7 luku

Jeesus menee Jerusalemiin lehtimajanjuhlaan 1 – 10, jossa kansa etsii häntä 11 – 13; opettaa pyhäkössä, sanoen oppinsa olevan Jumalasta ja puolustaen sitä, että oli sapattina parantanut sairaan 14 – 24 Toiset tavoittelevat häntä tappaaksensa, toiset uskovat häneen 25 – 31 Jeesus puhuu poismenostaan 32 -36 sekä elävästä vedestä 37 – 44 Fariseusten käskyläiset ja Nikodeemus puolustavat häntä 45 – 53.

1 Ja sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa; sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat häntä tappaaksensa.

1 Sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa, sillä Hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat Häntä tappaakseen.

1. Ja sitte vaelsi Jesus Galileassa; sillä ei hän tahtonut vaeltaa Juudeassa, että Juudalaiset pyysivät häntä tappaa.

1. SIjtte waelsi Jesus Galileas eikä tahtonut waelda Judeas että Judalaiset pyysit händä tappa.

1.SItelehin waelsi Iesus Galileas/ Sille ettei hen tactonut waelda Judeas/ senteden ette Juttat pydhit hende tappa. (Siitä lähin waelsi Jesus Galileas/ Sillä ettei hän tahtonut waeltaa Judeassa/ sentähden että juuttaat pyydit häntä tappaa.)

1 Καὶ περιεπάτει ὁ Ἰησοῦς μετὰ ταῦτα ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ· οὐ γὰρ ἤθελεν ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ περιπατεῖν, ὅτι ἐζήτουν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι ἀποκτεῖναι. ( Κaὶ perιepáteι ὁ Ἰisοȗs metà taȗta ẻn tῖ Galιlaίᾳ: οὐ gàr ἴthelen ẻn tῖ Ἰοudaίᾳ perιpateῖn, ὅtι ẻdzítοun aὐtὸn οἱ Ἰοudaῖοι ἀpοκteῖnaι. )

και περιεπατει ο ιησους μετα ταυτα εν τη γαλιλαια ου γαρ ηθελεν εν τη ιουδαια περιπατειν οτι εζητουν αυτον οι ιουδαιοι αποκτειναι 1 (kai periepatei o iisous meta tafta en ti galilaia ou gar ithelen en ti ioudaia peripatein oti ezitoun afton oi ioudaioi apokteinai)

1 {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.} And after these things, Jesus was walking in Galilee; for* he was not wishing to walk in Judea, because the Jews were seeking to kill him. {Joh 7:2-9; Galilee, probably Capernaum. Sept., 29 AD.}

1. After these things Jesus walked in Galilee: for he would not walk in Jewry, because the Jews sought to kill him.

1. Darnach zog Jesus umher in Galiläa; denn er wollte nicht in Judäa umherziehen, darum daß ihm die Juden nach dem Leben stellten.

1. Y PASADAS estas cosas, andaba Jesús en Galilea; que no quería andar en Judea, porque los Judíos procuraban de matarle.

1 После сего Иисус ходил по Галилее, ибо по Иудее не хотел ходить, потому что Иудеи искали убить Его.

2 Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.

2 Mutta juutalaisten juhla, lehtimajan juhla, oli lähellä.

2. Niin Juudalaisten lehtimajan juhla oli läsnä.

2. Nijn Judalaisten lehtimajan juhla oli juuri läsnä.

2. Nin oli iuri lesse Judasten Lechtimaian Juhla peiue. (Niin oli juuri läsnä judasten lehtimajan juhlapäiwä.)

2 ἦν δὲ ἐγγὺς ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων ἡ σκηνοπηγία. ( ἶn dè ẻggὐs ἱ ἑοrtì tõn Ἰοudaίon ἱ sκinοpigίa. )

ην δε εγγυς η εορτη των ιουδαιων η σκηνοπηγια 2 (in de engus i eorti ton ioudaion i skinopigia)

2 Now the feast of the Jews, (that is,) the Feast of Tabernacles, was near.

2. Now the Jews' feast of tabernacles was at hand.

2. Es war aber nahe der Juden Fest, die Laubhütten.

2. Y estaba cerca la fiesta de los Judíos, llamada, de las cabañas.

2 Приближался праздник Иудейский – поставление кущей.

3 Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet;

3 Niin Hänen veljensä sanoivat Hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, jotta opetuslapsesikin näkisivät tekosi, joita teet.

3. Ja hänen veljensä sanoivat hänelle: lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapses näkisivät sinun työs, joita sinä teet.

3. Ja hänen weljens sanoit hänelle: lähde tääldä ja mene Judean että sinun Opetuslapset näkisit sinun työs: sillä ei kengän tee mitän sala ja tahto idze julki olla.

3. Nin sanoit henen Weliens henelle/ Mene telde/ ia mene Judean/ ette mös sinun Opetuslapses näkisit sinun Töös/ iotcas teet/ Sille ei kengen sala miten tee/ ia tachto itze iulki olla. (Niin sanoit hänen weljensä hänelle/ Mene täältä/ ja mene Judeaan/ että myös sinun opetuslapsesi näkisit sinun työsi/ jotkas teet/ Sillä ei kenkään salaa miten tee/ ja tahtoo itse julki olla.)

3 εἶπον οὖν πρὸς αὐτὸν οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ· Μετάβηθι ἐντεῦθεν καὶ ὕπαγε εἰς τὴν Ἰουδαίαν, ἵνα καὶ οἱ μαθηταί σου θεωρήσωσι τὰ ἔργα σου ἃ ποιεῖς· ( eἶpοn οȗn prὸs aὐtὸn οἱ ἀdelfοὶ aὐtοȗ: Μetábithι ẻnteȗthen κaὶ ὕpage eἰs tìn Ἰοudaίan, ἵna κaὶ οἱ mathitaί sοu theorísosι tà ἔrga sοu ἃ pοιeῖs: )

ειπον ουν προς αυτον οι αδελφοι αυτου μεταβηθι εντευθεν και υπαγε εις την ιουδαιαν ινα και οι μαθηται σου θεωρησωσιν τα εργα σου α ποιεις 3 (eipon oun pros afton oi adelfoi aftou metabithi entefthen kai upage eis tin ioudaian ina kai oi mathitai sou theorisosin ta erga sou a poieis)

3 Therefore his brethren said to him, Go-away from here and go into Judea, in order that your disciples may also view your works which you are doing

3. His brethren therefore said unto him, Depart hence, and go into Judaea, that thy disciples also may see the works that thou doest.

3. Da sprachen seine Brüder zu ihm: Mache dich auf von dannen und gehe nach Judäa, auf daß auch deine Jünger sehen, die Werke die du tust.

3. Dijéronle pues sus hermanos: Pásate de aquí, y vete a Judea, para que también tus discípulos vean las obras que haces;

3 Тогда братья Его сказали Ему: выйди отсюда и пойди в Иудею, чтобы и ученики Твои виделидела, которые Ты делаешь.

4 sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle."

4 Sillä ei kukaan tee mitään salassa, kun tahtoo itse esiintyä julkisesti. Koska näitä teet, ilmaise itsesi maailmalle."

4. Sillä ei kenkään tee mitään salaa, ja tahtoo itse julki olla. Jos siis sinä näitä teet, niin julista itses maailman edessä.

4. Jos sijs sinä näitä teet nijn julista idzes mailman edes.

4. Jos sine nämet teet/ nin iulghista itzes Mailman edes. (Jos sinä nämät teet/ niin julkista itsesi maailman edessä.)

4 οὐδεὶς γάρ ἐν κρυπτῷ τι ποιεῖ καὶ ζητεῖ αὐτὸς ἐν παρρησίᾳ εἶναι. εἰ ταῦτα ποιεῖς, φανέρωσον σεαυτὸν τῷ κόσμῳ. ( οὐdeὶs gár ẻn κruptỡ tι pοιeῖ κaὶ dziteῖ aὐtὸs ẻn parrisίᾳ eἶnaι. eἰ taȗta pοιeῖs, fanérosοn seautὸn tỡ κόsmǫ. )

ουδεις γαρ εν κρυπτω τι ποιει και ζητει αυτος εν παρρησια ειναι ει ταυτα ποιεις φανερωσον σεαυτον τω κοσμω 4 (oudeis gar en krupto ti poiei kai zitei aftos en parrisia einai ei tafta poieis faneroson seafton to kosmo)

4 for* no one does anything in secret, and (then) seeks to be (known) publicly. If you are doing these things, manifest yourself to the world.

4. For there is no man that doeth any thing in secret, and he himself seeketh to be known openly. If thou do these things, shew thyself to the world.

4. Niemand tut etwas im Verborgenen und will doch frei offenbar sein. Tust du solches, so offenbare dich vor der Welt.

4. Porque ninguno que procura ser insigne, hace algo en oculto. Si estas cosas haces, manifiéstate al mundo.

4 Ибо никто не делает чего-либо втайне, и ищет сам быть известным. Если Ты творишь такие дела, то яви Себя миру.

5 Sillä hänen veljensäkään eivät häneen uskoneet.

5 Sillä Hänen veljensäkään eivät uskoneet Häneen.

5. Sillä ei hänen veljensäkään uskoneet hänen päällensä.

5. Sillä ei hänen weljenskän usconet hänen päällens.

5. Sille ettei henen Weliensseckä vskonuat henen pälens. (Sillä ettei hänen weljensäkään uskoneet hänen päällensä)

5 οὐδὲ γὰρ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ ἐπίστευον εἰς αὐτόν. ( οὐdè gàr οἱ ἀdelfοὶ aὐtοȗ ẻpίsteuοn eἰs aὐtόn. )

ουδε γαρ οι αδελφοι αυτου επιστευον εις αυτον 5 (oude gar oi adelfoi aftou epistebon eis afton)

5 For* even his brethren did not believe in him.

5. For neither did his brethren believe in him.

5. Denn auch seine Brüder glaubten nicht an ihn.

5. Porque ni aun sus hermanos creían en él.

5 Ибо и братья Его не веровали в Него.

6 Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias.

6 Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut, mutta teidän aikanne on aina käsillä.

6. Niin Jesus sanoi heille: ei ole minun aikani vielä tullut; vaan teidän aikanne on aina valmis.

6. Nijn Jesus sanoi heille: ei ole minun aican wielä tullut waan teidän aican on aina walmis.

6. Nin sanoi Iesus heille/ Ei ole minun aican wiele tullut/ waan teidenaican ombi aina walmis. (Niin sanoi Jesus heille/ Ei ole minun aika wielä tullut/ waan teidän aikana ompi aina walmis.)

6 λέγει οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ὁ καιρὸς ὁ ἐμὸς οὔπω πάρεστιν, ὁ δὲ καιρὸς ὁ ὑμέτερος πάντοτέ ἐστιν ἕτοιμος. ( légeι οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ὁ κaιrὸs ὁ ẻmὸs οὔpo párestιn, ὁ dè κaιrὸs ὁ ὑméterοs pántοté ẻstιn ἕtοιmοs. )

λεγει ουν αυτοις ο ιησους ο καιρος ο εμος ουπω παρεστιν ο δε καιρος ο υμετερος παντοτε εστιν ετοιμος 6 (legei oun aftois o iisous o kairos o emos oupo parestin o de kairos o umeteros pantote estin etoimos)

6 Therefore Jesus says to them, My time is not yet here, but your° time is always ready.</J>

6. Then Jesus said unto them, My time is not yet come: but your time is alway ready.

6. Da spricht Jesus zu ihnen: Meine Zeit ist noch nicht hier; eure Zeit aber ist allewege.

6. Díceles entónces Jesús: Mi tiempo aun no es venido; mas vuestro tiempo siempre es presto.

6 На это Иисус сказал им: Мое время еще не настало, а для вас всегда время.

7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat.

7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, koska minä todistan siitä*, että sen teot ovat pahat.

7. Ei maailma taida teitä vihata, mutta minua hän vihaa; sillä minä todistan hänestä, että hänen työnsä ovat pahat.

7. Ei mailma teitä wiha mutta minua hän wiha: sillä minä todistan hänest että hänen työns owat pahat.

7. Ei woi Mailma teite wihata/ mutta minua hen wihapi/ Sille ette mine cannan todhistusta henest/ Ette henen Tööns ouat pahat. (Ei woi maailma teitä wihata/ mutta minua hän wihaapi/ Sillä että minä kannan todistusta hänestä/ Että hänen työnsä owat pahat.)

