1 luku

Apostoli toivottaa Korinton kristityille Jumalan armoa ja rauhaa 1 – 3, kiittää Jumalaa hänen armostaan heitä kohtaan 4 – 9, kehoittaa yksimielisyyteen ja nuhtelee heitä puolueriidoista 10 – 16 Evankeliumin sana ristiinnaulitusta Kristuksesta on tämän maailman viisaille hullutus, mutta kutsutuille se on Jumalan voima ja viisaus pelastukseksi 17 – 25 Jumala on valinnut maailman halvat, ettei kukaan kerskaisi 26 – 31.

1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli Jumalan tahdosta, ja veli Soostenes

1 Paavali, Jumalan tahdosta kutsuttu *Jeesuksen Kristuksen* apostoli, ja veli Soostenes.

1. Paavali, kutsuttu Jesuksen Kristuksen apostoliksi Jumalan tahdon kautta, ja Sostenes veli,

1. PAwali cudzuttu Jesuxen Christuxen Apostolixi Jumalan tahdosta ja Sosthenes weli.

1. PAuali cutzuttu Iesusen Christusen Apostolixi/ Jumalan tahdon cautta/ ia Sosthenes Welij. (Pawali kutsuttu Jesuksen Kristuksen apostoliksi/ Jumalan tahdon kautta/ ja Sosthenes weli.)

1. Παῦλος, κλητὸς ἀπόστολος Ἰησοῦ Χριστοῦ διὰ θελήματος Θεοῦ, καὶ Σωσθένης ὁ ἀδελφός,

1. παυλος κλητος αποστολος ιησου χριστου δια θεληματος θεου και σωσθενης ο αδελφος 1. paυlos kletos apostolos iesoυ christoυ dia thelematos theoυ kai sosthenes o adelfos

1 Paul, a called apostle of Jesus Christ through the will of God, and Sosthenes the brother,

1. Paul, called to be an apostle of Jesus Christ through the will of God, and Sosthenes our brother,

1. Paulus, berufen zum Apostel Jesu Christi durch den Willen Gottes, und Bruder Sosthenes

1. PABLO, llamado a ser apóstol de Jesu Cristo por la voluntad de Dios, y el hermano Sosténes,

1 Павел, волею Божиею призванный Апостол Иисуса Христа, и Сосфен брат,

2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, kutsutuille pyhille ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä joka paikassa — sekä heidän että meidän.

2. Sille Jumalan seurakunnalle, joka on Korintossa, pyhitetyille Kristuksessa Jesuksessa, kutsutuille pyhille ynnä kaikkein niiden kanssa, jotka meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeä avuksensa huutavat, jokaisessa heidän ja meidän siassamme.

2. Sille Jumalan Seuracunnalle joca on Corinthos pyhitetyille Jesuxen Christuxen cautta cudzutuille Pyhille ynnä caickein nijden cansa jotca meidän HERran Jesuxen Christuxen nimeen rucoilewat jocaidzes heidän ja meidän siasam.

2. Sille Jumalan Seuraku'nalle ioca on Corinthis/ nijlle pyhitetyille Iesusen Christusen cautta/ nijlle cutzutuille Pyhille/ Ynne caikein ninen cansa/ iotca meiden HERRAN Iesusen Christusen Nimen auxsenshwtauat/ iocaitzes heiden ia meiden Sias. (Sille Jumalan seurakunnalle joka on Korinthissa/ niille pyhitetyille Jesuksen Kristuksen kautta/ niille kutsutuille pyhille/ ynnä kaikkein niiden kanssa/ jotka meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen nimen awuksi huutawat/ jokaises heidän ja meidän sijassa.)

2. τῇ ἐκκλησίᾳ τοῦ Θεοῦ τῇ οὔσῃ ἐν Κορίνθῳ, ἡγιασμένοις ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, κλητοῖς ἁγίοις, σὺν πᾶσι τοῖς ἐπικαλουμένοις τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ ἐν παντὶ τόπῳ αὐτῶν τε καὶ ἡμῶν·

2. τη εκκλησια του θεου τη ουση εν κορινθω ηγιασμενοις εν χριστω ιησου κλητοις αγιοις συν πασιν τοις επικαλουμενοις το ονομα του κυριου ημων ιησου χριστου εν παντι τοπω αυτων τε και ημων 2. te ekklesia toυ theoυ te oυse en korintho egiasmenois en christo iesoυ kletois agiois sυn pasin tois epikaloυmenois to onoma toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ en panti topo aυton te kai emon

2 to the congregation* of God which is in Corinth– those who have been made holy in Christ Jesus, called ones, holy-ones, together with all who are calling upon the name of our Lord Jesus Christ in every place, both theirs and ours:

2. Unto the church of God which is at Corinth, to them that are sanctified in Christ Jesus, called to be saints, with all that in every place call upon the name of Jesus Christ our Lord, both theirs and ours:

2. der Gemeinde zu Korinth, den Geheiligten in Christo Jesu, den berufenen Heiligen samt allen denen, die anrufen den Namen unsers HERRN Jesu Christi an allen ihren und unsern Orten:

2. A la iglesia de Dios que está en Corinto, a los santificados en Cristo Jesús, llamados a ser santos, con todos los que en cualquier lugar invocan el nombre de nuestro Señor Jesu Cristo, así de ellos como el nuestro:

2 церкви Божией, находящейся в Коринфе, освященным воХристе Иисусе, призванным святым, со всеми призывающими имя Господа нашего Иисуса Христа, во всяком месте, у них и у нас:

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

3. Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta.

3. Armo olcon teille ja Rauha Jumalalda meidän Isäldäm ja HERralda Jesuxelda Christuxelda.

3. Armo olcoon teille ia Rauha Jumalalda meiden Iselde/ ia Herralda Iesuselda Christuselda. (Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältä/ ja Herralta Jesukselta Kristukselta.)

3. χάρις ὑμῖν καὶ εἰρήνη ἀπὸ Θεοῦ πατρὸς ἡμῶν καὶ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ.

3. χαρις υμιν και ειρηνη απο θεου πατρος ημων και κυριου ιησου χριστου 3. charis υmin kai eirene apo theoυ patros emon kai kυrioυ iesoυ christoυ

3 grace to you° and peace from God our Father and Lord Jesus Christ.

3. Grace be unto you, and peace, from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.

3. Gnade sei mit euch und Friede von Gott, unserm Vater, und dem HERRN Jesus Christus!

3. Gracia a vosotros, y paz de Dios nuestro Padre, y del Señor Jesu Cristo.

3 благодать вам и мир от Бога Отца нашего и Господа Иисуса Христа.

