9 luku

Herra ilmestyy toisen kerran Salomolle. Hiiramille annettu korvaus. Salomon vaatima verotyö. Hänen uhrinsa. Laivasto.

1. Kun Salomo oli saanut rakennetuksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaiken, mitä Salomo oli halunnut tehdä,

1. Ja kuin Salomo oli rakentanut Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki mitä hänen sydämensä anoi ja halusi tehdäksensä,

1. JA cosca Salomo oli rakendanut HERran huonen ja Cuningan huonen ja caicki cuin hänen sydämens anoi ja halais tehdäxens.

1 And it happened, when Solomon had finished the building of the house of Jehovah and the king's house and all Solomon's desire which he was pleased to do,

1. And it came to pass, when Solomon had finished the building of the house of the LORD, and the king's house, and all Solomon's desire which he was pleased to do,

1. Og det skete, der Salomo havde fuldendt at bygge Herrens Hus og Kongens Hus og alt, som Salomo begærede, som han havde Lyst til at gøre:

1. Och då Salomo hade fullbyggt Herrans hus, och Konungshuset, och allt det hans hjerta begärade, och lust hade till att göra,

1. Ja se sündis, kui Salomon olli löppetand üllesehhitada Jehowa kodda, ja kuñinga kodda ja keik Salomoni ihhaldamisse järrele, mis ta mele pärrast olli tehha:

1. Kai Saliamonas baigė statyti Viešpaties namus, karaliaus namus ir visa, ką jis buvo sumanęs,

1. Und da Salomo hatte ausgebaut des HERRN Haus und des Königs Haus und alles, was er begehrte und Lust hatte zu machen,

1. Après que Salomon eut achevé de bâtir la maison de l'Éternel, et la maison royale, et tout ce que Salomon prit plaisir à faire,

1. Y COMO Salomón hubo aca- bado la obra de la casa de Jehová, y la casa real, y todo lo que Salomón quiso hacer,

1 Het geschiedde nu, als Salomo voleind had te bouwen het huis des HEEREN en het huis des konings, en al de begeerte van Salomo, die hem gelust had te maken;

1. I stało się, gdy dokoóczył Salomon budowania domu Paóskiego, i domu królewskiego, i wszystkiego, co żądał Salomon i chciał uczynić,

1. És lőn, mikor [1†] elvégezte Salamon az Úr házának és a király házának építését, és mindent a mit kívánt és a mit akart építeni Salamon:

1 После того, как Соломон кончил строение храма Господня и домацарского и все, что Соломон желал сделать,

1. Як же скінчив Соломон будову сьвятинї Господньої й царської палати й всього, що бажав витворити,

2. ilmestyi Herra Salomolle toisen kerran,

2. Ilmaantui Herra Salomolle toisen kerran, niinkuin hän oli hänelle ilmaantunut Gibeonissa.

2. Ilmandui HERra hänelle toisen kerran nijncuin hän oli hänelle ilmandunut Gibeonis.

2 that Jehovah appeared to Solomon the second time, as he had appeared to him at Gibeon.

2. That the LORD appeared to Solomon the second time, as he had appeared unto him at Gibeon.

2. Da aabenbarede Herren sig for Salomo anden Gang, ligesom han havde aabenbaret sig for ham i Gibeon.

2. Syntes honom Herren annan gång, såsom han honom synts hade i Gibeon.

2. Siis andis Jehowa ennast Salomonile teist korda nähha, nenda kui ta ennast temmale olli Kibeonis annud nähha.

2. Viešpats pasirodė Saliamonui antrą kartą taip, kaip buvo pasirodęs Gibeone,

2. erschien ihm der HERR zum andernmal, wie er ihm erschienen war zu Gibeon.

2. L'Éternel apparut à Salomon pour la seconde fois, comme il lui était apparu à Gabaon.

2. Jehová apareció a Salomón la segunda vez, como le había aparecido en Gabaón,

2 Dat de HEERE ten anderen male aan Salomo verscheen, gelijk als Hij hem in Gibeon verschenen was.

2. Że się Pan ukazał Salomonowi powtóre, jako mu się ukazał w Gabaon.

2. Megjelenék az Úr Salamonnak másodszor is, [2†] a miként megjelent volt néki Gibeonban.

2 явился Соломону Господь во второй раз, как явился ему в Гаваоне.

2. Обявився Господь Соломонові вдруге, як обявивсь був йому в Габаонї.

3. niinkuin hän oli ilmestynyt hänelle Gibeonissa. Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, kun sinä anoit armoa minun edessäni. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat alati olemaan siellä.

3. Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukoukses ja anomises, joita olet minun edessäni anonut, ja olen pyhittänyt tämän huoneen, jonkas rakentanut olet, pannakseni siihen minun nimeni ijankaikkisesti, ja minun silmäni ja sydämeni ovat alati siinä.

3. Ja HERra sanoi hänelle: Minä olen cuullut sinun rucouxes ja anomises cuins olet minun edesäni anonut ja pyhittänyt tämän huonen jongas rakendanut olet pannaxeni sijhen minun nimeni ijancaickisest. Ja minun silmän ja sydämen owat alati sijnä.

3 And Jehovah said to him, I have heard your prayer and your supplication, which you have made before me. I have made this house holy, which you have built, to put my name there until everlasting. And my eyes and my heart will be there perpetually.

3. And the LORD said unto him, I have heard thy prayer and thy supplication, that thou hast made before me: I have hallowed this house, which thou hast built, to put my name there for ever; and mine eyes and mine heart shall be there perpetually.

3. Og Herren sagde til ham: Jeg har hørt din Bøn og din ydmyge Begæring, som du ydmygeligt har bedet med for mit Ansigt, jeg har helliget dette Hus, som du har bygget, at jeg vil sætte mit Navn der indtil evig Tid, og mine Øjne og mit Hjerte skulle være der alle Dage.

3. Och Herren sade till honom: Jag hafver hört dina bön och begär, som du för mig bedit hafver, och helgat detta huset, som du byggt hafver; så att jag skall sätta der mitt Namn till evig tid, och skola min ögon och mitt hjerta vara der alltid.

3. Ja Jehowa ütles ta wasto: Ma ollen kuulnud so palwe ja so allandilkko pallumisse, mis sa allandlikkult pallunud mo palle ees, ma ollen sesinnatse koia pühhitsenud, mis sa üllesehhitanud, et ma omma nimme siñna pannen iggaweste, ja mo silmad ja mo südda peawad seäl ollema igga päwa.

3. ir tarė: ‘‘Aš išklausiau tavo maldą ir prašymą. Aš pašventinau šituos namus, kuriuos pastatei, kad juose amžinai būtų mano vardas. Ir mano akys bei mano širdis visuomet bus ten.

3. Und der HERR sprach zu ihm: Ich habe dein Gebet und Flehen gehört, das du vor mir gefleht hast, und habe dies Haus geheiligt, das du gebaut hast, daß ich meinen Namen dahin setze ewiglich; und meine Augen und mein Herz sollen da sein allewege.

3. Et l'Éternel lui dit: J'ai exaucé ta prière et la supplication que tu m'as présentée; j'ai sanctifié cette maison que tu as bâtie, pour y mettre mon nom à jamais; et mes yeux et mon cœur seront toujours là.

3. Y díjole Jehová: Yo he oido tu oración, y tu ruego, que has hecho en mi presencia. Yo he santificado esta casa que tú has edificado, para poner mi nombre en ella para siempre, y en ella estarán mis ojos y mi corazón todos los dias.

3 En de HEERE zeide tot hem: Ik heb uw gebed en uw smeking gehoord, die gij voor Mijn aangezicht smekende gedaan hebt; Ik heb dat huis geheiligd, hetwelk gij gebouwd hebt, opdat Ik Mijn Naam aldaar tot in eeuwigheid zette; en Mijn ogen en Mijn hart zullen daar zijn te allen dage.

3. I rzekł Pan do niego: Wysłuchałem modlitwę twoję, i prośbę twoję, którąś się modlił przedemną, a poświęciłem ten dom, któryś zbudował, aby tam przebywało imię moje aż na wieki; i będą tam oczy moje i serce moje po wszystkie dni.

3. És monda néki az Úr: Meghallgattam a te imádságodat és könyörgésedet, a melylyel könyörgöttél előttem: Megszenteltem e házat, a melyet építettél, abba helyheztetvén az [3†] én nevemet mindörökké, és ott lesznek az én szemeim, és az én szívem [4†] mindenkor.

3 И сказал ему Господь: Я услышал молитву твою и прошение твое, о чем ты просил Меня. Я освятил сей храм, который ты построил, чтобы пребывать имени Моему там вовек; и будут очи Мои и сердце Мое там во все дни.

3. І рече Господь йому: Вислухав я молитву твою й благаннє твоє, що приносив ти перед мене. Я осьвятив сей храм, що збудовав єси, оселивши там на віки ймя моє, й мої очі й моє серце будуть там віковічно пробувати.

4. Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, vilpittömällä sydämellä ja oikeamielisesti, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani,

4. Ja jos sinä vallat minun edessäni, niinkuin sinun isäs David vaeltanut on, sydämen yksinkertaisuudessa ja vakuudessa, niin ettäs teet kaikki, mitä minä sinulle käskenyt olen, ja pidät minun säätyni ja oikeuteni;

4. Ja jos sinä waellat minun edesäni nijncuin sinun Isäs Dawid waeldanut on sydämen yxikerraisudes ja wacuudes nijn ettäs teet caicki cuin minä sinulle käskenyt olen ja pidät minun käskyni ja oikeuteni.

