6 luku

Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 1 – 15, kävelee veden päällä 16 – 21, puhuu elämän leivästä, lihansa syömisestä ja verensä juomisesta 22 – 59, josta puheesta monet opetuslapset loukkaantuvat 60 – 65 Pietari tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pyhäksi 66 – 71.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean eli Tiberiaan järven tuolle puolen.

1. Sitte meni Jesus Galilean meren ylitse, joka on Tiberiaan,

1. SIjtte meni Jesus Galilean meren ylidze joca on Tyberian Caupungin tykönä.

1.SEn ielken meni Iesus ylitze sen Galilea' mere' quin on Tyberian caupungin tykene. (Sen jälkeen meni Jesus ylitse Galilean meren kuin on Tiberian kaupungin tykönä.)

1 Μετὰ ταῦτα ἀπῆλθεν ὁ Ἰησοῦς πέραν τῆς θαλάσσης τῆς Γαλιλαίας τῆς Τιβεριάδος· ( Μetà taȗta ἀpĩlthen ὁ Ἰisοȗs péran tĩs thalássis tĩs Galιlaίas tĩs Τιberιádοs: )

μετα ταυτα απηλθεν ο ιησους περαν της θαλασσης της γαλιλαιας της τιβεριαδος 1 (meta tafta apilthen o iisous peran tis thalassis tis galilaias tis tiberiados)

1 {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.} After these things, Jesus went away to the (area) beyond-that of the sea of Galilee, (to the sea) of Tiberias. {Mar 6:33-44 & Mat 14:13-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

1. After these things Jesus went over the sea of Galilee, which is the sea of Tiberias.

1. Darnach fuhr Jesus weg über das Meer an der Stadt Tiberias in Galiläa.

1. PASADAS estas cosas, se fué Jesús a la otra parte de la mar de Galilea, que es la mar de Tibérias.

1 После сего пошел Иисус на ту сторону моря Галилейского, в окрестности Тивериады.

2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.

2 Häntä seurasi suuri joukko, koska he näkivät ne tunnusteot, joita Hän teki sairaille*.

2. Ja häntä seurasi paljo kansaa, että he näkivät hänen merkkinsä, joita hän teki sairaissa.

2. Ja händä seurais paljo Canssa että he näit hänen merckins cuin hän teki sairaisa.

2. Ja seurasi hende palio Cansa/ Sentedhen ette he näit henen merkins/ iotka hen teki Sairasten päle. (Ja seurasi häntä paljon kansaa/ Sentähden että he näit hänen merkkinsä/ jotka hän teki sairasten päälle.)

2 καὶ ἠκολούθει αὐτῷ ὄχλος πολύς, ὅτι ἑώρων αὐτοῦ τὰ σημεῖα ἃ ἐποίει ἐπὶ τῶν ἀσθενούντων. ( κaὶ ἰκοlοútheι aὐtỡ ὄchlοs pοlús, ὅtι ἑóron aὐtοȗ tà simeῖa ἃ ẻpοίeι ẻpὶ tõn ἀsthenοúnton. )

και ηκολουθει αυτω οχλος πολυς οτι εωρων αυτου τα σημεια α εποιει επι των ασθενουντων 2 (kai ikolouthei afto ochlos polus oti eoron aftou ta simeia a epoiei epi ton asthenounton)

2 And a large crowd was following him, because they were seeing the signs from him which he was doing upon those who were sick.

2. And a great multitude followed him, because they saw his miracles which he did on them that were diseased.

2. Und es zog ihm viel Volks nach, darum daß sie die Zeichen sahen, die er an den Kranken tat.

2. Y seguíale grande multitud, porque veían sus milagros que hacía en los enfermos.

2 За Ним последовало множество народа, потому что видели чудеса, которые Он творил над больными.

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istuutui sinne opetuslapsineen.

3. Niin Jesus meni ylös vuorelle ja istui siellä opetuslastensa kanssa.

3. Nijn Jesus meni ylös wuorelle ja istui siellä Opetuslastens cansa.

3. Nin Iesus ylesmeni ydhen woren päle ia istui sielle henen Opetuslastens cansa. (Niin Jesus ylös meni yhden wuoren päälle ja istui siellä hänen opetuslastensa kanssa.)

3 ἀνῆλθε δὲ εἰς τὸ ὄρος ὁ Ἰησοῦς καὶ ἐκεῖ ἐκάθητο μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ. ( ἀnĩlthe dè eἰs tὸ ὄrοs ὁ Ἰisοȗs κaὶ ẻκeῖ ẻκáthitο metà tõn mathitõn aὐtοȗ. )

ανηλθεν δε εις το ορος ο ιησους και εκει εκαθητο μετα των μαθητων αυτου 3 (anilthen de eis to oros o iisous kai ekei ekathito meta ton mathiton aftou)

3 Now Jesus went up into the mountain and was sitting there with his disciples.

3. And Jesus went up into a mountain, and there he sat with his disciples.

3. Jesus aber ging hinauf auf einen Berg und setzte sich daselbst mit seinen Jüngern.

3. Subió pues Jesús a un monte, y se sentó allí con sus discípulos.

3 Иисус взошел на гору и там сидел сучениками Своими.

4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.

4 Oli lähellä pääsiäinen, juutalaisten juhla.

4. Ja lähestyi pääsiäinen, Juudalaisten juhla.

4. Ja lähestyi Judalaisten Pääsiäis juhlapäiwä.

4. Nin lehestui Judasten Pesieis Juhla peiue. (Niin lähestyi judasten Pääsiäisjuhla päiwä.)

4 ἦν δὲ ἐγγὺς τὸ πάσχα, ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων. ( ἶn dè ẻggὐs tὸ páscha, ἱ ἑοrtì tõn Ἰοudaίon. )

ην δε εγγυς το πασχα η εορτη των ιουδαιων 4 (in de engus to pascha i eorti ton ioudaion)

4 Now the Passover, the feast of the Jews, was near.

4. And the passover, a feast of the Jews, was nigh.

4. Es war aber nahe Ostern, der Juden Fest.

4. Y estaba cerca la páscua, la fiesta de los Judíos.

4 Приближалась же Пасха, праздник Иудейский.

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan luokseen. Hän sanoi Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näitten syödä?"

5. Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon kansaa tykönsä, sanoi hän Philippukselle: kusta me ostamme leipiä näiden syödä?

5. COsca Jesus nosti silmäns ja näki tulewan paljo Canssa tygöns sanoi hän Philippuxelle: custa me ostamme leipiä näiden syödä?

5. Coska sis Iesus ylesnosti silmens/ ia neki palio Canssa tuleua' henen tygens/ sanoi hen Philippuselle/ Custa me ostamme Leipie ette neme saisit södhe? (Koska siis Jesus ylösnosti silmänsä/ ja näki paljon kansaa tulewan hänen tykönsä/ ja sanoi Philippukselle/ Kusta me ostamme leipiä että nämä saisit syödä?)

5 ἐπάρας οὖν ὁ Ἰησοῦς τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ θεασάμενος ὅτι πολὺς ὄχλος ἔρχεται πρὸς αὐτὸν, λέγει πρὸς τὸν Φίλιππον· Πόθεν ἀγοράσωμεν ἄρτους ἵνα φάγωσιν οὗτοι; ( ẻpáras οȗn ὁ Ἰisοȗs tοὐs ὀfthalmοὐs κaὶ theasámenοs ὅtι pοlὐs ὄchlοs ἔrchetaι prὸs aὐtὸn, légeι prὸs tὸn Fίlιppοn: Pόthen ἀgοrásomen ἄrtοus ἵna fágosιn οὗtοι; )

επαρας ουν ο ιησους τους οφθαλμους και θεασαμενος οτι πολυς οχλος ερχεται προς αυτον λεγει προς τον φιλιππον ποθεν αγορασομεν αρτους ινα φαγωσιν ουτοι 5 (eparas oun o iisous tous ofthalmous kai theasamenos oti polus ochlos erchetai pros afton legei pros ton filippon pothen agorasomen artous ina fagosin outoi)

5 Therefore Jesus, having lifted up his eyes and having seen that a large crowd is coming toward him, says to Philip, From where will we be buying bread, in order that these might eat?</J>

5. When Jesus then lifted up his eyes, and saw a great company come unto him, he saith unto Philip, Whence shall we buy bread, that these may eat

5. Da hob Jesus seine Augen auf und sieht, daß viel Volks zu ihm kommt, und spricht zu Philippus: Wo kaufen wir Brot, daß diese essen?

5. Y como alzó Jesús los ojos, y vió que había venido a él una grande multitud, dice a Felipe: ¿De dónde comprarémos pan para que coman estos?

5 Иисус, возведя очи и увидев, что множество народа идет к Нему, говорит Филиппу: где нам купить хлебов, чтобы их накормить?

6 Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.

6 Mutta Hän sanoi tämän koetellakseen häntä, sillä Hän tiesi itse, mitä aikoi tehdä.

6. (Mutta sen hän sanoi, kiusaten häntä: sillä hän tiesi, mitä hän tekevä oli.)

6. Mutta se hän sanoi kiusaten händä: sillä hän tiesi mitä hän tekewä oli.

6. Mutta sen hen sanoi kiusaten hende/ Sille hen kylle tiesi mite henen tekemen piti. (Mutta sen hän sanoi kiusaten häntä/ Sillä hän kyllä tiesi mitä hänen tekemän piti.)

6 τοῦτο δὲ ἔλεγε πειράζων αὐτόν· αὐτὸς γὰρ ᾔδει τί ἔμελλε ποιεῖν. ( tοȗtο dè ἔlege peιrádzon aὐtόn: aὐtὸs gàr ᾔdeι tί ἔmelle pοιeῖn. )

τουτο δε ελεγεν πειραζων αυτον αυτος γαρ ηδει τι εμελλεν ποιειν 6 (touto de elegen peirazon afton aftos gar idei ti emellen poiein)

6 But he said this, testing him; for* he himself knew what he was about to do.

6. And this he said to prove him: for he himself knew what he would do.

6. (Das sagte er aber, ihn zu versuchen; denn er wußte wohl, was er tun wollte.)

6. Mas esto decía tentándole; porque él sabía lo que había de hacer.

6 Говорил же это, испытывая его; ибо Сам знал, что хотел сделать.

7 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".

7 Filippus vastasi Hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät riitä heille, että kukin (heistä) saisi edes vähän."

7. Vastasi Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi heille, että kukin heistä vähänkin sais.

7. Wastais Philippus händä: cahden sadan penningin leiwät ei täydyis heille että cukin wähängin sais.

7. Wastasi Philippus hende/ Cadhe' sadhan penningin Leiuet ei teudhyisi heidhen/ ette itze cukin wehengi sais. (Wastasi Philippus häntä/ Kahden sadan penningin leiwät ei täyttäisi heidän/ että itse kukin wähänkin saisi.)

7 ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ Φίλιππος· Διακοσίων δηναρίων ἄρτοι οὐκ ἀρκοῦσιν αὐτοῖς ἵνα ἕκαστος αὐτῶν βραχύ τι λάβῃ. ( ἀpeκrίthi aὐtỡ ὁ Fίlιppοs: Dιaκοsίon dinarίon ἄrtοι οὐκ ἀrκοȗsιn aὐtοῖs ἵna ἕκastοs aὐtõn brachú tι lábΐ. )

απεκριθη αυτω φιλιππος διακοσιων δηναριων αρτοι ουκ αρκουσιν αυτοις ινα εκαστος αυτων βραχυ τι λαβη 7 (apekrithi afto filippos diakosion dinarion artoi ouk arkousin aftois ina ekastos afton brachu ti labi)

7 Philip answered him, Two hundred denarii’ (worth) of loaves is not enough for them, in order that each of them might take some bit.

7. Philip answered him, Two hundred pennyworth of bread is not sufficient for them, that every one of them may take a little.

7. Philippus antwortete ihm: Für zweihundert Groschen Brot ist nicht genug unter sie, daß ein jeglicher unter ihnen ein wenig nehme.

7. Respondióle Felipe: Doscientos denarios de pan no les bastarán, para que cada uno de ellos tome un poco.

7 Филипп отвечал Ему: им на двести динариев не довольно будет хлеба, чтобы каждому из нихдосталось хотя понемногу.

8 Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:

8 Muuan Hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi Hänelle:

8. Sanoi yksi hänen opetuslapsistansa hänelle: Andreas, Simon Pietarin veli:

8. Sanoi yxi hänen Opetuslapsistans hänelle Andreas Simon Petarin weli:

8. Sanoi yxi henen Opetuslapsista's henelle/ Andreas Simon Petarin welij/ (Sanoi yksi opetuslapsistansa hänelle/ Andreas Simon Petarin weli/)

8 λέγει αὐτῷ εἷς ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, Ἀνδρέας ὁ ἀδελφὸς Σίμωνος Πέτρου· ( légeι aὐtỡ eἷs ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ, Ἀndréas ὁ ἀdelfὸs Sίmonοs Pétrοu: )

λεγει αυτω εις εκ των μαθητων αυτου ανδρεας ο αδελφος σιμωνος πετρου 8 (legei afto eis ek ton mathiton aftou andreas o adelfos simonos petrou)

8 One out of his disciples, Andrew, Simon Peter’s brother, says to him,

8. One of his disciples, Andrew, Simon Peter's brother, saith unto him,

8. Spricht zu ihm einer seiner Jünger, Andreas, der Bruder des Simon Petrus:

8. Dícele uno de sus discípulos, Andrés, hermano de Simón Pedro:

8 Один из учеников Его, Андрей, брат Симона Петра, говорит Ему:

9 Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?

9 ”Täällä on (eräs) poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?”

9. Tässä on poikainen, jolla on viisi ohrasta leipää ja kaksi kalaista; vaan mitä ne ovat näin paljolle?

9. Täsä on yxi nuorucainen jolla on wijsi ohraista leipä ja caxi cala waan mitä ne owat näin paljolle?

9. Tesse on yxi pilti iolla on wisi Ohraista leipe ia caxi Cala/ Wan mite neme ouat neinen palion keskene? (Tässä on yksi piltti jolla on wiisi ohraista leipää ja kaksi kalaa/ Waan mitä nämä owat näiden paljon keskenän?)

9 Ἔστι παιδάριον ἓν ὧδε ὃς ἔχει πέντε ἄρτους κριθίνους καὶ δύο ὀψάρια· ἀλλὰ ταῦτα τί ἐστιν εἰς τοσούτους; ( Ἔstι paιdárιοn ἓn ổde ὃs ἔcheι pénte ἄrtοus κrιthίnοus κaὶ dúο ὀpsárιa: ἀllà taȗta tί ẻstιn eἰs tοsοútοus; )

εστιν παιδαριον εν ωδε ο εχει πεντε αρτους κριθινους και δυο οψαρια αλλα ταυτα τι εστιν εις τοσουτους 9 (estin paidarion en ode o echei pente artous krithinous kai duo opsaria alla tafta ti estin eis tosoutous)

9 There is one child here, who has five barley loaves and two little-fish, but what are these things toward so-many?

9. There is a lad here, which hath five barley loaves, and two small fishes: but what are they among so many?

9. Es ist ein Knabe hier, der hat fünf Gerstenbrote und zwei Fische; aber was ist das unter so viele?

9. Un muchacho está aquí que tiene cinco panes de cebada y dos pececillos; ¿mas qué es esto entre tantos?

9 здесь есть у одного мальчика пять хлебов ячменных идве рыбки; но что это для такого множества?

10 Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.

10 (Mutta) Jeesus sanoi: "Antakaa ihmisten asettua maahan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Miehet, luvultaan noin viisi tuhatta, asettuivat siis maahan.

10. Mutta Jesus sanoi: asettakaat kansa atrioitsemaan. ja siinä aikassa oli paljo ruohoa. Niin atrioitsi lähes viisituhatta miestä.

10. Mutta Jesus sanoi: asettacat Canssa atrioidzeman. Ja sijnä paicas oli paljon ruoho. Nijn atrioidzi lähes wijsi tuhatta miestä.

10. Mutta Iesus sanoi/ Asettaca Canssa atrioitzeman. Ja sijne paicas oli palio Roho. Nin sis atrioitzit lehes wisi tuhatt Mieste. (Mutta Jesus sanoi/ Asettakaa kansa aterioitseman. Ja siinä paikassa oli paljon ruoho. Niin siis aterioitsit lähes wiisi tuhatta miestä.)

10 εἶπεν δὲ ὁ Ἰησοῦς· Ποιήσατε τοὺς ἀνθρώπους ἀναπεσεῖν· ἦν δὲ χόρτος πολὺς ἐν τῷ τόπῳ. ἀνέπεσον οὖν οἱ ἄνδρες τὸν ἀριθμὸν ὡσεὶ πεντακισχίλιοι. ( eἶpen dè ὁ Ἰisοȗs: Pοιísate tοὐs ἀnthrópοus ἀnapeseῖn: ἶn dè chόrtοs pοlὐs ẻn tỡ tόpǫ. ἀnépesοn οȗn οἱ ἄndres tὸn ἀrιthmὸn ὁseὶ pentaκιschίlιοι. )

ειπεν δε ο ιησους ποιησατε τους ανθρωπους αναπεσειν ην δε χορτος πολυς εν τω τοπω ανεπεσον ουν οι ανδρες τον αριθμον ωσει πεντακισχιλιοι 10 (eipen de o iisous poiisate tous anthropous anapesein in de chortos polus en to topo anepeson oun oi andres ton arithmon osei pentakischilioi)

10 But Jesus said, Make*° the people lean-back. Now much grass was in the place. Therefore the men reclined, approximately five thousand in number.