7 οὐ δύναται ὁ κόσμος μισεῖν ὑμᾶς· ἐμὲ δὲ μισεῖ, ὅτι ἐγὼ μαρτυρῶ περὶ αὐτοῦ ὅτι τὰ ἔργα αὐτοῦ πονηρά ἐστιν. ( οὐ dúnataι ὁ κόsmοs mιseῖn ὑmãs: ẻmè dè mιseῖ, ὅtι ẻgὸ marturõ perὶ aὐtοȗ ὅtι tà ἔrga aὐtοȗ pοnirá ẻstιn. )

ου δυναται ο κοσμος μισειν υμας εμε δε μισει οτι εγω μαρτυρω περι αυτου οτι τα εργα αυτου πονηρα εστιν 7 (ou dunatai o kosmos misein umas eme de misei oti ego marturo peri aftou oti ta erga aftou ponira estin)

7 The world is not able to hate you°, but it hates me, because I am testifying concerning it, that its works are evil.</J>

7. The world cannot hate you; but me it hateth, because I testify of it, that the works thereof are evil.

7. Die Welt kann euch nicht hassen; mich aber haßt sie, denn ich zeuge von ihr, daß ihre Werke böse sind.

7. No puede el mundo aborreceros a vosotros; mas a mí me aborrece, porque yo doy testimonio de él, que sus obras son malas.

7 Вас мир не может ненавидеть, а Меня ненавидит, потому что Я свидетельствую о нем, что дела его злы.

8 Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt.

8 Menkää te ylös (näille) juhlille. Minä en vielä mene ylös näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt."

8. Menkäät te ylös juhlalle: en minä vielä tälle juhlalle mene, sillä ei minun aikani ole vielä täytetty.

8. Mengät te ylös juhlalle en minä wielä tälle juhlalle mene: sillä ei minun aican ole wielä täytetty.

8. Menget te yles telle Juhla peiuelle/ Em mine wiele tadho ylesmenne telle Juhlalle/ sille ettei minun aican ole wiele nyt teutetty. (Menkäät te ylös tälle juhlapäiwälle/ En minä wielä tahto ylös mennä tälle juhlalle/ sillä ettei minun aikani ole wielä nyt täytetty.)

8 ὑμεῖς ἀνάβητε εἰς τὴν ἑορτήν ταύτην, ἐγὼ οὔπω ἀναβαίνω εἰς τὴν ἑορτὴν ταύτην, ὅτι ὁ ἐμὸς καιρὸς οὔπω πεπλήρωται. ( ὑmeῖs ἀnábite eἰs tìn ἑοrtín taútin, ẻgὸ οὔpo ἀnabaίno eἰs tìn ἑοrtìn taútin, ὅtι ὁ ẻmὸs κaιrὸs οὔpo peplírotaι. )

υμεις αναβητε εις την εορτην ταυτην εγω ουπω αναβαινω εις την εορτην ταυτην οτι ο καιρος ο εμος ουπω πεπληρωται 8 (umeis anabite eis tin eortin taftin ego oupo anabaino eis tin eortin taftin oti o kairos o emos oupo peplirotai)

8 You°, go-up° to this feast. I am not going-up to this feast yet, because my time has not yet been fulfilled.</J>

8. Go ye up unto this feast: I go not up yet unto this feast; for my time is not yet full come.

8. Gehet ihr hinauf auf dieses Fest; ich will noch nicht hinaufgehen auf dieses Fest, den meine Zeit ist noch nicht erfüllt.

8. Vosotros subíd a esta fiesta: yo no subo aun a esta fiesta; porque mi tiempo no es aun cumplido.

8 Вы пойдите на праздник сей; а Я еще не пойду на сей праздник, потому что Мое время еще не исполнилось.

9 Tämän hän sanoi heille ja jäi Galileaan.

9 Sanottuaan heille tämän Hän jäi Galileaan.

9. Ja kuin hän näitä heille puhunut oli, niin hän jäi Galileaan.

9. Ja cosca hän näitä heille puhui nijn hän meni Galilean.

9. Mutta coska hen neite oli heille sanonut/ ijei he' Galilean. (Mutta koska hän näitä oli heille sanonut/ jäi hän Galileaan.)

9 ταῦτα δὲ εἰπὼν αὐτοῖς ἔμεινεν ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ. ( taȗta dè eἰpὸn aὐtοῖs ἔmeιnen ẻn tῖ Galιlaίᾳ. )

ταυτα δε ειπων αυτοις εμεινεν εν τη γαλιλαια 9 (tafta de eipon aftois emeinen en ti galilaia)

9 Now having said these things to them, he remained (behind) in Galilee. {Luk 9:51-56 & Joh 7:10; Samaria, Sept., 29 AD.}

9. When he had said these words unto them, he abode still in Galilee.

9. Da er aber das zu ihnen gesagt, blieb er in Galiläa.

9. Y habiéndoles dicho esto, se quedó en Galilea.

9 Сие сказав им, остался в Галилее.

10 Mutta kun hänen veljensä olivat menneet juhlille, silloin hänkin meni sinne, ei julki, vaan ikäänkuin salaa.

10 Mutta kun hänen veljensä olivat menneet *ylös, silloin Hänkin meni ylös juhlille*, ei julki vaan ikään kuin salaa.

10. Mutta kuin hänen veljensä olivat menneet ylös, meni hän myös juhlalle, ei julki, vaan niinkuin salaa.

10. Mutta cosca hänen weljens olit mennet ylös meni hän myös juhlalle ei julki waan sala.

10. Nin coska hene' Weliense olit ylesmennet/ Nin hen mös ylesmeni Juhlalle/ei iulkisest wan ninquin sala. (Niin koska hänen weljensä olit ylös menneet/ Niin hän myös ylös meni juhlalle/ ei julkisesti waan niinkuin salaa.)

10 Ὡς δὲ ἀνέβησαν οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ, τότε καὶ αὐτὸς ἀνέβη εἰς τὴν ἑορτήν, οὐ φανερῶς, ἀλλ’ ἐν κρυπτῷ. ( Ὁs dè ἀnébisan οἱ ἀdelfοὶ aὐtοȗ, tόte κaὶ aὐtὸs ἀnébi eἰs tìn ἑοrtín, οὐ fanerõs, ἀll’ ẻn κruptỡ. )

ως δε ανεβησαν οι αδελφοι αυτου τοτε και αυτος ανεβη εις την εορτην ου φανερως αλλ ως εν κρυπτω 10 (os de anebisan oi adelfoi aftou tote kai aftos anebi eis tin eortin ou faneros all os en krupto)

10 Now as his brethren went-up to the feast, then he also went-up, not openly, but like in secret. {Joh 7:11-10:21; Jerusalem, Oct., 29 AD; no parallel.}

10. But when his brethren were gone up, then went he also up unto the feast, not openly, but as it were in secret.

10. Als aber seine Brüder waren hinaufgegangen, da ging er auch hinauf zu dem Fest, nicht offenbar, sondern wie heimlich.

10. Mas como sus hermanos hubieron subido, entónces él también subió a la fiesta, no manifiestamente, mas como en secreto.

10 Но когда пришли братья Его, тогда и Он пришел на праздник не явно, а как бы тайно.

11 Niin juutalaiset etsivät häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä hän on?"

11 Niin juutalaiset etsivät Häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä Hän on?"

11. Niin Juudalaiset etsivät häntä juhlana ja sanoivat: kussa hän on?

11. Nijn Judalaiset edzeit händä juhlana ja sanoit: cusa hän on?

11. Nin Juttat etzit henen ielkijns Juhlana ia sanoit/ Cussa hen on? (Niin juuttat etsit hänen jälkeensä juhlana ja sanoit/ Kussa hän on?)

11 οἱ οὖν Ἰουδαῖοι ἐζήτουν αὐτὸν ἐν τῇ ἑορτῇ καὶ ἔλεγον· Ποῦ ἐστιν ἐκεῖνος; ( οἱ οȗn Ἰοudaῖοι ẻdzítοun aὐtὸn ẻn tῖ ἑοrtῖ κaὶ ἔlegοn: Pοȗ ẻstιn ẻκeῖnοs; )

οι ουν ιουδαιοι εζητουν αυτον εν τη εορτη και ελεγον που εστιν εκεινος 11 (oi oun ioudaioi ezitoun afton en ti eorti kai elegon pou estin ekeinos)

11 Therefore the Jews were seeking him at the feast and were saying, Where is that (man)?

11. Then the Jews sought him at the feast, and said, Where is he?

11. Da suchten ihn die Juden am Fest und sprachen: Wo ist der?

11. Entónces los Judíos le buscaban en la fiesta, y decían: ¿Dónde está aquel?

11 Иудеи же искали Его на празднике и говорили: где Он?

12 Ja hänestä oli paljon kiistelyä kansassa; muutamat sanoivat: "Hän on hyvä", mutta toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän villitsee kansan".

12 Ja kansanjoukoissa oli paljon kuisketta Hänestä. Toiset sanoivat: "Hän on hyvä." Mutta toiset sanoivat: "Ei, vaan Hän eksyttää kansan."

12. Ja suuri napina oli hänestä kansan seassa; sillä muutamat sanoivat: hän on hyvä, mutta toiset sanoivat: ei, vaan hän viettelee kansan.

12. Ja suuri rijta oli Canssan seas: sillä muutamat sanoit: hän on hywä: mutta muutamat sanoit: ei waan hän wiettele Canssa.

12. Ja oli yxi swri napistos Canssan keskene/ Sille mutomat sanoit/ Hen on hyue. Ja mutomat sanoit/ Ei/ Wan hen wiettele Canssa. (Ja oli yksi suuri napistus kansan keskenän/ Sillä muutamat sanoit/ Hän on hywä. Ja muutamat sanoit/ Ei/ Waan hän wiettelee kansaa.)

12 καὶ γογγυσμὸς πολὺς περὶ αὐτοῦ ἦν ἐν τοῖς ὄχλοις, οἱ μὲν ἔλεγον ὅτι ἀγαθός ἐστιν, ἄλλοι ἔλεγον, οὔ, ἀλλὰ πλανᾷ τὸν ὄχλον. ( κaὶ gοggusmὸs pοlὐs perὶ aὐtοȗ ἶn ẻn tοῖs ὄchlοιs, οἱ mèn ἔlegοn ὅtι ἀgathόs ẻstιn, ἄllοι ἔlegοn, οὔ, ἀllà planᾷ tὸn ὄchlοn. )

και γογγυσμος πολυς περι αυτου ην εν τοις οχλοις οι μεν ελεγον οτι αγαθος εστιν αλλοι δε ελεγον ου αλλα πλανα τον οχλον 12 (kai gongusmos polus peri aftou in en tois ochlois oi men elegon oti agathos estin alloi de elegon ou alla plana ton ochlon)

12 And there was much murmuring among the crowds concerning him. Some were saying, He is a good man; others said, Not (so), but he misleads the crowd.

12. And there was much murmuring among the people concerning him: for some said, He is a good man: others said, Nay; but he deceiveth the people.

12. Und es war ein großes Gemurmel unter dem Volk. Etliche sprachen: Er ist fromm; die andern aber sprachen: Nein, er verführt das Volk.

12. Y había grande murmullo acerca de él entre el pueblo; porque unos decían: Buen hombre es; y otros decían: No, ántes engaña al pueblo.

12 И много толков было о Нем в народе: одни говорили, что Он добр; а другие говорили: нет, но обольщает народ.

13 Ei kuitenkaan kukaan puhunut hänestä julkisesti, koska he pelkäsivät juutalaisia.

13 Kukaan ei juutalaispelon vuoksi kuitenkaan puhunut Hänestä julkisesti.

13. Ei kuitenkaan yksikään hänestä julkisesti puhunut; sillä he pelkäsivät Juudalaisia.

13. Mutta ei cuitengan yxikän hänestä julkisest puhunut: sillä he pelkäisit Judalaisia.

13. Mutta ei quitengan yxike puhunut iulkisest heneste Juttain pelgontedhen. (Mutta ei kuitenkaan yksikään puhunut julkisesti hänestä juuttain pelon tähden.)

13 οὐδεὶς μέντοι παρρησίᾳ ἐλάλει περὶ αὐτοῦ διὰ τὸν φόβον τῶν Ἰουδαίων. ( οὐdeὶs méntοι parrisίᾳ ẻláleι perὶ aὐtοȗ dιà tὸn fόbοn tõn Ἰοudaίon. )

ουδεις μεντοι παρρησια ελαλει περι αυτου δια τον φοβον των ιουδαιων 13 (oudeis mentoi parrisia elalei peri aftou dia ton fobon ton ioudaion)

13 Nevertheless no one was publicly speaking concerning him because of fear of the Jews.

13. Howbeit no man spake openly of him for fear of the Jews.

13. Niemand aber redete frei von ihm um der Furcht willen vor den Juden.

13. Mas ninguno hablaba abiertamente de él, por miedo de los Judíos,

13 Впрочем никто не говорил о Нем явно, боясь Иудеев.

14 Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.

14 Mutta kun juhlat jo olivat puolivälissä, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.

14. Mutta kuin jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jesus ylös templiin, ja opetti.

14. MUtta cosca jo puoli juhla oli culunut meni Jesus ylös Templijn ja opetti.

14. Mutta coska io poli Juhla oli ioutunut/ ylesastui Iesus Templijn ia opetti. (Mutta koska jo puoli juhlaa oli joutunut/ ylös astui Jesus templiin ja opetti.)

