11 luku

Salomon vaimot. Hän kääntyy pois Herrasta. Hänen vastustajansa. Ahian ennustus Jerobeamille. Salomon kuolema.

1. Mutta kuningas Salomolla oli paitsi faraon tytärtä monta muuta muukalaista vaimoa, joita hän rakasti: mooabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, siidonilaisia ja heettiläisiä,

1. Ja kunigas Salomo rakasti monta muukalaista vaimoa, Pharaon tytärtä, ja Moabilaisia, Ammonilaisia, Edomilaisia, Zidonilaisia ja Hetiläisiä,

1. JA Cuningas Salomo racasti monda muucalaista waimoa Pharaon tytärtä ja Moabitereitä Ammonitereitä Edomitereitä Zidonitereitä ja Hethitereitä:

1 Now king Solomon loved many foreign women, together with the daughter of Pharaoh, women of the Moabites, Ammonites, Edomites, Sidonians and Hittites,

1. But king Solomon loved many strange women, together with the daughter of Pharaoh, women of the Moabites, Ammonites, Edomites, Zidonians, and Hittites;

1. Og Kong Salomo elskede mange fremmede Kvinder foruden Faraos Datter, moabitiske, ammonitiske, edomitiske, zidonitiske, hethitiske,

1. Men Konung Salomo älskade många utländska qvinnor, Pharaos dotter, och Moabitiskor, Ammonitiskor, Edoinitiskor, Zidonitiskor och Hetheerskor;

1. Ja Salomon armatses paljo woöra-ma naeste-rahwast ja neid Warao tütre körwas, Moabi- Ammoni- Edomi- Sidoni- Itti-naesed;

1. Karalius Saliamonas mylėjo daug svetimšalių moterų. Be faraono dukters, jis turėjo moabičių, amoničių, edomičių, sidoniečių, hetičių­

1. Aber der König Salomo liebte viel ausländische Weiber: Die Tochter Pharaos und moabitische, ammonitische, edomitische, sidonische und hethitische,

1. Or, le roi Salomon aima plusieurs femmes étrangères, outre la fille de Pharaon: des Moabites, des Ammonites, des Iduméennes, des Sidoniennes et des Héthiennes,

1. MAS el rey Salomón amó muchas mujeres extranjeras, y a la hija de Faraon; a las de Moab, a las de Ammón, a las de Idumea, a las de Sidón, a las Jetteas:

1 En de koning Salomo had veel vreemde vrouwen lief, en dat benevens de dochter van Farao: Moabietische, Ammonietische, Edomietische, Sidonische, Hethietische;

1. Tedy król Salomon rozmiłował się niewiast obcych wiele: nie tylko córki Faraonowej, ale i Moabitczanek, Ammonitczanek, Edomczanek, Sydoóczanek, Hetejczanek.

1. Salamon király pedig megszerete sok idegen asszonyt, még pedig a Faraó leányán kivül [1†] a Moábiták, Ammoniták, Edomiták, Sídonbeliek és Hitteusok leányait,

1 И полюбил царь Соломон многих чужестранных женщин, кроме дочерифараоновой, Моавитянок, Аммонитянок, Идумеянок, Сидонянок, Хеттеянок,

1. Та царь Соломон полюбив і много чужоземнїх женщин, окрім дочки Фараонової: Моабитянок, Аммонїйок, Едомійок, Сидонїйок, Гетїйок,

2. niiden kansain naisia, joista Herra oli sanonut israelilaisille: Älkää yhtykö heihin, älköötkä hekään yhtykö teihin; he varmasti taivuttavat teidän sydämenne seuraamaan heidän jumaliansa. Näihin Salomo kiintyi rakkaudella.

2. Niistä kansoista, joista Herra Israelin lapsille sanonut oli: älkäät menkö heidän tykönsä, eikä hekään tulko teidän tykönne; sillä he kääntävät totisesti teidän sydämenne jumalainsa perään. Näihin suostui Salomo, rakastamaan heitä.

2. Nijstä Canssoista joista HERra Israelin lapsille sanonut oli: älkät mengö heidän tygöns eikä hekän tulco teidän tygön sillä he käändäwät totisest teidän sydämen heidän jumalittens perän näihin suostui Salomo racastaman heitä.

2 of the nations concerning which Jehovah said to the sons of Israel, You* will not go among them, neither will they come among you*, for surely they will turn away your* heart after their gods. Solomon clung to these in love.

2. Of the nations concerning which the LORD said unto the children of Israel, Ye shall not go in to them, neither shall they come in unto you: for surely they will turn away your heart after their gods: Solomon clave unto these in love.

2. af de Hedninger, om hvilke Herren havde sagt til Israels Børn: Gaar ikke ind til dem og lader dem ikke komme ind til eder, de skulle visselig bøje eders Hjerter efter deres Guder; ved disse hængte Salomo med Kærlighed.

2. Af sådant folk, der Herren Israels barnom om sagt hade: Går icke till dem, och låter dem icke komma till eder; de varda förvisso bevekande edor hjerta efter sina gudar. Till dessa gaf sig Salomo, till att älska dem.

2. Neist pagganist, kennest Jehowa Israeli laste wasto olli üttelnud: teie ei pea mitte nende sekka tullema, ja nemmad ei pea mitte teie sekka tullema, nemmad wötwad töeste teie süddame omma jummalatte järrele käända; nende pole hoidis Salomon armatsemissega.

2. moterų iš tautų, apie kurias Viešpats buvo sakęs izraelitams: ‘‘Neveskite jų ir neleiskite savo dukterų už jų, nes jie tikrai nukreips jūsų širdis į savo dievus’‘. Tačiau Saliamonas įsimylėjo jas.

2. von solchen Völkern, davon der HERR gesagt hatte den Kindern Israel: Gehet nicht zu ihnen und laßt sie nicht zu euch kommen; sie werden gewiß eure Herzen neigen ihren Göttern nach. An diesen hing Salomo mit Liebe.

2. D'entre les nations dont l'Éternel avait dit aux enfants d'Israël: Vous n'irez point chez elles, et elles ne viendront point chez vous; certaine-ment elles détourneraient votre cœur pour suivre leurs dieux. Salomon s'attacha à ces nations par l'amour.

2. De las gentes de las cuales Jehová había dicho a los hijos de Israel: No entraréis a ellas, ni ellas entrarán a vosotros: porque ciertamente ellas harán inclinar vuestros corazones tras sus dioses. A estas pues se juntó Salomón con amor.

2 Van die volken, waarvan de HEERE gezegd had tot de kinderen Israels: Gijlieden zult tot hen niet ingaan, en zij zullen tot u niet inkomen; zij zouden zekerlijk uw hart achter hun goden neigen; aan deze hing Salomo met liefde.

2. Z tych narodów, o których powiedział Pan synom Izraelskim: Nie wchodźcie do nich, i one niech nie wchodzą do was; albowiem nakłoniłyby serce wasze za bogi swymi. Do tych przylgnął Salomon miłością.

2. Olyan népek közül, a kik felől azt mondotta volt az Úr az Izráel fiainak: Ne menjetek [2†] hozzájok, és őket se engedjétek magatokhoz jőni, bizonyára az ő isteneik után hajtják a ti szíveteket. Ezekhez ragaszkodék Salamon szeretettel.

2 из тех народов, о которых Господь сказал сынам Израилевым: „не входите к ним, и они пусть не входят к вам, чтобы они не склонили сердца вашего к своим богам"; к ним прилепился Соломон любовью.

2. Із тих народів, що про них заповідав Господь синам Ізрайлевим: Не входїте до них, а вони нехай не входять до вас, ато прихилять вони серця ваші до своїх богів. До сих прихилявся Соломон любощами.

3. Hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista puolisoa ja kolmesataa sivuvaimoa; ja hänen vaimonsa taivuttivat hänen sydämensä.

3. Ja hänellä oli seitsemänsataa ruhtinaallista emäntää ja kolmesataa jalkavaimoa; ja hänen vaimonsa käänsivät pois hänen sydämensä.