4 Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

4 Kiitän Jumalaani aina tähtenne Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

4. Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne, sen Jumalan armon edestä, joka teille Jesuksessa Kristuksessa annettu on:

4. MInä kijtän Jumalatani aina teidän tähtenne sen Jumalan armon edestä cuin teille Jesuxen Christuxen cautta annettu on

4. Mine kijten minun Jumalani aina teiden tedhen/ sen Jumalan Armon edeste ioca teille annettu on Iesusen Christusen cautta/ (Minä kiitän minun Jumalani aina teidän tähden/ sen Jumalan armon edestä joka teille annettu on Jesuksen Kristuksen kautta/)

4. Εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ μου πάντοτε περὶ ὑμῶν ἐπὶ τῇ χάριτι τοῦ Θεοῦ τῇ δοθείσῃ ὑμῖν ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ,

4. ευχαριστω τω θεω μου παντοτε περι υμων επι τη χαριτι του θεου τη δοθειση υμιν εν χριστω ιησου 4. eυcharisto to theo moυ pantote peri υmon epi te chariti toυ theoυ te dotheise υmin en christo iesoυ

4 I am always giving-thanks to my God concerning you°, on (the basis of) the grace of God which was given to you° in Christ Jesus;

4. I thank my God always on your behalf, for the grace of God which is given you by Jesus Christ;

4. Ich danke meinem Gott allezeit eurethalben für die Gnade Gottes, die euch gegeben ist in Christo Jesu,

4. Doy gracias a mi Dios siempre por vosotros, por la gracia de Dios que os es dada en Cristo Jesús;

4 Непрестанно благодарю Бога моего за вас, ради благодати Божией, дарованной вам во Христе Иисусе,

5 että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,

5 että kaikessa olette rikastuneet Hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,

5. Että te olette kaikissa rikkaaksi tehdyt hänessä, kaikessa opissa ja kaikessa tuntemisessa.

5. Että te oletta caikisa hänen cauttans rickaxi tehdyt caikesa opisa ja tundemises.

5. Ette te oletta caikissa henen cauttans/ rickaxi tehdyt caikissa Opissa ia caikessa Tundemises. (Että te olette kaikissa hänen kauttansa/ rikkaaksi tehdyt kaikissa opissa ja kaikessa tuntemisessa.)

5. ὅτι ἐν παντὶ ἐπλουτίσθητε ἐν αὐτῷ, ἐν παντὶ λόγῳ καὶ πάσῃ γνώσει,

5. οτι εν παντι επλουτισθητε εν αυτω εν παντι λογω και παση γνωσει 5. oti en panti eploυtisthete en aυto en panti logo kai pase gnosei

5 that you° were enriched in him in everything, in all speech and all knowledge;

5. That in every thing ye are enriched by him, in all utterance, and in all knowledge;

5. daß ihr seid durch ihn an allen Stücken reich gemacht, an aller Lehre und in aller Erkenntnis;

5. Que en todas las cosas sois enriquecidos en él, en toda palabra y en toda ciencia;

5 потому что в Нем вы обогатились всем, всяким словом и всяким познанием, –

6 sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6 koska todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6. Sillä todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu,

6. Sillä saarna Christuxesta on teisä wäkewäxi tullut

6. Ninquin se sarna Christusesta ombi teisse wäkeuexi tullut/ (Niinkuin se saarna Kristuksesta ompi teissä wäkewäksi tullut/)

6. καθὼς τὸ μαρτύριον τοῦ Χριστοῦ ἐβεβαιώθη ἐν ὑμῖν,

6. καθως το μαρτυριον του χριστου εβεβαιωθη εν υμιν 6. kathos to martυrion toυ christoυ eβeβaiothe en υmin

6 just-as the testimony of Christ was confirmed in you°;

6. Even as the testimony of Christ was confirmed in you:

6. wie denn die Predigt von Christus in euch kräftig geworden ist,

6. Según que el testimonio de Cristo ha sido confirmado en vosotros:

6 ибо свидетельство Христово утвердилось в вас, –

7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestystä.

7 niin ettei teiltä mitään puutu missään armolahjassa odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä.

7. Niin ettei teiltä jossakussa lahjassa mitään puutu, jotka odotatte meidän Herran Jesuksen Kristuksen ilmoitusta,

7. Nijn ettei teidän josacusa lahjasa mitän puutu ainoastans odottacat meidän HERran Jesuxen Christuxen ilmoitusta.

7. Nin ettei teille iossacussa Lahiasa miten puuttu/ Ja waan odottacat meiden HERRAN Iesusen Christusen ilmoitosta. (Niin ettei teillä jossa kussa lahjassa mitään puutu/ Ja waan odottakaat meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen ilmoitusta.)

7. ὥστε ὑμᾶς μὴ ὑστερεῖσθαι ἐν μηδενὶ χαρίσματι, ἀπεκδεχομένους τὴν ἀποκάλυψιν τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ·

7. ωστε υμας μη υστερεισθαι εν μηδενι χαρισματι απεκδεχομενους την αποκαλυψιν του κυριου ημων ιησου χριστου 7. oste υmas me υstereisthai en medeni charismati apekdechomenoυs ten apokalυpsin toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

7 so-that you° are lacking in no gift*; waiting for the revelation of our Lord Jesus Christ,

7. So that ye come behind in no gift; waiting for the coming of our Lord Jesus Christ:

7. also daß ihr keinen Mangel habt an irgend einer Gabe und wartet nur auf die Offenbarung unsers HERRN Jesu Christi,

7. De tal manera que nada os falte en ningún don, esperando la manifestación de nuestro Señor Jesu Cristo;

7 так что вы не имеете недостатка ни в каком даровании, ожидая явления Господа нашего Иисуса Христа,

8 Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

8 Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, ollaksenne nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.

8. Joka myös teitä loppuun asti vahvistaa, että te olisitte nuhteettomat meidän Herran Jesuksen Kristuksen päivänä.

8. Joca myös teitä loppun asti wahwista että te olisitta nuhtettomat meidän HERran Jesuxen Christuxen päiwänä:

8. Joca mös teite loppun asti wahwistapi/ Ette te olisitta nuchtetomat sine meiden Herran Iesusen Christusen peiuene. (Joka myös teitä loppuun asti wahwistaapi/ Että te olisitte nuhteettomat sinä meidän Herran Jesuksen Kristuksen päiwänä.)

8. ὃς καὶ βεβαιώσει ὑμᾶς ἕως τέλους ἀνεγκλήτους ἐν τῇ ἡμέρᾳ τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ.

8. ος και βεβαιωσει υμας εως τελους ανεγκλητους εν τη ημερα του κυριου ημων ιησου χριστου 8. os kai βeβaiosei υmas eos teloυs anegkletoυs en te emera toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ

8 who will also confirm you° until the end, (so that) you° (are) irreproachable in the day of our Lord Jesus Christ.

8. Who shall also confirm you unto the end, that ye may be blameless in the day of our Lord Jesus Christ.

8. welcher auch wird euch fest erhalten bis ans Ende, daß ihr unsträflich seid auf den Tag unsers HERRN Jesu Christi.

8. El cual también os confirmará hasta el fin, para que seais inculpables en el día de nuestro Señor Jesu Cristo.

8 Который и утвердит вас до конца, чтобы вам быть неповинными в день Господа нашего Иисуса Христа.

9 Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.

9 Jumala on uskollinen, Hän, jonka tahdosta* olette kutsutut Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.

9. Sillä Jumala on uskollinen, jonka kautta te kutsutut olette hänen Poikansa Jesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen.

9. Sillä Jumala on wahwa jonga cautta te cudzutut oletta hänen Poicans Jesuxen Christuxen meidän HERramme yhteyten.

9. Sille Jumala ombi waca/ ionga cautta te cutzuttut oletta henen Poians Iesusen Christusen meiden Herran Osalisuteen. (Sillä Jumala ompi wakaa/ jonka kautta te kutsutut olette hänen Pojansa Jesuksen Kristuksen meidän Herran osallisuuteen.)

