20 luku

Maria Magdaleena, Pietari ja Johannes käyvät Jeesuksen haudalla 1 – 10 Ylösnoussut Jeesus ilmestyy Maria Magdaleenalle 11 – 18 sekä opetuslapsilleen Tuomaan poissa ollessa 19 – 23 ja Tuomaan läsnä ollessa 24 – 29 Tämän evankeliumikirjan tarkoitus 30, 31.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois hautakammion suulla.

1. Mutta ensimmäisenä päivänä viikossa tuli Maria Magdalena varhain, kuin vielä pimiä oli, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta.

1. MUtta ensimäisnä päiwänä wijcos tuli Maria Magdalena warahin wielä pimeis haudalle ja näki kiwen poisotetuxi haudalda.

1.Mutta ychten Sabbathin peiuen/ tuli Maria Magdalena warhan/ coska wiele pimie oli/ Haudhalle/ ia neki Kiuen poisotetu' haudhalda. (Mutta yhtenä Sabbathin päiwän/ tuli Maria Magdalene warhain/ koska wielä pimeä oli/ haudalle/ ja näki kiwen pois otettu haudalta.)

1 Τῇ δὲ μιᾷ τῶν σαββάτων Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ ἔρχεται πρωῒ σκοτίας ἔτι οὔσης εἰς τὸ μνημεῖον, καὶ βλέπει τὸν λίθον ἠρμένον ἐκ τοῦ μνημείου. ( Τῖ dè mιᾷ tõn sabbáton Μarίa ἱ Μagdalinì ἔrchetaι proΐ sκοtίas ἔtι οὔsis eἰs tὸ mnimeῖοn, κaὶ blépeι tὸn lίthοn ἰrménοn ẻκ tοȗ mnimeίοu. )

τη δε μια των σαββατων μαρια η μαγδαληνη ερχεται πρωι σκοτιας ετι ουσης εις το μνημειον και βλεπει τον λιθον ηρμενον εκ του μνημειου 1 (ti de mia ton sabbaton maria i magdalini erchetai proi skotias eti ousis eis to mnimeion kai blepei ton lithon irmenon ek tou mnimeiou)

1 {Mar 16:1-8 & Mat 28:1-8 & Luk 24:1-8, 12 & Joh 20:1-10 Dawn and very early Sun.} Now on the first (day) of the week Mary the Magdalene comes in the morning, (while) being still dark, to the tomb and sees the stone has been lifted away from the tomb.

1. The first day of the week cometh Mary Magdalene early, when it was yet dark, unto the sepulchre, and seeth the stone taken away from the sepulchre.

1. Am ersten Tag der Woche kommt Maria Magdalena früh, da es noch finster war, zum Grabe und sieht, daß der Stein vom Grabe hinweg war.

1. Y EL primer día de la semana, María Magdalena vino de mañana, siendo aun oscuro, al sepulcro, y vió la piedra quitada del sepulcro.

1 В первый же день недели Мария Магдалина приходит ко гробу рано, когда было еще темно, и видит, что камень отвален от гроба.

2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet".

2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä mihin ovat Hänet panneet."

2. Niin hän juoksi ja tuli Simon Pietarin tykö ja sen opetuslapsen tykö, jota Jesus rakasti, ja sanoi heille: he ovat Herran ottaneet pois haudasta, ja emme tiedä, kuhunka he hänen panivat.

2. Nijn hän juoxi Simon Petarin ja sen Opetuslapsen tygö jota Jesus racasti ja sanoi heille: he owat Herran poisottanet haudasta ja en me tiedä cuhunga he hänen panit.

2. Nin hen iooxi/ ia tuli Simon Petarin tyge/ ia sen toisen Opetuslapsen tyge iota Iesus racasti/ ia sanoi heille/ He ouat poisottanet HErran haudast/ ia emme me tiedhä cuhunga he henen panit. (Niin hän juoksi/ ja tuli Simon Petarin tykö/ ja sen toisen opetuslapsen tykö jota Jesus rakasta/ ja sanoi heille/ He owat pois ottaneet Herran haudasta/ ja emme me tiedä kuhunka he hänen panit.)

2 τρέχει οὖν καὶ ἔρχεται πρὸς Σίμωνα Πέτρον καὶ πρὸς τὸν ἄλλον μαθητὴν ὃν ἐφίλει ὁ Ἰησοῦς, καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἦραν τὸν Κύριον ἐκ τοῦ μνημείου, καὶ οὐκ οἴδαμεν ποῦ ἔθηκαν αὐτόν. ( trécheι οȗn κaὶ ἔrchetaι prὸs Sίmona Pétrοn κaὶ prὸs tὸn ἄllοn mathitìn ὃn ẻfίleι ὁ Ἰisοȗs, κaὶ légeι aὐtοῖs: Ἦran tὸn Κúrιοn ẻκ tοȗ mnimeίοu, κaὶ οὐκ οἴdamen pοȗ ἔthiκan aὐtόn. )

τρεχει ουν και ερχεται προς σιμωνα πετρον και προς τον αλλον μαθητην ον εφιλει ο ιησους και λεγει αυτοις ηραν τον κυριον εκ του μνημειου και ουκ οιδαμεν που εθηκαν αυτον 2 (trechei oun kai erchetai pros simona petron kai pros ton allon mathitin on efilei o iisous kai legei aftois iran ton kurion ek tou mnimeiou kai ouk oidamen pou ethikan afton)

2 Therefore she runs and comes to Simon Peter, and to the other disciple whom Jesus loved, and says to them, They took away the Lord from the tomb and we do not know where they placed him.

2. Then she runneth, and cometh to Simon Peter, and to the other disciple, whom Jesus loved, and saith unto them, They have taken away the Lord out of the sepulchre, and we know not where they have laid him.

2. Da läuft sie und kommt zu Simon Petrus und zu dem andern Jünger, welchen Jesus liebhatte, und spricht zu ihnen: Sie haben den HERRN weggenommen aus dem Grabe, und wir wissen nicht, wo sie ihn hin gelegt haben.

2. Entónces corrió, y vino a Simón Pedro, y al otro discípulo, al cual amaba Jesús, y les dice: Han llevado al Señor del sepulcro, y no sabemos donde le han puesto.

2 Итак, бежит и приходит к Симону Петру и к другому ученику, которого любил Иисус, и говорит им: унесли Господа из гроба, и не знаем, где положили Его.

3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.

3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.

3. Niin Pietari meni ulos ja toinen opetuslapsi, ja tulivat haudalle.

3. NIjn Petari ja se toinen Opetuslapsi menit haudalle.

3. Nin Petari ia se toinen Opetuslapsi wlosmeni/ ia tulit Haudhan tyge. (Niin Petari ja se toinen opetuslapsi ulos meni/ ja tulit haudan tykö.)

3 ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πέτρος καὶ ὁ ἄλλος μαθητής καὶ ἤρχοντο εἰς τὸ μνημεῖον. ( ẻksĩlthen οȗn ὁ Pétrοs κaὶ ὁ ἄllοs mathitís κaὶ ἴrchοntο eἰs tὸ mnimeῖοn. )

εξηλθεν ουν ο πετρος και ο αλλος μαθητης και ηρχοντο εις το μνημειον 3 (exilthen oun o petros kai o allos mathitis kai irchonto eis to mnimeion)

3 Therefore Peter went forth, and the other disciple, and they were going toward the tomb.

3. Peter therefore went forth, and that other disciple, and came to the sepulchre.

3. Da ging Petrus und der andere Jünger hinaus zum Grabe.

3. Salió pues Pedro, y el otro discípulo, y vinieron al sepulcro.

3 Тотчас вышел Петр и другой ученик, и пошли ко гробу.

4 Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.

4 Molemmat juoksivat yhdessä, mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.

4. Mutta he juoksivat kahden ynnä, ja toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin Pietari, ja tuli ensin haudalle.

4. Mutta ne caxi juoxit ynnä ja se toinen Opetuslapsi juoxi nopemmin cuin Petari ja tuli edellä haudalle.

4. Mutta ne Caxi ynne ioxit/ ia se toinen Opetuslapsi edhelleioxi nopiama' quin Petari/ ia tuli edhelle Haudhan tyge. (Mutta ne kaksi ynnä juoksit/ ja se toinen opetuslapsi edellä juoksi nopeammin kuin Petari/ ja tuli edellä haudan tykö.)