3. Ja hänellä oli seidzemen sata waimo emändinä ja colme sata jalcawaimo ja hänen waimons käänsit hänen sydämens.

3 And he had seven hundred wives, princesses and three hundred concubines. And his wives turned away his heart.

3. And he had seven hundred wives, princesses, and three hundred concubines: and his wives turned away his heart.

3. Og hans Hustruer vare syv Hundrede Fruer og tre Hundrede Medhustruer; og hans Hustruer bøjede hans Hjerte.

3. Och han hade sjuhundrad hustrur, Förstinnor, och trehundrad frillor; och hans hustrur bevekte hans hjerta.

3. Ja temmal olli seitsesadda würsti-suggu emmandat ja kolmsadda liga-naest; ja temma naesed käänsid ta süddame ennaste pole.

3. Jis turėjo septynis šimtus žmonų ir tris šimtus sugulovių; ir jo žmonos nukreipė jo širdį.

3. Und er hatte siebenhundert Weiber zu Frauen und dreihundert Kebsweiber; und seine Weiber neigten sein Herz.

3. Il eut donc pour femmes sept cents princesses, et trois cents concubines; et ses femmes détournèrent son cœur.

3. Y tuvo setecientas mujeres reinas, y trescientas concubinas; y sus mujeres hicieron inclinar su corazón.

3 En hij had zevenhonderd vrouwen, vorstinnen, en driehonderd bijwijven en zijn vrouwen neigden zijn hart.

3. Tak iż miał żon królowych siedm set, a założnic trzy sta; i odwróciły żony jego serce jego.

3. És valának néki feleségei, hétszáz királynéasszony és háromszáz ágyas; és az ő feleségei elhajták [3†] az ő szívét.

3 И было у него семьсот жен и триста наложниц; и развратили жены его сердце его.

3. І було в його сїмсот справдешнїх жінок і три сотнї наложниць, і молодицї його розопсотили серце його.

4. Ja kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.

4. Kuin Salomo vanheni, käänsivät hänen emäntänsä hänen sydämensä vierasten jumalain perään, niin ettei hänen sydämensä ollut täydellinen Herran Jumalansa kanssa, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän.

4. Cosca Salomo wanheni käänsit hänen emändäns hänen sydämens wierasten jumalitten perän nijn ettei hänen sydämens ollut täydellinen HErran hänen Jumalans cansa nijncuin Dawidin hänen Isäns sydän oli.

4 For it happened, when Solomon was old, that his wives turned away his heart after other gods. And his heart was not perfect with Jehovah his God as was the heart of David his father.

4. For it came to pass, when Solomon was old, that his wives turned away his heart after other gods: and his heart was not perfect with the LORD his God, as was the heart of David his father.

4. Og det skete, den Tid Salomo blev gammel, bøjede hans Hustruer hans Hjerte efter andre Guder; og hans Hjerte var ikke helt med Herren hans Gud som Davids, hans Faders, Hjerte.

4. Och då han nu gammal var, bevekte hans hustrur hans hjerta efter främmande gudar, så att hans hjerta icke var fulleliga med Herranom hans Gud, såsom hans faders Davids hjerta.

4. Ja se sündis Salomoni wanna ea sees, et ta naesed ta süddame käänsid teiste jummalatte järrele, ja temma südda ei olnud mitte heakohtlane Jehowa om̃a Jummala wasto, nenda kui ta issa Taweti südda.

4. Saliamonui pasenus, jo žmonos nukreipė jo širdį į kitus dievus, ir jo širdis nebuvo tobula prieš Viešpatį, jo Dievą, kaip jo tėvo Dovydo širdis.

4. Und da er nun alt war, neigten seine Weiber sein Herz den fremden Göttern nach, daß sein Herz nicht ganz war mit dem HERRN, seinem Gott, wie das Herz seines Vaters David.

4. Et il arriva, au temps de la vieillesse de Salomon, que ses femmes détournèrent son cœur après d'autres dieux; et son cœur ne fut pas intègre avec l'Éternel son Dieu, comme le cœur de David, son père.

4. Y ya que Salomón era viejo, sus mujeres inclinaron su corazón tras dioses ajenos, y su corazón no era perfecto con Jehová su Dios, como el corazón de su padre David.

4 Want het geschiedde in den tijd van Salomo's ouderdom, dat zijn vrouwen zijn hart achter andere goden neigden; dat zijn hart niet volkomen was met den HEERE, zijn God, gelijk het hart van zijn vader David.

4. I stało się, gdy już był Salomon stary, że żony jego nakłoniły serce jego za bogi cudzymi, tak iż nie było serce jego zupełne z Panem, Bogiem jego, jako serce Dawida, ojca jego.

4. És mikor megvénült Salamon, az ő feleségei elhajták az ő szívét az idegen istenek után, úgy hogy nem volt már az ő szíve tökéletes az Úrhoz, az ő Istenéhez, a mint az ő atyjának, Dávidnak szíve.

4 Во время старости Соломона жены его склонили сердце его к иным богам, и сердце его не было вполне предано Господу Богу своему, как сердце Давида, отца его.

4. Коли Соломон стався старий, то женщини його прихилили серце його до чужих богів, серце його не було вже зовсїм віддане Господеві, Богові його, як серце батька його Давида.

5. Niin Salomo lähti seuraamaan Astartea, siidonilaisten jumalatarta, ja Milkomia, ammonilais-iljetystä.

5. Ja niin vaelsi Salomo Astarotin Zidonilaisten jumalan perään, ja Milkomin Ammonilaisten kauheuden perään.

5. Ja nijn waelsi Salomo Astharothin Zidonerein jumalan perän ja Milchomin Ammoniterein jumalan perän.

5 For Solomon went after Ashtoreth the goddess of the Sidonians and after Milcom the abomination of the Ammonites.

5. For Solomon went after Ashtoreth the goddess of the Zidonians, and after Milcom the abomination of the Ammonites.

5. Thi Salomo vandrede efter Astoreth, Zidoniernes Gud, og efter Milkom, Ammoniternes Vederstyggelighed.

5. Alltså vandrade Salomo efter Astoreth, deras gud af Zidon, och Milcom, de Ammoniters styggelse.

5. Ja Salomon käis Sidonide jummala Astaroti järrel ja Ammonide läila-jummala Milkomi järrel.

5. Saliamonas sekė sidoniečių deivę Astartę ir amonitų pabaisą Milkomą.

5. Also wandelte Salomo Asthoreth, der Göttin derer von Sidon, nach und Milkom, dem Greuel der Ammoniter.

5. Et Salomon suivit Astarté, divinité des Sidoniens, et Milcom, l'abomination des Ammonites.

5. Porque Salomón siguió a Astarot, dios de los Sidonios: y a Melcom, abominación de los Ammonitas.

5 Want Salomo wandelde Astoreth, den god der Sidoniers, na, en Milchom, het verfoeisel der Ammonieten.

5. Ale udał się Salomon za Astarotą, boginią Sydoóską, i za Molochem, obrzydliwością Ammonitów.

5. Mert Salamon követi vala Astoretet, a [4†] Sídonbeliek istenét, és Milkómot, az Ammoniták útálatos bálványát.

5 И стал Соломон служить Астарте, божеству Сидонскому, и Милхому,мерзости Аммонитской.

5. От і став Соломон служити Астартї, божищеві Сидонському, й Молохові, гидотї Аммонїйській.

6. Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä uskollisesti seurannut Herraa niinkuin hänen isänsä Daavid.

6. Ja Salomo teki pahaa Herran edessä, ja ei seurannut Herraa täydellisesti, niinkuin hänen isänsä David.

6. Ja Salomo teki paha HERran edes ja ei seurannut HERra täydellisest nijncuin hänen Isäns Dawid.

6 And Solomon did what was evil in the sight of Jehovah and went not fully after Jehovah as did David his father.

6. And Solomon did evil in the sight of the LORD, and went not fully after the LORD, as did David his father.

6. Og Salomo gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, og vandrede ikke fuldkommelig efter Herren som David, hans Fader.