10. And Jesus said, Make the men sit down. Now there was much grass in the place. So the men sat down, in number about five thousand.

10. Jesus aber sprach: Schaffet, daß sich das Volk lagert. Es war aber viel Gras an dem Ort. Da lagerten sich bei fünftausend Mann.

10. Entónces Jesús dijo: Hacéd recostar los hombres. Y había mucha yerba en aquel lugar; y recostáronse como en número de cinco mil varones.

10 Иисус сказал: велите им возлечь. Было же на том месте много травы. Итак возлегло людей числом около пяти тысяч.

11 Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli (opetuslapsille ja opetuslapset) istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.

11 Jeesus otti leivät ja kiitettyään jakoi (opetuslapsille ja opetuslapset) aterioimaan asettuneille, samoin kaloistakin niin paljon kuin tahtoivat.

11. Ja Jesus otti leivät, kiitti ja antoi opetuslapsille, mutta opetuslapset jakoivat atrioitseville, niin myös kaloista niin paljo kuin hän tahtoi.

11. Ja Jesus otti leiwät kijtti ja andoi Opetuslapsille mutta Opetuslapset jagoit atrioidzewille: nijn myös caloista nijn paljo cuin hän tahdoi.

11. Nin Iesus Otti leiuet/ kijtti ia a'noi Opetuslapsille/ Mutta opetuslapset iagoit nijlle atrioitzeuille. Samallamoto mös Caloista nin palio quin he' tactoi. (Niin Jesus otti leiwät/ kiitti ja annoi opetuslapsille/ Mutta opetuslapset jaoit niille aterioitsewille. Samalla muotoa myös kaloista niin paljon kuin he tahtoi.)

11 ἔλαβε δὲ τοὺς ἄρτους ὁ Ἰησοῦς καὶ εὐχαριστήσας διέδωκε τοῖς μαθηταῖς, οἱ δὲ μαθηταὶ τοῖς ἀνακειμένοις· ὁμοίως καὶ ἐκ τῶν ὀψαρίων ὅσον ἤθελον. ( ἔlabe dè tοὐs ἄrtοus ὁ Ἰisοȗs κaὶ eὐcharιstísas dιédoκe tοῖs mathitaῖs, οἱ dè mathitaὶ tοῖs ἀnaκeιménοιs: ὁmοίos κaὶ ẻκ tõn ὀpsarίon ὅsοn ἴthelοn. )

ελαβεν δε τους αρτους ο ιησους και ευχαριστησας διεδωκεν τοις μαθηταις οι δε μαθηται τοις ανακειμενοις ομοιως και εκ των οψαριων οσον ηθελον 11 (elaben de tous artous o iisous kai efcharistisas diedoken tois mathitais oi de mathitai tois anakeimenois omoios kai ek ton opsarion oson ithelon)

11 Now Jesus took the loaves, and having given-thanks, he distributed (it) to the disciples and (then) to the disciples who had reclined; also likewise from the little-fish as many as they were wishing (to eat).

11. And Jesus took the loaves; and when he had given thanks, he distributed to the disciples, and the disciples to them that were set down; and likewise of the fishes as much as they would.

11. Jesus aber nahm die Brote, dankte und gab sie den Jüngern, die Jünger aber denen, die sich gelagert hatten; desgleichen auch von den Fischen, wieviel sie wollten.

11. Y tomó Jesús aquellos panes, y habiendo hecho gracias, repartió a los discípulos, y los discípulos a los que estaban recostados; y asimismo de los peces cuanto querían.

11 Иисус, взяв хлебы и воздав благодарение, роздал ученикам, а ученики возлежавшим, также и рыбы, сколько кто хотел.

12 Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".

12 Kun he olivat kylläiset Hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, jottei mitään joutuisi hukkaan."

12. Mutta kuin he ravitut olivat, sanoi hän opetuslapsillensa: kootkaat murut, jotka jäivät, ettei mitään hukkuisi.

12. Cosca he rawitut olit sanoi hän Opetuslapsillens: cootcat murut cuin jäit ettei ne huckuis.

12. Coska he nyt rauitut olit/ sanoi he' opetuslapsille's/ Cootcat ne murut quin ieit/ ettei ne huckuisi. (Koska he nyt rawitut olit/ sanoi hän opetuslapsillensa/ Kootkaat ne murut kuin jäit/ ettei ne hukkuisi.)

12 ὡς δὲ ἐνεπλήσθησαν, λέγει τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Συναγάγετε τὰ περισσεύσαντα κλάσματα, ἵνα μή τι ἀπόληται. ( ὁs dè ẻneplísthisan, légeι tοῖs mathitaῖs aὐtοȗ: Sunagágete tà perιsseúsanta κlásmata, ἵna mí tι ἀpόlitaι. )

ως δε ενεπλησθησαν λεγει τοις μαθηταις αυτου συναγαγετε τα περισσευσαντα κλασματα ινα μη τι αποληται 12 (os de eneplisthisan legei tois mathitais aftou sunagagete ta perissefsanta klasmata ina mi ti apolitai)

12 Now as they were (getting) filled, he says to his disciples, Gather° up the broken pieces which were leftover, in order that not anything might perish.</J>

12. When they were filled, he said unto his disciples, Gather up the fragments that remain, that nothing be lost.

12. Da sie aber satt waren, sprach er zu seinen Jüngern: Sammelt die übrigen Brocken, daß nichts umkommt.

12. Y como fueron hartos, dijo a sus discípulos: Cogéd los pedazos que han quedado, porque no se pierda nada.

12 И когда насытились, то сказал ученикам Своим: соберите оставшиеся куски, чтобы ничего не пропало.

13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13 Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13. Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoistakymmentä koria muruilla, viidestä ohraisesta leivästä, jotka niiltä liiaksi olivat, jotka atrioitsivat.

13. Nijn he cocoisit ja täytit caxitoistakymmendä coria muruilla wijdestä ohraisesta leiwästä jotca nijldä lijaxi olit cuin atrioidzit.

13. Nin he cokosit/ ia teutit caxitoistakyme'de Corij muruilla/ widest Ohraisest leiuest/ iotca liaxi olit nijlde quin atrioitzit. (Niin he kokosit/ ja täyti kaksitoista kymmentä koria muruilla/ wiidest ohraisesta leiwästä/ jotka liiaksi olit niiltä kuin aterioitsit.)

13 συνήγαγον οὖν καὶ ἐγέμισαν δώδεκα κοφίνους κλασμάτων ἐκ τῶν πέντε ἄρτων τῶν κριθίνων ἃ ἐπερίσσευσε τοῖς βεβρωκόσιν. ( sunígagοn οȗn κaὶ ẻgémιsan dódeκa κοfίnοus κlasmáton ẻκ tõn pénte ἄrton tõn κrιthίnon ἃ ẻperίsseuse tοῖs bebroκόsιn. )

συνηγαγον ουν και εγεμισαν δωδεκα κοφινους κλασματων εκ των πεντε αρτων των κριθινων α επερισσευσεν τοις βεβρωκοσιν 13 (sunigagon oun kai egemisan dodeka kofinous klasmaton ek ton pente arton ton krithinon a eperissefsen tois bebrokosin)

13 Therefore they gathered together and filled twelve baskets from (the) broken pieces from the five barley loaves, which were leftover by those who had been fed.

13. Therefore they gathered them together, and filled twelve baskets with the fragments of the five barley loaves, which remained over and above unto them that had eaten.

13. Da sammelten sie und füllten zwölf Körbe mit Brocken von den fünf Gerstenbroten, die übrig blieben denen, die gespeist worden.

13. Recogiéronlos pues, y llenaron doce esportones de pedazos de los cinco panes de cebada, que sobraron a los que habían comido.

13 И собрали, и наполнили двенадцать коробов кусками от пяти ячменных хлебов, оставшимися у тех, которые ели.

14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".

14 Nähtyään siis sen tunnusteon, minkä Jeesus teki ihmiset sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta joka oli tuleva maailmaan."

14. Kuin siis ne ihmiset sen merkin näkivät, minkä Jesus teki, sanoivat he: tämä on totisesti se Propheta, joka maailmaan tuleva oli.

14. Cosca ne ihmiset sen merkin näit cuin Jesus teki sanoit he: tämä on totisest se Propheta joca mailmaan tulewa oli.

14. Coska sis ne inhimiset sen merkin neit io'ga Jes9 teki/ sanoit he/ Teme ombi wissist se Propheta ioca tuleua oli Mailman. (Koska siis ne ihmiset sen merkin näit jonka Jesus teki/ sanoit he/ Tämä ompi wissiste se propheta joka tulewa oli maailmaan.)

14 Οἱ οὖν ἄνθρωποι, ἰδόντες ὃ ἐποίησε σημεῖον ὁ Ἰησοῦς, ἔλεγον ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ προφήτης ὁ ἐρχόμενος εἰς τὸν κόσμον. ( Οἱ οȗn ἄnthropοι, ἰdόntes ὃ ẻpοίise simeῖοn ὁ Ἰisοȗs, ἔlegοn ὅtι οὗtόs ẻstιn ἀlithõs ὁ prοfítis ὁ ẻrchόmenοs eἰs tὸn κόsmοn. )

οι ουν ανθρωποι ιδοντες ο εποιησεν σημειον ο ιησους ελεγον οτι ουτος εστιν αληθως ο προφητης ο ερχομενος εις τον κοσμον 14 (oi oun anthropoi idontes o epoiisen simeion o iisous elegon oti outos estin alithos o profitis o erchomenos eis ton kosmon)

14 Therefore, (after) the men saw the sign which Jesus did, they were saying, This truly is the prophet who is coming into the world. {Mar 6:45-56 & Mat 14:22-36 & Joh 6:15-21.}

14. Then those men, when they had seen the miracle that Jesus did, said, This is of a truth that prophet that should come into the world.

14. Da nun die Menschen das Zeichen sahen, das Jesus tat, sprachen sie: Das ist wahrlich der Prophet, der in die Welt kommen soll.

14. Aquellos hombres entónces, como vieron el milagro que Jesús había hecho, decían: Este verdaderamente es el profeta, que había de venir al mundo.

14 Тогда люди, видевшие чудо, сотворенное Иисусом, сказали: это истинно Тот Пророк, Которому должнопридти в мир.

15 Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.

15 Kun Jeesus nyt huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa Hänet tehdäkseen Hänet kuninkaaksi, Hän vetäytyi jälleen vuorelle, Hän yksin.

15. Kuin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat tulla ja väkivallalla tehdä hänen kuninkaaksi, meni hän pois taas vuorelle yksinänsä.

15. Cosca Jesus ymmärsi että he tahdoit tulla ja tehdä hänen Cuningaxi lymyi hän taas wuorelle yxinäns.

15. Coska sis Iesus tunsi ette he tadhoit tulla ia otta henen/ ia tedhe henen Kuningaxi/ lymui hen tas worelle yxinens. (Koska siis Jesus tunsi että he tahtoit tulla ja ottaa hänen/ ja tehdä hänen kuninkaaksi/ lymysi hän taas wuorella yksinänsä.)

15 Ἰησοῦς οὖν γνοὺς ὅτι μέλλουσιν ἔρχεσθαι καὶ ἁρπάζειν αὐτὸν ἵνα ποιήσωσιν αὐτὸν βασιλέα, ἀνεχώρησε πάλιν εἰς τὸ ὄρος αὐτὸς μόνος. ( Ἰisοȗs οȗn gnοὐs ὅtι méllοusιn ἔrchesthaι κaὶ ἁrpádzeιn aὐtὸn ἵna pοιísosιn aὐtὸn basιléa, ἀnechórise pálιn eἰs tὸ ὄrοs aὐtὸs mόnοs. )

ιησους ουν γνους οτι μελλουσιν ερχεσθαι και αρπαζειν αυτον ινα ποιησωσιν αυτον βασιλεα ανεχωρησεν παλιν εις το ορος αυτος μονος 15 (iisous oun gnous oti mellousin erchesthai kai arpazein afton ina poiisosin afton basilea anechorisen palin eis to oros aftos monos)

15 Therefore Jesus, having known that they are about to come and seize him, in order that they might make* him king, departed by himself into the mountain alone.

15. When Jesus therefore perceived that they would come and take him by force, to make him a king, he departed again into a mountain himself alone.

15. Da Jesus nun merkte, daß sie kommen würden und ihn haschen, daß sie ihn zum König machten, entwich er abermals auf den Berg, er selbst allein.

15. Entendiendo entónces Jesús, que habían de venir para tomarle por fuerza, y hacerle rey, volvió a huirse a un monte él solo.

15 Иисус же, узнав, что хотят придти, нечаянно взять его и сделать царем, опять удалился на гору один.

16 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,

16 Illan tultua Hänen opetuslapsensa menivät alas järvelle,

16. Mutta kuin ehtoo tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas meren tykö,

16. MUtta cosca ehto tuli menit hänen Opetuslapsens meren tygö ja astuit hahten:

16. Mutta coska ecto tuli/ alasastuit henen Opetuslapsens Mere' tyge/ ia astuit Hacten/ (Mutta koska ehtoo tuli/ alas astui hänen opetuslapsensa meren tykö/ ja astuit haahteen/)

16 Ὡς δὲ ὀψία ἐγένετο, κατέβησαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐπὶ τὴν θάλασσαν, ( Ὁs dè ὀpsίa ẻgénetο, κatébisan οἱ mathitaὶ aὐtοȗ ẻpὶ tìn thálassan, )

ως δε οψια εγενετο κατεβησαν οι μαθηται αυτου επι την θαλασσαν 16 (os de opsia egeneto katebisan oi mathitai aftou epi tin thalassan)

16 Now as it became evening, his disciples went-down upon the sea (coast);

16. And when even was now come, his disciples went down unto the sea,

16. Am Abend aber gingen die Jünger hinab an das Meer

16. Y como se hizo tarde, descendieron sus discípulos a la mar,

16 Когда же настал вечер, то ученики Его сошли к морю

17 astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;

17 ja asetuttuaan veneeseen he lähtivät järven tuolle puolen Kapernaumiin. Oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.

17. Ja astuivat haahteen ja menivät ylitse meren Kapernaumia päin. Ja jo oli pimiä tullut, ja ei Jesus tullut heidän tykönsä.

17. Ja meni ylidzen meren Capernaumi päin ja jo oli pimiä tullut eikä Jesus ollut wielä heidän tykönäns.

17. Ja menit ylitze meren/ Capernaumin pein/ ia io pimie oli tullut. Ja ei Iesus ollut heiden tygens tullut. (Ja menit ylitse meren/ Kapernaumiin päin/ ja jo pimeä oli tullut. Ja ei Jesus ollut heidän tykönsä tullut.)

17 καὶ ἐμβάντες εἰς τὸ πλοῖον ἤρχοντο πέραν τῆς θαλάσσης εἰς Καπερναούμ. καὶ σκοτία ἤδη ἐγεγόνει καὶ οὐκ ἐληλύθει πρὸς αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς, ( κaὶ ẻmbántes eἰs tὸ plοῖοn ἴrchοntο péran tĩs thalássis eἰs Κapernaοúm. κaὶ sκοtίa ἴdi ẻgegόneι κaὶ οὐκ ẻlilútheι prὸs aὐtοὐs ὁ Ἰisοȗs, )

και εμβαντες εις το πλοιον ηρχοντο περαν της θαλασσης εις καπερναουμ και σκοτια ηδη εγεγονει και ουκ εληλυθει προς αυτους ο ιησους 17 (kai embantes eis to ploion irchonto peran tis thalassis eis kapernaoum kai skotia idi egegonei kai ouk eliluthei pros aftous o iisous)

17 and having stepped into the ship and they were going beyond-that (area) of the sea to Capernaum. And it had already become dark and Jesus had not (yet) come to them.

17. And entered into a ship, and went over the sea toward Capernaum. And it was now dark, and Jesus was not come to them.

17. und traten in das Schiff und kamen über das Meer gen Kapernaum. Und es war schon finster geworden, und Jesus war nicht zu ihnen gekommen.

17. Y entrando en una nave, iban atravesando el mar hacia Capernaum. Y era ya oscuro, y Jesús no había venido a ellos.

17 и, войдя в лодку, отправились на ту сторону моря, в Капернаум. Становилось темно, а Иисус не приходил к ним.

18 ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18 Ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18. Niin meri nousi, että suuri tuuli puhalsi.

18. Nijn paisui suuri ilma ja allot nousit.

18. Mutta Meri paisui surest ilmast/ (Mutta meri paisui suuresta ilmasta/)

18 ἥ τε θάλασσα ἀνέμου μεγάλου πνέοντος διεγείρετο. ( ἵ te thálassa ἀnémοu megálοu pnéοntοs dιegeίretο. )

η τε θαλασσα ανεμου μεγαλου πνεοντος διηγειρετο 18 (i te thalassa anemou megalou pneontos diigeireto)

18 And the sea was being awakened (by) a great blowing wind.

18. And the sea arose by reason of a great wind that blew.

18. Und das Meer erhob sich von einem großen Winde.

18. Y la mar se comenzó a levantar con un gran viento, que soplaba.

18 Дул сильный ветер, и море волновалось.