14 Ἤδη δὲ τῆς ἑορτῆς μεσούσης ἀνέβη ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ ἱερὸν καὶ ἐδίδασκε. ( Ἤdi dè tĩs ἑοrtĩs mesοúsis ἀnébi ὁ Ἰisοȗs eἰs tὸ ἱerὸn κaὶ ẻdίdasκe. )

ηδη δε της εορτης μεσουσης ανεβη ο ιησους εις το ιερον και εδιδασκεν 14 (idi de tis eortis mesousis anebi o iisous eis to ieron kai edidasken)

14 But (while) it is already in the middle of the feast, Jesus went-up into the temple and was teaching.

14. Now about the midst of the feast Jesus went up into the temple, and taught.

14. Aber mitten im Fest ging Jesus hinauf in den Tempel und lehrte.

14. Y al medio de la fiesta, subió Jesús al templo, y enseñaba.

14 Но в половине уже праздника вошел Иисус в храм и учил.

15 Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"

15 Niin juutalaiset ihmettelivät sanoen: "Kuinka tämä oppimattomana tuntee Kirjoitukset?"

15. Ja Juudalaiset ihmettelivät, sanoen: kuinka tämä taitaa kirjaa, joka ei ole oppinut?

15. Ja Judalaiset ihmettelit sanoden: cuinga tämä taita Kirja joca ei ole oppenut?

15. Ja Juttat ihmectelit sanoden/ Quinga teme Kiria taita ettei hen ole oppenut? (Ja juuttaat ihmettelit sanoen/ Kuinka tämä kirjaa taitaa ettei hän ole oppinut?)

15 ἐθαύμαζον οἱ Ἰουδαῖοι λέγοντες· Πῶς οὗτος γράμματα οἶδε μὴ μεμαθηκώς; ( ẻthaúmadzοn οἱ Ἰοudaῖοι légοntes: Põs οὗtοs grámmata οἶde mì memathiκós; )

και εθαυμαζον οι ιουδαιοι λεγοντες πως ουτος γραμματα οιδεν μη μεμαθηκως 15 (kai ethabmazon oi ioudaioi legontes pos outos grammata oiden mi memathikos)

15 And the Jews were marveling, saying, How does this one know (the) Scriptures, having not learned (them)?

15. And the Jews marvelled, saying, How knoweth this man letters, having never learned?

15. Und die Juden verwunderten sich und sprachen: Wie kann dieser die Schrift, so er sie doch nicht gelernt hat?

15. Y maravillábanse los Judíos, diciendo: ¿Cómo sabe este hombre letras, no habiendo aprendido?

15 И дивились Иудеи, говоря: как Он знает Писания, не учившись?

16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt.

16. Vastasi Jesus ja sanoi heille: ei minun oppini ole minun, mutta sen, joka minun lähetti.

16. Wastais Jesus ja sanoi heille: ei minun opetuxen ole minun mutta sen joca minun lähetti.

16. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Minun opetuxen ei ole minun/ mutta sen ioca minun lehetti. (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Minun opetukseni ei ole minun/ mutta sen joka minun lähetti.)

16 ἀπεκρίθη οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἡ ἐμὴ διδαχὴ οὐκ ἔστιν ἐμὴ, ἀλλὰ τοῦ πέμψαντός με· ( ἀpeκrίthi οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen: Ἡ ẻmì dιdachì οὐκ ἔstιn ẻmì, ἀllà tοȗ pémpsantόs me: )

απεκριθη αυτοις ο ιησους και ειπεν η εμη διδαχη ουκ εστιν εμη αλλα του πεμψαντος με 16 (apekrithi aftois o iisous kai eipen i emi didachi ouk estin emi alla tou pempsantos me)

16 Therefore Jesus answered them and said, My teaching is not mine, but from the one who sent me.</J>

16. Jesus answered them, and said, My doctrine is not mine, but his that sent me.

16. Jesus antwortete ihnen und sprach: Meine Lehre ist nicht mein, sondern des, der mich gesandt hat.

16. Respondióles Jesús, y dijo: Mi doctrina no es mía, sino de el que me envió.

16 Иисус, отвечая им, сказал: Мое учение – не Мое, но Пославшего Меня;

17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.

17 Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, hän tulee *tästä opista* tuntemaan, onko se Jumalasta lähtöisin vai puhunko omiani.

17. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, niin hänen pitää tietämän tästä opista, josko se on Jumalasta, eli jos minä itsestäni puhun.

17. Jos jocu tahto nouta hänen mielens nijn hänen pitä tietämän jos tämä opetus on Jumalast eli jos minä idzestäni puhun.

17. Jos iocu tahto henen mielense nouta/ henen pite tundeman ios teme opetus on Jumalast/ eli ios mine puhun itzesteni. (Jos joku tahtoo hänen mielensä noutaa/ hänen pitää tunteman jos tämä opetus on Jumalasta/ eli jos minä puhun itsestäni.)

17 ἐάν τις θέλῃ τὸ θέλημα αὐτοῦ ποιεῖν, γνώσεται περὶ τῆς διδαχῆς, πότερον ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστιν ἢ ἐγὼ ἀπ’ ἐμαυτοῦ λαλῶ. ( ẻán tιs thélΐ tὸ thélima aὐtοȗ pοιeῖn, gnósetaι perὶ tĩs dιdachĩs, pόterοn ẻκ tοȗ Theοȗ ẻstιn ἲ ẻgὸ ἀp’ ẻmautοȗ lalõ. )

εαν τις θελη το θελημα αυτου ποιειν γνωσεται περι της διδαχης ποτερον εκ του θεου εστιν η εγω απ εμαυτου λαλω 17 (ean tis theli to thelima aftou poiein gnosetai peri tis didachis poteron ek tou theou estin i ego ap emaftou lalo)

17 If anyone is willing to practice his will, he will know concerning the teaching, of what sort (it is), (whether) from God or I speak from myself.</J>

17. If any man will do his will, he shall know of the doctrine, whether it be of God, or whether I speak of myself.

17. So jemand will des Willen tun, der wird innewerden, ob diese Lehre von Gott sei, oder ob ich von mir selbst rede.

17. El que quisiere hacer su voluntad, conocerá de la doctrina si es de Dios, o si yo hablo de mí mismo.

17 кто хочет творить волю Его, тот узнает о сем учении, от Бога ли оно, или Я Сам от Себя говорю.

18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

18 Joka omiaan puhuu, hakee omaa kunniaansa, mutta joka hakee lähettäjänsä kunniaa, se on totuullinen eikä hänessä ole vääryyttä.

18. Joka itsestänsä puhuu, se etsii omaa kunniaansa: mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänen lähetti, se on vakaa ja ei hänessä ole vääryyttä.

18. Joca idzestäns puhu se edzi oma cunniatans: mutta joca edzi sen cunniata joca hänen lähetti se on waca ja ei hänes ole wääryttä.

18. Joca itzestens puhupi se etzi oma cunniatans. Mutta ioca etzi sen cunniata ioca henen lehetti/ se on waca/ ia ei ole henes wärytte. (Joka itsestänsä puhuupi se etsii omaa kunniatansa. Mutta joka etsii sen kunniata joka hänen lähetti/ se on wakaa/ ja ei ole hänessä wääryyttä.)

18 ὁ ἀφ’ ἑαυτοῦ λαλῶν τὴν δόξαν τὴν ἰδίαν ζητεῖ, ὁ δὲ ζητῶν τὴν δόξαν τοῦ πέμψαντος αὐτόν, οὗτος ἀληθής ἐστιν, καὶ ἀδικία ἐν αὐτῷ οὐκ ἔστιν. ( ὁ ἀf’ ἑautοȗ lalõn tìn dόksan tìn ἰdίan dziteῖ, ὁ dè dzitõn tìn dόksan tοȗ pémpsantοs aὐtόn, οὗtοs ἀlithís ẻstιn, κaὶ ἀdικίa ẻn aὐtỡ οὐκ ἔstιn. )

ο αφ εαυτου λαλων την δοξαν την ιδιαν ζητει ο δε ζητων την δοξαν του πεμψαντος αυτον ουτος αληθης εστιν και αδικια εν αυτω ουκ εστιν 18 (o af eaftou lalon tin doxan tin idian zitei o de ziton tin doxan tou pempsantos afton outos alithis estin kai adikia en afto ouk estin)

18 He who speaks from himself is seeking his own glory, but he who is seeking the glory from the one who sent him, this one is true and no unrighteousness is in him.</J>

18. He that speaketh of himself seeketh his own glory: but he that seeketh his glory that sent him, the same is true, and no unrighteousness is in him.

18. Wer von sich selbst redet, der sucht seine eigene Ehre; wer aber sucht die Ehre des, der ihn gesandt hat, der ist wahrhaftig, und ist keine Ungerechtigkeit an ihm.

18. El que habla de sí mismo, gloria propia busca; mas el que busca la gloria del que le envió, éste es verdadero, y no hay en él injusticia.

18 Говорящий сам от себя ищет славы себе; а Кто ищет славы Пославшему Его, Тот истинен, и нет неправды в Нем.

19 Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Ja kukaan teistä ei lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?"

19 Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Mutta ei kukaan teistä lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?"

19. Eikö Moses antanut teille lakia, ja ei kenkään teistä lakia taytä? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?

19. Eikö Moses andanut teille Lakia ja ei kengän teistä sitä töilläns täyttänyt? Mixi te edzittä minua tappaxen?

19. Eikö Moses andanut teille Laki/ ia ei kengen teiste Laki töillens * teutenyt? Mixi te etzitte minua tappaxenne? (Eikö Moses antanut teille lakia/ ja ei kenkään teistä lakia töillänsä täyttänyt? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?)

19 οὐ Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὸν νόμον; καὶ οὐδεὶς ἐξ ὑμῶν ποιεῖ τὸν νόμον. τί με ζητεῖτε ἀποκτεῖναι; ( οὐ Μoϋsĩs dédoκen ὑmῖn tὸn nόmοn; κaὶ οὐdeὶs ẻks ὑmõn pοιeῖ tὸn nόmοn. tί me dziteῖte ἀpοκteῖnaι; )

ου μωσης δεδωκεν υμιν τον νομον και ουδεις εξ υμων ποιει τον νομον τι με ζητειτε αποκτειναι 19 (ou mosis dedoken umin ton nomon kai oudeis ex umon poiei ton nomon ti me ziteite apokteinai)

19 Has Moses not given you° the law and (yet) none out of you° are practicing the law? Why do you° seek to kill me?</J>

19. Did not Moses give you the law, and yet none of you keepeth the law? Why go ye about to kill me?

19. Hat euch nicht Mose das Gesetz gegeben? und niemand unter euch tut das Gesetz. Warum sucht ihr mich zu töten?

19. ¿No os dió Moisés la ley; y sin embargo ninguno de vosotros guarda la ley? ¿Por qué me procuráis matar?

19 Не дал ли вам Моисей закона? и никто из вас не поступает по закону. За что ищете убить Меня?

20 Kansa vastasi: "Sinussa on riivaaja; kuka sinua tavoittelee tappaaksensa?"

20 Kansa vastasi (ja sanoi): "Sinussa on riivaaja. Kuka sinua tavoittelee tappaakseen?"

20. Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa?

20. Wastais Canssa ja sanoi: sinulla on Perkele cucast sinua edzi tappaxens?

20. Wastasi Canssa ia sanoi/ Sinulla ombi Perkele/ cuca sinua etzi tappaxens? (Wastasi kansa ja sanoi/ Sinulla ompi perkele/ kuka sinua etsii tappaaksensa?)

20 ἀπεκρίθη ὁ ὄχλος καὶ εἶπε· Δαιμόνιον ἔχεις· τίς σε ζητεῖ ἀποκτεῖναι; ( ἀpeκrίthi ὁ ὄchlοs κaὶ eἶpe: Daιmόnιοn ἔcheιs: tίs se dziteῖ ἀpοκteῖnaι; )

απεκριθη ο οχλος και ειπεν δαιμονιον εχεις τις σε ζητει αποκτειναι 20 (apekrithi o ochlos kai eipen daimonion echeis tis se zitei apokteinai)

20 The crowd answered and said, You have a demon. Who seeks to kill you?

20. The people answered and said, Thou hast a devil: who goeth about to kill thee?

20. Das Volk antwortete und sprach: Du hast den Teufel; wer versucht dich zu töten?

20. Respondió el pueblo, y dijo: Demonio tienes: ¿quién te procura matar?

20 Народ сказал в ответ: не бес ли в Тебе? кто ищет убить Тебя?

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon minä tein, ja te kaikki kummastelette.

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon tein, ja te kaikki ihmettelette.

