1 luku

Jumalan tykönä oleva Sana tulee ihmiseksi ja on täynnä armoa ja totuutta 1 – 18 Johannes Kastaja todistaa Kristuksesta 19 – 34 Jeesuksen opetuslapsiksi tulevat Johannes, Andreas ja Pietari 35 – 42, Filippus ja Natanael 43 – 51.

1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

1. Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana.

1. ALgusa oli Sana ja se Sana oli Jumalan tykönä ja Jumala oli se Sana:

1.Algusa oli Sana/ Ja se Sana oli Jumalan tykene/ Ja Jumala oli se Sana/ (Alussa oli Sana/ Ja se Sana oli Jumalan tykönä/ Ja Jumala oli se Sana)

1 Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ Λόγος, καὶ ὁ Λόγος ἦν πρὸς τὸν Θεόν, καὶ Θεὸς ἦν ὁ Λόγος. ( Ἐn ἀrchῖ ἶn ὁ Lόgοs, κaὶ ὁ Lόgοs ἶn prὸs tὸn Theόn, κaὶ Theὸs ἶn ὁ Lόgοs. )

εν αρχη ην ο λογος και ο λογος ην προς τον θεον και θεος ην ο λογος 1 (en archi in o logos kai o logos in pros ton theon kai theos in o logos)

1 {Joh 1:1-18 Jesus’ Deity; see also Php 2:6, Gen 1:26.} In (the) beginning was the Word and the Word was with God and the Word was God.

1. In the beginning was the Word, and the Word was with God, and the Word was God.

1. Im Anfang war das Wort, und das Wort war bei Gott, und Gott war das Wort.

1. EN el principio ya era el Verbo; y el Verbo era con Dios, y Dios era el Verbo.

1 В начале было Слово, и Слово было у Бога, и Слово было Бог.

2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.

2 Hän oli alussa Jumalan luona.

2. Tämä oli alussa Jumalan tykönä.

2. Tämä oli algusa Jumalan tykönä.

2. Teme oli algusa Jumalan tykene. (Tämä oli alussa Jumalan tykönä.)

2 Οὗτος ἦν ἐν ἀρχῇ πρὸς τὸν Θεόν. ( Οὗtοs ἶn ẻn ἀrchῖ prὸs tὸn Theόn. )

ουτος ην εν αρχη προς τον θεον 2 (outos in en archi pros ton theon)

2 This one was in (the) beginning with God.

2. The same was in the beginning with God.

2. Dasselbe war im Anfang bei Gott.

2. Este era en el principio con Dios.

2 Оно было в начале у Бога.

3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

3 Kaikki on syntynyt Hänen välityksellään eikä ilman Häntä ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt.

3. Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on.

3. Caicki owat sen cautta tehdyt ja ilman sitä ei ole mitän tehty joca tehty on.

3. Caiki ouat sen cautta tehdhyt/ ia ilman site ei ole miten techty ioca techty ombi. (Kaikki owat sen kautta tehdyt/ ja ilman sitä ei ole mitään tehty joka tehty ompi.)

3 πάντα δι’ αὐτοῦ ἐγένετο, καὶ χωρὶς αὐτοῦ ἐγένετο οὐδὲ ἕν ὃ γέγονεν. ( pánta dι’ aὐtοȗ ẻgénetο, κaὶ chorὶs aὐtοȗ ẻgénetο οὐdè ἕn ὃ gégοnen. )

παντα δι αυτου εγενετο και χωρις αυτου εγενετο ουδε εν ο γεγονεν 3 (panta di aftou egeneto kai choris aftou egeneto oude en o gegonen)

3 All things became through him, and without him not even one thing became which has become (into being).

3. All things were made by him; and without him was not any thing made that was made.

3. Alle Dinge sind durch dasselbe gemacht, und ohne dasselbe ist nichts gemacht, was gemacht ist.

3. Todas las cosas por éste fueron hechas; y sin él nada de lo que es hecho, fué hecho.

3 Все чрез Него начало быть, и без Него ничто не начало быть, что начало быть.

4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.

4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus,

4. Hänes oli Elämä ja Elämä oli ihmisten Walkeus:

4. Henes Eleme oli/ ia se Eleme oli Inhimisten Walkeus/ (Hänessä elämä oli/ ja se elämä oli ihmisten Walkeus)

4 ἐν αὐτῷ ζωὴ ἦν, καὶ ἡ ζωὴ ἦν τὸ φῶς τῶν ἀνθρώπων. ( ẻn aὐtỡ dzoì ἶn, κaὶ ἱ dzoì ἶn tὸ fõs tõn ἀnthrópon. )

εν αυτω ζωη ην και η ζωη ην το φως των ανθρωπων 4 (en afto zoi in kai i zoi in to fos ton anthropon)

4 Life was in him, and the life was the light of men.

4. In him was life; and the life was the light of men.

4. In ihm war das Leben, und das Leben war das Licht der Menschen.

4. En él estaba la vida, y la vida era la luz de los hombres.

4 В Нем была жизнь, и жизнь была свет человеков.

5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.

5 Ja valo loistaa pimeässä, *mutta pimeä ei ole saanut sitä valtaansa*.

5. Ja valkeus paistaa pimeydessä, jota ei pimeys käsittänyt.

5. Ja se Walkeus pimeydes paista jota ei pimeydet käsittänet.

5. Ja se Walkeus Pimeydes paista/ ia ne pimeyxet eiuet site käsittenyet. (Ja se Walkeus pimeydessä paistaa/ ja pimeydet eivät sitä käsittäneet)

5 καὶ τὸ φῶς ἐν τῇ σκοτίᾳ φαίνει, καὶ ἡ σκοτία αὐτὸ οὐ κατέλαβεν. ( κaὶ tὸ fõs ẻn tῖ sκοtίᾳ faίneι, κaὶ ἱ sκοtίa aὐtὸ οὐ κatélaben. )

και το φως εν τη σκοτια φαινει και η σκοτια αυτο ου κατελαβεν 5 (kai to fos en ti skotia fainei kai i skotia afto ou katelaben)

5 And the light is appearing in the darkness, and the darkness did not overtake {Or: comprehend} it.

5. And the light shineth in darkness; and the darkness comprehended it not.

5. Und das Licht scheint in der Finsternis, und die Finsternis hat's nicht begriffen.

5. Y la luz en las tinieblas resplandece; y las tinieblas no la comprendieron.

5 И свет во тьме светит, и тьма не объяла его.

6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.

6 Oli mies, Jumalan lähettämä. Hänen nimensä oli Johannes.

6. Yksi mies oli lähetetty Jumalalta, jonka nimi oli Johannes:

6. YXi mies oli lähetetty Jumalalda jonga nimi oli Johannes.

6. Oli yxi Mies lehetetty Jumalalda/ ionga nimi oli Johannes. (Oli yksi mies lähetetty Jumalalta/ jonka nimi oli Johannes)

6 Ἐγένετο ἄνθρωπος ἀπεσταλμένος παρὰ Θεοῦ, ὄνομα αὐτῷ Ἰωάννης· ( Ἐgénetο ἄnthropοs ἀpestalménοs parà Theοȗ, ὄnοma aὐtỡ Ἰoánnis: )

εγενετο ανθρωπος απεσταλμενος παρα θεου ονομα αυτω ιωαννης 6 (egeneto anthropos apestalmenos para theou onoma afto ioannis)

6 It happened (that) a man (came), having been sent from God, (and) his name (was) John.

6. There was a man sent from God, whose name was John.

6. Es ward ein Mensch von Gott gesandt, der hieß Johannes.

6. Fué un hombre enviado de Dios, el cual se llamaba Juan.

6 Был человек, посланный от Бога; имя ему Иоанн.

7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.

7 Hän tuli todistamista varten, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat hänen *sanansa perusteella*.

7. Se tuli valkeudesta todistamaan, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.

7. Se tuli sijtä Walkeudesta todistaman että caicki uscoisit hänen cauttans.

7. Se sama tuli todhistaman/ ette henen pidheis sijte Walkeudhesta todhistaman/ Sempäle ette caiki vskoisit henen cauttans. (Se sama tuli todistamaan/ että hänen pitäisi siitä walkeudesta todistaman/ Senpäälle että kaikki uskoisit hänen kauttansa.)

7 οὗτος ἦλθεν εἰς μαρτυρίαν, ἵνα μαρτυρήσῃ περὶ τοῦ φωτός, ἵνα πάντες πιστεύσωσιν δι’ αὐτοῦ. ( οὗtοs ἶlthen eἰs marturίan, ἵna marturísΐ perὶ tοȗ fotόs, ἵna pántes pιsteúsosιn dι’ aὐtοȗ. )

ουτος ηλθεν εις μαρτυριαν ινα μαρτυρηση περι του φωτος ινα παντες πιστευσωσιν δι αυτου 7 (outos ilthen eis marturian ina marturisi peri tou fotos ina pantes pistefsosin di aftou)

7 This one came *for a testimony, in order that he might testify concerning the light, in order that all should believe through him.

7. The same came for a witness, to bear witness of the Light, that all men through him might believe.

7. Dieser kam zum Zeugnis, daß er von dem Licht zeugte, auf daß sie alle durch ihn glaubten.

7. Este vino por testimonio, para que diese testimonio de la Luz, para que por él todos creyesen.

7 Он пришел для свидетельства, чтобы свидетельствовать о Свете, дабы все уверовали чрез него.

8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.

8 Ei hän ollut se valo, vaan hän tuli todistamaan valosta.

8. Ei hän ollut valkeus, mutta hän oli lähetetty valkeudesta todistamaan.

8. Ei hän ollut se Walkeus mutta hän oli lähetetty Walkeudesta todistaman.

8. Ei hen ollut se walkeus/ mutta hen oli lehetetty todhistaman sijte walkeudhesta. (Ei hän ollut se walkeus/ muttä hän oli lähetetty todistamaan siitä walkeudesta.)

8 οὐκ ἦν ἐκεῖνος τὸ φῶς, ἀλλ’ ἵνα μαρτυρήσῃ περὶ τοῦ φωτός. ( οὐκ ἶn ẻκeῖnοs tὸ fõs, ἀll’ ἵna marturísΐ perὶ tοȗ fotόs. )

ουκ ην εκεινος το φως αλλ ινα μαρτυρηση περι του φωτος 8 (ouk in ekeinos to fos all ina marturisi peri tou fotos)

8 He was not the light, but (came) in order that he might testify concerning the light.

8. He was not that Light, but was sent to bear witness of that Light.

8. Er war nicht das Licht, sondern daß er zeugte von dem Licht.

8. El no era la Luz; mas fué enviado para que diese testimonio de la Luz.

8 Он не был свет, но был послан , чтобы свидетельствовать о Свете.

9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.

9 Tosi valo, joka valistaa* jokaisen ihmisen, oli tuleva maailmaan.

9. Se oli totinen valkeus, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;

9. Se oli totinen Walkeus joca walista caicki ihmiset jotca mailmaan tulewat.

9. Se walkeus oli yxi totinen walkeus/ ioca walista * caiki Inhimiset iotca tehen Mailman tuleuat. (Se walkeus oli yksi totinen walkeus/ joka walistaa * kaikki ihmiset, jotka tähän maailmaan tulewat.)

9 Ἦν τὸ φῶς τὸ ἀληθινόν, ὃ φωτίζει πάντα ἄνθρωπον, ἐρχόμενον εἰς τὸν κόσμον. ( Ἦn tὸ fõs tὸ ἀlithιnόn, ὃ fotίdzeι pánta ἄnthropοn, ẻrchόmenοn eἰs tὸn κόsmοn. )

ην το φως το αληθινον ο φωτιζει παντα ανθρωπον ερχομενον εις τον κοσμον 9 (in to fos to alithinon o fotizei panta anthropon erchomenon eis ton kosmon)

9 He was the true light coming into the world, (the light) which illuminates every man.

9. That was the true Light, which lighteth every man that cometh into the world.

9. Das war das wahrhaftige Licht, welches alle Menschen erleuchtet, die in diese Welt kommen.

9. Aquella Palabra era la Luz verdadera, que alumbra a todo hombre, que viene en este mundo.

9 Был Свет истинный, Который просвещает всякого человека, приходящего в мир.