6. Och Salomo gjorde det ondt var för Herranom, och följde icke Herran alldeles, såsom hans fader David.

6. Ja Salomon teggi kurja Jehowa silma ees, ja ei käinud täieste Jehowa järrel, nenda kui ta issa Tawet.

6. Saliamonas darė pikta Viešpaties akyse ir nesekė iki galo Viešpačiu, kaip jo tėvas Dovydas.

6. Und Salomo tat, was dem HERRN übel gefiel, und folgte nicht gänzlich dem HERRN wie sein Vater David.

6. Ainsi Salomon fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel, et il ne suivit pas pleinement l'Éternel, comme David, son père.

6. E hizo Salomón lo malo en ojos de Jehová, y no fué cumplidamente tras Jehová, como su padre David.

6 Alzo deed Salomo, dat kwaad was in de ogen des HEEREN; en volhardde niet den HEERE te volgen, gelijk zijn vader David.

6. I uczynił Salomon, co się nie podobało Panu, ani chodził doskonale za Panem, jako Dawid, ojciec jego.

6. És gonosz dolgot cselekedék Salamon az Úr szemei előtt, és nem követé olyan tökéletességgel az Urat, mint Dávid, az ő atyja.

6 И делал Соломон неугодное пред очами Господа и не вполне последовал Господу, как Давид, отец его.

6. І чинив Соломон таке, що Господеві не до вподоби, й не ходив за Господом, робом свого отця Давида.

7. Silloin Salomo rakensi Kemokselle, mooabilais-iljetykselle, uhrikukkulan sille vuorelle, joka on itään päin Jerusalemista, ja samoin Moolokille, ammonilais-iljetykselle.

7. Silloin rakensi Salomo korkeuden Kamokselle, Moabilaisten kauhistukselle, sille vuorelle, joka on Jerusalemin edessä, ja Molokille Ammonilaisten kauhistukselle.

7. Silloin rakensi Salomo corkeuden Chamoxelle Moabiterein cauhistuxelle sille wuorelle joca on Jerusalemin edes ja Molochille Ammoniterein cauhistuxelle.

7 Then Solomon built a high place for Chemosh the abomination of Moab on the mountain that is before Jerusalem and for Molech the abomination of the sons of Ammon.

7. Then did Solomon build an high place for Chemosh, the abomination of Moab, in the hill that is before Jerusalem, and for Molech, the abomination of the children of Ammon.

7. Da byggede Salomo en Høj til Kamos, Moabs Vederstyggelighed, paa Bjerget, som ligger lige for Jerusalem, og til Molek, Ammons Børns Vederstyggelighed.

7. Då byggde Salomo en höjd till Chemos, de Moabiters styggelse, på berget som för Jerusalem ligger; och till Molech, de Ammoniters styggelse.

7. Siis ehhitas Salomon körge paiga ülles Kamosile Moabi läila-jummalale senna mäele, mis Jerusalemma ees, ja Molekile Ammoni laste läila-jummalale.

7. Saliamonas pastatė ant kalno ties Jeruzale aukštumą Moabo pabaisai Chemošui ir amonitų pabaisai Molechui.

7. Da baute Salomo eine Höhe Kamos, dem Greuel der Moabiter, auf dem Berge, der vor Jerusalem liegt, und Moloch, dem Greuel der Ammoniter.

7. Et Salomon bâtit un haut lieu à Kémos, l'idole abominable de Moab, sur la montagne qui est vis-à-vis de Jérusalem; et à Molec, l'abomination des enfants d'Ammon.

7. Entónces edificó Salomón un alto a Camos, abominación de Moab, en el monte que está enfrente de Jerusalem: y a Moloc, abominación de los hijos de Ammón.

7 Toen bouwde Salomo een hoogte voor Kamos, het verfoeisel der Moabieten, op den berg, die voor Jeruzalem is, en voor Molech, het verfoeisel der kinderen Ammons.

7. Tedy zbudował Salomon kaplicę Chamosowi, obrzydliwości Moabskiej, na górze przeciw Jeruzalemowi i Molochowi, obrzydliwości synów Ammonowych.

7. Akkor építe Salamon templomot Kámosnak, [5†] a Moábiták útálatos bálványának a hegyen, a mely Jeruzsálem átellenében van, és [6†] Moloknak, az Ammon fiai útálatos bálványának.

7 Тогда построил Соломон капище Хамосу, мерзости Моавитской, на горе, которая пред Иерусалимом, и Молоху, мерзости Аммонитской.

7. От і построїв Соломон божницю про Хамоса, гидоту Моабійську, на горі, що проти Ерусалиму, й про Молоха, гидоту Аммонїйську.

8. Näin hän teki kaikkien muukalaisten vaimojensa mieliksi, jotka suitsuttivat ja uhrasivat jumalilleen.

8. Niin teki Salomo kaikille muukalaisille emännillensä, jotka jumalillensa suitsuttivat ja uhrasivat.

8. Ja nijn teki Salomo caikille muucalaisille emännillens jotca heidän jumalillens suidzutit ja uhraisit.

8 And so he did for all his foreign wives, who burnt incense and sacrificed to their gods.

8. And likewise did he for all his strange wives, which burnt incense and sacrificed unto their gods.

8. Og saa gjorde han for alle sine fremmede Kvinder, som gave Røgelse og ofrede til deres Guder.

8. Alltså gjorde Salomo allom sinom utländskom hustrum, de der för sina gudar rökte och offrade.

8. Ja nenda teggi ta keikile omma woöra-ma naestele, kes omma jummalattele suitsetasid ja ohwerdasid.

8. Taip jis padarė visoms svetimšalėms savo žmonoms, kurios smilkydavo ir aukodavo savo dievams.

8. Also tat Salomo allen seinen Weibern, die ihren Göttern räucherten und opferten.

8. Il en fit de même pour toutes ses femmes étrangères, qui offraient de l'encens et des sacrifices à leurs dieux.

8. Y así hizo a todas sus mujeres extranjeras, las cuales quemaban perfumes, y sacrificaban a sus dioses.

8 En alzo deed hij voor al zijn vreemde vrouwen, die haar goden rookten en offerden.

8. I tak uczynił wszystkim żonom swym cudzoziemkom, które kadziły, i ofiarowały bogom swoim.

8. És ekképen cselekedék Salamon mind az ő idegen feleségeivel, a kik az ő isteneiknek tömjéneztek és áldoztak.

8 Так сделал он для всех своих чужестранных жен, которые кадили и приносили жертвы своим богам.

8. А робив він так задля всїх чужоземнїх молодиць своїх, що приносили кадило й жертви своїм божищам.

9. Niin Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle

9. Ja Herra vihastui Salomon päälle, että hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta Israelin Jumalasta, joka hänelle kahdesti ilmaantunut oli.

9. JA HERra wihastui Salomon päälle että hänen sydämens oli käändynyt HERrast Israelin Jumalast joca hänelle cahdest ilmandunut oli.

9 And Jehovah was angry with Solomon because his heart was turned away from Jehovah, the God of Israel, who had appeared to him twice,

9. And the LORD was angry with Solomon, because his heart was turned from the LORD God of Israel, which had appeared unto him twice,

9. Og Herren blev vred paa Salomo, fordi hans Hjerte bøjede sig fra Herren, Israels Gud, som havde aabenbaret sig for ham to Gange,

9. Och Herren vardt vred på Salomo, att hans hjerta ifrå Herranom Israels Gud afvändt var, den honom två gånger synts hade;

9. Siis sai Jehowa Salomoni peäle wihhaseks, et ta omma süddame olli ärrakäännud Jehowa Israeli Jummala jurest, kes ennast temmale olli kakskord nähha annud,

9. Viešpats užsirūstino ant Saliamono, nes jis nusigręžė nuo savo Viešpaties, Izraelio Dievo, kuris jam buvo pasirodęs du kartus

9. Der HERR aber ward zornig über Salomo, daß sein Herz von dem HERRN, dem Gott Israels, abgewandt war, der ihm zweimal erschienen war

9. Et l'Éternel fut indigné contre Salomon, parce qu'il avait détourné son cœur de l'Éternel, le Dieu d'Israël, qui lui était apparu deux fois,

9. Y Jehová se enojó contra Salomón, por cuanto su corazón era desviado de Jehová Dios de Israel, que le había aparecido dos veces,

9 Daarom vertoornde Zich de HEERE tegen Salomo, omdat hij zijn hart geneigd had van den HEERE, den God Israels, Die hem tweemaal verschenen was.