21. Jesus vastasi ja sanoi heille: yhden työn minä tein, ja te kaikki ihmettelette.

21. Jesus wastais ja sanoi heille: yhden työn minä tein ja sitä te caicki ihmettelettä.

21. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Yden tön mine tein ia site te caiki imehtelette/ (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Yhden työn minä tein ja sitä te kaikki ihmettelette/)

21 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἓν ἔργον ἐποίησα, καὶ πάντες θαυμάζετε διὰ τοῦτο ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtοῖs: Ἓn ἔrgοn ẻpοίisa, κaὶ pántes thaumádzete dιà tοȗtο )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτοις εν εργον εποιησα και παντες θαυμαζετε 21 (apekrithi o iisous kai eipen aftois en ergon epoiisa kai pantes thabmazete)

21 Jesus answered and said to them, I did one work and you° all marvel.</J>

21. Jesus answered and said unto them, I have done one work, and ye all marvel.

21. Jesus antwortete und sprach: Ein einziges Werk habe ich getan, und es wundert euch alle.

21. Jesús respondió, y les dijo: Una obra hice, y vosotros todos os maravilláis.

21 Иисус, продолжая речь, сказал им: одно дело сделал Я, и все вы дивитесь.

22 Mooses antoi teille ympärileikkauksen — ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä — ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen.

22 (sen vuoksi). Mooses on antanut teille ympärileikkauksen — ei niin, että se on Moosekselta, vaan isiltä — ja te ympärileikkaatte ihmisen myös sapattina.

22. Sentähden antoi Moses teille ympärileikkauksen, (ei että se Mosekselta oli, vaan isiltä), ja te ympärileikkaatte sabbatina ihmisen.

22. Sentähden andoi Moses teille ymbärinsleickauxen ei että se Mosexelda oli waan Isildä ja cuitengin te ymbärinsleickatte Sabbathina ihmisen?

22. Senteden Moses andoi teille Ymberileicauxen/ ei ette se Moseselda oli/ Wan Iselde/ ia quitengin te ymberinsleicatte Inhimisen * Sabbathina. (Sentähden Moses antoi teille ympärileikkauksen/ ei että se Mosekselta oli/ Waan Isältä/ ja kuitenkin te ympärinsleikkaatte ihmisen Sabbathina.)

22 Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὴν περιτομήν, οὐχ ὅτι ἐκ τοῦ Μωϋσέως ἐστὶν, ἀλλ’ ἐκ τῶν πατέρων, καὶ ἐν σαββάτῳ περιτέμνετε ἄνθρωπον. ( Μoϋsĩs dédoκen ὑmῖn tìn perιtοmín, οὐch ὅtι ẻκ tοȗ Μoϋséos ẻstὶn, ἀll’ ẻκ tõn patéron, κaὶ ẻn sabbátǫ perιtémnete ἄnthropοn. )

δια τουτο μωσης δεδωκεν υμιν την περιτομην ουχ οτι εκ του μωσεως εστιν αλλ εκ των πατερων και εν σαββατω περιτεμνετε ανθρωπον 22 (dia touto mosis dedoken umin tin peritomin ouch oti ek tou moseos estin all ek ton pateron kai en sabbato peritemnete anthropon)

22 Because of this, Moses has given you° circumcision (not that it is from Moses, but from the fathers), and on the Sabbath you° circumcise a man.</J>

22. Moses therefore gave unto you circumcision; (not because it is of Moses, but of the fathers;) and ye on the sabbath day circumcise a man.

22. Mose hat euch darum gegeben die Beschneidung, nicht daß sie von Mose kommt, sondern von den Vätern, und ihr beschneidet den Menschen am Sabbat.

22. Cierto que Moisés os dió la circuncisión, (no porque sea de Moisés, sino de los padres,) y en sábado circuncidáis al hombre.

22 Моисей дал вам обрезание – хотя оно не от Моисея, но от отцов, – и в субботу вы обрезываете человека.

23 Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?

23 Jos ihminen sapattina saa ympärileikkauksen, jottei Mooseksen lakia rikottaisi, oletteko minulle vihoissanne, kun tein koko ihmisen terveeksi sapattina?

23. Jos ihminen sabbatina ympärileikataan, ettei Moseksen laki rikottaisi: närkästyttekö te minusta, että minä koko ihmisen sabbatina paransin?

23. Jos ihminen Sabbathina ymbärinsleicatan ettei Mosexen Laki ricotais: närkästyttekö te minusta että minä coco ihmisen Sabbathina paransin?

23. Jos nyt Inhiminen ymberileicauxen otta Sabbathina/ senpäle ettei Mosesen Laki pideisi rikottaman/ Nerkestytteko te minua ette mine coco Inhimisen paransin Sabbathina? (Jos nyt ihminen ympärileikkauksen ottaa Sabbathina/ sen päälle ettei Moseksen laki pitäisi rikottaman/ Närkästyttekö te minua että minä koko ihmisen paransin Sabbathina?)

23 εἰ περιτομὴν λαμβάνει ἄνθρωπος ἐν σαββάτῳ, ἵνα μὴ λυθῇ ὁ νόμος Μωϋσέως, ἐμοὶ χολᾶτε ὅτι ὅλον ἄνθρωπον ὑγιῆ ἐποίησα ἐν σαββάτῳ! ( eἰ perιtοmìn lambáneι ἄnthropοs ẻn sabbátǫ, ἵna mì luthῖ ὁ nόmοs Μoϋséos, ẻmοὶ chοlãte ὅtι ὅlοn ἄnthropοn ὑgιĩ ẻpοίisa ẻn sabbátǫ! )

ει περιτομην λαμβανει ανθρωπος εν σαββατω ινα μη λυθη ο νομος μωσεως εμοι χολατε οτι ολον ανθρωπον υγιη εποιησα εν σαββατω 23 (ei peritomin lambanei anthropos en sabbato ina mi luthi o nomos moseos emoi cholate oti olon anthropon ugii epoiisa en sabbato)

23 If a man receives circumcision on the Sabbath, in order that the Law of Moses may not be torn-down. Are you° bitterly-angry with me, because I made* a man entirely healthy on the Sabbath?</J>

23. If a man on the sabbath day receive circumcision, that the law of Moses should not be broken; are ye angry at me, because I have made a man every whit whole on the sabbath day?

23. So ein Mensch die Beschneidung annimmt am Sabbat, auf daß nicht das Gesetz Mose's gebrochen werde, zürnet ihr denn über mich, daß ich den ganzen Menschen habe am Sabbat gesund gemacht?

23. Si recibe el hombre la circuncisión en sábado, para que la ley de Moisés no sea quebrantada, ¿os enojáis conmigo porque en sábado hice sano todo un hombre?

23 Если в субботу принимает человек обрезание, чтобы небыл нарушен закон Моисеев, – на Меня ли негодуете за то, что Я всего человека исцелил в субботу?

24 Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

24 Älkää tuomitko näön vuoksi, vaan tuomitkaa oikea tuomio.”

24. Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.

24. Älkät duomitco näkemisenne jälken waan sanocat oikia duomio.

24. Elket domitco nekymisen ielkin/ wan domitca oikea domio. (Älkäät tuomitko näkymisen jälkeen/ waan tuomitkaa oikea tuomio.)

24 μὴ κρίνετε κατ’ ὄψιν, ἀλλὰ τὴν δικαίαν κρίσιν κρίνατε. ( mì κrίnete κat’ ὄpsιn, ἀllà tìn dικaίan κrίsιn κrίnate. )

μη κρινετε κατ οψιν αλλα την δικαιαν κρισιν κρινατε 24 (mi krinete kat opsin alla tin dikaian krisin krinate)

24 Do° not judge according to appearance, but judge° righteous judgment.</J>

24. Judge not according to the appearance, but judge righteous judgment.

24. Richtet nicht nach dem Ansehen, sondern richtet ein rechtes Gericht.

24. No juzguéis según lo que parece, mas juzgád justo juicio.

24 Не судите по наружности, но судите судом праведным.

25 Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaaksensa?

25 Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaakseen?

25. Sanoivat siis muutamat Jerusalemin asuvaisista: eikö tämä se ole, jota he etsivät tappaaksensa?

25. SAnoit sijs muutamat Jerusalemin asuwaisist: eikö tämä se ole jota he edzeit tappaxens.

25. Sanoit sis mwtamat nijste Jerusalemitanist/ Eikö teme se ole iota he etzit tappaxens? (Sanoit siis muutamat nisät jerusalemitanista/ Eikö tämä se ole jota he etsit tappaaksensa?)

25 Ἔλεγον οὖν τινες ἐκ τῶν Ἱεροσολυμιτῶν· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὃν ζητοῦσιν ἀποκτεῖναι; ( Ἔlegοn οȗn tιnes ẻκ tõn Ἱerοsοlumιtõn: Οὐch οὗtόs ẻstιn ὃn dzitοȗsιn ἀpοκteῖnaι; )

ελεγον ουν τινες εκ των ιεροσολυμιτων ουχ ουτος εστιν ον ζητουσιν αποκτειναι 25 (elegon oun tines ek ton ierosolumiton ouch outos estin on zitousin apokteinai)

25 Therefore some out of those from Jerusalem said, Is this not the one whom they are seeking to kill?

25. Then said some of them of Jerusalem, Is not this he, whom they seek to kill?

25. Da sprachen etliche aus Jerusalem: Ist das nicht der, den sie suchten zu töten?

25. Decían entónces unos de los de Jerusalem: ¿No es éste al que buscan para matarle?

25 Тут некоторые из Иерусалимлян говорили: не Тот ли это, Которого ищут убить?

26 Ja katso, hän puhuu vapaasti, eivätkä he sano hänelle mitään. Olisivatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietoonsa, että tämä on Kristus?

26 Ja katso, Hän puhuu julkisesti eivätkä he sano Hänelle mitään. Ovatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietää, että tämä (totisesti) on Kristus?

26. Ja katso, hän puhuu rohkiasti, ja ei he hänelle mitään puhu: tietänevätkö ylimmäiset oikein, että hän on totisesti Kristus?

26. Ja cadzo hän puhu rohkiast ja ei he hänelle mitän puhu. Tietänewätkö meidän ylimmäisem että hän on totisest Christus?

26. Ja catzo hen puhu rohkiast Ja ei he henelle miten puhu. Tieteneuetkö meiden Ylimeiset todexi ette hen ombi wissi se Christus? (Ja katso hän puhuu rohkeasti ja ei he hänelle mitään puhu. Tietäwätkö meidän ylimmäiset todeksi että hän ompi wissi se Kristus?)

26 καὶ ἴδε παρρησίᾳ λαλεῖ, καὶ οὐδὲν αὐτῷ λέγουσι. μήποτε ἀληθῶς ἔγνωσαν οἱ ἄρχοντες ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ Χριστός; ( κaὶ ἴde parrisίᾳ laleῖ, κaὶ οὐdèn aὐtỡ légοusι. mípοte ἀlithõs ἔgnosan οἱ ἄrchοntes ὅtι οὗtόs ẻstιn ἀlithõs ὁ Chrιstόs; )

και ιδε παρρησια λαλει και ουδεν αυτω λεγουσιν μηποτε αληθως εγνωσαν οι αρχοντες οτι ουτος εστιν αληθως ο χριστος 26 (kai ide parrisia lalei kai ouden afto legousin mipote alithos egnosan oi archontes oti outos estin alithos o christos)

26 And behold, he speaks publicly and they say nothing to him. Maybe the rulers truly know {Or: recognized} that this one is truly the Christ.

26. But, lo, he speaketh boldly, and they say nothing unto him. Do the rulers know indeed that this is the very Christ?

26. Und siehe zu, er redet frei, und sie sagen nichts. Erkennen unsere Obersten nun gewiß, daß er gewiß Christus sei?

26. Y, he aquí, habla públicamente, y no le dicen nada: ¿Han entendido ciertamente los príncipes, que éste es verdaderamente el Cristo?

26 Вот, Он говорит явно, и ничего не говорят Ему: не удостоверились ли начальники, что Он подлинно Христос?

27 Kuitenkin, me tiedämme, mistä tämä on; mutta kun Kristus tulee, niin ei kukaan tiedä, mistä hän on."

27 Kuitenkin me tunnemme Hänet — mistä Hän on. Mutta kun Kristus tulee, kukaan ei tiedä, mistä Hän on."

27. Mutta me kyllä tiedämme, kusta tämä on: vaan kusta Kristus tulee ja kusta hän on, ei kenkään tiedä.

27. Mutta me kyllä tiedämme custa tämä on: waan custa Christus tule ja custa hän on ei kengän tiedä.

27. Mutta me tiedeme custa teme ombi Wan custa Christus tulepi ei kengen tiedhe custa hen on. (Mutta me tiedämme kusta tämä ompi kusta Kristus tuleepi ei kenkään tiedä kusta hän on.)