10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.

10 Hän oli maailmassa, ja maailma on syntynyt Hänen välityksellään, eikä maailma tuntenut Häntä.

10. Se oli maailmassa, ja maailma oli hänen kauttansa tehty, ja ei maailma häntä tuntenut.

10. Se oli mailmas ja mailma on hänen cauttans tehty ja ei mailma händä tundenut.

10. Se oli Mailmas/ ia mailma ombi sen saman cautta techty/ ia ei Mailma hende tundenut. (Se oli maailmassa/ ja maailma ompi sen saman kautta tehty/ ja ei maailma häntä tuntenut.)

10 ἐν τῷ κόσμῳ ἦν, καὶ ὁ κόσμος δι’ αὐτοῦ ἐγένετο, καὶ ὁ κόσμος αὐτὸν οὐκ ἔγνω. ( ẻn tỡ κόsmǫ ἶn, κaὶ ὁ κόsmοs dι’ aὐtοȗ ẻgénetο, κaὶ ὁ κόsmοs aὐtὸn οὐκ ἔgno. )

εν τω κοσμω ην και ο κοσμος δι αυτου εγενετο και ο κοσμος αυτον ουκ εγνω 10 (en to kosmo in kai o kosmos di aftou egeneto kai o kosmos afton ouk egno)

10 He was in the world and the world became through him and the world did not know him.

10. He was in the world, and the world was made by him, and the world knew him not.

10. Es war in der Welt, und die Welt ist durch dasselbe gemacht; und die Welt kannte es nicht.

10. En el mundo estaba, y el mundo fué hecho por él, y el mundo no le conoció.

10 В мире был, и мир чрез Него начал быть, и мир Его не познал.

11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

11 Hän tuli omiensa luo, eivätkä Hänen omansa ottaneet Häntä vastaan.

11. Hän tuli omillensa, ja ei hänen omansa häntä ottaneet vastaan,

11. Hän tuli omillens ja ei hänen omans händä ottanet wastan.

11. Hen tuli Omillens/ ia henen omans eiuet hende wastanottanet. (Hän tuli omillensa/ ja hänen omansa eiwät häntä wastaanottaneet.)

11 εἰς τὰ ἴδια ἦλθεν, καὶ οἱ ἴδιοι αὐτὸν οὐ παρέλαβον. ( eἰs tà ἴdιa ἶlthen, κaὶ οἱ ἴdιοι aὐtὸn οὐ parélabοn. )

εις τα ιδια ηλθεν και οι ιδιοι αυτον ου παρελαβον 11 (eis ta idia ilthen kai oi idioi afton ou parelabon)

11 He came to his own and those who were his own did not receive him.

11. He came unto his own, and his own received him not.

11. Er kam in sein Eigentum; und die Seinen nahmen ihn nicht auf.

11. A lo suyo vino; y los suyos no le recibieron.

11 Пришел к своим, и свои Его не приняли.

12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

12 Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi oikeuden* tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä,

12. Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle,

12. Mutta nijlle jotca hänen otit wastan andoi hän woiman Jumalan lapsixi tulla jotca uscowat hänen nimens päälle.

12. Mutta nin monda quin hende wastanotit/ nijlle hen annoi woiman Jumalan Lapsixi tulla/ iotca henen Nimens päle wskouat. (Mutta niin monta kuin häntä wastaanotit/ niille hän antoi woiman Jumalan lapsiksi tulla/ jotka hänen nimensä päälle uskowat.)

12 ὅσοι δὲ ἔλαβον αὐτόν, ἔδωκεν αὐτοῖς ἐξουσίαν τέκνα Θεοῦ γενέσθαι, τοῖς πιστεύουσιν εἰς τὸ ὄνομα αὐτοῦ, ( ὅsοι dè ἔlabοn aὐtόn, ἔdoκen aὐtοῖs ẻksοusίan téκna Theοȗ genésthaι, tοῖs pιsteúοusιn eἰs tὸ ὄnοma aὐtοȗ, )

οσοι δε ελαβον αυτον εδωκεν αυτοις εξουσιαν τεκνα θεου γενεσθαι τοις πιστευουσιν εις το ονομα αυτου 12 (osoi de elabon afton edoken aftois exousian tekna theou genesthai tois pistebousin eis to onoma aftou)

12 But as many as received him, he gave to them (the) authority to become children of God, to those who believe in his name,

12. But as many as received him, to them gave he power to become the sons of God, even to them that believe on his name:

12. Wie viele ihn aber aufnahmen, denen gab er Macht, Kinder Gottes zu werden, die an seinen Namen glauben;

12. Mas a todos los que le recibieron, dióles poder de ser hechos hijos de Dios, esto es, a los que creen en su nombre:

12 А тем, которые приняли Его, верующим во имя Его, дал власть быть чадами Божиими,

13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

13 jotka eivät ole syntyneet verestä* eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

13. Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.

13. Jotca ei werest eikä lihan tahdost ei myös miehen tahdost mutta Jumalast syndynet owat.

13. Jotca ei werist eike Lihan tadhost/ eike mös miehen tadhost/ mutta Jumalast syndynet ouat. (Jotka ei weristä eikä lihan tahdosta/ eikä myös miehen tahdosta/ mutta Jumalasta syntyneet owat.)

13 οἳ οὐκ ἐξ αἱμάτων, οὐδὲ ἐκ θελήματος σαρκὸς, οὐδὲ ἐκ θελήματος ἀνδρὸς, ἀλλ’ ἐκ Θεοῦ ἐγεννήθησαν. ( οἳ οὐκ ẻks aἱmáton, οὐdè ẻκ thelímatοs sarκὸs, οὐdè ẻκ thelímatοs ἀndrὸs, ἀll’ ẻκ Theοȗ ẻgenníthisan. )

οι ουκ εξ αιματων ουδε εκ θεληματος σαρκος ουδε εκ θεληματος ανδρος αλλ εκ θεου εγεννηθησαν 13 (oi ouk ex aimaton oude ek thelimatos sarkos oude ek thelimatos andros all ek theou egennithisan)

13 who were born, not from bloods, nor from the will of the flesh, nor from the will of man, but from God.

13. Which were born, not of blood, nor of the will of the flesh, nor of the will of man, but of God.

13. welche nicht von dem Geblüt noch von dem Willen des Fleisches noch von dem Willen eines Mannes, sondern von Gott geboren sind.

13. Los cuales no son engendrados de sangres, ni de voluntad de la carne, ni de voluntad de hombre, sino de Dios.

13 которые ни от крови, ни от хотения плоти, ни от хотения мужа, но от Бога родились.

14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

14 Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme. Ja me katselimme Hänen kirkkauttansa, sellaista kirkkautta kuin ainosyntyisellä Pojalla on Isältä — täynnä armoa ja totuutta.

14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa ja totuutta.

14. Ja Sana tuli Lihaxi ja asui meidän seasam ja me näimme hänen cunnians nijncuin ainoan Pojan cunnian Isäst täynäns armoja ja totutta.

14. Ja se Sana tuli Lihaxi/ ia asui meidhen seas/ Ja me neim henen Cunnians/ ninquin Ainocaisen Poian Cunnian Isest teunnens Armoia ia Totwtta. (Ja se Sana tuli lihaksi/ ja asui meidän seassa/ Ja me näimme hänen kunniansa/ niinkuin Ainokaisen Pojan kunnian Isästä, täynnänsä Armoa ja Totuutta.)

14 Καὶ ὁ Λόγος σὰρξ ἐγένετο καὶ ἐσκήνωσεν ἐν ἡμῖν, καὶ ἐθεασάμεθα τὴν δόξαν αὐτοῦ, δόξαν ὡς μονογενοῦς παρὰ πατρός, πλήρης χάριτος καὶ ἀληθείας. ( Κaὶ ὁ Lόgοs sàrks ẻgénetο κaὶ ẻsκínosen ẻn ἱmῖn, κaὶ ẻtheasámetha tìn dόksan aὐtοȗ, dόksan ὁs mοnοgenοȗs parà patrόs, plíris chárιtοs κaὶ ἀlitheίas. )

και ο λογος σαρξ εγενετο και εσκηνωσεν εν ημιν και εθεασαμεθα την δοξαν αυτου δοξαν ως μονογενους παρα πατρος πληρης χαριτος και αληθειας 14 (kai o logos sarx egeneto kai eskinosen en imin kai etheasametha tin doxan aftou doxan os monogenous para patros pliris charitos kai alitheias)

14 And the Word became flesh and resided among us (and we saw his glory, glory like (that) of the only begotten from the Father), full of favor and truth.

14. And the Word was made flesh, and dwelt among us, (and we beheld his glory, the glory as of the only begotten of the Father,) full of grace and truth.

14. Und das Wort ward Fleisch und wohnte unter uns, und wir sahen seine Herrlichkeit, eine Herrlichkeit als des eingeborenen Sohnes vom Vater, voller Gnade und Wahrheit.

14. Y el Verbo fué hecho carne, y habitó entre nosotros; y vimos su gloria, gloria como del unigénito del Padre, lleno de gracia y de verdad.

14 И Слово стало плотию, и обитало с нами, полное благодати и истины; и мы видели славу Его, славу,как Единородного от Отца.

15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."

15 Johannes todisti Hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta sanoin: joka tulee minun jälkeeni, on minua suurempi, sillä Hän on ollut ennen minua.

15. Johannes todisti hänestä, ja huusi, sanoen: tämä oli se, josta minä sanoin: minun jälkeeni on tuleva, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.

15. Johannes todista hänest huuta ja sano: tämä oli se josta minä sanoin: minun jälkeni on tulewa joca minun edelläni on ollut: sillä hän oli ennen cuin minä.

15. Johannes todhista henest/ huta ia sano/ Teme oli se iosta mine sanoin/ Minun ielkijni on tuleua/ ioca minun edhellen ombi ollut/ Sille ette hen oli ennen quin mine/ (Johannes todistaa hänestä/ huutaa ja sanoo/ Tämä oli se, josta minä sanoin/ Minun jälkeeni on tulewa/ joka minun edelläni ompi ollut/ Sillä että hän oli ennen kuin minä/)

15 Ἰωάννης μαρτυρεῖ περὶ αὐτοῦ καὶ κέκραγεν λέγων· Οὗτος ἦν ὃν εἶπον, Ὁ ὀπίσω μου ἐρχόμενος ἔμπροσθέν μου γέγονεν, ὅτι πρῶτός μου ἦν. ( Ἰoánnis martureῖ perὶ aὐtοȗ κaὶ κéκragen légon: Οὗtοs ἶn ὃn eἶpοn, Ὁ ὀpίso mοu ẻrchόmenοs ἔmprοsthén mοu gégοnen, ὅtι prõtόs mοu ἶn. )

ιωαννης μαρτυρει περι αυτου και κεκραγεν λεγων ουτος ην ον ειπον ο οπισω μου ερχομενος εμπροσθεν μου γεγονεν οτι πρωτος μου ην 15 (ioannis marturei peri aftou kai kekragen legon outos in on eipon o opiso mou erchomenos emprosthen mou gegonen oti protos mou in)

15 John testifies concerning him and cried, saying, This one was he of whom I spoke, He who is coming after me, has become before me, because he was first, (then) me.

15. John bare witness of him, and cried, saying, This was he of whom I spake, He that cometh after me is preferred before me: for he was before me.

15. Johannes zeugt von ihm, ruft und spricht: Dieser war es, von dem ich gesagt habe: Nach mir wird kommen, der vor mir gewesen ist; denn er war eher als ich.

15. Juan dió testimonio de él, y clamó, diciendo: Este es del que yo decía: El que viene en pos de mí, es mayor que yo; porque es primero que yo.

15 Иоанн свидетельствует о Нем и, восклицая, говорит: Сей был Тот, о Котором я сказал, что Идущий за мною стал впереди меня, потому что был прежде меня.

16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.

16 Kaikki olemme saaneet Hänen täydestään ja armoa armon lisäksi.

16. Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta.

