9 luku

Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen sapattina 1 – 7; naapurit ja tuttavat ihmettelevät sitä 8 – 12 Kun fariseukset kuulustelevat parannettua, tunnustaa hän Jeesuksen profeetaksi 13 – 34 Jeesus ilmoittaa itsensä hänelle Jumalan Pojaksi 35 – 38 ja sanoo tulleensa tuomioksi maailmaan 39 – 41.

1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

1 Ohi kulkiessaan Hän näki syntymäsokean miehen.

1. Ja Jesus, käyden ohitse, näki ihmisen, joka oli sokiana syntynyt.

1. JA Jesus ohidze käyden näki ihmisen joca oli sokiana syndynyt.

1.JA Iesus Ohitzekieudhen näki ydhen Inhimisen/ ioca oli Sokiana syndynyt/ (Ja Jesus ohitse käyden näki yhden ihmisen/ joka oli sokeana syntynyt/)

1 Καὶ παράγων εἶδεν ἄνθρωπον τυφλὸν ἐκ γενετῆς· ( Κaὶ parágon eἶden ἄnthropοn tuflὸn ẻκ genetĩs: )

και παραγων ειδεν ανθρωπον τυφλον εκ γενετης 1 (kai paragon eiden anthropon tuflon ek genetis)

1 And passing by, he saw a man blind from his birth.

1. And as Jesus passed by, he saw a man which was blind from his birth.

1. Und Jesus ging vorüber und sah einen, der blind geboren war.

1. Y PASANDO Jesús, vió a un hombre ciego desde su nacimiento.

1 И, проходя, увидел человека, слепого от рождения.

2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"

2 Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämä vai hänen vanhempansa, niin että hän syntyi sokeana?"

2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari, kuka syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana syntymän?

2. Ja hänen Opetuslapsens kysyit hänelle ja sanoit: Mestari cumbi syndiä teki tämä eli hänen wanhemmans että hänen piti sokiana syndymän?

2. Ja henen Opetuslapsens kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ Cuca synditeki/ Temekö/ taica henen Wanhemans/ ette henen piti Sokiana syndymen? (Ja häne opetuslapsensa kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Kyka syntiä teki/ Tämäkö/ taikka hänen wanhempansa/ että hänen piti sokeana syntymän?)

2 καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Ραββί, τίς ἥμαρτεν, οὗτος ἢ οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ἵνα τυφλὸς γεννηθῇ; ( κaὶ ἰrótisan aὐtὸn οἱ mathitaὶ aὐtοȗ légοntes: Rabbί, tίs ἵmarten, οὗtοs ἲ οἱ gοneῖs aὐtοȗ, ἵna tuflὸs gennithῖ; )

και ηρωτησαν αυτον οι μαθηται αυτου λεγοντες ραββι τις ημαρτεν ουτος η οι γονεις αυτου ινα τυφλος γεννηθη 2 (kai irotisan afton oi mathitai aftou legontes rabbi tis imarten outos i oi goneis aftou ina tuflos gennithi)

2 And his disciples asked him, saying, Rabbi, who sinned, this one or his parents, that* he should be born blind?

2. And his disciples asked him, saying, Master, who did sin, this man, or his parents, that he was born blind?

2. Und seine Jünger fragten ihn und sprachen: Meister, wer hat gesündigt, dieser oder seine Eltern, daß er ist blind geboren?

2. Y preguntáronle sus discípulos, diciendo: ¿Rabbi, quién pecó, éste o sus padres, para que naciese ciego?

2 Ученики Его спросили у Него: Равви! кто согрешил, он или родители его, что родился слепым?

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä, eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tulla ilmi hänessä.

3. Jesus vastasi: ei tämä syntiä tehnyt eikä hänen vanhempansa; mutta että Jumalan työt hänessä ilmoitettaisiin.

3. Jesus wastais: ei tämä syndiä tehnyt eikä hänen wanhemmans mutta että Jumalan työt hänes ilmoitettaisin.

3. Iesus wastasi/ Eike teme synditehnyt/ eike henen Wa'hembans/ Mutta senpäle ette Jumala' töödh pite henes ilmoitettaman. (Jesus wastasi/ Eikä tämä syntiä tehnyt/ eikä hänen wanhempansa/ Mutta sen päälle että Jumalan työt pitää hänessä ilmoitettaman.)

3 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Οὔτε οὗτος ἥμαρτεν οὔτε οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ἀλλ’ ἵνα φανερωθῇ τὰ ἔργα τοῦ Θεοῦ ἐν αὐτῷ. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs: Οὔte οὗtοs ἵmarten οὔte οἱ gοneῖs aὐtοȗ, ἀll’ ἵna fanerothῖ tà ἔrga tοȗ Theοȗ ẻn aὐtỡ. )

απεκριθη ο ιησους ουτε ουτος ημαρτεν ουτε οι γονεις αυτου αλλ ινα φανερωθη τα εργα του θεου εν αυτω 3 (apekrithi o iisous oute outos imarten oute oi goneis aftou all ina fanerothi ta erga tou theou en afto)

3 Jesus answered, Neither did this one sin, nor his parents, but in order that the works of God should be manifest in him.</J>

3. Jesus answered, Neither hath this man sinned, nor his parents: but that the works of God should be made manifest in him.

3. Jesus antwortete: Es hat weder dieser gesündigt noch seine Eltern, sondern daß die Werke Gottes offenbar würden an ihm.

3. Respondió Jesús: Ni éste pecó, ni sus padres: sino para que las obras de Dios se manifiesten en él.

3 Иисус отвечал: не согрешил ни он, ни родители его, но это для того , чтобы на нем явились дела Божии.

4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

4 Niin kauan kuin päivä on, minun* tulee tehdä Hänen tekojaan, joka on minut lähettänyt. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä.

4. Minun tulee tehdä hänen töitänsä, joka minun lähetti, niin kauvan kuin päivä on. Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä hänen töitäns joca minun lähettänyt on nijn cauwan cuin päiwä on. Yö tule cosca ei kengän taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä henen Tööns ioca minun lehettenyt on/ nincauuan quin peiue ombi. Öö tule/ coska eikengen woi töte tehdä. (Minun tulee tehdä hänen työnsä joka minun lähettänyt on/ Niin kauan kuin päiwä ompi. Yö tulee/ koska ei kenkään woi työtä tehdä.)

4 ἐμὲ δεῖ ἐργάζεσθαι τὰ ἔργα τοῦ πέμψαντός με ἕως ἡμέρα ἐστίν· ἔρχεται νὺξ ὅτε οὐδεὶς δύναται ἐργάζεσθαι. ( ẻmè deῖ ẻrgádzesthaι tà ἔrga tοȗ pémpsantόs me ἕos ἱméra ẻstίn: ἔrchetaι nὐks ὅte οὐdeὶs dúnataι ẻrgádzesthaι. )

εμε δει εργαζεσθαι τα εργα του πεμψαντος με εως ημερα εστιν ερχεται νυξ οτε ουδεις δυναται εργαζεσθαι 4 (eme dei ergazesthai ta erga tou pempsantos me eos imera estin erchetai nux ote oudeis dunatai ergazesthai)

4 It is essential (for) me to work the works of the one who sent me, while it is day. The night is coming, when no one is able to work.</J>

4. I must work the works of him that sent me, while it is day: the night cometh, when no man can work.

4. Ich muß wirken die Werke des, der mich gesandt hat, solange es Tag ist; es kommt die Nacht, da niemand wirken kann.

4. A mí me conviene obrar las obras de aquel que me envió, entre tanto que el día es: la noche viene, cuando nadie puede obrar.

4 Мне должно делать дела Пославшего Меня, доколе есть день; приходит ночь, когда никто не может делать.

5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."

5 Niin kauan kuin olen maailmassa, olen maailmaa valo."

5. Niinkauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman valkeus.

5. Nijncauwan cuin minä olen mailmas nijn olen minä mailman Walkeus.

5. Nincauuan quin mine olen Mailmas/ nin mine olen Mailman Walkeus. (Niin kauan kuin mina olen maailmassa/ niin minä olen maailman walkeus.)

5 ὅταν ἐν τῷ κόσμῳ ὦ, φῶς εἰμι τοῦ κόσμου. ( ὅtan ẻn tỡ κόsmǫ ỡ, fõs eἰmι tοȗ κόsmοu. )

οταν εν τω κοσμω ω φως ειμι του κοσμου 5 (otan en to kosmo o fos eimi tou kosmou)

5 Whenever I am in the world, I am the light of the world.</J>

5. As long as I am in the world, I am the light of the world.

5. Dieweil ich bin in der Welt, bin ich das Licht der Welt.

5. Entre tanto que estuviere en el mundo, la luz soy del mundo.

5 Доколе Я в мире, Я свет миру.

6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen

6 Sanottuaan tämän Hän sylki maahan, teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan *sokean silmille*.

6. Kuin hän tämän sanonut oli, sylki hän maahan ja teki loan syljestä ja voiteli sokian silmät loalla,

6. Cosca hän tämän sanonut oli sylki hän maahan ja teki loan syljest ja woiteli sen sokian silmät loalla:

6. Coska hen temen oli sanonut/ sylki hen Maan päle/ ia teki loghan syliest/ ia woiteli loghalla sen Sokian silmet/ (Koska hän tämän oli sanonut/ sylki hän maan päälle/ ja teki loan syljestä/ ja woiteli loalla sen sokean silmät/)

6 ταῦτα εἰπὼν ἔπτυσεν χαμαὶ καὶ ἐποίησε πηλὸν ἐκ τοῦ πτύσματος, καὶ ἐπέχρισε τὸν πηλὸν ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς τοῦ τυφλοῦ ( taȗta eἰpὸn ἔptusen chamaὶ κaὶ ẻpοίise pilὸn ẻκ tοȗ ptúsmatοs, κaὶ ẻpéchrιse tὸn pilὸn ẻpὶ tοὐs ὀfthalmοὐs tοȗ tuflοȗ )

ταυτα ειπων επτυσεν χαμαι και εποιησεν πηλον εκ του πτυσματος και επεχρισεν τον πηλον επι τους οφθαλμους του τυφλου 6 (tafta eipon eptusen chamai kai epoiisen pilon ek tou ptusmatos kai epechrisen ton pilon epi tous ofthalmous tou tuflou)

6 Having said these things, he spits on (the) level-ground and made* clay from the spit and anointed the clay on the eyes of the blind (man),

6. When he had thus spoken, he spat on the ground, and made clay of the spittle, and he anointed the eyes of the blind man with the clay,

6. Da er solches gesagt, spützte er auf die Erde und machte einen Kot aus dem Speichel und schmierte den Kot auf des Blinden Augen

6. Esto dicho, escupió en tierra; e hizo lodo de la saliva, y untó con el lodo sobre los ojos del ciego,

6 Сказав это, Он плюнул на землю, сделал брение из плюновения и помазал брением глаза слепому,

7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä: lähetetty. — Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7 Ja Hän sanoi hänelle: "Mene, peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä ’lähetetty'. Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese itses lammikossa Siloam, se on niin paljo kuin: lähetetty. Niin hän meni ja pesi itsensä ja tuli näkemään.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese sinus Silohan lammicos se on lähetetty. Nijn hän meni ja pesi idzens ja tuli näkemän.

