5 luku

Hiiramin ystävyys. Valmistuksia temppelin rakentamisesta.

1. Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti palvelijoitansa Salomon luo, kuultuaan, että hänet oli voideltu kuninkaaksi isänsä sijaan; sillä Hiiram oli aina ollut Daavidin likeinen ystävä.

1. Ja Hiram, Tyron kuningas, lähetti palveliansa Salomon tykö; sillä hän oli kuullut, että he olivat hänen voidelleet kuninkaaksi isänsä siaan; sillä Hiram rakasti Davidia niinkauvan kuin hän eli.

1. JA Hiram Tyrin Cuningas lähetti palwelians Salomon tygö: sillä hän oli cuullut että he olit hänen woidellet Cuningaxi hänen Isäns siaan. Ja Hiram racasti Dawidit nijncauwan cuin hän eli.

1 And Hiram king of Tyre sent his servants to Solomon, for he had heard that they had anointed him king in the place of his father, for Hiram was ever a devotee of David.

1. And Hiram king of Tyre sent his servants unto Solomon; for he had heard that they had anointed him king in the room of his father: for Hiram was ever a lover of David.

1. Og Hiram, Kongen af Tyrus, sendte sine Tjenere til Salomo, da han havde hørt, at de havde salvet ham til Konge i hans Faders Sted, thi Hiram havde elsket David alle Daage

1. Och Hiram, Konungen i Tyro, sände sina tjenare till Salomo; ty han hade hört, att de hade smort honom till Konung i hans faders stad; ty Hiram älskade David så länge han lefde.

15. Ja Tirusse kunningas Iram läkkitas ommad sullased Salomoni jure, sest ta olli kuulnud, et nemmad tedda kunningaks woidnud ta issa assemele: sest Iram armastas Tawetit keige ello aia.

1. Tyro karalius Hiramas, išgirdęs, kad Saliamonas pateptas karaliumi savo tėvo vietoje, siuntė pas jį pasiuntinius, nes Hiramas draugavo su Dovydu.

1. Und Hiram, der König zu Tyrus, sandte seine Knechte zu Salomo; denn er hatte gehört, daß sie ihn zum König gesalbt hatten an seines Vaters Statt. Denn Hiram liebte David sein Leben lang.

1. Hiram, roi de Tyr, envoya de ses serviteurs vers Salomon, quand il eut appris qu'on l'avait oint pour roi à la place de son père; car Hiram avait toujours aimé David.

1. HIRAM rey de Tiro envió tam- bien sus siervos a Salomon; desde que oyó que le habían ungido por rey en lugar de su padre; porque Hiram había siempre amado a David.

1 En Hiram, de koning van Tyrus, zond zijn knechten tot Salomo (want hij had gehoord, dat zij Salomo tot koning gezalfd hadden in zijns vaders plaats), dewijl Hiram David altijd bemind had.

15. I posłał Hiram, król Tyrski, sługi swe do Salomona, bo usłyszał, że go pomazano za króla miasto ojca jego; albowiem miłował Hiram Dawida po wszystkie dni.

1. És Hírám, Tírus királya elküldé az ő szolgáit Salamonhoz, mikor meghallotta, hogy őt kenték királylyá az ő atyja helyett; mert Hírám szerette Dávidot teljes életében.

1 И послал Хирам, царь Тирский, слуг своих к Соломону, когда услышал, что его помазали в царя на место отца его; ибо Хирам был другом Давидаво всю жизнь.

1. І послав Гирам, царь Тирський, слуги свої до Соломона, як перечув, що його помазано царем на місце отця його. Гирам же був повсячасно щирим приятелем Давидовим.

2. Ja Salomo lähetti Hiiramille tämän sanan:

2. Ja Salomo lähetti Hiramille, ja käski hänelle sanoa:

2. JA Salomo lähetti Hiramin tygö ja käski hänelle sanoa:

2 And Solomon sent to Hiram, saying,

2. And Solomon sent to Hiram, saying,

2. Derfor sendte Salomo til Hiram og lod sige:

2. Och Salomo sände till Hiram, och lät säga honom:

16. Ja Salomon läkkitas Irami jure ja ütles:

2. Ir Saliamonas siuntė pas Hiramą, sakydamas:

2. Und Salomo sandte zu Hiram und ließ ihm sagen:

2. Et Salomon envoya vers Hiram, pour lui dire:

2. Entónces envió Salomón a Hiram, diciendo:

2 Daarna zond Salomo tot Hiram, zeggende:

16. Salomon też zaś posłał do Hirama, mówiąc:

2. És külde Salamon Hírámhoz, [1†] ezt izenvén néki:

2 И послал также и Соломон к Хираму сказать:

2. І послав також Соломон до Гирама сказати:

3. Sinä tiedät, ettei minun isäni Daavid voinut rakentaa temppeliä Herran, Jumalansa, nimelle niiden sotien tähden, joilla häntä joka puolelta ahdistettiin, kunnes Herra oli laskenut viholliset hänen jalkojensa alle.

3. Sinä tiedät, ettei isäni David taitanut rakentaa Herran Jumalansa nimelle huonetta, sen sodan tähden, joka oli hänen ympärillänsä, siihen asti kuin Herra antoi heidät hänen jalkainsa alle.

3. Sinä tiedät ettei minun Isän Dawid tainnut raketa hänen HERrans Jumalans nimelle huonetta sen sodan tähden cuin oli hänen ymbärilläns sijhenasti cuin HERra andoi heidän hänen jalcains ala.

3 You know how that David my father could not build a house for the name of Jehovah his God for the wars which were about him on every side, until Jehovah put them under the soles of his feet.

3. Thou knowest how that David my father could not build an house unto the name of the LORD his God for the wars which were about him on every side, until the LORD put them under the soles of his feet.

3. Du ved, at min Fader David ikke kunde bygge Herrens, sin Guds, Navn et Hus for Krigens Skyld, med hvilken de havde omspændt ham, indtil Herren gav dem under hans Fødders Saaler.

3. Du vetst, att min fader David icke kunde bygga Herrans sins Guds Namne ett hus, för örligs skull, som allt omkring honom var, intilldess Herren gaf dem under hans fotbjelle;

17. Sinna tead mo issast Tawetist, et ta ei woinud Jehowa omma Jummala nimmele mitte kodda üllesehhitada se söa pärrast, misga nemmad keigelt polelt ta peäle tullid, kunni Jehowa neid temma jalge tallade alla andis.

3. ‘‘Tu žinai, kad mano tėvas Dovydas negalėjo pastatyti namų Viešpaties, savo Dievo, vardui dėl karų su tautomis, kurios buvo prieš jį iš visų pusių, kol Viešpats padėjo jas po jo kojų padais.

3. Du weißt, daß mein Vater David nicht konnte bauen ein Haus dem Namen des HERRN, seines Gottes, um des Krieges willen, der um ihn her war, bis sie der HERR unter seiner Füße Sohlen gab.