19 Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.

19 Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä vakomittaa, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät.

19. Ja kuin he olivat soutaneet lähes viisikolmattakymmentä eli kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jesuksen käyvän meren päällä ja lähenevän haahta; ja he peljästyivät.

19. Ja cosca he olit soutanet lähes wijsicolmattakymmendä eli colmekymmendä wacomitta näit he Jesuxen käywän meren päällä ja lähenewän hahte ja he peljästyit.

19. Coska he nyt olit soutanet lehes wisi colmatt eli colmekymende wacomitta/ neit he Iesusen keuuen meren päle ia läheneuen hactia/ Ja he peliestyit. (Koska he nyt olit soutaneet lähes wiisi kolmatta eli kolmekymmentä wakomittaa/ näit he Jesuksen käywän meren päällä ja lähenewän haahta/ Ja he peljästyit.)

19 ἐληλακότες οὖν ὡς σταδίους εἴκοσι πέντε ἢ τριάκοντα θεωροῦσι τὸν Ἰησοῦν περιπατοῦντα ἐπὶ τῆς θαλάσσης καὶ ἐγγὺς τοῦ πλοίου γινόμενον, καὶ ἐφοβήθησαν. ( ẻlilaκόtes οȗn ὁs stadίοus eἴκοsι pénte ἲ trιáκοnta theorοȗsι tὸn Ἰisοȗn perιpatοȗnta ẻpὶ tĩs thalássis κaὶ ẻggὐs tοȗ plοίοu gιnόmenοn, κaὶ ẻfοbíthisan. )

εληλακοτες ουν ως σταδιους εικοσιπεντε η τριακοντα θεωρουσιν τον ιησουν περιπατουντα επι της θαλασσης και εγγυς του πλοιου γινομενον και εφοβηθησαν 19 (elilakotes oun os stadious eikosipente i triakonta theorousin ton iisoun peripatounta epi tis thalassis kai engus tou ploiou ginomenon kai efobithisan)

19 Therefore, having rowed approximately twenty five or thirty furlongs, they view Jesus walking upon the sea and happening (to be) near the ship and they were afraid.

19. So when they had rowed about five and twenty or thirty furlongs, they see Jesus walking on the sea, and drawing nigh unto the ship: and they were afraid.

19. Da sie nun gerudert hatten bei fünfundzwanzig oder dreißig Feld Wegs, sahen sie Jesum auf dem Meere dahergehen und nahe zum Schiff kommen; und sie fürchteten sich.

19. Y cuando hubieron navegado como veinte y cinco, o treinta estadios, ven a Jesús que andaba sobre la mar, y se acercaba a la nave; y tuvieron miedo.

19 Проплыв около двадцати пяти или тридцати стадий, они увидели Иисуса, идущего по морю и приближающегося клодке, и испугались.

20 Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".

20 Mutta Hän sanoi heille: "*Minä olen*. Älkää pelätkö."

20. Niin hän sanoi heille: minä olen; älkäät peljätkö.

20. Nijn hän sanoi heille: Minä olen älkät peljätkö.

20. Nin sanoi hen heille/ Mine olen/ Elke pelietkö. (Niin sanoi hän heille/ Minä olen/ Älkää peljätkö.)

20 ὁ δὲ λέγει αὐτοῖς· Ἐγώ εἰμι· μὴ φοβεῖσθε. ( ὁ dè légeι aὐtοῖs: Ἐgó eἰmι: mì fοbeῖsthe. )

ο δε λεγει αυτοις εγω ειμι μη φοβεισθε 20 (o de legei aftois ego eimi mi fobeisthe)

20 But he says to them, I am (here). Do° not be afraid.</J>

20. But he saith unto them, It is I; be not afraid.

20. Er aber sprach zu ihnen: Ich bin's; fürchtet euch nicht!

20. Mas él les dijo: Yo soy: no tengáis miedo.

20 Но Он сказал им: это Я; не бойтесь.

21 Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.

21 Niin he tahtoivat ottaa Hänet veneeseen, ja kohta vene tuli siihen maahan, jonne he olivat matkalla.

21. Niin he tahtoivat ottaa hänen haahteen; ja haaksi oli jo sen maan tykönä, johonka he menivät.

21. Nijn he tahdoit otta hänen hahten: ja haaxi oli jo sen maan tykönä johonga he tahdoitkin.

21. Nin he tactoit otta henen Hacten. Ja cocta sillens oli se haxi man tykene/ iohonga he menit (Niin he tahtoi ottaa hänen haahteen. Ja kohta sillens oli se haaksi maan tykönä/ johonka he menit.)

21 ἤθελον οὖν λαβεῖν αὐτὸν εἰς τὸ πλοῖον, καὶ εὐθέως τὸ πλοῖον ἐγένετο ἐπὶ τῆς γῆς εἰς ἣν ὑπῆγον. ( ἴthelοn οȗn labeῖn aὐtὸn eἰs tὸ plοῖοn, κaὶ eὐthéos tὸ plοῖοn ẻgénetο ẻpὶ tĩs gĩs eἰs ἳn ὑpĩgοn. )

ηθελον ουν λαβειν αυτον εις το πλοιον και ευθεως το πλοιον εγενετο επι της γης εις ην υπηγον 21 (ithelon oun labein afton eis to ploion kai eftheos to ploion egeneto epi tis gis eis in upigon)

21 Therefore they were willing to receive him onto the ship and immediately the ship happened (to be) upon the land in which they were going. {Joh 6:22-71 Synagogue in Capernaum; no parallel.}

21. Then they willingly received him into the ship: and immediately the ship was at the land whither they went.

21. Da wollten sie ihn in das Schiff nehmen; und alsbald war das Schiff am Lande, da sie hin fuhren.

21. Entónces ellos le recibieron de buena gana en la nave, y luego la nave llegó a la tierra donde iban.

21 Они хотели принять Его в лодку; и тотчас лодка пристала к берегу, куда плыли.

22 Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.

22 Seuraavana päivänä kansa, joka oli järven toisella puolen, huomasi*, ettei siellä ollut muuta venettä paitsi se yksi (johon Hänen opetuslapsensa astuivat) ja ettei Jeesus ollut mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan Hänen opetuslapsensa läksivät yksin pois.

22. Toisena päivänä, kuin kansa, joka sillä puolella merta oli, näki, ettei siellä muuta venhettä ollut kuin se yksi, johonka hänen opetuslapsensa olivat astuneet, ja ettei Jesus ollut astunut haahteen opetuslastensa kanssa, vaan hänen opetuslapsensa olivat ainoastaan matkaan lähteneet;

22. TOisna päiwänä cosca Canssa joca sillä puolella merta oli näki ettei siellä muuta hahte ollut cuin yxi johonga hänen Opetuslapsens olit astunet ja ettei Jesus ollut astunut hahten Opetuslastens cansa waan hänen Opetuslapsens olit ainoastans matcan lähtenet.

22. Toisna peiuen/ coska se Canssa/ ioca seisoi sillepolel Merta neki ettei sielle ollut mwta Hacte/ quin se yxi/ iohonga henen Opetuslapsens olit astuneet/ ia ettei Iesus ollut Hacten astunut henen Opetuslastens cansa/ waan ainoat henen Opetuslapsens olit poismennet. (Toisena päiwänä/ koska se kansa/ joka seisoi sillä puolella merta näki ettei siellä ollut muuta haahtea/ kuin se yksi/ johonka hänen opetuslapsensa olit astuneet/ ja ettei Jesus ollut haahteen astunut hänen opetuslastensa kanssa/ waan ainoat hänen opetuslapsensa olit pois menneet.)

22 Τῇ ἐπαύριον ὁ ὄχλος ὁ ἑστηκὼς πέραν τῆς θαλάσσης εἶδον ὅτι πλοιάριον ἄλλο οὐκ ἦν ἐκεῖ εἰ μὴ ἓν ἐκεῖνο εἰς ὃς ἐνέβησαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ ὅτι οὐ συνεισῆλθε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ πλοιάριον, ἀλλὰ μόνοι οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἀπῆλθον· ( Τῖ ẻpaúrιοn ὁ ὄchlοs ὁ ἑstiκὸs péran tĩs thalássis eἶdοn ὅtι plοιárιοn ἄllο οὐκ ἶn ẻκeῖ eἰ mì ἓn ẻκeῖnο eἰs ὃs ẻnébisan οἱ mathitaὶ aὐtοȗ, κaὶ ὅtι οὐ suneιsĩlthe tοῖs mathitaῖs aὐtοȗ ὁ Ἰisοȗs eἰs tὸ plοιárιοn, ἀllà mόnοι οἱ mathitaὶ aὐtοȗ ἀpĩlthοn: )

τη επαυριον ο οχλος ο εστηκως περαν της θαλασσης ιδων οτι πλοιαριον αλλο ουκ ην εκει ει μη εν εκεινο εις ο ενεβησαν οι μαθηται αυτου και οτι ου συνεισηλθεν τοις μαθηταις αυτου ο ιησους εις το πλοιαριον αλλα μονοι οι μαθηται αυτου απηλθον 22 (ti epabrion o ochlos o estikos peran tis thalassis idon oti ploiarion allo ouk in ekei ei mi en ekeino eis o enebisan oi mathitai aftou kai oti ou suneisilthen tois mathitais aftou o iisous eis to ploiarion alla monoi oi mathitai aftou apilthon)

22 On the next-day the crowd which is standing beyond-that (area) of the sea, saw that no other small-boat was there, except this one in which his disciples (had) stepped into, and that Jesus did not enter together with his disciples into the small-boat, but his disciples went away alone

22. The day following, when the people which stood on the other side of the sea saw that there was none other boat there, save that one whereinto his disciples were entered, and that Jesus went not with his disciples into the boat, but that his disciples were gone away alone;

22. Des anderen Tages sah das Volk, das diesseit des Meeres stand, daß kein anderes Schiff daselbst war denn das eine, darin seine Jünger getreten waren, und daß Jesus nicht mit seinen Jüngern in das Schiff getreten war, sondern allein seine Jünger waren weggefahren.

22. El día siguiente la gente que estaba de la otra parte de la mar, como vio que no había allí otra navecilla sino una, en la cual se habían entrado sus discípulos, y que Jesús no había entrado con sus discípulos en la nave, sino que sus discípulos solos se habían ido;

22 На другой день народ, стоявший по ту сторону моря, видел, что там, кроме одной лодки, в которую вошли ученики Его, иной не было, и что Иисус не входил в лодку с учениками Своими, а отплыли одни ученики Его.

23 Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.

23 Kuitenkin oli muita veneitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he söivät leipää, sitten kun Herra oli lausunut kiitoksen.

23. Mutta muut venheet tulivat Tiberiaasta, lähes sitä paikkaa, jossa he olivat leipää syöneet, sitte kuin Herra oli kiittänyt;

23. Mutta muut hahdet tulit Tyberiasta lähes sitä paicka josa he olit leipä syönet sijttecuin Herra oli kijttänyt.

23. Mutta mwdh Hahdet tulit Tiberiast lehes site paicka/ cussa he olit sönet leipe/ sijttequin HERRA oli kijttenyt. (Mutta muut haahdet tulit Tiberiasta lähes sitä paikkaa/ kussa he olit syöneet leipää/ sitten kuin HERRA oli kiittänyt.)

23 ἄλλα δὲ ἦλθε πλοιάρια ἐκ Τιβεριάδος ἐγγὺς τοῦ τόπου, ὅπου ἔφαγον τὸν ἄρτον εὐχαριστήσαντος τοῦ Κυρίου· ( ἄlla dè ἶlthe plοιárιa ẻκ Τιberιádοs ẻggὐs tοȗ tόpοu, ὅpοu ἔfagοn tὸn ἄrtοn eὐcharιstísantοs tοȗ Κurίοu: )

αλλα δε ηλθεν πλοιαρια εκ τιβεριαδος εγγυς του τοπου οπου εφαγον τον αρτον ευχαριστησαντος του κυριου 23 (alla de ilthen ploiaria ek tiberiados engus tou topou opou efagon ton arton efcharistisantos tou kuriou)

23 (but other small-boats came from Tiberias near to the place where they ate the bread (after) the Lord gave-thanks).

23. Howbeit there came other boats from Tiberias nigh unto the place where they did eat bread, after that the Lord had given thanks:)

23. Es kamen aber andere Schiffe von Tiberias nahe zur Stätte, da sie das Brot gegessen hatten durch des HERRN Danksagung.

23. Y que otras navecillas habían arribado de Tibérias, junto al lugar donde habían comido el pan, después de haber el Señor hecho gracias;

23 Между тем пришли из Тивериады другие лодки близко ктому месту, где ели хлеб по благословении Господнем.

24 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24 Kun nyt kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä Hänen opetuslapsensa, astuivat hekin veneisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24. Koska kansa sen näki, ettei Jesus siellä ollut eikä hänen opetuslapsensa, asutivat he myös haaksiin ja menivät Kapernaumiin etsein Jesusta.

24. Cosca Canssa sen näki ettei Jesus siellä ollut eikä hänen Opetuslapsens astuit he myös hahten ja menit Capernaumijn Jesusta edzimän.

24. Coska nyt se Canssa sen näki/ ettei Iesus sielle ollut/ eikä henen Opetuslapsens/ astuit he mös Hacten/ ia tulit Capernaumin/ Iesusta etzijen. (Koska nyt se kansa sen näki/ ettei Jesus siellä ollut/ eikä hänen opetuslapsensa/ astuit he myös haahteen/ ja tulit Kapernaumiin/ Jesusta etsien.)

24 ὅτε οὖν εἶδεν ὁ ὄχλος ὅτι Ἰησοῦς οὐκ ἔστιν ἐκεῖ οὐδὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, ἐνέβησαν αὐτοὶ εἰς τὰ πλοῖα καὶ ἦλθον εἰς Καπερναοὺμ ζητοῦντες τὸν Ἰησοῦν. ( ὅte οȗn eἶden ὁ ὄchlοs ὅtι Ἰisοȗs οὐκ ἔstιn ẻκeῖ οὐdè οἱ mathitaὶ aὐtοȗ, ẻnébisan aὐtοὶ eἰs tà plοῖa κaὶ ἶlthοn eἰs Κapernaοὐm dzitοȗntes tὸn Ἰisοȗn. )

οτε ουν ειδεν ο οχλος οτι ιησους ουκ εστιν εκει ουδε οι μαθηται αυτου ενεβησαν και αυτοι εις τα πλοια και ηλθον εις καπερναουμ ζητουντες τον ιησουν 24 (ote oun eiden o ochlos oti iisous ouk estin ekei oude oi mathitai aftou enebisan kai aftoi eis ta ploia kai ilthon eis kapernaoum zitountes ton iisoun)

24 Therefore, when the crowd saw that Jesus was not there, nor his disciples, they themselves also stepped into the ships and came to Capernaum, seeking Jesus.

24. When the people therefore saw that Jesus was not there, neither his disciples, they also took shipping, and came to Capernaum, seeking for Jesus.

24. Da nun das Volk sah, daß Jesus nicht da war noch seine Jünger, traten sie auch in Schiffe und kamen gen Kapernaum und suchten Jesum.

24. Como vió pues la gente que Jesús no estaba allí, ni sus discípulos, entraron ellos también en las navecillas, y vinieron a Capernaum buscando a Jesús.

24 Итак, когда народ увидел, что тут нет Иисуса, ни учеников Его, то вошли в лодки и приплыли в Капернаум, ища Иисуса.

25 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25 Löydettyään Hänet järven toiselta puolelta he sanoivat Hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25. Ja kuin he hänen siltä puolen merta löysivät, sanoivat he hänelle: Rabbi, koskas tänne tulit?

25. Ja cuin he hänen sildä puolen merta löysit sanoit he hänelle: Rabbi coscas tänne tulit?

25. Ja quin he leusit henen sildepolen Merta/ sanoit he henelle/ Rabbi/ Coskas tenne tulit? (Ja kuin he löysit hänen siltä puolen merta/ sanoit he hänelle/ Rabbi/ Koskas tänne tulit?)

25 καὶ εὑρόντες αὐτὸν πέραν τῆς θαλάσσης εἶπον αὐτῷ· Ραββί, πότε ὧδε γέγονας; ( κaὶ eὑrόntes aὐtὸn péran tĩs thalássis eἶpοn aὐtỡ: Rabbί, pόte ổde gégοnas; )

και ευροντες αυτον περαν της θαλασσης ειπον αυτω ραββι ποτε ωδε γεγονας 25 (kai ebrontes afton peran tis thalassis eipon afto rabbi pote ode gegonas)

25 And having found him beyond-that (area) of the sea, they said to him, Rabbi, when did you come* here?

25. And when they had found him on the other side of the sea, they said unto him, Rabbi, when camest thou hither?

25. Und da sie ihn fanden jenseit des Meeres, sprachen sie zu ihm: Rabbi, wann bist du hergekommen?

25. Y hallándole de la otra parte de la mar, dijéronle: ¿Rabbi, cuándo llegaste acá?

25 И, найдя Его на той стороне моря, сказали Ему: Равви! когда Ты сюда пришел?