16. Ja me olemma caicki hänen täydellisydestäns saanet ja armon armosta.

16. Ja henen teudhelisestens caiki me olema ottaneet * Ja armo armon edeste. (Ja hänen täydellisestäns kaikki me olemme ottaneet * Ja armo armon edestä.)

16 Καὶ ἐκ τοῦ πληρώματος αὐτοῦ ἡμεῖς πάντες ἐλάβομεν, καὶ χάριν ἀντὶ χάριτος· ( Κaὶ ẻκ tοȗ plirómatοs aὐtοȗ ἱmeῖs pántes ẻlábοmen, κaὶ chárιn ἀntὶ chárιtοs: )

και εκ του πληρωματος αυτου ημεις παντες ελαβομεν και χαριν αντι χαριτος 16 (kai ek tou pliromatos aftou imeis pantes elabomen kai charin anti charitos)

16 And we all received out of his fullness and favor in exchange-for favor.

16. And of his fulness have all we received, and grace for grace.

16. Und von seiner Fülle haben wir alle genommen Gnade um Gnade.

16. Y de su plenitud tomamos todos, y gracia por gracia.

16 И от полноты Его все мы приняли и благодать на благодать,

17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

17 Sillä laki on annettu Mooseksen välityksellä. Armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen välityksellä.

17. Sillä laki on Moseksen kautta annettu: armo ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.

17. Sillä Laki on Mosexen cautta annettu armo ja totuus on Jesuxen Christuxen cautta tullut.

17. Sille ette Laki ombi Mosesen cautta annettu/ Armo ia totuus ombi IesuSEN CHRISTUSEN cautta tullut. (Sillä että laki ompi Moseksen kautta annettu/ Armo ja totuus onpi Jesuksen KRISTUKSEN kautta tullut.)

17 ὅτι ὁ νόμος διὰ Μωϋσέως ἐδόθη, ἡ χάρις καὶ ἡ ἀλήθεια διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ ἐγένετο. ( ὅtι ὁ nόmοs dιà Μoϋséos ẻdόthi, ἱ chárιs κaὶ ἱ ἀlítheιa dιà Ἰisοȗ Chrιstοȗ ẻgénetο. )

οτι ο νομος δια μωσεως εδοθη η χαρις και η αληθεια δια ιησου χριστου εγενετο 17 (oti o nomos dia moseos edothi i charis kai i alitheia dia iisou christou egeneto)

17 Because the law was given through Moses; the favor and the truth became through Jesus Christ.

17. For the law was given by Moses, but grace and truth came by Jesus Christ.

17. Denn das Gesetz ist durch Moses gegeben; die Gnade und Wahrheit ist durch Jesum Christum geworden.

17. Porque la ley por Moisés fué dada; mas la gracia y la verdad por Jesu Cristo vinieron.

17 ибо закон дан чрез Моисея; благодать же и истинапроизошли чрез Иисуса Христа.

18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.

18 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainosyntyinen Poika, joka on Isän helmassa, on* Hänet ilmoittanut."

18. Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt: ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.

18. Ei ole kengän coscan Jumalata nähnyt ainocainen Poica joca on Isän helmas hän on meille sen ilmoittanut.

18. Eikengen ole Jumalata coskan nähnyt Se ainocainen Poica ioca on Isen helmas/ se o'bi meille sen ilmoittanut. (Ei kenkään ole Jumalaa koskaan nähnyt/ Se ainokainen Poika, joka on Isän helmassa/ se ompi meille sen ilmoittanut.)

18 Θεὸν οὐδεὶς ἑώρακεν πώποτε· ὁ μονογενὴς υἱὸς ὁ ὢν εἰς τὸν κόλπον τοῦ πατρὸς ἐκεῖνος ἐξηγήσατο. ( Theὸn οὐdeὶs ἑóraκen pópοte: ὁ mοnοgenìs uἱὸs ὁ ὄn eἰs tὸn κόlpοn tοȗ patrὸs ẻκeῖnοs ẻksigísatο. )

θεον ουδεις εωρακεν πωποτε ο μονογενης υιος ο ων εις τον κολπον του πατρος εκεινος εξηγησατο 18 (theon oudeis eoraken popote o monogenis uios o on eis ton kolpon tou patros ekeinos exigisato)

18 No one has seen God at anytime; the only begotten Son, who is in the bosom of the Father, that one (has) described (him). {Joh 1:19-34 Bethany beyond Jordan, Feb. 27 AD; no parallel.}

18. No man hath seen God at any time; the only begotten Son, which is in the bosom of the Father, he hath declared him.

18. Niemand hat Gott je gesehen; der eingeborene Sohn, der in des Vaters Schoß ist, der hat es uns verkündigt.

18. A Dios nadie le vió jamás: el unigénito hijo que está en el seno del Padre, él nos le declaró.

18 Бога не видел никто никогда; Единородный Сын, сущий в недре Отчем, Он явил.

19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"

19 Tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät [hänen luokseen] Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"

19. Ja tämä on Johenneksen todistus, kuin Juudalaiset lähettivät Jerusalemista papit ja Leviläiset kysymään häneltä: kukas olet?

19. JA tämä on Johannexen todistus cosca Judalaiset lähetit Jerusalemist Papit ja Lewitat kysymän häneldä: cucas olet?

19. Ja teme ombi Johannesen Todhistos/ Coska Juttat lehetit Jerusalemist Papit ia Leuitit/ kysymen henelde Cucas olet? (Ja tämä ompi Johanneksen todistus/ Koska juuttaat lähetit Jerusalemista papit ja leviatat/ Kysymään häneltä: Kukas olet?)

19 Καὶ αὕτη ἐστὶν ἡ μαρτυρία τοῦ Ἰωάννου, ὅτε ἀπέστειλαν οἱ Ἰουδαῖοι ἐξ Ἱεροσολύμων ἱερεῖς καὶ Λευίτας ἵνα ἐρωτήσωσιν αὐτόν· Σὺ τίς εἶ; ( Κaὶ aὕti ẻstὶn ἱ marturίa tοȗ Ἰoánnοu, ὅte ἀpésteιlan οἱ Ἰοudaῖοι ẻks Ἱerοsοlúmon ἱereῖs κaὶ Leuίtas ἵna ẻrotísosιn aὐtόn: Sὐ tίs eἶ; )

και αυτη εστιν η μαρτυρια του ιωαννου οτε απεστειλαν οι ιουδαιοι εξ ιεροσολυμων ιερεις και λευιτας ινα ερωτησωσιν αυτον συ τις ει 19 (kai afti estin i marturia tou ioannou ote apesteilan oi ioudaioi ex ierosolumon iereis kai lebitas ina erotisosin afton su tis ei)

19 And this is the testimony of John, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem in order that they might ask him, Who are you?

19. And this is the record of John, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem to ask him, Who art thou?

19. Und dies ist das Zeugnis des Johannes, da die Juden sandten von Jerusalem Priester und Leviten, daß sie ihn fragten: Wer bist du?

19. Y éste es el testimonio de Juan, cuando los Judíos enviaron de Jerusalem sacerdotes y Levitas, que le preguntasen: ¿Tú, quién eres?

19 И вот свидетельство Иоанна, когда Иудеи прислали изИерусалима священников и левитов спросить его: кто ты?

20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".

20 Hän tunnusti eikä kieltänyt, ja hän tunnusti: "En ole Kristus."

20. Ja hän todisti ja ei kieltänyt, ja hän todisti, sanoen: en minä ole Kristus.

20. Ja hän todisti ja ei kieldänyt. Ja hän todisti sanoden: en minä ole Christus.

20. Ja hen todhisti/ ia ei kieldenyt. Ja hen todhisti sanodhen/ (Ja hän todisti/ ja ei kieltänyt. Ja hän todisti sanoen/)

20 καὶ ὡμολόγησεν καὶ οὐκ ἠρνήσατο· καὶ ὡμολόγησεν ὅτι Ἐγὼ οὐκ εἰμὶ ὁ Χριστός. ( κaὶ ὁmοlόgisen κaὶ οὐκ ἰrnísatο: κaὶ ὁmοlόgisen ὅtι Ἐgὸ οὐκ eἰmὶ ὁ Chrιstόs. )

και ωμολογησεν και ουκ ηρνησατο και ωμολογησεν οτι ουκ ειμι εγω ο χριστος 20 (kai omologisen kai ouk irnisato kai omologisen oti ouk eimi ego o christos)

20 And he confessed and did not deny, and he confessed, I am not the Christ.

20. And he confessed, and denied not; but confessed, I am not the Christ.

20. Und er bekannte und leugnete nicht; und er bekannte: Ich bin nicht Christus.

20. Y confesó, y no negó; mas confesó: Yo no soy el Cristo.

20 Он объявил, и не отрекся, и объявил, что я не Христос.

21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".

21 He kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko Elia?" Hän sanoi: "En ole." — "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En."

21. Ja he kysyivät häneltä: kukas siis? oletkos Elias? Hän sanoi: en. Oletkos propheta? Hän vastasi: en.

21. Ja he kysyit hänelle: cucast sijs? Oletcos Elias? Hän sanoi: en. Oletcos Propheta? Hän wastais: en.

21. Em mine ole Christus. Ja he kysyit henelle/ Mike sis? Olecos Elias? Hen sanoi/ En ole. Olecos Propheta? (En minä ole Kristus. Ja he kysyit häneltä/ Mikä siis? Oletko Elias? Hän sanoi/ En ole/ Oletkos propheta?)

21 καὶ ἠρώτησαν αὐτόν· Τί οὖν; Ἠλίας εἶ σύ ; καὶ λέγει· Οὐκ εἰμί. Ὁ προφήτης εἶ σύ; καὶ ἀπεκρίθη, Οὔ. ( κaὶ ἰrótisan aὐtόn: Τί οȗn; Ἠlίas eἶ sú ; κaὶ légeι: Οὐκ eἰmί. Ὁ prοfítis eἶ sú; κaὶ ἀpeκrίthi, Οὔ. )

και ηρωτησαν αυτον τι ουν ηλιας ει συ και λεγει ουκ ειμι ο προφητης ει συ και απεκριθη ου 21 (kai irotisan afton ti oun ilias ei su kai legei ouk eimi o profitis ei su kai apekrithi ou)

21 And they asked him, Therefore, what? Are you Elijah? And he says, I am not. Are you the prophet? And he answered, No.

21. And they asked him, What then? Art thou Elias? And he saith, I am not. Art thou that prophet? And he answered, No.

21. Und sie fragten ihn: Was denn? Bist du Elia? Er sprach: Ich bin's nicht. Bist du der Prophet? Und er antwortete: Nein!

21. Y le preguntaron: ¿Qué pues? ¿Eres tú Elías? Dijo: No soy. ¿Eres tú el profeta? Y respondió: No.

21 И спросили его: что же? ты Илия? Он сказал: нет. Пророк? Он отвечал: нет.

22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"

22 Niin he sanoivat hänelle: "Sano kuka olet, jotta antaisimme vastauksen niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?"

22. Niin he sanoivat hänelle: kukas olet? että me antaisimme niille vastauksen, jotka meidät lähettivät: mitäs sanot itsestäs?

22. Nijn he sanoit hänelle: cucastas sijs olet? että me andaisimme nijlle wastauxen jotca meidän lähetit. Mitäs sanot idzestäs?

22. Ja hen wastasi/ En. Nin he sanoit henelle/ Mikes sis olet? Ette me wastauxen annaisime niden iotca meite lehdetit? Mites sanot itzestes? (Ja hän wastasi/ En. Niin he sanoit hänelle/ Mikäs siis olet? Että me wastauksen antaisimme niiden, jotka meidät lähetit? Mitäs sanot itsestäsi?)

22 εἶπoν οὖν αὐτῷ· Τίς εἶ; ἵνα ἀπόκρισιν δῶμεν τοῖς πέμψασιν ἡμᾶς· τί λέγεις περὶ σεαυτοῦ; ( eἶpon οȗn aὐtỡ: Τίs eἶ; ἵna ἀpόκrιsιn dõmen tοῖs pémpsasιn ἱmãs: tί légeιs perὶ seautοȗ; )

ειπον ουν αυτω τις ει ινα αποκρισιν δωμεν τοις πεμψασιν ημας τι λεγεις περι σεαυτου 22 (eipon oun afto tis ei ina apokrisin domen tois pempsasin imas ti legeis peri seaftou)

22 Therefore they said to him, Who are you? In order that we might give an answer to those who sent us. What do you say concerning yourself?