4 And as for you, if you will walk before me, as David your father walked, in integrity of heart and in uprightness, to do according to all that I have commanded you and will keep my statutes and my ordinances,

4. And if thou wilt walk before me, as David thy father walked, in integrity of heart, and in uprightness, to do according to all that I have commanded thee, and wilt keep my statutes and my judgments:

4. Og du, dersom du vandrer for mit Ansigt, ligesom David, din Fader, vandrede, med et fuldkomment Hjerte og med Oprigtighed til at gøre efter alt det, som jeg har budet dig, og du holder mine Skikke og mine Forskrifter:

4. Och du, om du vandrar för mig, såsom din fader David vandrat hafver, med rättsinnigt hjerta, och rättfärdighet, så att du gör allt det som jag dig budit hafver, och håller min bud och mina rätter,

4. Ja kui sa mo palle ees wöttad käia, nenda kui so issa Tawet käinud täieste wagga ja öiglase süddamega, et sa teed keik sedda möda, mis ma sind kässin, ja pead mo seädmissed ja mo kohtoseädussed:

4. Jei tu vaikščiosi priešais mane, kaip vaikščiojo tavo tėvas Dovydas, tyra ir neklastinga širdimi vykdydamas tai, ką tau įsakau, ir laikysies mano nuostatų bei potvarkių,

4. Und du, so du vor mir wandelst, wie dein Vater David gewandelt hat, mit rechtschaffenem Herzen und aufrichtig, daß du tust alles, was ich dir geboten habe, und meine Gebote und Rechte hältst:

4. Pour toi, si tu marches devant moi, comme David, ton père, a marché, avec intégrité de cœur et droiture, en faisant tout ce que je t'ai commandé, et si tu gardes mes statuts et mes ordonnances,

4. Y tú, si anduvieres delante de mí, como anduvo David tu padre, en integridad de corazón, y en equidad, haciendo todas las cosas que yo te he mandado, y guardando mis estatutos y mis derechos;

4 En zo gij voor Mijn aangezicht wandelen zult, gelijk als uw vader David gewandeld heeft, met volkomenheid des harten, en met oprechtheid, om te doen naar al wat Ik u geboden heb, en Mijn inzettingen en Mijn rechten houden zult;

4. A jeźli ty będziesz chodził przedemną, jako chodził Dawid, ojciec twój, w doskonałości serca i w prostości, a będziesz się sprawował według wszystkiego, comci przykazał, strzegąc wyroków moich i sądów moich:

4. És ha te előttem [5†] járándasz, a mint járt Dávid, a te atyád, egyenes és tökéletes szívvel, úgy cselekedvén mindenekben, a mint néked megparancsoltam, az én rendelésimet és végzésimet megtartándod;

4 И если ты будешь ходить пред лицемМоим, как ходил отец твой Давид, в чистоте сердца и в правоте, исполняявсе, что Я заповедал тебе, и если будешь хранить уставы Мои и законы Мои,

4. Як ходити меш передо мною, так як ходив отець твій Давид, в простотї серця й щиростї, та все те чинити, що я заповідав тобі, й моїх установ і прав пильнувати меш,

5. niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi Israelissa ikuisesti, niinkuin minä puhuin isällesi Daavidille sanoen: 'Aina on mies sinun suvustasi oleva Israelin valtaistuimella.'

5. Niin minä vahvistan sinun valtakuntas istuimen Israelin ylitse ijankaikkisesti, niinkuin minä sinun isäs Davidin kanssa puhunut olen, sanoen: ei sinulta pidä otettaman pois mies Israelin istuimelta.

5. Nijn minä wahwistan sinun waldacundas istuimen Israelin päällä ijancaickisest nijncuin minä sinun Isäs Dawidin cansa puhunut olen sanoden: ei sinulda puutu mies Israelin istuimelda.

5 then I will establish the throne of your kingdom over Israel everlasting, just-as I promised to David your father, saying, There will not fail you a man upon the throne of Israel.

5. Then I will establish the throne of thy kingdom upon Israel for ever, as I promised to David thy father, saying, There shall not fail thee a man upon the throne of Israel.

5. Da vil jeg stadfæste dit Riges Trone over Israel evindeligt, ligesom jeg talte til David, din Fader, og sagde: Dig skal ikke fattes en Mand paa Israels Trone.

5. Så vill jag befästa dins rikes stol öfver Israel i evig tid, såsom jag med din fader David talat hafver, och sagt: Dig skall icke fattas en man på Israels stol.

5. Siis tahhan ma so kunningrigi aujärge kinnitada Israeli ülle iggaweste, nenda kui ma so issa Taweti wasto ollen räkinud ja öölnud: Sinnust ei pea mitte ärralöpma üks mees Israeli aujärre peält.

5. tai įtvirtinsiu tavo karalystės sostą Izraelyje amžiams, kaip pažadėjau tavo tėvui Dovydui, sakydamas: ‘Tu nepritrūksi vyro, kuris sėdėtų Izraelio soste’.

5. so will ich bestätigen den Stuhl deines Königreiches über Israel ewiglich, wie ich deinem Vater David geredet habe und gesagt: Es soll dir nicht gebrechen an einem Mann auf dem Stuhl Israels.

5. Alors j'affermirai le trône de ton royaume sur Israël à jamais, comme j'en ai parlé à David, ton père, en disant: Il ne te manquera point de successeur sur le trône d'Israël.

5. Yo afirmaré el trono de tu reino sobre Israel para siempre, como hablé a David tu padre, diciendo: No faltará de tí varón en el trono de Israel.

5 Zo zal Ik den troon uws koninkrijks over Israel bevestigen in eeuwigheid; gelijk als Ik gesproken heb over uw vader David, zeggende: Geen man zal u afgesneden worden van den troon van Israel.

5. Tedy utwierdzę stolicę królestwa twego nad Izraelem na wieki, jakom powiedział Dawidowi, ojcu twemu, mówiąc: Nie będzie odjęty z narodu twego mąż z stolicy Izraelskiej.

5. Megerősítem [6†] a te birodalmadnak trónját az Izráelen mindörökké, a mint megígértem volt Dávidnak a te atyádnak, mondván: Nem fogy el a te nemzetségedből [7†] való férfiú az Izráel királyi székéből.

5 то Я поставлю царский престол твой над Израилем вовек, как Я сказал отцу твоему Давиду, говоря: „не прекратится у тебя сидящий на престоле Израилевом".

5. Так я престол твій над Ізраїлем утверджу навіки, як обітував отцеві твойму Давидові, словами: не переведеся в тебе седючий на престолї Ізрайлевому.

6. Mutta jos te käännytte pois minusta, te ja teidän lapsenne, ettekä noudata minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,

6. Mutta jos te käännätte teitänne peräti pois minusta, te ja teidän lapsenne, ja ette pidä minun käskyjäni ja säätyjäni, jotka minä olen pannut teidän eteenne, ja menette ja palvelette vieraita jumalia ja rukoilette niitä;

6. Mutta jos te käännätte teitän minust tacaperin te ja teidän lapsen ja ette pidä minun käskyäni ja oikeuttani jotca minä olen pannut teidän eteen ja menette ja palwelette wieraita jumalita ja rucoilette nijtä.

6 But if you* will turn away from following me, you* or your* sons and not keep my commandments and my statutes which I have set before you*, but will go and serve other gods and worship them,

6. But if ye shall at all turn from following me, ye or your children, and will not keep my commandments and my statutes which I have set before you, but go and serve other gods, and worship them:

6. Dersom I vende eder bort, I og eders Børn, fra mig og ikke holde mine Bud og mine Skikke, som jeg gav for eders Ansigt, og I gaa hen og tjene andre Guder og tilbede dem:

6. Hvar I ock vänden eder tillbaka ifrå mig, I och edor barn, och icke hållen min bud och rätter, som jag eder föresatt hafver; och gången bort och tjenen andra gudar, och tillbedjen dem;

6. Pörate teie agga ja teie lapsed koggone mo järrelt ärra, ja ei wötta mo käskusid egga mo seädmissi piddada, mis ma teie kätte annud, ja lähhäte ja tenite teised jummalad ja kummardate nende ette:

6. Bet jei jūs ar jūsų vaikai nuo manęs nusigręšite ir nesilaikysite mano įsakymų bei mano nuostatų, kuriuos jums daviau, ir nuėję tarnausite kitiems dievams ir juos garbinsite,

6. Werdet ihr aber euch von mir abwenden, ihr und eure Kinder, und nicht halten meine Gebote und Rechte, die ich euch vorgelegt habe, und hingehen und andern Göttern dienen und sie anbeten:

6. Mais si vous vous détournez de moi, vous et vos fils, et que vous ne gardiez pas mes commandements et mes statuts que j'ai mis devant vous, et si vous allez et servez d'autres dieux et vous prosternez devant eux;

6. Mas si apartando os apartareis de mí vosotros y vuestros hijos, y no guardareis mis mandamientos, y mis estatutos que yo he dado delante de vosotros, mas fuereis, y sirviereis a dioses ajenos, y los adorareis:

6 Maar zo gijlieden u te enen male afkeren zult, gij en uw kinderen, van Mij na te volgen, en niet houden zult Mijn geboden en Mijn inzettingen, die Ik voor uw aangezicht gegeven heb; maar heengaan, en andere goden dienen, en u voor dezelve nederbuigen zult;

6. Ale jeźli się nazad odwrócicie wy i synowie wasi ode mnie, a nie będziecie strzegli przykazaó moich, i wyroków moich, którem wam podał, ale odszedłszy będziecie służyli bogom cudzym, i będziecie się im kłaniali:

6. De hogyha elszakadtok [8†] ti és a ti fiaitok én tőlem, és meg nem őrizénditek az én parancsolatimat és végzéseimet, melyeket előtökbe adtam; hanem elmentek, és idegen isteneknek szolgáltok, és meghajoltok azok előtt:

6 Если же вы и сыновья ваши отступите от Меня и не будете соблюдать заповедей Моих и уставов Моих, которые Я дал вам, и пойдете и станете служить иным богам и поклоняться им,

6. Коли ж ви й дїти ваші одвертатись мете від мене, й не пильнувати мете моїх заповідей й встанов, що я положив перед вами, а відійдете й иншим богам станете служити й перед ними припадати мете,

7. niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen antanut heille, ja temppelin, jonka minä olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä; ja Israel tulee sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.

7. Niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka minä heille antanut olen: ja huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän minä minun kasvoni edestä pois. Ja Israel pitää oleman sananlaskuksi ja jutuksi kaikissa kansoissa.

7. Nijn minä häwitän Israelin sijtä maasta jonga minä heille andanut olen ja sen huonen jonga minä minun nimelleni pyhittänyt olen heitän minä minun caswoni edest pois. Ja Israel pitä oleman sananlascuxi ja jutuxi caikis Canssois.

7 then will I cut off Israel out of the land which I have given them. And this house, which I have made holy for my name, will I cast out of my sight. And Israel will be a proverb and a parable among all peoples.