3. Tu sais que David, mon père, n'a pu bâtir une maison au nom de l'Éternel son Dieu, à cause de la guerre dont ses ennemis l'environnaient, jusqu'à ce que l'Éternel les eût mis sous ses pieds.

3. Tú sabes como mi padre David no pudo edificar casa al nombre de Jehová su Dios por las guerras que le cercaron, hasta que Jehová puso sus enemigos debajo de las plantas de sus piés.

3 Gij weet, dat mijn vader David den Naam des HEEREN, zijns Gods, geen huis kon bouwen, vanwege de oorlogen, waarmede zij hem omsingelden, totdat de HEERE hen onder zijn voetzolen gaf.

17. Ty wiesz, że Dawid, ojciec mój, nie mógł budować domu imieniowi Pana, Boga swego, dla wojen, które go były ogarnęły, aż nieprzyjacioły podał Pan pod stopy nóg jego;

3. Te tudod, hogy Dávid, az én atyám nem építhete [2†] házat az Úrnak, az ő Istenének nevének a háborúk miatt, a melyekkel őt körülvették vala, mígnem az Úr az ő lábainak talpa alá vetette azokat;

3 ты знаешь, что Давид, отец мой, не мог построить дом имени Господа Бога своего по причине войн с окрестными народами, доколе Господь не покорил их под стопы ног его;

3. Ти знаєш сам, що мій отець Давид не спромігся збудувати дом іменню Господа, Бога свого, через войни з примежними народами, покіль Господь не положив їх під ноги йому;

4. Mutta nyt Herra, minun Jumalani, on suonut minun päästä rauhaan joka taholla; ei ole vastustajaa eikä vaaran uhkaa.

4. Mutta nyt on Herra minun Jumalani antanut levon ympäristölläni, niin ettei vihollista eli pahaa estäjää ole.

4. Mutta nyt on HERra minun Jumalani andanut lewon minun ymbäristölläni nijn ettei wiholista eli paha estäjätä ole sillen.

4 But now Jehovah my God has given me rest on every side; there is neither adversary, nor evil occurrence.

4. But now the LORD my God hath given me rest on every side, so that there is neither adversary nor evil occurrent.

4. Men nu har Herren min Gud skaffet mig Rolighed trindt omkring, her er ingen Modstander og intet ondt hændet.

4. Men nu hafver Herren min Gud gifvit mig rolighet allt omkring, så att ingen motståndare, eller ondt hinder mer på färde är.

18. Ja nüüd on Jehowa mo Jummal mulle hingamist annud siit ümberkaudo, ei olle wastast egga kurja, mis kelaks.

4. Dabar Viešpats, mano Dievas, man suteikė ramybę; nėra nei priešų, nei trukdymų.

4. Nun aber hat mir der HERR, mein Gott, Ruhe gegeben umher, daß kein Widersacher noch böses Hindernis mehr ist.

4. Et maintenant l'Éternel mon Dieu m'a donné du repos de toutes parts; je n'ai point d'adversaire ni d'affaire fâcheuse.

4. Ahora Jehová mi Dios me ha dado reposo de todas partes; que ni hay adversario, ni mal encuentro.

4 Maar nu heeft de HEERE, mijn God, mij van rondom rust gegeven; er is geen tegenpartijder, en geen bejegening van kwaad.

18. Ale teraz Pan, Bóg mój, dał mi odpoczynienie zewsząd, i niemam żadnego przeciwnika, ani zabiegu złego.

4. De most az Úr, az én Istenem nékem nyugodalmat [3†] adott mindenfelől, úgy hogy semmi ellenségem és senkitől semmi bántásom nincs.

4 ныне же Господь Бог мой даровал мне покой отовсюду:нет противника и нет более препон;

4. Тепер же Господь, Бог мій, дав менї мир округи. Нема в мене противника, нема перепон.

5. Sentähden minä aion rakentaa temppelin Herran, Jumalani, nimelle, niinkuin Herra puhui minun isälleni Daavidille, sanoen: 'Sinun poikasi, jonka minä asetan valtaistuimellesi sinun sijaasi, on rakentava minun nimelleni temppelin.'

5. Katso, minä aion rakentaa huoneen Herran Jumalani nimelle, niinkuin Herra on puhunut isälleni Davidille, sanoen: sinun poikas, jonka minä sinun siaas asetan istuimelles, pitää rakentaman minun nimelleni huoneen.

5. Cadzo minä aiwoin raketa huonen minun HERran Jumalani nimelle nijncuin HERra on puhunut minun Isälleni Dawidille sanoden: sinun poicas jonga minä sinun siaas asetan sinun istuimelles pitä rakendaman minun nimelleni huonen.

5 And behold, I purpose to build a house for the name of Jehovah my God, as Jehovah spoke to David my father, saying, Your son, whom I will set upon your throne in your place, he will build the house for my name.

5. And, behold, I purpose to build an house unto the name of the LORD my God, as the LORD spake unto David my father, saying, Thy son, whom I will set upon thy throne in thy room, he shall build an house unto my name.

5. Og se, jeg tænker at bygge Herrens, min Guds, Navn et Hus, som Herren talede til min Fader David og sagde: Din Søn, som jeg skal sætte i dit Sted paa din Trone, han skal bygge mit Navn Huset.

5. Si, så hafver jag tänkt bygga ett hus, Herrans mins Guds Namne, såsom Herren talat hafver till min fader David, och sagt: Din son, som jag i din stad sätta skall på din stol, han skall bygga mino Namne hus.

19. Ja wata, mo meles on Jehowa omma Jummala nimmele ühhe koia üllesehhitada, nenda kui Jehowa mo issa Taweti wasto räkind ja öölnud : So poeg, kedda ma so assemele pannen so aujärje peäle, sesamma peab mo nimmele ühhe koia üllesehhitama.

5. Aš galvoju statyti namus Viešpaties, savo Dievo, vardui, kaip Viešpats kalbėjo mano tėvui Dovydui: ‘Tavo sūnus, kurį Aš pasodinsiu į sostą tavo vietoje, pastatys namus mano vardui’.

5. Siehe, so habe ich gedacht, ein Haus zu bauen dem Namen des HERRN, meines Gottes, wie der HERR geredet hat zu meinem Vater David und gesagt: Dein Sohn, den ich an deine Statt setzen werde auf deinen Stuhl, der soll meinem Namen das Haus bauen.

5. Voici donc, je me propose de bâtir une maison au nom de l'Éternel mon Dieu, selon que l'Éternel en a parlé à David, mon père, en disant: Ton fils, que je mettrai à ta place sur ton trône, sera celui qui bâtira une maison à mon nom.

5. Por tanto ahora yo he determinado de edificar casa al nombre de Jehová mi Dios, como Jehová lo dijo a David mi padre, diciendo: Tu hijo, que yo pondré en tu lugar, en tu trono, él edificará casa a mi nombre.