7. Ja sanoi henelle/ Mene ia pese sinus Silohan Lammikos (se on tulkittu) lehetetty. Nin hen meni/ ia pesi itzens/ ia tuli näkeuexi. (Ja sanoi hänelle/ Mene ja pese sinus Siloan lammikossa (se on tulkittu) lähetetty. Niin hän meni/ ja pesi itsensä/ ja tuli näkewäksi.)

7 καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ὕπαγε νίψαι εἰς τὴν κολυμβήθραν τοῦ Σιλωάμ, ὃ ἑρμηνεύεται ἀπεσταλμένος. ἀπῆλθεν οὖν καὶ ἐνίψατο, καὶ ἦλθε βλέπων. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ὕpage nίpsaι eἰs tìn κοlumbíthran tοȗ Sιloám, ὃ ἑrmineúetaι ἀpestalménοs. ἀpĩlthen οȗn κaὶ ẻnίpsatο, κaὶ ἶlthe blépon. )

και ειπεν αυτω υπαγε νιψαι εις την κολυμβηθραν του σιλωαμ ο ερμηνευεται απεσταλμενος απηλθεν ουν και ενιψατο και ηλθεν βλεπων 7 (kai eipen afto upage nipsai eis tin kolumbithran tou siloam o erminebetai apestalmenos apilthen oun kai enipsato kai ilthen blepon)

7 and said to him, Go, wash in the pool of Siloam (which is by translation, Sent). Therefore, he went away and washed and came (back) seeing.

7. And said unto him, Go, wash in the pool of Siloam, (which is by interpretation, Sent.) He went his way therefore, and washed, and came seeing.

7. und sprach zu ihm: Gehe hin zu dem Teich Siloah (das ist verdolmetscht: gesandt) und wasche dich! Da ging er hin und wusch sich und kam sehend.

7. Y le dijo: Vé, lávate en el estanque de Siloé, que interpretado, significa Enviado. Se fué pues, y se lavó, y volvió viendo.

7 и сказал ему: пойди, умойся в купальне Силоам, что значит: посланный. Он пошел и умылся, и пришел зрячим.

8 Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8 Silloin naapurit ja ne, jotka olivat nähneet hänet ennen — että hän oli sokea* — sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8. Niin kylän miehet ja ne, jotka hänen ennen olivat nähneet sokiana, sanoivat: eikö tämä se ole, joka istui ja kerjäsi?

8. Nijn cansaasujamet jotca hänen ennen olit nähnet kerjäwän sanoit: eikö tämä se ole joca istui ja kerjäis? muutamat wastaisit: hän se on.

8. Nin Naburit ia iotka henen ennen nähnett olit/ ette hen oli Kerijeiä/ sanoit/ Eikö teme se ole ioca istui ia Keriesi? Mutomat sanoit/ Se hen on. (Niin naapurit ja jotka hänen ennen nähneet olit/ että hän oli kerjääjä/ sanoit/ Eikö tämä ole se joka istui ja kerjäsi? Muutamat sanoit/ se hän on)

8 Οἱ οὖν γείτονες καὶ οἱ θεωροῦντες αὐτὸν τὸ πρότερον ὅτι τυφλὸς ἦν, ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ καθήμενος καὶ προσαιτῶν; ( Οἱ οȗn geίtοnes κaὶ οἱ theorοȗntes aὐtὸn tὸ prόterοn ὅtι tuflὸs ἶn, ἔlegοn: Οὐch οὗtόs ẻstιn ὁ κathímenοs κaὶ prοsaιtõn; )

οι ουν γειτονες και οι θεωρουντες αυτον το προτερον οτι τυφλος ην ελεγον ουχ ουτος εστιν ο καθημενος και προσαιτων 8 (oi oun geitones kai oi theorountes afton to proteron oti tuflos in elegon ouch outos estin o kathimenos kai prosaiton)

8 Therefore the neighbors and those viewing him beforehand, that he was blind, were saying, Is this one not the one, sitting and begging (earlier)?

8. The neighbours therefore, and they which before had seen him that he was blind, said, Is not this he that sat and begged?

8. Die Nachbarn und die ihn zuvor gesehen hatten, daß er ein Bettler war, sprachen: Ist dieser nicht, der dasaß und bettelte?

8. Entónces los vecinos, y los que ántes le habían visto que era ciego, decían: ¿No es éste el que se sentaba, y mendigaba?

8 Тут соседи и видевшие прежде, что он был слеп, говорили: не тот ли это, который сидел ипросил милостыни?

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", (mutta) toiset [sanoivat]: "[Ei ole, vaan] hän on hänen näköisensä." Hän sanoi "Minä se olen."

9. Muutamat vastasivat:hän se on. Mutta muut sanoivat: hän on sen muotoinen; vaan hän itse sanoi: minä se olen.

9. Mutta muutamat sanoit: hän on hänen muotoisens waan hän sanoi idze: minä se olen.

9. Mutta mutomat taas/ Hen on henen motoisens. Hen itze sanoi/ Mine se olen. (Mutta muutamat taas/ Hän on hänen muotoisensa. Hän itse sanoi/ Minä se olen.)

9 ἄλλοι ἔλεγον ὅτι οὗτός ἐστιν· ἄλλοι δὲ ὅτι ὅμοιος αὐτῷ ἐστιν. ἐκεῖνος ἔλεγεν ὅτι ἐγώ εἰμι. ( ἄllοι ἔlegοn ὅtι οὗtόs ẻstιn: ἄllοι dè ὅtι ὅmοιοs aὐtỡ ẻstιn. ẻκeῖnοs ἔlegen ὅtι ẻgó eἰmι. )

αλλοι ελεγον οτι ουτος εστιν αλλοι δε οτι ομοιος αυτω εστιν εκεινος ελεγεν οτι εγω ειμι 9 (alloi elegon oti outos estin alloi de oti omoios afto estin ekeinos elegen oti ego eimi)

9 Others were saying, It is he. But others said, He is similar to him. That (man) said, I am (he.)

9. Some said, This is he: others said, He is like him: but he said, I am he.

9. Etliche sprachen: Er ist's, etliche aber: er ist ihm ähnlich. Er selbst aber sprach: Ich bin's.

9. Otros decían: Este es; y otros: Se le parece; mas él decía: Yo soy.

9 Иные говорили: это он, а иные: похож на него. Он же говорил: это я.

10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"

10 Niin he sanoivat hänelle: "Kuinka silmäsi aukenivat?"

10. Niin he sanoivat hänelle: kuinka sinun silmäs aukenivat?

10. Nijn he sanoit hänelle: cuinga sinun silmäs aukenit?

10. Nin sanoit he henelle/ Quinga sinun Silmes aukenit? (Niin sanoit he hänelle/ Kuinka sinun silmäsi aukenit?)

10 ἔλεγον οὖν αὐτῷ· Πῶς ἀνεῴχθησάν σου οἱ ὀφθαλμοί; ( ἔlegοn οȗn aὐtỡ: Põs ἀneóchthisán sοu οἱ ὀfthalmοί; )

ελεγον ουν αυτω πως ανεωχθησαν σου οι οφθαλμοι 10 (elegon oun afto pos aneochthisan sou oi ofthalmoi)

10 Therefore they were saying to him, How were your eyes opened?

10. Therefore said they unto him, How were thine eyes opened?

10. Da sprachen sie zu ihm: Wie sind deine Augen aufgetan worden?

10. Por esto le decían: ¿Cómo te fueron abiertos los ojos?

10 Тогда спрашивали у него: как открылись у тебя глаза?

11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".

11 Hän vastasi (ja sanoi): "[Se] mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli silmäni ja sanoi minulle: 'Mene Siiloan lammikolle ja peseydy.' Niin menin ja peseydyin ja sain näön."

11. Vastasi hän ja sanoi: se ihminen, joka Jesukseksi kutsutaan, teki loan, ja voiteli minun silmäni, ja sanoi minulle: mene ja pese Siloamin lammikossa. Ja kuin minä menin ja pesin, niin minä sanin näköni.

11. Wastais hän ja sanoi: se Ihminen joca Jesuxexi cudzutan teki loan ja woiteli minun silmäni ja sanoi minulle: mene ja pese sinus Silohan lammicos.

11. Wastasi hen ia sonoi/ Se Inhiminen/ ioca Iesus cutzutan/ teki Loghan ia woiteli minun Silmeni/ ia sanoi minulle/ Mene Silohan Lammickolle/ ia pese sinus. (Wastasi hän ja sanoi/ Se ihminen/ joka Jesus kutsutaan/ teki loan ja woiteli minun silmäni/ ja sanoi minulle/ Mene Siloan lammikolle/ ja pese sinus.)

11 ἀπεκρίθη ἐκεῖνος καὶ εἶπεν· Ἄνθρωπος λεγόμενος Ἰησοῦς πηλὸν ἐποίησε καὶ ἐπέχρισέ μου τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ εἶπέ μοι· ὕπαγε εἰς τὴν κολυμβήθραν τοῦ Σιλωὰμ καὶ νίψαι· ἀπελθὼν δὲ καὶ νιψάμενος ἀνέβλεψα. ( ἀpeκrίthi ẻκeῖnοs κaὶ eἶpen: Ἄnthropοs legόmenοs Ἰisοȗs pilὸn ẻpοίise κaὶ ẻpéchrιsé mοu tοὐs ὀfthalmοὐs κaὶ eἶpé mοι: ὕpage eἰs tìn κοlumbíthran tοȗ Sιloàm κaὶ nίpsaι: ἀpelthὸn dè κaὶ nιpsámenοs ἀnéblepsa. )

απεκριθη εκεινος και ειπεν ανθρωπος λεγομενος ιησους πηλον εποιησεν και επεχρισεν μου τους οφθαλμους και ειπεν μοι υπαγε εις την κολυμβηθραν του σιλωαμ και νιψαι απελθων δε και νιψαμενος ανεβλεψα 11 (apekrithi ekeinos kai eipen anthropos legomenos iisous pilon epoiisen kai epechrisen mou tous ofthalmous kai eipen moi upage eis tin kolumbithran tou siloam kai nipsai apelthon de kai nipsamenos aneblepsa)

11 That (man) answered and said, A man called* Jesus made* clay and anointed my eyes and said to me, Go to the pool of Siloam and wash. And I went away and washed and I recovered (my) sight.