4 ἔτρεχον δὲ οἱ δύο ὁμοῦ· καὶ ὁ ἄλλος μαθητὴς προέδραμε τάχιον τοῦ Πέτρου καὶ ἦλθε πρῶτος εἰς τὸ μνημεῖον, ( ἔtrechοn dè οἱ dúο ὁmοȗ: κaὶ ὁ ἄllοs mathitìs prοédrame táchιοn tοȗ Pétrοu κaὶ ἶlthe prõtοs eἰs tὸ mnimeῖοn, )

ετρεχον δε οι δυο ομου και ο αλλος μαθητης προεδραμεν ταχιον του πετρου και ηλθεν πρωτος εις το μνημειον 4 (etrechon de oi duo omou kai o allos mathitis proedramen tachion tou petrou kai ilthen protos eis to mnimeion)

4 Now the two were running in unison and the other disciple ran quickly ahead of Peter and came to the tomb first;

4. So they ran both together: and the other disciple did outrun Peter, and came first to the sepulchre.

4. Es liefen aber die zwei miteinander, und der andere Jünger lief zuvor, schneller denn Petrus, und kam am ersten zum Grabe,

4. Y corrían los dos juntos; mas el otro discípulo corrió más presto que Pedro, y vino primero al sepulcro.

4 Они побежали оба вместе; но другой ученик бежал скорее Петра, и пришел ко гробу первый.

5 Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle.

5 Kumartuessaan katsomaan, hän näki käärinliinain olevan siellä, mutta ei mennyt sisälle.

5. Ja kuin hän itsensä kumarsi, näki hän liinaiset pantuna, mutta ei hän kuitenkaan mennyt sisälle.

5. Ja cuin hän siJohen curkisti näki hän siellä käärilijnat mutta ei hän cuitengan mennyt sisälle.

5. Ja quin he' sisellekurkisti/ neki hen kärilinat panduna/ Ei hen quitengan siselleme'nyt. (Ja kuin he sisälle kurkisti/ näki hän käärinliinat pantuna/ Ei hän kuitenkaan sisälle mennyt.)

5 καὶ παρακύψας βλέπει κείμενα τὰ ὀθόνια, οὐ μέντοι εἰσῆλθεν. ( κaὶ paraκúpsas blépeι κeίmena tà ὀthόnιa, οὐ méntοι eἰsĩlthen. )

και παρακυψας βλεπει κειμενα τα οθονια ου μεντοι εισηλθεν 5 (kai parakupsas blepei keimena ta othonia ou mentoi eisilthen)

5 and having peered (inside) and he sees the linen-strips laying; nevertheless he did not enter in.

5. And he stooping down, and looking in, saw the linen clothes lying; yet went he not in.

5. guckt hinein und sieht die Leinen gelegt; er ging aber nicht hinein.

5. Y abajándose a mirar, vió los lienzos puestos; mas no entró.

5 И, наклонившись, увидел лежащие пелены; но не вошел во гроб .

6 Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä

6 Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä ja meni sisälle hautakammioon ja näki käärinliinain olevan siellä

6. Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä, ja meni hautaan, ja näki kääriliinat pantuna.

6. Nijn Simon Petari tuli hänen jäljesäns ja meni hautaan ja näki käärilijnat panduna:

6. Nin tuli sijtte Simon Petrus henen ielkins/ ia meni Haudhan siselle/ ia näki Kärilinat panduna/ (Niin tuli sitten Simon Petrus hänen jälkeensä/ ja meni haudan sisälle/ ja näki käärinliinat pantuna/)

6 ἔρχεται οὖν Σίμων Πέτρος ἀκολουθῶν αὐτῷ, καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ μνημεῖον καὶ θεωρεῖ τὰ ὀθόνια κείμενα, ( ἔrchetaι οȗn Sίmon Pétrοs ἀκοlοuthõn aὐtỡ, κaὶ eἰsĩlthen eἰs tὸ mnimeῖοn κaὶ theoreῖ tà ὀthόnιa κeίmena, )

ερχεται ουν σιμων πετρος ακολουθων αυτω και εισηλθεν εις το μνημειον και θεωρει τα οθονια κειμενα 6 (erchetai oun simon petros akolouthon afto kai eisilthen eis to mnimeion kai theorei ta othonia keimena)

6 Therefore Simon Peter comes, following him and entered into the tomb, and he views the linen-strips laying,

6. Then cometh Simon Peter following him, and went into the sepulchre, and seeth the linen clothes lie,

6. Da kam Simon Petrus ihm nach und ging hinein in das Grab und sieht die Leinen gelegt,

6. Vino pues Simón Pedro siguiéndole, y entró en el sepulcro, y vió los lienzos puestos,

6 Вслед за ним приходит Симон Петр, и входит во гроб, и видит одни пелены лежащие,

7 ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä.

7 ja hikiliinan, joka oli ollut Hänen päässään, olevan toisessa* paikassa erikseen kokoon käärittynä, eikä yhdessä käärinliinain kanssa.

7. Ja hikiliinan, joka hänen päänsä päällä oli ollut, ei kääriliinan kanssa, vaan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.

7. Ja sen hikilijnan joca hänen pääns päällä oli ollut ei käärilijnan cansa waan erinäns käärittynä yhten paickan.

7. ia sen Hikilinan/ ioca henen Päens päle oli ollut/ ei Kärilinan cansan Pa'duna/ waan erinens kärittynä ychten paickan. (ja sen hikiliinan/ joka hänen päänsä päällä oli ollut/ ei käärinliinan kanssa pantuna/ waan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.)

7 καὶ τὸ σουδάριον, ὃ ἦν ἐπὶ τῆς κεφαλῆς αὐτοῦ, οὐ μετὰ τῶν ὀθονίων κείμενον, ἀλλὰ χωρὶς ἐντετυλιγμένον εἰς ἕνα τόπον. ( κaὶ tὸ sοudárιοn, ὃ ἶn ẻpὶ tĩs κefalĩs aὐtοȗ, οὐ metà tõn ὀthοnίon κeίmenοn, ἀllà chorὶs ẻntetulιgménοn eἰs ἕna tόpοn. )

και το σουδαριον ο ην επι της κεφαλης αυτου ου μετα των οθονιων κειμενον αλλα χωρις εντετυλιγμενον εις ενα τοπον 7 (kai to soudarion o in epi tis kefalis aftou ou meta ton othonion keimenon alla choris entetuligmenon eis ena topon)

7 and the handkerchief which was upon his head, was not laying with the linen-strips, but has been entwined in one separate place.

7. And the napkin, that was about his head, not lying with the linen clothes, but wrapped together in a place by itself.

7. und das Schweißtuch, das Jesus um das Haupt gebunden war, nicht zu den Leinen gelegt, sondern beiseits, zusammengewickelt, an einen besonderen Ort.

7. Y el sudario que había estado sobre su cabeza, no puesto con los lienzos, sino a parte en un lugar envuelto.

7 и плат, который был на главе Его, не с пеленами лежащий, но особо свитый на другом месте.

8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.

8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.

8. Niin meni myös toinen opetuslapsi sisälle, joka ensin haudalle tullut oli, ja näki sen ja uskoi.

8. Nijn meni myös toinen Opetuslapsi sisälle joca edellä haudalle tullut oli ja näki sen ja uscoi:

8. Nin sisellemeni mös se toinen Opetuslapsi/ ioca edhelle tullut oli Haudhalle/ ia neki sen ia vskoi. (Niin sisälle meni myös se toinen opetuslapsi/ joka edellä tullut oli haudalle/ ja näki sen ja uskoi.)

8 τότε οὖν εἰσῆλθε καὶ ὁ ἄλλος μαθητὴς ὁ ἐλθὼν πρῶτος εἰς τὸ μνημεῖον, καὶ εἶδε καὶ ἐπίστευσεν· ( tόte οȗn eἰsĩlthe κaὶ ὁ ἄllοs mathitìs ὁ ẻlthὸn prõtοs eἰs tὸ mnimeῖοn, κaὶ eἶde κaὶ ẻpίsteusen: )

τοτε ουν εισηλθεν και ο αλλος μαθητης ο ελθων πρωτος εις το μνημειον και ειδεν και επιστευσεν 8 (tote oun eisilthen kai o allos mathitis o elthon protos eis to mnimeion kai eiden kai epistefsen)

8 Therefore, the other disciple also entered in then, who came first to the tomb, and he saw and believed.

8. Then went in also that other disciple, which came first to the sepulchre, and he saw, and believed.

8. Da ging auch der andere Jünger hinein, der am ersten zum Grabe kam, und er sah und glaubte es.

8. Entónces entró también aquel otro discípulo, que había venido primero al sepulcro; y vió, y creyó.

8 Тогда вошел и другой ученик, прежде пришедший ко гробу, и увидел, и уверовал.

9 Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva.

9 Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamatusta*, että Hänen piti nousta kuolleista.

9. Sillä ei he vielä Raamattua ymmärtäneet, että hän oli nouseva kuolleista.

9. Sillä ei he wielä Ramattua ymmärtänet että hän oli ylösnousewa cuolleista.

9. Sille eiuet he wiele Ramattu ymmertenet/ ette hene' piti ylesnousema' Cooleista. (Sillä eiwät he wielä Raamattua ymmärtäneet/ että hänen piti ylösnouseman kuolleista.)