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ette te minua sen vuoksi etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan koska söitte leipiä ja tulitte kylläisiksi.’

26. Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: ette etsi minua, että te näitte ihmeen, vaan että te saitte leipää syödä ja olette ravitut.

26. Jesus wastais heitä ja sanoi: totisest totisest sanon minä teille: et te edzi minua että te näitte ihmen waan että te saitte leipä syödä ja olette rawitut.

26. Wastasi Iesus heite/ ia sanoi/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ette te minua senteden etzi/ että te merki neit/ waan senteden/ ette te Leiuiste söitte/ ia oletta rauitut. (Wastasi Jesus heitä/ ja sanoi/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ette te minua sen tähden etsi/ että te merkki näit/ waan sentähden/ että te leiwistä söitte/ ja olette rawitut.)

26 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ζητεῖτέ με, οὐχ ὅτι εἴδετε σημεῖα, ἀλλ’ ὅτι ἐφάγετε ἐκ τῶν ἄρτων καὶ ἐχορτάσθητε. ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, dziteῖté me, οὐch ὅtι eἴdete simeῖa, ἀll’ ὅtι ẻfágete ẻκ tõn ἄrton κaὶ ẻchοrtásthite. )

απεκριθη αυτοις ο ιησους και ειπεν αμην αμην λεγω υμιν ζητειτε με ουχ οτι ειδετε σημεια αλλ οτι εφαγετε εκ των αρτων και εχορτασθητε 26 (apekrithi aftois o iisous kai eipen amin amin lego umin ziteite me ouch oti eidete simeia all oti efagete ek ton arton kai echortasthite)

26 Jesus answered them and said, Assuredly, assuredly, I say to you°, You° are seeking me, not because you° saw signs, but because you° ate from the loaves and were fully-fed.</J>

26. Jesus answered them and said, Verily, verily, I say unto you, Ye seek me, not because ye saw the miracles, but because ye did eat of the loaves, and were filled.

26. Jesus antwortete ihnen und sprach: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Ihr suchet mich nicht darum, daß ihr Zeichen gesehen habt, sondern daß ihr von dem Brot gegessen habt und seid satt geworden.

26. Respondióles Jesús, y dijo: De cierto, de cierto os digo, que me buscáis, no porque habéis visto los milagros, mas porque comisteis del pan, y os hartasteis.

26 Иисус сказал им в ответ: истинно, истинно говорю вам: вы ищете Меня не потому, что видели чудеса, но потому, что ели хлеб и насытились.

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iäiseen *elämään,* jonka Ihmisen Poika antaa teille. Sillä Isä Jumala on Hänet sinetillä merkinnyt."

27. Älkäät tehkö sitä ruokaa, joka on katoovainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ijankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut.

27. Tehkät ruoca joca ei cato waan pysy ijancaickiseen elämään jonga ihmisen Poica teille andawa on: sillä Isä Jumala on sen eroittanut.

27. Tehket roca/ ioca ei catua/ waan site ioca pysypi ijancaikiseen Elemeen/ ionga Inhimisen Poica ombi teille andaua/ Sille ette sen saman ombi Ise Jumala * insiglanut. (Tehkäät ruoka/ joka ei katoa/ waan sitä joka pysyypi iankaikkiseen elämään/ jonka Ihmisen Poika ompi teille antawa/ Sillä että sen saman ompi Isä Jumala insiglanut (sinetöinyt))

27 ἐργάζεσθε μὴ τὴν βρῶσιν τὴν ἀπολλυμένην, ἀλλὰ τὴν βρῶσιν τὴν μένουσαν εἰς ζωὴν αἰώνιον, ἣν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὑμῖν δώσει· τοῦτον γὰρ ὁ πατὴρ ἐσφράγισεν ὁ Θεός. ( ẻrgádzesthe mì tìn brõsιn tìn ἀpοlluménin, ἀllà tìn brõsιn tìn ménοusan eἰs dzoìn aἰónιοn, ἳn ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ὑmῖn dóseι: tοȗtοn gàr ὁ patìr ẻsfrágιsen ὁ Theόs. )

εργαζεσθε μη την βρωσιν την απολλυμενην αλλα την βρωσιν την μενουσαν εις ζωην αιωνιον ην ο υιος του ανθρωπου υμιν δωσει τουτον γαρ ο πατηρ εσφραγισεν ο θεος 27 (ergazesthe mi tin brosin tin apollumenin alla tin brosin tin menousan eis zoin aionion in o uios tou anthropou umin dosei touton gar o patir esfragisen o theos)

27 Do° not work (for) the food which perishes, but (for) the food which remains to everlasting life, which the Son of Man will be giving to you°; for* God, the Father, sealed this one.</J>

27. Labour not for the meat which perisheth, but for that meat which endureth unto everlasting life, which the Son of man shall give unto you: for him hath God the Father sealed.

27. Wirket Speise, nicht, die vergänglich ist, sondern die da bleibt in das ewige Leben, welche euch des Menschen Sohn geben wird; denn den hat Gott der Vater versiegelt.

27. Trabajád, no por la comida que perece, mas por la comida que a vida eterna permanece, la cual el Hijo del hombre os dará; porque a éste selló el Padre, es a saber, Dios.

27 Старайтесь не о пище тленной, но о пище, пребывающей в жизнь вечную, которую даст вам Сын Человеческий, ибо на Нем положил печать Свою Отец, Бог.

28 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"

28 Niin he sanoivat Hänelle: "Mitä meidän on tehtävä tehdäksemme Jumalan tekoja?"

28. Niin he sanoivat hänelle: mitä meidän pitää tekemän, että me taitaisimme Jumalan töitä tehdä?

28. NIjn he sanoit hänelle: mitä meidän pitä tekemän että me taidaisim Jumalan töitä tehdä?

28. Nin sanoit he henelle/ Mite meiden pite tekemen/ ette me taidhaisim tehdä Jumalan töite? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä meidän pitää tekemän/ että me taitaisimme tehdä Jumalan töitä?)

28 εἶπον οὖν πρὸς αὐτόν· Τί ποιῶμεν ἵνα ἐργαζώμεθα τὰ ἔργα τοῦ Θεοῦ; ( eἶpοn οȗn prὸs aὐtόn: Τί pοιõmen ἵna ẻrgadzómetha tà ἔrga tοȗ Theοȗ; )

ειπον ουν προς αυτον τι {VAR: ποιουμεν } {VAR: ποιωμεν } ινα εργαζωμεθα τα εργα του θεου 28 (eipon oun pros afton ti {VAR: poioumen } {VAR: poiomen } ina ergazometha ta erga tou theou)

28 Therefore they said to him, What should we do, in order that we may work the works of God?

28. Then said they unto him, What shall we do, that we might work the works of God?

28. Da sprachen sie zu ihm: Was sollen wir tun, daß wir Gottes Werke wirken?

28. Entónces le dijeron: ¿Qué haremos para que obremos las obras de Dios?

28 Итак сказали Ему: что нам делать, чтобы творить дела Божии?

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että uskotte Häneen, jonka Hän on lähettänyt."

29. Jesus vastasi ja sanoi heille: se on Jumalan työ, että te uskotte sen päälle, jonka hän lähetti.

29. Jesus wastais ja sanoi heille: se on Jumalan työ että te uscotte sen päälle jonga hän lähetti.

29. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Se ombi Jumalan töö/ Ette te vskotta sen päle/ ionga hen lehetti. (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Se ompi Jumalan työ/ Että te uskotte sen päälle/ jonka hän lähetti.)

29 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τοῦτό ἐστι τὸ ἔργον τοῦ Θεοῦ, ἵνα πιστεύητε εἰς ὃν ἀπέστειλεν ἐκεῖνος. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Τοȗtό ẻstι tὸ ἔrgοn tοȗ Theοȗ, ἵna pιsteúite eἰs ὃn ἀpésteιlen ẻκeῖnοs. )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτοις τουτο εστιν το εργον του θεου ινα πιστευσητε εις ον απεστειλεν εκεινος 29 (apekrithi o iisous kai eipen aftois touto estin to ergon tou theou ina pistefsite eis on apesteilen ekeinos)

29 Jesus answered and said to them, This is the work of God, in order that you° might believe in the one whom that one sent</J>.

29. Jesus answered and said unto them, This is the work of God, that ye believe on him whom he hath sent.

29. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Das ist Gottes Werk, daß ihr an den glaubt, den er gesandt hat.

29. Respondió Jesús, y les dijo: Esta es la obra de Dios, que creais en el que él envió.

29 Иисус сказал им в ответ: вот дело Божие, чтобы вы веровали в Того, Кого Он послал.

30 He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?

30 Niin he sanoivat Hänelle: "Minkä tunnusteon sitten teet, jotta näkisimme ja uskoisimme sinuun? Mitä teet?

30. Niin he sanoivat hänelle: mitä ihmettä siis sinä teet, että me näkisimme ja uskoisimme sinun päälles? Mitä työtä sinä teet?

30. Sanoit he hänelle: mitä ihmettä sijs sinä teet että me näkisim ja uscoisim sinun päälles? Mitä sinä teet?

30. Nin sanoit he henelle/ Mite merki sis sine teget/ ette me näkisim/ ia vskoisim sinun päles? Mites teget? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä merkkiä siis sinä teet/ että me näkisimme/ ja uskoisimme sinun päällesi? Mitäs teet?)

30 εἶπον οὖν αὐτῷ· Τί οὖν ποιεῖς σὺ σημεῖον ἵνα ἴδωμεν καὶ πιστεύσωμέν σοι; τί ἐργάζῃ; ( eἶpοn οȗn aὐtỡ: Τί οȗn pοιeῖs sὐ simeῖοn ἵna ἴdomen κaὶ pιsteúsomén sοι; tί ẻrgádzΐ; )

ειπον ουν αυτω τι ουν ποιεις συ σημειον ινα ιδωμεν και πιστευσωμεν σοι τι εργαζη 30 (eipon oun afto ti oun poieis su simeion ina idomen kai pistefsomen soi ti ergazi)

30 Therefore they said to him, Therefore what are you doing for a sign, in order that we may see (it) and should believe in you? What are you working (for us)?

30. They said therefore unto him, What sign shewest thou then, that we may see, and believe thee? what dost thou work?

30. Da sprachen sie zu ihm: Was tust du denn für ein Zeichen, auf daß wir sehen und glauben dir? Was wirkst du?

30. Dijéronle entónces: ¿Qué señal pues haces tú, para que veamos, y te creamos? ¿Qué obras tú?

30 На это сказали Ему: какое же Ты дашь знамение, чтобы мы увидели и поверили Тебе? что Ты делаешь?

31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."

31 Isämme söivät mannaa autiomaassa niin kuin on kirjoitettu: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi."

31. Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niinkuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.

31. Meidän Isäm söit Manna corwes nijncuin kirjoitettu on: hän andoi heille leipä Taiwast syödäxens.

31. Meiden Iset söit Manna Corues/ ninquin kirioitettu ombi/ Hen annoi heille Leiuen Taiuahast södhexens. (Meidän isät soit mannaa korwessa/ niinkuin kirjoitettu ompi/ Hän antoi heille leiwän taiwahasta syödäksensä.)

31 οἱ πατέρες ἡμῶν τὸ μάννα ἔφαγον ἐν τῇ ἐρήμῳ, καθώς ἐστι γεγραμμένον· ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς φαγεῖν. ( οἱ patéres ἱmõn tὸ mánna ἔfagοn ẻn tῖ ẻrímǫ, κathós ẻstι gegramménοn: ἄrtοn ẻκ tοȗ οὐranοȗ ἔdoκen aὐtοῖs fageῖn. )

οι πατερες ημων το μαννα εφαγον εν τη ερημω καθως εστιν γεγραμμενον αρτον εκ του ουρανου εδωκεν αυτοις φαγειν 31 (oi pateres imon to manna efagon en ti erimo kathos estin gegrammenon arton ek tou ouranou edoken aftois fagein)

31 Our fathers ate the manna in the wilderness; as it has been written, He gave them bread from heaven to eat. {Exo 16:21, Num 11:8}

31. Our fathers did eat manna in the desert; as it is written, He gave them bread from heaven to eat.

31. Unsere Väter haben Manna gegessen in der Wüste, wie geschrieben steht: "Er gab ihnen Brot vom Himmel zu essen."

31. Nuestros padres comieron el maná en el desierto, como está escrito: Pan del cielo les dió a comer.

31 Отцы наши ели манну в пустыне, как написано: хлеб с неба дал им есть.

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ei Mooses ole antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan Isäni antaa teille tosi leivän taivaasta.

32. Niin Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Moses sitä leipää antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.

32. Jesus sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei Moses sitä leipä andanut teille Taiwast mutta minun Isän anda totisen leiwän Taiwast:

32. Nin sanoi Iesus heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ei Moses andanut teille site Leipe Taiuahast/ Mutta minun Isen andapi teille sen totisen Leiuen Taiuahast. (Niin sanoi Jesus heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ei Moses antanut teille sitä leipää taiwahasta/ Mutta minun Isän antaapi teille sen totisen leiwän taiwahasta.)

32 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὸν ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, ἀλλ’ ὁ πατήρ μου δίδωσιν ὑμῖν τὸν ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ τὸν ἀληθινόν. ( eἶpen οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, οὐ Μoϋsĩs dédoκen ὑmῖn tὸn ἄrtοn ẻκ tοȗ οὐranοȗ, ἀll’ ὁ patír mοu dίdosιn ὑmῖn tὸn ἄrtοn ẻκ tοȗ οὐranοȗ tὸn ἀlithιnόn. )

ειπεν ουν αυτοις ο ιησους αμην αμην λεγω υμιν ου μωσης δεδωκεν υμιν τον αρτον εκ του ουρανου αλλ ο πατηρ μου διδωσιν υμιν τον αρτον εκ του ουρανου τον αληθινον 32 (eipen oun aftois o iisous amin amin lego umin ou mosis dedoken umin ton arton ek tou ouranou all o patir mou didosin umin ton arton ek tou ouranou ton alithinon)

32 Therefore Jesus said to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, Moses has not given the bread from heaven to you°, but my Father is (the one) giving the true bread from heaven to you°.</J>

32. Then Jesus said unto them, Verily, verily, I say unto you, Moses gave you not that bread from heaven; but my Father giveth you the true bread from heaven.

32. Da sprach Jesus zu ihnen: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Mose hat euch nicht das Brot vom Himmel gegeben, sondern mein Vater gibt euch das rechte Brot vom Himmel.

32. Y Jesús les dijo: De cierto, de cierto os digo, que no os dió Moisés el pan del cielo, mas mi Padre os da el verdadero pan del cielo.

32 Иисус же сказал им: истинно, истинно говорю вам: не Моисей дал вам хлеб с неба, а Отец Мой дает вам истинный хлеб с небес.

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.’”

33. Sillä Jumalan leipä on se, joka taivaasta tulee alas ja antaa maailmalle elämän.

33. Sillä Jumala on se leipä joca Taiwast tule alas ja anda mailmalle elämän.

33. Sille ette se ombi Jumalan Leipe/ ioca Taiuahasta alastule/ ia Mailmalle Elemen andapi. (Sillä että se ompi Jumalan leipä/ joka taiwahasta alas tulee/ ja maailmalle elämän antaapi.)

33 ὁ γὰρ ἄρτος τοῦ Θεοῦ ἐστιν ὁ καταβαίνων ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καὶ ζωὴν διδοὺς τῷ κόσμῳ. ( ὁ gàr ἄrtοs tοȗ Theοȗ ẻstιn ὁ κatabaίnon ẻκ tοȗ οὐranοȗ κaὶ dzoìn dιdοὐs tỡ κόsmǫ. )

ο γαρ αρτος του θεου εστιν ο καταβαινων εκ του ουρανου και ζωην διδους τω κοσμω 33 (o gar artos tou theou estin o katabainon ek tou ouranou kai zoin didous to kosmo)

33 For* the bread of God is he who is descending from heaven and is giving life to the world.</J>

33. For the bread of God is he which cometh down from heaven, and giveth life unto the world.

33. Denn dies ist das Brot Gottes, das vom Himmel kommt und gibt der Welt das Leben.

33. Porque el pan de Dios es aquel que descendió del cielo, y da vida al mundo.

33 Ибо хлеб Божий есть тот, который сходит с небес и дает жизнь миру.

34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".

34 Niin he sanoivat Hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.”

34. Niin he sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.

34. He sanoit hänelle: Herra anna meille aina sitä leipä.

34. Nin sanoit he henelle/ HERRA/ Anna meille aina site Leipe. (Niin sanoit he hänelle/ HERRA/ Anna meille aina sitä leipää.)

34 Εἶπον οὖν πρὸς αὐτόν· Κύριε, πάντοτε δὸς ἡμῖν τὸν ἄρτον τοῦτον. ( Εἶpοn οȗn prὸs aὐtόn: Κúrιe, pántοte dὸs ἱmῖn tὸn ἄrtοn tοȗtοn. )

ειπον ουν προς αυτον κυριε παντοτε δος ημιν τον αρτον τουτον 34 (eipon oun pros afton kurie pantote dos imin ton arton touton)

34 Therefore they said to him, Lord, give this bread to us always.

34. Then said they unto him, Lord, evermore give us this bread.

34. Da sprachen sie zu ihm: HERR, gib uns allewege solch Brot.

34. Entónces le dijeron: Señor, dános siempre este pan.

34 На это сказали Ему: Господи! подавай нам всегда такой хлеб.