7. Then will I cut off Israel out of the land which I have given them; and this house, which I have hallowed for my name, will I cast out of my sight; and Israel shall be a proverb and a byword among all people:

7. Da vil jeg udrydde Israel fra at være i Landet, som jeg har givet dem, og det Hus, som jeg har helliget til mit Navn, vil jeg forkaste fra mit Ansigt, og Israel skal blive til et Ordsprog og til en Spot iblandt alle Folk.

7. Så skall jag utrota Israel ut af det land, som jag dem gifvit hafver; och det huset, som jag mino Namne helgat hafver, skall jag bortkasta ifrå mitt ansigte; och Israel skall vara till ett ordspråk och fabel ibland allt folk.

7. Siis tahhan ma Israelirahwast ärrakautada se Ma peält, mis ma neile ollen annud, ja sedda kodda, mis ma omma nimmele ollen pühhitsend, tahhan ma omma Palle eest ärraheita; ja Israel peab sama tähhendamisse- ja naerojuttuks keige rahwa seas.

7. tai išnaikinsiu Izraelį iš žemės, kurią jiems daviau, ir atmesiu šituos namus, kuriuos pašventinau savo vardui; Izraelis taps patarle ir priežodžiu visose tautose.

7. so werde ich Israel ausrotten von dem Lande, das ich ihnen gegeben habe; und das Haus, das ich geheiligt habe meinem Namen, will ich verwerfen von meinem Angesicht; und Israel wird ein Sprichwort und eine Fabel sein unter allen Völkern.

7. Je retrancherai Israël de dessus la terre que je lui ai donnée, je rejetterai loin de moi cette maison que j'ai consacrée à mon nom, et Israël sera la fable et la risée de tous les peuples.

7. Yo cortaré a Israel de sobre la haz de la tierra, que yo les he entregado; y esta casa que he santificado a mi nombre yo la echaré de delante de mí, e Israel será por proverbio y fábula a todos los pueblos.

7 Zo zal Ik Israel uitroeien van het land, dat Ik hun gegeven heb, en dit huis, hetwelk Ik Mijn Naam geheiligd heb, zal Ik van Mijn aangezicht wegwerpen; en Israel zal tot een spreekwoord en spotrede zijn onder alle volken.

7. Tedy wytracę Izraela z ziemi, którąm im dał, a dom, którym poświęcił imieniowi memu, odrzucę od oblicza mego, a będzie Izrael przypowieścią i baśnią między wszystkimi narodami.

7. Kigyomlálom [9†] az Izráelt e föld színéről, a melyet nékik adtam; e házat, melyet az én nevemnek szenteltem, elvetem szemeim elől, és az Izráel példabeszédül és meséül lészen minden nép előtt.

7 то Я истреблю Израиля с лица земли, которую Я дал ему, и храм,который Я освятил имени Моему, отвергну от лица Моего, и будет Израиль притчею и посмешищем у всех народов.

7. Так викореню Ізраїля з землї, що надїлив їм, і той храм, що посьвятив іменню мойму, відкину від лиця мого, і станеться Ізраїль сьміховищем і гидом між усїма народами.

8. Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä; ja kun kysytään: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'

8. Ja vaikka tämä huone on kaikkein korkein, niin kuitenkin kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää hämmästymän ja viheltämän, sanoen: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?

8. Ja waicka tämä huone on caickein corkein nijn cuitengin caicki cuin sijtä käywät ohidze hämmästywät ja hawisewat sanoden: mixi HERra näin teki tälle maalle ja huonelle?

8 And though this house is so high, yet will every man who passes by it is astonished and will hiss. And they will say, Why has Jehovah done thus to this land and to this house?

8. And at this house, which is high, every one that passeth by it shall be astonished, and shall hiss; and they shall say, Why hath the LORD done thus unto this land, and to this house?

8. Og saa højt end dette Hus monne være, skulle dog alle, som gaa forbi det, grue og hvisle, og de skulle sige: Hvorfor har Herren gjort saaledes ved dette Land og ved dette Hus

8. Och detta huset skall förfalla, så att alle de som gå der framom skola förundra sig, och hvissla, och säga: Hvi hafver Herren desso lande och desso huse så gjort?

8. Ja sesinnatse koia pärrast, mis körge olnud, wottab iggaüks kes seält möda lähhäb, ärraehmatada, ja willistada ja öölda: Mikspärrast on Jehowa nenda teinud selle male ja selle koiale?

8. Ir dėl šitų namų, kurie yra aukšti, kiekvienas praeivis stebėsis, švilps ir sakys: ‘Kodėl Viešpats taip padarė šitai žemei ir šitiems namams?’

8. Und das Haus wird eingerissen werden, daß alle, die vorübergehen, werden sich entsetzen und zischen und sagen: Warum hat der HERR diesem Lande und diesem Hause also getan?

8. Et quant à cette maison, qui aura été haut élevée, quiconque passera près d'elle sera étonné et sifflera; et l'on dira: Pourquoi l'Éternel a-t-il ainsi traité ce pays et cette maison?

8. Y esta casa que estaba en estima, cualquiera que pasare por ella se pasmará, y silvará: y dirán: ¿Por qué ha hecho así Jehová a esta tierra, y a esta casa?

8 En aangaande dit huis, dat verheven zal geweest zijn, al wie voor hetzelve zal voorbijgaan, zal zich ontzetten en fluiten; men zal zeggen: Waarom heeft de HEERE alzo gedaan aan dit land en aan dit huis?

8. A tak i ten dom, który był sławny, każdemu mimo idącemu będzie na podziw i na poświstanie, i rzecze: Przeczże tak uczynił Pan tej ziemi i temu domowi?

8. És bár e ház felséges, mégis [10†] a kik elmennek mellette, elcsodálkoznak, felkiáltanak, és azt mondják: Miért cselekedett így az Úr ezzel a földdel és ezzel a házzal?

8 И о храме сем высоком всякий, проходящий мимо его, ужаснется и свистнет, и скажет: „за что Господь поступил так с сею землею и с сим храмом?"

8. І всякий, хто переходити ме попри храм сей величезний, страхати меться й буде посвистувати, й питати ме: За що Господь заподїяв таке сїй землї й сьому храмові?

9. niin vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä.'

9. Silloin vastataan: että he Herran Jumalansa hylkäsivät, joka heidän isänsä Egyptin maalta johdatti ulos, ja seurasivat muita jumalia ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden on Herra kaiken tämän pahan antanut tulla heidän päällensä.

9. Silloin wastatan: että he heidän HERrans Jumalans hyljäisit joca heidän Isäns Egyptin maalda johdatti ja seuraisit muita jumalita ja rucoilit heitä ja palwelit heitä sentähden on HERra caicki nämät pahudet andanut tulla heidän päällens.

9 and they will answer, Because they forsook Jehovah their God, who brought out their fathers out of the land of Egypt and laid hold on other gods and worshiped them and served them; therefore has Jehovah brought all this evil upon them.

9. And they shall answer, Because they forsook the LORD their God, who brought forth their fathers out of the land of Egypt, and have taken hold upon other gods, and have worshipped them, and served them: therefore hath the LORD brought upon them all this evil.

9. Og de skulle sige: Fordi de forlode Herren deres Gud, som udførte deres Fædre af Ægyptens Land, og holdt fast ved andre Guder og tilbade dem og tjente dem, derfor har Herren ladet alt dette onde komme over dem.

9. Då skall blifva svaradt: Derföre, att de Herran sin Gud öfvergifvit hade, som deras fäder utur Egypti land förde, och tagit sig andra gudar, och tillbedit dem och tjent dem; derföre hafver Herren allt detta onda låtit komma öfver dem.

9. Siis ööldakse: Sepärrast et nemmad Jehowa omma Jummalat mahhajätnud, kes nende wannemad Egiptusse maalt wäljatonud, ja et nemmad teised jum̃alad kätte wötnud, ja nende ette kummardand ja neid teninud: sepärrast on Jehowa keik sedda kurja nende peäle saatnud.

9. Ir atsakys: ‘Kadangi jie paliko Viešpatį, savo Dievą, kuris išvedė jų tėvus iš Egipto, ir garbino kitus dievus ir jiems tarnavo, tai Viešpats siuntė jiems šitą nelaimę’ ‘‘.

9. so wird man antworten: Darum, daß sie den HERRN, ihren Gott, verlassen haben, der ihre Väter aus Ägyptenland führte, und haben angenommen andere Götter und sie angebetet und ihnen gedient, darum hat der HERR all dies Übel über sie gebracht.

9. Et on répondra: Parce qu'ils ont abandonné l'Éternel leur Dieu, qui avait tiré leurs pères hors du pays d'Égypte, et qu'ils se sont attachés à d'autres dieux; qu'ils se sont prosternés devant eux et les ont servis; c'est pour cela que l'Éternel a fait venir sur eux tous ces maux.

9. Y dirán: Por cuanto dejaron a Jehová su Dios, que había sacado a sus padres de tierra de Egipto, y echaron mano a los dioses ajenos, y los adoraron, y les sirvieron: por eso ha traido Jehová sobre ellos todo aqueste mal.

9 En men zal zeggen: Omdat zij den HEERE, hun God, verlaten hebben, Die hun vaderen uit Egypteland uitgevoerd had, en hebben zich aan andere goden gehouden, en zich voor dezelve nedergebogen, en hen gediend; daarom heeft de HEERE al dit kwaad over hen gebracht.

9. Tedy odpowiedzą: Przeto, iż opuścili Pana, Boga swego, który wywiódł ojce ich z ziemi Egipskiej, a chwycili się bogów cudzych, i kłaniali się im, a służyli im: dla tegoż przywiódł Pan na nie to wszystko złe.

9. És azt felelik: Azért, mert elhagyták az Urat, az ő Istenöket, a ki az ő atyáikat kihozta volt Égyiptom földéből, és idegen istenekhez ragaszkodtak, és azokat imádták, és azoknak szolgáltak: ezért bocsátá ő reájok az Úr mind ezt a nyomorúságot.

9 И скажут: „за то, что они оставили Господа Бога своего, Который вывел отцов их из земли Египетской, и приняли других богов, и поклонялись им ислужили им, – за это навел на них Господь все сие бедствие".

