewat pitä murhellisexi tuleman.

9. Häpeään joutuvat, jotka häkilöityjä pellavia pitelevät ja jotka kutovat pellavakankaita.

9. Niin pitää häväistämän, jotka hyvää lankaa tekevät ja verkkoa kutovat.

9. Ne pitä häwäistämän jotca hywä langa tekewät ja wercko cutowat.

10. Maan peruspylväät murskataan, ja kaikki palkkalaiset ovat murheellisella mielellä.

10. Ja ne, joilla on kala-arkut, kaikkein niiden kanssa, jotka lammikoita palkan edestä tekevät, pitää sureman.

10. Ja ne joilla on calaarcut caickein nijden cansa jotca lammicoita palcan edest tekewät pitä sureman.

11. Hulluina ovat Sooanin päämiehet kaikki, viisaimmat faraon neuvonantajista ovat neuvossaan tyhmistyneet. Kuinka voitte sanoa faraolle: Olen viisaitten poika, muinaisajan kuninkaitten jälkeläinen?

11. Zoanin pääruhtinaat ovat tyhmät, Pharaon taitavat neuvonantajat ovat neuvossansa hulluiksi tulleet; miksi te siis sanotte Pharaosta: minä olen viisasten poika, ja olen vanhain kuningasten poika?

11. ZOanin pääruhtinat owat tyhmät Pharaon taitawat neuwonandajat owat heidän neuwosans hulluxi tullet mixi te sijs sanotte Pharaosta: minä olen taitawan miehen lapsi ja olen wanhoista Cuningoista tullut?

12. Missä ovat viisaasi? Ilmoittakoot sinulle — hehän sen tietävät — mitä Herra Sebaot on Egyptin osalle päättänyt.

12. Kussa siis nyt ovat sinun taitavas? Anna heidän sanoa, ja opettaa sinuas, mitä Herra Zebaot on Egyptistä aikonut.

12. Cusa sijs owat nyt sinun taitawas? anna heidän sano ja opetta sinuas mitä HERra Zebaoth on Egyptistä aicoinut.

13. Sooanin päämiehet ovat typertyneet, Noofin päämiehet ovat pettyneet. Egyptiä horjuttavat sen sukukuntain kulmakivet;

13. Mutta Zoanin pääruhtinaat ovat tulleet tyhmiksi; Nophin pääruhtinaat ovat petetyt, he peipoittelevat Egyptin sukuin kulmakiven.

13. Mutta Zoanin pääruhtinat owat tullet tyhmixi. Nophin pääruhtinat owat petetyt he peipoittelewat Egyptin sucuin culmakiwen.

14. Herra on vuodattanut sen keskuuteen sekasorron hengen, ja niin he saattavat Egyptin horjumaan kaikissa menoissansa, niinkuin juopunut horjahtaa oksennukseensa.

14. Sillä Herra on vuodattanut heidän sekaansa väärän hengen, pettämään Egyptiä kaikissa, mitä he tekevät, niinkuin juopunut horjuu oksentaessansa.

14. Sillä HERRA on wuodattanut heidän secaans wäärän hengen pettämän Egyptiä caikisa mitä he tekewät nijncuin juopunu horju oxetesans.

15. Eikä menesty Egyptille mikään teko, tekipä sen pää tai häntä, palmunlehvä tai kaisla.

15. Ja ei pidä Egyptillä oleman päätä eli häntää, oksaa eli kantoa.

15. Ja ei pidä Egyptillä oleman päätä eli händä oxa eli cando.

16. Sinä päivänä Egypti on oleva naisten kaltainen; se vapisee ja pelkää Herran Sebaotin käden heilutusta, kun hän heiluttaa kättään sitä vastaan.

16. Silloin pitää Egyptin oleman niinkuin vaimot, pelkäämän ja vavahtuman, koska Herra Zebaot häälyttää kättänsä heidän päällänsä.

16. Silloin pitä Egyptin oleman nijncuin waimot pelkämän ja wawahtuman cosca HERRA Zebaoth häälyttä kättäns heidän päälläns.

17. Ja Juudan maa on oleva Egyptille kauhuksi; niin usein kuin sitä sille mainitaan, pelkää se Herran Sebaotin päätöstä, jonka hän siitä on päättänyt.

17. Ja Egyptin pitää pelkäämän Juudan maata, niin että sen, joka sitä ajattelee, pitää peljästymän Herran Zebaotin neuvoa, jonka hän siitä on pitänyt.