35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.

35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, hänen ei koskaan tule nälkä, ja joka uskoo minuun, hänen ei koskaan tule jano.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä: joka tulee minun tyköni, ei hän suinkaan isoo, ja joka uskoo minun päälleni, ei hän koskaan janoo.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä joca tule minun tygöni ei hän iso: ja joca usco minun päälleni ei hän coscan jano.

35. Mutta Iesus sanoi heille/ Mine olen Elemen Leipe/ Joca minun tykeni tule/ ei hen iso/ ia ioca minun päleni vsko/ ei hen coskan iano. (Mutta Jesus sanoi heille/ Minä olen elämän leipä/ Joka minun tyköni tulee/ ei hän isoa/ ja joka minun päälleni uskoo/ ei hän koskaan janoa.)

35 εἶπε δὲ αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος τῆς ζωῆς· ὁ ἐρχόμενος πρός με οὐ μὴ πεινάσῃ, καὶ ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ μὴ διψήσει πώποτε. ( eἶpe dè aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἐgó eἰmι ὁ ἄrtοs tĩs dzoĩs: ὁ ẻrchόmenοs prόs me οὐ mì peιnásΐ, κaὶ ὁ pιsteúon eἰs ẻmè οὐ mì dιpsíseι pópοte. )

ειπεν δε αυτοις ο ιησους εγω ειμι ο αρτος της ζωης ο ερχομενος προς με ου μη πειναση και ο πιστευων εις εμε ου μη διψηση πωποτε 35 (eipen de aftois o iisous ego eimi o artos tis zois o erchomenos pros me ou mi peinasi kai o pistebon eis eme ou mi dipsisi popote)

35 But Jesus said to them, I am the bread of life. He who is coming to me should never hunger and he who believes in me should never be thirsty at anytime.</J>

35. And Jesus said unto them, I am the bread of life: he that cometh to me shall never hunger; and he that believeth on me shall never thirst.

35. Jesus aber sprach zu ihnen: Ich bin das Brot des Lebens. Wer zu mir kommt, den wird nicht hungern; und wer an mich glaubt, den wird nimmermehr dürsten.

35. Y Jesús les dijo: Yo soy el pan de vida: el que a mí viene, nunca tendrá hambre; y el que en mí cree, no tendrá sed jamás.

35 Иисус же сказал им: Я есмь хлеб жизни; приходящий ко Мне не будет алкать, и верующий в Меня не будет жаждать никогда.

36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.

36 Mutta olen sanonut teille, että tekin olette nähneet minut, ettekä usko.

36. Mutta minä sanoin teille, että te näitte minun, ette sittekään usko.

36. Mutta minä sanoin teille että te näitte minun ja et te sijttekän usco.

36. Mutta mine sanoin teille/ Että te mös näitte minun/ ia ette sijtteken wsko. (Mutta minä sanoin teille/ Että te myös näitte minun/ ja ette sittenkään usko.)

36 ἀλλ’ εἶπον ὑμῖν ὅτι καὶ ἑωράκατέ με καὶ οὐ πιστεύετε. ( ἀll’ eἶpοn ὑmῖn ὅtι κaὶ ἑoráκaté me κaὶ οὐ pιsteúete. )

αλλ ειπον υμιν οτι και εωρακατε με και ου πιστευετε 36 (all eipon umin oti kai eorakate me kai ou pistebete)

36 But I said to you°, That you° have seen me and yet do not believe.</J>

36. But I said unto you, That ye also have seen me, and believe not.

36. Aber ich habe es euch gesagt, daß ihr mich gesehen habt, und glaubet doch nicht.

36. Mas ya os he dicho, que también me habéis visto, y no me creeis.

36 Но Я сказал вам, что вы и видели Меня, и не веруете.

37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

37 Kaikki minkä Isä antaa minulle, tulee luokseni, ja sitä joka luokseni tulee, minä en totisesti heitä ulos.

37. Kaikki, mitä minun Isäni antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä heitä ulos.

37. Caicki mitä minun Isän anda minulle se tule minun tygöni ja joca minun tygöni tule sitä en minä hyljä:

37. Caiki mite minun Isen andapi minulle/ se tule minun tykeni/ Ja ioca minun tykeni tule/ em mine site poisheite. (Kaikki mitä minun Isän antaapi minulle/ se tulee minun tyköni/ Ja joka minun tyköni tulee/ en minä sitä pois heitä.)

37 Πᾶν ὃ δίδωσί μοι ὁ πατὴρ, πρὸς ἐμὲ ἥξει, καὶ τὸν ἐρχόμενον πρὸς με οὐ μὴ ἐκβάλω ἔξω· ( Pãn ὃ dίdosί mοι ὁ patìr, prὸs ẻmè ἵkseι, κaὶ tὸn ẻrchόmenοn prὸs me οὐ mì ẻκbálo ἔkso: )

παν ο διδωσιν μοι ο πατηρ προς εμε ηξει και τον ερχομενον προς με ου μη εκβαλω εξω 37 (pan o didosin moi o patir pros eme ixei kai ton erchomenon pros me ou mi ekbalo exo)

37 All that the Father gives me will be coming to me, and the one who is coming to me I should never cast outside.</J>

37. All that the Father giveth me shall come to me; and him that cometh to me I will in no wise cast out.

37. Alles, was mir mein Vater gibt, das kommt zu mir; und wer zu mir kommt, den werde ich nicht hinausstoßen.

37. Todo lo que el Padre me da, vendrá a mí; y al que a mí viene, no le echo fuera.

37 Все, что дает Мне Отец, ко Мне придет; и приходящего ко Мне не изгоню вон,

38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

38 Sillä olen tullut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka minut lähetti.

38. Sillä minä tulin taivaasta alas, en tekemään minun tahtoani, vaan sen tahtoa, joka minun lähetti.

38. Sillä en minä tullut Taiwast alas tekemän mitä minä tahdoin waan mitä se tahto joca minun lähetti.

38. Sille mine alasastuin Taiuahast ei ette mine teen iota mine tahdon waan iota se tacto ioca minu' lehetti. (Sillä minä alas astuin taiwahasta ei että minä teen jota minä tahdon waan jota se tahtoo joka minun lähetti.)

38 ὅτι καταβέβηκα ἐκ τοῦ οὐρανοῦ οὐχ ἵνα ποιῶ τὸ θέλημα τὸ ἐμὸν, ἀλλὰ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με. ( ὅtι κatabébiκa ẻκ tοȗ οὐranοȗ οὐch ἵna pοιõ tὸ thélima tὸ ẻmὸn, ἀllà tὸ thélima tοȗ pémpsantόs me. )

οτι καταβεβηκα εκ του ουρανου ουχ ινα ποιω το θελημα το εμον αλλα το θελημα του πεμψαντος με 38 (oti katabebika ek tou ouranou ouch ina poio to thelima to emon alla to thelima tou pempsantos me)

38 Because I have descended down from heaven, not in order that I should do my own will, but (do) the will of the one who sent me.</J>

38. For I came down from heaven, not to do mine own will, but the will of him that sent me.

38. Denn ich bin vom Himmel gekommen, nicht daß ich meinen Willen tue, sondern den Willen des, der mich gesandt hat.

38. Porque he descendido del cielo, no para hacer mi voluntad, sino la voluntad de aquel que me envió.

38 ибо Я сошел с небес не для того, чтобы творить волю Мою, но волю пославшего МеняОтца.

39 Ja minun lähettäjäni (,Isän) tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39 Ja tämä on lähettäjäni (,Isän) tahto, etten kaikista niistä, jotka Hän on minulle antanut, hukkaa yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39. Mutta se on Isän tahto, joka minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.

39. Se on minun Isäni tahto joca minun lähetti ettei minun pidä yhtäkän nijstä caikista cadottaman cuin hän minulle andoi mutta olen ne herättäwä wijmeisnä päiwänä.

39. Se on minu' Iseni tacto ioca minu' lehetti/ ettei minu' pide miten nijste caikista cadottama' quin hen minulle andoi/ mutta ne minun pite ylesheräytteme' Wimeis peiuenä. (Se on minun Isäni tahto joka minun lähetti/ ettei minun pidä mitään niistä kaikista kadottaman kuin hän minulle antoi/ mutta ne minun pitää ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

39 τοῦτο δέ ἐστι τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με πατρός, ἵνα πᾶν ὃ δέδωκέ μοι μὴ ἀπολέσω ἐξ αὐτοῦ, ἀλλὰ ἀναστήσω αὐτὸ ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ. ( tοȗtο dé ẻstι tὸ thélima tοȗ pémpsantόs me patrόs, ἵna pãn ὃ dédoκé mοι mì ἀpοléso ẻks aὐtοȗ, ἀllà ἀnastíso aὐtὸ ẻn tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ. )

τουτο δε εστιν το θελημα του πεμψαντος με πατρος ινα παν ο δεδωκεν μοι μη απολεσω εξ αυτου αλλα αναστησω αυτο εν τη εσχατη ημερα 39 (touto de estin to thelima tou pempsantos me patros ina pan o dedoken moi mi apoleso ex aftou alla anastiso afto en ti eschati imera)

39 But this is the will of my Father who sent me, that* of all that he has given me, I should not lose any out of it, but will raise* it up in the last day.</J>

39. And this is the Father's will which hath sent me, that of all which he hath given me I should lose nothing, but should raise it up again at the last day.

39. Das ist aber der Wille des Vaters, der mich gesandt hat, daß ich nichts verliere von allem, was er mir gegeben hat, sondern daß ich's auferwecke am Jüngsten Tage.

39. Y esta es la voluntad del Padre que me envió: Que de todo lo que me dió, no pierda yo nada de ello, sino que lo resucite en el día postrero.

39 Воля же пославшего Меня Отца есть та, чтобы из того, что Он Мне дал, ничего не погубить, но все то воскресить в последний день.

40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

40 *Ja lähettäjäni* tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo Häneen, on iäinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto, joka minun lähetti, että jokainen koka näkee Pojan ja uskoo hänen päällensä, hänellä pitää ijankaikkinen elämä oleman, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto joca minun lähetti että jocainen cuin näke Pojan ja usco hänen päällens hänellä pitä ijancaickinen elämä oleman ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

40. Teme nyt ombi henen tactons/ ioca minun lehetti/ ette Jocainen quin näke Poian/ ia wsko henen pälens/ henelle pite oleman ijancaikinen Eleme. Ja minun pite hende ylesheräyttemen Wimeis peiuenä. (Tämä nyt ompi hänen tahtonsa/ joka minun lähetti/ että jokainen kuin näkee Pojan/ ja uskoo hänen päällensä/ hänellä pitää oleman iankaikkinen elämä. Ja minun pitää häntä ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

40 τοῦτο δὲ ἐστι τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με, ἵνα πᾶς ὁ θεωρῶν τὸν υἱὸν καὶ πιστεύων εἰς αὐτὸν ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον, καὶ ἀναστήσω αὐτὸν ἐγὼ τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ. ( tοȗtο dè ẻstι tὸ thélima tοȗ pémpsantόs me, ἵna pãs ὁ theorõn tὸn uἱὸn κaὶ pιsteúon eἰs aὐtὸn ἔchΐ dzoìn aἰónιοn, κaὶ ἀnastíso aὐtὸn ẻgὸ tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ. )

τουτο δε εστιν το θελημα του πεμψαντος με ινα πας ο θεωρων τον υιον και πιστευων εις αυτον εχη ζωην αιωνιον και αναστησω αυτον εγω τη εσχατη ημερα 40 (touto de estin to thelima tou pempsantos me ina pas o theoron ton uion kai pistebon eis afton echi zoin aionion kai anastiso afton ego ti eschati imera)

40 But this is the will of the one who sent me, in order that everyone who views the Son and believes in him, may have everlasting life, and I will raise* him up in the last day.</J>

40. And this is the will of him that sent me, that every one which seeth the Son, and believeth on him, may have everlasting life: and I will raise him up at the last day.

40. Denn das ist der Wille des, der mich gesandt hat, daß, wer den Sohn sieht und glaubt an ihn, habe das ewige Leben; und ich werde ihn auferwecken am Jüngsten Tage.

40. Y esta es la voluntad de aquel que me envió: Que todo aquel que ve al Hijo, y cree en él, tenga vida eterna; y yo le resucitaré en el día postrero.

40 Воля Пославшего Меня есть та, чтобы всякий, видящий Сына и верующий в Него, имел жизнь вечную; и Я воскрешу его в последний день.

41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";

41 Niin juutalaiset nurisivat Häntä vastaan, koska Hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."

41. Niin Juudalaiset napisivat sitä, kuin hän sanoi: minä olen se leipä, joka taivaasta tuli alas,

41. NIjn Judalaiset napisit sitä cuin hän sanoi: minä olen se leipä joca tuli alas Taiwast:

41. Nin napitzit Juttat site ette hen sanoi/ Mine olen se leipe/ ioca alastulin Taiuahast/ (Niin napisit juuttaat sitä että hän sanoi/ Minä olen se leipä/ joka alas astuin taiwahasta/)

41 Ἐγόγγυζον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι περὶ αὐτοῦ ὅτι εἶπεν, ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος ὁ καταβὰς ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, ( Ἐgόggudzοn οȗn οἱ Ἰοudaῖοι perὶ aὐtοȗ ὅtι eἶpen, ẻgó eἰmι ὁ ἄrtοs ὁ κatabàs ẻκ tοȗ οὐranοȗ, )

εγογγυζον ουν οι ιουδαιοι περι αυτου οτι ειπεν εγω ειμι ο αρτος ο καταβας εκ του ουρανου 41 (egonguzon oun oi ioudaioi peri aftou oti eipen ego eimi o artos o katabas ek tou ouranou)

41 Therefore the Jews were murmuring concerning him, because he said, I am the bread who descended from heaven.

41. The Jews then murmured at him, because he said, I am the bread which came down from heaven.

41. Da murrten die Juden darüber, daß er sagte: Ich bin das Brot, daß vom Himmel gekommen ist,

41. Murmuraban entónces de él los Judíos, porque había dicho: Yo soy el pan que descendí del cielo.

41 Возроптали на Него Иудеи за то, что Он сказал: Я есмь хлеб, сшедший с небес.

42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"

42 Ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin tunnemme? Kuinka Hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?"

42. Ja sanoivat: eikö tämä ole Jesus, Josephin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinkas hän sanoo: minä olen tullut taivaasta alas.

42. Ja sanoit: eikö tämä ole Jesus Josephin Poica jonga Isän ja Äitin me tunnemme? Cuingast hän sano? minä olen tullut Taiwast alas.

42. ia sanoit/ Eikö teme ole Iesus Josephin Poica/ ionga Isen ia Eitin me tunnema? Quingasta hen sis sanopi/ Mine olen allastullut Taiuahast? (ja sanoit/ Eikö tämä ole Jesus Josephin poika/ jonka isän ja äitin me tunnemme? Kuinkaste hän siis sanoopi/ Minä olen alas tullut taiwahasta?)

42 καὶ ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ υἱὸς Ἰωσήφ, οὗ ἡμεῖς οἴδαμεν τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα; πῶς οὖν λέγει οὗτος ὅτι ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβέβηκα; ( κaὶ ἔlegοn: Οὐch οὗtόs ẻstιn Ἰisοȗs ὁ uἱὸs Ἰosíf, οὗ ἱmeῖs οἴdamen tὸn patéra κaὶ tìn mitéra; põs οȗn légeι οὗtοs ὅtι ẻκ tοȗ οὐranοȗ κatabébiκa; )

και ελεγον ουχ ουτος εστιν ιησους ο υιος ιωσηφ ου ημεις οιδαμεν τον πατερα και την μητερα πως ουν λεγει ουτος οτι εκ του ουρανου καταβεβηκα 42 (kai elegon ouch outos estin iisous o uios iosif ou imeis oidamen ton patera kai tin mitera pos oun legei outos oti ek tou ouranou katabebika)

42 And they were saying, Is this not Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know? Therefore how does he now say, I descended from heaven?

42. And they said, Is not this Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know how is it then that he saith, I came down from heaven

42. und sprachen: Ist dieser nicht Jesus, Josephs Sohn, des Vater und Mutter wir kennen? Wie spricht er denn: Ich bin vom Himmel gekommen?

42. Y decían: ¿No es éste Jesús, el hijo de José, cuyo padre y madre nosotros conocemos? ¿Cómo pues dice éste: Yo he descendido del cielo?

42 И говорили: не Иисус ли это, сын Иосифов, Которого отца и Мать мы знаем? Как же говорит Он: я сшел с небес?

43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: älkäät napisko keskenänne.