5 En zie, ik denk voor den Naam van den HEERE, mijn God, een huis te bouwen; gelijk als de HEERE gesproken heeft tot mijn vader David, zeggende: Uw zoon, dien Ik in uw plaats op uw troon zetten zal, die zal Mijn Naam dat huis bouwen.

19. A otom umyślił budować dom imieniowi Pana, Boga mego, jako powiedział Pan do Dawida, ojca mego, mówiąc: Syn twój, któremu dam miasto ciebie osiąść stolicę twoję, ten zbuduje dom ten imieniowi memu.

5. Ímé azt gondoltam magamban, hogy házat építek [4†] az Úrnak, az én Istenemnek nevének, a miképen szólott az Úr Dávidnak, az én atyámnak, ezt mondván: A te [5†] fiad, a kit helyetted ültetek a te királyi székedbe, ő építi meg azt a házat az én nevemnek.

5 и вот, я намерен построить дом имени Господа Бога моего, как сказал Господь отцу моему Давиду, говоря: „сын твой, которого Я посажу вместо тебя на престоле твоем, он построит дом имени Моему";

5. От і задумав я збудувати дом іменню Господа, Бога мого, як сказав Господь отцеві мойму Давидові, словами: твій син, що його посаджу на престолї твойму намість тебе, той збудує дом іменню мойму.

6. Niin käske nyt hakata minulle setripuita Libanonilta. Ja minun palvelijani olkoot sinun palvelijaisi kanssa. Ja minä annan sinulle palvelijaisi palkan, aivan niinkuin sinä määräät. Sillä sinä tiedät, ettei meillä ole ketään, joka osaisi niin hakata puita kuin siidonilaiset.

6. Niin käske nyt hakata minulle sedripuita Libanonista, ja että minun palveliani olisivat sinun palveliais kanssa: ja minä annan sinulle sinun palveliais palkan kaiken sen jälkeen kuin sinä sanot; sillä sinä tiedät, ettei meillä ole yhtään miestä, joka taitaa hakata puita niinkuin Zidonilaiset.

6. Nijn käske nyt minulle hacata Cedripuita Libanonist ja että minun palwelian olisit sinun palwelioittes cansa ja minä annan sinulle sinun palwelioittes palcan nijncuins anot: sillä sinä tiedät ettei meillä ole yhtän joca taita hacata puita nijncuin Zidoniterit.

6 Now therefore command you that they cut for me cedar trees out of Lebanon. And my servants will be with your servants. And I will give you wages for your servants according to all that you will say, for you know that there is not among us any that knows how to cut timber like the Sidonians.

6. Now therefore command thou that they hew me cedar trees out of Lebanon; and my servants shall be with thy servants: and unto thee will I give hire for thy servants according to all that thou shalt appoint: for thou knowest that there is not among us any that can skill to hew timber like unto the Sidonians.

6. Saa befal nu, at man hugger mig Cedertræ fra Libanon, og mine Tjenere skulle være med dine Tjenere, og jeg vil give dig Løn til dine Tjenere efter alt det, som du siger; thi du ved, at her er ingen hos os, som forstaar at hugge Træer, som Zidonierne.

6. Så befall nu, att man hugger mig ceder utu Libanon, och att dine tjenare äro med mina tjenare, och dina tjenares lön vill jag gifva dig, allt såsom du säger; ty du vetst, att när oss är ingen som kan hugga trä, såsom de Zidonier.

20. Sepärrast kässi, et nemmad mulle seedripuid raiuwad Libanonist, ja mo sullased peawad so sullastega ollema, ja palga tahhan ma sulle anda so sullaste eest keik sedda möda, kui sa ütled: Sest sinna tead, et meie seas ei olle sedda meest, kes moistab puid raiuda, nenda kui Sidonimehhed.

6. Taigi įsakyk kirsti kedrus Libane. Mano tarnai tegu dirba su tavo tarnais. Už darbą tavo tarnams mokėsiu, kiek nustatysi. Tu žinai, kad tarp mūsų nėra nė vieno tokio medžių kirtėjo, kaip sidoniečiai’‘.

6. So befiehl nun, daß man mir Zedern aus dem Libanon haue, und daß deine Knechte mit meinen Knechten seien. Und den Lohn deiner Knechte will ich dir geben, alles, wie du sagst. Denn du weißt, daß bei uns niemand ist, der Holz zu hauen wisse wie die Sidonier.

6. Et maintenant, commande qu'on me coupe des cèdres du Liban; mes serviteurs seront avec tes serviteurs; et je te donnerai pour tes serviteurs le salaire que tu demanderas; car tu sais qu'il n'y a personne parmi nous qui s'entende à couper les bois comme les Sidoniens.

6. Manda pues ahora que me corten cedros del Líbano: y mis siervos estarán con los tuyos; y yo te daré por tus siervos el salario que tú dijeres: porque tú sabes bien que ninguno hay entre nosotros que sepa labrar la madera como los Sidonios.

6 Zo gebied nu, dat men mij cederen uit den Libanon houwe, en mijn knechten zullen met uw knechten zijn, en het loon uwer knechten zal ik u geven, naar al wat gij zeggen zult; want gij weet, dat onder ons niemand is, die weet hout te houwen, gelijk de Sidoniers.

20. Przetoż teraz rozkaż, aby mi narąbano ceder na Libanie, a słudzy moi będą z sługami twoimi, a zapłatę sług twoich dam tobie tak, jako rzeczesz; albowiem ty wiesz, że niemasz między nami męża, któryby umiał tak rąbać drzewo, jako Sydoóczycy.

6. Most azért parancsold meg, hogy vágjanak nékem czédrusfákat a Libánonon. Az én szolgáim is együtt lesznek a te szolgáiddal; a te szolgáidnak pedig jutalmát megadom néked mind a szerint, a mit mondándasz; mert tudod, hogy nincsen mi közöttünk olyan ember, a ki a favágáshoz úgy értene, mint a Sidonbeliek.

6 итак прикажи нарубить для меня кедров с Ливана; и вот, рабы мои будут вместе с твоимирабами, и я буду давать тебе плату за рабов твоих, какую ты назначишь; ибо ты знаешь, что у нас нет людей, которые умели бы рубить дерева так, как Сидоняне.

6. Оце ж повели, щоб нарубали менї на Ливанї кедрини; мої слуги будуть разом з твоїми слугами, плату ж за кметїв твоїх давати му тобі, яку б нї призначив; сам бо знаєш, що у нас нема людей, що вміли б так дерево рубати, як Сидонїї.

7. Kun Hiiram kuuli Salomon sanat, tuli hän hyvin iloiseksi ja sanoi: Kiitetty olkoon tänä päivänä Herra, joka on antanut Daavidille viisaan pojan hallitsemaan tuota monilukuista kansaa.

7. Mutta kuin Hiram kuuli Salomon puheen, iloitsi hän suuresti ja sanoi: kiitetty olkoon Herra tänäpänä, joka on antanut Davidille taitavan pojan tämän paljon kansan päälle!