9. І відказувати муть: Про те, що вони Господа, Бога свого, що їх батьків вивів із Египту, покинули, та прихилились до инших богів і припадали перед ними й служили їм, за те наслав Господь на них усю недолю сю.

10. Kun olivat loppuun kuluneet ne kaksikymmentä vuotta, joiden kuluessa Salomo oli rakentanut ne kaksi rakennusta, Herran temppelin ja kuninkaan linnan,

10. Kuin kaksikymmentä ajastaikaa kulunut oli, joina Salomo ne kaksi huonetta rakensi, Herran huoneen ja kuninkaan huoneen,

10. COsca caxikymmendä aiastaica culunet olit joina Salomo ne caxi huonetta rakensi nimittäin HERran huonen ja Cuningan huonen.

10 And it happened at the end of twenty years, in which Solomon had built the two houses, the house of Jehovah and the king's house

10. And it came to pass at the end of twenty years, when Solomon had built the two houses, the house of the LORD, and the king's house,

10. Og det skete, der de tyve Aar vare til Ende, i hvilke Salomo byggede de to Huse, Herrens Hus og Kongens Hus,

10. Då nu de tjugu år framlidne voro, i hvilko Salomo de tu husen byggde, som var Herrans hus, och Konungshuset;

10. Ja kahhekümne aasta löppetus olli kä, kui Salomon neid kaks kodda, Jehowa kodda ja kunninga kodda sai üllesehhitand.

10. Dvidešimt metų, kol Saliamonas statė Viešpaties namus ir karaliaus namus,

10. Da nun die zwanzig Jahre um waren, in welchen Salomo die zwei Häuser baute, des HERRN Haus und des Königs Haus,

10. Or au bout des vingt ans pendant lesquels Salomon bâtit les deux maisons, la maison de l'Éternel et la maison royale,

10. Y aconteció al cabo de veinte años que Salomón había edificado las dos casas; es a saber, la casa de Jehová, y la casa real,

10 En het geschiedde ten einde van twintig jaren, in dewelke Salomo die twee huizen gebouwd had, het huis des HEEREN en het huis des konings;

10. I stało się po wyjściu dwudziestu lat, w których zbudował Salomon owe oba domy, dom Paóski i dom królewski.

10. És lőn a húsz esztendő [11†] végén, a mialatt Salamon a két házat, az Úr házát és a király házát megépíté,

10 По окончании двадцати лет, в которые Соломон построил два дома, – дом Господень и дом царский, –

10. Як уплило ж двайцять років після того, що Соломон построїв обідві будівлї, храм Господень і царську палату,

11. Hiiramin, Tyyron kuninkaan, avustaessa Salomoa setripuilla, kypressipuilla ja kullalla, niin paljolla kuin tämä halusi, silloin kuningas Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maakunnasta.

11. Joihin Hiram Tyron kuningas antoi Salomolle sedripuita, honkia ja kultaa, kaiken hänen tahtonsa jälkeen; niin kuningas Salomo antoi Hiramille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maassa.

11. Joihin Hiram Tyron Cuningas Salomolle Cedripuita hongia ja culda caiken hänen anomisens jälken lähetti. Nijn Cuningas Salomo andoi Hiramille caxikymmendä Caupungita Galilean maasa.

11 (now Hiram the king of Tyre had furnished Solomon with cedar trees and fir trees and with gold, according to all his desire), that king Solomon then gave Hiram twenty cities in the land of Galilee.

11. (Now Hiram the king of Tyre had furnished Solomon with cedar trees and fir trees, and with gold, according to all his desire,) that then king Solomon gave Hiram twenty cities in the land of Galilee.

11. og Hiram, Kongen i Tyrus, havde hjulpet Salomo med Cedertræer og Fyrretræer og med Guldet efter al hans Lyst: Da gav Kong Salomo Hiram tyve Stæder i Galilæas Land.

11. Till hvilket Hiram, Konungen i Tyro, Salomo cedreträ, och furoträ, och guld, efter allt hans begär skickade; då gaf Konung Salomo Hiram tjugu städer i Galilea land.

11. (Tirusse kunningas Iram olli Salomonile kinkinud seedri-puid ja männa-puid ja kulda keik temma hea mele pärrast) siis andis kunningas Salomon Iramile kakskümmend liñna Kalilea maalt.

11. Tyro karalius Hiramas aprūpino Saliamoną kedrų ir kiparisų medžiais, ir auksu, kiek jam reikėjo. Už tai karalius Saliamonas davė Hiramui dvidešimt miestų Galilėjos žemėje.

11. dazu Hiram, der König zu Tyrus, Salomo Zedernbäume und Tannenbäume und Gold nach allem seinem Begehr brachte: Da gab der König Salomo Hiram zwanzig Städte im Land Galiläa.

11. Hiram, roi de Tyr, ayant fourni à Salomon du bois de cèdre, du bois de cyprès et de l'or, autant qu'il en avait voulu, le roi Salomon donna à Hiram vingt villes, au pays de Galilée.

11. (Para las cuales Hiram rey de Tiro había traido a Salomón madera de cedro y de haya, y oro, cuanto él quiso,) que el rey Salomón dió a Hiram veinte ciudades en tierra de Galilea.

11 (Waartoe Hiram, de koning van Tyrus, Salomo van cederbomen, en van dennenbomen, en van goud, naar al zijn lust opgebracht had), dat alstoen de koning Salomo aan Hiram twintig steden gaf in het land van Galilea.

11. Do czego Hiram, król Tyrski, nadał był Salomonowi drzewa cedrowego, i drzewa jodłowego, i złota, ile jedno chciał: tedy też król Salomon dał Hiramowi dwadzieścia miast w ziemi Galilejskiej.

11. A melyekhez Hírám, Tírus királya adott volt ajándékban Salamonnak czédrusfákat, fenyőfákat, aranyat egész kivánsága szerint: ada Salamon király Hírámnak húsz várost Galileának földén.

11 на что Хирам, царь Тирский, доставлял Соломону дерева кедровые идерева кипарисовые и золото, по его желанию, – царь Соломон дал Хираму двадцать городов в земле Галилейской.

11. А Гирам, царь Тирський, додавав на се Соломонові кедрового й кипарисового брусся, як і золота, скільки забажає було, - тодї поступився царь Соломон Гирамові двайцятьма городами в Галилейській країнї.

12. Niin Hiiram lähti Tyyrosta katsomaan niitä kaupunkeja, jotka Salomo oli antanut hänelle, mutta ne eivät miellyttäneet häntä.

12. Ja Hiram matkusti Tyrosta katsomaan kaupungeita, jotka Salomo hänelle antanut oli; ja ei ne hänelle kelvanneet.

12. Ja Hiram matcusti Tyrost cadzoman nijtä Caupungeita jotca Salomo hänelle andanut oli ja ei ne hänelle kelwannet.

12 And Hiram came out from Tyre to see the cities which Solomon had given him. And they did not please him.

12. And Hiram came out from Tyre to see the cities which Solomon had given him; and they pleased him not.

12. Og Hiram drog ud af Tyrus for at bese de Stæder, som, Salomo havde givet ham, og de behagede ham ikke.

12. Och Hiram drog utaf Tyro, till att bese de städer, som Salomo honom gifvit hade; och de behagade honom intet;

12. Ja Iram läks Tirussest wälja need liñnad waatma, mis Salomon temmale olli annud, agga need ei olnud ta melest öiged.

12. Hiramas atvyko iš Tyro pažiūrėti Saliamono jam dovanotų miestų ir jie jam nepatiko.

12. Und Hiram zog aus von Tyrus, die Städte zu besehen, die ihm Salomo gegeben hatte; und sie gefielen ihm nicht,

12. Et Hiram sortit de Tyr pour voir les villes que Salomon lui avait données, mais elles ne lui plurent point;

12. E Hiram salió de Tiro para ver las ciudades que Salomón le había dado, y no le contentaron.

12 En Hiram toog uit van Tyrus, om de steden te bezien, die Salomo hem gegeven had, maar zij waren niet recht in zijn ogen.

12. I wyjechał Hiram z Tyru, aby oglądał miasta, które mu dał Salomon: ale mu się niepodobały.

12. És kiméne Hírám Tírusból, hogy megnézze azokat a városokat, a melyeket Salamon néki ada, de nem tetszettek azok néki.

12 И вышел Хирам из Тира посмотреть города, которые дал ему Соломон, и они не понравились ему.

12. І вийшов Гирам із Тиру, щоб на ті городи подивитись, що їх дав йому Соломон, та й не сподобались вони йому.

13. Hän sanoi: Mitä kaupunkeja nämä ovat, jotka sinä olet antanut minulle, veljeni! Ja niin kutsutaan niitä Kaabulin maaksi vielä tänäkin päivänä.

13. Ja sanoi: mitkä nämä kaupungit ovat, minun veljeni, jotkas minulle antanut olet? Ja hän kutsui ne Kabulin maaksi tähän päivään asti.

13. Ja sanoi: mitkä nämät Caupungit owat minun weljen jotcas minulle andanut olet? Ja hän cudzui ne Cabulin maaxi tähän päiwän asti.

13 And he said, What cities are these which you have given me, my brother? And he called them the land of Cabul to this day.

13. And he said, What cities are these which thou hast given me, my brother? And he called them the land of Cabul unto this day.

13. Og han sagde: Hvad er dette for Stæder, min Broder, som du har givet mig? og han kaldte dem Kabul-Land indtil denDag.

13. Och sade: Hvad är detta för städer, min broder, som du mig gifvit hafver? Och han kallade dem Cabuls land allt intill denna dag.

13. Ja ta ütles: Mis liñnad on need, mo wend, mis sa mulle olled annud? ja neid nimmetati Kabuli maaks tännapäwani.

13. Jis sakė: ‘‘Kokie tai miestai, kuriuos man davei, mano broli?’‘ Jis pavadino juos Kabulo šalimi, ir taip jie vadinami iki šiol.

13. und er sprach: Was sind das für Städte, mein Bruder, die du mir gegeben hast? Und hieß das Land Kabul bis auf diesen Tag.

13. Et il dit: Quelles villes m'as-tu données, mon frère? Et il les appela le pays de Cabul (comme rien), nom qu'elles ont conservé jusqu'à ce jour.