43. Jesus wastais ja sanoi heille: älkät napisco keskenän.

43. Wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Elket napitzco keskenen/ (Wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Älkäät napisko keskenän/)

43 ἀπεκρίθη οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Μὴ γογγύζετε μετ’ ἀλλήλων. ( ἀpeκrίthi οȗn ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Μì gοggúdzete met’ ἀllílon. )

απεκριθη ουν ο ιησους και ειπεν αυτοις μη γογγυζετε μετ αλληλων 43 (apekrithi oun o iisous kai eipen aftois mi gonguzete met allilon)

43 Therefore Jesus answered and said to them, Do° not murmur with one another.</J>

43. Jesus therefore answered and said unto them, Murmur not among yourselves.

43. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Murret nicht untereinander.

43. Y Jesús respondió, y les dijo: No murmuréis entre vosotros.

43 Иисус сказал им в ответ: не ропщите между собою.

44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44 Kukaan ei voi tulla luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kengän minun tyköni tulla ellei Isä joca minun lähetti wedä händä ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

44. Eikengen taidha minun tykeni tulla/ ellei Ise/ ioca minun lehetti/ wedheisi hende/ Ja minun pite hende ylesherättemen Wimeis peiuen. (Eikenkään taida minun tyköni tulla/ ellei Isä/ joka minun lähetti/ wetäisi häntä/ Ja minun pitää häntä ylösherättämän wiimeisenä päiwänä.)

44 οὐδεὶς δύναται ἐλθεῖν πρός με, ἐὰν μὴ ὁ πατὴρ ὁ πέμψας με ἑλκύσῃ αὐτόν, καὶ ἐγὼ ἀναστήσω αὐτὸν ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ. ( οὐdeὶs dúnataι ẻltheῖn prόs me, ẻàn mì ὁ patìr ὁ pémpsas me ἑlκúsΐ aὐtόn, κaὶ ẻgὸ ἀnastíso aὐtὸn ẻn tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ. )

ουδεις δυναται ελθειν προς με εαν μη ο πατηρ ο πεμψας με ελκυση αυτον και εγω αναστησω αυτον τη εσχατη ημερα 44 (oudeis dunatai elthein pros me ean mi o patir o pempsas me elkusi afton kai ego anastiso afton ti eschati imera)

44 No one is able to come to me, if the Father who sent me does not attract him and I will raise* him up in the last day.</J>

44. No man can come to me, except the Father which hath sent me draw him: and I will raise him up at the last day.

44. Es kann niemand zu mir kommen, es sei denn, daß ihn ziehe der Vater, der mich gesandt hat; und ich werde ihn auferwecken am Jüngsten Tage.

44. Ninguno puede venir a mí, si el Padre que me envió no le trajere; y yo le resucitaré en el día postrero.

44 Никто не может придти ко Мне, если не привлечет его Отец, пославший Меня; и Я воскрешу его в последний день.

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki olemaan Jumalan opettamia.' Jokainen (siis), joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee luokseni.

45. Se on prophetaissa kirjoitettu: heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden jokainen, joka sen on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.

45. Se on Prophetais kirjoitettu: heidän pitä caicki Jumalalda opetetuxi tuleman. Sentähden jocainen cuin sen on Isäldä cuullut ja oppenut hän tule minun tygöni.

45. Se on Prophetis kiriotettu/ Heiden pite caiki Jumalalda opetetuxi tulema'. Senteden/ iocaine' quin sen Iselde ombi cwllut ia oppenut/ hen tule minun tykeni. (Se on prophetissa kirjoitettu/ Heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden/ jokainen kuin sen Isältä ompi kuullut ja oppinut/ hän tulee minun tyköni.)

45 ἔστι γεγραμμένον ἐν τοῖς προφήταις· καὶ ἔσονται πάντες διδακτοὶ Θεοῦ. πᾶς ὁ ἀκούων παρὰ τοῦ πατρὸς καὶ μαθὼν ἔρχεται πρός με. ( ἔstι gegramménοn ẻn tοῖs prοfítaιs: κaὶ ἔsοntaι pántes dιdaκtοὶ Theοȗ. pãs ὁ ἀκοúon parà tοȗ patrὸs κaὶ mathὸn ἔrchetaι prόs me. )

εστιν γεγραμμενον εν τοις προφηταις και εσονται παντες διδακτοι του θεου πας ουν ο ακουσας παρα του πατρος και μαθων ερχεται προς με 45 (estin gegrammenon en tois profitais kai esontai pantes didaktoi tou theou pas oun o akousas para tou patros kai mathon erchetai pros me)

45 It has been written in the prophets, ‘And they will all be taught from God.’ {Isa 54:13} Therefore, everyone who hears from the Father and (has) learned, is coming to me.</J>

45. It is written in the prophets, And they shall be all taught of God. Every man therefore that hath heard, and hath learned of the Father, cometh unto me.

45. Es steht geschrieben in den Propheten: "Sie werden alle von Gott gelehrt sein." Wer es nun hört vom Vater und lernt es, der kommt zu mir.

45. Escrito está en los profetas: Y serán todos enseñados de Dios: así que todo aquel que oyó del Padre, y aprendió, viene a mí.

45 У пророков написано: и будут все научены Богом. Всякий, слышавший от Отца и научившийся, приходит ко Мне.

46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.

46 Ei niin, että kukaan on Isää nähnyt. Ainoastaan Hän, joka on Jumalasta lähtöisin, on nähnyt Isän.

46. Ei niin, että joku on Isän nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn että jocu on Isän nähnyt waan joca on Jumalast se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn ette iocu ombi Isen nähnyt/ waan se/ ioca ombi Jumalast/ se ombi Isen nähnyt. (Ei niin että joku ompi Isän nähnyt/ waan se/ joka ompi Jumalasta/ se ompi Isän nähnyt.)

46 οὐχ ὅτι τὸν πατέρα τις ἑώρακεν, εἰ μὴ ὁ ὢν παρὰ τοῦ Θεοῦ, οὗτος ἑώρακε τὸν πατέρα. ( οὐch ὅtι tὸn patéra tιs ἑóraκen, eἰ mì ὁ ὄn parà tοȗ Theοȗ, οὗtοs ἑóraκe tὸn patéra. )

ουχ οτι τον πατερα τις εωρακεν ει μη ο ων παρα του θεου ουτος εωρακεν τον πατερα 46 (ouch oti ton patera tis eoraken ei mi o on para tou theou outos eoraken ton patera)

46 Not that anyone has seen the Father, except he who is from God, this one has seen the Father.</J>

46. Not that any man hath seen the Father, save he which is of God, he hath seen the Father.

46. Nicht daß jemand den Vater habe gesehen, außer dem, der vom Vater ist; der hat den Vater gesehen.

46. No que alguno haya visto al Padre, sino aquel que es de Dios, éste ha visto al Padre.

46 Это не то, чтобы кто видел Отца, кромеТого, Кто есть от Бога; Он видел Отца.

47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo (minuun), sillä on iankaikkinen elämä.

47 Totisesti, totisesti sanon teille: Joka uskoo (minuun), hänellä on iäinen elämä.

47. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on ijankaikkinen elämä.

47. Totisest totisest sanon minä teille: joca usco minun päälleni hänellä on ijancaickinen elämä.

47. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minun päleni vskalta/ henelle ombi se ijancaikinen Eleme. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun päälleni uskaltaa/ hänellä ompi se iankaikkinen elämä.)

47 ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ ἔχει ζωὴν αἰώνιον. ( ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, ὁ pιsteúon eἰs ẻmè ἔcheι dzoìn aἰónιοn. )

αμην αμην λεγω υμιν ο πιστευων εις εμε εχει ζωην αιωνιον 47 (amin amin lego umin o pistebon eis eme echei zoin aionion)

47 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who believes in me has everlasting life.</J>

47. Verily, verily, I say unto you, He that believeth on me hath everlasting life.

47. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Wer an mich glaubt, der hat das ewige Leben.

47. De cierto, de cierto os digo: El que cree en mí, tiene vida eterna.

47 Истинно, истинно говорю вам: верующий в Меня имеет жизнь вечную.

48 Minä olen elämän leipä.

48 Minä olen elämän leipä.

48. Minä olen elämän leipä.

48. Minä olen elämän leipä.

48. Mine olen se Elemen Leipe. (Minä olen se elämän leipä.)

48 ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος τῆς ζωῆς. ( ẻgó eἰmι ὁ ἄrtοs tĩs dzoĩs. )

εγω ειμι ο αρτος της ζωης 48 (ego eimi o artos tis zois)

48 I am the bread of life.</J>

48. I am that bread of life.

48. Ich bin das Brot des Lebens.

48. Yo soy el pan de vida.

48 Я есмь хлеб жизни.

49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.

49 Isänne söivät mannaa autiomaassa ja kuolivat.

49. Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat.

49. Teidän Isänne söit Manna corwes ja cuolit.

49. Teiden Iset söit Manna Corues/ ia colit. (Teidän isät söit mannaa korwessa/ ja kuolit.)

49 οἱ πατέρες ὑμῶν ἔφαγον τὸ μάννα ἐν τῇ ἐρήμῳ καὶ ἀπέθανον· ( οἱ patéres ὑmõn ἔfagοn tὸ mánna ẻn tῖ ẻrímǫ κaὶ ἀpéthanοn: )

οι πατερες υμων εφαγον το μαννα εν τη ερημω και απεθανον 49 (oi pateres umon efagon to manna en ti erimo kai apethanon)

49 Your° fathers ate the manna in the wilderness and they died.</J>

49. Your fathers did eat manna in the wilderness, and are dead.

49. Eure Väter haben Manna gegessen in der Wüste und sind gestorben.

49. Vuestros padres comieron el maná en el desierto, y han muerto.

49 Отцы ваши ели манну в пустыне и умерли;

50 Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.

50 Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että jokainen söisi siitä eikä kuolisi.

50. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman.

50. Tämä on se leipä joca tuli Taiwast alas ja joca sijtä syö ei hänen pidä cuoleman.

50. Teme ombi se Leipe/ ioca alastuli Taiuahast/ senpäle ette cuca sijte söpi/ ei henen pide coleman. (Tämä ompi se leipä/ joka alas tuli taiwahasta/ senpäälle että kuka sitä syöpi/ ei hänen pidä kuoleman.)

50 οὗτός ἐστιν ὁ ἄρτος ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβαίνων, ἵνα τις ἐξ αὐτοῦ φάγῃ καὶ μὴ ἀποθάνῃ. ( οὗtόs ẻstιn ὁ ἄrtοs ὁ ẻκ tοȗ οὐranοȗ κatabaίnon, ἵna tιs ẻks aὐtοȗ fágΐ κaὶ mì ἀpοthánΐ. )

ουτος εστιν ο αρτος ο εκ του ουρανου καταβαινων ινα τις εξ αυτου φαγη και μη αποθανη 50 (outos estin o artos o ek tou ouranou katabainon ina tis ex aftou fagi kai mi apothani)

50 This is the bread who is descending from heaven, in order that anyone may eat from it and may not die.</J>

50. This is the bread which cometh down from heaven, that a man may eat thereof, and not die.

50. Dies ist das Brot, das vom Himmel kommt, auf daß, wer davon isset, nicht sterbe.

50. Este es el pan que desciende del cielo, para que el que de él comiere, no muera.

50 хлеб же, сходящий с небес, таков, что ядущий его не умрет.

51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta."

51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iäti*. Mutta se leipä, jonka minä annan, on minun lihani (jonka annan) maailman elämän puolesta."

51. Minä olen elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: se joka tästä leivästä syö, hän elää ijankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.

51. Minä olen se eläwä leipä joca tuli Taiwast alas se cuin tästä leiwästä syö hän elä ijancaickisest. Ja se leipä jonga minä annan on minun lihan jonga minun pitä andaman mailman elämän edestä.

51. Mine olen se eleue Leipe/ ioca alastuli Taiuahast/ se quin teste Leiueste söpi/ hen elepi ijancaikisest. Ja se Leipe ionga mine annan/ se ombi minun Lihan/ ionga minun pite andaman Mailman Elemen edest. (Minä olen se eläwä leipä/ joka alas tuli taiwahasta/ se kuin tästä leiwästä syöpi/ hän elääpi iankaikkisesti. Ja se leipä jonka minä annan/ se ompi minun lihani/ jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.)

51 ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος ὁ ζῶν ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβάς· ἐάν τις φάγῃ ἐκ τούτου τοῦ ἄρτου, ζήσεται εἰς τὸν αἰῶνα. καὶ ὁ ἄρτος δὲ ὃν ἐγὼ δώσω, ἡ σάρξ μού ἐστιν, ἣν ἐγὼ δώσω ὑπὲρ τῆς τοῦ κόσμου ζωῆς. ( ẻgó eἰmι ὁ ἄrtοs ὁ dzõn ὁ ẻκ tοȗ οὐranοȗ κatabás: ẻán tιs fágΐ ẻκ tοútοu tοȗ ἄrtοu, dzísetaι eἰs tὸn aἰõna. κaὶ ὁ ἄrtοs dè ὃn ẻgὸ dóso, ἱ sárks mοú ẻstιn, ἳn ẻgὸ dóso ὑpèr tĩs tοȗ κόsmοu dzoĩs. )

εγω ειμι ο αρτος ο ζων ο εκ του ουρανου καταβας εαν τις φαγη εκ τουτου του αρτου ζησεται εις τον αιωνα και ο αρτος δε ον εγω δωσω η σαρξ μου εστιν ην εγω δωσω υπερ της του κοσμου ζωης 51 (ego eimi o artos o zon o ek tou ouranou katabas ean tis fagi ek toutou tou artou zisetai eis ton aiona kai o artos de on ego doso i sarx mou estin in ego doso uper tis tou kosmou zois)

51 I am the living bread who descended from heaven; if anyone eats from this bread, he will be living forever and also the bread which I will be giving is my flesh, which I will be giving on behalf of the life of the world.</J>

51. I am the living bread which came down from heaven: if any man eat of this bread, he shall live for ever: and the bread that I will give is my flesh, which I will give for the life of the world.

51. Ich bin das lebendige Brot, vom Himmel gekommen. Wer von diesem Brot essen wird, der wird leben in Ewigkeit. Und das Brot, daß ich geben werde, ist mein Fleisch, welches ich geben werde für das Leben der Welt.

51. Yo soy el pan vivo que ha descendido del cielo: si alguno comiere de este pan, vivirá para siempre; y el pan que yo daré es mi carne, la cual yo daré por la vida del mundo.

51 Я хлеб живый, сшедший с небес; ядущий хлеб сей будет жить вовек; хлеб же, который Я дам, есть Плоть Моя, которую Я отдам за жизнь мира.

52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"

52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?"

52. Niin Juudalaiset riitelivät keskenänsä, sanoen: kuinka tämä taitaa antaa lihansa meille syödä?

52. Nijn Judalaiset rijtelit keskenäns sanoden: cuinga tämä taita anda lihans meille syödä?

52. Nin * ritelit Juttat keskenens/ sanoden/ Quinga taitapi teme anda Lihans meille söte? (Niin riitelin juuttaat keskenänsä/ sanoen/ Kuinka taitaapi tämä antaa lihansa meille syödä?)

52 Ἐμάχοντο οὖν πρὸς ἀλλήλους οἱ Ἰουδαῖοι λέγοντες· Πῶς δύναται οὗτος ἡμῖν δοῦναι τὴν σάρκα φαγεῖν; ( Ἐmáchοntο οȗn prὸs ἀllílοus οἱ Ἰοudaῖοι légοntes: Põs dúnataι οὗtοs ἱmῖn dοȗnaι tìn sárκa fageῖn; )

εμαχοντο ουν προς αλληλους οι ιουδαιοι λεγοντες πως δυναται ουτος ημιν δουναι την σαρκα φαγειν 52 (emachonto oun pros allilous oi ioudaioi legontes pos dunatai outos imin dounai tin sarka fagein)

52 Therefore the Jews were quarreling with one another, saying, How is this one able to give us (his) flesh to eat?

52. The Jews therefore strove among themselves, saying, How can this man give us his flesh to eat?

52. Da zankten die Juden untereinander und sprachen: Wie kann dieser uns sein Fleisch zu essen geben?

52. Entónces los Judíos altercaban entre sí, diciendo: ¿Cómo puede este hombre darnos su carne a comer?

52 Тогда Иудеи стали спорить между собою,говоря: как Он может дать нам естьПлоть Свою?

53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.

53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen vertansa, teillä ei ole elämää itsessänne.

53. Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, niin ei ole elämä teissä.

53. Jesus sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ellet te syö ihmisen Pojan liha ja juo hänen wertans nijn ei ole elämä teisä.

53. Sanoi Iesus heille/ Totisest totisest sano' mine teille/ Ellei te söö Inhimisen Poian Liha/ ia ioo henen Wertans/ nin ei ole teisse Elemetä. (Sanoi Jesus heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ellei te syö Ihmisen Pojan lihaa/ ja juo hänen wertansa/ nin ei ole teissä elämätä.)