22. Then said they unto him, Who art thou? that we may give an answer to them that sent us. What sayest thou of thyself?

22. Da sprachen sie zu ihm: Was bist du denn? Daß wir Antwort geben denen, die uns gesandt haben. Was sagst du von dir selbst?

22. Dijéronle pues: ¿Quién eres? para que demos respuesta a los que nos enviaron. ¿Qué dices de tí mismo?

22 Сказали ему: кто же ты? чтобы нам дать ответ пославшим нас: что ты скажешь о себе самом?

23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."

23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni autiomaassa: 'Tehkää Herran tie suoraksi' niin kuin profeetta Jesaja on sanonut."

23. Hän sanoi: minä olen huutava ääni korvessa: valmistakaat Herran tietä, niinkuin Jesaias propheta sanoi.

23. Hän sanoi: minä olen huutawan äni corwes walmistacat Herran tietä nijncuin Esaias Propheta sanoi.

23. Hen sanoi/ Mine olen Hwtauaisen äni Corues Walmistaca Herran tiete ninquin Esaias Propheta sanoi. (Hän sanoi/ Minä ole huutawaisen ääni korvessa. Walmistakaa Herran tietä, niinkuin Esaias propheta sanoi.)

23 ἔφη· Ἐγὼ φωνὴ βοῶντος ἐν τῇ ἐρήμῳ, εὐθύνατε τὴν ὁδὸν Κυρίου, καθὼς εἶπεν Ἡσαΐας ὁ προφήτης. ( ἔfi: Ἐgὸ fonì bοõntοs ẻn tῖ ẻrímǫ, eὐthúnate tìn ὁdὸn Κurίοu, κathὸs eἶpen Ἡsaΐas ὁ prοfítis. )

εφη εγω φωνη βοωντος εν τη ερημω ευθυνατε την οδον κυριου καθως ειπεν ησαιας ο προφητης 23 (efi ego foni boontos en ti erimo efthunate tin odon kuriou kathos eipen isaias o profitis)

23 He said, I am (the) voice of one crying in the wilderness. Make° straight the way of the Lord, just-as Isaiah the prophet said. {Isa 40:3}

23. He said, I am the voice of one crying in the wilderness, Make straight the way of the Lord, as said the prophet Esaias.

23. Er sprach: Ich bin eine Stimme eines Predigers in der Wüste: Richtet den Weg des HERRN! wie der Prophet Jesaja gesagt hat.

23. Dijo: Yo soy la voz del que clama en el desierto: Enderezád el camino del Señor, como dijo Isaías profeta.

23 Он сказал: я глас вопиющего в пустыне: исправьте путь Господу, как сказал пророк Исаия.

24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia;

24 Lähetetyt olivat fariseuksia.

24. Ja jotka lähetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.

24. Ja jotca lähetetyt olit olit Phariseuxet.

24. Ja ne iotca lehetetyt olit/ olit niste Phariseusist. (Ja ne, jotka lähetetyt olit/ olit niistä phariseuksista.)

24 Καὶ ἀπεσταλμένοι ἦσαν ἐκ τῶν Φαρισαίων· ( Κaὶ ἀpestalménοι ἶsan ẻκ tõn Farιsaίon: )

και οι απεσταλμενοι ησαν εκ των φαρισαιων 24 (kai oi apestalmenoi isan ek ton farisaion)

24 And those who had been sent, were from the Pharisees.

24. And they which were sent were of the Pharisees.

24. Und die gesandt waren, die waren von den Pharisäern.

24. Y los que habían sido enviados eran de los Fariseos.

24 А посланные были из фарисеев;

25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?"

25 He kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi siis kastat, jos et ole Kristus etkä Elia etkä se profeetta?"

25. Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: miksi siis sinä kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias, etkä propheta?

25. Ja he kysyit hänelle ja sanoit: mixi sijs sinä castat jos et sinä ole Christus etkä Elias etkä Propheta?

25. Ja ne kysyit henelle/ ia sanoit henelle/ Mixi sis sine castat/ ios ei sine ole Christus/ eike Elias/ eike Propheta? (Ja ne kysyit hänelle/ ja sanoit hänelle/ Miksi siis sinä kastat/ jos ei sinä ole Kristus/ eikä Elias/ eikä propheta?)

25 καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν καὶ εἶπον αὐτῷ· Τί οὖν βαπτίζεις, εἰ σὺ οὐκ εἶ ὁ Χριστὸς οὔτε Ἠλίας οὔτε ὁ προφήτης; ( κaὶ ἰrótisan aὐtὸn κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Τί οȗn baptίdzeιs, eἰ sὐ οὐκ eἶ ὁ Chrιstὸs οὔte Ἠlίas οὔte ὁ prοfítis; )

και ηρωτησαν αυτον και ειπον αυτω τι ουν βαπτιζεις ει συ ουκ ει ο χριστος ουτε ηλιας ουτε ο προφητης 25 (kai irotisan afton kai eipon afto ti oun baptizeis ei su ouk ei o christos oute ilias oute o profitis)

25 And they asked him, and said to him, Therefore why do you immerse*, if you are not the Christ, neither Elijah, nor the prophet?

25. And they asked him, and said unto him, Why baptizest thou then, if thou be not that Christ, nor Elias, neither that prophet?

25. Und sie fragten ihn und sprachen zu ihm: Warum taufst du denn, so du nicht Christus bist noch Elia noch der Prophet?

25. Y preguntáronle, y le dijeron: ¿Por qué pues bautizas, si tú no eres el Cristo, ni Elías, ni el profeta?

25 И они спросили его: что же ты крестишь, если ты ни Христос, ни Илия, ни пророк?

26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.

26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedessä. Mutta keskellänne seisoo Hän, jota te ette tunne.

26. Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne:

26. Johannes wastais heitä ja sanoi: minä castan wedellä mutta teidän keskellän on jota et te tunne.

26. Joha'nes wastasi heite ia sanoi/ Mine castan wedhelle/ Mutta se teidhen keskellen seiso iota ei te tunne/ (Johannes wastasi heitä ja sanoi/ Minä kastan wedellä/ Mutta se teidän keskellän seisoo jota ei te tunne/)

26 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰωάννης λέγων· Ἐγὼ βαπτίζω ἐν ὕδατι· μέσος δὲ ὑμῶν ἕστηκεν ὃν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε, ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰoánnis légon: Ἐgὸ baptίdzo ẻn ὕdatι: mésοs dè ὑmõn ἕstiκen ὃn ὑmeῖs οὐκ οἴdate, )

απεκριθη αυτοις ο ιωαννης λεγων εγω βαπτιζω εν υδατι μεσος δε υμων εστηκεν ον υμεις ουκ οιδατε 26 (apekrithi aftois o ioannis legon ego baptizo en udati mesos de umon estiken on umeis ouk oidate)

26 John answered them, saying, I immerse* in water, but one is standing in your° midst whom you° do not know.

26. John answered them, saying, I baptize with water: but there standeth one among you, whom ye know not;

26. Johannes antwortete ihnen und sprach: Ich taufe mit Wasser; aber er ist mitten unter euch getreten, den ihr nicht kennt.

26. Y Juan les respondió, diciendo: Yo bautizo con agua; mas en medio de vosotros está uno, a quien vosotros no conocéis:

26 Иоанн сказал им в ответ: я крещу в воде; но стоит среди вас Некто , Котороговы не знаете.

27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."

27 Hän on se, joka tulee jälkeeni (ja Hän on minua suurempi). Hänen kengännauhaansa en ole arvollinen päästämään."

27. Hän on se, joka minun jälkeeni tulee, joka minun edelläni on ollut, jonka kengän rihmoja en minä ole kelvollinen päästämään.

27. Hän on se joca minun jälkeni tule joca minun edellänikin on ollut jonga kengän rihmoja en minä ole kelwollinen päästämän.

27. Se se ombi/ ioca minun ielkeni tulepi/ ioca minun edhelen on ollut/ Jonga mine en ole keluolinen Kengen Rihmoi pästemen. (Se se ompi/ joka minun jälkeeni tuleepi/ joka minun edellän on ollut/ Jonka minä en ole kelwollinen kengän rihmoja päästämän.)

27 αὐτὸς ἐστιν ὁ ὀπίσω μου ἐρχόμενος, ὃς ἔμπροσθέν μου γέγονεν, οὗ ἐγὼ οὐκ εἰμὶ ἄξιος ἵνα λύσω αὐτοῦ τὸν ἱμάντα τοῦ ὑποδήματος. ( aὐtὸs ẻstιn ὁ ὀpίso mοu ẻrchόmenοs, ὃs ἔmprοsthén mοu gégοnen, οὗ ẻgὸ οὐκ eἰmὶ ἄksιοs ἵna lúso aὐtοȗ tὸn ἱmánta tοȗ ὑpοdímatοs. )

αυτος εστιν ο οπισω μου ερχομενος ος εμπροσθεν μου γεγονεν ου εγω ουκ ειμι αξιος ινα λυσω αυτου τον ιμαντα του υποδηματος 27 (aftos estin o opiso mou erchomenos os emprosthen mou gegonen ou ego ouk eimi axios ina luso aftou ton imanta tou upodimatos)

27 It is he who is coming after me, who has become before me. I am not worthy that* I should loose the strap of his shoes.

27. He it is, who coming after me is preferred before me, whose shoe's latchet I am not worthy to unloose.

27. Der ist's, der nach mir kommen wird, welcher vor mir gewesen ist, des ich nicht wert bin, daß ich seine Schuhriemen auflöse.

27. Este es el que ha de venir en pos de mí, el cual es mayor que yo, del cual yo no soy digno de desatar la correa del zapato.

27 Он-то Идущий за мною, но Который стал впереди меня. Я недостоин развязать ремень у обуви Его.

28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.

28 Tämä tapahtui Betabarassa*, Jordanin tuolla puolen, jossa Johannes oli kastamassa.

28. Nämät tapahtuivat Betabarassa, sillä puolella Jordania, kussa Johannes kasti.

28. Nämät tapahduit Bethabaras sillä puolella Jordanin cusa Johannes castoi

28. Neme tapactuit Bethabaras/ sillepolen Jordanin/ cussa Johannes castoi. (Näma tapahtuit Bethabarassa/ sillä puolen Jordanin/ kussa Johannes kastoi.)

28 Ταῦτα ἐν Βηθανίᾳ ἐγένετο πέραν τοῦ Ἰορδάνου, ὅπου ἦν Ἰωάννης βαπτίζων. ( Τaȗta ẻn Bithanίᾳ ẻgénetο péran tοȗ Ἰοrdánοu, ὅpοu ἶn Ἰoánnis baptίdzon. )

ταυτα εν βηθαβαρα εγενετο περαν του ιορδανου οπου ην ιωαννης βαπτιζων 28 (tafta en bithabara egeneto peran tou iordanou opou in ioannis baptizon)

28 These things happened in Bethany beyond-that (area) of the Jordan, where John was immersing*. {Maybe: Mat 3:11-17, Mar 1:7-11, Luk 3:21-22 & Joh 1:29-34}

28. These things were done in Bethabara beyond Jordan, where John was baptizing.

28. Dies geschah zu Bethabara jenseit des Jordans, wo Johannes taufte.

28. Estas cosas fueron hechas en Betabara de la otra parte del Jordan, donde Juan bautizaba.

28 Это происходило в Вифаваре при Иордане, где крестил Иоанн.

29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

29 Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

29. Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!

29. Toisna päiwänä näki Johannes Jesuxen tygöns tulewan ja sanoi: Cadzo Jumalan Caridza joca otta pois mailman synnin.

29. Toisna peiuenä näki Joha'nes Iesusen tygens tuleuan/ ia sanoi/ Catzo Teme o'bi Jumalan Caritza/ ioca Poisotta Mailman Synnin (Toisena päiwänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulewan/ ja sanoi/ Katso tämä ompi Jumalan Karitsa/ joka pois ottaa maailman synnin.)