7. MUtta cosca Hiram cuuli Salomon puhen iloidzi hän suurest ja sanoi: kijtetty olcon HERra Jumala tänäpän joca on andanut Dawidille taitawan pojan tämän paljon Canssan päälle.

7 And it happened, when Hiram heard the words of Solomon, that he rejoiced greatly and said, Praise Jehovah this day, who has given to David a wise son over this great people.

7. And it came to pass, when Hiram heard the words of Solomon, that he rejoiced greatly, and said, Blessed be the LORD this day, which hath given unto David a wise son over this great people.

7. Og det skete, der Hiram hørte Salomos Ord, da blev han saare glad, og han sagde: Lovet være Herren i Dag, som har givet David en viis Søn over dette talrige Folk!

7. Då Hiram hörde Salomos ord, fröjdade han sig storliga, och sade: Lofvad vare Herren i denna dag, som hafver gifvit David en visan son öfver detta myckna folket.

21. Ja se sündis kui Iram Salomoni sannad kulis, siis sai ta wägga röömsaks ja ütles: Tänna olgo Jehowa kidetud, kes Tawetile targa poia on annud sesinnatse sure rahwa ülle.

7. Hiramas, išgirdęs Saliamono žodžius, labai apsidžiaugė ir tarė: ‘‘Palaimintas Viešpats, kuris davė Dovydui išmintingą sūnų, kad valdytų tą didelę tautą’‘.

7. Da Hiram aber hörte die Worte Salomos, freute er sich hoch und sprach: Gelobt sei der HERR heute, der David einen weisen Sohn gegeben hat über dies große Volk.

7. Quand Hiram entendit les paroles de Salomon, il en eut une grande joie, et il dit: Béni soit aujourd'hui l'Éternel, qui a donné à David un fils sage, pour régner sur ce grand peuple!

7. Y como Hiram oyó las palabras de Salomón, holgóse en gran manera, y dijo: Bendito sea hoy Jehová, que dió hijo sabio a David sobre este pueblo tan grande.

7 En het geschiedde, als Hiram de woorden van Salomo gehoord had, dat hij zich zeer verblijdde, en zeide: Gezegend zij de HEERE heden, Die David een wijzen zoon gegeven heeft over dit grote volk!

21. A gdy usłyszał Hiram słowa Salomonowe, uradował się bardzo i rzekł: Błogosławiony Pan dzisiaj, który dał Dawidowi syna mądrego nad tym ludem wielkim.

7. Mikor azért meghallotta Hírám a Salamon izenetét, igen megörült, és monda: Áldott legyen e mai napon az Úr, a ki Dávidnak [6†] bölcs fiat adott e nagy népen.

7 Когда услышал Хирам слова Соломона, очень обрадовался и сказал: благословен ныне Господь, Который дал Давиду сына мудрого для управления этим многочисленным народом!

7. Почувши Гирам слова Соломонові, зрадїв вельми та й каже: Благословен сьогоднї Господь, що дав Давидові мудрого сина над сим великим народом!

8. Ja Hiiram lähetti Salomolle tämän sanan: Minä olen kuullut sanan, jonka sinä minulle lähetit. Minä olen täyttävä kaikessa sinun toivomuksesi, mitä tulee setripuihin ja kypressipuihin.

8. Ja Hiram lähetti Salomon tykö, sanoen: minä olen kuullut, mitä minulle olet lähettänyt, ja minä teen myös kaiken sinun tahtos jälkeen, sedripuissa ja hongissa,

8. Ja Hiram lähetti Salomolle sanoman: minä olen cuullut mitäs minulle olet lähettänyt ja minä teen myös caiken sinun tahtos jälken Cedripuisa ja hongisa.

8 And Hiram sent to Solomon, saying, I have heard (that) which you have sent to me. I will do all your desire concerning timber of cedar and concerning timber of fir.

8. And Hiram sent to Solomon, saying, I have considered the things which thou sentest to me for: and I will do all thy desire concerning timber of cedar, and concerning timber of fir.

8. Og Hiram sendte hen til Salomo og lod sige: Jeg har hørt det, som du sendte til mig om; jeg vil gøre al din Villie med Gedertræer og med Fyrretræer:

8. Och Hiram sände till Salomo, och lät säga honom: Jag hafver hört det du till mig sändt hafver; jag vill göra efter allt ditt begär med ceder och furoträ.

22. Ja Iram läkkitas Salomoni jure ja ütles: Ma ollen sedda kuulnud, mispärrast sa mo jure läkkitand, ma tahhan keige so hea mele pärrast tehha seedripude polest ja männapude polest.

8. Hiramas pranešė Saliamonui: ‘‘Gavau žinią, kurią man siuntei. Aš viską padarysiu pagal tavo norą dėl medžių kirtimo.

8. Und Hiram sandte zu Salomo und ließ ihm sagen: Ich habe gehört, was du zu mir gesandt hast. Ich will tun nach allem deinem Begehr mit Zedern-und Tannenholz

8. Et Hiram envoya vers Salomon, pour lui dire: J'ai entendu ce que tu m'as mandé. Je ferai tout ce que tu voudras, quant au bois de cèdre et au bois de cyprès.

8. Y envió Hiram a Salomón, diciendo: Yo he oido lo que me enviaste a decir: Yo haré todo lo que te pluguiere acerca de la madera de cedro, y la madera de haya.

8 En Hiram zond tot Salomo, zeggende: Ik heb gehoord, waarom gij tot mij gezonden hebt; ik zal al uw wil doen met het cederenhout, en met het dennenhout.

22. I posłał Hiram do Salomona, mówiąc: Słyszałem z czemeś posłał do mnie. Uczynię wszystkę wolą twoję około drzewa cedrowego, i około drzewa jodłowego.

8. És elkülde Hírám Salamonhoz, ezt izenvén: Megértettem a mi felől küldöttél hozzám; én megteszem minden kivánságodat mind a czédrusfákra, mind a fenyőfákra nézve.

8 И послал Хирам к Соломону сказать: я выслушал то, за чем ты посылал ко мне, и исполню все желание твое о деревах кедровых и деревах кипарисовых;

8. І послав Гирам до Соломона сказати: Вислухав я, що послував єси до мене, й чинити му все, чого бажати меш із кедриною й кипарисом:

9. Minun palvelijani vetäkööt ne Libanonilta alas mereen, ja minä panetan ne meressä lauttoihin kuljetettaviksi paikkaan, minkä sinä minulle määräät, ja hajotan ne siellä; sinä saat noutaa ne sieltä. Mutta täytä sinä minun toivomukseni ja anna minun hovilleni muonaa.

9. Ja minun palveliani pitää ne vetämän Libanonista mereen, ja minä annan ne panna lauttoihin merellä, ja vien siihen paikkaan, kuhunka sinä minun käsket, ja minä hajoittelen ne siellä, ja anna sinä ne sieltä ottaa. Mutta tee sinä myös minun tahtoni, ettäs annat minun perheelleni leivän ainetta.