27 ἀλλὰ τοῦτον οἴδαμεν πόθεν ἐστίν· ὁ δὲ Χριστὸς ὅταν ἔρχηται, οὐδεὶς γινώσκει πόθεν ἐστίν. ( ἀllà tοȗtοn οἴdamen pόthen ẻstίn: ὁ dè Chrιstὸs ὅtan ἔrchitaι, οὐdeὶs gιnósκeι pόthen ẻstίn. )

αλλα τουτον οιδαμεν ποθεν εστιν ο δε χριστος οταν ερχηται ουδεις γινωσκει ποθεν εστιν 27 (alla touton oidamen pothen estin o de christos otan erchitai oudeis ginoskei pothen estin)

27 But we know where this one is from, but whenever the Christ comes, no one knows from where he is (coming).

27. Howbeit we know this man whence he is: but when Christ cometh, no man knoweth whence he is.

27. Doch wir wissen, woher dieser ist; wenn aber Christus kommen wird, so wird niemand wissen, woher er ist.

27. Mas éste, nosotros sabemos de donde es; empero cuando viniere el Cristo, nadie sabrá de donde sea.

27 Но мы знаем Его, откуда Он; Христос же когда придет, никто не будет знать, откуда Он.

28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: "Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea lähettäjä, ja häntä te ette tunne.

28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä kovalla äänellä ja opetti sanoen: "Te (sekä) tunnette minut, että* tiedätte mistä olen. En ole kuitenkaan tullut oma-aloitteisesti. Mutta Hän, joka on minut lähettänyt, on totuullinen, ja Häntä te ette tunne.

28. Niin Jesus huusi templissä, opetti ja sanoi: ja te tunnette minun, ja tiedätte, kusta minä olen: ja en minä ole tullut itsestäni, mutta hän on vakaa, joka minun lähetti, jota ette tunne.

28. Nijn Jesus huusi Templis opetti ja sanoi: Ja te tunnetta minun ja tiedätte custa minä olen ja en minä ole tullut idze minustani mutta hän on waca joca minun lähetti jota et te tunne.

28. Nin hwsi Iesus Templis/ opetti ia sanoi/ Ja/ te tunnette minun/ ia tiedette custa mine olen/ Ja em mine ole tullut itze minustani/ mutta se on waca ioca minun lehetti/ iota ette te tunne/ (Niin huusi Jesus templissä/ opetti ja sanoi/ Ja/ te tunnette minun/ ja tiedätte kusta minä olen/ Ja en minä ole tullut itse minustani/ mutta se on wakaa joka minun lähetti/ jota ette te tunne/)

28 ἔκραξεν οὖν ἐν τῷ ἱερῷ διδάσκων ὁ Ἰησοῦς καὶ λέγων· Κἀμὲ οἴδατε, καὶ οἴδατε πόθεν εἰμί· καὶ ἀπ’ ἐμαυτοῦ οὐκ ἐλήλυθα, ἀλλ’ ἔστιν ἀληθινὸς ὁ πέμψας με, ὃν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε· ( ἔκraksen οȗn ẻn tỡ ἱerỡ dιdásκon ὁ Ἰisοȗs κaὶ légon: Κἀmè οἴdate, κaὶ οἴdate pόthen eἰmί: κaὶ ἀp’ ẻmautοȗ οὐκ ẻlílutha, ἀll’ ἔstιn ἀlithιnὸs ὁ pémpsas me, ὃn ὑmeῖs οὐκ οἴdate: )

εκραξεν ουν εν τω ιερω διδασκων ο ιησους και λεγων καμε οιδατε και οιδατε ποθεν ειμι και απ εμαυτου ουκ εληλυθα αλλ εστιν αληθινος ο πεμψας με ον υμεις ουκ οιδατε 28 (ekraxen oun en to iero didaskon o iisous kai legon kame oidate kai oidate pothen eimi kai ap emaftou ouk elilutha all estin alithinos o pempsas me on umeis ouk oidate)

28 Therefore Jesus cried out in the temple, teaching and saying, You° both know me and know where I am from, and I have not come from myself, but he who sent me is true, whom you° do not know.</J>

28. Then cried Jesus in the temple as he taught, saying, Ye both know me, and ye know whence I am: and I am not come of myself, but he that sent me is true, whom ye know not.

28. Da rief Jesus im Tempel und sprach: Ja, ihr kennet mich und wisset, woher ich bin; und von mir selbst bin ich nicht gekommen, sondern es ist ein Wahrhaftiger, der mich gesandt hat, welchen ihr nicht kennet.

28. Entónces clamaba Jesús en el templo enseñando, y diciendo: Y a mí me conocéis, y sabéis de donde soy; y no he venido de mí mismo; mas el que me envió es verdadero, al cual vosotros ignoráis.

28 Тогда Иисус возгласил в храме, уча и говоря: и знаете Меня, и знаете, откуда Я; и Я пришел не Сам от Себя, но истинен Пославший Меня, Которого вы не знаете.

29 Minä tunnen hänet, sillä hänestä minä olen, ja hän on minut lähettänyt."

29 (Mutta) minä tunnen Hänet, koska olen Hänestä tullut, ja Hän on minut lähettänyt."

29. Mutta minä tunnen hänen, sillä minä olen hänestä, ja hän lähetti minun.

29. Mutta minä tunnen hänen: sillä minä olen hänestä ja hän lähetti minun.

29. Mutta mine tunnen henen/ Sille ette mine olen henest/ Ja hen minun lehetti. (Mutta minä tunnen hänen/ Sillä että minä olen hänestä/ Ja hän minun lähetti.)

29 ἐγὼ οἶδα αὐτόν, ὅτι παρ’ αὐτοῦ εἰμι κἀκεῖνός με ἀπέστειλεν. ( ẻgὸ οἶda aὐtόn, ὅtι par’ aὐtοȗ eἰmι κἀκeῖnόs me ἀpésteιlen. )

εγω δε οιδα αυτον οτι παρ αυτου ειμι κακεινος με απεστειλεν 29 (ego de oida afton oti par aftou eimi kakeinos me apesteilen)

29 I know him, because I am from him and he sent me.</J>

29. But I know him: for I am from him, and he hath sent me.

29. Ich kenne ihn aber; denn ich bin von ihm, und er hat mich gesandt.

29. Empero yo le conozco; porque de él soy, y él me envió.

29 Я знаю Его, потому что Я от Него, и Он послал Меня.

30 Niin heillä oli halu ottaa hänet kiinni; mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

30 He pyrkivät sen vuoksi ottamaan Hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt Häneen käsiksi, sillä Hänen aikansa ei ollut vielä tullut.

30. Niin he etsivät häntä käsittääksensä; vaan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä, sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.

30. Sijtte edzeit he händä käsittäxens waan ei kengän laskenut kättäns hänen päällens: sillä ei hänen aicans ollut wielä tullut.

30. Sijtte he etzit hende käsittexens/ Wan eikengen laskenut kättense henen pälens/ Sille ettei henen aicans wiele ollut tullut. (Sitten he etsit häntä käsittääksensä/ Waan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä/ Sillä ettei hänen aikansa wielä ollut tullut.)

30 Ἐζήτουν οὖν αὐτὸν πιάσαι, καὶ οὐδεὶς ἐπέβαλεν ἐπ’ αὐτὸν τὴν χεῖρα, ὅτι οὔπω ἐληλύθει ἡ ὥρα αὐτοῦ. ( Ἐdzítοun οȗn aὐtὸn pιásaι, κaὶ οὐdeὶs ẻpébalen ẻp’ aὐtὸn tìn cheῖra, ὅtι οὔpo ẻlilútheι ἱ ὅra aὐtοȗ. )

εζητουν ουν αυτον πιασαι και ουδεις επεβαλεν επ αυτον την χειρα οτι ουπω εληλυθει η ωρα αυτου 30 (ezitoun oun afton piasai kai oudeis epebalen ep afton tin cheira oti oupo eliluthei i ora aftou)

30 Therefore they were seeking to arrest him and (yet) no one put his hand upon him (because his hour had not come yet).

30. Then they sought to take him: but no man laid hands on him, because his hour was not yet come.

30. Da suchten sie ihn zu greifen; aber niemand legte die Hand an ihn, denn seine Stunde war noch nicht gekommen.

30. Entónces procuraban prenderle; mas ninguno metió sobre él la mano, porque aun no había venido su hora.

30 И искали схватить Его, но никто не наложил на Него руки, потому что еще не пришел час Его.

31 Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tehneekö hän enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?"

31 Mutta monet kansasta uskoivat Häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tehneekö Hän enemmän tunnustekoja kuin (nämä), mitä tämä on tehnyt?"

31. Mutta paljo kansasta uskoivat hänen päällensä ja sanoivat: kuin Kristus tulee, tehneekö hän enemmän ihmeitä kuin tämä on tehnyt?

31. Mutta paljo Canssast uscoit hänen päällens ja sanoit: cosca Christus tule tehnekö hän enämmän ihmeitä cuin tämä on tehnyt?

31. Mutta palio cansast vskoit henen pälens ia sanoit/ Coska Christus tule pitehnekö hen enemen Tunnustäcti quin teme tehnyt on? (Mutta paljon kansasta uskoit hänen päällensä ja sanoit/ Koska Kristus tulee pitäneekö hän enemmin tunnustähtiä kuin tämä tehnyt on?)

31 πολλοὶ δὲ ἐκ τοῦ ὄχλου ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν καὶ ἔλεγον ὅτι ὁ Χριστὸς ὅταν ἔλθῃ, μήτι πλείονα σημεῖα τούτων ποιήσει ὧν οὗτος ἐποίησεν; ( pοllοὶ dè ẻκ tοȗ ὄchlοu ẻpίsteusan eἰs aὐtόn κaὶ ἔlegοn ὅtι ὁ Chrιstὸs ὅtan ἔlthΐ, mítι pleίοna simeῖa tοúton pοιíseι ổn οὗtοs ẻpοίisen; )

πολλοι δε εκ του οχλου επιστευσαν εις αυτον και ελεγον οτι ο χριστος οταν ελθη μητι πλειονα σημεια τουτων ποιησει ων ουτος εποιησεν 31 (polloi de ek tou ochlou epistefsan eis afton kai elegon oti o christos otan elthi miti pleiona simeia touton poiisei on outos epoiisen)

31 But many out of the crowd believed in him, and they were saying, Whenever the Christ comes, he will not be doing signs more-than those which this one did, will he?

31. And many of the people believed on him, and said, When Christ cometh, will he do more miracles than these which this man hath done?

31. Aber viele vom Volk glaubten an ihn und sprachen: Wenn Christus kommen wird, wird er auch mehr Zeichen tun, denn dieser tut?

31. Y del pueblo, muchos creyeron en él, y decían: ¿El Cristo cuándo viniere, hará más milagros que los que éste ha hecho?

31 Многие же из народа уверовали в Него и говорили: когда придет Христос, неужели сотворит больше знамений, нежели сколько Сей сотворил?

32 Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä; niin ylipapit ja fariseukset lähettivät palvelijoita ottamaan häntä kiinni.

32 Fariseukset kuulivat kansan Hänestä näin kuiskivan. Ja *fariseukset ja ylipapit* lähettivät palvelijoita ottamaan Hänet kiinni.

32. Pharisealaiset kuulivat kansan hänestä senkaltaisia napisevan, ja Pharisealaiset ja ylimmäiset papit lähettivät palveliat häntä ottamaan kiinni.

32. COsca Phariseuxet cuulit Canssan hänestä sencaltaisita napisewan lähetit Phariseuxet ja ylimmäiset Papit palwelians händä kijnniottaman.

32. Nin culit ne Phariseuset ette Canssa napisit sencaltaisita henest. Ninne Phariseuset ia ylimeiset Papit lehetit Palueliat hende kijniottaman. (Niin kuulit ne phariseukset että kansa napisit senkaltaisia hänest. Niin ne phariseukset ja ylimmäiset papit lähetit palwelijat häntä kiinniottaman.)

32 Ἤκουσαν οἱ Φαρισαῖοι τοῦ ὄχλου γογγύζοντος περὶ αὐτοῦ ταῦτα, καὶ ἀπέστειλαν ὑπηρέτας οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἵνα πιάσωσιν αὐτόν. ( Ἤκοusan οἱ Farιsaῖοι tοȗ ὄchlοu gοggúdzοntοs perὶ aὐtοȗ taȗta, κaὶ ἀpésteιlan ὑpirétas οἱ Farιsaῖοι κaὶ οἱ ἀrchιereῖs ἵna pιásosιn aὐtόn. )

ηκουσαν οι φαρισαιοι του οχλου γογγυζοντος περι αυτου ταυτα και απεστειλαν οι φαρισαιοι και οι αρχιερεις υπηρετας ινα πιασωσιν αυτον 32 (ikousan oi farisaioi tou ochlou gonguzontos peri aftou tafta kai apesteilan oi farisaioi kai oi archiereis upiretas ina piasosin afton)

32 The Pharisees heard the crowd murmuring these things concerning him, and the Pharisees and the high-priests sent attendants in order that they might arrest him.

32. The Pharisees heard that the people murmured such things concerning him; and the Pharisees and the chief priests sent officers to take him.