11. He answered and said, A man that is called Jesus made clay, and anointed mine eyes, and said unto me, Go to the pool of Siloam, and wash: and I went and washed, and I received sight.

11. Er antwortete und sprach: Der Mensch, der Jesus heißt, machte einen Kot und schmierte meine Augen und sprach: "Gehe hin zu dem Teich Siloah und wasche dich!" Ich ging hin und wusch mich und ward sehend.

11. Respondió él, y dijo: Aquel hombre que se llama Jesús, hizo lodo, y me untó los ojos, y me dijo: Vé al estanque de Siloé, y lávate; y yo fuí, y me lavé, y recibí la vista.

11 Он сказал в ответ: Человек, называемый Иисус, сделал брение, помазал глаза мои и сказал мне: пойди на купальню Силоам и умойся. Я пошел, умылся и прозрел.

12 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä".

12 He sanoivat hänelle: "Missä Hän on” Hän vastasi: ''En tiedä."

12. Niin he sanoivat hänelle: kussas hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja cuin minä menin ja pesin minuni nijn minä sain näkyni. He sanoit hänelle: cusasta hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja quin mine menin/ ia pesin minun/ nin mine sain näkyni. Nin he sanoit henelle Cussa hen on? Hen sanoi/ Em mine tiedhe. (Ja kuin minä menin/ ja pesin minun/ niin minä sain näköni. Niin he sanoit hänelle. Kussa hän on? Hän sanoi/ en minä tiedä.)

12 εἶπον οὖν αὐτῷ· Ποῦ ἐστιν ἐκεῖνος; λέγει· Οὐκ οἶδα. ( eἶpοn οȗn aὐtỡ: Pοȗ ẻstιn ẻκeῖnοs; légeι: Οὐκ οἶda. )

ειπον ουν αυτω που εστιν εκεινος λεγει ουκ οιδα 12 (eipon oun afto pou estin ekeinos legei ouk oida)

12 Therefore they said to him, Where is that (man)? He says, I do not know.

12. Then said they unto him, Where is he? He said, I know not.

12. Da sprachen sie zu ihm: Wo ist er? Er sprach: Ich weiß nicht.

12. Entónces le dijeron: ¿Dónde está aquel? Dice él: No sé.

12 Тогда сказали ему: где Он? Он отвечал: не знаю.

13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.

13 He veivät hänet, entisen sokean, fariseusten luo.

13. Niin he veivät sen, joka ennen sokiana ollut oli, Pharisealaisten tykö.

13. Nijn he weit sen joca cauwan sokiana ollut oli Phariseusten eteen.

13. Nin he weit sen ioca oli cauuan Sokia ollut/ ninen Phariseusten tyge/ (Niin he weit sen joka oli kauan sokea ollut/ niiden phariseusten tykö/)

13 Ἄγουσιν αὐτὸν πρὸς τοὺς Φαρισαίους, τόν ποτε τυφλόν. ( Ἄgοusιn aὐtὸn prὸs tοὐs Farιsaίοus, tόn pοte tuflόn. )

αγουσιν αυτον προς τους φαρισαιους τον ποτε τυφλον 13 (agousin afton pros tous farisaious ton pote tuflon)

13 They lead him to the Pharisees, the previously blind (one).

13. They brought to the Pharisees him that aforetime was blind.

13. Da führten sie ihn zu den Pharisäern, der weiland blind war.

13. Llévanle a los Fariseos, al que ántes había sido ciego.

13 Повели сего бывшего слепца к фарисеям.

14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.

14 Oli näet sapatti, jona päivänä Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli sabbatin päivä, jona Jesus teki loan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli Sabbathin päiwänä jona Jesus teki loan ja awais hänen silmäns.

14. ia oli se ydhen Sabbathin peiuen pälle/ coska Iesus teki Loghan/ ia auasi henen Silmens. (ja oli se yhden Sabbathin päiwän päälle/ koska Jesus teki loan/ ja awasi hänen silmäns.)

14 ἦν δὲ σάββατον ὅτε τὸν πηλὸν ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς καὶ ἀνέῳξεν αὐτοῦ τοὺς ὀφθαλμούς. ( ἶn dè sábbatοn ὅte tὸn pilὸn ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs κaὶ ἀnéǫksen aὐtοȗ tοὐs ὀfthalmοús. )

ην δε σαββατον οτε τον πηλον εποιησεν ο ιησους και ανεωξεν αυτου τους οφθαλμους 14 (in de sabbaton ote ton pilon epoiisen o iisous kai aneoxen aftou tous ofthalmous)

14 Now it was (the) Sabbath when Jesus made* the clay and opened his eyes.

14. And it was the sabbath day when Jesus made the clay, and opened his eyes.

14. (Es war aber Sabbat, da Jesus den Kot machte und seine Augen öffnete.)

14. Y era sábado cuando Jesús había hecho el lodo, y le había abierto los ojos.

14 А была суббота, когда Иисус сделал брение и отверз ему очи.

15 Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen".

15 Sen vuoksi vielä fariseuksetkin kysyivät häneltä, miten hän sai näön. Hän sanoi heille: "Hän pani tahtaan silmilleni ja minä peseydyin ja näen."

15. Niin kysyivät taas häneltä Pharisealaiset, kuinka hän näkönsä saanut oli. Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle, ja minä pesin, ja näen.

15. Phariseuxet kysyit hänelle cuinga hän näkyns saanut oli? Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle ja minä pesin minuni ja nyt näen.

15. Taas ne Phariseuset kysyit henelle/ Quinga hen oli näkyns saanut. Nin hen sanoi heille. Loghan hen pani minun Silmeini päle/ ia mine pesin minuni/ ia nyt näen. (Taas ne phariseukset kysyit häneltä/ Kuinka hän oli näköns saanut. Niin hän sanoi heille. Loan hän pani minun silmäini päälle/ ja minä pesin minuni/ ja nyt näen.)

15 πάλιν οὖν ἠρώτων αὐτὸν καὶ οἱ Φαρισαῖοι πῶς ἀνέβλεψεν. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Πηλὸν ἐπέθηκέ μου ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμούς, καὶ ἐνιψάμην, καὶ βλέπω. ( pálιn οȗn ἰróton aὐtὸn κaὶ οἱ Farιsaῖοι põs ἀnéblepsen. ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Pilὸn ẻpéthiκé mοu ẻpὶ tοὐs ὀfthalmοús, κaὶ ẻnιpsámin, κaὶ blépo. )

παλιν ουν ηρωτων αυτον και οι φαρισαιοι πως ανεβλεψεν ο δε ειπεν αυτοις πηλον επεθηκεν επι τους οφθαλμους μου και ενιψαμην και βλεπω 15 (palin oun iroton afton kai oi farisaioi pos aneblepsen o de eipen aftois pilon epethiken epi tous ofthalmous mou kai enipsamin kai blepo)

15 Therefore, again the Pharisees were also asking him how he recovered his sight. Now he said to them, He placed clay upon my eyes and I washed and I (can) see.

15. Then again the Pharisees also asked him how he had received his sight. He said unto them, He put clay upon mine eyes, and I washed, and do see.

15. Da fragten ihn abermals auch die Pharisäer, wie er wäre sehend geworden. Er aber sprach zu ihnen: Kot legte er mir auf die Augen, und ich wusch mich und bin nun sehend.

15. Y volviéronle a preguntar también los Fariseos, de qué manera había recibido la vista. El les dijo: Púsome lodo sobre los ojos, y me lavé, y veo.

15 Спросили его также и фарисеи, как он прозрел. Он сказал им: брение положил Он на мои глаза, и я умылся, и вижу.

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta lähtöisin, koska ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä sellaisia tunnustekoja?" Ja heidän keskellään oli erimielisyyttä.

16. Niin muutamat Pharisealaisista sanoivat: ei se ihminen ole Jumalasta, ettei hän pidä sabbatia. Muut sanoivat: kuinka taitaa joku syntinen ihminen senkaltaisia ihmeitä tehdä? Ja riita oli heillä keskenänsä.

16. Nijn muutamat Phariseuxist sanoit: ei se ihminen ole Jumalast joca ei pidä Sabbathia: mutta muutamat sanoit: cuinga taita jocu syndinen ihminen näitä ihmeitä tehdä? Ja he rijtelit keskenäns.

16. Nin sanoit mutomat nijste Phariseusist/ Ei oli teme Inhiminen Jumalast/ Sille ettei hen pidhe Sabbathia. Ja mutomat sanoit/ Quinga taita yxi Syndinen Inhiminen neita Mercki tedhä? Ja tuli yxi Rijta heiden keskenens. (Niin sanoit muutamat niistä phariseuksist/ Ei ole tämä ihminen Jumalasta/ Sillä ettei hän pidä Sabbathia. Ja muutamat sanoit/ Kuinka taitaa yksi syntinen ihminen näitä merkkiä tehdä? Ja tuli yksi riita heidän keskenänsä.)

16 ἔλεγον οὖν ἐκ τῶν Φαρισαίων τινές· Οὗτος ὁ ἄνθρωπος οὐκ ἔστι παρὰ τοῦ Θεοῦ, ὅτι τὸ σάββατον οὐ τηρεῖ. ἄλλοι ἔλεγον· Πῶς δύναται ἄνθρωπος ἁμαρτωλὸς τοιαῦτα σημεῖα ποιεῖν; καὶ σχίσμα ἦν ἐν αὐτοῖς. ( ἔlegοn οȗn ẻκ tõn Farιsaίon tιnés: Οὗtοs ὁ ἄnthropοs οὐκ ἔstι parà tοȗ Theοȗ, ὅtι tὸ sábbatοn οὐ tireῖ. ἄllοι ἔlegοn: Põs dúnataι ἄnthropοs ἁmartolὸs tοιaȗta simeῖa pοιeῖn; κaὶ schίsma ἶn ẻn aὐtοῖs. )

ελεγον ουν εκ των φαρισαιων τινες ουτος ο ανθρωπος ουκ εστιν παρα του θεου οτι το σαββατον ου τηρει αλλοι ελεγον πως δυναται ανθρωπος αμαρτωλος τοιαυτα σημεια ποιειν και σχισμα ην εν αυτοις 16 (elegon oun ek ton farisaion tines outos o anthropos ouk estin para tou theou oti to sabbaton ou tirei alloi elegon pos dunatai anthropos amartolos toiafta simeia poiein kai schisma in en aftois)

16 Therefore, some out of the Pharisees were saying, This man is not from God, because he is not keeping the Sabbath. Others said, How is a man, a sinner, able to do such signs? And there was a split among them.