9. Ja minun palwelian pitä ne wetämän Libanonist mereen ja minä annan ne panna lauttoin merellä ja wien sijhen paickaan cuhunga sinä minun käsket ja minä hajottelen ne siellä ja anna sieldä ne otta. Mutta tee sinä myös minun tahton ettäs annat minun perhelleni ruan.

9 My servants will bring them down from Lebanon to the sea. And I will make them into rafts to go by sea to the place that you will appoint me and will cause them to be smashed there and you will receive them. And you will accomplish my desire in giving food for my household.

9. My servants shall bring them down from Lebanon unto the sea: and I will convey them by sea in floats unto the place that thou shalt appoint me, and will cause them to be discharged there, and thou shalt receive them: and thou shalt accomplish my desire, in giving food for my household.

9. Mine Tjenere skulle føre dem ned fra Libanon til Havet, og jeg vil lade dem lægge i Flaader paa Havet og bringe dem til det Sted, som du sender mig Bud om, og jeg vil lade dem skille ad der, og du skal lade dem hente; men du skal gøre min Villie, at give mit Hus Kost.

9. Mine tjenare skola föra dem neder af Libanon ut till hafvet; och jag vill låta lägga dem i flottor på hafvet, intill det rum som du mig föresägandes varder, och vill lossa dem der, och du skall låta hemta dem; men du skall ock göra mitt begär, och gifva mino folke kost.

23. Mo sullased peawad neid Libanonist allasaatma merre äre, ja ma tahhan neid parwe wisil merre peäle panna ja sata siñna paika, kus sa mind kässid läkkitada, ja seäl tahhan ma neid ühhest ärrawötta, et sa neid woid ärrawia: agga sinna pead mo mele pärrast teggema, et sa mo perrele leiba annad.

9. Mano tarnai juos nugabens nuo Libano kalnų į jūrą; jie sieliais bus nuplukdyti iki vietos, kurią man nurodysi; ten juos sukraus ir tu juos atsiimsi. Tu turėsi patenkinti mano norą ir tiekti maisto mano namams’‘.

9. Meine Knechte sollen die Stämme vom Libanon hinabbringen ans Meer, und will sie in Flöße legen lassen auf dem Meer bis an den Ort, den du mir wirst ansagen lassen, und will sie daselbst abbinden, und du sollst's holen lassen. Aber du sollst auch mein Begehr tun und Speise geben meinem Gesinde.

9. Mes serviteurs les descendront du Liban à la mer; puis je les ferai mettre sur la mer en radeaux, jusqu'au lieu que tu m'auras marqué, et je les ferai délivrer là; tu les y prendras; mais, de ton côté, tu me satisferas en fournissant de vivres ma maison.

9. Mis siervos la llevarán desde el Líbano a la mar; y yo la pondré en balsas por la mar hasta el lugar, que tú me señalares; y allí se desatará, y tú la tomaras, y tú también harás mi voluntad, dando de comer a mi familia.

9 Mijn knechten zullen het afbrengen van den Libanon aan de zee; en ik zal het op vlotten over de zee doen voeren, tot die plaats, die gij aan mij ontbieden zult, en zal het aldaar los maken, en gij zult het wegnemen; gij zult ook mijn wil doen, dat gij mijn huis spijze geeft.

23. Słudzy moi zwiozą je z Libanu do morza, a ja je każę złożyć w tratwy, i spuścić morzem aż do miejsca, o którem mi dasz znać, i tam je rozwiążę, a ty je pobierzesz. Ty też uczynisz wolą moję, a dasz obrok czeladzi mojej.

9. Az én szolgáim a Libánonról aláviszik a tengerre a fákat: én pedig azokat tutajokra rakatván, a tengeren addig a helyig vitetem, a melyet te megizentetsz nékem, és azokat ott kihányatom, és te vitesd el. Te pedig abban teljesítsd kivánságomat, hogy adj eledelt az én [7†] háznépemnek.

9 рабы мои свезут их с Ливана к морю, и я плотами доставлю их морем к месту, которое ты назначишь мне, и там сложу их, и ты возьмешь; но и ты исполни мое желание, чтобы доставлять хлеб для моего дома.

9. Кметї мої провадити муть їх з Ливану до моря, й повелю тратвами гнати їх морем до місця, яке менї вкажеш; там я зложу їх, а ти забереш собі; тільки ти доставиш хлїба робучому домові мойму.

10. Niin Hiiram antoi Salomolle setripuita ja kypressipuita niin paljon, kuin tämä toivoi.

10. Ja niin antoi Hiram Salomolle sedripuita ja honkia, niin paljo kuin hän tahtoi.

10. Ja nijn andoi Hiram Salomolle Cedripuita ja hongia nijn paljo cuin hän tahdoi.

10 So Hiram gave Solomon timber of cedar and timber of fir according to all his desire.

10. So Hiram gave Solomon cedar trees and fir trees according to all his desire.

10. Saa gav Hiram Salomo Gedertræer og Fyrretræer, alt efter hans Villie.

10. Alltså gaf Hiram Salomo ceder och furoträ, efter allt hans begär.

24. Ja Iram andis Salomonile seedripuid ja männapuid keige ta mele pärrast.

10. Hiramas siuntė Saliamonui kedro ir kipariso medžių, kiek tik jis norėjo.

10. Also gab Hiram Salomo Zedern-und Tannenholz nach allem seinem Begehr.

10. Hiram donc donna du bois de cèdre et du bois de cyprès à Salomon, autant qu'il en voulut.

10. Y dió Hiram a Salomón madera de cedro, y madera de haya, todo lo que quiso:

10 Alzo gaf Hiram aan Salomo cederenhout en dennenhout, naar al zijn wil.

24. A tak Hiram dodawał Salomonowi drzewa cedrowego, i drzewa jodłowego, jako wiele chciał.

10. Ada azért Hírám Salamonnak czédrusfákat és fenyőfákat, minden kivánsága szerint.

10 И давал Хирам Соломону дерева кедровые и дерева кипарисовые,вполне по его желанию.

10. От і відступив Гирам Соломонові кедрини й кипарису, скільки він зажадав.

11. Mutta Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä tuhatta koor-mittaa nisuja, ravinnoksi hänen hovillensa, ja kaksikymmentä koor-mittaa survomalla saatua öljyä. Tämän Salomo antoi Hiiramille joka vuosi.

11. Ja Salomo antoi Hiramille kaksikymmentä tuhatta koria nisuja, hänen perheellensä ravinnoksi, ja kaksikymmentä koria survottua öljyä: niin antoi Salomo Hiramille joka vuosi.

11. Ja Salomo andoi Hiramille caxikymmendä tuhatta cori nisuja hänen palwelioittens ruaxi ja caxikymmendä cori surwottua öljyä nijn andoi Salomo Hiramille joca wuosi.

11 And Solomon gave Hiram twenty thousand measures of wheat for food to his household and twenty measures of pure oil; thus Solomon gave to Hiram year by year.

11. And Solomon gave Hiram twenty thousand measures of wheat for food to his household, and twenty measures of pure oil: thus gave Solomon to Hiram year by year.