53 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν μὴ φάγητε τὴν σάρκα τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου καὶ πίητε αὐτοῦ τὸ αἷμα, οὐκ ἔχετε ζωὴν ἐν ἑαυτοῖς. ( eἶpen οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, ẻàn mì fágite tìn sárκa tοȗ uἱοȗ tοȗ ἀnthrópοu κaὶ pίite aὐtοȗ tὸ aἷma, οὐκ ἔchete dzoìn ẻn ἑautοῖs. )

ειπεν ουν αυτοις ο ιησους αμην αμην λεγω υμιν εαν μη φαγητε την σαρκα του υιου του ανθρωπου και πιητε αυτου το αιμα ουκ εχετε ζωην εν εαυτοις 53 (eipen oun aftois o iisous amin amin lego umin ean mi fagite tin sarka tou uiou tou anthropou kai piite aftou to aima ouk echete zoin en eaftois)

53 Therefore Jesus said to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, If you° do not eat the flesh of the Son of Man and drink his blood, you° do not have life in yourselves.</J>

53. Then Jesus said unto them, Verily, verily, I say unto you, Except ye eat the flesh of the Son of man, and drink his blood, ye have no life in you.

53. Jesus sprach zu ihnen: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Werdet ihr nicht essen das Fleisch des Menschensohnes und trinken sein Blut, so habt ihr kein Leben in euch.

53. Jesús les dijo entónces: De cierto, de cierto os digo: Si no coméis la carne del Hijo del hombre, y bebéis su sangre, no tenéis vida en vosotros.

53 Иисус же сказал им: истинно, истинно говорю вам: если не будете есть Плоти Сына Человеческого и пить Крови Его, то не будете иметь в себе жизни.

54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

54 Joka syö lihaani ja juo vertani, hänellä on iäinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja minä olen herättävä hänen viimeisenä päivänä.

54. Joca syö minun lihani ja juo minun wertani hänellä on ijancaickinen elämä ja minä olen herättäwä hänen wijmeisnä päiwänä.

54. Joca minun Lihani sööpi/ ia ioopi minun Wereni/ henelle on ijancaikinen Eleme/ Ja minun pite hende ylesheräyttemen Wimeis peiuenä. (Joka minun lihani syöpi/ ja juopi minun wereni/ hänellä on iankaikkinen elämä/ Ja minun pitää häntä ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

54 ὁ τρώγων μου τὴν σάρκα καὶ πίνων μου τὸ αἷμα ἔχει ζωὴν αἰώνιον, καὶ ἐγὼ ἀναστήσω αὐτὸν ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ. ( ὁ trógon mοu tìn sárκa κaὶ pίnon mοu tὸ aἷma ἔcheι dzoìn aἰónιοn, κaὶ ẻgὸ ἀnastíso aὐtὸn ẻn tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ. )

ο τρωγων μου την σαρκα και πινων μου το αιμα εχει ζωην αιωνιον και εγω αναστησω αυτον τη εσχατη ημερα 54 (o trogon mou tin sarka kai pinon mou to aima echei zoin aionion kai ego anastiso afton ti eschati imera)

54 He who eats my flesh and drinks my blood has everlasting life and I will raise* him up in the last day.</J>

54. Whoso eateth my flesh, and drinketh my blood, hath eternal life; and I will raise him up at the last day.

54. Wer mein Fleisch isset und trinket mein Blut, der hat das ewige Leben, und ich werde ihn am Jüngsten Tage auferwecken.

54. El que come mi carne, y bebe mi sangre, tiene vida eterna; y yo le resucitaré en el día postrero.

54 Ядущий Мою Плоть и пиющий Мою Кровь имеет жизнь вечную, и Я воскрешу его в последний день.

55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

55 Sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma.

55. sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

55. Sillä minun lihan on se totinen ruoca ja minun weren on se totinen juoma.

55. Sille ette minun Lihan ombi se totinen Roca/ Ja minun Weren se totinen Joma. (Sillä että minun lihan ompi se totinen ruoka/ Ja minun wereni se totinen juoma.)

55 ἡ γὰρ σάρξ μου ἀληθῶς ἐστι βρῶσις, καὶ τὸ αἷμά μου ἀληθῶς ἐστι πόσις. ( ἱ gàr sárks mοu ἀlithõs ẻstι brõsιs, κaὶ tὸ aἷmá mοu ἀlithõs ẻstι pόsιs. )

η γαρ σαρξ μου αληθως εστιν βρωσις και το αιμα μου αληθως εστιν ποσις 55 (i gar sarx mou alithos estin brosis kai to aima mou alithos estin posis)

55 For* my flesh is truly food and my blood is truly drink.</J>

55. For my flesh is meat indeed, and my blood is drink indeed.

55. Denn mein Fleisch ist die rechte Speise, und mein Blut ist der rechte Trank.

55. Porque mi carne verdaderamente es comida, y mi sangre verdaderamente es bebida.

55 Ибо Плоть Моя истинно есть пища, и Кровь Моя истинно есть питие.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

56 Joka syö lihaani ja juo vertani, hän pysyy minussa ja minä hänessä.

56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän on minussa ja minä hänessä.

56. Joca syö minun lihani ja juo minun wertani hän on minus ja minä hänes.

56. Joca söpi minun Lihani/ ia ioopi minun Wereni/ hen ombi minus/ ia mine henes. (Joka syöpi minun lihani/ ja juopi minun wereni/ hän ompi minussa/ ja minä hänessä.)

56 ὁ τρώγων μου τὴν σάρκα καὶ πίνων μου τὸ αἷμα ἐν ἐμοὶ μένει, κἀγὼ ἐν αὐτῷ. ( ὁ trógon mοu tìn sárκa κaὶ pίnon mοu tὸ aἷma ẻn ẻmοὶ méneι, κἀgὸ ẻn aὐtỡ. )

ο τρωγων μου την σαρκα και πινων μου το αιμα εν εμοι μενει καγω εν αυτω 56 (o trogon mou tin sarka kai pinon mou to aima en emoi menei kago en afto)

56 He who eats my flesh and drinks my blood abides in me and I in him.</J>

56. He that eateth my flesh, and drinketh my blood, dwelleth in me, and I in him.

56. Wer mein Fleisch isset und trinket mein Blut, der bleibt in mir und ich in ihm.

56. El que come mi carne, y bebe mi sangre, en mí mora, y yo en él.

56 Ядущий Мою Плоть и пиющий Мою Кровь пребывает во Мне, и Я в нем.

57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

57 Niin kuin Isä, joka elää, on lähettänyt minut, ja minä elän Isän vuoksi, niin myös se, joka minua syö, elää minun vuokseni.

57. Niinkuin elävä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän elää minun tähteni.

57. Nijncuin eläwä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden: nijn myös se joca minua syö hän elä myös minun tähteni.

57. Ninquin se eleue Ise minun lehetti/ ia mine elen Isen tedhen. Nin mös se/ ioca minun sööpi/ henen pite mös elemen minun techten. (Niinkuin se eläwä Isä minun lähetti/ ja minä elän Isän tähden. Niin myös se/ joka minun syöpi/ hänen pitää myös elämän minun tähteni.)

57 καθὼς ἀπέστειλέ με ὁ ζῶν πατὴρ κἀγὼ ζῶ διὰ τὸν πατέρα, καὶ ὁ τρώγων με κἀκεῖνος ζήσεται δι’ ἐμέ. ( κathὸs ἀpésteιlé me ὁ dzõn patìr κἀgὸ dzõ dιà tὸn patéra, κaὶ ὁ trógon me κἀκeῖnοs dzísetaι dι’ ẻmé. )

καθως απεστειλεν με ο ζων πατηρ καγω ζω δια τον πατερα και ο τρωγων με κακεινος ζησεται δι εμε 57 (kathos apesteilen me o zon patir kago zo dia ton patera kai o trogon me kakeinos zisetai di eme)

57 Just-as the living Father sent me and I live because of the Father; so he who eats me, he will also be living because of me.</J>

57. As the living Father hath sent me, and I live by the Father: so he that eateth me, even he shall live by me.

57. Wie mich gesandt hat der lebendige Vater und ich lebe um des Vaters willen, also, wer mich isset, der wird auch leben um meinetwillen.

57. Como me envió el Padre viviente, y yo vivo por el Padre, así también el que me come, él también vivirá por mí.

57 Как послал Меня живый Отец, и Я живу Отцем, так и ядущий Меня жить будет Мною.

58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti."

58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei niin kuin isänne söivät (mannaa) ja kuolivat; joka syö tätä leipää, hän elää iäti*."

58. Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas: ei niinkuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka tätä leipää syö, hän saa elää ijankaikkisesti.

58. Tämä on se leipä joca Taiwast tuli alas. Ei nijncuin teidän Isän söit Manna ja cuolit: Joca tätä leipä syö hän saa elä ijancaickisest.

58. Teme ombi se Leipe/ ioca Taiuahast alastuli/ Ei ninquin teiden Iset söit Manna/ ia colit/ Joca temen Leiuen söpi/ henen pite elemen ijankaikisest. (Tämä ompi se leipä/ joka taiwahasta alas tuli/ Ei niinkuin teidän isät söit mannaa/ ja kuolit/ Joka tämän leiwän syöpi/ hänen pitää elämän iankaikkisesti.)

58 οὗτός ἐστιν ὁ ἄρτος ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβάς, οὐ καθὼς ἔφαγον οἱ πατέρες ὑμῶν καὶ ἀπέθανον· ὁ τρώγων μου τοῦτον τὸν ἄρτον ζήσεται εἰς τὸν αἰῶνα. ( οὗtόs ẻstιn ὁ ἄrtοs ὁ ẻκ tοȗ οὐranοȗ κatabás, οὐ κathὸs ἔfagοn οἱ patéres ὑmõn κaὶ ἀpéthanοn: ὁ trógon mοu tοȗtοn tὸn ἄrtοn dzísetaι eἰs tὸn aἰõna. )

ουτος εστιν ο αρτος ο εκ του ουρανου καταβας ου καθως εφαγον οι πατερες υμων το μαννα και απεθανον ο τρωγων τουτον τον αρτον ζησεται εις τον αιωνα 58 (outos estin o artos o ek tou ouranou katabas ou kathos efagon oi pateres umon to manna kai apethanon o trogon touton ton arton zisetai eis ton aiona)

58 This is the bread who descended from heaven not like the manna your fathers ate and died; he who is eating this bread will be living forever.</J>

58. This is that bread which came down from heaven: not as your fathers did eat manna, and are dead: he that eateth of this bread shall live for ever.

58. Dies ist das Brot, das vom Himmel gekommen ist; nicht, wie eure Väter haben Manna gegessen und sind gestorben: wer dies Brot isset, der wird leben in Ewigkeit.

58. Este es el pan que descendió del cielo: no como vuestros padres que comieron el maná, y son muertos: el que come de este pan, vivirá eternamente.

58 Сей-то есть хлеб, сшедший с небес. Не так, как отцы ваши ели манну и умерли: ядущий хлеб сей жить будет вовек.

59 Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.

59 Tämän Hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.

59. Näitä sanoi hän synagogassa, opettaissansa Kapernaumissa.

59. NÄitä sanoi hän Synagogas opettaisans Capernaumis.

59. Neite hen sanoi Sinagogas/ coska hen opetti Capernaumis. (Näitä hän sanoi synagogassa/ koska hän opetti Kapernaumissa.)

59 Ταῦτα εἶπεν ἐν συναγωγῇ διδάσκων ἐν Καπερναούμ. ( Τaȗta eἶpen ẻn sunagogῖ dιdásκon ẻn Κapernaοúm. )

ταυτα ειπεν εν συναγωγη διδασκων εν καπερναουμ 59 (tafta eipen en sunagogi didaskon en kapernaoum)

59 He said these things in the synagogue, (while) teaching in Capernaum.

59. These things said he in the synagogue, as he taught in Capernaum.

59. Solches sagte er in der Schule, da er lehrte zu Kapernaum.

59. Estas cosas dijo en la sinagoga, enseñando en Capernaum.

59 Сие говорил Он в синагоге, уча в Капернауме.

60 Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"

60 Niin monet Hänen opetuslapsistaan sen kuultuaan sanoivat: "Tämä on kova puhe. Kuka voi sitä kuunnella?"

60. Niin monta hänen opetuslapsistansa, kuin he tänän kuulivat, sanoivat: tämä on kova puhe: kuka voi sitä kuulla?

60. Mutta monda hänen Opetuslapsistans cuin he tämän cuulit sanoit: tämä on cowa puhe cuca woi sitä cuulla?

60. Monda sis henen Opetuslapsistans/ iotca temen cwlit/ sanoit/ Teme on yxi coua Puhe/ Cuca sen woipi cwlla? (Monta siis hänen opetuslapsistansa/ jotka tämän kuulit/ sanoit/ Tämä on yksi kowa puhe/ Kuka sen woipi kuulla?)

60 Πολλοὶ οὖν ἀκούσαντες ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ εἶπον· Σκληρός ἐστιν ὁ λόγος· τίς δύναται αὐτοῦ ἀκούειν; ( Pοllοὶ οȗn ἀκοúsantes ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ eἶpοn: Sκlirόs ẻstιn ὁ lόgοs: tίs dúnataι aὐtοȗ ἀκοúeιn; )

πολλοι ουν ακουσαντες εκ των μαθητων αυτου ειπον σκληρος εστιν ουτος ο λογος τις δυναται αυτου ακουειν 60 (polloi oun akousantes ek ton mathiton aftou eipon skliros estin outos o logos tis dunatai aftou akouein)

60 Therefore many out of his disciples, having heard (this), said, This is a harsh speech; who is able to hear it?

60. Many therefore of his disciples, when they had heard this, said, This is an hard saying; who can hear it?

60. Viele nun seine Jünger, die das hörten, sprachen: Das ist eine harte Rede; wer kann sie hören?

60. Entónces muchos de sus discípulos oyendo esto, dijeron: Dura es esta palabra, ¿quién la puede oir?

60 Многие из учеников Его, слыша то, говорили: какиестранные слова! кто может это слушать?

61 Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?

61 Mutta kun Jeesus itsessään tiesi, että Hänen opetuslapsensa nurisivat siitä, Hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

61. Mutta kuin Jesus tiesi itsestänsä, että hänen opetuslapsensa siitä napisivat, sanoi hän heille: pahoittaako tämä teitä?

61. Mutta cuin Jesus tiesi idzestäns että hänen Opetuslapsens sijtä napisit sanoi hän heille: pahoittaco tämä teitä?

61. Mutta quin Iesus tiesi itzelens/ ette henen Opetuslapsens sijte napitzit/ sanoi hen heille/ * Pahoittaco teme teite? (Mutta kuin Jesus tiesi itsellensä/ että hänen opetuslapsensa siitä napitsit/ sanoi hän heille/ Pahoittaako tämä teitä?)

61 εἰδὼς δὲ ὁ Ἰησοῦς ἐν ἑαυτῷ ὅτι γογγύζουσι περὶ τούτου οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, εἶπεν αὐτοῖς· Τοῦτο ὑμᾶς σκανδαλίζει; ( eἰdὸs dè ὁ Ἰisοȗs ẻn ἑautỡ ὅtι gοggúdzοusι perὶ tοútοu οἱ mathitaὶ aὐtοȗ, eἶpen aὐtοῖs: Τοȗtο ὑmãs sκandalίdzeι; )

ειδως δε ο ιησους εν εαυτω οτι γογγυζουσιν περι τουτου οι μαθηται αυτου ειπεν αυτοις τουτο υμας σκανδαλιζει 61 (eidos de o iisous en eafto oti gonguzousin peri toutou oi mathitai aftou eipen aftois touto umas skandalizei)

61 But Jesus knowing in himself that his disciples murmured concerning this, said to them, Is this offending you°?</J>

61. When Jesus knew in himself that his disciples murmured at it, he said unto them, Doth this offend you

61. Da Jesus aber bei sich selbst merkte, daß seine Jünger darüber murrten, sprach er zu ihnen: Ärgert euch das?

61. Y sabiendo Jesús en sí mismo que sus discípulos murmuraban de esto, les dijo: ¿Esto os escandaliza?

61 Но Иисус, зная Сам в Себе, что ученики Его ропщут на то, сказал им: это ли соблазняет вас?

62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!

62 Entä jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä Hän oli ennen!

62. Mitä sitte, jos te näette Ihmisen Pojan sinne menevän ylös, kussa hän ennen oli?

62. Mitä sijtte jos te näette ihmisen Pojan sinne menewän ylös cusa hän ennengin oli?

62. Mite sis/ ios te saat nähdä Inhimisen Poian ylesastuuan sinne/ cussa hen oli ennen? (Mitä siis/ jos te saat nähdä Ihmisen Pojan ylös astuwan sinne/ kussa hän oli ennen?)

62 ἐὰν οὖν θεωρῆτε τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἀναβαίνοντα ὅπου ἦν τὸ πρότερον; ( ẻàn οȗn theorĩte tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu ἀnabaίnοnta ὅpοu ἶn tὸ prόterοn; )

εαν ουν θεωρητε τον υιον του ανθρωπου αναβαινοντα οπου ην το προτερον 62 (ean oun theorite ton uion tou anthropou anabainonta opou in to proteron)

62 Therefore (what) if you° view the Son of Man ascending where he was beforehand?</J>

62. What and if ye shall see the Son of man ascend up where he was before?

62. Wie, wenn ihr denn sehen werdet des Menschen Sohn auffahren dahin, da er zuvor war?

62. ¿Pues qué si viereis al Hijo del hombre subir donde estaba primero?

62 Что ж, если увидите Сына Человеческого восходящего туда , где был прежде?

63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

63 Henki on se, joka tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka olen puhunut teille, ovat henki ja ovat elämä.

63. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.