13. Y dijo: ¿Qué ciudades son estas que me has dado, hermano? Y púsoles por nombre, tierra de Cabul, hasta hoy.

13 Daarom zeide hij: Wat zijn dat voor steden, mijn broeder, die gij mij gegeven hebt? En hij noemde ze het land Kabul, tot op dezen dag.

13. I rzekł: Cóż to za miasta, któreś mi dał, bracie mój? I nazwał je ziemią Chabul, aż do dnia tego.

13. És monda: Miféle városok ezek, atyámfia, a melyeket nékem adtál? És Kábul földnek nevezé azokat mind e mai napig.

13 И сказал он: что это за города, которые ты, брат мой, дал мне? И назвал их землею Кавул, как называются они до сего дня.

13. І каже він: Що се за городи, що ти, брате, поступився менї ними! Тим прозвано їх по сей день Кабул (багно).

14. Mutta Hiiram lähetti kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa.

14. Ja Hiram oli lähettänyt kuninkaalle sata ja kaksikymmentä sentneriä kultaa.

14. JA Hiram oli lähettänyt Cuningalle sata ja caxikymmendä Centneriä culda.

14 And Hiram sent to the king one hundred and twenty talants of gold.

14. And Hiram sent to the king sixscore talents of gold.

14. Og Hiram havde sendt Kongen Hundrede og tyve Centr Guld.

14. Och Hiram hade sändt Konungenom hundrade och tjugu centener guld.

14. Ja Iram olli kunningale läkkitand sadda ja kaksümmend talenti kulda.

14. Ir Hiramas pasiuntė karaliui šimtą dvidešimt talentų aukso.

14. Und Hiram hatte gesandt dem König Salomo hundertzwanzig Zentner Gold.

14. Hiram avait envoyé au roi cent vingt talents d'or.

14. E Hiram había enviado al rey ciento y veinte talentos de oro.

14 En Hiram had den koning gezonden honderd en twintig talenten gouds.

14. Albowiem posłał był Hiram królowi sto i dwadzieścia talentów złota.

14. Küldött vala pedig Hírám a királynak százhúsz tálentom aranyat.

14 И послал Хирам царю сто двадцать талантов золота.

14. Гирам же послав був цареві сто й двайцять талантів золота.

15. Ja näin on sen työveron laita, jonka kuningas Salomo otatti rakentaaksensa Herran temppeliä, omaa linnaansa, Milloa ja Jerusalemin muuria sekä Haasoria, Megiddoa ja Geseriä.

15. Ja tämä on luku verosta, jonka kuningas Salomo kantoi rakentaaksensa Herran huonetta, ja omaa huonettansa, ja Milloa, ja Jerusalemin muuria, ja Hatsoria, ja Megiddoa ja Gaseria.

15. Ja tämä on lucu werosta jonga Cuningas Salomo candoi raketaxens HErran huonetta ja hänen huonettans ja Millot ja Jerusalemin muuria ja Hazorit ja Megiddot ja Gaserit.

15 And this is the reason for the forced-labor which king Solomon raised: to build the house of Jehovah and his own house and Millo and the wall of Jerusalem and Hazor and Megiddo and Gezer.

15. And this is the reason of the levy which king Solomon raised; for to build the house of the LORD, and his own house, and Millo, and the wall of Jerusalem, and Hazor, and Megiddo, and Gezer.

15. Saaledes forholdt det sig med de Pligtarbejdere, som Kong Salomo udtog til at bygge Herrens Hus sit Hus og Millo og Jerusalems Mur og Hazor og Megiddo og Geser

15. Och det är summan af skattenom, som Konung Salomo uppbar, till att bygga Herrans hus, och sitt hus, och Millo, och Jerusalems murar, och Hazor, och Megiddo, och Gaser.

15. Ja se luggu olli se teoga, mis kunningas Salomon olli peäle pannud, Jehowa koia, ja om̃a koia, ja Millo, ja Jerusalem̃a müri, ja Aatsori, ja Megiddo ja Keseri üllesehhitamisseks.

15. Karalius Saliamonas įvedė darbo prievolę, statydamas Viešpaties namus, savo namus, Milojų Jeruzalės sieną, Hacoro, Megido ir Gezero miestus.

15. Und also verhielt sich's mit den Fronleuten, die der König Salomo aushob, zu bauen des HERRN Haus und sein Haus und Millo und die Mauer Jerusalems und Hazor und Megiddo und Geser.

15. Et voici ce qui concerne la corvée que le roi Salomon leva pour bâtir la maison de l'Éternel, et sa maison, et Millo, et la muraille de Jérusalem, et Hatsor, et Méguiddo, et Guézer.

15. Y esta es la cuenta del tributo que el rey Salomón impuso para edificar la casa de Jehová, y su casa, y a Mello, y el muro de Jerusalem, y a Heser, y Mageddo, y Gazer.

15 Dit is nu de oorzaak van het uitschot, dat de koning Salomo deed opkomen, om het huis des HEEREN te bouwen, en zijn huis, en Millo, en den muur van Jeruzalem, mitsgaders Hazor, en Megiddo, en Gezer.

15. A przyczyna poboru, który był rozkazał wybierać król Salomon, była, aby zbudował dom Paóski, i dom swój, i Mello, i mury Jeruzalemskie, i Hasor, i Magieddo, i Gazer.

15. És ez az összege annak az adónak is, a melyet kivetett volt Salamon király, hogy megépíthesse az Úr házát, és a maga házát, és Millót, és Jeruzsálem kőfalait, és Kháczort, [12†] Megiddót és Gézert.

15 Вот распоряжение о подати, которую наложил царь Соломон, чтобы построить храм Господень и дом свой, и Милло, и стену Иерусалимскую, Гацор, и Мегиддо, и Газер.

15. А ось роботи, на які побіралась данина, що її наложив Соломон, щоб вибудовувати храм Господень і свою палату, і міст (над пропасттю) Милло й мур Ерусалимський, й Гезер, Мегиддо и Газер,

16. Farao, Egyptin kuningas, oli näet tullut ja valloittanut Geserin, polttanut sen tulella ja surmannut kanaanilaiset, jotka asuivat kaupungissa, ja antanut sen myötäjäisiksi tyttärellensä, Salomon puolisolle.

16. Sillä Pharao Egyptin kuningas oli mennyt ja voittanut Gaserin, ja polttanut sen tulella, ja lyönyt Kanaanealaiset kuoliaaksi, jotka kaupungissa asuivat, ja oli antanut sen tyttärellensä Salomon emännälle lahjaksi.

16. Sillä Pharao Egyptin Cuningas oli mennyt ja woittanut Gaserin ja polttanut sen tulella ja lyönyt Cananerit cuoliaxi jotca Caupungis asuit ja oli andanut sen hänen tyttärellens Salomon emännälle lahjaxi.

16 Pharaoh King of Egypt had gone up and taken Gezer and burnt it with fire and slain the Canaanites who dwelt in the city and given it for a portion to his daughter, Solomon's wife.

16. For Pharaoh king of Egypt had gone up, and taken Gezer, and burnt it with fire, and slain the Canaanites that dwelt in the city, and given it for a present unto his daughter, Solomon's wife.

16. Farao, Kongen af Ægypten, var dragen op og havde indtaget Geser og opbrændt den med Ild og ihjelslaget Kananiten, som boede i Staden, og givet sin Datter, Salomos Hustru, den til Medgift.

16. Ty Pharao, Konungen i Egypten, var uppkommen, och hade vunnit Gaser, och uppbränt det med eld, och slagit ihjäl de Cananeer, som i staden bodde, och hade gifvit honom sine dotter, Salomos hustru, till en skänk.

16. Egiptusse kunningas Warao olli üllestulnud ja olli Keseri ärrawötnud ja sedda tullega ärrapölletanud, ja need Kanaanid, kes seäl liñnas ellasid, ärratapnud, ja olli sedda omma tütrele Salomoni naesele kasa-anniks annud.

16. Faraonas, Egipto karalius, užėmė Gezerą, jį sudegino, išžudė kanaaniečius, gyvenusius mieste, ir atidavė kaip kraitį savo dukteriai, Saliamono žmonai.

16. Denn Pharao, der König in Ägypten, war heraufgekommen und hatte Geser gewonnen und mit Feuer verbrannt und die Kanaaniter erwürgt, die in der Stadt wohnten, und hatte sie seiner Tochter, Salomos Weib, zum Geschenk gegeben.

16. Pharaon, roi d'Égypte, était monté et avait pris Guézer et l'avait brûlée; et il avait tué les Cananéens qui habitaient cette ville; mais il la donna pour dot à sa fille, femme de Salomon.

16. Faraón el rey de Egipto había subido, y tomado a Gazer, y la había quemado, y había muerto los Cananeos que habitaban la ciudad, y la había dado en don a su hija, la mujer de Salomón.

16 Want Farao, de koning van Egypte, was opgekomen, en had Gezer ingenomen, en haar met vuur verbrand, en de Kanaanieten, die in de stad woonden, gedood, en had haar aan zijn dochter, de huisvrouw van Salomo, tot een geschenk gegeven.

16. Farao bowiem, król Egipski, wyciągnął był, i wziął Gazer, i popalił je ogniem, a Chananejczyka, który mieszkał w tem mieście, wymordował, a dał je za posag córce swej, żonie Salomonowej.

16. Mert a Faraó, Égyiptom királya, feljött volt, és meghódítá Gézert, [13†] és felégette tűzzel, és a Kananeusokat, a kik a városban laktak, megölte, és adá azt ajándékban az ő leányának, a [14†] Salamon feleségének.

16 Фараон, царь Египетский, пришел и взял Газер, и сжег его огнем, и Хананеев, живших в городе, побил, и отдал его в приданое дочери своей, жене Соломоновой.