16. Therefore said some of the Pharisees, This man is not of God, because he keepeth not the sabbath day. Others said, How can a man that is a sinner do such miracles? And there was a division among them.

16. Da sprachen etliche der Pharisäer: Der Mensch ist nicht von Gott, dieweil er den Sabbat nicht hält. Die andern aber sprachen: Wie kann ein sündiger Mensch solche Zeichen tun? Und es ward eine Zwietracht unter ihnen.

16. Entónces unos de los Fariseos le decían: Este hombre no es de Dios, porque no guarda el sábado. Y otros decían: ¿Cómo puede un hombre pecador hacer tales milagros? Y había disensión entre ellos.

16 Тогда некоторые из фарисеев говорили: не от Бога Этот Человек, потому что не хранит субботы. Другие говорили: как может человек грешный творить такие чудеса? И была между ними распря.

17 Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta".

17 He sanovat jälleen sokealle: "Mitä sinä sanot Hänestä, koska Hän avasi silmäsi?" Hän sanoi: "Hän on profeetta."

17. He sanoivat taas sokiallle: mitä sinä hänestä sanot, joka sinun silmäs avasi? Hän sanoi: hän on propheta.

17. Nijn he sanoit taas sokialle: mitä sinä hänestä sanot joca sinun silmäs awais? Hän sanoi: Hän on Propheta.

17. Nin he taas sanoit Sokialle/ Mite sine sanot henest/ ette hen on auanut sinun Silmes? Nin sanoi hen/ Yxi Propheta hen ombi. (Niin he taas sanoit sokealle/ Mitä sinä sanot hänestä/ että hän on awannut sinun silmäsi? Niin sanoi hän/ Yksi propheta hän ompi.)

17 λέγουσι τῷ τυφλῷ πάλιν· Σὺ τί λέγεις περὶ αὐτοῦ, ὅτι ἤνοιξέ σου τοὺς ὀφθαλμούς; ὁ δὲ εἶπεν ὅτι προφήτης ἐστίν. ( légοusι tỡ tuflỡ pálιn: Sὐ tί légeιs perὶ aὐtοȗ, ὅtι ἴnοιksé sοu tοὐs ὀfthalmοús; ὁ dè eἶpen ὅtι prοfítis ẻstίn. )

λεγουσιν τω τυφλω παλιν συ τι λεγεις περι αυτου οτι ηνοιξεν σου τους οφθαλμους ο δε ειπεν οτι προφητης εστιν 17 (legousin to tuflo palin su ti legeis peri aftou oti inoixen sou tous ofthalmous o de eipen oti profitis estin)

17 They say to the blind man again, What do you say concerning him, (in) that he opened your eyes? Now he said, He is a prophet.

17. They say unto the blind man again, What sayest thou of him, that he hath opened thine eyes? He said, He is a prophet.

17. Sie sprachen wieder zu dem Blinden: Was sagst du von ihm, daß er hat deine Augen aufgetan? Er aber sprach: Er ist ein Prophet.

17. Vuelven a decir al ciego: ¿Tú, qué dices de el que te abrió los ojos? Y él dijo: Qué es un profeta.

17 Опять говорят слепому: ты что скажешь о Нем, потому что Он отверз тебе очи? Он сказал: это пророк.

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat näkönsä saaneen vanhemmat.

18. Mutta ei Juudalaiset sitä uskoneet, että hän oli sokiana ollut ja näkemään tullut, siihenasti kuin he kutsuivat sen vanhemmat, joka näkönsä saanut oli.

18. MUtta ei Judalaiset sitä usconet että hän oli sokiana ollut ja näkemän tullut siJohenasti cuin he cudzuit sen wanhemmat joca näkyns saanut oli:

18. Mutta ei Juttat wskonet heneste/ ette hen oli Sokian ollut/ ia näkeuexi tullut/ sijhenasti quin he cutzuit henen Wanhemans/ ioca nägöns saanut oli/ (Mutta ei juuttaat uskoneet hänestä/ että hän oli sokean ollut/ ja näkewäksi tullut/ siihen asti kuin he kutsuit hänen wanhempansa/ joka näkönsä saanut oli/)

18 οὐκ ἐπίστευον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι περὶ αὐτοῦ ὅτι τυφλὸς ἦν καὶ ἀνέβλεψεν, ἕως ὅτου ἐφώνησαν τοὺς γονεῖς αὐτοῦ τοῦ ἀναβλέψαντος ( οὐκ ẻpίsteuοn οȗn οἱ Ἰοudaῖοι perὶ aὐtοȗ ὅtι tuflὸs ἶn κaὶ ἀnéblepsen, ἕos ὅtοu ẻfónisan tοὐs gοneῖs aὐtοȗ tοȗ ἀnablépsantοs )

ουκ επιστευσαν ουν οι ιουδαιοι περι αυτου οτι τυφλος ην και ανεβλεψεν εως οτου εφωνησαν τους γονεις αυτου του αναβλεψαντος 18 (ouk epistefsan oun oi ioudaioi peri aftou oti tuflos in kai aneblepsen eos otou efonisan tous goneis aftou tou anablepsantos)

18 Therefore the Jews did not believe concerning him, that he was blind and (had) recovered his sight, until which (time) they summoned the parents of the one who had recovered his sight,

18. But the Jews did not believe concerning him, that he had been blind, and received his sight, until they called the parents of him that had received his sight.

18. Die Juden glaubten nicht von ihm, daß er blind gewesen und sehend geworden wäre, bis daß sie riefen die Eltern des, der sehend war geworden,

18. Mas los Judíos no creían de él, que había sido él ciego, y hubiese recibido la vista, hasta que llamaron a los padres de el que había recibido la vista.

18 Тогда Иудеи не поверили, что он был слеп и прозрел, доколе не призвали родителей сего прозревшего

19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19 He kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19. Ja he kysyivät heiltä, sanoen: onko tämä teidän poikanne, jonka te sanotte sokiana syntyneen? kuinka siis hän nyt näkee?

19. Ja he kysyit heildä sanoden: tämäkö teidän poican on jonga te sanotta sokiana syndynen? Cuinga hän on näkyns saanut?

19. ia he kysyit heille/ sanoden/ Temecö teiden Poican on/ io'ga te sanott Sokiana syndyneen? Quinga hen nyt näke? (ja he kysyit heiltä/ sanoen/ Tämäkö teidän poikan on/ jonka te sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän nyt näkee?)

19 καὶ ἠρώτησαν αὐτοὺς λέγοντες· Οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς ὑμῶν, ὃν ὑμεῖς λέγετε ὅτι τυφλὸς ἐγεννήθη; πῶς οὖν ἄρτι βλέπει; ( κaὶ ἰrótisan aὐtοὐs légοntes: Οὗtόs ẻstιn ὁ uἱὸs ὑmõn, ὃn ὑmeῖs légete ὅtι tuflὸs ẻgenníthi; põs οȗn ἄrtι blépeι; )

και ηρωτησαν αυτους λεγοντες ουτος εστιν ο υιος υμων ον υμεις λεγετε οτι τυφλος εγεννηθη πως ουν αρτι βλεπει 19 (kai irotisan aftous legontes outos estin o uios umon on umeis legete oti tuflos egennithi pos oun arti blepei)

19 and asked them, saying, Is this your° son, who you° say was born blind? Therefore how does he see now?

19. And they asked them, saying, Is this your son, who ye say was born blind? how then doth he now see?

19. fragten sie und sprachen: Ist das euer Sohn, von welchem ihr sagt, er sei blind geboren? Wie ist er denn nun sehend?

19. Y preguntáronles, diciendo: ¿Es éste vuestro hijo, el que vosotros decís, que nació ciego? ¿Cómo, pues, ve ahora?

19 и спросили их: это ли сын ваш, о котором вы говорите, что родился слепым? как же он теперь видит?

20 Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;

20 Hänen vanhempansa vastasivat (heille) ja sanoivat: "Tiedämme, että tämä on poikamme ja että hän on sokeana syntynyt,

20. Hänen vanhempansa vastasivat heitä ja sanoivat: me tiedämme tämän meidän pojaksemme, ja että hän sokiana syntynyt on.

20. Hänen wanhemmans wastaisit ja sanoit: me tiedämme hänen meidän pojaxem ja että hän sokiana syndynyt on:

20. Henen wanhemans wastasit/ ia sanoit/ Me tiedhem ette teme ombi meiden Poican/ ia ette hen Sokiana on syndynyt/ (Hänen wanhempansa wastasit/ ja sanoit/ Me tiedämme että tämä ompi meidän poikan/ ja että hän sokeana on syntynyt/)

20 ἀπεκρίθησαν δὲ αὐτοῖς οἱ γονεῖς αὐτοῦ καὶ εἶπον· Οἴδαμεν ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς ἡμῶν καὶ ὅτι τυφλὸς ἐγεννήθη· ( ἀpeκrίthisan dè aὐtοῖs οἱ gοneῖs aὐtοȗ κaὶ eἶpοn: Οἴdamen ὅtι οὗtόs ẻstιn ὁ uἱὸs ἱmõn κaὶ ὅtι tuflὸs ẻgenníthi: )

απεκριθησαν αυτοις οι γονεις αυτου και ειπον οιδαμεν οτι ουτος εστιν ο υιος ημων και οτι τυφλος εγεννηθη 20 (apekrithisan aftois oi goneis aftou kai eipon oidamen oti outos estin o uios imon kai oti tuflos egennithi)

20 But his parents answered and said, We know that this is our son and that he was born blind;

20. His parents answered them and said, We know that this is our son, and that he was born blind:

20. Seine Eltern antworteten ihnen und sprachen: Wir wissen, daß dieser unser Sohn ist und daß er blind geboren ist;

20. Respondiéronles sus padres, y dijeron: Sabemos que éste es nuestro hijo, y que nació ciego:

20 Родители его сказали им в ответ: мы знаем, что это сын наш и что он родилсяслепым,

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä, emmekä tiedä, kuka avasi hänen silmänsä. Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä, puhukoon itse puolestaan."

21. Mutta kuika hän nyt näkee, sitä emme tiedä, ja kuka hänen silmänsä avasi, emme tiedä; hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä; puhukaan itsestänsä.