9 οὐδέπω γὰρ ᾔδεισαν τὴν γραφὴν ὅτι δεῖ αὐτὸν ἐκ νεκρῶν ἀναστῆναι. ( οὐdépo gàr ᾔdeιsan tìn grafìn ὅtι deῖ aὐtὸn ẻκ neκrõn ἀnastĩnaι. )

ουδεπω γαρ ηδεισαν την γραφην οτι δει αυτον εκ νεκρων αναστηναι 9 (oudepo gar ideisan tin grafin oti dei afton ek nekron anastinai)

9 (For* they did not yet know the Scripture, that it is essential for him to rise* up from the dead.)

9. For as yet they knew not the scripture, that he must rise again from the dead.

9. Denn sie wußten die Schrift noch nicht, daß er von den Toten auferstehen müßte.

9. Porque aun no sabían la Escritura, que era menester que él resucitase de entre los muertos.

9 Ибо они еще не знали из Писания, что Ему надлежало воскреснуть из мертвых.

10 Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.

10 Niin opetuslapset palasivat kotiinsa.

10. Niin ne opetuslapset menivät taas yhteen.

10. Nijn ne Opetuslapset menit taas cocon.

10. Nin taas ne Opetuslapsett menit iellens cokoon. (Niin taas ne opetuslapset menit jällens kokoon.)

10 ἀπῆλθον οὖν πάλιν πρὸς ἑαυτοὺς οἱ μαθηταί. ( ἀpĩlthοn οȗn pálιn prὸs ἑautοὐs οἱ mathitaί. )

απηλθον ουν παλιν προς εαυτους οι μαθηται 10 (apilthon oun palin pros eaftous oi mathitai)

10 Therefore the disciples went away again to themselves. {Mar 16:9-11 & Mat 28:9-10 & Luk 24:9-11 & Joh 20:11-18.}

10. Then the disciples went away again unto their own home.

10. Da gingen die Jünger wieder heim.

10. Así que volvieron los discípulos a los suyos.

10 Итак ученики опять возвратились к себе.

11 Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan

11 Mutta Maria seisoi hautakammion luona ulkopuolella ja itki. Näin itkien hän kurkisti hautakammioon

11. Mutta Maria seisoi ulkona haudan edessa ja itki. Ja kuin hän niin itki, kumarsi hän itsensä hautaan.

11. MUtta Maria seisoi ulcona haudan edes ja itki. Ja cosca hän nijn itki curkisti hän hautaan:

11. Mutta Maria Haudhan edes seisoi wlcona idkein. Coska hen sis idki/ nin hen kurckisti Haudhan siselle/ (Mutta Maria haudan edessä seisoi ulkona itkein. Koska hän siis itki/ niin hän kurkisti haudan sisälle/)

11 Μαρία δὲ εἱστήκει πρὸς τῷ μνημείῳ κλαίουσα ἔξω. ( Μarίa dè eἱstíκeι prὸs tỡ mnimeίǫ κlaίοusa ἔkso. )

μαρια δε ειστηκει προς το μνημειον κλαιουσα εξω ως ουν εκλαιεν παρεκυψεν εις το μνημειον 11 (maria de eistikei pros to mnimeion klaiousa exo os oun eklaien parekupsen eis to mnimeion)

11 But Mary stood outside before the tomb, weeping. Therefore as she was weeping, she peered into the tomb;

11. But Mary stood without at the sepulchre weeping: and as she wept, she stooped down, and looked into the sepulchre,

11. Maria aber stand vor dem Grabe und weinte draußen. Als sie nun weinte, guckte sie ins Grab

11. Empero María estaba fuera llorando junto al sepulcro; y estando llorando abajóse a mirar en el sepulcro.

11 А Мария стояла у гроба и плакала. И, когда плакала, наклонилась во гроб,

12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.

12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä missä Jeesuksen ruumis oli maannut.

12. Ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, yhden pään puolessa ja toisen jalkain puolessa, siinä missä Jesuksen ruumis pantu oli.

12. Ja näki caxi Engelitä walkeisa waatteisa istuwan yxi pään ja toinen jalcain puoles johon he Jesuxen ruumin pannet olit.

12. ia neki caxi Engelite Walkeis waatteis jstuan/ Se yxi päen poles/ ia se toine' Jalcain poles/ cuhunga he Iesusen Rumin pa'neet olit. (ja nekin kaksi enkeliä walkeissa waatteissa istuwan/ Se yksi pään puolessa/ ja se toinen jalkain puolessa/ kuhunka he Jesuksen ruumiin panneet olit.)

12 ὡς οὖν ἔκλαιε, παρέκυψεν εἰς τὸ μνημεῖον καὶ θεωρεῖ δύο ἀγγέλους ἐν λευκοῖς καθεζομένους ἕνα πρὸς τῇ κεφαλῇ καὶ ἕνα πρὸς τοῖς ποσίν, ὅπου ἔκειτο τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ. ( ὁs οȗn ἔκlaιe, paréκupsen eἰs tὸ mnimeῖοn κaὶ theoreῖ dúο ἀggélοus ẻn leuκοῖs κathedzοménοus ἕna prὸs tῖ κefalῖ κaὶ ἕna prὸs tοῖs pοsίn, ὅpοu ἔκeιtο tὸ sõma tοȗ Ἰisοȗ. )

και θεωρει δυο αγγελους εν λευκοις καθεζομενους ενα προς τη κεφαλη και ενα προς τοις ποσιν οπου εκειτο το σωμα του ιησου 12 (kai theorei duo angelous en lefkois kathezomenous ena pros ti kefali kai ena pros tois posin opou ekeito to soma tou iisou)

12 and she views two messengers in white sitting, one toward the head and one toward the feet, where the body of Jesus was laying.

12. And seeth two angels in white sitting, the one at the head, and the other at the feet, where the body of Jesus had lain.

12. und sieht zwei Engel in weißen Kleidern sitzen, einen zu den Häupten und eine zu den Füßen, da sie den Leichnam hin gelegt hatten.

12. Y vió dos ángeles en ropas blancas que estaban sentados, el uno a la cabecera, y el otro a los piés, donde el cuerpo de Jesús había sido puesto.

12 и видит двух Ангелов, в белом одеянии сидящих, одного у главы и другого у ног, где лежало тело Иисуса.

13 Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet".

13 Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, miksi itket?" Hän sanoi heille: "Koska ovat ottaneet pois Herrani, enkä tiedä mihin ovat Hänet panneet."

13. Ne sanoivat hänelle: vaimo, mitäs itket? Hän sanoi heille: he ovat minun Herrani ottaneet pois, ja en tiedä, kuhunka he hänen ovat panneet.

13. Ne sanoit hänelle: waimo mitäs itket? Hän sanoi: he owat minun Herrani poisottanet engä tiedä cuhunga he hänen owat pannet.

13. Sanoit he henelle/ Waimo/ mites idket? Hen sanoi heille/ He ouat minun HERRAN poisottanet/ engä tiedhä cuhunga he panit henen. (Sanoit he hänelle/ Waimo/ mitäs itket? Hän sanoi heille/ He owat minun HERRAN pois ottaneet/ enkä tiedä kuhunka he panit hänen.)

13 καὶ λέγουσιν αὐτῇ ἐκεῖνοι· Γύναι, τί κλαίεις; λέγει αὐτοῖς· Ὅτι ἦραν τὸν Κύριόν μου, καὶ οὐκ οἶδα ποῦ ἔθηκαν αὐτόν. ( κaὶ légοusιn aὐtῖ ẻκeῖnοι: Gúnaι, tί κlaίeιs; légeι aὐtοῖs: Ὅtι ἶran tὸn Κúrιόn mοu, κaὶ οὐκ οἶda pοȗ ἔthiκan aὐtόn. )

και λεγουσιν αυτη εκεινοι γυναι τι κλαιεις λεγει αυτοις οτι ηραν τον κυριον μου και ουκ οιδα που εθηκαν αυτον 13 (kai legousin afti ekeinoi gunai ti klaieis legei aftois oti iran ton kurion mou kai ouk oida pou ethikan afton)

13 And those (men) say to her, Woman, why are you weeping? She says to them, They took my Lord and I do not know where they placed him.

13. And they say unto her, Woman, why weepest thou? She saith unto them, Because they have taken away my Lord, and I know not where they have laid him.

13. Und diese sprachen zu ihr: Weib, was weinest du? Sie spricht zu ihnen: Sie haben meinen HERRN weggenommen, und ich weiß nicht, wo sie ihn hin gelegt haben.

13. Y le dijeron: ¿Mujer, por qué lloras? Ella les dice: Porque han llevado a mi Señor, y no sé donde le han puesto.

13 И они говорят ей: жена! что ты плачешь? Говорит им: унесли Господа моего, и не знаю, где положили Его.