17. Ja Egyptin pitä pelkämän Judan maata nijn että sen joca sitä ajattele pitä peljästymän HERran Zebaothin neuwo jonga hän sijtä on pitänyt.

18. Sinä päivänä on viisi kaupunkia Egyptin maassa puhuva Kanaanin kieltä ja vannova valan Herralle Sebaotille. Yhtä mainitaan nimellä Iir-Heres.

18. Siihen aikaan pitää viisi kaupunkia Egyptissä Kanaanin maan kielellä puhuman, ja vannoman Herran Zebaotin kautta; jokainen heistä pitää hävityksen kaupungiksi kutsuttaman.

18. Sijhen aican pitä wijsi Caupungita Egyptisä Canaan kielellä puhuman ja wannoman HERran Zebaothin cautta jocainen heistä pitä häwityxen Caupungixi cudzuttaman.

18. SIhen aican pite wijsi Caupungit Egyptin Maassa/ sen Canaanin Puhen ielken puhuman/ ia wannoman sen HERRAN Zebaothin cautta/ yxi heiste pite Irheres cutzuttaman. (Siihen aikaa pitää wiisi kaupungia Egyptin maassa/ sen Kanaanin puheen jälkeen puhuman/ ja wannoman sen HERRAN Zebaothin kautta/ yksi heistä pitää Irheres kutsuttaman.)

19. Sinä päivänä on oleva Herran alttari keskellä Egyptin maata ja sen rajalla Herran patsas.

19. Silloin pitää Herran Zebaotin alttari keskellä Egyptin maata oleman, ja Herran vartiovaha hänen äärissänsä,

19. Silloin pitä HERran Zebaothin Altari keskellä Egyptin maata oleman ja HERran wartiowaha hänen ärisäns.

19. Silloin pite HERRAN Zebaothin Altari oleman keskelle Egyptin maata/ Ja HERRAN Maalikiui henen ärissens/ (Silloin pitää HERRAN Zebaothin alttari olemaan keskellä Egyptin maata/ Ja HERRAN maalikiwi hänen äärissänsä.)

20. Ja se on oleva merkkinä ja todistuksena Herralle Sebaotille Egyptin maassa; sillä he huutavat Herraa sortajain tähden, ja hän lähettää heille vapauttajan ja puolustajan, joka pelastaa heidät.

20. Joka pitää merkiksi ja todistukseksi oleman Herralle Zebaotille Egyptin maassa; sillä heidän pitää Herran tykö huutaman vaivaajainsa tähden, niin hän heille lähettää vapahtajan ja sankarin, joka heitä auttaa.

20. Joca pitä merkixi ja todistuxexi oleman HERralle Zebaothille Egyptin maasa: sillä heidän pitä HERran tygö huutaman heidän waiwajains tähden nijn hän heille lähettä wapahtajan ja Sangarin joca heitä autta.

20. ioca merkixi a Todhistoxexi pite oleman HERRALLE Zebaothin Egyptin maassa. Sille heidhen pite HERRAN tyge hwtaman/ heiden Rangastaians edest/ Nin hen lehettepi heille Wapactaian ia Mestarin/ ionga heite auttaman pite. (joka merkiksi ja todistukseksi pitää oleman HERRALLE Zebaothille Egyptin maassa. Sillä heidän pitää HERRAN tykö huutaman/ hänen rangaistajansa edestä/ Niin hän lähettääpi heille wapahtajan ja mestarin/ jonka heitä auttaman pitää.)

21. Ja Herra tekee itsensä tunnetuksi egyptiläisille, ja egyptiläiset tuntevat Herran sinä päivänä ja palvelevat häntä teuras- ja ruokauhreilla, ja he tekevät Herralle lupauksia ja täyttävät ne.

21. Ja sinä päivänä pitää Herra tunnettaman Egyptissä ja Egyptiläisten pitää tunteman Herran. Ja he palvelevat häntä uhrilla ja ruokauhrilla, ja lupaavat Herralle lupausta, ja sen pitävät.

21. Sillä HERra tutan Egyptis ja HERra tunde myös silloin Egyptiläiset. Ja he palwelewat händä uhrilla ja ruocauhrilla ja lupawat HERralle lupausta ja sen pitäwät.