16. Бо Фараон, царь Египецький напав був і звоював Газер та спалив його, а Канаанїїв, що жили в городї, побив, та й оддав його в віно дочцї своїй, супрузї Соломоновій;

17. Ja Salomo linnoitti Geserin, alisen Beet-Hooronin,

17. Niin Salomo rakensi Gaserin ja alamaisen BetHoronin,

17. Näin rakensi Salomo Gaserin ja alammaisen BethHoronin.

17 And Solomon built Gezer and Beth-horon the nether,

17. And Solomon built Gezer, and Bethhoron the nether,

17. Saa byggede Salomo Geser og det nedre Beth-Horon

17. Alltså byggde Salomo Gaser, och det nedra BethHoron,

17. Ja Salomon ehhitas Keseri ülles ja allumisse Pettoroni,

17. Saliamonas atstatė Gezerą, žemutinį Bet Horoną,

17. Also baute Salomo Geser und das niedere Beth-Horon

17. Salomon bâtit donc Guézer, et Beth-Horon la basse;

17. Y Salomón restauró a Gazer, y a la baja Bet-orón.

17 Alzo bouwde Salomo Gezer, en het lage Beth-horon.

17. A tak zbudował Salomon Gazer i Betoron niższe;

17. És megépíté Salamon Gézert és az alsó Bethoront;

17 И построил Соломон Газер и нижний Бефорон,

17. От і відбудував Соломон Газер і нижнїй Беторон,

18. Baalatin ja Taamarin sen maan erämaassa

18. Ja Baalatin ja Tadmorin, korvessa maalla,

18. Ja Baalathin ja Thamorin corwesa maalla.

18 and Baalath and Tamar in the wilderness, in the land,

18. And Baalath, and Tadmor in the wilderness, in the land,

18. og Baalath og Thadmor i Ørken udi Landet.

18. Och Baalath, och Thadmor uti öknene, i landet,

18. Ja Paalati ja Tadmori, mis körbes seäl maal,

18. Baalatą, Tadmorą dykumoje,

18. und Baalath und Thamar in der Wüste im Lande

18. Et Baalath, et Thadmor, dans la partie déserte du pays;

18. Y a Baalat, y a Tadmor, en tierra del desierto.

18 En Baalath, en Tamor in de woestijn, in dat land;

18. Przytem Baalat i Tadmor na puszczy w tejże ziemi,

18. Bahalátot és Thadmort a pusztában, azon a földön;

18 и Ваалаф и Фадмор в пустыне,

18. І Баалам і Тадмор (Пальмиру) в пустинї,

19. ja kaikki varastokaupungit, jotka hänellä oli, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja mitä muuta Salomo oli tahtonut linnoittaa Jerusalemissa ja Libanonilla ja koko hallitsemassaan maassa.

19. Ja kaikki tavarakaupungit, jotka Salomolla olivat, ja kaikki vaunukaupungit, ja ratsasmiesten kaupungit, ja mitä Salomo halusi ja tahtoi rakentaa Jerusalemissa ja Libanonissa, ja koko maassa, joka hänen vallassansa oli.

19. Ja caicki Caupungit joisa Salomolla olit jywähuonet ja caicki waunuCaupungit ja radzasmiestän Caupungit ja caicki mitä hän tahdoi raketa Jerusalemis ja Libanonis ja coco maasa joca hänen wallasans oli.

19 and all the store-cities that Solomon had and the cities for his chariots and the cities for his horsemen and what Solomon desired to build for his pleasure in Jerusalem and in Lebanon and in all the land of his dominion.

19. And all the cities of store that Solomon had, and cities for his chariots, and cities for his horsemen, and that which Solomon desired to build in Jerusalem, and in Lebanon, and in all the land of his dominion.

19. og alle de Forraadsstæder, som Salomo havde, og Vognstæder og Stæder til Ryttere og det som Salomo begærede, som han havde Lyst til at bygge i Jerusalem og paa Libanon og i hele sit Herredømmes Land:

19. Och alla kornhusstäder, som Salomo hade, och alla vagnsstäder, och resenärsstäder, och hvad som helst han lust hade till att bygga i Jerusalem, i Libanon, och hela landet, som under hans välde var.

19. Ja keik warrandusse-honette liñnad, mis Salomonil ollid, ja söawankritte liñnad ja rüütlide liñnad Salomoni ihhaldamisse järrele, mis ta ihhaldas ehhitada Jerusalemma ja Libanoni peäle, ja keige omma wallitsusse male.

19. pastatė sandėlių, kovos vežimų ir raitelių miestus; jis statė tai, ką norėjo Jeruzalėje, Libane ir visame krašte, kurį valdė.

19. und alle Städte der Kornhäuser, die Salomo hatte, und alle Städte der Wagen und die Städte der Reiter, und wozu er Lust hatte zu bauen in Jerusalem, im Libanon und im ganzen Lande seiner Herrschaft.

19. Toutes les villes servant de magasins appartenant à Salomon, les villes pour les chars, les villes pour la cavalerie, et tout ce qu'il plut à Salomon de bâtir à Jérusalem, au Liban, et dans tout le pays de sa domination.

19. Asimismo todas las ciudades donde Salomón tenía municiones, y las ciudades de los carros, y las ciudades de la gente de a caballo, y todo lo que Salomón deseó edificar en Jerusalem, en el Líbano, y en toda la tierra de su señorío.

19 En al de schatsteden, die Salomo had, en de wagensteden, en de steden der ruiteren, en wat de begeerte van Salomo begeerde te bouwen, in Jeruzalem, en op den Libanon, en in het ganse land zijner heerschappij.

19. I wszystkie miasta, w których miał składy Salomon, i miasta wozów, i miasta jezdnych, i wszystko według żądości Salomonowej, cokolwiek chciał budować w Jeruzalemie i na Libanie, i we wszystkiej ziemi paóstwa swojego.

19. És a tárházak minden városait, a melyek a Salamonéi valának, a szekerek városait, és a lovagok városait, és mindeneket, a melyeknek építéséhez Salamonnak kedve volt Jeruzsálemben és a [15†] Libánonon, és az ő birodalmának egész földén.

19 и все города для запасов, которые были у Соломона, и города для колесниц, и города для конницы и все то, что Соломон хотел построить в Иерусалиме и на Ливане и во всей земле своего владения.

19. І всї запасові городи, що належали до Соломона, й міста про вози й міста про кінноту, й все те, що хотїв Соломон побудувати в Ерусалимі, на Ливанї й в усїй землї царства свого.

20. Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle amorilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,

20. Kaiken jääneen kansan Amorealaisista, Hetiläisistä, Pheresiläisistä, Heviläisistä ja Jebusilaisista, jotka ei olleet Israelin lapsia:

20. JA caicki Canssa joca jäi Amorrereistä Pheresereistä Hewereistä ja Jebusereistä jotca ei ollet Israelin lapsista.

20 As for all the people who were left of the Amorites, the Hittites, the Perizzites, the Hivites and the Jebusites, who were not of the sons of Israel,

20. And all the people that were left of the Amorites, Hittites, Perizzites, Hivites, and Jebusites, which were not of the children of Israel,

20. Alt det Folk, som var overblevet af Amoriter, Hethiter, Feresiter, Heviter og Jebusiter, de som ikke vare af Israels Børn,

20. Och allt det folket, som igenblef af de Amoreer, Hetheer, Phereseer, Heveer och Jebuseer, som icke voro af Israels barnom;

20. Keik se rahwas, mis üllejänud Emoridest, Ittidest, Perissidest, Iwwidest ja Jebusidest, need kes ei olnud Israeli laste seast:

20. Neizraelitų kilmės gyventojų iš amonitų, hetitų, periziečių, hevitų ir jebusiečių tautų,

20. Und alles übrige Volk von den Amoritern, Hethitern, Pheresitern, Hevitern und Jebusitern, die nicht von den Kindern Israel waren,

20. Tout le peuple qui était resté des Amoréens, des Héthiens, des Phéréziens, des Héviens et des Jébusiens, qui n'étaient point des enfants d'Israël;

20. A todos los pueblos que quedaron de los Amorreos, Jetteos, Ferezeos, Heveos, Jebuseos, que no fueron de los hijos de Israel,

20 Aangaande al het volk, dat overgebleven was van de Amorieten, Hethieten, Ferezieten, Hevieten, en Jebusieten, die niet waren van de kinderen Israels;

20. Wszystek także lud, który był pozostał z Amorejczyków, Hetejczyków, Ferezejczyków, Hewejczyków, i Jebuzejczyków, którzy nie byli z synów Izraelskich;

20. És mindazt a népet, a mely megmaradott volt az Emoreusoktól, [16†] Hitteusoktól, Perizeusoktól, Hivveusoktól, Jebuzeusoktól, a kik nem valának az Izráel fiai közül.

20 Весь народ, оставшийся от Аморреев, Хеттеев, Ферезеев, Евеев, и Иевусеев, которые были не из сынов Израилевых,

20. Увесь же народ, що позістався од Аморіїв, Гетїїв, Ферезіїв, Гевіїв і Евузіїв, що не були з синів Ізрайлевих,

21. ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa ja joita israelilaiset eivät olleet kyenneet vihkimään tuhon omiksi, ne Salomo saattoi työveron alaisiksi, aina tähän päivään asti.

21. Heidän lapsensa, jotka he jättivät heistänsä maahan, joita Israelin lapset ei taitaneet hävittää; ne teki Salomo verolliseksi tähän päivään asti.

21. Heidän lapsens jotca he jätit heistäns maahan joita Israelin lapset ei taitanet häwittä ne teki Salomo werollisexi tähän päiwän asti.

21 their sons who were left after them in the land, whom the sons of Israel were not able utterly to destroy, of them Solomon raised force-labor of bondservants to this day.

21. Their children that were left after them in the land, whom the children of Israel also were not able utterly to destroy, upon those did Solomon levy a tribute of bondservice unto this day.

21. deres Børn, som vare overblevne efter dem i Landet, og som Israels Børn ikke havde kunnet ødelægge, dem udtog Salomo til at være arbejdspligtige Tjenere indtil denne Dag.

21. Deras barn, som de läto igenblifva efter sig i landena, hvilka Israels barn icke kunde tillspillogifva, dem gjorde Salomo skattskyldiga allt intill denna dag.

21. Nende lapsed, kes nende järrele üllejänud siñna male, kedda Israeli lapsed mitte ei woind sutumaks ärrakautada, nende peäle panni Salomon teggo teggema tännapäwani.

21. kurių izraelitai neįstengė visiškai sunaikinti, palikuonis Saliamonas apdėjo prievolėmis, ir taip liko iki šios dienos.