9. πιστὸς ὁ Θεὸς δι’ οὗ ἐκλήθητε εἰς κοινωνίαν τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Κυρίου ἡμῶν.

9. πιστος ο θεος δι ου εκληθητε εις κοινωνιαν του υιου αυτου ιησου χριστου του κυριου ημων 9. pistos o theos di oυ eklethete eis koinonian toυ υioυ aυtoυ iesoυ christoυ toυ kυrioυ emon

9 God is faithful, through whom you° were called into the fellowship of his Son, Jesus Christ our Lord.

9. God is faithful, by whom ye were called unto the fellowship of his Son Jesus Christ our Lord.

9. Denn Gott ist treu, durch welchen ihr berufen seid zur Gemeinschaft seines Sohnes Jesu Christi, unsers HERRN.

9. Fiel es Dios por el cual fuisteis llamados a la participación de su Hijo Jesu Cristo nuestro Señor.

9 Верен Бог, Которым вы призваны в общение Сына Его Иисуса Христа, Господа нашего.

10 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.

10 Mutta kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että kaikki puhuisitte samaa ja ettei keskellänne olisi eripuraisuutta, vaan olisitte täysin yhtä samanmielisinä ja samoin ajatellen.

10. Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte, ja ettei teidän seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja yhdessä neuvossa.

10. MUtta minä neuwon teitä rackat weljet Jesuxen Christuxen meidän HERram nimen cautta että te caicki yhdencaltaisen puhen pidäisittä ja ettei teidän seasan eriseuroja olis waan pitäkät wäkewäst yhtä toinen toisenne cansa yhdes mieles ja yhtäläises luulos.

10. Mutta mine manan teite/ rackat Weliet/ Iesusen Christusen meiden Herran Nimen cautta/ Ette te caiki ydhencaltasen Puhen pideisitta/ ia ettei teiden seasan Eriseurat olisi/ Waan piteket wäkeuesti ychte toinen toisens cansa ydhes mieles ia ychteleises lwlosa. (Mutta minä manaan / neuwon teitä rakkaat weljet/ Jesuksen Kristuksen meidän Herran nimen kautta/ Että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte/ ja ettei teidän seassan eriseurat olisi/ Waan pitäkäät wäkewästi yhtä toinen toisensa kanssa yhdes mielessä ja yhtäläisessä luulossa.)

10. Παρακαλῶ δὲ ὑμᾶς, ἀδελφοί, διὰ τοῦ ὀνόματος τοῦ Κυρίου ἡμῶν Ἰησοῦ Χριστοῦ, ἵνα τὸ αὐτὸ λέγητε πάντες, καὶ μὴ ᾖ ἐν ὑμῖν σχίσματα, ἦτε δὲ κατηρτισμένοι ἐν τῷ αὐτῷ νοῒ καὶ ἐν τῇ αὐτῇ γνώμῃ.

10. παρακαλω δε υμας αδελφοι δια του ονοματος του κυριου ημων ιησου χριστου ινα το αυτο λεγητε παντες και μη η εν υμιν σχισματα ητε δε κατηρτισμενοι εν τω αυτω νοι και εν τη αυτη γνωμη 10. parakalo de υmas adelfoi dia toυ onomatos toυ kυrioυ emon iesoυ christoυ ina to aυto legete pantes kai me e en υmin schismata ete de katertismenoi en to aυto noi kai en te aυte gnome

10 Now brethren, I am pleading with you° through the name of our Lord Jesus Christ, in order that you° all should speak the same thing and there should be no splits among you°, but you° should be framed (together) in the same mind and in the same viewpoint.

10. Now I beseech you, brethren, by the name of our Lord Jesus Christ, that ye all speak the same thing, and that there be no divisions among you; but that ye be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment.

10. Ich ermahne euch aber, liebe Brüder, durch den Namen unsers HERRN Jesu Christi, daß ihr allzumal einerlei Rede führt und lasset nicht Spaltungen unter euch sein, sondern haltet fest aneinander in einem Sinne und in einerlei Meinung.

10. Os ruego, pues, hermanos, por el nombre de nuestro Señor Jesu Cristo, que habléis todos una misma cosa; y que no haya entre vosotros disensiones; ántes seais perfectamente unidos en un mismo entendimiento, y en un mismo parecer.

10 Умоляю вас, братия, именем Господа нашего Иисуса Христа, чтобы все вы говорили одно, и не было между вами разделений, но чтобы вы соединены были в одном духеи в одних мыслях.

11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.

11 Sillä Kloen perhekunta on minulle ilmoittanut teistä, veljeni, että keskellänne on riitoja.

11. Sillä minun korvilleni on tullut teistä, rakkaat veljet, Kloen perheen kautta, että riidat ovat teillä keskenänne.

11. Sillä minun corwini on tullut teistä rackat weljet Chloen perhen cautta että rijdat owat teidän keskenän.

11. Sille minun eteheni on tullut teiste/ rackat Weliet/ Chloen perehen cautta/ Ette Rijdhat ouat teiden keskenen. (Sillä minun eteheni on tullut teistä/ rakkaat weljet/ Chloen perheen kautta/ että riidat owat teidän keskenän.)

11. ἐδηλώθη γάρ μοι περὶ ὑμῶν, ἀδελφοί μου, ὑπὸ τῶν Χλόης ὅτι ἔριδες ἐν ὑμῖν εἰσι.

11. εδηλωθη γαρ μοι περι υμων αδελφοι μου υπο των χλοης οτι εριδες εν υμιν εισιν 11. edelothe gar moi peri υmon adelfoi moυ υpo ton chloes oti erides en υmin eisin

11 For* it has been indicated to me concerning you°, my brethren, by the (household) of Chloe, that strifes are among you°.

11. For it hath been declared unto me of you, my brethren, by them which are of the house of Chloe, that there are contentions among you.

11. Denn es ist vor mich gekommen, liebe Brüder, durch die aus Chloes Gesinde von euch, daß Zank unter euch sei.

11. Porque me ha sido declarado de vosotros, hermanos míos, por los que son de la familia de Cloé, que hay entre vosotros contiendas.

11 Ибо от домашних Хлоиных сделалось мне известным о вас, братия мои, что между вами есть споры.

12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".

12 Tarkoitan sitä, että kukin teistä lausuu kantansa: "Minä olen Paavalin kannalla", "Minä Apolloksen", "Minä Keefaan" ja "Minä Kristuksen.”

12. Niin minä sanon sitä, että kukin teistä sanoo: minä olen Paavalin, minä olen Apollon, minä Kephaan, minä Kristuksen.

12. Nijn minä sanon sitä että cukin teistä sano: Minä olen Pawalin: se toinen: Minä olen Apollon: colmas: Minä olen Cephaxen: neljäs: Minä olen Christuxen.

12. Nin mine sanon site/ quin itzecuki teiste sanopi/ Mine olen Paualin/ Se toinen/ Mine olen Apollon/ Se colmas/ Mine olen Cephasin/ Se nelies/ mine ole' Christusen. (Niin minä sanon siitä/ kuin itsekukin teistä sanoopi/ Minä olen Pawalin/ Se toinen/ Minä olen Apollon/ Se kolmas/ Minä olen Cephasin/ Se neljäs/ minä olen Kristuksen.)