29 Τῇ ἐπαύριον βλέπει ὁ Ἰωάννης τὸν Ἰησοῦν ἐρχόμενον πρὸς αὐτόν, καὶ λέγει· Ἴδε ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ ὁ αἴρων τὴν ἁμαρτίαν τοῦ κόσμου. ( Τῖ ẻpaúrιοn blépeι ὁ Ἰoánnis tὸn Ἰisοȗn ẻrchόmenοn prὸs aὐtόn, κaὶ légeι: Ἴde ὁ ἀmnὸs tοȗ Theοȗ ὁ aἴron tìn ἁmartίan tοȗ κόsmοu. )

τη επαυριον βλεπει ο ιωαννης τον ιησουν ερχομενον προς αυτον και λεγει ιδε ο αμνος του θεου ο αιρων την αμαρτιαν του κοσμου 29 (ti epabrion blepei o ioannis ton iisoun erchomenon pros afton kai legei ide o amnos tou theou o airon tin amartian tou kosmou)

29 On the next-day he sees Jesus coming toward him and says, Behold, the Lamb of God, who is taking away the sin of the world!

29. The next day John seeth Jesus coming unto him, and saith, Behold the Lamb of God, which taketh away the sin of the world.

29. Des andern Tages sieht Johannes Jesum zu ihm kommen und spricht: Siehe, das ist Gottes Lamm, welches der Welt Sünde trägt!

29. El siguiente día ve Juan a Jesús que venía a él, y dice: He aquí el Cordero de Dios, que quita el pecado del mundo.

29 На другой день видит Иоанн идущего кнему Иисуса и говорит: вот Агнец Божий, Который берет на Себя грех мира.

30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'.

30 Tämä on se josta sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on minua suurempi, sillä Hän on ollut ennen minua’.

30. Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.

30. Tämä on se josta minä sanoin: minun jälkeni tule mies joca ennen minua on ollut: sillä hän oli ennen cuin minä.

30. Teme ombi se iosta mine sanoin/ Minun ielkeni tulepi Mies/ ioca ennen minua ombi ollut. Sille ette hen oli ennen quin mine/ (Tämä ompi se josta minä sanoin/ Minun jälkeeni tuleepi mies/ joka ennen minua ompi ollut. Sillä että hän oli ennen kuin minä/)

30 οὗτός ἐστι περὶ οὗ ἐγὼ εἶπον· Ὀπίσω μου ἔρχεται ἀνὴρ ὃς ἔμπροσθέν μου γέγονεν, ὅτι πρῶτός μου ἦν. ( οὗtόs ẻstι perὶ οὗ ẻgὸ eἶpοn: Ὀpίso mοu ἔrchetaι ἀnìr ὃs ἔmprοsthén mοu gégοnen, ὅtι prõtόs mοu ἶn. )

ουτος εστιν περι ου εγω ειπον οπισω μου ερχεται ανηρ ος εμπροσθεν μου γεγονεν οτι πρωτος μου ην 30 (outos estin peri ou ego eipon opiso mou erchetai anir os emprosthen mou gegonen oti protos mou in)

30 This one is he, concerning whom I said, A man is coming after me who has become before me, because he was first; (then) me.

30. This is he of whom I said, After me cometh a man which is preferred before me: for he was before me.

30. Dieser ist's, von dem ich gesagt habe: Nach mir kommt ein Mann, welcher vor mir gewesen ist; denn er war eher denn ich.

30. Este es del que dije: Tras mí viene un varón, el cual es mayor que yo; porque era primero que yo.

30 Сей есть, о Котором я сказал: за мною идет Муж, Который стал впереди меня, потому что Он был прежде меня.

31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."

31 Minä en tuntenut Häntä. Mutta sitä varten, että Hän tulisi julki Israelille, olen tullut vedessä kastamaan."

31. Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan.

31. Ja en minä händä tundenut mutta että hänen piti ilmestymän Israelis tulin minä wedellä castaman.

31. ia em mine hende tundenut. Mutta sempäle ette henen piti ilmestymen Israelis/ senteden mine tulin castaman wedhellä. (ja en minä häntä tuntenut. Mutta senpäälle että hänen piti ilmestymän Israelissa/ sentähden minä tulin kastamaan wedellä)

31 κἀγὼ οὐκ ᾔδειν αὐτόν, ἀλλ’ ἵνα φανερωθῇ τῷ Ἰσραὴλ, διὰ τοῦτο ἦλθον ἐγὼ ἐν τῷ ὕδατι βαπτίζων. ( κἀgὸ οὐκ ᾔdeιn aὐtόn, ἀll’ ἵna fanerothῖ tỡ Ἰsraìl, dιà tοȗtο ἶlthοn ẻgὸ ẻn tỡ ὕdatι baptίdzon. )

καγω ουκ ηδειν αυτον αλλ ινα φανερωθη τω ισραηλ δια τουτο ηλθον εγω εν τω υδατι βαπτιζων 31 (kago ouk idein afton all ina fanerothi to israil dia touto ilthon ego en to udati baptizon)

31 And I did not know him, but in order that he should be manifested to Israel. I came immersing* in water because of this.

31. And I knew him not: but that he should be made manifest to Israel, therefore am I come baptizing with water.

31. Und ich kannte ihn nicht; sondern auf daß er offenbar würde in Israel, darum bin ich gekommen, zu taufen mit Wasser.

31. Y yo no le conocía; mas para que fuese manifestado a Israel, por eso vine yo bautizando con agua.

31 Я не знал Его; но для того пришелкрестить в воде, чтобы Он явлен был Израилю.

32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja (Hän) se jäi hänen päällensä.

32 Vielä Johannes todisti sanoen: "Näin Hengen laskeutuvan alas taivaasta niin kuin kyyhkysen, ja Hän jäi Hänen päällensä."

32. Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä.

32. Ja Johannes todisti ja sanoi: minä näin Hengen taiwast tulewan alas nijncuin mettisen ja seisattawan hänen päällens.

32. Ja Johannes todhisti ia sanoi Mine näin Hengen alastuleuan Taiuahast ninquin Mettisen ia iei henen pälens/ (Ja Johannes todisti ja sanoi Minä näin Hengen alastulewan taiwahasta niinkuin mettisen ja jäi hänen päällens/)

32 Καὶ ἐμαρτύρησεν Ἰωάννης λέγων ὅτι τεθέαμαι τὸ Πνεῦμα καταβαῖνον ὡς περιστερὰν ἐξ οὐρανοῦ, καὶ ἔμεινεν ἐπ’ αὐτόν· ( Κaὶ ẻmartúrisen Ἰoánnis légon ὅtι tethéamaι tὸ Pneȗma κatabaῖnοn ὁs perιsteràn ẻks οὐranοȗ, κaὶ ἔmeιnen ẻp’ aὐtόn: )

και εμαρτυρησεν ιωαννης λεγων οτι τεθεαμαι το πνευμα καταβαινον ωσει περιστεραν εξ ουρανου και εμεινεν επ αυτον 32 (kai emarturisen ioannis legon oti tetheamai to pnebma katabainon osei peristeran ex ouranou kai emeinen ep afton)

32 And John testified, saying, I have seen the Spirit descending like a dove from heaven, and it remained upon him.

32. And John bare record, saying, I saw the Spirit descending from heaven like a dove, and it abode upon him.

32. Und Johannes zeugte und sprach: Ich sah, daß der Geist herabfuhr wie eine Taube vom Himmel und blieb auf ihm.

32. Y Juan dió testimonio, diciendo: Ví al Espíritu que descendía del cielo como paloma, y reposó sobre él.

32 И свидетельствовал Иоанн, говоря: я видел Духа,сходящего с неба, как голубя, и пребывающего на Нем.

33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.

33 Ja minä en tuntenut Häntä. Mutta Hän, joka lähetti minut vedessä kastamaan sanoi minulle: 'Jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän Hänen päälleen, Hän on se, joka kastaa Pyhässä Hengessä.'

33. Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällesä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.

33. Ja en minä händä tundenut mutta joca minun lähetti wedellä castaman se sanoi minulle: jonga päälle sinä näet Hengen tulewan ja seisattawan hän on se joca casta Pyhällä Hengellä.

33. ia em mine tundenut hende Mutta ioca minun lehetti castaman wedhelle/ se minulle sanoi/ Jonga päle sine neget Hengen alastuleuan/ ia ieuen henen pälens/ se sama se on ioca pyhelle Hengelle castapi. (ja en minä tuntenut häntä Mutta joka minun lähetti kastamaan wedellä/ se minulle sanoi/ Jonka päälle sinä näet Hengen alas tulewan/ ja jääwän hänen päällensä/ se sama se on joka Pyhällä Hengellä kastaapi.)

33 κἀγὼ οὐκ ᾔδειν αὐτόν, ἀλλ’ ὁ πέμψας με βαπτίζειν ἐν ὕδατι, ἐκεῖνός μοι εἶπεν· Ἐφ’ ὃν ἂν ἴδῃς τὸ Πνεῦμα καταβαῖνον καὶ μένον ἐπ’ αὐτόν, οὗτός ἐστιν ὁ βαπτίζων ἐν Πνεύματι ἁγίῳ. ( κἀgὸ οὐκ ᾔdeιn aὐtόn, ἀll’ ὁ pémpsas me baptίdzeιn ẻn ὕdatι, ẻκeῖnόs mοι eἶpen: Ἐf’ ὃn ἂn ἴdΐs tὸ Pneȗma κatabaῖnοn κaὶ ménοn ẻp’ aὐtόn, οὗtόs ẻstιn ὁ baptίdzon ẻn Pneúmatι ἁgίǫ. )

καγω ουκ ηδειν αυτον αλλ ο πεμψας με βαπτιζειν εν υδατι εκεινος μοι ειπεν εφ ον αν ιδης το πνευμα καταβαινον και μενον επ αυτον ουτος εστιν ο βαπτιζων εν πνευματι αγιω 33 (kago ouk idein afton all o pempsas me baptizein en udati ekeinos moi eipen ef on an idis to pnebma katabainon kai menon ep afton outos estin o baptizon en pnebmati agio)

33 And I did not know him, but he who sent me to immerse* in water, that one said to me, Upon whomever you see the Spirit descending and remaining upon him, this one is he who immerses* in (the) Holy Spirit.</J>

33. And I knew him not: but he that sent me to baptize with water, the same said unto me, Upon whom thou shalt see the Spirit descending, and remaining on him, the same is he which baptizeth with the Holy Ghost.

33. Und ich kannte ihn nicht; aber der mich sandte, zu taufen mit Wasser, der sprach zu mir: Auf welchen du sehen wirst den Geist herabfahren und auf ihm bleiben, der ist's, der mit dem heiligen Geist tauft.

33. Y yo no le conocía; mas el que me envió a bautizar con agua, aquel me dijo: Sobre aquel que vieres descender el Espíritu, y que reposa sobre él, éste es el que bautiza con el Espíritu Santo.

33 Я не знал Его; но Пославший меня крестить в воде сказал мне: на Кого увидишь Духа сходящего и пребывающего на Нем, Тот есть крестящий Духом Святым.

34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

34 Ja minä olen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

34. Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan.

34. Ja minä näin sen ja todistin hänen olewan Jumalan Pojan.

34. Ja mine sen näin ia todhistin/ Temen oleua' Jumalan Poian. (Ja minä sen näin ja todistin/ Tämän olewan Jumalan Pojan.)

34 κἀγὼ ἑώρακα, καὶ μεμαρτύρηκα ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ. ( κἀgὸ ἑóraκa, κaὶ memartúriκa ὅtι οὗtόs ẻstιn ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ. )

καγω εωρακα και μεμαρτυρηκα οτι ουτος εστιν ο υιος του θεου 34 (kago eoraka kai memarturika oti outos estin o uios tou theou)

34 And I have seen, and have testified, that this is the Son of God. {Joh 1:35-51 Bethany beyond Jordan, Spring 27 AD.}

34. And I saw, and bare record that this is the Son of God.

34. Und ich sah es und zeugte, daß dieser ist Gottes Sohn.

34. Y yo ví, y he dado testimonio, que éste es el Hijo de Dios.

34 И я видел и засвидетельствовал, что Сей есть Сын Божий.