21. derselben Kinder, die sie hinter sich übrigbleiben ließen im Lande, die die Kinder Israel nicht konnten verbannen: die machte Salomo zu Fronleuten bis auf diesen Tag.

21. Leurs descendants, qui étaient demeurés après eux au pays et que les enfants d'Israël n'avaient pu vouer à l'interdit, Salomon les leva comme serfs de corvée, ce qu'ils ont été jusqu'à ce jour.

21. A sus hijos, que quedaron en la tierra después de ellos, que los hijos de Israel no pudieron acabar, hizo Salomón que sirviesen con tributo hasta hoy.

21 Hun kinderen, die na hen in het land overgebleven waren, die de kinderen Israels niet hadden kunnen verbannen, die heeft Salomo gebracht op slaafsen uitschot tot op dezen dag.

21. To jest, syny ich, którzy byli pozostali po nich w ziemi, których nie mogli synowie Izraelscy wytracić, uczynił Salomon hołdownikami i niewolnikami aż do dnia dzisiejszego.

21. Azoknak fiait, a kik ő utánok azon a földön maradtak volt, a kiket az Izráeliták ki nem irthattak, Salamon jobbágyokká tette mind e mai napig.

21 детей их, оставшихся после них на земле, которых сыны Израилевы не могли истребить, Соломон сделал оброчными работниками до сего дня.

21. Потомки тих, що позоставались іще в землї, що їх Ізрайлитяне не здолїли вигубити, тих обернув Соломон у крепацтво по сей день.

22. Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään orjaksi, vaan heitä oli sotilaina, hänen palvelijoinaan, päällikköinään, vaunusotureinaan ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.

22. Mutta Israelin lapsista ei Salomo tehnyt yhtään orjaksi; vaan ne olivat sotamiehet, ja hänen palveliansa, ja päämiehensä, ja esimiehensä, ja hänen vaunuinsa ja ratsasmiestensä päämiehet.

22. Mutta Israelin lapsista ei hän tehnyt yhtän orjaxi waan andoi heidän olla sotamiesnä ja palwelianans ja pääruhtinana Ruhtinana ja wircamiesnä hänen waunuins ja radzasmiestens päällä.

22 But of the sons of Israel Solomon made no bondservants, but they were the men of war and his servants and his rulers and his captains and rulers of his chariots and of his horsemen.

22. But of the children of Israel did Solomon make no bondmen: but they were men of war, and his servants, and his princes, and his captains, and rulers of his chariots, and his horsemen.

22. Men Salomo gjorde ikke nogen af Israels Børn til Træl; men de vare Krigsmænd og hans Tjenere og hans Fyrster og hans Høvedsmænd og Øverster over hans Vogne og hans Ryttere.

22. Men af Israels barnom gjorde han ingen till träl; utan lät dem vara krigsmän och sina tjenare, och Förstar, och riddare, och öfver hans vagnar och resenärar.

22. Agga Israeli lastest ei teinud Salomon keddagi orjaks, sest nemmad ollid söamehhed ja temma sullased ja ta würstid ja ta üllemad pealikkud, ja ta söawankritte ja temma rüütlide pealikkud.

22. Bet nė vieno izraelito Saliamonas nepavergė. Jie buvo kariai, tarnai, kunigaikščiai, vadai ir kovos vežimų bei raitelių viršininkai.

22. Aber von den Kindern Israel machte er nicht Knechte, sondern ließ sie Kriegsleute und seine Knechte und Fürsten und Ritter und über seine Wagen und Reiter sein.

22. Et d'entre les enfants d'Israël Salomon ne fit point de serf; mais ils furent gens de guerre, et ses officiers, et ses principaux chefs et ses capitaines, et chefs de ses chars et de sa cavalerie.

22. Mas a ninguno de los hijos de Israel impuso Salomón servicio, sino eran, o hombres de guerra, o sus criados, o sus príncipes, o sus capitanes, o príncipes de sus carros, o su gente de a caballo.

22 Doch van de kinderen Israels maakte Salomo geen slaaf; maar zij waren krijgslieden, en zijn knechten, en zijn vorsten, en zijn hoofdlieden, en de oversten zijner wagenen, en zijner ruiteren.

22. Ale z synów Izraelskich nie uczynił Salomon żadnego niewolnikiem; jedno byli ludźmi rycerskimi, i sługami jego, i książęty, i hetmany jego, i przełożonymi nad wozami jego, i nad jezdnymi jego.

22. De az Izráel fiai közül senkit nem vetett Salamon [17†] szolgálat alá, hanem ezek hadakozó férfiak voltak és ő szolgái és főemberei és hadnagyai és az ő szekereinek és lovagjainak fejei.

22 Сынов же Израилевых Соломон не делал работниками, но они были его воинами, его слугами, его вельможами, его военачальниками и вождями его колесниц и его всадников.

22. З Ізрайлитян же не зробив нїкого Соломон крепаком, а були вони військовими людьми, його урядниками, його отаманнєм та наказними над його колесницями й кіннотою.

23. Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.

23. Ja virkamiesten päämiehiä, jotka olivat Salomon työn päällä, oli viisisataa ja viisikymmentä, jotka kansaa hallitsivat ja työn toimittivat.

23. Ja wircamiehiä jotca olit Salomon ascarten päällä oli wijsisata ja wijsikymmendä jotca Canshallidzit ja ascaret suoritit.

23 These were the chief officers who were over Solomon's work, five hundred and fifty, who bore rule over the people that labored in the work.

23. These were the chief of the officers that were over Solomon's work, five hundred and fifty, which bare rule over the people that wrought in the work.

23. Disse vare de øverste Befalingsmænd, som vare over Salomos Arbejder, fem Hundrede og halvtredsindstyve, de som regerede over det Folk, som gjorde Arbejdet.

23. Och de ämbetsmän, som voro öfver Salomos sysslor, voro femhundrad och femtio, som öfver folket rådde, och alla sysslor uträttade.

23. Needsinnatsed ollid nende üllewatajatte üllemad, kes Salomoni tö ülle, neid olli wiissadda ja wiiskümmend, kes wallitsesid nende rahwa ülle, kes tööd teggid.

23. Saliamonas turėjo penkis šimtus penkiasdešimt prižiūrėtojų darbininkams.

23. Und die obersten Amtleute, die über Salomos Geschäfte waren, deren waren fünfhundertfünfzig, die über das Volk herrschten, das die Geschäfte ausrichtete.

23. Quant aux chefs préposés aux travaux de Salomon, ils étaient cinq cent cinquante, ayant autorité sur le peuple qui faisait l'ouvrage.

23. Y eran los que Salomón había hecho príncipes, y prepósitos sobre las obras de Salomón, quinientos y cincuenta, los cuales estaban sobre el pueblo que trabajaba en aquella obra.

23 Dezen waren de oversten der bestelden, die over het werk van Salomo waren, vijfhonderd en vijftig, die heerschappij hadden over het volk, dat in het werk doende was.

23. Było tych przedniejszych z przełożonych, którzy byli nad robotą Salomonową, pięć set i pięćdziesiąt, co byli nad ludźmi wykonywającymi robotę.

23. És a hivatalnokoknak, a kik Salamon munkáinak élén állottak, száma ötszázötven [18†] volt, a kik igazgatták a népet, a mely dolgozott a munkán.

23 Вот главные приставники над работами Соломоновыми: управлявших народом, который производил работы, было пятьсот пятьдесят.

23. Старших наставників над роботами Соломоновими було пятьсот і пятьдесять, що доглядали над людьми, що робили дїло.

24. Heti kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan linnaansa, jonka hän oli hänelle rakentanut, rakensi hän Millon.

24. Mutta Pharaon tytär meni ylös Davidin kaupungista omaan huoneesensa, jonka (Salomo) hänelle rakentanut oli. Silloin rakensi hän myös Millon.

24. JA Pharaon tytär meni Dawidin Caupungist omaan huoneseens jonga Salomo hänelle rakendanut oli. Silloin rakensi hän myös Millon.

24 But Pharaoh's daughter came up out of the city of David to her house which (Solomon) had built for her. Then he built Millo.

24. But Pharaoh's daughter came up out of the city of David unto her house which Solomon had built for her: then did he build Millo.

24. Der Faraos Datter drog op fra Davids Stad ind i sit Hus, som han havde bygget til hende, da byggede han Millo.

24. Och Pharaos dotter drog upp ifrå Davids stad, uti sitt hus, som Salomo för henne byggt hade; då byggde han ock Millo.

24. Agga Warao tüttar tulli ülles Taweti liñnast omma kotta, mis Salomon temmale olli üllesehhitanud: siis ehhitas ta Millo ülles.

24. Kai faraono duktė persikėlė iš Dovydo miesto į savo namus, kuriuos Saliamonas jai pastatė, jis pradėjo statyti Milojų.

24. Und die Tochter Pharaos zog herauf von der Stadt Davids in ihr Haus, das er für sie gebaut hatte. Da baute er auch Millo.

24. Mais ce fut quand la fille de Pharaon monta de la cité de David dans sa maison que Salomon lui avait bâtie, qu'il construisit Millo.

24. Y subió la hija de Faraón de la ciudad de David a su casa, que Salomón le había edificado: entónces él edificó a Mello.

24 Doch de dochter van Farao toog van de stad Davids op tot haar huis, hetwelk hij voor haar gebouwd had; toen bouwde hij Millo.

24. Lecz córka Faraonowa przeprowadziła się z miasta Dawidowego do domu swego, który jej zbudował Salomon. Tedy zbudował i Mello.

24. És a Faraó leánya felméne a Dávid városából a maga [19†] házába, a melyet Salamon épített néki. Akkor építé meg Millót is.

24 Дочь фараонова перешла из города Давидова в свой дом, который построил для нее Соломон; потом построил он Милло.

24. Дочка Фараонова перейшла з Давидового городу в свій власний дом, що їй Соломон збудував; він збудував і Милло.

25. Ja Salomo uhrasi kolme kertaa vuodessa polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli rakentanut Herralle, ja suitsutti alttarin ääressä, joka oli Herran edessä. Ja niin hän oli saanut temppelin valmiiksi.

25. Ja Salomo uhrasi kolmasti vuodessa polttouhria ja kiitosuhria alttarilla, jonka hän Herralle rakentanut oli, ja suitsutti sen päällä Herran edessä; ja niin huone päätettiin.

