Se pyhen Paavalin epistola Romarein tykö
tuomion?
2:4 Eli ylencatzotco sine henen Hywuydhens runsaudhen/ kerssimisen ia
* Pitkemielisudhen? Etkös tiedhä/ ette Jumalan hywuys paranoxehen
sinua pytepi?
Eli ylen katsotko sinä hänen hywyytensä runsauden/ kärsimisen ja
pitkämielisyyden? Etkös tiedä/ että Jumalan hywyys parannukseen sinua
pyytääpi?
2:5 Mutta sinun Cowudhes ia catumattoman Sydhemes ielkeen/ sine
cartutat wihan itzelles sihen wihan peiuehen/
Mutta sinun kowuuten ja katumattoman sydämesi jälkeen/ sinä kartutat
wihan itsellesi siihen wihan päiwähän/
2:6 Coska JUMAlan oikea Domio ilmande/ Joca costapi itzecungin
henen Töidense pereste/
Koska Jumalan oikea tuomio ilmaantuu/ Joka kostaapi itsekunkin hänen
töidensä perästä/
2:7 nimitten/ ylistos ia Cunnia/ ia catomatoin olemus/ nijnen/ iotca
kerssimisen cansa seisouat sen ijancaikisen Elemen ielkin.
nimittäin/ ylistys ja kunnia/ ja katoamatoin olemus/ niiden/ jotka
kärsimisen kanssa seisowat sen iankaikkisen elämän jälkeen.
2:8 Mutta nijlle iotca rijtaiset ouat/ ia eiuet totutta cwle/ waan
wärydhen cwleuat/ tuleua ombi närckestys ia wiha/
Mutta niille jotka riitaiset owat/ ja eiwät totuutta kuule/ waan
wääryyden kuulewat/ tulewa ompi närkästys ja wiha/
2:9 mureh ia waiwa/ caikein Inhimisten Sieludhen ylitze iotca paha
tekeuet. Ensiste Juttaille/ ia mös Grekille.
murhe ja waiwa/ kaikkein ihmisten sielujen ylitse jotka pahaa tekewät.
Ensisti juuttaille/ ja myös Krekille.
2:10 Mutta kijtos ia cunnia ia Rauha caikille nijlle/ iotca hyue tekeuet/
Ensiste Juttaille ia mös Grekille.
Mutta kiitos ja kunnia ja rauha kaikille niille/ jotka hywää tekewät/
ensisti juuttaille ja myös Krekille.