9. I rozgniewał się Pan na Salomona, że się odwróciło serce jego od Pana, Boga Izraelskiego, który się mu był ukazał po dwa kroć.

9. Megharaguvék azért az Úr Salamonra, hogy elhajlott az ő szíve az Úrtól, Izráel Istenétől, a ki [7†] megjelent volt néki kétszer is,

9 И разгневался Господь на Соломона за то, что он уклонил сердце свое от Господа Бога Израилева, Который два раза являлся ему

9. І розгнївався Господь на Соломона, що він зробивсь одступником від Господа, Бога Ізрайлевого, що обявивсь був йому двичі,

10. ja nimenomaan kieltänyt häntä seuraamasta muita jumalia, ja koska hän ei ollut noudattanut Herran kieltoa.

10. Ja häntä näistä kieltänyt oli, ettei hänen pitänyt vaeltaman vierasten jumalain perään; ja ei kuitenkaan pitänyt, mitä Herra hänelle käskenyt oli.

10. Ja händä näistä kieldänyt oli ettei hän pitänyt waeldaman wierasten jumalitten perän ja ei cuitengan pitänyt mitä HERra hänelle käskenyt oli.

10 and had commanded him concerning this thing, that he should not go after other gods. But he did not keep what Jehovah commanded.

10. And had commanded him concerning this thing, that he should not go after other gods: but he kept not that which the LORD commanded.

10. og som havde givet ham Befaling om denne Sag, at han ikke skulde vandre efter andre Guder, og han holdt ikke det, som Herren havde befalet.

10. Och honom härom budit hade, att han icke skulle vandra efter andra gudar; och hade dock icke hållit det honom Herren budit hade.

10. Ja käsko temmale annud sellesinnatse asja pärrast, et ta mitte ei piddand teiste jummalatte järrel käima, ja et ta ei piddanud mitte, mis Jehowa käsknud.

10. ir įsakęs jam, kad nesektų paskui svetimus dievus. Bet jis nesilaikė Viešpaties įsakymo.

10. und ihm solches geboten hatte, daß er nicht andern Göttern nachwandelte, und daß er doch nicht gehalten hatte, was ihm der HERR geboten hatte.

10. Et lui avait même donné ce commandement exprès, de ne point suivre d'autres dieux; mais il n'observa point ce que l'Éternel lui avait commandé.

10. Y le había mandado acerca de esto, que no siguiese a dioses ajenos: y él no guardó lo que le mandó Jehová.

10 En hem van deze zaak geboden had, dat hij andere goden niet zou nawandelen; doch hij hield niet, wat de HEERE geboden had.

10. I zakazał mu tego, aby nie chodził za bogi cudzymi; wszakże nie strzegł tego, co Pan przykazał.

10. És azt parancsolta [8†] volt néki, hogy ne kövessen idegen isteneket, és mégsem őrizte meg az Úr parancsolatját.

10 и заповедал ему, чтобы он не следовал иным богам; но он не исполнилтого, что заповедал ему Господь.

10. Та заповідав йому не ходити за чужими богами; про що Господь заповідав йому, того він не додержав.

11. Sentähden Herra sanoi Salomolle: Koska sinun on käynyt näin, ja koska et ole pitänyt minun liittoani etkä noudattanut minun käskyjäni, jotka minä sinulle annoin, niin minä repäisen valtakunnan sinulta ja annan sen sinun palvelijallesi.

11. Sanoi siis Herra Salomolle: että se on tapahtunut sinulta, ja et sinä pitänyt minun liittoani ja minun käskyjäni, jotka minä sinulle käskin; niin minä totisesti repäisen valtakunnan sinulta, ja annan sen palvelialles.

11. Sanoi sijs HERra Salomolle: että se on tapahtunut sinulda ja et sinä pitänyt minun lijttoani ja minun käskyjäni cuin minä sinulle käskin nijn minä rewäisen waldacunnan sinulda ja annan sen sinun palwelialles.

11 Therefore Jehovah said to Solomon, Forasmuch as this is done by you and you have not kept my covenant and my statutes, which I have commanded you, I will surely tear the kingdom from you and will give it to your servant.

11. Wherefore the LORD said unto Solomon, Forasmuch as this is done of thee, and thou hast not kept my covenant and my statutes, which I have commanded thee, I will surely rend the kingdom from thee, and will give it to thy servant.

11. Derfor sagde Herren til Salomo: Efterdi saadant er hos dig, og du ikke har holdt min Pagt og mine Skikke, som jeg har budet dig, vil jeg visselig rive Riget fra dig og give din Tjener det.

11. Derföre sade Herren till Salomo: Efter sådant är skedt med dig, och du hafver mitt förbund och min bud icke hållit, som jag dig budit hafver, så vill jag ock, rifva riket ifrå dig, och gifva det dinom tjenare.

11. Ja Jehowa ütles Salomonile: Sepärrast et se sinnust on sündinud, et sa ei olle piddand mo seädust egga mo seädmissi, mis ma sind käsknud, siis tahhan ma wissiste se kunningrigi so käest ärrakiskuda ja sedda so sullasele anda.

11. Tada Viešpats tarė Saliamonui: ‘‘Kadangi tu taip pasielgei ir nesilaikei mano sandoros bei mano nuostatų, kuriuos tau daviau, tai Aš atimsiu iš tavęs karalystę ir ją atiduosiu tavo tarnui.

11. Darum sprach der HERR zu Salomo: Weil solches bei dir geschehen ist, und hast meinen Bund und meine Gebote nicht gehalten, die ich dir geboten habe, so will ich auch das Königreich von dir reißen und deinem Knecht geben.

11. Et l'Éternel dit à Salomon: Puisque tu as agi ainsi, et que tu n'as pas gardé mon alliance et mes ordonnances que je t'avais données, je t'arracherai certainement le royaume et je le donnerai à ton serviteur.

11. Y dijo Jehová a Salomon: Por cuanto ha habido esto en tí, y no has guardado mi concierto, y mis estatutos que yo te mandé, yo romperé el reino de tí, y le entregaré a tu siervo.

11 Daarom zeide de HEERE tot Salomo: Dewijl dit bij u geschied is, dat gij niet hebt gehouden Mijn verbond en Mijn inzettingen, die Ik u geboden heb; Ik zal gewisselijk dit koninkrijk van u scheuren, en datzelve uw knecht geven.

11. Przetoż rzekł Pan do Salomona: Ponieważeś się tego dopuścił, nie strzegąc przymierza mego, ani wyroków moich, którem ci przykazał, pewnie oderwę królestwo od ciebie, a dam je słudze twojemu,

11. Monda azért az Úr Salamonnak: Miután ez történt veled, és nem őrizted meg az én szövetségemet és az én rendelésimet, a melyeket parancsoltam néked: [9†] elszakasztván elszakasztom tőled az országot, és adom a [10†] te szolgádnak.