32. Und es kam vor die Pharisäer, daß das Volk solches von ihm murmelte. Da sandten die Pharisäer und Hohenpriester Knechte aus, das sie ihn griffen.

32. Los Fariseos oyeron al pueblo que murmuraba de él estas cosas; y los príncipes de los sacerdotes, y los Fariseos enviaron esbirros que le prendiesen.

32 Услышали фарисеи такие толки о Нем внароде, и послали фарисеи и первосвященники служителей – схватить Его.

33 Mutta Jeesus sanoi: "Minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja sitten minä menen pois hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt.

33 Niin Jeesus sanoi heille: "Olen vielä vähän aikaa kanssanne. Sitten menen pois Hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.

33. Niin Jesus sanoi heille: minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen sitte hänen tykönsä, joka minun lähetti.

33. Nijn Jesus sanoi heille: minä olen wielä wähän aica teidän cansan ja menen sijtte hänen tygöns joca minun lähetti:

33. Nin sanoi Iesus heille/ Wiele mine olen yrielde teiden cansan/ ia nijn menen henen tygens ioca minun lehetti/ (Niin sanoi Jesus heille/ Wielä minä olen ylhäältä teidän kanssan/ ja niin menen hänen tykönsä joka minun lähetti/)

33 εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς· Ἔτι μικρὸν χρόνον μεθ’ ὑμῶν εἰμι καὶ ὑπάγω πρὸς τὸν πέμψαντά με. ( eἶpen οȗn ὁ Ἰisοȗs: Ἔtι mικrὸn chrόnοn meth’ ὑmõn eἰmι κaὶ ὑpágo prὸs tὸn pémpsantá me. )

ειπεν ουν αυτοις ο ιησους ετι μικρον χρονον μεθ υμων ειμι και υπαγω προς τον πεμψαντα με 33 (eipen oun aftois o iisous eti mikron chronon meth umon eimi kai upago pros ton pempsanta me)

33 Therefore Jesus said, I am still with you° (for) a little time and I go to the one who sent me.</J>

33. Then said Jesus unto them, Yet a little while am I with you, and then I go unto him that sent me.

33. Da sprach Jesus zu ihnen: Ich bin noch eine kleine Zeit bei euch, und dann gehe ich hin zu dem, der mich gesandt hat.

33. Y Jesús les dijo: Aun un poco de tiempo estoy con vosotros, y luego voy al que me envió.

33 Иисус же сказал им: еще недолго быть Мне с вами, и пойду к Пославшему Меня;

34 Silloin te etsitte minua, mutta ette löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla."

34 Te etsitte minua ettekä löydä, ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla."

34. Teidän pitää minua etsimän ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla.

34. Teidän pitä minua edzimän ja ei löytämän ja cusa minä olen et te woi sinne tulla.

34. Teiden pite etzimen minua ia ei leutemen/ ia cussa mine olen ette te woi sinne tulla. (Teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän/ ja kussa minä olen ette te woi sinne tulla.)

34 ζητήσετέ με καὶ οὐχ εὑρήσετε· καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ὑμεῖς οὐ δύνασθε ἐλθεῖν. ( dzitíseté me κaὶ οὐch eὑrísete: κaὶ ὅpοu eἰmὶ ẻgὸ, ὑmeῖs οὐ dúnasthe ẻltheῖn. )

ζητησετε με και ουχ ευρησετε και οπου ειμι εγω υμεις ου δυνασθε ελθειν 34 (zitisete me kai ouch ebrisete kai opou eimi ego umeis ou dunasthe elthein)

34 You° will be seeking me and will not be finding (me) and where I am, you° are not able to come.</J>

34. Ye shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither ye cannot come.

34. Ihr werdet mich suchen, und nicht finden; und wo ich bin, könnet ihr nicht hin kommen.

34. Me buscaréis, y no me hallaréis; y donde yo estoy, vosotros no podéis venir.

34 будете искать Меня, и не найдете; и где буду Я, туда вы не можете придти.

35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Eihän vain aikone mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa kreikkalaisia?

35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne Hän aikoo mennä niin ettemme löydä Häntä? Ei kai Hän aio mennä *niitten luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä*, ja opettaa kreikkalaisia?

35. Niin Juudalaiset sanoivat keskenänsä: kununkas hän menee, ettemme häntä löydä? meneekö hän Grekiläisten sekaan, jotka sinne ja tänne hajoitetut ovat, Grekiläisiä opettamaan?

35. Ja Judalaiset sanoit keskenäns: cuhungasta hän menne etten me händä löydä? mennekö hän Grekiläisten secan jotca sinne ja tänne hajotetut owat nijtä opettaman.

35. Nin sanoit Juttat keskenens/ Cuhunga hen menepi ettei me hende leude? Mennekö hen Pacanadhen secaan iotca sielle ia telle haiotetut ouat/ ia opettaman heite? (Niin sanoit juuttaat keskenänsä/ Kuhunka hän meneepi ettei me häntä löydä? Menneekö hän pakanoiden sekaan jotka siellä ja täällä hajoitetut owat/ ja opettamaan heitä?)

35 εἶπον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι πρὸς ἑαυτούς· Ποῦ οὗτος μέλλει πορεύεσθαι, ὅτι ἡμεῖς οὐχ εὑρήσομεν αὐτόν; μὴ εἰς τὴν διασπορὰν τῶν Ἑλλήνων μέλλει πορεύεσθαι καὶ διδάσκειν τοὺς Ἕλληνας; ( eἶpοn οȗn οἱ Ἰοudaῖοι prὸs ἑautοús: Pοȗ οὗtοs mélleι pοreúesthaι, ὅtι ἱmeῖs οὐch eὑrísοmen aὐtόn; mì eἰs tìn dιaspοràn tõn Ἑllínon mélleι pοreúesthaι κaὶ dιdásκeιn tοὐs Ἕllinas; )

ειπον ουν οι ιουδαιοι προς εαυτους που ουτος μελλει πορευεσθαι οτι ημεις ουχ ευρησομεν αυτον μη εις την διασποραν των ελληνων μελλει πορευεσθαι και διδασκειν τους ελληνας 35 (eipon oun oi ioudaioi pros eaftous pou outos mellei porebesthai oti imeis ouch ebrisomen afton mi eis tin diasporan ton ellinon mellei porebesthai kai didaskein tous ellinas)

35 Therefore the Jews said to themselves, Where is this one about to travel that we will not be finding him? He is not about to travel to the Dispersion of the Greeks and teach the Greeks, is he?

35. Then said the Jews among themselves, Whither will he go, that we shall not find him? will he go unto the dispersed among the Gentiles, and teach the Gentiles?

35. Da sprachen die Juden untereinander: Wo soll dieser hin gehen, daß wir ihn nicht finden sollen? Will er zu den Zerstreuten unter den Griechen gehen und die Griechen lehren?

35. Entónces los Judíos dijeron entre sí: ¿Dónde se ha de ir éste que no le hallarémos? ¿Irá a los dispersos entre los Gentiles, y enseñará a los Gentiles?

35 При сем Иудеи говорили между собою: куда Он хочет идти, так что мы не найдем Его? Не хочет ли Он идти в Еллинское рассеяниеи учить Еллинов?

36 Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Te etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla'?"

36 Mitä tämä sana on, jonka Hän sanoi: 'Te etsitte minua ettekä löydä' ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla?'"

36. Mikä puhe se on, minkä hän sanoi: teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla?

36. Mikä puhe se on cuin hän sanoi: teidän pitä edzimän minua ja ei löytämän: ja cusa minä olen et te woi sinne tulla?

36. Mike puheita teme on quin hen sanoi/ Teidhen pite etzimen minun ielkijni ia ei leutemen minua/ Ja cussa mine olen/ ette te woi sinne tulla? (Mitä puheitä tämä on kuin hän sanoi/ Teidän pitää etsimän minun jälkeeni ja ei löytämän minua/ Ja kussa minä olen/ ette te woi sinne tulla?)

36 τίς ἐστιν οὗτος ὁ λόγος ὃν εἶπε, ζητήσετέ με καὶ οὐχ εὑρήσετε, καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ὑμεῖς οὐ δύνασθε ἐλθεῖν; ( tίs ẻstιn οὗtοs ὁ lόgοs ὃn eἶpe, dzitíseté me κaὶ οὐch eὑrísete, κaὶ ὅpοu eἰmὶ ẻgὸ, ὑmeῖs οὐ dúnasthe ẻltheῖn; )

τις εστιν ουτος ο λογος ον ειπεν ζητησετε με και ουχ ευρησετε και οπου ειμι εγω υμεις ου δυνασθε ελθειν 36 (tis estin outos o logos on eipen zitisete me kai ouch ebrisete kai opou eimi ego umeis ou dunasthe elthein)

36 What is this speech that he said, You° will be seeking me and will not be finding (me), and where I am, you° are not able to come?

36. What manner of saying is this that he said, Ye shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither ye cannot come

36. Was ist das für eine Rede, daß er sagte: "Ihr werdet mich suchen, und nicht finden; und wo ich bin, da könnet ihr nicht hin kommen"?

36. ¿Qué dicho es éste que dijo: Me buscaréis, y no me hallaréis; y donde yo estoy, vosotros no podéis venir?

36 Что значат сии слова, которые Он сказал: будете искать Меня, и не найдете; и где буду Я, туда вы не можете придти?

37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.

37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi sanoen: "Jos joku janoaa, tulkoon minun luokseni ja juokoon.

37. Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan.

37. MUtta wijmeisnä suurna juhlapäiwänä seisoi Jesus ja huusi sanoden: joca jano se tulcan minun tygöni juoman.

37. Mutta wimeisse swrna Juhla peiuenä seisoi Iesus ia husi sanode' Joca ianopi se tulcan minun tykeni ia ioocan. (Mutta wiimeisenä suurenä päiwänä seisoi Jesus ja huusi sanoen Joka janoopi se tulkaan minun tyköni ja juokaan.)

37 Ἐν δὲ τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ τῇ μεγάλῃ τῆς ἑορτῆς εἱστήκει ὁ Ἰησοῦς καὶ ἔκραξε λέγων· Ἐάν τις διψᾷ, ἐρχέσθω πρός με καὶ πινέτω. ( Ἐn dè tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ tῖ megálΐ tĩs ἑοrtĩs eἱstíκeι ὁ Ἰisοȗs κaὶ ἔκrakse légon: Ἐán tιs dιpsᾷ, ẻrchéstho prόs me κaὶ pιnéto. )

εν δε τη εσχατη ημερα τη μεγαλη της εορτης ειστηκει ο ιησους και εκραξεν λεγων εαν τις διψα ερχεσθω προς με και πινετω 37 (en de ti eschati imera ti megali tis eortis eistikei o iisous kai ekraxen legon ean tis dipsa erchestho pros me kai pineto)

37 Now on the last day, the great (day) of the feast, Jesus stood and cried out, saying, If anyone is thirsty, let him come to me and let him drink.</J>

37. In the last day, that great day of the feast, Jesus stood and cried, saying, If any man thirst, let him come unto me, and drink.

37. Aber am letzten Tage des Festes, der am herrlichsten war, trat Jesus auf, rief und sprach: Wen da dürstet, der komme zu mir und trinke!

37. En el postrer día, día grande de la fiesta, Jesús se ponía en pié, y clamaba, diciendo: Si alguno tiene sed, venga a mí, y beba.

37 В последний же великий день праздника стоял Иисуси возгласил, говоря: кто жаждет, иди ко Мне и пей.

38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."

38 Joka uskoo minuun niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."

38. Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.

38. Joca usco minun päälleni nijncuin Ramattu sano hänen cohdustans pitä wuotaman eläwän weden wirrat.

38. Joca vsko minu' päleni ninquin Ramattu sano/ Hene' Cohdustans pite wotama' Eleue' wedhen wirdhat. (Joka uskoo minun päälleni niinkuin Raamattu sanoo/ Hänen kohdustansa pitää wuotaman eläwän weden wirrat.)

38 ὁ πιστεύων εἰς ἐμέ, καθὼς εἶπεν ἡ γραφή, ποταμοὶ ἐκ τῆς κοιλίας αὐτοῦ ῥεύσουσιν ὕδατος ζῶντος. ( ὁ pιsteúon eἰs ẻmé, κathὸs eἶpen ἱ grafí, pοtamοὶ ẻκ tĩs κοιlίas aὐtοȗ ŕeúsοusιn ὕdatοs dzõntοs. )

ο πιστευων εις εμε καθως ειπεν η γραφη ποταμοι εκ της κοιλιας αυτου ρευσουσιν υδατος ζωντος 38 (o pistebon eis eme kathos eipen i grafi potamoi ek tis koilias aftou refsousin udatos zontos)

38 He who believes in me, like the Scripture (has) said, Rivers of living water will be flowing out of his belly. {Joh 4:14}

38. He that believeth on me, as the scripture hath said, out of his belly shall flow rivers of living water.

38. Wer an mich glaubt, wie die Schrift sagt, von des Leibe werden Ströme des lebendigen Wassers fließen.

38. El que cree en mí, como dice la Escritura, de su vientre correrán ríos de agua viva.

38 Кто верует в Меня, у того, как сказано в Писании, из чрева потекут реки воды живой.