11. Og Salomo gav Hiram tyve Tusinde Kor Hvede til Spise for hans Hus og tyve Kor stødt Olivenolie; saa gav Salomo Hirarm fra Aar til Aar.

11. Och Salomo gaf Hiram tjugutusend corer hvete till kost för hans folk, och tjugu corer stött oljo; detta gaf Salomo Hiram årliga.

25. Ja Salomon andis Iramile tuhhat kolmsadda ja ühheksa sellitest ühheksakümmend nissojahho leiwaks ta perrele, ja kahheksa kolmatkümmend wati ja kahheksa kanno toukatud ölli: nenda andis Salomon Iramile igga aasta.

11. O Saliamonas davė Hiramo namams dvidešimt tūkstančių homerų kviečių ir dvidešimt homerų tyriausio aliejaus. Tokį kiekį Saliamonas duodavo Hiramui kiekvienais metais.

11. Salomo aber gab Hiram zwanzigtausend Kor Weizen, zu essen für sein Gesinde, und zwanzig Kor gestoßenen Öls. Solches gab Salomo jährlich dem Hiram.

11. Et Salomon donnait à Hiram vingt mille cores de froment, pour la nourriture de sa maison, et vingt cores d'huile très pure. Salomon en donnait autant à Hiram chaque année.

11. Y Salomón daba a Hiram veinte mil coros de trigo para el sustento de su familia, y veinte coros de aceite limpio. Esto daba Salomón a Hiram cada un año.

11 En Salomo gaf Hiram twintig duizend kor tarwe, tot spijze van zijn huis, en twintig kor gestoten olie; zulks gaf Salomo aan Hiram jaar op jaar.

25. Salomon także dawał Hiramowi dwadzieścia tysięcy miar pszenicy na żywność czeladzi jego, i dwadzieścia tysięcy miar oliwy wybijanej; to dawał Salomon Hiramowi na każdy rok.

11. Salamon pedig ada Hírámnak húszezer véka búzát az ő háznépének táplálására, és húszezer kórus sajtolt olajat. Ezt adja vala Salamon Hírámnak esztendőről-esztendőre.

11 А Соломон давал Хираму двадцать тысяч коров пшеницы для продовольствия дома его и двадцать коров оливкового выбитого масла: столько давал Соломон Хираму каждый год.

11. Соломон же давав Гирамові двайцять тисяч мір пшеницї на харчуваннє слуг його й двайцять мір олїї з битих маслин. Стілько віддавав Соломон Гирамові що року.

12. Ja Herra oli antanut Salomolle viisautta, niinkuin hän oli hänelle luvannut. Ja rauha vallitsi Hiiramin ja Salomon välillä, ja he tekivät liiton keskenänsä.

12. Ja Herra antoi Salomolle taidon, niinkuin hän hänelle luvannut oli. Ja Salomon ja Hiramin välillä oli rauha, ja he tekivät myös liiton keskenänsä.

12. Ja HERra andoi Salomolle taidon nijncuin hän hänelle luwannut oli. Ja Salomon ja Hiramin wälillä oli rauha ja he teit myös lijton keskenäns.

12 And Jehovah gave Solomon wisdom, as he promised him. And there was peace between Hiram and Solomon and the two made a league together.

12. And the LORD gave Solomon wisdom, as he promised him: and there was peace between Hiram and Solomon; and they two made a league together.

12. Herren gav Salomo Visdom, som han havde tilsagt ham; og der var Fred imellem Hiram og imellem Salomo, og de gjorde begge en Pagt.

12. Och Herren gaf Salomo visdom, såsom han honom sagt hade; och var frid emellan Hiram och Salomo, och de gjorde både ett förbund med hvarannan.

26. Ja Jehowa andis Salomonile tarkust, nenda kui ta temmale olli räkinud; ja rahho olli Irami ja Salomoni wahhel, ja nemmad teggid kahhekeste ühhe seädusse.

12. Viešpats suteikė Saliamonui išmintį, kaip Jis jam buvo pažadėjęs. Hiramas ir Saliamonas sudarė taikos sutartį.

12. Und der HERR gab Salomo Weisheit, wie er ihm geredet hatte. Und es war Friede zwischen Hiram und Salomo, und sie machten beide einen Bund miteinander.

12. L'Éternel donna donc de la sagesse à Salomon, comme il lui en avait parlé. Et il y eut paix entre Hiram et Salomon, et ils traitèrent alliance ensemble.

12. Dió pues Jehová a Salomón sabiduría, como le había dicho: y hubo paz entre Hiram y Salomon: e hicieron alianza entre ámbos.

12 De HEERE dan gaf Salomo wijsheid, gelijk als Hij tot hem gesproken had; en er was vrede tussen Hiram en tussen Salomo, en zij beiden maakten een verbond.

26. A Pan dał mądrość Salomonowi, jako mu był obiecał, i był pokój między Hiramem i między Salomonem, a uczynili przymierze między sobą.

12. Az Úr azért bölcsességet ada Salamonnak, a mint [8†] megmondotta vala néki; és békesség lőn Hírám és Salamon között, és ők szövetséget [9†] tőnek egymással.

12 Господь дал мудрость Соломону, как обещал ему. И был мир междуХирамом и Соломоном, и они заключили между собою союз.

12. І надїлив Господь Соломона розумом, як обіцяв йому. І був мир між Гирамом і Соломоном, і вони вчинили вмову один з одним.

13. Ja kuningas Salomo otti verotyöläisiä koko Israelista, ja verotyöläisiä oli kolmekymmentä tuhatta miestä.

13. Ja Salomo antoi valita miesluvun koko Israelista, ja valittuin luku oli kolmekymmentä tuhatta miestä.

13. JA Salomo walidzi mieslugun coco Israelist ja nijtä oli colmekymmendä tuhatta miestä.

13 And king Solomon raised forced-labor out of all Israel and forced-labor were thirty thousand men.

13. And king Solomon raised a levy out of all Israel; and the levy was thirty thousand men.

13. Og Kong Salomo udtog Pligtarbejdere af hele Israel, og Pligtarbejderne vare tredive Tusinde Mænd.

13. Och Salomo böd uppå en utgärd öfver hela Israel; och i utgärdene voro tretiotusend män;

27. Ja kunningas Salomon panni keige Israeli peäle teggo, ja senna teo tarwis läks kolmkümmend tuhhat meest.

13. Karalius Saliamonas parinko iš viso Izraelio trisdešimt tūkstančių vyrų darbams.

13. Und Salomo hob Fronarbeiter aus von ganz Israel, und ihre Zahl war dreißigtausend Mann,

13. Et le roi Salomon leva des gens de corvée dans tout Israël; et la corvée fut de trente mille hommes.

13. E impuso el rey Salomón tributo a todo Israel, y el tributo fué treinta mil hombres:

13 En de koning Salomo deed een uitschot opkomen uit gans Israel; en het uitschot was dertig duizend man.

27. Tedy kazał wybierać król Salomon robotniki ze wszystkiego Izraela, a było wybranych trzydzieści tysięcy mężów.

13. Salamon király pedig robotosokat szedete az egész Izráelből; és harminczezer ember lőn robotossá.

13 И обложил царь Соломон повинностью весь Израиль; повинность же состояла в тридцати тысячах человек.

