Se Toinen P. Paualin Epistola Tessalonicerin tyge.
tekewäiset olette mitä me teille käskeneet olemme.
3:5 Mutta Herra he' asettacan teide' sydheme' Jumala' rackautehen/ ia
Christusen Kersimisehen.
Mutta Herra hän asettakaan teidän sydämen Jumalan rakkautehen/ ja
Kristuksen kärsimisehen.
3:6 Mutta me keske'me teite/ rackat weliet/ meiden Herran Iesusen
Christusen Nimehen/ ette te eroitaisitta teite iocaitzesta welieste ioca
sädhyttömesti henens keutte/ ia ei sen Sädhyn ielkin ionga he' meilde
saanut on.
Mutta me käskemme teitä/ rakkaat weljet/ meidän Herran Jesuksen
Kristuksen nimehen/ että te eroittaisitte teitä jokaisesta weljestä joka
säädyttömästi hänens käyttää/ ja ei sen säädyn jälkeen jonka hän
meiltä saanut on.
3:7 Sille te tiedette/ quinga teiden pite meite tauoittaman. Sille eipe me
ole sädhyttömesti teiden seasan olluet/
Sillä te tiedätte/ kuinka teidän pitää meitä tawoittamaan. Sillä eipä me
ole säädyttömästi teidän seassan olleet/
3:8 emmekä mös ole ilman Leipe ottanut keldeken. Waan tölle ia hielle/
ölle ia peiuelle olema tötetehnet/ ettei me kenengen teiden seas olisi
coormana.
emmekä myös ole ilman leipää ottanut keltäkään. Waan työllä ja hiellä/
yöllä ja päiwällä olemme työtä tehneet/ ettei me kenenkään teidän
seassa olisi kuormana.
3:9 Ei senteden/ ettei meille se wäki olisi/ Waan ette me itzem
Esicuuaxi teille annaisime/ meite tauoittaman.
Ei sentähden/ ettei meille se wäki olisi/ Waan että me itsemme
esikuwaksi teille antaisimme/ meitä tawoittaman.
3:10 Ja coska me teiden tykenen olima/ sencaltaista me teille
keskimme/ Ette ellei iocu tachtois tötetehdä/ eipe se mös söödhe
mahdais.
Ja koska me teidän tykönän olimme/ senkaltaista me teille käskimme/