12. λέγω δὲ τοῦτο, ὅτι ἕκαστος ὑμῶν λέγει· ἐγὼ μέν εἰμι Παύλου, ἐγὼ δὲ Ἀπολλώ, ἐγὼ δὲ Κηφᾶ, ἐγὼ δὲ Χριστοῦ.

12. λεγω δε τουτο οτι εκαστος υμων λεγει εγω μεν ειμι παυλου εγω δε απολλω εγω δε κηφα εγω δε χριστου 12. lego de toυto oti ekastos υmon legei ego men eimi paυloυ ego de apollo ego de kefa ego de christoυ

12 Now I am saying this, that each of you° says, I am indeed of Paul! I (am indeed) of Apollos! I (am indeed) of Cephas! I (am indeed) of Christ!

12. Now this I say, that every one of you saith, I am of Paul; and I of Apollos; and I of Cephas; and I of Christ.

12. Ich sage aber davon, daß unter euch einer spricht: Ich bin paulisch, der andere: Ich bin apollisch, der dritte: Ich bin kephisch, der vierte; Ich bin christisch.

12. Quiero decir, que cada uno de vosotros dice: Yo cierto soy de Pablo; mas yo de Apolós; mas yo de Céfas; mas yo de Cristo.

12 Я разумею то, что у вас говорят: „я Павлов"; „я Аполлосов"; „я Кифин"; „а я Христов".

13 Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?

13 Onko Kristus jaettu? Ei kai Paavali ole naulittu ristiin puolestanne? Vai oletteko kastetut Paavalin nimeen?

13. Lieneekö Kristus jaettu, vai onko Paavali teidän edestänne ristiinnaulittu? eli oletteko te Paavalin nimeen kastetut?

13. Cuingasta? Lienekö Christus jaettu? wai ongo Pawali teidän edestän ristinnaulittu? Eli olettaco te Pawalin nimeen castetut?

13. Quingasta? Lienekö Christus haiotettu? Wai ongo Pauali ristinnaulittu teiden edestenne? Eli olettaco Paualin Nimehen castetut? (Kuinkaste? Lieneekö Kristus hajoitettu? Wi onko Pawali ristiinnaulittu teidän edestänne? Eli oletteko Pawalin nimehen kastetut?)

13. μεμέρισται ὁ Χριστός; μὴ Παῦλος ἐσταυρώθη ὑπὲρ ὑμῶν; ἢ εἰς τὸ ὄνομα Παύλου ἐβαπτίσθητε;

13. μεμερισται ο χριστος μη παυλος εσταυρωθη υπερ υμων η εις το ονομα παυλου εβαπτισθητε 13. memeristai o christos me paυlos estaυrothe υper υmon e eis to onoma paυloυ eβaptisthete

13 Has Christ been divided? Paul was not crucified on your° behalf, was he? Or were you° immersed* into the name of Paul?

13. Is Christ divided? was Paul crucified for you? or were ye baptized in the name of Paul?

13. Wie? Ist Christus nun zertrennt? Ist denn Paulus für euch gekreuzigt? Oder seid ihr auf des Paulus Namen getauft?

13. ¿Es dividido Cristo? ¿Fué crucificado Pablo por vosotros? ¿o habéis sido bautizados en el nombre de Pablo?

13 Разве разделился Христос? разве Павел распялся за вас? или во имя Павла вы крестились?

14 Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,

14 Kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään paitsi Krispuksen ja Gaiuksen,

14. Minä kiitän Jumalaa, etten minä ole yhtään teistä kastanut, vaan Krispuksen ja Gajuksen:

14. Minä kijtän Jumalata etten minä ole yhtän teistä castanut waan Chrispuxen ja Gajuxen:

14. Mine Kijten Jumala ettei mine ole ychte teite castanut/ wan Crispum ia Gaium/ (Minä kiitän Jumalaa etten minä ole yhtään teitä kastanut/ waan Crispum ja Gaium/)

14. εὐχαριστῶ τῷ Θεῷ ὅτι οὐδένα ὑμῶν ἐβάπτισα εἰ μὴ Κρίσπον καὶ Γάϊον,

14. ευχαριστω τω θεω οτι ουδενα υμων εβαπτισα ει μη κρισπον και γαιον 14. eυcharisto to theo oti oυdena υmon eβaptisa ei me krispon kai gaion

14 I give-thanks to God that I immersed* none of you°, except Crispus and Gaius; {Act 18:8}

14. I thank God that I baptized none of you, but Crispus and Gaius;

14. Ich danke Gott, daß ich niemand unter euch getauft habe außer Krispus und Gajus,

14. Doy gracias a mi Dios, que a ninguno de vosotros he bautizado, mas que a Crispo y a Gayo;

14 Благодарю Бога, что я никого из вас не крестил, кроме Криспа и Гаия,

15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.

15 ettei kukaan sanoisi, että *olen kastanut omaan nimeeni.

15. Ettei kenkään saa sanoa, että minä minun nimeeni ketään kastin.

15. Ettei kengän saa sanoa että minä minun nimeeni ketän castoin.

15. Ettei kengen saa sano/ ette mine minun Nimeheni keten castoin. (Ettei kenkään saa sanoa/ että minä minun nimeheni ketään kastoin.)

15. ἵνα μή τις εἴπῃ ὅτι εἰς τὸ ἐμὸν ὄνομα ἐβάπτισα.

15. ινα μη τις ειπη οτι εις το εμον ονομα εβαπτισα 15. ina me tis eipe oti eis to emon onoma eβaptisa

15 lest anyone might say that I immersed* (you) into my own name.

15. Lest any should say that I had baptized in mine own name.

15. daß nicht jemand sagen möge, ich hätte auf meinen Namen getauft.

15. Para que ninguno diga que yo le bauticé en mi nombre.

15 дабы не сказал кто, что я крестил в мое имя.

16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

16 Kastoin tosin Stefanaankin perhekunnan. Sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

16. Minä kastin myös Stephanaan perheen; sitte en minä tiedä, jos minä jonkun muun kastanut olen.

16. Minä castoin myös Stephanin perhen sijtte en minä tiedä jos minä jongun castanut olen.

16. Sille moto mine mös castoin Stephanin perehen/ Sijtte em mine tiedhe ios mine iongun mwn castanut olen. (Sillä muotoa minä myös kastoin Stephanin perheen/ Siitä en minä tiedä jos minä jonkun muun kastanut olen.)

16. ἐβάπτισα δὲ καὶ τὸν Στεφανᾶ οἶκον· λοιπὸν οὐκ οἶδα εἴ τινα ἄλλον ἐβάπτισα.

16. εβαπτισα δε και τον στεφανα οικον λοιπον ουκ οιδα ει τινα αλλον εβαπτισα 16. eβaptisa de kai ton stefana oikon loipon oυk oida ei tina allon eβaptisa

16 And I also immersed* the household of Stephanas; furthermore, I do not know if I immersed* any other.

16. And I baptized also the household of Stephanas: besides, I know not whether I baptized any other.

16. Ich habe aber auch getauft des Stephanas Hausgesinde; weiter weiß ich nicht, ob ich etliche andere getauft habe.

16. Y también bauticé la casa de Estefánas; mas no sé si haya bautizado a algún otro.

16 Крестил я также Стефанов дом; а крестил ли еще кого, не знаю.