13. І наложив Соломон панщину на всього Ізраїля, й було панщан трийцять тисяч чоловіка.

14. Nämä hän lähetti Libanonille vuorotellen, kymmenentuhatta kunakin kuukautena, niin että he olivat yhden kuukauden Libanonilla ja kaksi kuukautta kotonansa; ja Adoniram oli verotöiden valvojana.

14. Ja hän lähetti heidät Libanoniin, kymmenentuhatta kuukaudeksi vuorottain, niin että he olivat yhden kuukauden Libanonissa ja kaksi kuukautta kotonansa; ja Adoniram oli sen miesluvun päällä.

14. Ja lähetti heidän Libanonijn joca Cuucaudexi kymmenen tuhatta nijn että he olit yhden Cuucauden Libanonis ja caxi Cuucautta cotona. Ja Adoniram oli sen mieslugun päällä.

14 And he sent them to Lebanon, ten thousand a month by courses. They were in Lebanon a month and at home two months. And Adoniram was over the men subject to forced-labor.

14. And he sent them to Lebanon, ten thousand a month by courses: a month they were in Lebanon, and two months at home: and Adoniram was over the levy.

14. Og han sendte dem til Libanon, ti Tusinde hver Maaned, saa de skiftede; en Maaned vare de paa Libanon, og to Maaneder var hver i sit Hus, og Adoniram var over Pligtarbejderne.

14. Och sände uppå Libanon, ju i hvarje månad tiotusend; så att de voro en månad på Libanon, och två månader hemma; och Adoniram var öfver den utgärden.

28. Ja ta läkkitas neid Libanoni peäle küm̃etuhhat igga ku korra pärrast, ühhe ku ollid nemmad Libanoni peäl ja kaks kuud omma koddo; ja Adoniram olli se teo ülle.

14. Jis juos siųsdavo pamainomis, kas mėnesį po dešimt tūkstančių: vieną mėnesį jie būdavo Libane, o du mėnesius namie. Adoniramas buvo darbininkų viršininkas.

14. und sandte sie auf den Libanon, je einen Monat zehntausend, daß sie einen Monat auf dem Libanon waren und zwei Monate daheim. Und Adoniram war über solche Anzahl.

14. Et il les envoyait au Liban tour à tour, dix mille chaque mois; ils étaient un mois au Liban et deux mois chez eux; et Adoniram était préposé à la corvée.

14. Los cuales enviaba al Líbano de diez mil en diez mil cada mes por sus veces. y como habían estado un mes en el Líbano, estábanse dos meses en sus casas: y Adoniram estaba sobre el tributo.

14 En hij zond hen naar den Libanon, tien duizend des maands bij beurten; een maand waren zij op den Libanon; twee maanden elk in zijn huis; en Adoniram was over dit uitschot.

28. Które słał do Libanu po dziesięć tysięcy na każdy miesiąc, na przemiany; po miesiącu mieszkali na Libanie, a po dwa miesiące w domu swym; a Adoniram był przełożony nad tymi wybranymi.

14. A kiket aztán elkülde a Libánonra, minden hónapra tíz-tízezer ember egymás után. Egy hónapig a Libánon hegyén valának, két hónapig az ő házoknál. Adónirám vala pedig a robotosok feje.

14 И посылал их на Ливан, по десяти тысяч на месяц, попеременно; месяц они были на Ливане, а два месяца в доме своем. Адонирам же начальствовал над ними.

14. І посилав їх на Ливан-гору по десять тисяч що місяця, на переміну: по місяцю були вони на Ливанї, а по два місяцї дома. Адонирам же був доглядником над панщиною.

15. Ja Salomolla oli seitsemänkymmentä tuhatta taakankantajaa ja kahdeksankymmentä tuhatta kivenhakkaajaa vuoristossa;

15. ja Salomolla oli seitsemänkymmentä tuhatta, jotka kuormia kantoivat, ja kahdeksankymmentä tuhatta, jotka vuorella hakkasivat;

15. Ja Salomolla oli seidzemenkymmendä tuhatta jotca cuormia cannoit ja cahdexankymmendä tuhatta jotca wuorella hackaisit.

15 And Solomon had seventy thousand who bore burdens and eighty thousand who were hewers in the mountains,

15. And Solomon had threescore and ten thousand that bare burdens, and fourscore thousand hewers in the mountains;

15. Og Salomo havde halvfjerdsindstyve Tusinde Lastdragere og firsindstyve Tusinde Tømrere paa Bjerget,

15. Och Salomo hade sjutiotusend, de som båro bördor, och åttatiotusend, de som höggo på bergena;

29. Ja Salomonil olli seitsekümmend tuhhat, kes koorma kandsid ja kahheksakümmend tuhhat, kes raiusid mäe peäl.

15. Saliamonas turėjo septyniasdešimt tūkstančių nešikų ir aštuoniasdešimt tūkstančių akmenskaldžių kalnuose,

15. Und Salomo hatte siebzigtausend, die Last trugen, und achtzigtausend, die da Steine hieben auf dem Berge,

15. Salomon eut aussi soixante et dix mille hommes qui portaient les fardeaux, et quatre-vingt mille qui taillaient dans la montagne;

15. Tenía también Salomón setenta mil, que llevaban las cargas: y ochenta mil cortadores en el monte;

15 Daartoe had Salomo zeventig duizend, die last droegen, en tachtig duizend houwers op het gebergte.

29. Miał też Salomon siedmdziesiąt tysięcy tych, którzy nosili ciężary, a ośmdziesiąt tysięcy tych, którzy rąbali na górze;

15. Ezenkivül Salamonnak hetvenezer teherhordója, és nyolczvanezer kővágója volt a hegyen.

15 Еще у Соломона было семьдесят тысяч носящих тяжести и восемьдесят тысяч каменосеков в горах,

15. І було в Соломона ще сїмдесять тисяч двигарів, і вісїмдесять тисяч камянорубів у горах,

16. sen lisäksi Salomon maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat töitä, kolmetuhatta kolmesataa miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.

16. Ilman ylimmäisiä Salomon käskyläisiä, jotka työn päälle asetetut olivat, kolmetuhatta ja kolmesataa, jotka vallitsivat kansaa joka työtä teki.

16. Ilman ylimmäisi Salomon käskyläisi jotca työn päälle asetetut olit nimittäin colmetuhatta ja colmesata jotca wallidzit Canssa cuin työtä teit.

16 besides Solomon's chief officers who were over the work: three thousand and three hundred who bore rule over the people that labored in the work.

16. Beside the chief of Solomon's officers which were over the work, three thousand and three hundred, which ruled over the people that wrought in the work.