21. Sille HERRA tulepi tietteuexi nijlle Egipterille/ Ja ne Egipterit pite HERRA tundeman sinä aicana. Ja heiden pite hende palueleman wffrilla/ ia Rocawffrilla/ ia lupaman HERRALLE Lupausta/ ia site pitemen. (Sillä HERRA tulee tiettäwäksi niille egypterilla/ Ja ne egypterit pitää HERRAN tunteman sinä aikana. Ja heidän pitää häntä palweleman uhrilla/ ja ruokauhrilla/ ja lupaaman HERRALLE lupausta/ ja sitä pitämän.)

22. Herra lyö egyptiläisiä, lyö ja parantaa; he palajavat Herran tykö, ja hän kuulee heidän rukouksensa ja parantaa heidät.

22. Ja Herra on vaivaava Egyptiläisiä, hän on vaivaava ja parantava jälleen; sillä he palajavat Herran tykö, ja he rukoilevat häntä, ja hän parantaa heitä.

22. Ja HERra on waiwawa Egyptiläisiä ja parandawa jällens: sillä he palajawat HERran tygö ja hän anda rucoilla händäns ja paranda heitä.

22. Ja HERRAN pite ne Egipterit lömen/ ia heite parandaman. Sille he HERRAN tyge palaiauat/ ia hen andapi henens rucoella/ ia heite paranda. (Sillä HERRAN pitää ne Egypterit lyömän/ ja heitä parantaman. Sillä he HERRAN tykö palajawat/ ja hän antaapi hänens rukoilla/ ja heitä parantaa.)

23. Sinä päivänä on oleva valtatie Egyptistä Assuriin, ja Assur yhtyy Egyptiin ja Egypti Assuriin, ja he, Egypti ynnä Assur, palvelevat Herraa.

23. Silloin on tie avoin Egyptistä Assyriaan, Assyrialaisten mennä Egyptiin, ja Egyptiläisten Assyriaan; että Egyptiläiset ja Assyrialaiset ynnä palvelisivat (Jumalaa).

23. Silloin on tie awoin Egyptist Assyriaan Assyrialaisten mennä Egyptijn ja Egyptiläisten Assyriaan että Assyrialaiset ja Egyptiläiset ynnä palwelisit Jumalata.

23. Silloin ombi auoin Tie Egiptist nin Assyrian/ ette ne Assyrit menisit Egiptijn/ Ja ne Egipterit Assyriahan/ ia ynne Assyrit ia Egipterit Jumalata paluella. (Silloin ompi awoin tie Egyptistä niin Assyriaan/ että ne Assyrit menisit Egyptiin/ Ja ne egypterit Assyriaan/ ja ynnä assyrit ja egypterit Jumalata palwella.)

24. Sinä päivänä on Israel oleva kolmantena Egyptin ja Assurin rinnalla, siunauksena keskellä maata,

24. Silloin Israel pitää itse kolmantena oleman, Assyrialaisten ja Egyptiläisten kanssa, sen siunauksen kautta, joka on oleva keskellä maata.

24. Silloin Israel piti idze colmandena oleman Assyrialaisten ja Egyptiläisten cansa sen siunauxen cautta joca on olewa maan päällä.

24. Silloin Israel pite itze Colmanden oleman/ ynne ninnen Assyrein ia Egypterein cansa/ sen Siugnauxen cautta/ ionga pite Maan päle oleman. (Silloin Israel pitää itse kolmantena olema/ ynnä niiden assyrein ja egypterein kanssa/ sen siunauksen kautta/ jonka pitää maan päällä oleman.)

25. sillä Herra Sebaot siunaa sitä sanoen: Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assur, minun kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani.

25. Sillä Herra Zebaot on siunaava heitä ja sanova: siunattu olkoon Egypti minun kansani, ja Assur minun käsialani, ja Israel minun perimiseni!

25. Sillä HERra Zebaoth on siunawa heitä ja sanowa: siunattu ole sinä Egypti minun Canssan ja sinä Assur minun käsialani ja sinä Israel minun perimisen.

25. Sille se HERRA Zebaoth pite heite siugnaman ia sanoman. Siugnattu olcoon sine Egypti minun Canssan/ ia sine Assuri minun Käsialani/ Ja sine Israel minun perimisen. (Sillä se HERRA Zebaoth pitää heitä siunaaman ja sanoman. Siunattu olkoon sinä Egypti minun kansani/ ja sinä Assuri minun käsialani/ Ja sinä Israel minun perimisen.)