21. Mutta cuinga hän on näkyns saanut sitä en me tiedä ja kengä hänen silmäns awais en me tiedä: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä puhucan idze edestäns.

21. mutta quinga hen nyt näke/ site emme me tiedhä/ Eli kenge henen Silmens auasi/ emme me tiedhä. Henelle o'bi kijlle ike/ kysyket henelde/ puhucan itze edestens. (mutta kuinka hän nyt näkee/ sitä emme me tiedä/ Eli kenkä hänen silmänsä awasi/ emme me tiedä. Hänellä ompi kyllin ikää/ kysykäät häneltä/ puhukaan itse edestänsä.)

21 πῶς δὲ νῦν βλέπει οὐκ οἴδαμεν, ἢ τίς ἤνοιξεν αὐτοῦ τοὺς ὀφθαλμοὺς ἡμεῖς οὐκ οἴδαμεν· αὐτὸς ἡλικίαν ἔχει, αὐτὸν ἐρωτήσατε, αὐτὸς περὶ ἑαυτοῦ λαλήσει. ( põs dè nȗn blépeι οὐκ οἴdamen, ἲ tίs ἴnοιksen aὐtοȗ tοὐs ὀfthalmοὐs ἱmeῖs οὐκ οἴdamen: aὐtὸs ἱlικίan ἔcheι, aὐtὸn ẻrotísate, aὐtὸs perὶ ἑautοȗ lalíseι. )

πως δε νυν βλεπει ουκ οιδαμεν η τις ηνοιξεν αυτου τους οφθαλμους ημεις ουκ οιδαμεν αυτος ηλικιαν εχει αυτον ερωτησατε αυτος περι αυτου λαλησει 21 (pos de nun blepei ouk oidamen i tis inoixen aftou tous ofthalmous imeis ouk oidamen aftos ilikian echei afton erotisate aftos peri aftou lalisei)

21 but how he (can) now see, we do not know; or who opened his eyes, we do not know. He has (come of) age*; ask° him; he will be speaking concerning himself.

21. But by what means he now seeth, we know not; or who hath opened his eyes, we know not: he is of age; ask him: he shall speak for himself.

21. wie er aber nun sehend ist, wissen wir nicht; oder wer ihm hat seine Augen aufgetan, wissen wir auch nicht. Er ist alt genug, fraget ihn, laßt ihn selbst für sich reden.

21. Mas como vea ahora, no lo sabemos; o quien le haya abierto los ojos, nosotros no lo sabemos: él tiene edád, preguntádle a él, él hablará por sí mismo.

21 а как теперь видит, не знаем, или кто отверз ему очи, мы не знаем. Сам в совершенных летах; самого спросите; пусть сам о себе скажет.

22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.

22 Hänen vanhempansa sanoivat näin, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että jos joku tunnustaisi Hänet Kristukseksi, hän joutuisi synagoogasta erotetuksi.

22. Niin sanoivat hänen vanhempansa, sillä he pelkäsivät Juudalaisia; sillä Juudalaiset olivat jo niin keskenänsä päättäneet, että jos joku hänen tunnustais Kristukseksi, sen piti synagogasta oleman suljettu ulos.

22. Näin wastaisit hänen wanhemmans: sillä he pelkäisit Judalaisia: jotca nijn jo olit keskenäns päättänet: että jos jocu hänen tunnustais Christuxexi sen he olisit heittänet ulos Synagogista.

22. Neite sanoit henen Wanhemans/ sille ette he pelkesit Juttait. Sille ette io olit Juttat keskenens nin päättenyet/ Ette ios iocu piti hene' tunnustama' Christusexi/ se pite wlosheitettemen Sinagogista. (Näitä sanoit hänen wanhempansa/ sillä että he pelkäsit juuttaita. Sillä että jo olit juuttaat keskenänsä niin päättäneet/ Etta jos joku piti hänen tunnustaman Kristukseksi/ se pitää ulos heitettämän synagogista.)

22 ταῦτα εἶπον οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ὅτι ἐφοβοῦντο τοὺς Ἰουδαίους· ἤδη γὰρ συνετέθειντο οἱ Ἰουδαῖοι ἵνα, ἐάν τις ὁμολογήσῃ Χριστόν, ἀποσυνάγωγος γένηται. ( taȗta eἶpοn οἱ gοneῖs aὐtοȗ, ὅtι ẻfοbοȗntο tοὐs Ἰοudaίοus: ἴdi gàr sunetétheιntο οἱ Ἰοudaῖοι ἵna, ẻán tιs ὁmοlοgísΐ Chrιstόn, ἀpοsunágogοs génitaι. )

ταυτα ειπον οι γονεις αυτου οτι εφοβουντο τους ιουδαιους ηδη γαρ συνετεθειντο οι ιουδαιοι ινα εαν τις αυτον ομολογηση χριστον αποσυναγωγος γενηται 22 (tafta eipon oi goneis aftou oti efobounto tous ioudaious idi gar sunetetheinto oi ioudaioi ina ean tis afton omologisi christon aposunagogos genitai)

22 His parents said these things, because they feared the Jews; for* the Jews, themselves, had covenanted together already, in order that if anyone confesses him (as) Christ, he should become expelled from the synagogue.

22. These words spake his parents, because they feared the Jews: for the Jews had agreed already, that if any man did confess that he was Christ, he should be put out of the synagogue.

22. Solches sagten seine Eltern; denn sie fürchteten sich vor den Juden. Denn die Juden hatten sich schon vereinigt, so jemand ihn für Christus bekennte, daß er in den Bann getan würde.

22. Esto dijeron sus padres, porque tenían miedo de los Judíos; porque ya los Judíos habían concluido que si alguno confesase ser él el Mesías, que fuese echado fuera de la sinagoga.

22 Так отвечали родители его, потому что боялись Иудеев; ибо Иудеи сговорились уже, чтобы, кто признает Его заХриста, того отлучать от синагоги.

23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä".

23 Sen vuoksi hänen vanhempansa sanoivat: "Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä."

23. Sentähden sanoivat hänen vanhempansa: hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä.

23. Sentähden sanoit hänen wanhemmans: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä.

23. Senteden sanoit henen Wanhemans/ Henelle ombi kylle ike/ kysykä henelle. (Sentähden sanoit hänen wanhempansa/ Hänellä ompi kyllä ikää/ kysykää häneltä.)

23 διὰ τοῦτο οἱ γονεῖς αὐτοῦ εἶπον ὅτι ἡλικίαν ἔχει, αὐτὸν ἐρωτήσατε. ( dιà tοȗtο οἱ gοneῖs aὐtοȗ eἶpοn ὅtι ἱlικίan ἔcheι, aὐtὸn ẻrotísate. )

δια τουτο οι γονεις αυτου ειπον οτι ηλικιαν εχει αυτον ερωτησατε 23 (dia touto oi goneis aftou eipon oti ilikian echei afton erotisate)

23 Because of this, his parents said, He has (come of) age*; ask° him.

23. Therefore said his parents, He is of age; ask him.

23. Darum sprachen seine Eltern: er ist alt genug, fraget ihn selbst.

23. Por eso dijeron sus padres: Edad tiene, preguntádle a él.

23 Посему-то родители его и сказали: он в совершенных летах; самого спросите.

24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".

24 He kutsuivat siis toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna Jumalalle kunnia. Tiedämme, että se mies on syntinen."

24. Niin he kutsuivat toisen kerran sen ihmisen, joka sokiana oli ollut, ja sanoivat hänelle: anna Jumalalle kunnia! me tiedämme sen ihmisen syntiseksi.

24. Nijn he cudzuit taas sen ihmisen joca sokiana oli ollut ja sanoit hänelle: anna Jumalalle cunnia me tiedämme sen ihmisen syndisexi.

24. Nin he taas cutzuit sen Inhimisen/ ioca Sokian oli ollut/ ia sanoit henelle/ Anna Jumalan cunnia/ Me tiedhem ette teme Inhiminen on syndinen. (Niin he taas kutsuit sen ihmisen/ joka sokea oli ollut/ ja sanoit hänelle/ Anna Jumalalle kunnia/ Me tiedämme että tämä ihminen on syntinen.)

24 Ἐφώνησαν οὖν ἐκ δευτέρου τὸν ἄνθρωπον ὃς ἦν τυφλὸς, καὶ εἶπον αὐτῷ· Δὸς δόξαν τῷ Θεῷ· ἡμεῖς οἴδαμεν ὅτι ὁ ἄνθρωπος οὗτος ἁμαρτωλός ἐστιν. ( Ἐfónisan οȗn ẻκ deutérοu tὸn ἄnthropοn ὃs ἶn tuflὸs, κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Dὸs dόksan tỡ Theỡ: ἱmeῖs οἴdamen ὅtι ὁ ἄnthropοs οὗtοs ἁmartolόs ẻstιn. )

εφωνησαν ουν εκ δευτερου τον ανθρωπον ος ην τυφλος και ειπον αυτω δος δοξαν τω θεω ημεις οιδαμεν οτι ο ανθρωπος ουτος αμαρτωλος εστιν 24 (efonisan oun ek defterou ton anthropon os in tuflos kai eipon afto dos doxan to theo imeis oidamen oti o anthropos outos amartolos estin)

24 Therefore they summoned the man who was blind a second-time and said to him, Give glory to God. We know that this man is a sinner.

24. Then again called they the man that was blind, and said unto him, Give God the praise: we know that this man is a sinner.

24. Da riefen sie zum andernmal den Menschen, der blind gewesen war, und sprachen zu ihm: Gib Gott die Ehre! wir wissen, daß dieser Mensch ein Sünder ist.

24. Así que volvieron a llamar al hombre que había sido ciego, y le dijeron: Da gloria a Dios: nosotros sabemos que este hombre es pecador.

24 Итак, вторично призвали человека, который был слеп, и сказали ему: воздай славу Богу; мы знаем, что Человек Тот грешник.

25 Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".

25 Niin hän vastasi (ja sanoi): "Onko Hän syntinen, en tiedä. Yhden tiedän — että minä, joka olin sokea, näen nyt."

25. Hän vastasi ja sanoi: jos hän on syntinen, sitä en minä tiedä: vaan sen minä ainoasti tiedän, että minä, joka sokia olin, nyt näen.

25. Hän wastais ja sanoi: jos hän on syndinen sitä en minä tiedä: waan sen minä tiedän että minä sokia olin ja nyt näen.

25. Hen wastasi ia sanoi/ Olleco hen Syndinen/ em mine tiedhä/ Ydhen mine tiedhen ette mine olin Sokia/ ia nyt näen. (Hän wastasi ja sanoi/ Olleeko hän syntinen/ en minä tiedä/ Yhden minä tiedän, että minä olin sokea/ ja nyt näen.)