25. Ja Salomo uhrais colmasti wuodes polttouhria Altarilla jonga hän HERralle rakendanut oli ja suidzutti sen päällä HERran edes ja nijn huone päätettin.

25 And three times a year Solomon offered burnt offerings and peace offerings upon the altar which he built to Jehovah, burning incense on it, (upon the altar) that was before Jehovah. So he finished the house.

25. And three times in a year did Solomon offer burnt offerings and peace offerings upon the altar which he built unto the LORD, and he burnt incense upon the altar that was before the LORD. So he finished the house.

25. Og Salomo ofrede tre Gange om Aaret Brændofre og Takofre paa det Alter, som han byggede Herren, og gjorde Røgelse paa det, som var for Herrens Ansigt, og han havde fuldendt Huset.

25. Och Salomo offrade tre resor om året bränneoffer, och tackoffer, på altaret, som han Herranom byggt hade, och rökte derpå för Herranom; och alltså vardt huset redo.

25. Ja Salomon ohwerdas kolmkord aastas pölletamisse- ja tänno-ohwrid se altari peäl, mis ta Jehowale üllesehhitanud, ja suitsetas seäl peäl, mis Jehowa ees olli; nenda sai ta se koia walmis.

25. Tris kartus per metus Saliamonas aukodavo deginamąsias bei padėkos aukas ant aukuro, kurį jis padarė Viešpačiui. Jis degino ir smilkalus ant aukuro, kuris buvo Viešpaties akivaizdoje. Taip jis pabaigė statyti namus.

25. Und Salomo opferte des Jahres dreimal Brandopfer und Dankopfer auf dem Altar, den er dem HERRN gebaut hatte, und räucherte auf ihm vor dem HERRN. Und ward also das Haus fertig.

25. Et Salomon offrait, trois fois l'an, des holocaustes et des sacrifices de prospérités sur l'autel qu'il avait construit à l'Éternel, et il offrait des parfums sur celui qui était devant l'Éternel. Et il acheva la maison.

25. Y ofrecía Salomón tres veces cada un año holocaustos y pacíficos sobre el altar que él edificó a Jehová: y quemaba perfumes sobre el que estaba delante de Jehová, después que la casa fué acabada.

25 En Salomo offerde driemaal des jaars brandofferen en dankofferen, op het altaar, dat hij den HEERE gebouwd had, en rookte op dat, hetwelk voor het aangezicht des HEEREN was, als hij het huis volmaakt had.

25. I ofiarował Salomon trzy kroć na każdy rok całopalenia a spokojne ofiary na ołtarzu, który był zbudował Panu; ale kadził na onym ołtarzu, który był przed Panem, gdy dokonał domu.

25. És áldozék Salamon minden esztendőben [20†] háromszor, égő és hálaáldozatot azon az oltáron, a melyet épített vala az Úrnak, és áldozik vala jóillattal azon, a mely az Úr előtt vala. És elvégezé a házat.

25 И приносил Соломон три раза в год всесожжения и мирные жертвы на жертвеннике, который он построил Господу, и курение нанем совершал пред Господом. И окончил он строение дома.

25. І жертвував Соломон тричі що року всепалення й мирні жертви на жертівнику, що построїв Господеві, й палив на йому кадило перед Господом. І покінчив він будову.

26. Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon-Geberissä, joka on lähellä Eelatia Kaislameren rannalla Edomin maassa.

26. Ja kuningas Salomo teki myös laivan EtseonGeberissä, joka liki Elotia on, Punaisen meren reunan tykönä Edomilaisten maalla.

26. JA Salomo teki myös laewan Ezeonin Geberis joca liki Elothi on punaisen meren reunan tykönä Edomerein maalla.

26 And king Solomon made a navy of ships in Ezion-geber, which is beside Eloth {Elath}, on the shore of the Red Sea, in the land of Edom.

26. And king Solomon made a navy of ships in Eziongeber, which is beside Eloth, on the shore of the Red sea, in the land of Edom.

26. Og Kong Salomo lod gøre Skibe i Eziongeber, som er ved Eloth, ved det røde Havs Bred, i Edoms Land

26. Och Salomo gjorde desslikes skepp i EzionGeber, som vid Eloth ligger, på strandene vid det röda hafvet, uti de Edomeers land.

26. Ja kunningas Salomon laskis ka laewo tehha Etsjonikeberis, mis Eloti jures körkiatte merre äres Edomi-maal.

26. Karalius Saliamonas pasistatė laivų Ecjon Geberyje, prie Elato, Raudonosios jūros pakrantėje, Edomo šalyje.

26. Und Salomo machte auch Schiffe zu Ezeon-Geber, das bei Eloth liegt am Ufer des Schilfmeers im Lande der Edomiter.

26. Le roi Salomon équipa aussi une flotte à Etsjon-Guéber, près d'Éloth, sur les bords de la mer Rouge, au pays d'Édom.

26. Hizo también el rey Salomón navíos en Azión-gaber, que es junto a Elat a la ribera del mar Bermejo, en la tierra de Edom;

26 De koning Salomo maakte ook schepen te Ezeon-geber, dat bij Eloth is, aan den oever der Schelfzee, in het land van Edom.

26. Okrętów też nabudował król Salomon w Asyjongaber, które jest podle Elotu, nad brzegiem morza czerwonego, w ziemi Edomskiej.

26. És hajókat is csináltata [21†] Salamon király Esiongáberben, a mely Elót mellett van a Veres tenger partján, az Edom földén.

26 Царь Соломон также сделал корабль в Ецион-Гавере, что при Елафе, на берегу Чермного моря, в земле Идумейской.

26. Побудував царь Соломон і кораблї в Асіонгабері, коло Елота, на березї Червоного моря в Едом-землї.

27. Tähän laivastoon Hiiram lähetti palvelijoitaan, meritaitoisia laivamiehiä, Salomon palvelijain mukaan.

27. Ja Hiram lähetti palveliansa laivaan, jotka olivat jalot haaksimiehet ja mereen hyvin harjaantuneet, Salomon palveliain kanssa;

27. Ja Hiram lähetti palwelians laewaan jotca olit jalot haaximiehet ja mereen hywin harjandunet Salomon palwelian cansa.

27 And Hiram sent in the navy his servants, seamen who had knowledge of the sea, with the servants of Solomon.

27. And Hiram sent in the navy his servants, shipmen that had knowledge of the sea, with the servants of Solomon.

27. Og Hiram sendte sine Tjenere paa de Skibe, Skibsmænd, forfarne til Søs, med Salomos Tjenere.

27. Och Hiram sände sina tjenare till skepps, som förstodo sig på skepp, och till sjös förfarne voro, med Salomos tjenare.

27. Ja Iram läkkitas nende laewadega ommad sullased, kes laewa mehhed ja merre asjad moistsid, Salomoni sullastega.

27. Hiramas atsiuntė tiems laivams savo tarnų, patyrusių jūrininkų, kurie plaukė kartu su Saliamono tarnais.

27. Und Hiram sandte seine Knechte im Schiff, die gute Schiffsleute und auf dem Meer erfahren waren, mit den Knechten Salomos;

27. Et Hiram envoya de ses serviteurs, gens de mer et qui entendaient la marine, pour être avec les serviteurs de Salomon sur cette flotte.

27. Y envió Hiram en ellos a sus siervos, marineros y diestros en la mar, con los siervos de Salomon:

27 En Hiram zond met die schepen zijn knechten, scheepslieden, kenners van de zee, met de knechten van Salomo.

27. I posłał Hiram na tychże okrętach sługi swe, żeglarze świadome morza, z sługami Salomonowymi;

27. És elküldé Hírám [22†] az ő szolgáit a hajókon, a kik jó hajósok és a tengeren jártasak valának, a Salamon szolgáival.

27 И послал Хирам на корабле своих подданных корабельщиков, знающих море, с подданными Соломоновыми;

27. І послав Гирам на тих кораблях своїх підданих мореходів, що з морем обізнані були, вкупі з підданими Соломоновими,

28. He menivät Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa kaksikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.

28. Ja he tulivat Ophiriin ja veivät sieltä neljäsataa ja kaksikymmentä leiviskää kultaa; ja he veivät sen kuningas Salomolle.

28. Ja he tulit Ophirijn ja weit sieldä neljä sata ja caxikymmendä leiwiskätä culda ja he weit sen Cuningas Salomolle.

28 And they came to Ophir and fetched gold from there, four hundred and twenty talants and brought it to king Solomon.

28. And they came to Ophir, and fetched from thence gold, four hundred and twenty talents, and brought it to king Solomon.

28. de kom til Ofir og hentede derfra fire Hundrede og tyve Centner Guld og førte det til Kong Salomo.

28. Och de kommo till Ophir, och hemtade der fyrahundrad och tjugu centener guld, och förde till Konung Salomo.

28. Ja nemmad tullid Owiri ja töid seält kulda nellisadda ja kakskümmend talenti, ja wisid sedda kunninga Salomoni jure.

28. Tie, nuplaukę į Ofyrą, iš ten parvežė keturis šimtus dvidešimt talentų aukso karaliui Saliamonui.

28. und sie kamen gen Ophir und holten daselbst vierhundertzwanzig Zentner Gold und brachten's dem König Salomo.

28. Et ils allèrent à Ophir et y prirent de l'or, quatre cent vingt talents, et l'apportèrent au roi Salomon.

28. Los cuales fueron a Ofir, y tomaron de allá oro, cuatrocientos y veinte talentos, y trajéronlo al rey Salomón.

28 En zij kwamen te Ofir, en haalden van daar aan goud, vierhonderd en twintig talenten, en brachten het tot den koning Salomo.

28. Którzy przypłynąwszy do Ofir, wzięli stamtąd złota cztery sta i dwadzieścia talentów, i przywieźli je do króla Salomona.

28. És egész Ofirig menének, és hozának onnét négyszázhúsz tálentom aranyat, és vivék azt Salamon királyhoz.

28 и отправились они в Офир, и взяли оттуда золота четыреста двадцать талантов, и привезли царю Соломону.

28. І прибули вони в Офир, і взяли звідти золота чотириста й двайцять талантів*, і привезли до царя Соломона.