17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan — ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan julistamaan ilosanomaa — ei puheen viisaudella, jottei Kristuksen risti kävisi turhaksi.

17. Sillä ei Kristus minua lähettänyt kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei sanan viisaudella, ettei Kristuksen risti turhaan menisi.

17. Sillä ei Christus minua lähettänyt castaman waan Evangeliumi saarnaman ei cawaloilla sanoilla ettei Christuxen risti turhan menis.

17. Sille ettei Christus minua lehettenyt castaman/ waan Euangeliumi sarnaman/ Ei caualain sanain cansa/ Sempäle ettei Christusen risti turhan menisi. (Sillä ettei Kristus minua lähettänyt kastamaan/ waan ewankeliumia saarnaaman/ Ei kawalain sanain kanssa/ Senpäälle ettei Kristuksen risti turhaan menisi.)

17. οὐ γὰρ ἀπέστειλέ με Χριστὸς βαπτίζειν, ἀλλ’ εὐαγγελίζεσθαι, οὐκ ἐν σοφίᾳ λόγου, ἵνα μὴ κενωθῇ ὁ σταυρὸς τοῦ Χριστοῦ.

17. ου γαρ απεστειλεν με χριστος βαπτιζειν αλλ ευαγγελιζεσθαι ουκ εν σοφια λογου ινα μη κενωθη ο σταυρος του χριστου 17. oυ gar apesteilen me christos βaptizein all eυaggelizesthai oυk en sofia logoυ ina me kenothe o staυros toυ christoυ

17 For* Christ sent me not to immerse*, but to proclaim the good-news; not in wisdom of words, (that* the cross of Christ might not be made void).

17. For Christ sent me not to baptize, but to preach the gospel: not with wisdom of words, lest the cross of Christ should be made of none effect.

17. Denn Christus hat mich nicht gesandt, zu taufen, sondern das Evangelium zu predigen, nicht mit klugen Worten, auf daß nicht das Kreuz Christi zunichte werde.

17. Porque no me envió Cristo a bautizar, sino a predicar el evangelio: no en sabiduría de palabra, porque no sea hecha vana la cruz de Cristo.

17 Ибо Христос послал меня не крестить, а благовествовать, не в премудрости слова, чтобы не упразднить креста Христова.

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

18. Sillä se puhe rististä on niille hulluus, jotka kadotetaan; mutta meille, jotka autuaaksi tulemme, on se Jumalan voima.

18. Sillä puhe rististä on nijlle hulluus jotca cadotetan. Mutta meille jotca autuaxi tulemma on se Jumalan wäki.

18. Sille se Puhe Rististe/ ombi yxi hullus nijle iotca cadhotetan. Mutta meille iotca autuaxi tulema/ ombi se Jumalan Weki. (Sillä puhe rististä/ ompi yksi hulluus niille jotka kadotetaan. Mutta meille jotka autuaaksi tulemme/ ompi se Jumalan wäki.)

18. Ὁ λόγος γὰρ ὁ τοῦ σταυροῦ τοῖς μὲν ἀπολλυμένοις μωρία ἐστί, τοῖς δὲ σῳζομένοις ἡμῖν δύναμις Θεοῦ ἐστι.

18. ο λογος γαρ ο του σταυρου τοις μεν απολλυμενοις μωρια εστιν τοις δε σωζομενοις ημιν δυναμις θεου εστιν 18. o logos gar o toυ staυroυ tois men apollυmenois moria estin tois de sozomenois emin dυnamis theoυ estin

18 For* the account of the cross is indeed foolishness to those who are perishing, but to us who are saved– it is the power of God.

18. For the preaching of the cross is to them that perish foolishness; but unto us which are saved it is the power of God.

18. Denn das Wort vom Kreuz ist eine Torheit denen, die verloren werden; uns aber, die wir selig werden ist's eine Gotteskraft.

18. Porque la predicación de la cruz a la verdad, insensatez es para los que se pierden; mas para los que se salvan, es a saber, para nosotros, poder de Dios es.

18 Ибо слово о кресте для погибающих юродство есть, а для нас, спасаемых, – сила Божия.

19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".

19 On näet kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden ja teen ymmärtäväisten ymmärryksen mitättömäksi."

19. Sillä kirjoitettu on: minä kadotan viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä hylkään.

19. Sillä kirjoitettu on: Minä cadotan wijsasten wijsauden ja ymmärtäwäisten ymmärryxen minä hyljän.

19. Sille ette kirioitettu on/ Mine cadotan Wijsasten wijsaudhen/ ia Nijnen Ymmerteuein ymmerdhoxen Mine poisheiten. (Sillä että kirjoitettu on/ Minä kadotan wiisasten wiisauden/ ja niiden ymmärtäwäin ymmärryksen minä pois heitän.)

19. γέγραπται γάρ· ἀπολῶ τὴν σοφίαν τῶν σοφῶν, καὶ τὴν σύνεσιν τῶν συνετῶν ἀθετήσω.

19. γεγραπται γαρ απολω την σοφιαν των σοφων και την συνεσιν των συνετων αθετησω 19. gegraptai gar apolo ten sofian ton sofon kai ten sυnesin ton sυneton atheteso

19 For* it has been written, ‘I will destroy the wisdom of the wise and I will reject the understanding of the intelligent (ones).’ {Isa 29:14, Psa 33:10}

19. For it is written, I will destroy the wisdom of the wise, and will bring to nothing the understanding of the prudent.

19. Denn es steht geschrieben: "Ich will zunichte machen die Weisheit der Weisen, und den Verstand der Verständigen will ich verwerfen."

19. Porque está escrito: Destruiré la sabiduría de los sabios, y la inteligencia de los entendidos haré venir a la nada.

19 Ибо написано: погублю мудрость мудрецов, и разумразумных отвергну.

20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?

20 Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän maailmanajan älyniekka? Eikö Jumala ole tehnyt (tämän) maailman viisautta hullutukseksi?

20. Kussas on viisas? kussas on kirjanoppinut? kussas tämän maailman tutkia on? Eikö Jumala ole tämän maailman viisautta hulluudeksi tehnyt?

20. Cusasta wijsat owat? Cusasta Kirjanoppenet owat? Cusasta tämän mailman tutkiat owat? Eikö Jumala ole tämän mailman wijsautta hulludexi tehnyt.

20. Cussa ne Wisat ouat? Cussa ne Kirianoppenuet ouat? Cussa te temen Mailman Wijsat ouat? Eikö Jumala ole temen Mailman Wijsautta hulluexi tehnyt? (Kussa ne wiisaat owat? Kussa ne kirjanoppineet owat? Kussa te tämän maailman wiisaat owat? Eikö Jumala ole tämän maailman wiisautta hulluudeksi tehnyt?)