14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tuntenut, että se oli Jeesus.

14. Ja kuin hän nämät sanonut oli, käänsi hän itsensä taapäin, ja näki Jesuksen seisovan, eikä tietänyt, että se oli Jesus.

14. COsca hän nämät sanonut oli käänsi hän idzens ja näki Jesuxen seisowan eikä tiennyt että se oli Jesus.

14. Coska hen nemet oli sanonut/ kiensi hen itzens tacaperin/ ia neki Iesusen seisouan/ ia ei tienyt ette se oli Iesus. (Koska hän nämät oli sanonut/ käänsi hän itsens takaperin/ ja näki Jesuksen seisowan/ ja ei tiennyt että se oli Jesus.)

14 καὶ ταῦτα εἰποῦσα ἐστράφη εἰς τὰ ὀπίσω, καὶ θεωρεῖ τὸν Ἰησοῦν ἑστῶτα, καὶ οὐκ ᾔδει ὅτι Ἰησοῦς ἐστι. ( κaὶ taȗta eἰpοȗsa ẻstráfi eἰs tà ὀpίso, κaὶ theoreῖ tὸn Ἰisοȗn ἑstõta, κaὶ οὐκ ᾔdeι ὅtι Ἰisοȗs ẻstι. )

και ταυτα ειπουσα εστραφη εις τα οπισω και θεωρει τον ιησουν εστωτα και ουκ ηδει οτι ο ιησους εστιν 14 (kai tafta eipousa estrafi eis ta opiso kai theorei ton iisoun estota kai ouk idei oti o iisous estin)

14 And having said these things, she was turned toward the behind (side of her) and views Jesus standing and did not know that it was Jesus.

14. And when she had thus said, she turned herself back, and saw Jesus standing, and knew not that it was Jesus.

14. Und als sie das sagte, wandte sie sich zurück und sieht Jesus stehen und weiß nicht, daß es Jesus ist.

14. Y como hubo dicho esto, volvió atrás, y vió a Jesús que estaba en pié; mas no sabía que era Jesús.

14 Сказав сие, обратилась назад и увидела Иисуса стоящего; но не узнала, что это Иисус.

15 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet".

15 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, miksi itket? Ketä etsit?" Tämä luuli, että Hän on puutarhuri, ja sanoi Hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut Hänet pois, niin sano minulle, mihin olet pannut Hänet, niin minä otan Hänet."

15. Sanoi Jesus hänelle: vaimo, mitäs itket? ketäs etsit? Mutta hän luuli sen yrttitarhan haltiaksi, ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä hänen kannoit pois, niin sano minulle, kuhunkas hänen panit, ja minä tahdon hänen ottaa.

15. Sanoi Jesus hänelle: Waimo mitäs itket? ketäs edzit? mutta hän luuli sen krydimaan haldiaxi ja sanoi hänelle: Herra jos sinä hänen poiscannoit nijn sano minulle cuhungas hänen panit ja minä menen hänen ottaman.

15. Sanoi Iesus henelle/ Waimo/ mites idket? Ketes etzit? Hen Lwli sen oleuan Yrttitarhanhaltijan/ ia sanoi hen henelle/ HERRA/ ios sine henen poiscannoit/ nin sanos minulle cuhungas henen panit/ ia mine henen otan. (Sanoi Jesus hänelle/ Waimo/ mitäs itket? Ketäs itket? Hän luuli sen olewan yrttitarhan haltijan/ ja sanoi hän hänelle/ HERRA/ jos sinä hänen pois kannoit/ niin sanos minulle kuhunkas hänen panit/ ja minä hänen otan.)

15 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Γύναι, τί κλαίεις; τίνα ζητεῖς; ἐκείνη δοκοῦσα ὅτι ὁ κηπουρός ἐστι, λέγει αὐτῷ· Κύριε, εἰ σὺ ἐβάστασας αὐτόν, εἰπέ μοι ποῦ ἔθηκας αὐτόν, κἀγὼ αὐτὸν ἀρῶ. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Gúnaι, tί κlaίeιs; tίna dziteῖs; ẻκeίni dοκοȗsa ὅtι ὁ κipοurόs ẻstι, légeι aὐtỡ: Κúrιe, eἰ sὐ ẻbástasas aὐtόn, eἰpé mοι pοȗ ἔthiκas aὐtόn, κἀgὸ aὐtὸn ἀrõ. )

λεγει αυτη ο ιησους γυναι τι κλαιεις τινα ζητεις εκεινη δοκουσα οτι ο κηπουρος εστιν λεγει αυτω κυριε ει συ εβαστασας αυτον ειπε μοι που αυτον εθηκας καγω αυτον αρω 15 (legei afti o iisous gunai ti klaieis tina ziteis ekeini dokousa oti o kipouros estin legei afto kurie ei su ebastasas afton eipe moi pou afton ethikas kago afton aro)

15 Jesus says to her, Woman, why are you weeping? Whom are you seeking? That (woman), thinking that it is the gardener, says to him, Lord, if you bore him (away) from here, tell me where you placed him and I will take him.

15. Jesus saith unto her, Woman, why weepest thou whom seekest thou She, supposing him to be the gardener, saith unto him, Sir, if thou have borne him hence, tell me where thou hast laid him, and I will take him away.

15. Spricht er zu ihr: Weib, was weinest du? Wen suchest du? Sie meint es sei der Gärtner, und spricht zu ihm: Herr, hast du ihn weggetragen, so sage mir, wo hast du ihn hin gelegt, so will ich ihn holen.

15. Dícele Jesús: ¿Mujer, por qué lloras? ¿á quién buscas? Ella, pensando que era el hortelano, le dice: Señor, si tú le has llevado, díme donde le has puesto, y yo le llevaré.

15 Иисус говорит ей: жена! что ты плачешь? кого ищешь? Она, думая, что это садовник, говорит Ему: господин! если ты вынес Его, скажи мне, где ты положил Его, и я возьму Его.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Maria." Tämä kääntyi ja sanoi Hänelle [hepreaksi]: "Rabbi!" se on, 'opettaja'.

16. Jesus sanoi hänelle: Maria! niin hän käänsi itsensä ja sanoi hänelle: Rabboni, se on: Mestari.

16. Jesus sanoi hänelle: Maria: nijn hän käänsi ja sanoi hänelle: Rabboni se on Mestari.

16. IESUs sanoi henelle/ Maria. Nin hen kiensijn/ ia sanoi henelle/ Rabuni/ se on sanottu/ Mestari. (Jesus sanoi hänelle/ Maria. Niin hän kääntyi/ ja sanoi hänelle/ Rabbuni/ se on sanottu/ Mestari.)

16 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Μαρία. στραφεῖσα ἐκείνη λέγει αὐτῷ· Ραββουνί, ὃ λέγεται, διδάσκαλε. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Μarίa. strafeῖsa ẻκeίni légeι aὐtỡ: Rabbοunί, ὃ légetaι, dιdásκale. )

λεγει αυτη ο ιησους μαρια στραφεισα εκεινη λεγει αυτω ραββουνι ο λεγεται διδασκαλε 16 (legei afti o iisous maria strafeisa ekeini legei afto rabbouni o legetai didaskale)

16 Jesus says to her, Mary</J>. That (woman) having turned (around), says to him, Rabboni; which is saying: Teacher.

16. Jesus saith unto her, Mary. She turned herself, and saith unto him, Rabboni; which is to say, Master.

16. Spricht Jesus zu ihr: Maria! Da wandte sie sich um und spricht zu ihm: Rabbuni (das heißt: Meister)!

16. Dícele Jesús: María. Volviéndose ella, dícele: Rabboni, que quiere decir, Maestro.

16 Иисус говорит ей: Мария! Она, обратившись, говорит Ему: Раввуни! – что значит: Учитель!

17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö".

17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun, sillä en ole vielä noussut Isäni luo, vaan mene veljieni luo ja sano heille, että nousen minun Isäni luo ja teidän Isänne luo ja Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo."

17. Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupee; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun Isäni tykö, vaan mene minun veljeini tykö ja sano heille: minä menen ylös minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.

17. Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupe: sillä en minä ole wielä mennyt minun Isäni tygö. Waan mene minun weljeini tygö ja sano heille: Minä menen ylös minun Isäni tygö ja teidän Isänne tygö ja minun Jumalani tygö ja teidän Jumalanne tygö.