39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

39 Mutta tämän Hän sanoi Hengestä, jonka ne tulivat saamaan, jotka uskoivat Häneen. Sillä (Pyhä) Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.

39. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)

39. Mutta sen hän sanoi sijtä Hengest jonga hänen uscollisens piti saaman: sillä ei Pyhä Hengi wielä silloin saapuilla ollut ettei Jesus ollut wielä kircastettu.

39. Mutta sen hen sanoi sijte Hengest ionga henen wskolisens piti saman. Sille ettei se Pyhe Hengi wiele silloin ollut sapualla/ Senteden ettei Iesus wiele ollut Kircastettu. (Mutta sen hän sanoi siitä Hengestä jonka hänen uskollisensa piti saaman. Sillä ettei se Pyhä Henki wielä silloin ollut saapusalla/ Sentähden ettei Jesus wielä ollut kirkastettu.)

39 τοῦτο δὲ εἶπε περὶ τοῦ Πνεύματος οὗ ἔμελλον λαμβάνειν οἱ πιστεύσαντες εἰς αὐτόν· οὔπω γὰρ ἦν Πνεῦμα Ἅγιον, ὅτι Ἰησοῦς οὐδέπω ἐδοξάσθη. ( tοȗtο dè eἶpe perὶ tοȗ Pneúmatοs οὗ ἔmellοn lambáneιn οἱ pιsteúsantes eἰs aὐtόn: οὔpo gàr ἶn Pneȗma Ἅgιοn, ὅtι Ἰisοȗs οὐdépo ẻdοksásthi. )

τουτο δε ειπεν περι του πνευματος ου εμελλον λαμβανειν οι πιστευοντες εις αυτον ουπω γαρ ην πνευμα αγιον οτι ο ιησους ουδεπω εδοξασθη 39 (touto de eipen peri tou pnebmatos ou emellon lambanein oi pistebontes eis afton oupo gar in pnebma agion oti o iisous oudepo edoxasthi)

39 But he spoke this concerning the Spirit, of which those who believe in him were about to receive; for* (the) Holy Spirit was not yet (given), because Jesus was not yet glorified.

39. But this spake he of the Spirit, which they that believe on him should receive: for the Holy Ghost was not yet given; because that Jesus was not yet glorified.)

39. Das sagte er aber von dem Geist, welchen empfangen sollten, die an ihn glaubten; denn der Heilige Geist war noch nicht da, denn Jesus war noch nicht verklärt.

39. Y esto dijo del Espíritu, que habían de recibir los que creyesen en él; porque aun no había sido dado el Espíritu Santo, porque Jesús aun no había sido glorificado.

39 Сие сказал Он о Духе, Которого имели принять верующие в Него: ибо еще не было на них Духа Святаго, потому что Иисус еще не был прославлен.

40 Niin muutamat kansasta, kuultuaan nämä sanat, sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta".

40 Niin monet* kansasta sanoivat tämän puheen kuultuaan: "Tämä on totisesti se profeetta."

40. Monta siis kansasta, jotka tämän puheen kuulivat, sanoivat: tämä on totisesti propheta.

40. Monda sijs Canssasta jotca tämän puhen cuulit sanoit: Tämä on totisest jocu Propheta.

40. Monda sis Canssasta iotca Temen puhen culit/ sanoit/ teme ombi wissistyxi Propheta. (Monta siis kansasta jotka tämän puheen kuulit/ sanoit/ tämä ompi wissityksi propheta.)

40 πολλοὶ οὖν ἐκ τοῦ ὄχλου ἀκούσαντες τὸν λόγον ἔλεγον· Οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ προφήτης· ( pοllοὶ οȗn ẻκ tοȗ ὄchlοu ἀκοúsantes tὸn lόgοn ἔlegοn: Οὗtόs ẻstιn ἀlithõs ὁ prοfítis: )

πολλοι ουν εκ του οχλου ακουσαντες τον λογον ελεγον ουτος εστιν αληθως ο προφητης 40 (polloi oun ek tou ochlou akousantes ton logon elegon outos estin alithos o profitis)

40 Therefore many out of the crowd, having heard the word, said, This is truly the prophet.

40. Many of the people therefore, when they heard this saying, said, Of a truth this is the Prophet.

40. Viele nun vom Volk, die diese Rede hörten, sprachen: Dieser ist wahrlich der Prophet.

40. Entónces muchos del pueblo oyendo este dicho, decían: Verdaderamente éste es el Profeta.

40 Многие из народа, услышав сии слова, говорили: Он точно пророк.

41 Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus". Mutta toiset sanoivat: "Ei suinkaan Kristus tule Galileasta?

41 Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Ei kai Kristus tule Galileasta?

41. Muut sanoivat: tämä on Kristus; mutta muutamat sanoivat: tulleeko Kristus Galileasta?

41. Ja muutamat sanoit: tämä on Christus: mutta muutamat sanoit: tulleco Christus Galileast?

41. Mwtomat sanoit teme on Christus. Mutta monicadhat sanoit/ Tulleco Christus Galileast? (Muutamat sanoit tämä on Kristus. Mutta monikahdat sanoit/ Tulleeko Kristus Galileasta?)

41 ἄλλοι ἔλεγον· Οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός· οἱ δὲ ἔλεγον· Μὴ γὰρ ἐκ τῆς Γαλιλαίας ὁ Χριστὸς ἔρχεται; ( ἄllοι ἔlegοn: Οὗtόs ẻstιn ὁ Chrιstόs: οἱ dè ἔlegοn: Μì gàr ẻκ tĩs Galιlaίas ὁ Chrιstὸs ἔrchetaι; )

αλλοι ελεγον ουτος εστιν ο χριστος αλλοι δε ελεγον μη γαρ εκ της γαλιλαιας ο χριστος ερχεται 41 (alloi elegon outos estin o christos alloi de elegon mi gar ek tis galilaias o christos erchetai)

41 Others were saying, This is the Christ. Others were saying, For* the Christ does not come out of Galilee, does he?

41. Others said, This is the Christ. But some said, Shall Christ come out of Galilee?

41. Andere sprachen: Er ist Christus. Etliche aber sprachen: Soll Christus aus Galiläa kommen?

41. Otros decían: Este es el Cristo. Algunos empero decían: ¿De Galilea ha de venir el Cristo?

41 Другие говорили: это Христос. А иные говорили: разве из Галилеи Христос придет?

42 Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?"

42 Eikö Raamattu sano, että Kristus on Daavidin jälkeläisiä ja tulee Beetlehemistä, pienestä kaupungista, jossa Daavid asui?"

42. Eikö Raamattu sano Davidin siemenestä ja Betlehemin kaupungista, kussa David oli, Kristuksen tulevan?

42. Eikö Ramattu sano Christuxen tulewan Dawidin siemenest Bethlehemin Caupungist cusa Dawid oli josta Christus on tulewa?

42. Eikö Ramatto sano Ette Christusen pite tuleman Dauidin Siemenest/ ia sijte Bethlehemin Caupungist cussa Dauid oli/ Christus on tuleua? (Eikö Raamattu sano että Kristuksen pitää tuleman Dawidin siemenestä/ ja sitten Betlehemin kaupungista kussa Dawid oli/ Kristus on tulewa?)

42 οὐχὶ ἡ γραφὴ εἶπεν ὅτι ἐκ τοῦ σπέρματος Δαυῒδ καὶ ἀπὸ Βηθλέεμ τῆς κώμης, ὅπου ἦν Δαυῒδ, ὁ Χριστὸς ἔρχεται; ( οὐchὶ ἱ grafì eἶpen ὅtι ẻκ tοȗ spérmatοs Dauΐd κaὶ ἀpὸ Bithléem tĩs κómis, ὅpοu ἶn Dauΐd, ὁ Chrιstὸs ἔrchetaι; )

ουχι η γραφη ειπεν οτι εκ του σπερματος δαβιδ και απο βηθλεεμ της κωμης οπου ην δαβιδ ο χριστος ερχεται 42 (ouchi i grafi eipen oti ek tou spermatos dabid kai apo bithleem tis komis opou in dabid o christos erchetai)

42 Did the Scripture not say that the Christ comes out of the seed of David and from Bethlehem, the village where David was? {2Sam. 7:12, Mic 5:2}

42. Hath not the scripture said, That Christ cometh of the seed of David, and out of the town of Bethlehem, where David was?

42. Spricht nicht die Schrift: von dem Samen Davids und aus dem Flecken Bethlehem, da David war, soll Christus kommen?

42. ¿No dice la Escritura: Que de la simiente de David, y de la aldea de Belén, de donde era David, vendrá el Cristo?

42 Не сказано ли в Писании, что Христос придет от семени Давидова и из Вифлеема, из того места, откуда был Давид?

43 Niin syntyi kansassa eripuraisuutta hänen tähtensä.

43 Niin syntyi kansassa eripuraisuutta Hänen tähtensä.

43. Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.

43. Nijn nousi rijta Canssan seas hänestä.

43. Nin nousi yxi rijta/ Cansan seas henen täctens/ (Niin nousi yksi riita/ kansan seassa hänen tähtensä/)

43 σχίσμα οὖν ἐν τῷ ὄχλῳ ἐγένετο δι’ αὐτόν. ( schίsma οȗn ẻn tỡ ὄchlǫ ẻgénetο dι’ aὐtόn. )

σχισμα ουν εν τω οχλω εγενετο δι αυτον 43 (schisma oun en to ochlo egeneto di afton)

43 Therefore there became a split in the crowd because of him.

43. So there was a division among the people because of him.

43. Also ward eine Zwietracht unter dem Volk über ihn.

43. Así que había disensión entre el pueblo a causa de él.

43 Итак произошла о Нем распря в народе.

44 Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi.

44 Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt Häneen käsiksi.

44. Mutta muutamat tahtoivat hänen ottaa kiinni, ja ei kuitenkaan kenkään laskenut käsiänsä hänen päällensä.

44. Mutta muutamat tahdoit hänen otta kijnni ja ei cuitengan kengän laskenut kättäns hänen päällens.

44. Ja monicadat tahdoit henen kijniotta/ waan eikengen laskenut kättense henen pälens. (Ja monikahdat tahdoit hänen kiinni ottaa/ waan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä.)

44 τινὲς δὲ ἤθελον ἐξ αὐτῶν πιάσαι αὐτόν, ἀλλ’ οὐδεὶς ἐπέβαλεν ἐπ’ αὐτὸν τὰς χεῖρας. ( tιnès dè ἴthelοn ẻks aὐtõn pιásaι aὐtόn, ἀll’ οὐdeὶs ẻpébalen ẻp’ aὐtὸn tàs cheῖras. )

τινες δε ηθελον εξ αυτων πιασαι αυτον αλλ ουδεις επεβαλεν επ αυτον τας χειρας 44 (tines de ithelon ex afton piasai afton all oudeis epebalen ep afton tas cheiras)

44 But some out of them were wishing to arrest him, but no one put hands upon him.

44. And some of them would have taken him; but no man laid hands on him.

44. Es wollten aber etliche ihn greifen; aber niemand legte die Hand an ihn.

44. Y algunos de ellos le querían prender; mas ninguno metió sobre él las manos.

44 Некоторые из них хотели схватить Его; но никто не наложил на Него рук.

45 Niin palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä tänne?"

45 Niin palvelijat tulivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet Häntä mukananne?"

45. Niin palveliat tulivat Pharisealaisten ja ylimmäisten pappein tykö, ja he sanoivat heille: miksi ette häntä tänne tuoneet?

45. Nijn palweliat tulit Phariseusten ja ylimmäisten Pappein tygö. Ja he sanoit heille: mixette händä tänne tuonet?

45. Nin tulit sis palueliat Phariseusten ia Ylimeisten Pappien tyge/ Ja he sanoit heille/ Mixei te hende toonet tenne? (Niin tulit siis palwelijat phariseusten ja ylimmäisten pappien tykö/ ja sanoit heille/ Miksei te häntä tuoneet tänne?)

45 Ἦλθον οὖν οἱ ὑπηρέται πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ Φαρισαίους, καὶ εἶπον αὐτοῖς ἐκεῖνοι· Διατί οὐκ ἠγάγετε αὐτόν; ( Ἦlthοn οȗn οἱ ὑpirétaι prὸs tοὐs ἀrchιereῖs κaὶ Farιsaίοus, κaὶ eἶpοn aὐtοῖs ẻκeῖnοι: Dιatί οὐκ ἰgágete aὐtόn; )

ηλθον ουν οι υπηρεται προς τους αρχιερεις και φαρισαιους και ειπον αυτοις εκεινοι δια τι ουκ ηγαγετε αυτον 45 (ilthon oun oi upiretai pros tous archiereis kai farisaious kai eipon aftois ekeinoi dia ti ouk igagete afton)

45 Therefore, the attendants came to the high-priests and Pharisees, and those (men) said to them, Why did you° not lead him (here)?