25 ἀπεκρίθη οὖν ἐκεῖνος καὶ εἶπεν· Εἰ ἁμαρτωλός ἐστιν οὐκ οἶδα· ἓν οἶδα, ὅτι τυφλὸς ὢν ἄρτι βλέπω. ( ἀpeκrίthi οȗn ẻκeῖnοs κaὶ eἶpen: Εἰ ἁmartolόs ẻstιn οὐκ οἶda: ἓn οἶda, ὅtι tuflὸs ὄn ἄrtι blépo. )

απεκριθη ουν εκεινος και ειπεν ει αμαρτωλος εστιν ουκ οιδα εν οιδα οτι τυφλος ων αρτι βλεπω 25 (apekrithi oun ekeinos kai eipen ei amartolos estin ouk oida en oida oti tuflos on arti blepo)

25 Therefore that (man) answered and said, I do not know if he is a sinner. I know one thing, that I was blind, (but) now I (can) see.

25. He answered and said, Whether he be a sinner or no, I know not: one thing I know, that, whereas I was blind, now I see.

25. Er antwortete und sprach: Ist er ein Sünder, das weiß ich nicht; eines weiß ich wohl, daß ich blind war und bin nun sehend.

25. Entónces él respondió, y dijo: Si es pecador o no, yo no lo sé: una cosa sé, que habiendo yo sido ciego, ahora veo.

25 Он сказал им в ответ: грешник ли Он, не знаю; одно знаю, что я был слеп, а теперь вижу.

26 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"

26 Niin he sanoivat hänelle (jälleen): "Mitä Hän sinulle teki? Miten Hän avasi silmäsi?"

26. He sanoivat taas hänelle: mitä hän sinulle teki? kuika hän sinun silmäs avasi?

26. He sanoit taas hänelle: mitästä hän sinulle teki? cuinga hän sinun silmäs awais?

26. Sanoit he taas henelle/ Mite hen sinun teki? Quinga hen auasi sinun Silmes? (Sanoit he taas hänelle/ Mitä hän sinun teki? Kuinka hän awasi sinun silmäsi?)

26 εἶπον δὲ αὐτῷ πάλιν· Τί ἐποίησέ σοι; πῶς ἤνοιξέ σου τοὺς ὀφθαλμούς; ( eἶpοn dè aὐtỡ pálιn: Τί ẻpοίisé sοι; põs ἴnοιksé sοu tοὐs ὀfthalmοús; )

ειπον δε αυτω παλιν τι εποιησεν σοι πως ηνοιξεν σου τους οφθαλμους 26 (eipon de afto palin ti epoiisen soi pos inoixen sou tous ofthalmous)

26 But they said to him again, What did he do to you? How did he open your eyes?

26. Then said they to him again, What did he to thee? how opened he thine eyes?

26. Da sprachen sie wieder zu ihm: Was tat er dir? Wie tat er deine Augen auf?

26. Y volviéronle a decir: ¿Qué te hizo? ¿Cómo te abrió los ojos?

26 Снова спросили его: что сделал Он с тобою? как отверз твои очи?

27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"

27 Hän vastasi heille: "Sanoin jo teille, ettekä kuulleet. Miksi tahdotte taas kuulla', Tahdotteko tekin tulla Hänen opetuslapsikseen?"

27. Hän vastasi: jo minä sanoin teille, ettekö te kuulleet? Miksi te taas sitä tahdotte kuulla? Tahdotteko te myös hänen opetuslapsiksensa?

27. Hän wastais: jo minä sanoin teille ettäkö te cuullet? Mixi te taas sitä tahdotta cuulla? Tahdottaco te myös hänen Opetuslapsexens?

27. Hen wastasi heite/ Mine sanoin nyt teille/ eikö te cwlleet? Mixi te taas tadhot site cwlla? Tadhottaco te mös olla henen Opetuslapsens? (Hän wastasi heitä/ Minä sanoin nyt teille/ eikö te kuulleet? Miksi te taas tahdot sitä kuulla? Tahdotteko te myös olla hänen opetuslapsensa?)

27 ἀπεκρίθη αὐτοῖς· Εἶπον ὑμῖν ἤδη, καὶ οὐκ ἠκούσατε· τί πάλιν θέλετε ἀκούειν; μὴ καὶ ὑμεῖς θέλετε αὐτοῦ μαθηταὶ γενέσθαι; ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs: Εἶpοn ὑmῖn ἴdi, κaὶ οὐκ ἰκοúsate: tί pálιn thélete ἀκοúeιn; mì κaὶ ὑmeῖs thélete aὐtοȗ mathitaὶ genésthaι; )

απεκριθη αυτοις ειπον υμιν ηδη και ουκ ηκουσατε τι παλιν θελετε ακουειν μη και υμεις θελετε αυτου μαθηται γενεσθαι 27 (apekrithi aftois eipon umin idi kai ouk ikousate ti palin thelete akouein mi kai umeis thelete aftou mathitai genesthai)

27 He answered them, I spoke to you° already and you° did not hear; why are you° wishing to hear it again? Do you° wish also to become his disciples?

27. He answered them, I have told you already, and ye did not hear: wherefore would ye hear it again? will ye also be his disciples?

27. Er antwortete ihnen: Ich habe es euch jetzt gesagt; habt ihr's nicht gehört? Was wollt ihr's abermals hören? Wollt ihr auch seine Jünger werden?

27. Respondióles: Ya os lo he dicho, y no lo habéis escuchado: ¿por qué lo queréis otra vez oir? ¿Queréis también vosotros haceros sus discípulos?

27 Отвечал им: я уже сказал вам, и вы не слушали; что еще хотите слышать? или и вы хотите сделаться Его учениками?

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet Hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28. Niin he kiroilivat häntä ja sanoivat: sinä olet hänen opetuslapsensa; mutta me olemme Moseksen opetuslapset.

28. Nijn he kiroilit händä ja sanoit: ole sinä hänen Opetuslapsens me olemma Mosexen Opetuslapset.

28. Nin he kiroilit hende ia sanoit/ Ole sine henen Opetuslapsens/ Me olema Mosesen Opetuslapset/ (Ja he kiroilit häntä ja sanoit/ Ole sinä hänen opetuslapsensa/ Me olemme Moseksen opetuslapset/)

28 ἐλοιδόρησαν αὐτὸν καὶ εἶπον· Σὺ εἶ μαθητὴς ἐκείνου· ἡμεῖς δὲ τοῦ Μωϋσέως ἐσμὲν μαθηταί. ( ẻlοιdόrisan aὐtὸn κaὶ eἶpοn: Sὐ eἶ mathitìs ẻκeίnοu: ἱmeῖs dè tοȗ Μoϋséos ẻsmèn mathitaί. )

ελοιδορησαν ουν αυτον και ειπον συ ει μαθητης εκεινου ημεις δε του μωσεως εσμεν μαθηται 28 (eloidorisan oun afton kai eipon su ei mathitis ekeinou imeis de tou moseos esmen mathitai)

28 They reviled him and said, You are a disciple of that (man), but we are disciples of Moses.

28. Then they reviled him, and said, Thou art his disciple; but we are Moses' disciples.

28. Da schalten sie ihn und sprachen: Du bist sein Jünger; wir aber sind Mose's Jünger.

28. Entónces le vilipendiaron, y dijeron: Tú eres su discípulo; mas nosotros discípulos de Moisés somos.

28 Они же укорили его и сказали: ты ученик Его, а мы Моисеевы ученики.

29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."

29 Tiedämme että Jumala on puhunut Moosekselle, mutta emme tiedä, mistä tämä on."

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutelleen: mutta kusta tämä on, emme tiedä.

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutellen mutta custa tämä on en me tiedä.

29. Me tiedem ette Jumala on puhutellut Mosest/ Mutta custa teme on/ emme me tiedhä. (Me tiedämme että Jumala on puhutellut Mosesta/ Mutta kusta tämä on/ emme me tiedä.)

29 ἡμεῖς οἴδαμεν ὅτι Μωϋσεῖ λελάληκεν ὁ Θεός· τοῦτον δὲ οὐκ οἴδαμεν πόθεν ἐστίν. ( ἱmeῖs οἴdamen ὅtι Μoϋseῖ leláliκen ὁ Theόs: tοȗtοn dè οὐκ οἴdamen pόthen ẻstίn. )

ημεις οιδαμεν οτι μωση λελαληκεν ο θεος τουτον δε ουκ οιδαμεν ποθεν εστιν 29 (imeis oidamen oti mosi lelaliken o theos touton de ouk oidamen pothen estin)

29 We know that God has spoken to Moses, but this one, we do not know where he is from.

29. We know that God spake unto Moses: as for this fellow, we know not from whence he is.

29. Wir wissen, daß Gott mit Mose geredet hat; woher aber dieser ist, wissen wir nicht.

29. Nosotros sabemos que a Moisés habló Dios; mas éste no sabemos de donde es.

29 Мы знаем, что с Моисеем говорил Бог; Сего же не знаем, откуда Он.

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä Hän on ja kuitenkin Hän avasi silmäni.

30. Niin ihminen vastasi ja sanoi heille: se on tosin ihmeellinen, ettette tiedä, kusta hän on, ja kuitenkin hän avasi minun silmäni.

30. Nijn se ihminen wastais ja sanoi: se on sangen ihmellinen ettet te tiedä custa hän on ja cuitengin hän awais minun silmäni.

30. Nin se Inhiminen wastasi ia sanoi. Se on sangen ihmelinen ettei te tiedhe/ custa hen on/ ia quitengi hen auasi minun Silmeni. (Niin se ihminen wastasi ja sanoi. Se on sangen ihmeellinen ettei te tiedä/ kusta hän on/ ja kuitenkin hän awasi minun silmäni.)

30 ἀπεκρίθη ὁ ἄνθρωπος καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐν γὰρ τούτῳ θαυμαστόν ἐστιν, ὅτι ὑμεῖς οὐκ οἴδατε πόθεν ἐστί, καὶ ἀνέῳξέ μου τοὺς ὀφθαλμούς. ( ἀpeκrίthi ὁ ἄnthropοs κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ἐn gàr tοútǫ thaumastόn ẻstιn, ὅtι ὑmeῖs οὐκ οἴdate pόthen ẻstί, κaὶ ἀnéǫksé mοu tοὐs ὀfthalmοús. )

απεκριθη ο ανθρωπος και ειπεν αυτοις εν γαρ τουτω θαυμαστον εστιν οτι υμεις ουκ οιδατε ποθεν εστιν και ανεωξεν μου τους οφθαλμους 30 (apekrithi o anthropos kai eipen aftois en gar touto thabmaston estin oti umeis ouk oidate pothen estin kai aneoxen mou tous ofthalmous)

30 The man answered and said to them, For* a marvelous thing is in this, because you° do not know where he is from and (yet) he opened my eyes.