11 И сказал Господь Соломону: за то, что так у тебя делается, и ты не сохранил заветаМоего и уставов Моих, которые Я заповедал тебе, Я отторгну от тебя царство и отдам его рабу твоему;

11. І сказав Господь Соломонові: За те, що таке у тебе дїється, й ти не пильнуєш заповіту мого, що дав я тобі, анї моїх установ, що я заповідав тобі, я роздїлю на частї царство твоє й надїлю його слузї твойму;

12. Mutta isäsi Daavidin tähden minä en tee tätä sinun päivinäsi; sinun poikasi kädestä minä sen repäisen.

12. En minä kuitenkaan sitä tee sinun ajallas, isäs Davidin tähden; mutta poikas kädestä minä sen repäisen.

12. Cuitengin en minä sitä tee sinun ajallas sinun Isäs Dawidin tähden mutta sinun poicas kädest minä sen rewäisen.

12 Notwithstanding I will not do it in your days, for David your father's sake, but I will tear it out of the hand of your son.

12. Notwithstanding in thy days I will not do it for David thy father's sake: but I will rend it out of the hand of thy son.

12. Dog vil jeg ikke gøre det i dine Dage, for Davids, din Faders, Skyld; af din Søns Haand vil jeg rive det.

12. Dock i din tid vill jag icke göra det, för dins faders Davids skull; utan af dins sons hand vill jag rifva det.

12. Agga ma ei tahha sedda mitte sinno päiwil tehha so issa Taweti pärrast: so poia käest tahhan ma sedda ärrakiskuda.

12. Tačiau tau gyvam esant to nedarysiu dėl tavo tėvo Dovydo, bet atimsiu ją iš tavo sūnaus.

12. Doch bei deiner Zeit will ich's nicht tun um deines Vaters David willen; sondern von der Hand deines Sohnes will ich's reißen.

12. Seulement, pour l'amour de David, ton père, je ne le ferai point pendant ta vie; c'est des mains de ton fils que je l'arracherai.

12. Empero no lo haré en tus dias por amor de David tu padre: mas yo le romperé de la mano de tu hijo.

12 In uw dagen nochtans zal Ik dat niet doen, om uws vaders Davids wil, van de hand uws zoons zal Ik het scheuren.

12. Wszakże za dni twoich nie uczynię tego dla Dawida, ojca twego; ale z ręki syna twego oderwę je.

12. Mindazáltal míg élsz, nem cselekeszem ezt Dávidért, a te atyádért; hanem a te fiadnak kezétől szakasztom el azt.

12 но во дни твои Я не сделаю сего ради Давида, отца твоего; из руки сына твоего исторгну его;

12. Однакже за твого живота я не вчиню сього задля отця твого Давида, а в твого сина відійму його;

13. Kuitenkaan en minä repäise koko valtakuntaa: yhden sukukunnan minä annan sinun pojallesi palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, jonka minä olen valinnut.

13. En minä kuitenkaan koko valtakuntaa repäise: yhden sukukunnan minä annan pojalles, Davidin minun palveliani tähden ja Jerusalemin tähden, jonka minä olen valinnut.

13. En minä cuitengan coco waldacunda rewäise mutta yhden sucucunnan minä annan sinun pojalles Dawidin minun palweliani tähden ja Jerusalemin tähden jonga minä olen walinnut.

13 However I will not tear away all the kingdom, but I will give one tribe to your son, for David my servant's sake and for Jerusalem's sake which I have chosen.

13. Howbeit I will not rend away all the kingdom; but will give one tribe to thy son for David my servant's sake, and for Jerusalem's sake which I have chosen.

13. Dog vil jeg ikke rive det ganske Rige fra dig; een Stamme vil jeg give din Søn, for Davids, min Tjeners Skyld, og for Jerusalems Skyld, som jeg har udvalgt.

13. Dock vill jag icke allt riket afrifva; ena slägt vill jag gifva dinom son, för min tjenares Davids skull, och för Jerusalems skull, det jag utvalt hafver.

13. Agga keik sedda kunningriki ei tahha ma mitte ärrakiskuda; ühhe souarro tahhan ma so poiale anda, omma sullase Taweti pärrast ja Jerusalemma pärrast, mis ma ärrawallitsenud.

13. Visos karalystės neatimsiu, vieną giminę duosiu tavo sūnui dėl savo tarno Dovydo ir dėl Jeruzalės, kurią išsirinkau’‘.

13. Doch ich will nicht das ganze Reich abreißen; einen Stamm will ich deinem Sohn geben um Davids willen, meines Knechtes, und um Jerusalems willen, das ich erwählt habe.

13. Toutefois je n'arracherai pas tout le royaume; j'en donnerai une tribu à ton fils pour l'amour de David, mon serviteur, et pour l'amour de Jérusalem que j'ai choisie.

13. Empero no romperé todo el reino, mas una tribu daré a tu hijo por amor de David mi siervo, y por amor de Jerusalem que yo he elegido.

13 Doch Ik zal het gehele koninkrijk niet afscheuren; een stam zal Ik uw zoon geven, om Mijns knechts Davids wil, en om Jeruzalems wil, dat Ik verkoren heb.

13. Lecz wszystkiego królestwa nie oderwę; pokolenie jedno dam synowi twemu dla Dawida, sługi mego, i dla Jeruzalemu, którem obrał.

13. De nem szakasztom el az egész birodalmat; hanem [11†] egy nemzetséget adok a te fiadnak Dávidért, az én szolgámért és Jeruzsálemért, a melyet magamnak választottam.

13 и не все царство исторгну; одно колено дам сыну твоему ради Давида, раба Моего, и ради Иерусалима, который Я избрал.

13. Та й не відійму всього царства: одно поколїннє дам синові твойму задля кметя мого Давида та задля Ерусалиму, що я вибрав собі.

14. Niin Herra nostatti Salomolle vastustajaksi edomilaisen Hadadin; tämä oli edomilaista kuningassukua.

14. Ja Herra nosti Salomolle vihollisen, Hadadin Edomilaisen, kuninkaallisesta suvusta Edomissa.

14. JA HERra nosti Salomolle wiholisen Hadadin sen Edomerin Cuningalisest sugust Edomis.

14 And Jehovah raised up an adversary to Solomon, Hadad the Edomite. He was of the king's seed in Edom.

14. And the LORD stirred up an adversary unto Solomon, Hadad the Edomite: he was of the king's seed in Edom.

14. Og Herren opvakte Salomo en Modstander, nemlig Edomiteren Hadad, han var af Kongens Sæd i Edom.

14. Och Herren uppväckte Salomo en fienda, Hadad den Edomeen, af Konungsligo säd, hvilken var i Edom.

14. Ja Jehowa töstis ühhe wastase Salomonile, Adadi ühhe Edomimehhe, se olli kunninga suggust Edomi-maal.

14. Viešpats sukurstė Hadadą iš Edomo karaliaus giminės prieš Saliamoną.

14. Und der HERR erweckte Salomo einen Widersacher, Hadad, den Edomiter, vom königlichen Geschlecht in Edom.

14. L'Éternel suscita donc un ennemi à Salomon: Hadad, Iduméen, qui était de la race royale d'Édom.

14. Y Jehová despertó un adversario a Salomón, a Adad, Idumeo, de la simiente real, el cual estaba en Edom.

14 Zo verwekte de HEERE Salomo een tegenpartijder, Hadad, den Edomiet; hij was van des konings zaad in Edom.

14. Przetoż wzbudził Pan przeciwnika Salomonowi, Adada Edomczyka z nasienia królewskiego, który był w Edom.

14. És ellenséget támaszta az Úr Salamonra, az Edombeli Hadádot, a ki az Edombeli királyi nemből való vala.

14 И воздвиг Господь противника на Соломона, Адера Идумеянина, из царского Идумейского рода.

14. І допустив Господь противника на Соломона: Едомія Адера. Походив він із царського роду в Едомі (Ідумеї), -

15. Kun Daavid oli sodassa Edomin kanssa ja sotapäällikkö Jooab meni hautaamaan kaatuneita ja surmasi kaikki miehenpuolet Edomissa —

15. Sillä kun David oli Edomissa, ja Joab sodanpäämies meni hautaamaan tapetuita, ja löi kuoliaaksi kaiken miehenpuolen Edomissa;

15. Sillä cosca Dawid oli Edomis ja Joab sodanpäämies meni hautaman tapetuita ja löi cuoliaxi caicki miehenpuolet Edomis:

15 For it happened, when David was in Edom and Joab the captain of the army had gone up to bury the slain and had struck every male in Edom

15. For it came to pass, when David was in Edom, and Joab the captain of the host was gone up to bury the slain, after he had smitten every male in Edom;

15. Thi det skete, der David var i Edom, der Joab, Stridshøvedsmanden, drog op at begrave de ihjelslagne, da slog han alt Mandkøn i Edom.