45. Then came the officers to the chief priests and Pharisees; and they said unto them, Why have ye not brought him?

45. Die Knechte kamen zu den Hohenpriestern und Pharisäern; und sie sprachen zu ihnen: Warum habt ihr ihn nicht gebracht?

45. Y los esbirros vinieron a los príncipes de los sacerdotes, y a los Fariseos; y ellos les dijeron: ¿Por qué no le trajisteis?

45 Итак служители возвратились к первосвященникам и фарисеям, и сии сказали им: для чего вы не привели Его?

46 Palvelijat vastasivat: "Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu".

46 Palvelijat vastasivat: "Ei ole ihminen koskaan puhunut niin kuin se mies [puhuu]."

46. Palveliat vastasivat: ei ole ihminen ikänä niin puhunut kuin se ihminen.

46. Palweliat wastaisit: ei ole ihminen ikänäns nijn puhunut cuin se mies puhu.

46. Nin Palueliat wastasit/ Ei ikenens ole Inhiminen nein puhunut quin teme Mies puhupi. (Niin palwelijat wastasit/ Ei ikänäns ole ihminen näin puhunut kuin tämä mies puhuupi.)

46 ἀπεκρίθησαν οἱ ὑπηρέται· Οὐδέποτε οὕτως ἐλάλησεν ἄνθρωπος, ὡς οὗτος ὁ ἄνθρωπος. ( ἀpeκrίthisan οἱ ὑpirétaι: Οὐdépοte οὕtos ẻlálisen ἄnthropοs, ὁs οὗtοs ὁ ἄnthropοs. )

απεκριθησαν οι υπηρεται ουδεποτε ουτως ελαλησεν ανθρωπος ως ουτος ο ανθρωπος 46 (apekrithisan oi upiretai oudepote outos elalisen anthropos os outos o anthropos)

46 The attendants answered, A man never spoke thus, like this man.

46. The officers answered, Never man spake like this man.

46. Die Knechte antworteten: Es hat nie ein Mensch also geredet wie dieser Mensch.

46. Los esbirros respondieron: Nunca así ha hablado hombre, como este hombre habla.

46 Служители отвечали: никогда человек не говорил так, как Этот Человек.

47 Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt?

47 Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt?

47. Pharisealaiset vastasivat heitä: oletteko te myös vietellyt?

47. Phariseuxet wastaisit heitä: olettaco te myös wietellyt?

47. Nin wastasit Phariseuset heite/ Olettaco te mös wietellyt? (Niin wastasit phariseukset heitä/ Oletteko te myös wietellyt?)

47 ἀπεκρίθησαν οὖν αὐτοῖς οἱ Φαρισαῖοι· Μὴ καὶ ὑμεῖς πεπλάνησθε; ( ἀpeκrίthisan οȗn aὐtοῖs οἱ Farιsaῖοι: Μì κaὶ ὑmeῖs peplánisthe; )

απεκριθησαν ουν αυτοις οι φαρισαιοι μη και υμεις πεπλανησθε 47 (apekrithisan oun aftois oi farisaioi mi kai umeis peplanisthe)

47 Therefore the Pharisees answered them, You° have not also been misled, have you?

47. Then answered them the Pharisees, Are ye also deceived?

47. Da antworteten ihnen die Pharisäer: Seid ihr auch verführt?

47. Entónces los Fariseos les respondieron: ¿Sois también vosotros engañados?

47 Фарисеи сказали им: неужели и вы прельстились?

48 Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?

48 Onko kukaan hallitusmiehistä tai fariseuksista uskonut Häneen?

48. Onko joku päämiehistä taikka Pharisealaisista uskonut hänen päällensä?

48. Olleco jocu Päämiehistä taicka Phariseuxista usconut hänen päällens.

48. Olleco iocu Pämiehiste wskonut henen pälens/ taicka Phariseusista? (Olleeko joku päämiehistä uskonut hänen päällensä/ taikka phariseuksista?)

48 μή τις ἐκ τῶν ἀρχόντων ἐπίστευσεν εἰς αὐτὸν ἢ ἐκ τῶν Φαρισαίων; ( mí tιs ẻκ tõn ἀrchόnton ẻpίsteusen eἰs aὐtὸn ἲ ẻκ tõn Farιsaίon; )

μη τις εκ των αρχοντων επιστευσεν εις αυτον η εκ των φαρισαιων 48 (mi tis ek ton archonton epistefsen eis afton i ek ton farisaion)

48 Not anyone from the rulers or from the Pharisees believed in him, have they?

48. Have any of the rulers or of the Pharisees believed on him?

48. Glaubt auch irgendein Oberster oder Pharisäer an ihn?

48. ¿Ha creido en él alguno de los príncipes, o de los Fariseos?

48 Уверовал ли в Него кто из начальников, или из фарисеев?

49 Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne, on kirottu."

49 Mutta tuo kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu."

49. Vaan tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu.

49. Waan tämä Canssa joca ei taida Lakia on kirottu.

49. Wan teme cansa ioca ei taida Laki/ ouat kirotut. (Waan tämä kansa joka ei taida lakia/ owat kirotut.)

49 ἀλλ’ ὁ ὄχλος οὗτος ὁ μὴ γινώσκων τὸν νόμον ἐπικατάρατοί εἰσι! ( ἀll’ ὁ ὄchlοs οὗtοs ὁ mì gιnósκon tὸn nόmοn ẻpικatáratοί eἰsι! )

αλλ ο οχλος ουτος ο μη γινωσκων τον νομον επικαταρατοι εισιν 49 (all o ochlos outos o mi ginoskon ton nomon epikataratoi eisin)

49 But this crowd who does not know the law are cursed.

49. But this people who knoweth not the law are cursed.

49. sondern das Volk, das nichts vom Gesetz weiß, ist verflucht.

49. Mas esta gente que no sabe la ley, malditos son.

49 Но этот народ невежда в законе, проклят он.

50 Niin Nikodeemus, joka ennen oli käynyt Jeesuksen luona ja joka oli yksi heistä, sanoi heille:

50 Nikodeemus, joka yöllä* oli tullut Hänen luokseen ja oli yksi heistä, sanoi heille:

50. Niin sanoi heille Nikodemus, joka yöllä oli hänen tykönsä tullut, ja oli yksi heistä:

50. Nijn sanoi heille Nicodemus joca yöllä oli hänen tygöns tullut ja oli heidän lugustans:

50. Nin sanoi heille Nicodemus/ se ioca öelle oli tullut henen tygens/ ioca yxi oli heiden Lugustans/ (Niin sanoi heille Nikodemus/ se joka yöllä oli tullut hänen tykönsä/ joka yksi oli heidän luwustansa/)

50 λέγει Νικόδημος πρὸς αὐτούς, ὁ ἐλθὼν νυκτὸς πρὸς αὐτὸν, εἷς ὢν ἐξ αὐτῶν· ( légeι Νικόdimοs prὸs aὐtοús, ὁ ẻlthὸn nuκtὸs prὸs aὐtὸn, eἷs ὄn ẻks aὐtõn: )

λεγει νικοδημος προς αυτους ο ελθων νυκτος προς αυτον εις ων εξ αυτων 50 (legei nikodimos pros aftous o elthon nuktos pros afton eis on ex afton)

50 Nicodemus says to them (he who came to him by night, being one out of them),

50. Nicodemus saith unto them, (he that came to Jesus by night, being one of them,)

50. Spricht zu ihnen Nikodemus, der bei der Nacht zu ihm kam, welcher einer unter ihnen war:

50. Díceles Nicodemo, el que vino a Jesús de noche, el cual era uno de ellos:

50 Никодим, приходивший к Нему ночью, будучи один из них, говорит им:

51 Tuomitseeko lakimme ketään, ennenkuin häntä on kuulusteltu ja saatu tietää, mitä hän on tehnyt?

51 ”Ei kai lakimme tuomitse ihmistä ellei häntä ole ensin kuulusteltu ja saatu tietää, mitä hän on tehnyt'?"

51. Tuomitseeko meidän lakimme jonkun ihmisen, ennenkuin kuullaan eli tietää saadaan, mitä hän teki?

51. Duomidzeco meidän Lakim jongun ihmisen ennencuin cuullan eli tietä saadan mitä hän teki?

51. Domitzeco meidhen Laki iongun inhimisen ennen quin se cwltahan ia sadhan tiete mite hen teki? (Tuomitseeko meidän laki jonkun ihmisen ennen kuin se kuultahan ja saadaan tietää mitä hän teki?)

51 Μὴ ὁ νόμος ἡμῶν κρίνει τὸν ἄνθρωπον, ἐὰν μὴ ἀκούσῃ παρ’ αὐτοῦ πρότερον καὶ γνῷ τί ποιεῖ; ( Μì ὁ nόmοs ἱmõn κrίneι tὸn ἄnthropοn, ẻàn mì ἀκοúsΐ par’ aὐtοȗ prόterοn κaὶ gnỡ tί pοιeῖ; )

μη ο νομος ημων κρινει τον ανθρωπον εαν μη ακουση παρ αυτου προτερον και γνω τι ποιει 51 (mi o nomos imon krinei ton anthropon ean mi akousi par aftou proteron kai gno ti poiei)

51 Our law is not judging a man, if it does not hear from him beforehand and may know what he is doing, does it?

51. Doth our law judge any man, before it hear him, and know what he doeth?

51. Richtet unser Gesetz auch einen Menschen, ehe man ihn verhört und erkennt, was er tut?

51. ¿Juzga nuestra ley a hombre alguno, si primero no oyere de él, y entendiere lo que ha hecho?

51 судит ли закон наш человека, если прежде не выслушают его и не узнают, что он делает?

52 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."

52 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."

52. He vastasivat ja sanoivat hänelle: oletko sinäkin Galilealainen? tutki ja näe, ettei Galileasta ole yhtään prophetaa tullut.

52. He wastaisit ja sanoit hänelle: oletco sinä myös Galilealainen? tutki ja näe ettei Galileast ole yhtän Prophetat tullut.

52. He wastasit ia sanoit henelle/ Olecko sine mös yxi Galilealainen? Tutki ia näe ettei Galileast ole ycten Prophetat ylestullut. (He wastasit ja sanoit hänelle/ Oletko sinä myös yksi galilealainen? Tutki ja näe ettei Galileasta ole yhtään prophetat ylös tullut.)

52 ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπον αὐτῷ· Μὴ καὶ σὺ ἐκ τῆς Γαλιλαίας εἶ; ἐρεύνησον καὶ ἴδε ὅτι προφήτης ἐκ τῆς Γαλιλαίας οὐκ ἐγήγερται. ( ἀpeκrίthisan κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Μì κaὶ sὐ ẻκ tĩs Galιlaίas eἶ; ẻreúnisοn κaὶ ἴde ὅtι prοfítis ẻκ tĩs Galιlaίas οὐκ ẻgígertaι. )

απεκριθησαν και ειπον αυτω μη και συ εκ της γαλιλαιας ει ερευνησον και ιδε οτι προφητης εκ της γαλιλαιας ουκ εγηγερται 52 (apekrithisan kai eipon afto mi kai su ek tis galilaias ei erebnison kai ide oti profitis ek tis galilaias ouk egigertai)

52 They answered and said to him, You are not also from Galilee, are you? Search and behold that no prophet has arisen out of Galilee.

52. They answered and said unto him, Art thou also of Galilee? Search, and look: for out of Galilee ariseth no prophet.

52. Sie antworteten und sprachen zu ihm: Bist du auch ein Galiläer? Forsche und siehe, aus Galiläa steht kein Prophet auf.

52. Respondieron, y dijéronle: ¿Eres tú también Galileo? Escudriña, y vé, que de Galilea nunca se levantó profeta.

52 На это сказали ему: и ты не из Галилеи ли? рассмотри и увидишь, что из Галилеи не приходит пророк.

53 Ja he menivät kukin kotiinsa.

53 Ja kukin meni kotiinsa.

53. Ja niin kukin meni kotiansa.

53. Ja nijn cukin meni cotians.

53. Ja nin itzecuki meni cotijans. (Ja niin itsekukin meni kotiansa.)

53 Καὶ ἀπῆλθεν ἕκαστος εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ. ( Κaὶ ἀpĩlthen ἕκastοs eἰs tὸn οἶκοn aὐtοȗ. )

και επορευθη εκαστος εις τον οικον αυτου 53 (kai eporefthi ekastos eis ton oikon aftou)

53 And they each traveled to his own house, [John 8]

53. And every man went unto his own house.

53. Und ein jeglicher ging also heim.

53. Y volviéronse cada uno a su casa.

53 И разошлись все по домам.