17. Sanoi Iesus henelle/ Ele minuhun Rupe/ sille em mine wiele ole * Ylesastunut minu' Iseni tyge. Waan mene minun Welieini tyge ia sano heille/ Mine ylesastun minun Iseni tyge/ ia teiden Isene tyge/ Ja Minu' Jumalani tyge/ ia teiden Jumalan tyge. (Sanoi Jesus hänelle/ Älä minuun rupea/ sillä en minä wielä ole ylös astunut minun Isäni tykö. Waan mene minun weljieni tykö ja sanoi heille/ Minä ylös astun minun Isäni tykö/ ja teidän Isänne tykö/ Ja minun Jumalani tykö/ ja teidän Jumalanne tykö.)

17 λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Μή μου ἅπτου· οὔπω γὰρ ἀναβέβηκα πρὸς τὸν πατέρα μου· πορεύου δὲ πρὸς τοὺς ἀδελφούς μου καὶ εἰπὲ αὐτοῖς· ἀναβαίνω πρὸς τὸν πατέρα μου καὶ πατέρα ὑμῶν, καὶ Θεόν μου καὶ Θεὸν ὑμῶν. ( légeι aὐtῖ ὁ Ἰisοȗs: Μí mοu ἅptοu: οὔpo gàr ἀnabébiκa prὸs tὸn patéra mοu: pοreúοu dè prὸs tοὐs ἀdelfοús mοu κaὶ eἰpè aὐtοῖs: ἀnabaίno prὸs tὸn patéra mοu κaὶ patéra ὑmõn, κaὶ Theόn mοu κaὶ Theὸn ὑmõn. )

λεγει αυτη ο ιησους μη μου απτου ουπω γαρ αναβεβηκα προς τον πατερα μου πορευου δε προς τους αδελφους μου και ειπε αυτοις αναβαινω προς τον πατερα μου και πατερα υμων και θεον μου και θεον υμων 17 (legei afti o iisous mi mou aptou oupo gar anabebika pros ton patera mou porebou de pros tous adelfous mou kai eipe aftois anabaino pros ton patera mou kai patera umon kai theon mou kai theon umon)

17 Jesus says to her, Do not be touching me; for* I have not yet ascended to my Father, but travel to my brethren and say to them, I am ascending to my Father and your° Father and my God and your° God.

17. Jesus saith unto her, Touch me not; for I am not yet ascended to my Father: but go to my brethren, and say unto them, I ascend unto my Father, and your Father; and to my God, and your God.

17. Spricht Jesus zu ihr: Rühre mich nicht an! denn ich bin noch nicht aufgefahren zu meinem Vater. Gehe aber hin zu meinen Brüdern und sage ihnen: Ich fahre auf zu meinem Vater und zu eurem Vater, zu meinem Gott und zu eurem Gott.

17. Dícele Jesús: No me toques; porque aun no he subido a mi Padre; mas vé a mis hermanos, y díles: Subo a mi Padre, y a vuestro Padre, a mi Dios, y a vuestro Dios.

17 Иисус говорит ей: не прикасайся ко Мне, ибо Я еще не восшел к Отцу Моему; а иди к братьям Моим и скажи им: восхожу к ОтцуМоему и Отцу вашему, и к Богу Моему и Богу вашему.

18 Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.

18 Maria Magdaleena meni ja kertoi opetuslapsille, että hän on nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.

18. Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran, ja että hän näitä hänelle sanoi.

18. Nijn Maria Magdalena meni ja ilmoitti Opetuslapsille sanoden: minä olen Herran nähnyt ja näitä hän minulle puhui.

18. Maria Magdalena tuli ia ilmoitti Opetuslapsille/ Mine olen HERRAN nehnyt/ ia neite hen minulle sanoi. (Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille/ Minä olen HERRAN nähnyt/ ja näitä hän minulle sanoi.)

18 ἔρχεται Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ ἀπαγγέλλουσα τοῖς μαθηταῖς ὅτι ἑώρακε τὸν Κύριον, καὶ ταῦτα εἶπεν αὐτῇ. ( ἔrchetaι Μarίa ἱ Μagdalinì ἀpaggéllοusa tοῖs mathitaῖs ὅtι ἑóraκe tὸn Κúrιοn, κaὶ taȗta eἶpen aὐtῖ. )

ερχεται μαρια η μαγδαληνη απαγγελλουσα τοις μαθηταις οτι εωρακεν τον κυριον και ταυτα ειπεν αυτη 18 (erchetai maria i magdalini apangellousa tois mathitais oti eoraken ton kurion kai tafta eipen afti)

18 Mary the Magdalene comes, reporting to the disciples, that she has seen the Lord, and (that) he (had) said these things to her. {Mar 16:14 & Luk 24:36-43 & Joh 20:19-25 Sun. Evening.}

18. Mary Magdalene came and told the disciples that she had seen the Lord, and that he had spoken these things unto her.

18. Maria Magdalena kommt und verkündigt den Jüngern: Ich habe den HERRN gesehen, und solches hat er zu mir gesagt.

18. Vino María Magdalena dando las nuevas a los discípulos: Que había visto al Señor, y que le dijo estas cosas.

18 Мария Магдалина идет и возвещает ученикам, что видела Господа и что Он это сказал ей.

19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

19 Kun nyt oli ilta sinä päivänä, viikon ensimmäisenä, ja ovet juutalaispelon vuoksi olivat lukittuina siellä, missä opetuslapset olivat koolla, Jeesus tuli ja seisoi keskellä ja sanoi heille: "Rauha teille!"

19. Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!

19. MUtta sen Sabbathin ehtona cosca owet olit jo suljetut josa Opetuslapset cogos olit Judalaisten pelgon tähden tuli Jesus ja seisoi heidän keskelläns ja sanoi: Rauha olcon teille.

19. Mutta sen sama' Sabbathin Echtona/ Coska Jo Ouet olit sulietudh/ cussa Opetuslapset olit coghotudh Judasten pelghon tedhen/ tuli Iesus/ ia seisoi heiden keskellens/ ia sanoi heill/ Rauha olko' teille. (Mutta sen saman Sabbathin ehtoona/ Koska jo owet olit suljetut/ kussa opetuslapset olit kokoontuneet judasten pelon tähden/ tuli Jesus/ ja seisoi heidän keskellänsä/ ja sanoi heille/ Rauha olkoon teille.)

19 Οὔσης οὖν ὀψίας τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ τῇ μιᾷ σαββάτων, καὶ τῶν θυρῶν κεκλεισμένων ὅπου ἦσαν οἱ μαθηταὶ συνηγμένοι διὰ τὸν φόβον τῶν Ἰουδαίων, ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ ἔστη εἰς τὸ μέσον, καὶ λέγει αὐτοῖς· Εἰρήνη ὑμῖν. ( Οὔsis οȗn ὀpsίas tῖ ἱmérᾳ ẻκeίnΐ tῖ mιᾷ sabbáton, κaὶ tõn thurõn κeκleιsménon ὅpοu ἶsan οἱ mathitaὶ sunigménοι dιà tὸn fόbοn tõn Ἰοudaίon, ἶlthen ὁ Ἰisοȗs κaὶ ἔsti eἰs tὸ mésοn, κaὶ légeι aὐtοῖs: Εἰríni ὑmῖn. )

ουσης ουν οψιας τη ημερα εκεινη τη μια των σαββατων και των θυρων κεκλεισμενων οπου ησαν οι μαθηται συνηγμενοι δια τον φοβον των ιουδαιων ηλθεν ο ιησους και εστη εις το μεσον και λεγει αυτοις ειρηνη υμιν 19 (ousis oun opsias ti imera ekeini ti mia ton sabbaton kai ton thuron kekleismenon opou isan oi mathitai sunigmenoi dia ton fobon ton ioudaion ilthen o iisous kai esti eis to meson kai legei aftois eirini umin)

19 Therefore being evening on that day, the first (day) of the week, and (after) the doors had been locked where the disciples were gathered because of fear of the Jews, Jesus came and stood in the middle, and says to them, Peace to you°.</J>

19. Then the same day at evening, being the first day of the week, when the doors were shut where the disciples were assembled for fear of the Jews, came Jesus and stood in the midst, and saith unto them, Peace be unto you.

19. Am Abend aber desselben ersten Tages der Woche, da die Jünger versammelt und die Türen verschlossen waren aus Furcht vor den Juden, kam Jesus und trat mitten ein und spricht zu ihnen: Friede sei mit euch!

19. Y como fué tarde aquel mismo día, el primero de la semana, y las puertas estaban cerradas, donde los discípulos estaban juntos por miedo de los Judíos, vino Jesús; y púsose en medio, y les dijo: Paz a vosotros.

19 В тот же первый день недели вечером, когда двери дома , где собирались ученики Его, были заперты из опасения от Иудеев, пришел Иисус, и стал посреди, и говорит им: мир вам!