15. Ty då David var i Edom, och Joab den härhöfvitsmannen drog upp till att begrafva de slagna, slog han allt det mankön var i Edom.

15. Ja se olli sündinud, kui Tawet Edomis olli, kui Joab se wäepealik üllesläks neid, kes mahhalödud, mahhamatma; siis löi ta keik meeste-rahwast mahha, mis seäl Edomis.

15. Kai Dovydas nugalėjo Edomą ir kariuomenės vadas Joabas laidojo žuvusius, Joabas išžudė visus vyrus Edome.

15. Denn da David in Edom war und Joab, der Feldhauptmann, hinaufzog, die Erschlagenen zu begraben, schlug er was ein Mannsbild war in Edom.

15. Dans le temps que David était en Édom, lorsque Joab, chef de l'armée, monta pour ensevelir ceux qui avaient été tués, il tua tous les mâles d'Édom.

15. Porque cuando David estaba en Edom, y subió Joab el general del ejército a enterrar los muertos, y mató a todos los varones de Edom,

15 Want het was geschied, als David in Edom was, toen Joab, de krijgsoverste, optoog, om de verslagenen te begraven, dat hij al wat mannelijk was in Edom sloeg;

15. Albowiem stało się, gdy Dawid był w Edom, a Joab, hetman wojska, wyjechał, aby pochował pobite, i pobił wszystkie mężczyzny w Edom;

15. Mert mikor Dávid az Edomiták ellen ment volt, és Joáb, a sereg fővezére elment volt a megöletteknek temetésére, és levágott [12†] minden férfiú nemet Edomban, —

15 Когда Давид был в Идумее, и военачальник Иоав пришел для погребения убитых и избил весь мужеский пол в Идумее, –

15. Тодї бо ще, як Давид був в Ідумеї, а гетьман Йоаб пійшов ховати побитих, і все музьке в Ідумеї повбивав, -

16. sillä Jooab ja koko Israel viipyi siellä kuusi kuukautta, kunnes olivat hävittäneet kaikki miehenpuolet Edomista —

16. Sillä Joab ja koko Israel viipyi kuusi kuukautta siellä, siihen asti että hän kaiken miehenpuolen Edomissa hävitti;

16. Sillä Joab ja coco Israel wijwyi siellä sijhenasti että hän caicki miehenpuolet Edomis häwitti/

16 (for Joab and all Israel remained there six months until he had cut off every male in Edom),

16. (For six months did Joab remain there with all Israel, until he had cut off every male in Edom:)

16. Thi Joab og al Israel bleve der seks Maaneder, indtil han havde udryddet alt Mandkøn i Edom.

16. Förty Joab blef der sex månader, och hele Israel, intilldess han utrotade allt det mankön var i Edom.

16. Sest Joab jäi senna kuus kuud ja keik Israel, senni kui ta olli ärrakautand keik meeste-rahwast, mis Edomis olli.

16. Jis ten buvo pasilikęs šešis mėnesius su visu Izraeliu, kol išnaikino visus vyrus Edome.

16. (Denn Joab blieb sechs Monate daselbst und das ganze Israel, bis er ausrottete alles, was ein Mannsbild war in Edom.)

16. Car Joab demeura là six mois avec tout Israël, jusqu'à ce qu'il eût exterminé tous les mâles d'Édom.

16. (Porque seis meses habitó allí Joab, y todo Israel, hasta que hubo acabado a todo el sexo masculino en Edom,)

16 Want Joab bleef aldaar zes maanden, met het ganse Israel, totdat hij al wat mannelijk was in Edom uitgeroeid had.

16. (Bo tam sześć miesięcy mieszkał Joab ze wszystkimi Izraelczykami, aż wytracił wszystkie mężczyzny w Edom.)

16. Mert hat hónapig volt ott Joáb az egész Izráellel, míg minden férfiúi nemet ki nem vesztett Edomban, —

16 ибо шесть месяцев прожил там Иоав и все Израильтяне, доколе не истребили всего мужеского пола в Идумее, –

16. (Бо Йоаб пробув там шість місяцїв з усїма Ізрайлитянами, покіль викоренив усе музьке в Ідумеї), -

17. pakeni Hadad ja hänen kanssaan muutamat edomilaiset miehet, hänen isänsä palvelijat, Egyptiin päin; Hadad oli vielä pieni poikanen.

17. Niin pakeni Hadad ja muutamat Edomin miehet hänen kanssansa hänen isänsä palvelioista, ja menivät Egyptiin; mutta Hadad oli vähä nuorukainen.

17. Silloin pakeni Hadad ja muutamat Edomin miehet hänen cansans hänen Isäns palwelioist Egyptijn. Mutta Hadad oli wähä nuorucainen.

17 that Hadad fled, he and certain Edomites of his father's servants with him, to go into Egypt, Hadad being yet a little child.

17. That Hadad fled, he and certain Edomites of his father's servants with him, to go into Egypt; Hadad being yet a little child.

17. Men Hadad flyede, han og nogle edomitiske Mænd af hans Faders Tjenere med ham, for at komme til Ægypten, og Hadad var en liden Dreng.

17. Då flydde Hadad, och med honom någre män Edomeer af hans faders tjenare, så att de kommo uti Egypten; men Hadad var en ung dräng.

17. Ja Adad pöggenes ärra, temma ja monned Edomimehhed ta issa sullaste seast temmaga, et nemmad piddid Egiptusse minnema, ja Adad olli pissokenne pois.

17. Tuo metu Hadadas su kai kuriais edomitais, jo tėvo tarnais, pabėgo iš Edomo, norėdami patekti į Egiptą. Tada Hadadas buvo dar vaikas.

17. Da floh Hadad und mit ihm etliche Männer der Edomiter von seines Vaters Knechten, daß sie nach Ägypten kämen; Hadad aber war ein junger Knabe.

17. Alors Hadad s'enfuit avec quelques Iduméens des serviteurs de son père, pour se retirer en Égypte. Or, Hadad était fort jeune.

17. Entónces huyó Adad, y algunos varones Idumeos, de los siervos de su padre, con él, y vínose a Egipto; y Adad era entónces muchacho pequeño.

17 Doch Hadad was ontvloden, hij en enige Edomietische mannen uit zijns vaders knechten met hem, om in Egypte te komen; Hadad nu was een klein jongsken.

17. Tedy uciekł Adad sam, i niektórzy mężowie Edomscy z sług ojca jego z nim, aby szli do Egiptu; a Adad był chłopcem nie wielkim.

17. Akkor szaladott vala el Hadád és vele együtt valami Edomiták az ő atyjának szolgái közül ő vele, bemenvén Égyiptomba. Hadád pedig akkor még kis gyermek volt.

17 тогда сей Адер убежал в Египет и с ним несколько Идумеян, служивших при отце его; Адер был тогда малым ребенком.

17. Тодї Адер із деякими Едоміями, що були між слугами батька його, утїк у Египет; а був тодї Адер ще малим хлопцем.

18. He lähtivät liikkeelle Midianista ja tulivat Paaraniin. Ja he ottivat mukaansa miehiä Paaranista ja tulivat Egyptiin faraon, Egyptin kuninkaan, luo. Tämä antoi hänelle talon ja määräsi hänelle elatuksen ja antoi hänelle myös maata.

18. Ja he nousivat Midianista ja tulivat Paraniin, ja ottivat kanssansa miehiä Paranista, ja menivät Egyptiin, Pharaon Egyptin kuninkaan tykö, joka antoi hänelle huoneen ja elatuksen, ja maan hän myös antoi hänelle.