30. The man answered and said unto them, Why herein is a marvellous thing, that ye know not from whence he is, and yet he hath opened mine eyes.

30. Der Mensch antwortete und sprach zu ihnen: Das ist ein wunderlich Ding, daß ihr nicht wisset, woher er sei, und er hat meine Augen aufgetan.

30. Respondióles el hombre, y les dijo: Cierto maravillosa cosa es esta, que vosotros no sabéis de donde sea, y con todo a mí me abrió los ojos.

30 Человек прозревший сказал им в ответ: это и удивительно, что вы не знаете, откуда Он, а Он отверз мне очи.

31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31 (Mutta) tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan jos joku on Jumalaa pelkäävä ja tekee Hänen tahtonsa, sitä Hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme ettei Jumala cuule syndisitä waan joca on Jumalan palwelia ja teke hänen tahtons sitä hän cuule.

31. Mutta sen me tiedhem/ ettei Jumala cwle syndisite waan sen/ quin on Jumalan paluelia/ ia henen tachtons nouta/ sen hen cwle. (Mutta me tiedämme/ ettei Jumala kuule syntisiä waan sen/ kuin on Jumalan palwelija/ ja hänen tahtonsa noutaa/ sen hän kuulee.)

31 οἴδαμεν δὲ ὅτι ἁμαρτωλῶν ὁ Θεὸς οὐκ ἀκούει, ἀλλ’ ἐάν τις θεοσεβὴς ᾖ καὶ τὸ θέλημα αὐτοῦ ποιῇ, τούτου ἀκούει. ( οἴdamen dè ὅtι ἁmartolõn ὁ Theὸs οὐκ ἀκοúeι, ἀll’ ẻán tιs theοsebìs ἶ κaὶ tὸ thélima aὐtοȗ pοιῖ, tοútοu ἀκοúeι. )

οιδαμεν δε οτι αμαρτωλων ο θεος ουκ ακουει αλλ εαν τις θεοσεβης η και το θελημα αυτου ποιη τουτου ακουει 31 (oidamen de oti amartolon o theos ouk akouei all ean tis theosebis i kai to thelima aftou poii toutou akouei)

31 But we know that God does not hear sinners, but if anyone is God-fearing and (if) he is practicing his will, he hears him.

31. Now we know that God heareth not sinners: but if any man be a worshipper of God, and doeth his will, him he heareth.

31. Wir wissen aber, daß Gott die Sünder nicht hört; sondern so jemand gottesfürchtig ist und tut seinen Willen, den hört er.

31. Y sabemos que Dios no oye a los pecadores; mas si alguno es adorador de Dios, y hace su voluntad, a éste oye.

31 Но мы знаем, что грешников Бог не слушает; но кто чтит Бога и творит волю Его, того слушает.

32 Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.

32 Ei ole koskaan* kuultu, että joku on avannut sokeana syntyneen silmät.

32. Ei ole maailman alusta kuultu, että joku on sen silmät avannut, joka sokiana syntynyt on.

32. Ei ole mailman algusta cuultu että jocu on sen silmät awannut joca sokiana syndynyt on.

32. Mailman alghusta ei ole se cwltu/ ette iocu on sen Silmet auanut/ ioca Sokiana syndynyt ombi. (Maailman alusta ei ole se kuultu/ että joku on sen silmät awannut/ joka sokeana syntynyt ompi.)

32 ἐκ τοῦ αἰῶνος οὐκ ἠκούσθη ὅτι ἤνοιξέ τις ὀφθαλμοὺς τυφλοῦ γεγεννημένου· ( ẻκ tοȗ aἰõnοs οὐκ ἰκοústhi ὅtι ἴnοιksé tιs ὀfthalmοὐs tuflοȗ gegenniménοu: )

εκ του αιωνος ουκ ηκουσθη οτι ηνοιξεν τις οφθαλμους τυφλου γεγεννημενου 32 (ek tou aionos ouk ikousthi oti inoixen tis ofthalmous tuflou gegennimenou)

32 It was not heard from the (beginning of the) world, that anyone opened the eyes of one who has been born blind.

32. Since the world began was it not heard that any man opened the eyes of one that was born blind.

32. Von der Welt an ist's nicht erhört, daß jemand einem geborenen Blinden die Augen aufgetan habe.

32. Desde el principio del mundo no fué oido, que abriese alguno los ojos de uno que nació ciego.

32 От века не слыхано, чтобы кто отверз очи слепорожденному.

33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."

33 Ellei Hän olisi Jumalasta lähtöisin, Hän ei voisi mitään tehdä.”

33. Ellei hän olisi Jumalasta, niin ei hän taitaisi mitään tehdä.

33. Ellei hän olis Jumalast nijn ei hän taidais mitän tehdä.

33. Ellei teme olisi Jumalasta/ nin ei hen woisi miten tehdä. (Ellei tämä olisi Jumalasta/ niin ei hän woisi mitään tehdä.)

33 εἰ μὴ ἦν οὗτος παρὰ Θεοῦ, οὐκ ἠδύνατο ποιεῖν οὐδέν. ( eἰ mì ἶn οὗtοs parà Theοȗ, οὐκ ἰdúnatο pοιeῖn οὐdén. )

ει μη ην ουτος παρα θεου ουκ ηδυνατο ποιειν ουδεν 33 (ei mi in outos para theou ouk idunato poiein ouden)

33 If this one was not from God, he (would) be unable to do anything.

33. If this man were not of God, he could do nothing.

33. Wäre dieser nicht von Gott, er könnte nichts tun.

33. Si este hombre no fuera de Dios, no pudiera hacer nada.

33 Если бы Он не был от Бога, не мог бы творить ничего.

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt ja opetat meitä.” Ja he ajoivat hänet ulos.

34. He vastasivat ja sanoivat hänelle: sinä olet päänänsä synnissä syntynyt, ja sinä opetat meitä? Ja he ajoivat hänen ulos.

34. He wastaisit ja sanoit hänelle: sinä olet päänäns synnis syndynyt ja sinä opetat meitä? Ja he ajoit hänen ulos.

34. He wastasit/ ia sanoit henelle. Sine olet synnise cokonans syndynyt/ ia sine opetat meite. Ja he vlosaioit henen. (He wastasit/ ja sanoit hänelle. Sinä olet synnissä kokonansa syntynyt/ ja sinä opetat meitä. Ja he ulos ajoit hänen.)

34 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπον αὐτῷ· Ἐν ἁμαρτίαις σὺ ἐγεννήθης ὅλος, καὶ σὺ διδάσκεις ἡμᾶς; καὶ ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω. ( ἀpeκrίthisan κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Ἐn ἁmartίaιs sὐ ẻgenníthis ὅlοs, κaὶ sὐ dιdásκeιs ἱmãs; κaὶ ẻksébalοn aὐtὸn ἔkso. )

απεκριθησαν και ειπον αυτω εν αμαρτιαις συ εγεννηθης ολος και συ διδασκεις ημας και εξεβαλον αυτον εξω 34 (apekrithisan kai eipon afto en amartiais su egennithis olos kai su didaskeis imas kai exebalon afton exo)

34 They answered and said to him, You were born entirely in sins and you are teaching us! And they cast him outside.

34. They answered and said unto him, Thou wast altogether born in sins, and dost thou teach us? And they cast him out.

34. Sie antworteten und sprachen zu ihm: Du bist ganz in Sünde geboren, und lehrst uns? Und stießen ihn hinaus.

34. Respondieron y le dijeron: En pecados eres nacido todo; ¿y tú nos enseñas? Y echáronle fuera.

34 Сказали ему в ответ: во грехах ты весь родился, и ты ли нас учишь? И выгнали его вон.

35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"

35 Jeesus kuuli, että he olivat ajaneet hänet ulos, ja hänet tavatessaan Hän sanoi hänelle: "Uskotko Jumalan Poikaan?"

35. Ja Jesus sai sen kuulla, että he olivat hänen ajaneet ulos, ja kuin hän löysi hänen, sanoi hän hänelle: uskotkos sinä Jumalan Pojan päälle?

35. JA Jesus sai sen cuulla että he olit hänen ulosajanet. Ja cuin hän löysi hänen sanoi hän hänelle: uscotcos Jumalan Pojan päälle?

35. Ja Iesus sai sen cwlda/ ette he olit henen vlosaijaneet. Ja quin hen leusi henen/ sanoi hen henelle. Uskocos Jumalan Poian päle? (Ja Jesus sai sen kuulla/ että he olit hänen ulos ajaneet. Ja kuin hän löysi hänen/ sanoi hän hänelle. Uskotkos Jumalan Pojan päälle?)

35 Ἤκουσεν Ἰησοῦς ὅτι ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω, καὶ εὑρὼν αὐτὸν εἶπεν αὐτῷ· Σὺ πιστεύεις εἰς τὸν υἱὸν τοῦ Θεοῦ; ( Ἤκοusen Ἰisοȗs ὅtι ẻksébalοn aὐtὸn ἔkso, κaὶ eὑrὸn aὐtὸn eἶpen aὐtỡ: Sὐ pιsteúeιs eἰs tὸn uἱὸn tοȗ Theοȗ; )

ηκουσεν ο ιησους οτι εξεβαλον αυτον εξω και ευρων αυτον ειπεν αυτω συ πιστευεις εις τον υιον του θεου 35 (ikousen o iisous oti exebalon afton exo kai ebron afton eipen afto su pistebeis eis ton uion tou theou)

35 Jesus heard that they had cast him outside, and having found him, he said to him, Do you believe in the Son of God?</J>

35. Jesus heard that they had cast him out; and when he had found him, he said unto him, Dost thou believe on the Son of God

35. Es kam vor Jesus, daß sie ihn ausgestoßen hatten. Und da er ihn fand, sprach er zu ihm: Glaubst du an den Sohn Gottes?

35. Oyó Jesús que le habían echado fuera; y hallándole, le dijo: ¿Tú crees en el Hijo de Dios?

35 Иисус, услышав, что выгнали его вон, и найдя его, сказал ему: ты веруешь ли в Сына Божия?

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka Hän on, että uskoisin Häneen?"