63. Hengi wirwotta ja ei liha mitän auta. Ne sanat cuin minä teille puhun owat hengi ja elämä.

63. Hengi ombi se/ ioca wirghotta/ Ei Liha miten autta. Ne sanat/ iotca mine puhun teille/ ouat Hengi ia Eleme/ (Henki ompi se/ joka wirwottaa/ Ei liha mitään auta. Ne sanat/ jotka minä puhun teille/ owat henki ja elämä/)

63 τὸ Πνεῦμά ἐστιν τὸ ζῳοποιοῦν, ἡ σὰρξ οὐκ ὠφελεῖ οὐδέν· τὰ ῥήματα ἃ ἐγὼ λαλῶ ὑμῖν, πνεῦμά ἐστι καὶ ζωή ἐστιν. ( tὸ Pneȗmá ẻstιn tὸ dzǫοpοιοȗn, ἱ sàrks οὐκ ὀfeleῖ οὐdén: tà ŕímata ἃ ẻgὸ lalõ ὑmῖn, pneȗmá ẻstι κaὶ dzoí ẻstιn. )

το πνευμα εστιν το ζωοποιουν η σαρξ ουκ ωφελει ουδεν τα ρηματα α εγω λαλω υμιν πνευμα εστιν και ζωη εστιν 63 (to pnebma estin to zoopoioun i sarx ouk ofelei ouden ta rimata a ego lalo umin pnebma estin kai zoi estin)

63 It is the spirit who is giving-life; the flesh profits nothing. The words that I speak to you° are spirit and are life.</J>

63. It is the spirit that quickeneth; the flesh profiteth nothing: the words that I speak unto you, they are spirit, and they are life.

63. Der Geist ist's, der da lebendig macht; das Fleisch ist nichts nütze. Die Worte, die ich rede, die sind Geist und sind Leben.

63. El espíritu es el que da vida: la carne de nada aprovecha: las palabras que yo os hablo, espíritu son, y vida son.

63 Дух животворит; плоть не пользует нимало. Слова,которые говорю Я вам, суть дух и жизнь.

64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.

64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli Hänet kavaltava.

64. Mutta muutamat teistä ovat, jotka ei usko. Sillä Jesus tiesi alusta, kutka ovat, jotka ei uskoneet, ja kuka hänen oli pettävä.

64. Mutta ei muutamat teistä usco: sillä Jesus tiesi kyllä jo algusta ne jotca ei usconet ja joca hänen oli pettäwä.

64. Mutta monicadha teiste ouat/ iotca ei vskoo. Sille ette Iesus kylle tiesi alghusta/ iotca eiuet vskoneet/ ia cuca henen oli petteuä. (Mutta monikahta teistä owat/ joka ei usko. Sillä että Jesus kyllä tiesi alusta/ jotka eiwät uskoneet/ ja kuka hänen oli pettäwä.)

64 ἀλλ’ εἰσὶν ἐξ ὑμῶν τινες οἳ οὐ πιστεύουσιν. ᾔδει γὰρ ἐξ ἀρχῆς ὁ Ἰησοῦς τίνες εἰσὶν οἱ μὴ πιστεύοντες καὶ τίς ἐστιν ὁ παραδώσων αὐτόν. ( ἀll’ eἰsὶn ẻks ὑmõn tιnes οἳ οὐ pιsteúοusιn. ᾔdeι gàr ẻks ἀrchĩs ὁ Ἰisοȗs tίnes eἰsὶn οἱ mì pιsteúοntes κaὶ tίs ẻstιn ὁ paradóson aὐtόn. )

αλλ εισιν εξ υμων τινες οι ου πιστευουσιν ηδει γαρ εξ αρχης ο ιησους τινες εισιν οι μη πιστευοντες και τις εστιν ο παραδωσων αυτον 64 (all eisin ex umon tines oi ou pistebousin idei gar ex archis o iisous tines eisin oi mi pistebontes kai tis estin o paradoson afton)

64 But there are some out of you° who do not believe. For* Jesus knew from (the) beginning who they are who do not believe and who is one who will be giving him up.

64. But there are some of you that believe not. For Jesus knew from the beginning who they were that believed not, and who should betray him.

64. Aber es sind etliche unter euch, die glauben nicht. (Denn Jesus wußte von Anfang wohl, welche nicht glaubend waren und welcher ihn verraten würde.)

64. Mas hay algunos de vosotros que no creen. Porque Jesús desde el principio sabía quiénes eran los que no habían de creer, y quien le había de entregar.

64 Но есть из вас некоторые неверующие. Ибо Иисус от начала знал, кто суть неверующие икто предаст Его.

65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".

65 Niin Hän sanoi: "Sen vuoksi olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla luokseni, ellei Isäni salli sitä hänelle."

65. Ja hän sanoi: sentähden sanoin minä teille: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei se ole annettu hänelle minun Isältäni.

65. Ja hän sanoi: sentähden sanoin minä teille: ei woi kengän tulla minun tygöni ellei se anneta hänelle minun Isäldäni.

65. Ja hen sanoi/ Senteden mine sanoin teille/ Ettei kengen woi tulla minun tykeni/ ellei henelle se anneta minun Iseldeni. (Ja hän sanoi/ Sentähden minä sanoin teille/ Ettei kenkään woi tulla minun tyköni/ Ellei hänelle se anneta minun Isältäni.)

65 καὶ ἔλεγε· Διὰ τοῦτο εἴρηκα ὑμῖν ὅτι οὐδεὶς δύναται ἐλθεῖν πρός με, ἐὰν μὴ ᾖ δεδομένον αὐτῷ ἐκ τοῦ πατρός μου. ( κaὶ ἔlege: Dιà tοȗtο eἴriκa ὑmῖn ὅtι οὐdeὶs dúnataι ẻltheῖn prόs me, ẻàn mì ἶ dedοménοn aὐtỡ ẻκ tοȗ patrόs mοu. )

και ελεγεν δια τουτο ειρηκα υμιν οτι ουδεις δυναται ελθειν προς με εαν μη η δεδομενον αυτω εκ του πατρος μου 65 (kai elegen dia touto eirika umin oti oudeis dunatai elthein pros me ean mi i dedomenon afto ek tou patros mou)

65 And he said, Because of this, I have said to you°, that no one is able to come to me, if it is not given to him from my Father.</J>

65. And he said, Therefore said I unto you, that no man can come unto me, except it were given unto him of my Father.

65. Und er sprach: Darum habe ich euch gesagt: Niemand kann zu mir kommen, es sei ihm denn von meinem Vater gegeben.

65. Y decía: Por eso os he dicho: Que ninguno puede venir a mí, si no le fuere dado de mi Padre.

65 И сказал: для того-то и говорил Я вам, что никто не может придти ко Мне, если то не дано будет ему от Отца Моего.

66 Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.

66 Tämän vuoksi monet Hänen opetuslapsistaan vetäytyivät takaisin eivätkä enää vaeltaneet Hänen kanssaan.

66. Siitä ajasta luopuivat monta hänen opetuslastansa hänestä ja menivät pois, eikä hänen kanssansa enempi vaeltaneet.

66. Sijtä ajasta luowuit monda hänen Opetuslastans hänestä ja menit pois eikä hänen cansans enä waeldanet.

66. Sijte samast aijast/ Monda henen Opetuslastans poismenit/ ia ylenannoit henen/ eikä mös enämbete henen cansans waelluet. (Siitä samasta ajasta/ Monta hänen opetuslastansa pois menit/ ja ylenannoit hänen/ eikä myös enempätä hänen kanssansa waeltaneet.)

66 Ἐκ τούτου πολλοὶ ἀπῆλθον ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ εἰς τὰ ὀπίσω καὶ οὐκέτι μετ’ αὐτοῦ περιεπάτουν. ( Ἐκ tοútοu pοllοὶ ἀpĩlthοn ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ eἰs tà ὀpίso κaὶ οὐκétι met’ aὐtοȗ perιepátοun. )

εκ τουτου πολλοι απηλθον των μαθητων αυτου εις τα οπισω και ουκετι μετ αυτου περιεπατουν 66 (ek toutou polloi apilthon ton mathiton aftou eis ta opiso kai ouketi met aftou periepatoun)

66 Many of his disciples went away from this (speech) to things (left) behind and were walking no more with him.

66. From that time many of his disciples went back, and walked no more with him.

66. Von dem an gingen seiner Jünger viele hinter sich und wandelten hinfort nicht mehr mit ihm.

66. Desde entónces muchos de sus discípulos volvieron atrás, y ya no andaban más con él.

66 С этого времени многие из учеников Его отошли от Негои уже не ходили с Ним.

67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"

67 Silloin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko ehkä tekin mennä pois?"

67. Niin Jesus sanoi niille kahdelletoistakymmenelle: ettekö te myös tahdo mennä pois?

67. Nijn Jesus sanoi nijlle cahdelletoistakymmenelle: tahdottaco tekin myös mennä pois?

67. Nin sanoi Iesus nijlle cadeltoistakymmenelle/ Tadhottaco teki mös poismennä? (Niin sanoi Jesus niille kahdelletoista kymmenelle/ Tahdotteko tekin myös pois mennä?)

67 εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς τοῖς δώδεκα· Μὴ καὶ ὑμεῖς θέλετε ὑπάγειν; ( eἶpen οȗn ὁ Ἰisοȗs tοῖs dódeκa: Μì κaὶ ὑmeῖs thélete ὑpágeιn; )

ειπεν ουν ο ιησους τοις δωδεκα μη και υμεις θελετε υπαγειν 67 (eipen oun o iisous tois dodeka mi kai umeis thelete upagein)

67 Therefore Jesus said to the twelve, You° will not also be going away, will you°?</J>

67. Then said Jesus unto the twelve, Will ye also go away

67. Da sprach Jesus zu den Zwölfen: Wollt ihr auch weggehen?

67. Dijo, pues, Jesús a los doce: ¿Queréis vosotros iros también?

67 Тогда Иисус сказал двенадцати: не хотите ли и вы отойти?

68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;

68 Niin Simon Pietari vastasi Hänelle: "Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on iäisen elämän sanat,

68. Simon Pietari vastasi häntä: Herra, kenenkäs tykö me menemme? sinulla on ijankaikkisen elämän sanat,

68. Simon Petari wastais händä: Herra kenengästä tygö me menemme? sinulla on ijancaickisen elämän sanat.

68. Wastasi hende Simon Petari/ HERRA/ kenenge tyge me meneme? Sinulla ombi sen ijancaikisen Elemen Sanat. (Wastasi häntä Simon Petari/ HERRA/ Kenenkä tykö me menemme? Sinulla ompi sen iankaikkisen elämän sanat.)

68 ἀπεκρίθη οὖν αὐτῷ Σίμων Πέτρος· Κύριε, πρὸς τίνα ἀπελευσόμεθα; ῥήματα ζωῆς αἰωνίου ἔχεις· ( ἀpeκrίthi οȗn aὐtỡ Sίmon Pétrοs: Κúrιe, prὸs tίna ἀpeleusόmetha; ŕímata dzoĩs aἰonίοu ἔcheιs: )

απεκριθη ουν αυτω σιμων πετρος κυριε προς τινα απελευσομεθα ρηματα ζωης αιωνιου εχεις 68 (apekrithi oun afto simon petros kurie pros tina apelefsometha rimata zois aioniou echeis)

68 Therefore Simon Peter answered him, Lord, to whom will we go? You have the words of everlasting life.

68. Then Simon Peter answered him, Lord, to whom shall we go? thou hast the words of eternal life.

68. Da antwortete ihm Simon Petrus: HERR, wohin sollen wir gehen? Du hast Worte des ewigen Lebens;

68. Respondióle entónces Simón Pedro: ¿Señor, a quién iremos? tú tienes las palabras de vida eterna.

68 Симон Петр отвечал Ему: Господи! к кому нам идти? Ты имеешь глаголы вечной жизни:

69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika." [Jumalan Pyhä."]

69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet *Kristus, elävän Jumalan Poika*."

69. Ja me uskomme ja olemme ymmärtäneet, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika?

69. Ja me uscomme ja olemme ymmärtänet että sinä olet Christus eläwän Jumalan Poica.

69. Ja me vskoma/ ia olem ymmerteneet/ Ette sine olet Christus se eleuen Jumalan Poica. (Ja me uskomme/ ja olemme ymmärtäneet/ Etta sinä olet Kristus se eläwän Jumalan Poika.)

69 καὶ ἡμεῖς πεπιστεύκαμεν καὶ ἐγνώκαμεν ὅτι σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ τοῦ ζῶντος. ( κaὶ ἱmeῖs pepιsteúκamen κaὶ ẻgnóκamen ὅtι sὐ eἶ ὁ Chrιstὸs ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ tοȗ dzõntοs. )

και ημεις πεπιστευκαμεν και εγνωκαμεν οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου του ζωντος 69 (kai imeis pepistefkamen kai egnokamen oti su ei o christos o uios tou theou tou zontos)

69 And we have believed and have known that you are the Christ the Son of the living God.

69. And we believe and are sure that thou art that Christ, the Son of the living God.

69. und wir haben geglaubt und erkannt, daß du bist Christus, der Sohn des lebendigen Gottes.

69. Y nosotros creemos y conocemos, que tú eres el Cristo, el Hijo de Dios viviente.

69 и мы уверовали и познали, что Ты Христос, Сын Бога живаго.

70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."

70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on paholainen."

70. Jesus vastasi heitä: enkö minä ole teitä kahtatoistakymmentä valinnut? ja yksi teistä on perkele.

70. Jesus wastais heitä: engö minä ole cahtatoistakymmendä walinnut ja yxi teistä on Perkele?

70. Iesus wastasi heite/ Engö mine teite Cactatoistakymende vloswalinnut/ Ja yxi teiste ombi Perkele? (Jesus wastasi heitä/ Enkö minä teitä kahtatoistakymmentä uloswalinnut/ Ja yksi teistä ompi perkele?)

70 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οὐκ ἐγὼ ὑμᾶς τοὺς δώδεκα ἐξελεξάμην; καὶ ἐξ ὑμῶν εἷς διάβολός ἐστιν. ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Οὐκ ẻgὸ ὑmãs tοὐs dódeκa ẻkseleksámin; κaὶ ẻks ὑmõn eἷs dιábοlόs ẻstιn. )

απεκριθη αυτοις ο ιησους ουκ εγω υμας τους δωδεκα εξελεξαμην και εξ υμων εις διαβολος εστιν 70 (apekrithi aftois o iisous ouk ego umas tous dodeka exelexamin kai ex umon eis diabolos estin)

70 Jesus answered them, Did I not choose you° the twelve and one out of you° is a slanderer?</J>

70. Jesus answered them, Have not I chosen you twelve, and one of you is a devil

70. Jesus antwortete ihnen: Habe ich nicht euch Zwölf erwählt? und-euer einer ist ein Teufel!

70. Jesús les respondió: ¿No os he yo escogido doce, y el uno de vosotros es diablo?

70 Иисус отвечал им: не двенадцать ли вас избрал Я? но один из вас диавол.

71 Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.

71 Mutta sen Hän sanoi *Juudas Iskariotista, Simonin* pojasta, sillä tämä oli Hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.

71. Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simonin pojasta Iskariotista; sillä hän oli hänen pettävä, ja oli yksi niistä kahdestatoistakymmenestä.

71. Mutta sen hän sanoi Judast Simonin pojast Ischariotist joca hänen oli pettäwä ja oli yxi nijstä cahdestatoistakymmenestä.

71. Mutta sen hen sanoi Judasest Simonin poiast Ischariotist. Sille ette hen oli henen petteueinen/ ia se oli yxi nijste Cadhestatoistakymmeneste. (Mutta sen hän sanoi Judaksesta Simonin pojast Iskariotista. Sillä että hän oli hänen pettäwäinen/ ja se oli yksi niistä kahdestatoista kymmenestä.)

71 ἔλεγε δὲ τὸν Ἰούδαν Σίμωνος Ἰσκαριώτην· οὗτος γὰρ ἔμελλεν αὐτόν παραδιδόναι, εἷς ὢν ἐκ τῶν δώδεκα. ( ἔlege dè tὸn Ἰοúdan Sίmonοs Ἰsκarιótin: οὗtοs gàr ἔmellen aὐtόn paradιdόnaι, eἷs ὄn ẻκ tõn dódeκa. )

ελεγεν δε τον ιουδαν σιμωνος ισκαριωτην ουτος γαρ ημελλεν αυτον παραδιδοναι εις ων εκ των δωδεκα 71 (elegen de ton ioudan simonos iskariotin outos gar imellen afton paradidonai eis on ek ton dodeka)

71 Now he was speaking of Judas Iscariot(,) Simon’s (son), being one out of the twelve, for* he was about to give him up (to the Jews).

71. He spake of Judas Iscariot the son of Simon: for he it was that should betray him, being one of the twelve.

71. Er redete aber von dem Judas, Simons Sohn, Ischariot; der verriet ihn hernach, und war der Zwölfe einer.

71. Y hablaba de Júdas Iscariote, hijo de Simón; porque éste era el que le había de entregar, el cual era uno de los doce.

71 Это говорил Он об Иуде Симонове Искариоте, ибо сей хотел предать Его, будучи один из двенадцати.