18. Ja he nousit Midianist ja tulit Paraan ja otit cansans miehiä Paranist Pharaon Egyptin Cuningan tygö joca andoi hänelle huonen ja elatuxen ja maata.

18 And they arose out of Midian and came to Paran. And they took men with them out of Paran and they came to Egypt, to Pharaoh King of Egypt, who gave him a house and appointed him provisions and gave him land.

18. And they arose out of Midian, and came to Paran: and they took men with them out of Paran, and they came to Egypt, unto Pharaoh king of Egypt; which gave him an house, and appointed him victuals, and gave him land.

18. Og de droge op fra Midian og kom til Paran, og de toge Mænd med sib fra Paran og kom til Ægypten til Farao, Kongen i Ægypten, og han gav ham et Hus og tilsagde ham Underholdning og gav ham Land.

18. Och de stodo upp ifrån Midian, och kommo till Paran, och togo män med sig utaf Paran, och kommo uti Egypten titt Pharao, Konungen i Egypten. Han gaf honom ett hus, och förenämnd spis, och fick honom ett land in.

18. Ja nemmad wötsid Midjanist ärraminna ja tullid Parani, ja wötsid mehhi ennestega Paranist ja tullid Egiptusse-male, Egiptusse kunninga Warao jure; ja ta andis temmale ühhe koia, ja seädis temmale toidust ja andis temmale Maad.

18. Iš Midiano jie atėjo į Paraną. Čia prie jų prisidėjo daugiau žmonių. Jie visi atėjo pas faraoną, Egipto karalių, kuris Hadadui davė namus, žemės ir aprūpinimą.

18. Und sie machten sich auf von Midian und kamen gen Pharan und nahmen Leute mit sich aus Pharan und kamen nach Ägypten zu Pharao, dem König in Ägypten; der gab ihm ein Haus und Nahrung und wies ihm ein Land an.

18. Et quand ils furent partis de Madian, ils vinrent à Paran; et ils prirent avec eux des gens de Paran et se retirèrent en Égypte vers Pharaon, roi d'Égypte, qui lui donna une maison, lui assigna de quoi se nourrir, et lui donna aussi une terre.

18. Y levantáronse de Madián, y vinieron a Parán, y tomando consigo varones de Parán, viniéronse a Egipto a Faraón rey de Egipto, el cual le dió casa, y le mando dar ración, y también le dió tierra.

18 En zij maakten zich op van Midian, en kwamen tot Paran; en namen met zich mannen van Paran, en kwamen in Egypte tot Farao, den koning van Egypte, die hem een huis gaf, en hem voeding toezeide, en hem een land gaf.

18. Którzy wyszedłszy z Madyjan przyszli do Faran, a wziąwszy z sobą niektóre męże z Faran weszli do Egiptu, do Faraona króla Egipskiego, który mu dał dom, i żywność mu naznaczył, dał mu też i ziemię.

18. Kik felkelvén Midiánból, menének Páránba, és melléjök vévén a Páránbeli férfiak közül, bemenének Égyiptomba a Faraóhoz, az Égyiptombeli királyhoz, a ki házat ada néki, és ételt, italt szolgáltata néki, és jószágot is ada néki.

18 Отправившись из Мадиама, они пришли в Фаран и взяли с собою людей из Фарана и пришли в Египет к фараону, царю Египетскому. он дал ему дом, и назначил ему содержание, и дал ему землю.

18. І вибрались вони були з Мадіяму й прибули в Паран, і взяли з Парану людей й прибули в Египет до Фараона, Египецького царя. Той дав йому будинок і визначив йому харчі; дав йому й землї.

19. Ja Hadad pääsi faraon suureen suosioon, niin että hän antoi hänelle vaimoksi kälynsä, kuningatar Tahpeneen sisaren.

19. Ja Hadad löysi suuren armon Pharaon edessä, niin että hän antoi hänelle emäntänsä kuningatar Tapheneksen sisaren emännäksi.

19. Ja Hadad löysi suuren armon Pharaon edes nijn että hän andoi hänelle emändäns Tahpenexen sisaren emännäxi.

19 And Hadad found great favor in the sight of Pharaoh, so that he gave him as a wife the sister of his own wife, the sister of Tahpenes the queen.

19. And Hadad found great favour in the sight of Pharaoh, so that he gave him to wife the sister of his own wife, the sister of Tahpenes the queen.

19. Og Hadad fandt stor Naade for Faraos Øjne; og han gav ham til Hustru sin Hustrus Søster, Dronning Takfenes's Søster.

19. Och Hadad fann stora nåd för Pharao, så att han ock gaf honom sina hustrus, Drottningenes Tahpenes syster, till hustru.

19. Ja Adad leidis suurt armo Warao melest, ja ta andis omma naese ödde, kunninga-emmanda Tappenesi ödde temmale naeseks.

19. Hadadas įsigijo tokį didelį faraono palankumą, kad tas leido jam vesti savo žmonos, karalienės Tachpenesės, seserį.

19. Und Hadad fand große Gnade vor dem Pharao, daß er ihm auch seines Weibes Thachpenes, der Königin, Schwester zum Weibe gab.

19. Et Hadad fut fort dans les bonnes grâces de Pharaon; de sorte qu'il lui fit épouser la sœur de sa femme, la sœur de la reine Thachpénès.

19. Y halló Adad grande gracia delante de Faraón, el cual le dió a la hermana de su mujer por mujer, hermana de la reina Tafnes.

19 En Hadad vond grote genade in de ogen van Farao, zodat hij hem tot een vrouw gaf de zuster zijner huisvrouw, de zuster van Tachpenes, de koningin.

19. I znalazł Adad wielką łaskę w oczach Faraonowych, tak, iż mu dał za żonę siostrę żony swej, siostrę królowej Tafnes.

19. Igen kedvében lőn azért Hadád a Faraónak, úgyannyira, hogy feleségül adá néki az ő feleségének hugát, Táfnes királyasszonynak hugát.

19 Адер снискал у фараона большую милость, так что он дал ему в жену сестру своей жены, сестру царицы Тахпенесы.

19. Адер здобув також велику ласку в Фараона, так що сей віддав за його старшу сестру супруги своєї Тахпенеси.

20. Tahpeneen sisar synnytti hänelle hänen poikansa Genubatin, ja Tahpenes vieroitti hänet faraon palatsissa; ja niin jäi Genubat faraon palatsiin, faraon lasten joukkoon.

20. Ja Tapheneksen sisar synnytti hänelle Genubatin hänen poikansa. Ja Taphenes kasvatti hänen Pharaon huoneessa, niin että Genubat oli Pharaon huoneessa Pharaon lasten seassa.

20. Ja Tahpenexen sisar synnytti hänelle Genubathin hänen poicans. Ja Tahpenes caswatti hänen Pharaon huones nijn että Genubath oli Pharaon huones Pharaon lasten seas.

20 And the sister of Tahpenes bore him Genubath his son, whom Tahpenes weaned in Pharaoh's house. And Genubath was in Pharaoh's house among the sons of Pharaoh.

20. And the sister of Tahpenes bare him Genubath his son, whom Tahpenes weaned in Pharaoh's house: and Genubath was in Pharaoh's household among the sons of Pharaoh.

20. Og Takfenes's Søster fødte ham Genubath, hans Søn, og Takfenes afvante ham udi Faraos Hus, og Genubath var i Faraos Hus midt iblandt Faraos Børn.

20. Och Tahpenes syster födde honom Genubath sin son; Och Tahpenes födde honom upp i Pharaos hus; så att Genubath var i Pharaos huse ibland Pharaos barn.

20. Ja Tappenesi ödde töi temmale temma poia Kenubati ilmale, ja Tappenes woörutas tedda ärra Warao koias; ja Kenubat olli Warao koias Warao poegade seas.