16. foruden Salomos øverste Befalingsmænd, som var over Arbejdet, nemlig tre Tusinde og tre Hundrede, som regerede over Folket, som gjorde Arbejdet.

16. Förutan de öfversta Salomos befallningsmän, som öfver verket satte voro; nämliga tretusend och trehundrad, hvilke rådde öfver folket som arbetade på verket.

30. Ilma need Salomoni üllewatajatte üllemad, kes se tö ülle, neid olli kolmtuhhat ja kolmsadda, kes wallitsesid ülle se rahwa, mis tööd teggid.

16. neskaičiuojant trijų tūkstančių trijų šimtų Saliamono vyresniųjų valdininkų, kurie vadovavo darbams, ir prižiūrėjo žmones, atliekančius darbą.

16. ohne die obersten Amtleute Salomos, die über das Werk gesetzt waren: dreitausenddreihundert, welche über das Volk herrschten, das da am Werk arbeitete.

16. Outre les chefs préposés par Salomon, qui avaient la direction de l'ouvrage, au nombre de trois mille trois cents, et qui commandaient le peuple qui travaillait.

16. Sin los príncipales gobernadores de Salomón que estaban puestos sobre la obra, que eran tres mil y trescientos, los cuales tenían cargo del pueblo que hacía la obra.

16 Behalve de oversten van Salomo's bestelden, die over dat werk waren, drie duizend en driehonderd, die heerschappij hadden over het volk, hetwelk dat werk deed.

30. Oprócz przedniejszych urzędników Salomonowych, których było nad robotą trzy tysiące i trzy sta, którzy byli przełożeni nad ludem odprawującym robotę.

16. A pallérok fejedelmein kivül, a kikre Salamon a munkának igazgatását bízta volt, a kik háromezeren és háromszázan valának, a kik a munkálkodó népet szorgalmaztatták.

16 кроме трех тысяч трехсот начальников, поставленных Соломоном надработою для надзора за народом, который производил работу.

16. Не влїчуючи наставників призначених Соломоном над роботою, щоб наглядали над робочим людом, а було їх три тисячі триста.

17. Ja kuningas käski louhia suuria kiviä, kallisarvoisia kiviä, laskeakseen temppelin perustuksen hakatuista kivistä.

17. Ja kuningas käski heidän vetää suuria kiviä, kalliita kiviä, hakatuita kiviä huoneen perustukseksi.

17. Ja Cuningas käski heidän wetä suuria ja callita kiwiä nimittäin hacatuita kiwiä huonen perustuxexi.

17 And the king commanded and they hewed out great stones, costly stones, to lay the foundation of the house with shaped stone.

17. And the king commanded, and they brought great stones, costly stones, and hewed stones, to lay the foundation of the house.

17. Og Kongen bød det, og de bragte store Stene, kostbare Stene, hugne Stene til at lægge Grundvolden til Huset.

17. Och Konungen; böd, att de skulle bryta ut stora och kosteliga stenar; nämliga huggna stenar, till husets grundval.

31. Ja kunningas käskis, et nemmad piddid toma sured kiwwid, kallid kiwwid, et nemmad raiutud kiwwid koia alluseks piddid pannema.

17. Karalius įsakė paruošti didelius ir brangius akmenis, nutašytus namų pamatams.

17. und der König gebot, daß sie große und köstliche Steine ausbrächen, gehauene Steine zum Grund des Hauses.

17. Et le roi commanda d'extraire de grandes pierres, des pierres de prix, pour faire de pierres de taille les fondements de la maison.

17. Y mandó el rey que trajesen grandes piedras, piedras de precio para los cimientos de la casa, y piedras labradas:

17 Als de koning het nu gebood, zo voerden zij grote stenen toe, kostelijke stenen, gehouwen stenen, om den grond van dat huis te leggen.

31. Rozkazał też król, aby wożono kamienie wielkie, kamienie drogie, i kamienie ciosane, na założenie gruntów domu.

17. És megparancsolá a király, hogy nagy és drága köveket vágjanak ki, nevezetesen faragott köveket a ház fundamentomául;

17 И повелел царь привозить камни большие, камни дорогие, для основания дома, камни обделанные.

17. І дав царь наказ привозити величезне каміннє, дороге каміннє й тесане каміннє на основу дому.

18. Niin Salomon ja Hiiramin rakentajat ja gebalilaiset hakkasivat niitä ja valmistivat puut ja kivet temppelin rakentamiseksi.

18. Ja Salomon rakentajat, ja Hiramin rakentajat ja Giblimiläiset, vuolivat ja valmistivat puita ja kiviä huoneen rakennukseksi.

18. Ja Salomon rakendajat ja Hiramin rakendajat ja Giblimit silitit ja walmistit puita ja kiwiä huonen walmistuxexi.

18 And Solomon's builders and Hiram's builders and the Gebalites fashioned them and prepared the timber and the stones to build the house.

18. And Solomon's builders and Hiram's builders did hew them, and the stonesquarers: so they prepared timber and stones to build the house.

18. Og Salomos Bygningsmænd og Hirams Bygningsmænd og Gibliterne tilhuggede og beredte Træerne og Stenene til at bygge Huset.

18. Och Salomos byggningsmän, och Hirams byggningsmän, och de som vid gränsona voro, höggo ut, och tillredde trä och stenar till husets byggning.

32. Ja Salomoni hone-ehhitajad ja Irami hone-ehhitajad ja Kiblimehhed raiusid neid walmis, ja walmistasid need puud ja kiwwid koia ehhitamisse tarwis.

18. Saliamono darbininkai ir Hiramo darbininkai iš Gebali tašė juos. Taip jie paruošė rąstus ir akmenis namų statybai.

18. Und die Bauleute Salomos und die Bauleute Hirams und die Gebaliter hieben aus und bereiteten zu Holz und Steine, zu bauen das Haus.

18. Et les ouvriers de Salomon, et les ouvriers de Hiram, et les Guibliens taillèrent et préparèrent le bois et les pierres pour bâtir la maison.

18. Y los albañiles de Salomón, y los de Hiram, y los aparejadores cortaron y aparejaron la madera y la cantería para labrar la casa.

18 En de bouwlieden van Salomo, en de bouwlieden van Hiram, en de Giblieten behieuwen ze, en bereidden het hout toe, en de stenen, om dat huis te bouwen.

32. Ciosali tedy rzemieślnicy Salomonowi, i rzemieślnicy Hiramowi, i Gimblimczycy. A tak gotowali drzewo i kamienie na budowanie domu.

18. Melyeket kifaragának a Salamon kőmívesei és a Hírám ácsai és a Gibleusok; és elkészíték a fákat és a köveket a ház építéséhez.

18 Обтесывали же их работники Соломоновы и работники Хирамовы иГивлитяне, и приготовляли дерева и камни для строения дома.

18. А тесали їх будівники Соломонові та Гирамові та Гиблїї, й приготовляли бруссє й каміннє на будову храма.