Se Epistola Ebreerin tyge.
kanssa/ hänen tahtonsa jälkeen.
2:5 Sille eipe hen ole Engeleiten alaa'danut site tuleuaista Mailma iosta
me puhuma.
Sillä eipä hän ole enkeleitten alle antanut sitä tulewaista maailmaa,
josta me puhumme.
2:6 Mutta yxi sen todistapi toises Paicas/ ia sanopi/ Mike on Inhiminen/
ette sine aiattelet henen pälense?
Mutta yksi sen todistaapi toisessa paikassa/ ja sanoopi/ Mikä on
ihminen/ että sinä ajattelet hänen päällensä?
2:7 Ja Inhimisen Poica/ ettes he'de etziskelet? Sine olet hene' wehen
hetken Engeleilde andanut * ylena'neta. Cunnialla ia ylistöxella olet sine
hene' crunanut/ ia olet henen asettanut sinun Kättes töidhen päle/
Ja ihmisen poika/ ettäs hänta etsiskelet? Sinä olet hänen wähän hetken
enkeleiltä antanut *ylen annettaa. Kunnialla ja ylistyksellä olet sinä
hänen kruunannut/ ja olet hänen asettanut sinun kättesi töiden päälle/
2:8 Caiki sine olet heitenyt henen Jalcains ala. Sille sijne ette he' caiki
on heitenyt henen alans/ eipe hen mite iettenyt/ iota hen ei henen
alans heitenyt. Mutta eipe me wiele nyt näe/ caikia henen alans
heitetyxi.
Kaikki sinä olet heittänyt hänen jalkainsa alle. Sillä siinä, että hän kaikki
on heittänyt hänen allensa/ eipä hän mitään jättänyt/ jota hän ei hänen
allensa heittänyt. Mutta eipä me wielä nyt näe/ kaikkia hänen allensa
heitetyksi.
2:9 Mutta SEN ioca wehen hetken oli Engeleilde ylenannetu/ me
näemme ette se IesuS ombi colemans kersimisen cautta crunattu
cunnialla ia ylistoxella/ senpäle ette henen piti Jumalan Armon cautta
caikein edeste Colemata maistaman.
Mutta SEN joka wähän hetken oli enkeleiltä ylenannettu/ me näemme,
että se JesuS ompi kuolemansa kärsimisen kautta kruunattu kunnialla ja
ylistyksellä/ sen päälle että hänen piti Jumalan armon kautta kaikkein
edestä kuolemata maistaman.