Se Epistola Ebreerin tyge.
sen päälle että me laupiuden saisimme/ ja armon löytäisimme/ siihen
aikaan koska me apua tarwitsemme.
V. Lucu
5:1 SIlle ette iocainen Ylimeinen Pappi/ ioca Inhimisiste ylesotetan/ se
pannan Inhimisten eten nijse asioisa/ iotca Jumalan coctan pätyuet/
senpäle ette hen wffrais Lahioia/ ia Uffreia syndein edheste.
Sillä että jokainen ylimmäinen pappi/ joka ihmisistä ylös otetaan/ se
pannaan ihmisten eteen niissä asioissa/ jotka Jumalan kohtaan
päätyvät/ sen päälle että hän uhraisi lahjoja/ ja uhraa syntein edestä.
5:2 Joca taidhais henens armacta ninen ylitze/ iotca epätiedhoiset ia
exyueiset ouat/ senwoxi ette hen mös itze ymberikäritty ombi
Heickoudhella.
Joka taitaisi hänens armahtaa niiden ylitse/ jotka epätietoiset ja
eksywäiset owat/ sen wuoksi että hän myös itse ympärikääritty ompi
heikkoudella.
5:3 Senteden tule henen quin Canssan edheste/ nin mös itze edhestens
wffrata/ syndein edheste.
Sen tähden tulee hänen kuin kansan edestä/ niin myös itse edestänsä
uhrata/ syntein edestä.
5:4 Ja eikengen omista itzellens Cunniata/ waan ioca mös cutzutan
Jumalalda/ ninquin Aaron.
Ja eikenkään omista itsellensä kunniata/ waan joka myös kutsutaan
Jumalalta/ niinkuin Aaron.
5:5 Nin mös Christus ei ole itze hene's cu'nioittanut ette hene' ylimeisexi
papixi tulema' piti/ Mutta se ioca henelle sanonut oli/ Sine olet minun
Poican Tenepene mine sinun synnytin.
Niin myös Kristus ei ole itse hänensä kunnioittanut että hänen
ylimmäiseksi papiksi tuleman piti/ Mutta se joka hänelle sanonut oli/
Sinä olet minun Poikan tänäpänä minä sinut synnytin.
5:6 Ninquin he' mös toises paicas sanopi/ Sine olet Pappi ijancaikisesta