35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.

35 Seuraavana päivänä Johannes jälleen seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistaan.

35. Toisena päivänä seisoi Johannes taas ja kaksi hänen opetuslapsistansa,

35. TOisna päiwänä seisoi Johannes taas ja caxi hänen Opetuslastans.

35. Toisna peiuen seisoi tas Johannes ia caxi henen Opetuslastans. (Toisena päiwänä seisoi taas Johannes ja kaksi hänen opetuslastansa.)

35 Τῇ ἐπαύριον πάλιν εἱστήκει ὁ Ἰωάννης καὶ ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ δύο, ( Τῖ ẻpaúrιοn pálιn eἱstíκeι ὁ Ἰoánnis κaὶ ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ dúο, )

τη επαυριον παλιν ειστηκει ο ιωαννης και εκ των μαθητων αυτου δυο 35 (ti epabrion palin eistikei o ioannis kai ek ton mathiton aftou duo)

35 Again on the next-day, John and two (others) from his disciples stood (around).

35. Again the next day after John stood, and two of his disciples;

35. Des andern Tages stand abermals Johannes und zwei seiner Jünger.

35. El siguiente día otra vez estaba Juan, y dos de sus discípulos.

35 На другой день опять стоял Иоанн и двое из учеников его.

36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

36 Katsoen Jeesukseen, joka siinä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

36. Ja kuin hän näki Jesuksen käyvän, sanoi hän: katso, Jumalan Karitsa!

36. Ja cuin hän näki Jesuxen waeldawan sanoi hän: Cadzo Jumalan Caridza.

36. Ja quin hen näki Iesusen waeldauan/ sanoi hen/ Catzo/ Se ombi Jumalan Caritza. (Ja kun hän näki Jesuksen waeltawan/ sanoi hän/ Katso/ Se ompi Jumalan Karitsa.)

36 καὶ ἐμβλέψας τῷ Ἰησοῦ περιπατοῦντι λέγει· Ἴδε ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ. ( κaὶ ẻmblépsas tỡ Ἰisοȗ perιpatοȗntι légeι: Ἴde ὁ ἀmnὸs tοȗ Theοȗ. )

και εμβλεψας τω ιησου περιπατουντι λεγει ιδε ο αμνος του θεου 36 (kai emblepsas to iisou peripatounti legei ide o amnos tou theou)

36 And having looked at Jesus walking, he says, Behold, the Lamb of God!

36. And looking upon Jesus as he walked, he saith, Behold the Lamb of God!

36. Und als er Jesum sah wandeln, sprach er: Siehe, das ist Gottes Lamm!

36. Y mirando a Jesús que andaba por allí, dijo: He aquí el Cordero de Dios.

36 И, увидев идущего Иисуса, сказал: вот Агнец Божий.

37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.

37 Ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan ja seurasivat Jeesusta.

37. Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan, ja seurasivat Jesusta.

37. Ja caxi hänen Opetuslastans cuulit hänen puhuwan ja seuraisit Jesusta.

37. Ja caxi henen Opetuslastans cwlit henen puhuan/ ia seurasit Iesust. (Ja kaksi hänen opetuslastansa kuulit hänen puhuwan/ ja seurasit Jesusta.)

37 καὶ ἤκουσαν αὐτοῦ οἱ δύο μαθηταὶ λαλοῦντος καὶ ἠκολούθησαν τῷ Ἰησοῦ. ( κaὶ ἴκοusan aὐtοȗ οἱ dúο mathitaὶ lalοȗntοs κaὶ ἰκοlοúthisan tỡ Ἰisοȗ. )

και ηκουσαν αυτου οι δυο μαθηται λαλουντος και ηκολουθησαν τω ιησου 37 (kai ikousan aftou oi duo mathitai lalountos kai ikolouthisan to iisou)

37 And the two disciples heard him speak and they followed Jesus.

37. And the two disciples heard him speak, and they followed Jesus.

37. Und die zwei Jünger hörten ihn reden und folgten Jesu nach.

37. Y oyéronle los dos discípulos hablar, y siguieron a Jesús.

37 Услышав от него сии слова, оба ученика пошли за Иисусом.

38 Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" — se on käännettynä: opettaja — "missä sinä majailet?"

38 Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä etsitte?" He vastasivat Hänelle: "Rabbi" — se on käännettynä: 'opettaja' —”missä majailet?”

38. Mutta Jesus käänsi itsensä ja näki ne seuraavan, ja sanoi heille: 39. Mitä te etsitte? Niin he sanoivat hänelle: Rabbi (se on niin paljo sanottu: opettaja) kussas asut?

38. Mutta Jesus käänsi idzens ja näki ne händäns seurawan ja sanoi heille: mitä te edzittä?

38. Mutta Iesus kensi ymberins/ ia näki ne hendens seurauan ia sanoi heille/ Mite te etzitte? (Mutta Jesus käänsi ympärinsä/ ja näki ne häntäns seuraawan ja sanoi heille/ Mitäs te etsitte?)

38 στραφεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς καὶ θεασάμενος αὐτοὺς ἀκολουθοῦντας λέγει αὐτοῖς· ( strafeὶs dè ὁ Ἰisοȗs κaὶ theasámenοs aὐtοὐs ἀκοlοuthοȗntas légeι aὐtοῖs: )

στραφεις δε ο ιησους και θεασαμενος αυτους ακολουθουντας λεγει αυτοις τι ζητειτε οι δε ειπον αυτω ραββι ο λεγεται ερμηνευομενον διδασκαλε που μενεις 38 (strafeis de o iisous kai theasamenos aftous akolouthountas legei aftois ti ziteite oi de eipon afto rabbi o legetai erminebomenon didaskale pou meneis)

38 Now Jesus, having turned, saw them following, and says to them, What are you° seeking? But they said to him, Rabbi (which is to say, by translation: teacher), where do you abide?

38. Then Jesus turned, and saw them following, and saith unto them, What seek ye They said unto him, Rabbi, (which is to say, being interpreted, Master,) where dwellest thou

38. Jesus aber wandte sich um und sah sie nachfolgen und sprach zu ihnen: Was suchet ihr? Sie aber sprachen zu ihm: Meister, wo bist du zur Herberge?

38. Y volviéndose Jesús, y viéndoles seguirle, díceles: ¿Qué buscáis? Y ellos le dijeron: Rabbi, (que interpretado, quiere decir, Maestro,) ¿dónde moras?

38 Иисус же, обратившись и увидев их идущих, говорит им: что вам надобно? Они сказали Ему: Равви, –что значит: учитель, – где живешь?

39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki.

39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa." He menivät ja näkivät, missä Hän majaili, ja viipyivät Hänen luonaan sen päivän. Ja oli noin kymmenes tunti*.

39. Hän sanoi heille: tulkaat ja katsokaat; ja he tulivat ja näkivät, kussa hän asui, ja olivat sen päivän hänen tykönänsä, ja se oli lähes kymmenes hetki.

39. Nijn he sanoit hänelle: Rabbi se on opettaja cusas asut? Hän sanoi heille: tulcat ja cadzocat ja he tulit ja näit cusa hän asui ja olit sen päiwän hänen tykönäns ja jo oli lähes kymmenes hetki.

39. Nin he sanoit henelle/ Rabbi (se on tulkittu) Mestari/ cussas asut? Hen sanoi heille/ Tulcat ia catzocat. He tulit ia näit cussa hen asui/ ia olit henen tykenens sen päiuen. Nin oli lähes io kymmenes hetki. (Niin he sanoit hänelle/ Rabbi (se on tulkittu) Mestari/ kussas asut? Hän sanoi heille/ Tulkaat ja katsokaat. He tulit ja näit kussa hän asui/ ja olit hänen tykönänsä sen päiwän. Niin oli lähes jo kymmenes hetki.)

39 Τί ζητεῖτε; οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Ραββί· ὃ λέγεται μεθερμηνευόμενον Διδάσκαλε· ποῦ μένεις; ( Τί dziteῖte; οἱ dè eἶpοn aὐtỡ: Rabbί: ὃ légetaι methermineuόmenοn Dιdásκale: pοȗ méneιs; )

-38 39

39 He says to them, Come° and see°. They went and saw where he abode, and they remained with him that day. It was approximately the tenth hour.

39. He saith unto them, Come and see. They came and saw where he dwelt, and abode with him that day: for it was about the tenth hour.

39. Er sprach zu ihnen: Kommt und sehet's! Sie kamen und sahen's und blieben den Tag bei ihm. Es war aber um die zehnte Stunde.

39. Díceles: Veníd, y ved. Vinieron, y vieron donde moraba; y quedáronse con él aquel día; porque era como la hora décima.

39 Говорит им: пойдите и увидите. Они пошли и увидели, где Он живет; и пробыли у Него день тот. Было около десятого часа.

40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.

40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet *Johanneksen todistuksen* ja seuranneet Jeesusta.

40. Andreas, Simon Pietarin veli, oli yksi niistä kahdesta, jotka sen Johannekselta kuulleet olivat ja häntä seurasivat.

40. Yxi nijstä cahdest jotca Johannexelda cuulit ja Jesusta seuraisit oli Andreas Simon Petarin weli.

40. Yxi nijste cadhest iotca Johanneselda cwlit/ ia Iesusta seurasit/ oli Andreas Simo' Petarin welij/ (Yksi niistä kahdesta jotka Johannekselta kuulit/ ja Jesusta seurasit/ oli Andreas Simon Petarin weli/)

40 λέγει αὐτοῖς· Ἔρχεσθε καὶ ἵδετε. ἦλθαν οὖν καὶ εἶδον ποῦ μένει, καὶ παρ’ αὐτῷ ἔμειναν τὴν ἡμέραν ἐκείνην· ὥρα ἦν ὡς δεκάτη. ( légeι aὐtοῖs: Ἔrchesthe κaὶ ἵdete. ἶlthan οȗn κaὶ eἶdοn pοȗ méneι, κaὶ par’ aὐtỡ ἔmeιnan tìn ἱméran ẻκeίnin: ὅra ἶn ὁs deκáti. )

λεγει αυτοις ερχεσθε και ιδετε ηλθον και ειδον που μενει και παρ αυτω εμειναν την ημεραν εκεινην ωρα δε ην ως δεκατη 40 (legei aftois erchesthe kai idete ilthon kai eidon pou menei kai par afto emeinan tin imeran ekeinin ora de in os dekati)

40 One out of the two who heard (this) from John was Andrew, Simon Peter’s brother and he followed him.

40. One of the two which heard John speak, and followed him, was Andrew, Simon Peter's brother.

40. Einer aus den zweien, die von Johannes hörten und Jesus nachfolgten, war Andreas, der Bruder des Simon Petrus.

40. Era Andrés, el hermano de Simón Pedro, uno de los dos que habían oido hablar a Juan, y le habían seguido.

40 Один из двух, слышавших от Иоанна об Иисусе и последовавших за Ним, был Андрей, брат Симона Петра.

41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus.

41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet Messiaan" — se on käännettynä 'Kristus.'

41. Tämä löysi ensin veljensä Simonin, ja sanoi hänelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.

41. Se löysi ensin hänen weljens Simonin ja sanoi hänelle: me löysimme Messian se on Woidellun.

41. Se sama leusi ensin henen weliens Simonin ia sanoi henelle/ Me leusime Messiasen (quin on tulkittu) sen woidheltun. (Se sama löysi ensin hänen weljensä Simonin ja sanoi hänelle/ Me löysimme Messiaan (kuin on tulkittu) sen woidellun.)

41 Ἦν Ἀνδρέας ὁ ἀδελφὸς Σίμωνος Πέτρου εἷς ἐκ τῶν δύο τῶν ἀκουσάντων παρὰ Ἰωάννου καὶ ἀκολουθησάντων αὐτῷ· ( Ἦn Ἀndréas ὁ ἀdelfὸs Sίmonοs Pétrοu eἷs ẻκ tõn dúο tõn ἀκοusánton parà Ἰoánnοu κaὶ ἀκοlοuthisánton aὐtỡ: )

ην ανδρεας ο αδελφος σιμωνος πετρου εις εκ των δυο των ακουσαντων παρα ιωαννου και ακολουθησαντων αυτω 41 (in andreas o adelfos simonos petrou eis ek ton duo ton akousanton para ioannou kai akolouthisanton afto)

41 This one finds first his own brother Simon and says to him, We have found the Messiah (which is, (after) being translated, The Christ).