36. Hän vastasi ja sanoi: Herra, kuka se on, että minä hänen päällensä uskoisin?

36. Hän wastais ja sanoi: Herra cuca se on? että minä hänen päällens uscoisin?

36. Hen wastasi/ ia sanoi/ HERRA/ cuca se on? ette mine henen pälens vskoisin? (Hän wastasi/ ja sanoi/ HERRA/ kuka se on? että minä hänen päällensä uskoisin?)

36 ἀπεκρίθη ἐκεῖνος καὶ εἶπε· Καὶ τίς ἐστι, Κύριε, ἵνα πιστεύσω εἰς αὐτόν; ( ἀpeκrίthi ẻκeῖnοs κaὶ eἶpe: Κaὶ tίs ẻstι, Κúrιe, ἵna pιsteúso eἰs aὐtόn; )

απεκριθη εκεινος και ειπεν τις εστιν κυριε ινα πιστευσω εις αυτον 36 (apekrithi ekeinos kai eipen tis estin kurie ina pistefso eis afton)

36 That (man) answered and said, Who is he, Lord, in order that I should believe in him?

36. He answered and said, Who is he, Lord, that I might believe on him?

36. Er antwortete und sprach: Herr, welcher ist's? auf daß ich an ihn glaube.

36. Respondió él, y dijo: ¿Quién es, Señor, para que crea en él?

36 Он отвечал и сказал: а кто Он, Господи, чтобы мне веровать в Него?

37 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".

37 Jeesus sanoi hänelle: "Olet nähnytkin Hänet, ja Hän on se, joka puhuu kanssasi."

37. Niin Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt, ja hän on se, joka puhuu sinun kanssas.

37. Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt ja hän puhu sinun cansas.

37. Iesus sanoi henelle/ Sine olet henen nähnyt/ ia ioca sinun cansas puhu/se hen on. (Jesus sanoi hänelle/ Sinä olet hänen nähnyt/ joka sinun kanssasi puhuu/ se hän on.)

37 εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Καὶ ἑώρακας αὐτὸν καὶ ὁ λαλῶν μετὰ σοῦ ἐκεῖνός ἐστιν. ( eἶpe dè aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Κaὶ ἑóraκas aὐtὸn κaὶ ὁ lalõn metà sοȗ ẻκeῖnόs ẻstιn. )

ειπεν δε αυτω ο ιησους και εωρακας αυτον και ο λαλων μετα σου εκεινος εστιν 37 (eipen de afto o iisous kai eorakas afton kai o lalon meta sou ekeinos estin)

37 Now Jesus said to him, You have both seen him and he who speaks with you is that (man).</J>

37. And Jesus said unto him, Thou hast both seen him, and it is he that talketh with thee.

37. Jesus sprach zu ihm: Du hast ihn gesehen, und der mit dir redet, der ist's.

37. Y díjole Jesús: Ya le has visto, y el que habla contigo, él es.

37 Иисус сказал ему: и видел ты Его, и Он говорит с тобою.

38 Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.

38 Niin mies* sanoi: "Minä uskon, Herra", ja hän kumartui maahan Hänen eteensä.

38. Niin hän sanoi: Herra, minä uskon. Ja hän kumarsi ja rukoili häntä.

38. Nijn hän sanoi: Herra minä uscon. Ja hän cumarsi händä.

38. Nin hen sanoi. HERRA/ mine vskon. Ja hen cumarsi hende. (Niin hän sanoi. HERRA/ minä uskon. Ja hän kumarsi häntä.)

38 ὁ δὲ ἔφη· Πιστεύω, Κύριε· καὶ προσεκύνησεν αὐτῷ. ( ὁ dè ἔfi: Pιsteúo, Κúrιe: κaὶ prοseκúnisen aὐtỡ. )

ο δε εφη πιστευω κυριε και προσεκυνησεν αυτω 38 (o de efi pistebo kurie kai prosekunisen afto)

38 But he said, Lord, I believe. And he worshiped him.

38. And he said, Lord, I believe. And he worshipped him.

38. Er aber sprach: HERR, ich glaube, und betete ihn an.

38. Y él dijo: Creo, Señor. Y le adoró.

38 Он же сказал: верую, Господи! И поклонился Ему.

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, jotta ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi."

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin tuomiolle tähän maailmaan, että ne, jotka ei näe, pitää näkemän, ja ne, jotka näkevät, pitää sokiaksi tuleman.

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin duomiolle tähän mailmaan että ne jotca ei näe pitä näkemän: ja ne jotca näkewät pitä sokiaxi tuleman.

39. Ja Iesus sanoi/ Mine tulin domiolle tehen Mailman/ Ette ne/ iotca ei näe/ pite näkemen/ Ja ne iotca näkeuet/ pite sokiaxi tuleman. (Ja Jesus sanoi/ Minä tulen tuomiolle tähän maailmaan/ Että ne/ jotka ei näe/ pitää näkemän/ Ja ne jotka näkewät/ pitää sokeaksi tuleman.)

39 καὶ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Εἰς κρίμα ἐγὼ εἰς τὸν κόσμον τοῦτον ἦλθον, ἵνα οἱ μὴ βλέποντες βλέπωσι καὶ οἱ βλέποντες τυφλοὶ γένωνται. ( κaὶ eἶpen ὁ Ἰisοȗs: Εἰs κrίma ẻgὸ eἰs tὸn κόsmοn tοȗtοn ἶlthοn, ἵna οἱ mì blépοntes bléposι κaὶ οἱ blépοntes tuflοὶ génontaι. )

και ειπεν ο ιησους εις κριμα εγω εις τον κοσμον τουτον ηλθον ινα οι μη βλεποντες βλεπωσιν και οι βλεποντες τυφλοι γενωνται 39 (kai eipen o iisous eis krima ego eis ton kosmon touton ilthon ina oi mi blepontes bleposin kai oi blepontes tufloi genontai)

39 And Jesus said, I came into this world *for judgment, in order that those who do not see, may see, and those who see, may become blind.</J>

39. And Jesus said, For judgment I am come into this world, that they which see not might see; and that they which see might be made blind.

39. Und Jesus sprach: Ich bin zum Gericht auf diese Welt gekommen, auf daß, die da nicht sehen, sehend werden, und die da sehen, blind werden.

39. Y dijo Jesús: Yo, para juicio he venido a este mundo, para que los que no ven, vean; y para que los que ven, sean cegados.

39 И сказал Иисус: на суд пришел Я в мир сей, чтобы невидящие видели, а видящие стали слепы.

40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40 Ne fariseukset, jotka olivat Hänen kanssaan, kuulivat tämän ja sanoivat Hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40. Ja muutamat Pharisealaisista, jotka hänen tykönänsä olivat, kuulivat nämät ja sanoivat hänelle: olemmeko mekin sokiat?

40. Ja muutamat Phariseuxist jotca hänen tykönäns olit cuulit nämät ja sanoit: olemmaco mekin sokiat?

40. Ja mutomat Phariseusist neite cwlit/ iotca henen tykenens olit/ ia sanoit henelle/ Ollemaco meki Sokiat? (Ja muutamat phariseukset näitä kuulit/ jotka hänen tykönänsä olit/ ja sanoit hänelle/ Olemmeko mekin sokeat?)

40 Καὶ ἤκουσαν ἐκ τῶν Φαρισαίων ταῦτα οἱ ὄντες μετ’ αὐτοῦ, καὶ εἶπον αὐτῷ· Μὴ καὶ ἡμεῖς τυφλοί ἐσμεν; ( Κaὶ ἴκοusan ẻκ tõn Farιsaίon taȗta οἱ ὄntes met’ aὐtοȗ, κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Μì κaὶ ἱmeῖs tuflοί ẻsmen; )

και ηκουσαν εκ των φαρισαιων ταυτα οι οντες μετ αυτου και ειπον αυτω μη και ημεις τυφλοι εσμεν 40 (kai ikousan ek ton farisaion tafta oi ontes met aftou kai eipon afto mi kai imeis tufloi esmen)

40 And those who were with him from the Pharisees heard these things and said to him, We are not also blind, are we?

40. And some of the Pharisees which were with him heard these words, and said unto him, Are we blind also?

40. Und solches hörten etliche der Pharisäer, die bei ihm waren, und sprachen zu ihm: Sind wir denn auch blind?

40. Y oyeron esto algunos de los Fariseos que estaban con él, y le dijeron: ¿Somos nosotros también ciegos?

40 Услышав это, некоторые из фарисеев, бывших с Ним,сказали Ему: неужели и мы слепы?

41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy.

41 Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte sokeat, teillä ei olisi syntiä. Mutta nyt te sanotte: 'Me näemme.' Sen vuoksi syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitte, niin ei olisi teillä syntiä; mutta että te sanotte: me näemme, sentähden teidän syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitta nijn ei olis teillä syndiä: mutta että te sanotte: me näemmä sentähden teidän syndinne pysywät.

41. Iesus sanoi heille/ Jos te sokiat olisitta/ nin ei olisi teille syndi. Mutta nyt te sanotta/ Me näem/ Senteden teiden syndine pysyuet. (Jesus sanoi heille/ Jos te sokeat olisitte/ niin ei olisi teillä syntiä. Mutta nyt te sanotte/ Me näemme/ Sentähden teidän syntinne pysywät.)

41 εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Εἰ τυφλοὶ ἦτε, οὐκ ἂν εἴχετε ἁμαρτίαν· νῦν δὲ λέγετε ὅτι βλέπομεν· ἡ οὖν ἁμαρτία ὑμῶν μένει. ( eἶpen aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Εἰ tuflοὶ ἶte, οὐκ ἂn eἴchete ἁmartίan: nȗn dè légete ὅtι blépοmen: ἱ οȗn ἁmartίa ὑmõn méneι. )

ειπεν αυτοις ο ιησους ει τυφλοι ητε ουκ αν ειχετε αμαρτιαν νυν δε λεγετε οτι βλεπομεν η ουν αμαρτια υμων μενει 41 (eipen aftois o iisous ei tufloi ite ouk an eichete amartian nun de legete oti blepomen i oun amartia umon menei)

41 Jesus said to them, If you° were blind, you° would have no sin, but now you° say, We see, therefore your° sin remains.</J>

41. Jesus said unto them, If ye were blind, ye should have no sin: but now ye say, We see; therefore your sin remaineth.

41. Jesus sprach zu ihnen: Wärt ihr blind, so hättet ihr keine Sünde; nun ihr aber sprecht: "Wir sind sehend", bleibt eure Sünde.

41. Díjoles Jesús: Si fuerais ciegos, no tuvierais pecado; mas ahora decís: Vemos; por tanto vuestro pecado permanece.

41 Иисус сказал им: если бы вы были слепы, то не имели бы на себе греха; но как вы говорите, что видите, то грех остается на вас.