20. ποῦ σοφός; ποῦ γραμματεύς; ποῦ συζητητὴς τοῦ αἰῶνος τούτου; οὐχὶ ἐμώρανεν ὁ Θεὸς τὴν σοφίαν τοῦ κόσμου τούτου;

20. που σοφος που γραμματευς που συζητητης του αιωνος τουτου ουχι εμωρανεν ο θεος την σοφιαν του κοσμου τουτου 20. poυ sofos poυ grammateυs poυ sυzetetes toυ aionos toυtoυ oυchi emoranen o theos ten sofian toυ kosmoυ toυtoυ

20 Where (is the) wise? Where (is the) scribe? Where is the debater of this age? Did God not make the wisdom of the world foolish?

20. Where is the wise? where is the scribe? where is the disputer of this world? hath not God made foolish the wisdom of this world?

20. Wo sind die Klugen? Wo sind die Schriftgelehrten? Wo sind die Weltweisen? Hat nicht Gott die Weisheit dieser Welt zur Torheit gemacht?

20. ¿En dónde está el sabio? ¿En dónde el escriba? ¿En dónde el disputador de este siglo? ¿No ha enloquecido Dios la sabiduría de este mundo?

20 Где мудрец? где книжник? где совопросник века сего? Не обратил ли Бог мудрость мира сего в безумие?

21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

21 Sillä koska maailma Jumalan viisauden vuoksi ei viisauden avulla tuntenut Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnan hullutuksen avulla pelastaa ne, jotka uskovat.

21. Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat,

21. Sillä ei mailma tundenut Jumalata wijsaudellans hänen wijsaudesans nijn kelpais Jumalalle tyhmän saarnan cautta nijtä wapahta jotca sen uscowat.

21. Sille ettei Mailma henen Wijsaudhellans tundenut Jumalata henen Wijsaudhesansa/ Nin kelpasi Jumalan/ tyhme' sarnan cautta wapachta nijte/ iotca sen päle wskouat. (Sillä ettei maailma hänen wiisaudellansa tuntenut Jumalata hänen wiisaudessansa/ Niin kelpasi Jumalan/ tyhmän saarnan kautta wapahtaa niitä/ jotka sen päälle uskowat.)

21. ἐπειδὴ γὰρ ἐν τῇ σοφίᾳ τοῦ Θεοῦ οὐκ ἔγνω ὁ κόσμος διὰ τῆς σοφίας τὸν Θεόν, εὐδόκησεν ὁ Θεὸς διὰ τῆς μωρίας τοῦ κηρύγματος σῶσαι τοὺς πιστεύοντας.

21. επειδη γαρ εν τη σοφια του θεου ουκ εγνω ο κοσμος δια της σοφιας τον θεον ευδοκησεν ο θεος δια της μωριας του κηρυγματος σωσαι τους πιστευοντας 21. epeide gar en te sofia toυ theoυ oυk egno o kosmos dia tes sofias ton theon eυdokesen o theos dia tes morias toυ kerυgmatos sosai toυs pisteυontas

21 For* since, in the wisdom of God the world through its wisdom did not know God, God is delighted through the foolishness of the preaching to save those who believe.

21. For after that in the wisdom of God the world by wisdom knew not God, it pleased God by the foolishness of preaching to save them that believe.

21. Denn dieweil die Welt durch ihre Weisheit Gott in seiner Weisheit nicht erkannte, gefiel es Gott wohl, durch törichte Predigt selig zu machen die, so daran glauben.

21. Porque por no haber el mundo conocido, en la sabiduría de Dios, a Dios por sabiduría, agradó a Dios salvar los creyentes por la insensatez de la predicación.

21 Ибо когда мир своею мудростью не познал Бога в премудрости Божией, то благоугодно было Богу юродством проповеди спасти верующих.

22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

22 Mutta kun siis juutalaiset vaativat tunnustekoa* ja kreikkalaiset etsivät viisautta,

22. Sentähden että Juudalaiset merkkiä anovat ja Grekiläiset viisautta etsivät;

22. Sentähden että Judalaiset merckiä anowat ja Grekit wijsautta edziwät.

22. Senwoxi ette Juttat anouat Mercki/ ia ne Grekit wijsautta etziuet. (Senwuoksi että juuttaat anowat merkkiä/ ja ne krekit wiisautta etsiwät.)

22. ἐπειδὴ καὶ Ἰουδαῖοι σημεῖον αἰτοῦσι καὶ Ἕλληνες σοφίαν ζητοῦσιν,

22. επειδη και ιουδαιοι σημειον αιτουσιν και ελληνες σοφιαν ζητουσιν 22. epeide kai ioυdaioi semeion aitoυsin kai ellenes sofian zetoυsin

22 Since both Jews ask for a sign and Greeks seek wisdom;

22. For the Jews require a sign, and the Greeks seek after wisdom:

22. Sintemal die Juden Zeichen fordern und die Griechen nach Weisheit fragen,

22. Porque los Judíos piden señales, y los Griegos buscan sabiduría;

22 Ибо и Иудеи требуют чудес, и Еллины ищут мудрости;

23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,

23 niin me saarnaamme ristiin naulittua Kristusta juutalaisille pahennuksena ja kreikkalaisille* hullutuksena,

23. Mutta me saarnaamme ristiinnaulitun Kristuksen Juudalaisille pahennukseksi ja Grekiläisille hulluudeksi.

23. Mutta me saarnamme ristinnaulitun Christuxen Judalaisille pahennuxexi ja Grekeille hulludexi.

23. Mutta me sarnama sen Ristinnaulitun Christusen/ Nijlle Juttaille Pahannoxexi/ ia Grekein hulluexi. (Mutta me saarnaamme sen ristiinnaulitun Kristuksen/ Niille juuttaille pahennukseksi/ ja krekein hulluudeksi.)

23. ἡμεῖς δὲ κηρύσσομεν Χριστὸν ἐσταυρωμένον, Ἰουδαίοις μὲν σκάνδαλον, Ἕλλησι δὲ μωρίαν,

23. ημεις δε κηρυσσομεν χριστον εσταυρωμενον ιουδαιοις μεν σκανδαλον ελλησιν δε μωριαν 23. emeis de kerυssomen christon estaυromenon ioυdaiois men skandalon ellesin de morian

23 but we preach Christ (as) having been crucified, indeed an offense to (the) Jews, but foolishness to (the) Greeks;

23. But we preach Christ crucified, unto the Jews a stumblingblock, and unto the Greeks foolishness;

23. wir aber predigen den gekreuzigten Christus, den Juden ein Ärgernis und den Griechen eine Torheit;

23. Mas nosotros predicamos a Cristo crucificado, que es a los Judíos ciertamente tropezadero, y a los Griegos insensatez:

23 а мы проповедуем Христа распятого, для Иудеев соблазн, а для Еллинов безумие,

24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

24 mutta niille, jotka ovat kutsutut, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristusta Jumalan voimana ja Jumalan viisautena.

24. Mutta kutsutuille sekä Juudalaisille että Grekiläisille saarnaamme me Kristuksen Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi.