41. He first findeth his own brother Simon, and saith unto him, We have found the Messias, which is, being interpreted, the Christ.

41. Der findet am ersten seinen Bruder Simon und spricht zu ihm: Wir haben den Messias gefunden (welches ist verdolmetscht: der Gesalbte),

41. Este halló primero a su hermano Simón, y le dijo: Hemos hallado al Mesías, que interpretado es, el Cristo.

41 Он первый находит брата своего Симона и говорит ему: мы нашли Мессию, что значит: Христос;

42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.

42 Ja hän vei hänet Jeesuksen luo. Katsoen häneen Jeesus sanoi: "Sinä olet Simon, Joonaan* poika. Sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on 'Pietari'.

42. Ja hän toi hänen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hänen päällensä, sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poika, ja sinä pitää kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.

42. Ja he toit en Jesuxen tygö. Cosca Jesus hänen näki sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poica ja sinä pitä cudzuttaman Cephas se on callio.

42. Ja toidh sen Iesusen tyge. (Ja toit sen Jesuksen tykö.)

42 εὑρίσκει οὗτος πρῶτον τὸν ἀδελφὸν τὸν ἴδιον Σίμωνα καὶ λέγει αὐτῷ· Εὑρήκαμεν τὸν Μεσσίαν· ὅ ἐστιν μεθερμηνευόμενον Χριστός· ( eὑrίsκeι οὗtοs prõtοn tὸn ἀdelfὸn tὸn ἴdιοn Sίmona κaὶ légeι aὐtỡ: Εὑríκamen tὸn Μessίan: ὅ ẻstιn methermineuόmenοn Chrιstόs: )

ευρισκει ουτος πρωτος τον αδελφον τον ιδιον σιμωνα και λεγει αυτω ευρηκαμεν τον μεσσιαν ο εστιν μεθερμηνευομενον ο χριστος 42 (ebriskei outos protos ton adelfon ton idion simona kai legei afto ebrikamen ton messian o estin metherminebomenon o christos)

42 And he led him toward Jesus. Jesus looked at him and said, You are Simon, the Son of Jonah, you will be called Cephas, which is by translation, a Pebble.

42. And he brought him to Jesus. And when Jesus beheld him, he said, Thou art Simon the son of Jona: thou shalt be called Cephas, which is by interpretation, A stone.

42. und führte ihn zu Jesu. Da ihn Jesus sah, sprach er: Du bist Simon, Jona's Sohn; du sollst Kephas (Fels) heißen.

42. Y le trajo a Jesús. Y mirándole Jesús, dijo: Tú eres Simón, hijo de Jonás: tú serás llamado Céfas, que quiere decir, Piedra.

42 и привел его к Иисусу. Иисус же, взглянув на него, сказал: ты – Симон, сын Ионин; ты наречешься Кифа, что значит: камень Петр.

43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".

43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan. Ja Hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."

43. Toisena päivänä tahtoi Jesus mennä Galileaan, ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle: seuraa minua!

43. Toisna päiwänä tahdoi Jesus taas mennä Galileaan ja löysi Philippuxen ja sanoi hänelle: seura minua:

43. Coska Iesus sen näki sanoi hen/ Sine olet Simon Jonan poica/ sine pite cutzuttaman Cephas (se on tulkittu) Callio. (Koska Jesus sen näki sanoi hän/ Sinä olet Simon Jonan poika/ sinä pitää kutsuttaman Cephas (se on tulkittu) kallio.)

43 καὶ ἤγαγεν αὐτὸν πρὸς τὸν Ἰησοῦν. ἐμβλέψας αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Σὺ εἶ Σίμων ὁ υἱὸς Ἰωνᾶ· σὺ κληθήσῃ Κηφᾶς, ὃ ἑρμηνεύεται Πέτρος. ( κaὶ ἴgagen aὐtὸn prὸs tὸn Ἰisοȗn. ẻmblépsas aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs eἶpen: Sὐ eἶ Sίmon ὁ uἱὸs Ἰonã: sὐ κlithísΐ Κifãs, ὃ ἑrmineúetaι Pétrοs. )

και ηγαγεν αυτον προς τον ιησουν εμβλεψας δε αυτω ο ιησους ειπεν συ ει σιμων ο υιος ιωνα συ κληθηση κηφας ο ερμηνευεται πετρος 43 (kai igagen afton pros ton iisoun emblepsas de afto o iisous eipen su ei simon o uios iona su klithisi kifas o erminebetai petros)

43 On the next-day, he wished to go out into Galilee, and he finds Philip, and Jesus says to him, Follow me</J>.

43. The day following Jesus would go forth into Galilee, and findeth Philip, and saith unto him, Follow me.

43. Des andern Tages wollte Jesus wieder nach Galiläa ziehen und findet Philippus und spricht zu ihm: Folge mir nach!

43. El día siguiente quiso Jesús ir a Galilea, y halla a Felipe; y le dice: Sígueme.

43 На другой день Иисус восхотел идти в Галилею, и находит Филиппа и говорит ему: иди за Мною.

44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.

44 Mutta Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.

44. Mutta Philippus oli Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.

44. Mutta Philippus oli Bethsaidasta Andreaxen ja Petarin Caupungist.

44. Toisna peiuen tactoi Iesus taas menne Galilean/ ia leusi Philippusen ia sanoi henelle/ Seura minua. (Toisena päiwänä tahtoi Jesus taas mennä Galileaan/ ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.)

44 Τῇ ἐπαύριον ἠθέλησεν ὁ Ἰησοῦς ἐξελθεῖν εἰς τὴν Γαλιλαίαν, καὶ εὑρίσκει Φίλιππον καὶ λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι. ( Τῖ ẻpaúrιοn ἰthélisen ὁ Ἰisοȗs ẻkseltheῖn eἰs tìn Galιlaίan, κaὶ eὑrίsκeι Fίlιppοn κaὶ légeι aὐtỡ: Ἀκοlοútheι mοι. )

τη επαυριον ηθελησεν ο ιησους εξελθειν εις την γαλιλαιαν και ευρισκει φιλιππον και λεγει αυτω ακολουθει μοι 44 (ti epabrion ithelisen o iisous exelthein eis tin galilaian kai ebriskei filippon kai legei afto akolouthei moi)

44 Now Philip was from Bethsaida, from the city of Andrew and Peter.

44. Now Philip was of Bethsaida, the city of Andrew and Peter.

44. Philippus aber war von Bethsaida, aus der Stadt des Andreas und Petrus.

44. Y era Felipe de Betsaida, la ciudad de Andrés y de Pedro.

44 Филипп же был из Вифсаиды, из одного города с Андреем и Петром.

45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista".

45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan (joka on) Nasaretista."

45. Philippus löysi Natanaelin ja sanoi hänelle: me olemme löytäneet sen, josta Moses kirjoitti laissa ja prophetat, Jesuksen, Josephin pojan Natsaretista.

45. Philippus löysi Nathanaelin ja sanoi hänelle: me olema sen löynnet josta Moses Lais ja Prophetat kirjoitit Jesuxen Josephin Pojan Nazarethist.

45. Mutta Philippus oli Bethsaidast/ Andreasen ia Petarin caupungist. (Mutta Philippus oli Betsaidasta/ Andreasen ja Pietarin kaupungista.)

45 ἦν δὲ ὁ Φίλιππος ἀπὸ Βηθσαϊδά, ἐκ τῆς πόλεως Ἀνδρέου καὶ Πέτρου. ( ἶn dè ὁ Fίlιppοs ἀpὸ Bithsaϊdá, ẻκ tĩs pόleos Ἀndréοu κaὶ Pétrοu. )

ην δε ο φιλιππος απο βηθσαιδα εκ της πολεως ανδρεου και πετρου 45 (in de o filippos apo bithsaida ek tis poleos andreou kai petrou)

45 Philip finds Nathanael and says to him, We have found him, of whom Moses in the law and the prophets wrote, Jesus from Nazareth, the son of Joseph.

45. Philip findeth Nathanael, and saith unto him, We have found him, of whom Moses in the law, and the prophets, did write, Jesus of Nazareth, the son of Joseph.

45. Philippus findet Nathanael und spricht zu ihm: Wir haben den gefunden, von welchem Moses im Gesetz und die Propheten geschrieben haben, Jesum, Joseph's Sohn von Nazareth.

45. Felipe halló a Natanael, y le dice: Hemos hallado a aquel de quien escribió Moisés en la ley, y los profetas: Jesús de Nazaret, el hijo de José.

45 Филипп находит Нафанаила и говорит ему: мы нашли Того, о Котором писали Моисей в законе и пророки, Иисуса, сына Иосифова, из Назарета.

46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso".

46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso."

46. Ja Natanael sanoi hänelle: tulleeko Natsaretista jotain hyvää? Philippus sanoi hänelle: tule ja katso.

46. Ja Nathanael sanoi hänelle: tulleco Nazarethist jotain hywä? Philippus sanoi hänelle: tule ja cadzo.

46. Philippus leusi Nathanael ia sanoi henelle/ Me olema sen leuneet/ iosta Moses Lais ia Prophetat kirioitit/ Iesusen Josephin Poian Nazaretist. (Philippus löysi Nathanael ja sanoi hänelle/ Me olemme sen löytäneet/ josta Moses laissa ja prophetat kirjoitit/ Jesuksen Josephin pojan Nazaretista.)

46 εὑρίσκει Φίλιππος τὸν Ναθαναὴλ καὶ λέγει αὐτῷ· Ὃν ἔγραψε Μωϋσῆς ἐν τῷ νόμῳ καὶ οἱ προφῆται, εὑρήκαμεν, Ἰησοῦν τὸν υἱὸν τοῦ Ἰωσὴφ τὸν ἀπὸ Ναζαρέτ. ( eὑrίsκeι Fίlιppοs tὸn Νathanaìl κaὶ légeι aὐtỡ: Ὃn ἔgrapse Μoϋsĩs ẻn tỡ nόmǫ κaὶ οἱ prοfĩtaι, eὑríκamen, Ἰisοȗn tὸn uἱὸn tοȗ Ἰosìf tὸn ἀpὸ Νadzarét. )

ευρισκει φιλιππος τον ναθαναηλ και λεγει αυτω ον εγραψεν μωσης εν τω νομω και οι προφηται ευρηκαμεν ιησουν τον υιον του ιωσηφ τον απο {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } 46 (ebriskei filippos ton nathanail kai legei afto on egrapsen mosis en to nomo kai oi profitai ebrikamen iisoun ton uion tou iosif ton apo {VAR: nazaret } {VAR: nazareth })

46 And Nathanael said to him, Is any good thing able to be (coming) out of Nazareth? Philip says to him, Come and behold!

46. And Nathanael said unto him, Can there any good thing come out of Nazareth? Philip saith unto him, Come and see.

46. Und Nathanael sprach zu ihm: Was kann von Nazareth Gutes kommen? Philippus spricht zu ihm: Komm und sieh es!

46. Y le dijo Natanael: ¿De Nazaret puede haber algo de bueno? Dícele Felipe: Ven, y vé.

46 Но Нафанаил сказал ему: из Назарета может ли быть что доброе? Филипп говорит ему: пойди ипосмотри.

47 Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"

47 Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"

47. Jesus näki Natanaelin tykönsä tulevan, ja sanoi hänestä: katso, totisesti oikia Israelilainen, jossa ei petosta ole.

47. Cosca Jesus näki Nathanaelin tygöns tulewan sanoi hän: cadzo totisest oikia Israelita josa ei petost ole. Nathanael sanoi hänelle: mistäs minun tunnet?

47. Ja Nathanael sanoi henelle/ Mite hyue Nazaretist woi tulla? Philippus sanoi henelle/ Tule ia catzo. (Ja Nathanael sanoi hänelle/ Mitä hywää Nazaretista woi tulla? Philippus sanoi hänelle/ Tule ja katso.)

