Se ensimmäinen P. Johannesen epistola
Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden/ jonka Jumala pitää
meidän tykönä
4:17 Jumala ombi Rackaus/ ia ioca Rackaudes pysy/ hen pysypi
Jumalasa/ ia Jumala henesä.
Jumala ompi rakkaus/ ja joka rakkaudessa pysyy/ hän pysyypi
Jumalassa/ ja Jumala hänessä.
4:18 Sijnä ombi rackaus teudelinen meiden cansan/ senpäle ette meille
onopi Turua Domiopeiuene/ Sille ette ninquin hen on/ nin olema mös
me tesse Mailmasa.
Siinä ompi rakkaus täydellinen meidän kanssamme/ senpäälle että
meille ompi turwa tuomiopäiwänä/ Sillä että niinkuin hän on/ niin
oleman myös me tässä maailmassa.
4:19 Pelco ei ole Rackaudesa/ waan se teudelinen Rackaus wlosaija
Pelkeuxen/ Sille ette pelgolla ombi pijna. Mutta ioca pelkepi/ ei hen ole
teudeline' Rackaudesa.
Pelko ei ole rakkaudessa/ waan se täydellinen rakkaus ulos ajaa
pelkäyksen/ Sillä että pelolla ompi piina. Mutta joka pelkääpi/ ei ole
täydellinen rakkaudessa.
4:20 Racastacam hende/ Sille ette hen meite ensin racasti. Jos iocu
sanopi/ Mine racastan Jumalata/ ia wihapi henen Weliens/ se ombi
walectelia. Sille ette ioca ei racasta henen welie's ionga hen näkepi/
Quinga hen taita Jumalata racasta iota ei hen näghe? Ja teme kesky
ombi meille henelde/ ette ioca Jumalata racasta/ henen pite mös
racastaman weliens.
Rakastakaamme häntä/ Sillä että hän meitä ensin rakasti. Jos joku
sanoopi/ Minä rakastan Jumalata/ ja wihaapi hänen weljeänsä/ se
ompi walehtelija. Sillä että joka ei rakasta hänen weljeänsä jonka hän
näkeepi/ Kuinka hän taitaa Jumalata rakastaa jota hän ei näe? Ja tämä
käsky ompi meille häneltä/ että joka Jumalata rakastaa/ hänen pitää
myös rakastaman weljeänsä.