20 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

20 Tämän sanottuaan, Hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.

20. Ja cuin hän sen sanonut oli osotti hän heille kätens ja kylkens: nijn Opetuslapset ihastuit että he näit Herran.

20. Ja quin hen sen sanonut oli/ nin hen osotti heille Kädhens ia Kylkens. Nin Opetuslapset jhastuit/ ette he HERRAN neit/ (Ja kuin hän sen sanonut oli/ niin hän osoittti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuit/ että he HERRAN näit/)

20 καὶ τοῦτο εἰπὼν ἔδειξεν αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ τὴν πλευρὰν αὐτοῦ. ἐχάρησαν οὖν οἱ μαθηταὶ ἰδόντες τὸν Κύριον. ( κaὶ tοȗtο eἰpὸn ἔdeιksen aὐtοῖs tàs cheῖras κaὶ tìn pleuràn aὐtοȗ. ẻchárisan οȗn οἱ mathitaὶ ἰdόntes tὸn Κúrιοn. )

και τουτο ειπων εδειξεν αυτοις τας χειρας και την πλευραν αυτου εχαρησαν ουν οι μαθηται ιδοντες τον κυριον 20 (kai touto eipon edeixen aftois tas cheiras kai tin plebran aftou echarisan oun oi mathitai idontes ton kurion)

20 And having said this, he showed to them the hands and his ribs. Therefore the disciples rejoiced, having seen the Lord.

20. And when he had so said, he shewed unto them his hands and his side. Then were the disciples glad, when they saw the Lord.

20. Und als er das gesagt hatte, zeigte er ihnen die Hände und seine Seite. Da wurden die Jünger froh, daß sie den HERRN sahen.

20. Y como hubo dicho esto, mostróles las manos y el costado: entónces los discípulos se regocijaron, viendo al Señor.

20 Сказав это, Он показал им руки и ноги и ребра Свои. Ученики обрадовались, увидев Господа.

21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

21 Silloin Jeesus sanoi taas heille: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, minäkin lähetän teidät."

21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.

21. Ja Jesus taas sanoi: Rauha olcon teille: nijncuin Isä minun lähetti nijn minä myös lähetän teidän.

21. Nin Iesus taas sanoi heille/ Rauha olkon teille. Ninquin Ise minun lehetti/ Nin mine mös lehetten teiden/ (Niin Jesus taas sanoi heille/ Rauha olkoon teille. Niinkuin Isä minun lähetti/ Niin minä myös lähetän teidän/)

21 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς πάλιν· Εἰρήνη ὑμῖν. καθὼς ἀπέσταλκέ με ὁ πατήρ, κἀγὼ πέμπω ὑμᾶς. ( eἶpen οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs pálιn: Εἰríni ὑmῖn. κathὸs ἀpéstalκé me ὁ patír, κἀgὸ pémpo ὑmãs. )

ειπεν ουν αυτοις ο ιησους παλιν ειρηνη υμιν καθως απεσταλκεν με ο πατηρ καγω πεμπω υμας 21 (eipen oun aftois o iisous palin eirini umin kathos apestalken me o patir kago pempo umas)

21 Therefore Jesus said to them again, Peace to you°; just-as the Father has sent me; I am also sending you°.</J>

21. Then said Jesus to them again, Peace be unto you: as my Father hath sent me, even so send I you.

21. Da sprach Jesus abermals zu ihnen: Friede sei mit euch! Gleichwie mich der Vater gesandt hat, so sende ich euch.

21. Entónces díceles otra vez: Paz a vosotros: como me envió mi Padre, así también yo os envio.

21 Иисус же сказал им вторично: мир вам! как послал Меня Отец, так и Я посылаю вас.

22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

22 Tämän sanottuaan Hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:

22. Ja cuin hän nämät sanonut oli puhalsi hän heidän päällens ja sanoi heille:

22. Ja quin hen nemet sanonut oli/ puhalsi hen heiden pälens/ Ja sanoi heille/ (Ja kuin hän nämät sanonut oli/ puhalsi hän heidän päällensä/ Ja sanoi heille/)

22 καὶ τοῦτο εἰπὼν ἐνεφύσησε καὶ λέγει αὐτοῖς· Λάβετε Πνεῦμα ἅγιον· ( κaὶ tοȗtο eἰpὸn ẻnefúsise κaὶ légeι aὐtοῖs: Lábete Pneȗma ἅgιοn: )

και τουτο ειπων ενεφυσησεν και λεγει αυτοις λαβετε πνευμα αγιον 22 (kai touto eipon enefusisen kai legei aftois labete pnebma agion)

22 And (after) having said this, he infused (them) and says to them, Receive° (the) Holy Spirit.</J>

22. And when he had said this, he breathed on them, and saith unto them, Receive ye the Holy Ghost:

22. Und da er das gesagt hatte, blies er sie an und spricht zu ihnen: Nehmet hin den Heiligen Geist!

22. Y como hubo dicho esto, sopló sobre ellos, y les dijo: Recibíd el Espíritu Santo.

22 Сказав это, дунул, и говорит им: примите Духа Святаго.

23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

23 Joitten synnit te annatte anteeksi, niille ne *ovat anteeksi annetut*; joitten synnit te pysytätte, niille ne ovat pysytetyt."

23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

23. Ottacat Pyhä Hengi joille te synnit andexi annatte nijlle ne andexi annetan: ja joille te ne pidätte nijlle ne owat pidetyt.

23. Ottaca se Pyhe Hengi/ Joillen te synnit andexia'natt/ nijlle ne Andexiannetan. Ja ioillen te ne Pidhette/ nijllen ouat ne pidhetyt. (Ottakaa se Pyhä Henki/ Joillen te synnit anteeksi annatte/ niille ne anteeksi annetaan. Ja joillen te ne pidätte/ niillen owat ne pidetyt.)

23 ἄν τινων ἀφῆτε τὰς ἁμαρτίας, ἀφίενται αὐτοῖς, ἄν τινων κρατῆτε, κεκράτηνται. ( ἄn tιnon ἀfĩte tàs ἁmartίas, ἀfίentaι aὐtοῖs, ἄn tιnon κratĩte, κeκrátintaι. )

αν τινων αφητε τας αμαρτιας αφιενται αυτοις αν τινων κρατητε κεκρατηνται 23 (an tinon afite tas amartias afientai aftois an tinon kratite kekratintai)

23 If you° forgive the sins of any, they are forgiven to them; if you° hold-fast anyone’s (sins, those sins) have been held-fast. {Mat 16:19, 18:18}

23. Whose soever sins ye remit, they are remitted unto them; and whose soever sins ye retain, they are retained.

23. Welchen ihr die Sünden erlasset, denen sind sie erlassen; und welchen ihr sie behaltet, denen sind sie behalten.

23. A los que perdonareis los pecados, les son perdonados; y a los que los retuviereis, les son retenidos.

23 Кому простите грехи, тому простятся; на ком оставите, на том останутся.

24 Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli.

24 Mutta Tuomas* jota sanottiin Didymukseksi*, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssaan, kun Jeesus tuli.

24. Mutta Toomas, yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kaksoiseksi kutsutaan, ei ollut heidän kanssansa, kuin Jesus tuli.

24. Mutta Thomas yxi cahdestatoistakymmenest joca caxoisexi cudzutan ei ollut heidän cansans cosca Jesus tuli.

24. Mutta Thomas yxi nijste Cadhesttoistakymenest/ ioca cutzutan Caxoinen ei ollut heiden cansans/ coska Iesus tuli. (Mutta Thomas yksi niistä kahdestatoista kymmenestä/ joka kutsutaan kaksoinen ei ollut heidän kanssansa/ koska Jesus tuli.)

24 Θωμᾶς δὲ εἷς ἐκ τῶν δώδεκα ὁ λεγόμενος Δίδυμος, οὐκ ἦν μετ’ αὐτῶν ὅτε ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς. ( Thomãs dè eἷs ẻκ tõn dódeκa ὁ legόmenοs Dίdumοs, οὐκ ἶn met’ aὐtõn ὅte ἶlthen ὁ Ἰisοȗs. )

θωμας δε εις εκ των δωδεκα ο λεγομενος διδυμος ουκ ην μετ αυτων οτε ηλθεν ο ιησους 24 (thomas de eis ek ton dodeka o legomenos didumos ouk in met afton ote ilthen o iisous)

24 But Thomas, one out of the twelve, who is called* Didymus {twin} , was not with them when Jesus came.

24. But Thomas, one of the twelve, called Didymus, was not with them when Jesus came.

24. Thomas aber, der Zwölf einer, der da heißt Zwilling, war nicht bei ihnen, da Jesus kam.

24. Empero Tomás uno de los doce, que se llamaba Didimo, no estaba con ellos cuando Jesús vino.

24 Фома же, один из двенадцати, называемый Близнец, небыл тут с ними, когда приходил Иисус.

25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran". Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".

25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Olemme nähneet Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe Hänen käsissään naulain jälkeä ja pistä sormeani naulain jälkeen* ja pistä kättäni Hänen kylkeensä, en totisesti usko."

25. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen minä näe hänen käsissänsä naulan reikää, ja pistä sormeani naulain siaan, ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.

25. Nijn muut Opetuslapset sanoit hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen minä näe hänen käsisäns naulain reike ja pistä sormeani naulain siaan ja pane kättäni hänen kylkeens en minä usco.

25. Nin sanoit ne mwdh Opetuslapset henelle/ Me neim HERRan. Mutta hen sanoi heille/ Ellei mine näe henen Käsisens Naulain reiki/ ia piste minun Sormeni Naulain sijaan/ ia laske minun Käteni henen Kylkeens/ em mine vsko. (Niin sanoit ne muut opetuslapset hänelle/ Me näimme HERRAN. Mutta hän sanoi heille/ Ellei minä näe hänen käsissänsä naulan reikiä/ ja pistä minun sormeni naulain sijaan/ ja laske minun käteni hänen kylkeensä/ en minä usko.)

25 ἔλεγον οὖν αὐτῷ οἱ ἄλλοι μαθηταί· Ἑωράκαμεν τὸν Κύριον. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐὰν μὴ ἴδω ἐν ταῖς χερσὶν αὐτοῦ τὸν τύπον τῶν ἥλων, καὶ βάλω τὸν δάκτυλόν μου εἰς τὸν τύπον τῶν ἥλων, καὶ βάλω τὴν χεῖρά μου εἰς τὴν πλευρὰν αὐτοῦ, οὐ μὴ πιστεύσω. ( ἔlegοn οȗn aὐtỡ οἱ ἄllοι mathitaί: Ἑoráκamen tὸn Κúrιοn. ὁ dè eἶpen aὐtοῖs: Ἐàn mì ἴdo ẻn taῖs chersὶn aὐtοȗ tὸn túpοn tõn ἵlon, κaὶ bálo tὸn dáκtulόn mοu eἰs tὸn túpοn tõn ἵlon, κaὶ bálo tìn cheῖrá mοu eἰs tìn pleuràn aὐtοȗ, οὐ mì pιsteúso. )

ελεγον ουν αυτω οι αλλοι μαθηται εωρακαμεν τον κυριον ο δε ειπεν αυτοις εαν μη ιδω εν ταις χερσιν αυτου τον τυπον των ηλων και βαλω τον δακτυλον μου εις τον τυπον των ηλων και βαλω την χειρα μου εις την πλευραν αυτου ου μη πιστευσω 25 (elegon oun afto oi alloi mathitai eorakamen ton kurion o de eipen aftois ean mi ido en tais chersin aftou ton tupon ton ilon kai balo ton daktulon mou eis ton tupon ton ilon kai balo tin cheira mou eis tin plebran aftou ou mi pistefso)

25 Therefore, the other disciples said to him, We have seen the Lord. But he said to them, If I do not see the pattern of the nails in his hands and may put my finger into the pattern of the nails and may put my hand into his ribs, I will never believe. {Joh 20:26-31 & 1Co 15:5 Sun. after resurrection.}

25. The other disciples therefore said unto him, We have seen the Lord. But he said unto them, Except I shall see in his hands the print of the nails, and put my finger into the print of the nails, and thrust my hand into his side, I will not believe.

25. Da sagten die andern Jünger zu ihm: Wir haben den HERRN gesehen. Er aber sprach zu ihnen: Es sei denn, daß ich in seinen Händen sehe die Nägelmale und lege meinen Finger in die Nägelmale und lege meine Hand in seine Seite, will ich's nicht glauben.

25. Dijéronle pues los otros discípulos: Al Señor hemos visto. Y él les dijo: Si no viere en sus manos la señal de los clavos, y metiere mi dedo en el lugar de los clavos, y metiere mi mano en su costado, no creeré.

25 Другие ученики сказали ему: мы видели Господа. Но онсказал им: если не увижу на руках Его ран от гвоздей, и не вложу перста моего в раны от гвоздей, ине вложу руки моей в ребра Его, не поверю.

26 Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"

26 Kahdeksan päivän kuluttua Hänen opetuslapsensa olivat jälleen sisällä ja Tuomas heidän kanssaan. Jeesus tuli ovien ollessa lukittuina ja seisoi keskellä ja sanoi: "Rauha teille."

26. Ja kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas heidän kanssansa. Niin Jesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!

26. JA cahdexan päiwän perästä olit Opetuslapset taas siellä ja Thomas heidän cansans. Nijn Jesus tuli cuin owet suljetut olit ja seisoi heidän keskelläns ja sanoi: Rauha olcon teille.

26. Ja Cadexan peiuen perest/ taas olit henen Opetuslapsensa sielle/ ia Thomas heidhen cansans. Tuli Iesus quin ouet sulietut olit/ ia seisoi keskelle heidhen seasans ia sanoi/ Rauha olkon teille. (Ja kahden päiwän perästä/ taas olit hänen opetuslapsensa siellä/ ja Thomas heidän kanssansa. Tuli Jesus kuin owet suljetut olit/ ja seisoi keskellä heidän seassansa ja sanoi/ Rauha olkoon teille.)

26 Καὶ μεθ’ ἡμέρας ὀκτὼ πάλιν ἦσαν ἔσω οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ καὶ Θωμᾶς μετ’ αὐτῶν. ἔρχεται ὁ Ἰησοῦς τῶν θυρῶν κεκλεισμένων, καὶ ἔστη εἰς τὸ μέσον καὶ εἶπεν· Εἰρήνη ὑμῖν. ( Κaὶ meth’ ἱméras ὀκtὸ pálιn ἶsan ἔso οἱ mathitaὶ aὐtοȗ κaὶ Thomãs met’ aὐtõn. ἔrchetaι ὁ Ἰisοȗs tõn thurõn κeκleιsménon, κaὶ ἔsti eἰs tὸ mésοn κaὶ eἶpen: Εἰríni ὑmῖn. )

και μεθ ημερας οκτω παλιν ησαν εσω οι μαθηται αυτου και θωμας μετ αυτων ερχεται ο ιησους των θυρων κεκλεισμενων και εστη εις το μεσον και ειπεν ειρηνη υμιν 26 (kai meth imeras okto palin isan eso oi mathitai aftou kai thomas met afton erchetai o iisous ton thuron kekleismenon kai esti eis to meson kai eipen eirini umin)

26 And after eight days his disciples were inside again and Thomas with them. Jesus comes, the doors having been locked and stood in the middle and said, Peace to you°.</J>

26. And after eight days again his disciples were within, and Thomas with them: then came Jesus, the doors being shut, and stood in the midst, and said, Peace be unto you.

26. Und über acht Tage waren abermals seine Jünger drinnen und Thomas mit ihnen. Kommt Jesus, da die Türen verschlossen waren, und tritt mitten ein und spricht: Friede sei mit euch!

26. Y ocho dias después estaban otra vez sus discípulos dentro, y con ellos Tomás: entónces vino Jesús cerradas las puertas, y púsose en medio, y dijo: Paz a vosotros.

26 После восьми дней опять были в домеученики Его, и Фома с ними. Пришел Иисус, когда двери были заперты, стал посреди них и сказал: мир вам!

27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".

27 Sitten Hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen."

27. Sitte sanoi hän Toomaalle: pistä sormes tänne, ja katso minun käsiäni, ja ojenna tänne kätes, ja pistä minun kylkeeni, ja älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.

27. Sijtte sanoi hän Thomaxelle: pistä sormes tänne ja cadzo minun käsiäni: ja ojenna tänne kätes ja pistä minun kylkeeni ja älä ole epäuscoinen waan uscowainen.

27. Sijtte hen sanoi Thomaselle/ Piste sinun sormes tenne/ ia catzo minun Käsieni/ Ja oienna tenne sinun Kätes/ ia piste minun Kylkeni/ ia ele ole Epeuskoinen waan vskolinen. (Sitten hän sanoi Thomakselle/ Pistä sinun sormes tänne/ ja katso minun käsiäni/ Ja ojenna tänne sinun kätesi/ ja pistä minun kylkeeni/ ja älä ole epäuskoinen waan uskollinen.)

27 εἶτα λέγει τῷ Θωμᾷ· Φέρε τὸν δάκτυλόν σου ὧδε καὶ ἴδε τὰς χεῖράς μου, καὶ φέρε τὴν χεῖρά σου καὶ βάλε εἰς τὴν πλευράν μου, καὶ μὴ γίνου ἄπιστος, ἀλλὰ πιστός. ( eἶta légeι tỡ Thomᾷ: Fére tὸn dáκtulόn sοu ổde κaὶ ἴde tàs cheῖrás mοu, κaὶ fére tìn cheῖrá sοu κaὶ bále eἰs tìn pleurán mοu, κaὶ mì gίnοu ἄpιstοs, ἀllà pιstόs. )

ειτα λεγει τω θωμα φερε τον δακτυλον σου ωδε και ιδε τας χειρας μου και φερε την χειρα σου και βαλε εις την πλευραν μου και μη γινου απιστος αλλα πιστος 27 (eita legei to thoma fere ton daktulon sou ode kai ide tas cheiras mou kai fere tin cheira sou kai bale eis tin plebran mou kai mi ginou apistos alla pistos)

27 Thereafter he says to Thomas, Bring your finger here and behold the hands, and bring your hand (here) and put it into my ribs and do not become unbelieving, but (become) believing.