24. Mutta cudzutuille sekä Judalaisille: että Grekeille saarnamma me Christuxen Jumalan woimaxi ja Jumalan wijsaudexi

24. Mutta nijlle cutzuttuille seke Juttaille ette Grekille/ me sarnama Christuse' Jumalan woimaxi ia Jumalan Wijsaudhexi/ (Mutta niille kutsutuille sekä juuttaille että krekille/ me saarnaamme Kristuksen Jumalan woimaksi ja Jumalan wiisaudeksi/)

24. αὐτοῖς δὲ τοῖς κλητοῖς, Ἰουδαίοις τε καὶ Ἕλλησι, Χριστὸν Θεοῦ δύναμιν καὶ Θεοῦ σοφίαν·

24. αυτοις δε τοις κλητοις ιουδαιοις τε και ελλησιν χριστον θεου δυναμιν και θεου σοφιαν 24. aυtois de tois kletois ioυdaiois te kai ellesin christon theoυ dυnamin kai theoυ sofian

24 but to those who are called, both Jews and Greeks, Christ (is the) power of God and (the) wisdom of God.

24. But unto them which are called, both Jews and Greeks, Christ the power of God, and the wisdom of God.

24. denen aber, die berufen sind, Juden und Griechen, predigen wir Christum, göttliche Kraft und göttliche Weisheit.

24. Empero a los llamados, así Judíos como Griegos, Cristo poder de Dios, y sabiduría de Dios.

24 для самих же призванных, Иудеев и Еллинов, Христа, Божию силу и Божию премудрость;

25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

25 Jumalan hulluus on näet ihmisiä viisaampi, ja Jumalan heikkous on ihmisiä voimallisempi.

25. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

25. Sillä Jumalan hulluus on wijsambi cuin ihmiset ja Jumalan heickous on wäkewämbi cuin ihmiset.

25. Sille ette Jumalan * Hulluus/ ombi Wijsambi quin Inhimiset/ Ja Jumalan heickous ombi wäkeuembi quin Inhimiset. (Sillä että Jumalan hulluus/ ompi wiisaampi kuin ihmiset/ ja Jumalan heikkous ompi wäkewämpi kuin ihmiset.)

25. ὅτι τὸ μωρὸν τοῦ Θεοῦ σοφώτερον τῶν ἀνθρώπων ἐστί, καὶ τὸ ἀσθενὲς τοῦ Θεοῦ ἰσχυρότερον τῶν ἀνθρώπων ἐστί.

25. οτι το μωρον του θεου σοφωτερον των ανθρωπων εστιν και το ασθενες του θεου ισχυροτερον των ανθρωπων εστιν 25. oti to moron toυ theoυ sofoteron ton anthropon estin kai to asthenes toυ theoυ ischυroteron ton anthropon estin

25 Because the foolish things of God are wiser than men, and the weakness of God is mightier than men.

25. Because the foolishness of God is wiser than men; and the weakness of God is stronger than men.

25. Denn die göttliche Torheit ist weiser, als die Menschen sind; und die göttliche Schwachheit ist stärker, als die Menschen sind.

25. Porque la insensatez de Dios es más sabia que los hombres; y lo flaco de Dios es más fuerte que los hombres.

25 потому что немудрое Божие премудрее человеков, и немощное Божие сильнее человеков.

26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

26 Sillä katsokaa, veljet, kutsumistanne: ei ole monta *ihmisten mielestä* viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,

26. Te näette, rakkaat veljet, teidän kutsumisenne, ettei monta lihallista viisasta, ei monta voimallista, ei myös monta suuresta suvusta,

26. Cadzocat rackat weljet teidän cudzumistan ei monda lihallista wijsast ei monda jalo ei myös monda suuresta sugusta cudzuttu ole.

26. Catzocat/ rackat Weliet/ teiden cutzumisen päle/ Ei monda Rumilisesta Wijsaat/ ei monda Jalo/ ei mös monda Swresta sughusta cutzutut ole. (Katsokaat/ rakkaat weljet/ teidän kutsumisen päälle/ Ei monta ruumiillisesta wiisaat/ ei monta jaloa/ ei myös monta suuresta suwusta kutsutut ole.)

26. Βλέπετε γὰρ τὴν κλῆσιν ὑμῶν, ἀδελφοί, ὅτι οὐ πολλοὶ σοφοὶ κατὰ σάρκα, οὐ πολλοὶ δυνατοί, οὐ πολλοὶ εὐγενεῖς,

26. βλεπετε γαρ την κλησιν υμων αδελφοι οτι ου πολλοι σοφοι κατα σαρκα ου πολλοι δυνατοι ου πολλοι ευγενεις 26. βlepete gar ten klesin υmon adelfoi oti oυ polloi sofoi kata sarka oυ polloi dυnatoi oυ polloi eυgeneis

26 For* you° see your calling brethren, that not many are wise according to the flesh, not many mighty, not many noble.

26. For ye see your calling, brethren, how that not many wise men after the flesh, not many mighty, not many noble, are called:

26. Sehet an, liebe Brüder, eure Berufung: nicht viel Weise nach dem Fleisch, nicht viel Gewaltige, nicht viel Edle sind berufen.

26. Porque mirád, hermanos, vuestra vocación, que no sois muchos sabios según la carne, no muchos poderosos, no muchos nobles:

26 Посмотрите, братия, кто вы, призванные: не много из вас мудрых по плоти, не много сильных, не много благородных;

27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,

27 vaan Jumala on valinnut maailman mielestä tyhmät saattaakseen viisaat häpeään, ja Jumala on valinnut maailman mielestä heikot saattaakseen voimakkaat häpeään,

27. Vaan ne, jotka maailman edessä hullut ovat, on Jumala valinnut, että hän viisaat häpiään saattais; ja ne, jotka heikot ovat maailman edessä, on Jumala valinnut, että hän väkevät häpiään saattais;

27. Waan se cuin mailman edes hullu on sen on Jumala walinnut että hän wijsat häpiään saattais. Ja se cuin heicko oli mailman edes sen Jumala on walinnut että hän wäkewät häpiään saattais.

27. Waan mite Mailman edes hullu on/ sen ombi Jumala wloswalinut/ Ette hen ne Wijsaat häpien saattais. Ja mite Heicko oli mailman edes/ sen Jumala on wloswalinnut/ Ette hen ne Wäkeuet häpian saattais. (Waan mitä maailman edessä hullu on/ sen ompi Jumala ulos walinnut/ Että hän ne wiisaat häpeään saattaisi. Ja mitä heikkoa oli maailman edessä/ sen Jumala on ulos walinnut/ Että hän ne wäkewät häpeään saattaisi.)