47 καὶ εἶπεν αὐτῷ Ναθαναήλ· Ἐκ Ναζαρὲτ δύναταί τι ἀγαθὸν εἶναι; λέγει αὐτῷ Φίλιππος· Ἔρχου καὶ ἴδε. ( κaὶ eἶpen aὐtỡ Νathanaíl: Ἐκ Νadzarèt dúnataί tι ἀgathὸn eἶnaι; légeι aὐtỡ Fίlιppοs: Ἔrchοu κaὶ ἴde. )

και ειπεν αυτω ναθαναηλ εκ {VAR: ναζαρετ } {VAR: ναζαρεθ } δυναται τι αγαθον ειναι λεγει αυτω φιλιππος ερχου και ιδε 47 (kai eipen afto nathanail ek {VAR: nazaret } {VAR: nazareth } dunatai ti agathon einai legei afto filippos erchou kai ide)

47 Jesus saw Nathanael coming toward him and says concerning him, Behold, an Israelite in whom there truly is no treachery!</J>

47. Jesus saw Nathanael coming to him, and saith of him, Behold an Israelite indeed, in whom is no guile!

47. Jesus sah Nathanael zu sich kommen und spricht von ihm: Siehe, ein rechter Israeliter, in welchem kein Falsch ist.

47. Jesús vió venir a sí a Natanael, y dijo de él: He aquí un verdaderamente Israelita, en el cual no hay engaño.

47 Иисус, увидев идущего к Нему Нафанаила, говорит о нем: вот подлинно Израильтянин, в котором нет лукавства.

48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut".

48 Natanael sanoi Hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennen kuin Filippus kutsui sinua viikunapuun alla ollessasi, näin minä sinut."

48. Natanael sanoi hänelle: mistäs minut tunnet? Jesus vastasi ja sanoi hänelle: ennen kuin Philippus kutsui sinua fikunapuun alla ollessas, näin minä sinun.

48. Jesus wastais ja sanoi hänelle: ennen cuin Philippus cudzui sinua ficunapuun alla ollesas näin minä sinun.

48. Iesus näki Nathanael tygens tuleuan Ja sanoi heneste/ Catzo/ Yxi totisest Israelainen iossa ei ychten petost ole. Nathanael sanoi henelle/ Mistes minun tunnet? (Jesus näki Nathanaelin tykönsä tulewan Ja sanoi hänestä/ Katso/ Yksi totisesti israelilainen jossa ei yhtään petosta ole. Nathanael sanoi hänelle/ Mistäs minun tunnet?)

48 εἶδεν ὁ Ἰησοῦς τὸν Ναθαναὴλ ἐρχόμενον πρὸς αὐτὸν καὶ λέγει περὶ αὐτοῦ· Ἴδε ἀληθῶς Ἰσραηλίτης ἐν ᾧ δόλος οὐκ ἔστι. ( eἶden ὁ Ἰisοȗs tὸn Νathanaìl ẻrchόmenοn prὸs aὐtὸn κaὶ légeι perὶ aὐtοȗ: Ἴde ἀlithõs Ἰsrailίtis ẻn ỡ dόlοs οὐκ ἔstι. )

ειδεν ο ιησους τον ναθαναηλ ερχομενον προς αυτον και λεγει περι αυτου ιδε αληθως ισραηλιτης εν ω δολος ουκ εστιν 48 (eiden o iisous ton nathanail erchomenon pros afton kai legei peri aftou ide alithos israilitis en o dolos ouk estin)

48 Nathanael says to him, From where do you know me? Jesus answered and said to him, Before Philip summoned you, I saw you being under the fig tree</J>.

48. Nathanael saith unto him, Whence knowest thou me Jesus answered and said unto him, Before that Philip called thee, when thou wast under the fig tree, I saw thee.

48. Nathanael spricht zu ihm: Woher kennst du mich? Jesus antwortete und sprach zu ihm: Ehe denn dich Philippus rief, da du unter dem Feigenbaum warst, sah ich dich.

48. Dícele Natanael: ¿De dónde me conoces? Respondióle Jesús, y le dijo: Ántes que Felipe te llamara, cuando estabas debajo de la higuera, te ví.

48 Нафанаил говорит Ему: почему Ты знаешь меня? Иисуссказал ему в ответ: прежде нежели позвал тебя Филипп, когда ты был под смоковницею, Я видел тебя.

49 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas".

49 Natanael vastasi ja sanoi Hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas."

49. Vastasi Natanael ja sanoi hänelle: Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.

49. Wastais Nathanael ja sanoi hänelle: Rabbi sinä olet Jumalan Poica: sinä olet Israelin Cuningas.

49. Wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Ennen quin Philippus cutzui sinua coskas olit Ficuna puun alla/ mine näin sinun. (Wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ ennen kuin Philippus kutsui sinua koskas olit wiikunapuun alla/ minä näin sinun.)

49 λέγει αὐτῷ Ναθαναήλ· Πόθεν με γινώσκεις; ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Πρὸ τοῦ σε Φίλιππον φωνῆσαι, ὄντα ὑπὸ τὴν συκῆν εἶδόν σε. ( légeι aὐtỡ Νathanaíl: Pόthen me gιnósκeιs; ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Prὸ tοȗ se Fίlιppοn fonĩsaι, ὄnta ὑpὸ tìn suκĩn eἶdόn se. )

λεγει αυτω ναθαναηλ ποθεν με γινωσκεις απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτω προ του σε φιλιππον φωνησαι οντα υπο την συκην ειδον σε 49 (legei afto nathanail pothen me ginoskeis apekrithi o iisous kai eipen afto pro tou se filippon fonisai onta upo tin sukin eidon se)

49 Nathanael answered and says to him, Rabbi, you are the Son of God; you are the King of Israel.

49. Nathanael answered and saith unto him, Rabbi, thou art the Son of God; thou art the King of Israel.

49. Nathanael antwortete und spricht zu ihm: Rabbi, du bist Gottes Sohn, du bist der König von Israel!

49. Respondió Natanael, y le dijo: Rabbi, tú eres el Hijo de Dios; tú eres el Rey de Israel.

49 Нафанаил отвечал Ему: Равви! Ты Сын Божий, Ты Царь Израилев.

50 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat."

50 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä uskot sen vuoksi, että sanoin sinulle: 'näin sinut viikunapuun alla.' Saat nähdä suurempia kuin nämä."

50. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä uskot, että minä sanoin sinulle: minä näin sinut fikunapuun alla. Sinä saat vielä suurempia nähdä.

50. Jesus wastais ja sanoi hänelle: sinä uscot että minä sanoin sinulle: minä näin sinun ficunapuun alla: Sinä saat wielä suurembita nähdä.

50. Wastasi Natanael ia sanoi henelle/ Rabbi/ Sine olet se Jumalan poica/ Sine olet se Israelin Kuningas. (Wastasi Natanael ja sanoi hänelle/ Rabbi/ Sinä olet se Jumalan Poika/ Sinä olet se Israelin Kuningas.)

50 ἀπεκρίθη Ναθαναήλ καὶ λέγει αὐτῷ· Ραββί, σὺ εἶ ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ, σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τοῦ Ἰσραήλ. ( ἀpeκrίthi Νathanaíl κaὶ légeι aὐtỡ: Rabbί, sὐ eἶ ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ, sὐ eἶ ὁ basιleὐs tοȗ Ἰsraíl. )

απεκριθη ναθαναηλ και λεγει αυτω ραββι συ ει ο υιος του θεου συ ει ο βασιλευς του ισραηλ 50 (apekrithi nathanail kai legei afto rabbi su ei o uios tou theou su ei o basilefs tou israil)

50 Jesus answered and said to him, (Is it) because I said to you, I saw you underneath the fig tree (that) you believe? You will be seeing greater (than) these things.</J>

50. Jesus answered and said unto him, Because I said unto thee, I saw thee under the fig tree, believest thou? thou shalt see greater things than these.

50. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Du glaubst, weil ich dir gesagt habe, daß ich dich gesehen habe unter dem Feigenbaum; du wirst noch Größeres denn das sehen.

50. Respondió Jesús, y le dijo: ¿Porque te dije: Víte debajo de la higuera, crees? cosas mayores que estas verás.

50 Иисус сказал ему в ответ: ты веришь, потому что Я тебе сказал: Я видел тебя под смоковницею; увидишь больше сего.

51 Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."

51 Vielä Hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti sanon teille: (tästä lähin) tulette näkemään taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan Ihmisen Pojan päälle."

51. Ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä teille: tästedes pitää teidän näkemän taivaan avoinna, ja Jumalan enkelit astuvan ylös ja tulevan alas Ihmisen Pojan päälle.

51. Ja sanoi hänelle: totisest totisest sanon minä teille: tästedes pitä teidän näkemän Taiwan awoi ja Jumalan Engelit ylösastuwan ja alastulewan ihmisen Pojan päälle.

51. Iesus wastasi ia sanoi henelle/ Sine vskot ette mine sanoin sinulle/ Mine nein sinun Ficona puun alla/ Sine saat wiele swrembita nehde. (Jesus wastasi ja sanoi hänelle/ Sinä uskot että minä sanoin sinulle/ Minä näin sinun wiikunapuun alla/ Sinä saat wielä suurempia nähdä.)

51 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ὅτι εἶπόν σοι, εἶδόν σε ὑποκάτω τῆς συκῆς, πιστεύεις; μείζω τούτων ὄψῃ. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ὅtι eἶpόn sοι, eἶdόn se ὑpοκáto tĩs suκĩs, pιsteúeιs; meίdzo tοúton ὄpsΐ. )

απεκριθη ιησους και ειπεν αυτω οτι ειπον σοι ειδον σε υποκατω της συκης πιστευεις μειζω τουτων οψει 51 (apekrithi iisous kai eipen afto oti eipon soi eidon se upokato tis sukis pistebeis meizo touton opsei)

51 And he says to him, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, From now (on), you° will be seeing the heaven, having been opened, and the messengers of God ascending and descending upon the Son of Man.</J>

51. And he saith unto him, Verily, verily, I say unto you, Hereafter ye shall see heaven open, and the angels of God ascending and descending upon the Son of man.

51. Und spricht zu ihm: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Von nun an werdet ihr den Himmel offen sehen und die Engel Gottes hinauf und herab fahren auf des Menschen Sohn.

51. Y le dice: De cierto, de cierto os digo: De aquí adelante veréis el cielo abierto, y los ángeles de Dios que suben y descienden sobre el Hijo del hombre.

51 И говорит ему: истинно, истинно говорю вам: отныне будете видеть небо отверстым иАнгелов Божиих восходящих и нисходящих к Сыну Человеческому.

52. Ja sanoi henelle/ Totisest totisest sanon mine teille/ Testedes pite teiden näkemen Taiuan aukian/ Ja Jumalan Engelit ylesastuuaiset ia alasastuuaiset Inhimisen Poian päle. (Ja sanoi hänelle/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Tästedes pitää teidän näkemän taiwaan aukean/ Ja Jumalan enkelit ylös astuwaiset ja alas astuwaiset Ihmisen Pojan päälle.)

52 καὶ λέγει αὐτῷ· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀπ’ ἄρτι ὄψεσθε τὸν οὐρανὸν ἀνεῳγότα, καὶ τοὺς ἀγγέλους τοῦ Θεοῦ ἀναβαίνοντας καὶ καταβαίνοντας ἐπὶ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου. ( κaὶ légeι aὐtỡ: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, ἀp’ ἄrtι ὄpsesthe tὸn οὐranὸn ἀneǫgόta, κaὶ tοὐs ἀggélοus tοȗ Theοȗ ἀnabaίnοntas κaὶ κatabaίnοntas ẻpὶ tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu. )

και λεγει αυτω αμην αμην λεγω υμιν απ αρτι οψεσθε τον ουρανον ανεωγοτα και τους αγγελους του θεου αναβαινοντας και καταβαινοντας επι τον υιον του ανθρωπου 52 (kai legei afto amin amin lego umin ap arti opsesthe ton ouranon aneogota kai tous angelous tou theou anabainontas kai katabainontas epi ton uion tou anthropou)