27. Then saith he to Thomas, Reach hither thy finger, and behold my hands; and reach hither thy hand, and thrust it into my side: and be not faithless, but believing.

27. Darnach spricht er zu Thomas: Reiche deinen Finger her und siehe meine Hände, und reiche dein Hand her und lege sie in meine Seite, und sei nicht ungläubig, sondern gläubig!

27. Luego dice a Tomás: Mete tu dedo aquí, y vé mis manos; y dá acá tu mano, y métela en mi costado, y no seas incrédulo, sino fiel.

27 Потом говорит Фоме: подай перст твой сюда и посмотри руки Мои; подай руку твою и вложи в ребра Мои; и не будь неверующим, но верующим.

28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

28 Tuomas vastasi ja sanoi Hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

28. Toomas vastasi ja sanoi hänelle: minun Herrani ja minun Jumalani!

28. Thomas wastais ja sanoi hänelle: minun Herran ja minun Jumalan.

28. Thomas wastasi ia sanoi henelle/ Minun HERRAN ia minun Jumalan. (Thomas wastasi ja sanoi hänelle/ Minun HERRANI ja minun Jumalani.)

28 καὶ ἀπεκρίθη Θωμᾶς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ὁ Κύριός μου καὶ ὁ Θεός μου. ( κaὶ ἀpeκrίthi Thomãs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ὁ Κúrιόs mοu κaὶ ὁ Theόs mοu. )

και απεκριθη ο θωμας και ειπεν αυτω ο κυριος μου και ο θεος μου 28 (kai apekrithi o thomas kai eipen afto o kurios mou kai o theos mou)

28 And Thomas answered and said to him, My Lord and my God!

28. And Thomas answered and said unto him, My Lord and my God.

28. Thomas antwortete und sprach zu ihm: Mein HERR und mein Gott!

28. Entónces Tomás respondió, y le dijo: Señor mío, y Dios mío.

28 Фома сказал Ему в ответ: Господь мой и Бог мой!

29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit (, Tuomas), sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

29 Jeesus sanoi hänelle: "Koska minut näit(, Tuomas), sinä uskoit. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat."

29. Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat ovat ne, jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.

29. Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun Thomas nijn sinä uscoit: autuat owat ne jotca ei näe ja cuitengin uscowat.

29. Iesus sanoi henelle/ Ettes neit minun Thomas/ nin sine wskoit. Autuat ouat ne iotca ei nehnet/ ia vskoit. (Jesus sanoi hänelle/ Ettäs näit minun Thomas/ niin sinä uskoit. Autuaat owat ne jotka ei nähneet/ ja uskoit.)

29 λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ὅτι ἑώρακάς με, πεπίστευκας· μακάριοι οἱ μὴ ἰδόντες καὶ πιστεύσαντες. ( légeι aὐtỡ ὁ Ἰisοȗs: Ὅtι ἑóraκás me, pepίsteuκas: maκárιοι οἱ mì ἰdόntes κaὶ pιsteúsantes. )

λεγει αυτω ο ιησους οτι εωρακας με θωμα πεπιστευκας μακαριοι οι μη ιδοντες και πιστευσαντες 29 (legei afto o iisous oti eorakas me thoma pepistefkas makarioi oi mi idontes kai pistefsantes)

29 Jesus says to him, Because you have seen me, you have believed(, but) the fortunate ones did not see and (yet have) believed.</J>

29. Jesus saith unto him, Thomas, because thou hast seen me, thou hast believed: blessed are they that have not seen, and yet have believed.

29. Spricht Jesus zu ihm: Dieweil du mich gesehen hast, Thomas, glaubest du. Selig sind, die nicht sehen und doch glauben!

29. Dícele Jesús: Porque me has visto, oh Tomás, creiste: bienaventurados los que no vieron, y sin embargo creyeron.

29 Иисус говорит ему: ты поверил, потому что увидел Меня; блаженны невидевшие и уверовавшие.

30 Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden;

30 Jeesus teki opetuslastensa nähden paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan.

30. Niin teki myös Jesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei tässä kirjassa ole kirjoitetut.

30. Teki myös Jesus monda muuta merckiä Opetuslastens nähden jotca ei täsä Kirjas ole kirjoitetut.

30. Teki mös Iesus tosin monda mwta merki henen Opetuslastens nähden iotca ei ole kirioitetut tesse Kirias. (Teki myös Jesus tosin monta muuta merkkiä hänen opetuslastensa nähden jotka ei ole kirjoitetut tässä kirjassa.)

30 Πολλὰ μὲν οὖν καὶ ἄλλα σημεῖα ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς ἐνώπιον τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, ἃ οὐκ ἔστι γεγραμμένα ἐν τῷ βιβλίῳ τούτῳ· ( Pοllà mèn οȗn κaὶ ἄlla simeῖa ẻpοίisen ὁ Ἰisοȗs ẻnópιοn tõn mathitõn aὐtοȗ, ἃ οὐκ ἔstι gegramména ẻn tỡ bιblίǫ tοútǫ: )

πολλα μεν ουν και αλλα σημεια εποιησεν ο ιησους ενωπιον των μαθητων αυτου α ουκ εστιν γεγραμμενα εν τω βιβλιω τουτω 30 (polla men oun kai alla simeia epoiisen o iisous enopion ton mathiton aftou a ouk estin gegrammena en to biblio touto)

30 Therefore, Jesus indeed did many other signs also in the sight of his disciples, which are not written in this book;

30. And many other signs truly did Jesus in the presence of his disciples, which are not written in this book:

30. Auch viele andere Zeichen tat Jesus vor seinen Jüngern, die nicht geschrieben sind in diesem Buch.

30. Y también muchas otras señales por cierto hizo Jesús en presencia de sus discípulos, que no están escritas en este libro.

30 Много сотворил Иисус пред учениками Своими и другихчудес, о которых не писано в книге сей.

31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

31 Mutta nämä ovat kirjoitetut, jotta uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä *uskon perusteella* olisi elämä Hänen nimessään.

31. Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.

31. Mutta nämät owat kirjoitetut että te uscoisitta että Jesus on Christus Jumalan Poica: ja että te saatte elämän uscon cautta hänen Nimeens.

31. Mutta neme ouat kirioitetut/ senpäle ette te vskoisitta/ ette Iesus ombi Christus se Jumalan Poica/ Ja ette te Elemen saatta vskon cautta henen nimeens. (Mutta nämä owat kirjoitetut/ senpäälle että te uskoisitte/ että Jesus ompi Kristus se Jumalan Poika/ Ja että te elämän saatte uskon kautta hänen nimeensä.)

31 ταῦτα δὲ γέγραπται ἵνα πιστεύσητε ὅτι Ἰησοῦς ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ, καὶ ἵνα πιστεύοντες ζωὴν ἔχητε ἐν τῷ ὀνόματι αὐτοῦ. ( taȗta dè gégraptaι ἵna pιsteúsite ὅtι Ἰisοȗs ẻstιn ὁ Chrιstὸs ὁ uἱὸs tοȗ Theοȗ, κaὶ ἵna pιsteúοntes dzoìn ἔchite ẻn tỡ ὀnόmatι aὐtοȗ. )

ταυτα δε γεγραπται ινα πιστευσητε οτι ο ιησους εστιν ο χριστος ο υιος του θεου και ινα πιστευοντες ζωην εχητε εν τω ονοματι αυτου 31 (tafta de gegraptai ina pistefsite oti o iisous estin o christos o uios tou theou kai ina pistebontes zoin echite en to onomati aftou)

31 but these have been written, in order that you° may believe that Jesus is the Christ, the Son of God, and in order that (in) believing you° may have life in his name.

31. But these are written, that ye might believe that Jesus is the Christ, the Son of God; and that believing ye might have life through his name.

31. Diese aber sind geschrieben, daß ihr glaubet, Jesus sei Christus, der Sohn Gottes, und daß ihr durch den Glauben das Leben habet in seinem Namen.

31. Estas empero están escritas, para que creais que Jesús es el Cristo, el Hijo de Dios; y para que creyendo, tengáis vida en su nombre.

31 Сие же написано, дабы вы уверовали, что Иисус есть Христос, Сын Божий, и, веруя, имели жизнь во имя Его.