27. ἀλλὰ τὰ μωρὰ τοῦ κόσμου ἐξελέξατο ὁ Θεὸς, ἵνα τοὺς σοφούς καταισχύνῃ, καὶ τὰ ἀσθενῆ τοῦ κόσμου ἐξελέξατο ὁ Θεὸς, ἵνα καταισχύνῃ τὰ ἰσχυρά,

27. αλλα τα μωρα του κοσμου εξελεξατο ο θεος ινα τους σοφους καταισχυνη και τα ασθενη του κοσμου εξελεξατο ο θεος ινα καταισχυνη τα ισχυρα 27. alla ta mora toυ kosmoυ ekseleksato o theos ina toυs sofoυs kataischυne kai ta asthene toυ kosmoυ ekseleksato o theos ina kataischυne ta ischυra

27 But God chose the foolish things of the world, in order that he might shame the wise, and God chose the weak things of the world, in order that he might shame the strong;

27. But God hath chosen the foolish things of the world to confound the wise; and God hath chosen the weak things of the world to confound the things which are mighty;

27. Sondern was töricht ist vor der Welt, das hat Gott erwählt, daß er die Weisen zu Schanden mache; und was schwach ist vor der Welt, das hat Gott erwählt, daß er zu Schanden mache, was stark ist;

27. Ántes las cosas fatuas del mundo escogió Dios para avergonzar a los sabios; y las cosas flacas del mundo escogió Dios para avergonzar a las que son fuertes;

27 но Бог избрал немудрое мира, чтобы посрамить мудрых, и немощное мира избрал Бог, чтобы посрамить сильное;

28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,

28 ja Jumala on valinnut maailman mielestä halpasukuiset ja halveksitut (ja) mitättömät* hylätäkseen ne, jotka jotain ovat,

28. Ja ne alimmaisesta suvusta ja ylönkatsotut maailmassa on Jumala valinnut, ja ne, jotka ei mitään ole, että hän ne, jotka jotakin ovat, turhaksi tekis;

28. Ja se cuin oli wapahtoin ja ylöncadzottu mailmasa on Jumala walinnut: ja se cuin ei mitän ole että hän ne jotca jotakin owat turhaxi tekis.

28. Ja se quin oli wapahatoin/ ia ylencatzottu Mailmasa/ ne on Jumala wloswalinut/ Ja se quin ei miten ole/ Ette hen ne iotca ouat iotakin/ turhaxi tekis. (Ja se kuin on wapaatoin/ ja ylenkatsottu maailmassa/ ne on Jumala uloswalinnut/ Ja se kuin ei mitään ole/ Että hän ne jotka owat jotakin/ turhaksi tekisi.)

28. καὶ τὰ ἀγενῆ τοῦ κόσμου καὶ τὰ ἐξουθενημένα ἐξελέξατο ὁ Θεός, καὶ τὰ μὴ ὄντα, ἵνα τὰ ὄντα καταργήσῃ,

28. και τα αγενη του κοσμου και τα εξουθενημενα εξελεξατο ο θεος και τα μη οντα ινα τα οντα καταργηση 28. kai ta agene toυ kosmoυ kai ta eksoυthenemena ekseleksato o theos kai ta me onta ina ta onta katargese

28 and God chose the ignoble things of the world and the things which have been scorned and the things which are not, in order that he might do-away-with the things which are;

28. And base things of the world, and things which are despised, hath God chosen, yea, and things which are not, to bring to nought things that are:

28. und das Unedle vor der Welt und das Verachtete hat Gott erwählt, und das da nichts ist, daß er zunichte mache, was etwas ist,

28. Y las cosas viles del mundo, y las menospreciadas escogió Dios; y hasta las que no son, para deshacer las que son:

28 и незнатное мира и уничиженное и ничего не значащее избрал Бог, чтобы упразднить значащее, –

29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.

29 jottei mikään liha kerskaisi *Hänen edessään*.

29. Ettei hänen edessänsä yksikään liha kerskaisi.

29. Ettei hänen edesäns yxikän liha kerscais.

29. Senpäle/ ettei henen edesens yxiken Liha mahdais kerskata. (Senpäälle/ ettei hänen edessänsä yksikään liha mahtaisi kerskata.)

29. ὅπως μὴ καυχήσηται πᾶσα σὰρξ ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

29. οπως μη καυχησηται πασα σαρξ ενωπιον αυτου 29. opos me kaυchesetai pasa sarks enopion aυtoυ

29 *that every flesh should not boast in God’s sight.

29. That no flesh should glory in his presence.

29. auf daß sich vor ihm kein Fleisch rühme.

29. Para que ninguna carne se jacte en su presencia.

29 для того, чтобы никакая плоть не хвалилась пред Богом.

30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,

30 Mutta *Hänen armostaan* te olette Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta — niin kuin on kirjoitettu

30. Mutta te olette hänestä Kristuksessa Jesuksessa, joka meille on Jumalalta tehty viisaudeksi, ja vanhurskaudeksi, ja pyhitykseksi ja lunastukseksi:

30. Joista te myös oletta Christuxes Jesuxes joca meille on Jumalalda tehty wijsaudexi ja wanhurscaudexi ja pyhydexi ja lunastuxexi.

30. Joista te mös oletta Christusesa Iesusesa/ ioca meille ombi Jumalalda techty Wijsaudhexi/ ia Wanhurskaudhexi/ ia Pyhydhexi/ ia Lunastuxexi. (Joista te myös olette Kristuksessa Jesuksessa/ jotka meille ompi Jumalalta tehty wiisaudeksi/ ja wanhurskaudeksi/ ja pyhyydeksi/ ja lunastukseksi.)

30. ἐξ αὐτοῦ δὲ ὑμεῖς ἐστε ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, ὃς ἐγενήθη ἡμῖν σοφία ἀπὸ Θεοῦ, δικαιοσύνη τε καὶ ἁγιασμὸς καὶ ἀπολύτρωσις,

30. εξ αυτου δε υμεις εστε εν χριστω ιησου ος εγενηθη ημιν σοφια απο θεου δικαιοσυνη τε και αγιασμος και απολυτρωσις 30. eks aυtoυ de υmeis este en christo iesoυ os egenethe emin sofia apo theoυ dikaiosυne te kai agiasmos kai apolυtrosis

30 But you° are from him, in Christ Jesus, who has become to us wisdom and righteousness and holiness and redemption from God;

30. But of him are ye in Christ Jesus, who of God is made unto us wisdom, and righteousness, and sanctification, and redemption:

30. Von ihm kommt auch ihr her in Christo Jesu, welcher uns gemacht ist von Gott zur Weisheit und zur Gerechtigkeit und zur Heiligung und zur Erlösung,

30. De él empero sois vosotros en Cristo Jesús, el cual es hecho para nosotros de Dios sabiduría, y justicia, y santificación, y redención;

30 От Него и вы во Христе Иисусе, Который сделался для нас премудростью от Бога, праведностью и освящением и искуплением,

31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".

31 — ”joka kerskaa, se kerskatkoon Herrassa.”

31. Että niinkuin kirjoitettu on: joka itsiänsä kerskaa, hän kerskatkaan itsiänsä Herrassa.

31. Nijncuin kirjoitettu on: joca idziäns kersca hän kerscatcan händäns HERrasta.

31. Senpäle (ninquin kirioittu on) ette ioca itzense kerska/ hen kerskakan henens HERRASA. (Senpäälle (niinkuin kirjoitettu on) että joka itsensä kerskaa/ hän kerskatkaan hänens HERRASSA.)

31. ἵνα, καθὼς γέγραπται, ὁ καυχώμενος ἐν Κυρίῳ καυχάσθω.

31. ινα καθως γεγραπται ο καυχωμενος εν κυριω καυχασθω 31. ina kathos gegraptai o kaυchomenos en kυrio kaυchastho

31 that*, just-as it has been written, ‘He who boasts, let him boast in the Lord.’ {Jer 9:24}

31. That, according as it is written, He that glorieth, let him glory in the Lord.

31. auf daß (wie geschrieben steht), "wer sich rühmt, der rühme sich des HERRN!"

31. Para que, como está escrito: El que se gloría, gloríese en el Señor.

31 чтобы было , как написано: хвалящийся хвались Господом.