20. Tachpenesės sesuo pagimdė sūnų Genubatą. Genubatas augo Tachpenesės priežiūroje faraono namuose drauge su faraono sūnumis.

20. Und die Schwester der Thachpenes gebar ihm Genubath, seinen Sohn; und Thachpenes zog ihn auf im Hause Pharaos, daß Genubath war im Hause Pharaos unter den Kindern Pharaos.

20. Et la sœur de Thachpénès lui enfanta son fils Guénubath, que Thachpénès sevra dans la maison de Pharaon. Ainsi Guénubath était dans la maison de Pharaon, parmi les fils de Pharaon.

20. Y la hermana de Tafnes le parió a su hijo Genubat, al cual Tafnes destetó dentro de la casa de Faraón, y así estaba Genubat en casa de Faraón, entre los hijos de Faraón.

20 En de zuster van Tachpenes baarde hem zijn zoon Genubath, denwelken Tachpenes optoog in het huis van Farao; zodat Genubath in het huis van Farao was, onder de zonen van Farao.

20. I porodziła mu siostra Tafnes Gienubata, syna jego, którego odchowała Tafnes w domu Faraonowym. I był Gienubat w domu Faraonowym między syny Faraonowymi.

20. És a Táfnes huga szülé néki Génubátot, az ő fiát, és elválasztá azt Táfnes a Faraó házában, és Génubát ott volt a Faraó házában, a Faraó fiai között.

20 И родила ему сестра Тахпенесы сына Генувата. Тахпенеса воспитывала его в доме фараоновом; и жил Генуват в доме фараоновом вместе с сыновьями фараоновыми.

20. І вродила йому сестра Тахпенесина сина Генубата. Тахпенеса виховувала його в Фараоновій палатї з дїтьми Фараоновими.

21. Kun Hadad Egyptissä kuuli, että Daavid oli mennyt lepoon isiensä tykö ja että sotapäällikkö Jooab oli kuollut, sanoi Hadad faraolle: Päästä minut menemään omaan maahani.

21. Kuin Hadad Egyptissä kuuli Davidin nukkuneeksi isäinsä kanssa, ja että sodanpäämies Joab oli kuollut; sanoi hän Pharaolle: päästä minua menemään minun maalleni,

21. Cosca Hadad cuuli Egyptis Dawidin nuckunexi Isäins cansa ja sodanpäämies Joab oli cuollut sanoi hän Pharaolle: päästä minua menemän minun maalleni.

21 And when Hadad heard in Egypt that David slept with his fathers and that Joab the captain of the army was dead, Hadad said to Pharaoh, Let me depart that I may go to my own country.

21. And when Hadad heard in Egypt that David slept with his fathers, and that Joab the captain of the host was dead, Hadad said to Pharaoh, Let me depart, that I may go to mine own country.

21. Der Hadad hørte i Ægypten, at David laa med sine Fædre; og at Joab, Stridshøvedsmanden, var død, da sagde Hadad til Farao: Lad mig fare, at jeg kan drage til mit Land.

21. Då nu Hadad hörde uti Egypten, att David afsomnad var med sina fäder, och att Joab härhöfvitsmannen var död, sade han till Pharao: Låt mig draga i mitt land.

21. Kui Adad Egiptusses kulis, et Tawet olli läinud maggama omma wannemattega, ja et se wäepeälik Joab olli surnud: siis ütles Adad Warao wasto: Lasse mind miñna, et ma saan omma male.

21. Kai Hadadas, būdamas Egipte, sužinojo, kad Dovydas ir kariuomenės vadas Joabas mirę, jis prašė faraoną: ‘‘Leisk man eiti į savo šalį’‘.

21. Da nun Hadad hörte in Ägypten, daß David entschlafen war mit seinen Vätern und daß Joab, der Feldhauptmann, tot war, sprach er zu Pharao: Laß mich in mein Land ziehen!

21. Or, quand Hadad eut appris en Égypte que David s'était endormi avec ses pères, et que Joab, le chef de l'armée, était mort, il dit à Pharaon: Laisse-moi partir, et je m'en irai en mon pays.

21. Y oyendo Adad en Egipto que David había dormido con sus padres, y que Joab general del ejército era muerto, Adad dijo a Faraon: Déjame ir a mi tierra.

21 Toen nu Hadad in Egypte hoorde, dat David met zijn vaderen ontslapen, en dat Joab, de krijgsoverste, dood was, zeide Hadad tot Farao: Laat mij gaan, dat ik in mijn land trekke.

21. A gdy usłyszał Adad w Egipcie, iż zasnął Dawid z ojcy swymi, a iż umarł Joab, hetman wojska, tedy rzekł Adad do Faraona: Puść mię, że pójdę do ziemi mojej.

21. Mikor pedig Hadád meghallotta Égyiptomban, hogy Dávid elaludt az ő atyáival, és hogy Joáb is, a seregnek fővezére, meghalt, monda Hadád a Faraónak: Bocsáss el engem, hadd menjek el az én földembe.

21 Когда Адер услышал, что Давид почил с отцами своими и что военачальник Иоав умер, то сказал фараону: отпусти меня, я пойду в свою землю.

21. Як же прочув Адер, що Давид прилучивсь до своїх батьків та що й гетьман Йоаб умер, то просив Фараона: Відпусти мене в мій рідний край.

22. Mutta farao sanoi hänelle: Mitä sinulta puuttuu minun luonani, koska haluat mennä omaan maahasi? Hän vastasi: Ei mitään, mutta päästä minut.

22. Pharao vastasi häntä: mitä sinulta puuttuu minun tykönäni, ettäs tahdot mennä sinun maalles? Hän sanoi: ei mitään, vaan salli minun kuitenkin mennä.

22. Pharao wastais händä: mitä sinun puuttu minun tykönäni ettäs tahdot mennä sinun maalles? hän sanoi: ei mitän waan salli minun mennä.

22 Then Pharaoh said to him, But what have you lacked with me, that, behold, you seek to go to your own country? And he answered, Nothing, however only let me depart.

22. Then Pharaoh said unto him, But what hast thou lacked with me, that, behold, thou seekest to go to thine own country? And he answered, Nothing: howbeit let me go in any wise.

22. Farao sagde til ham: Men hvad fattes dig hos mig? og se, du søger at drage til dit Land; og han sagde: Mig fattes intet, men lad mig dog fare.

22. Pharao sade till honom: Hvad fattas dig när mig, att du vill draga till ditt land? Han sade: Intet; utan låt mig fara.

22. Agga Warao ütles temmale: Mis sul siis mo jures waia on, et sa nüüd püad omma male miñna? ja ta ütles: Ei ühtegi; ommeti lasse mind nüüd ärraminna.

22. Faraonas klausė jo: ‘‘Ko tau trūksta pas mane, kad nori grįžti į savo kraštą?’‘ Jis atsakė: ‘‘Nieko man netrūksta, bet išleisk mane’‘.

22. Pharao sprach zu ihm: Was fehlt dir bei mir, daß du willst in dein Land ziehen? Er sprach: Nichts; aber laß mich ziehen!

22. Et Pharaon lui dit: Que te manque-t-il donc auprès de moi, pour que tu demandes ainsi de t'en aller en ton pays? Et il lui répondit: Rien; mais laisse-moi, laisse-moi partir!

22. Y Faraón le respondió: ¿Por qué? ¿Qué te falta conmigo, que procuras de irte a tu tierra? Y él respondió: Nada: con todo eso ruégote que me dejes ir.

22 Doch Farao zeide: Maar wat ontbreekt u bij mij, dat, zie, gij in uw land zoekt te trekken? En hij zeide: Niets, maar laat mij evenwel gaan.

22. Któremu odpowiedział Farao: Czegoż ci niedostawa u mnie, że chcesz iść do ziemi twojej? A on rzekł: Niczego; a wszakże puść mię.

22. És felele néki a Faraó: Mi nélkül szűkölködöl én nálam, hogy a te földedbe igyekezel menni? Felele az: Semmi nélkül nem szűkölködöm, de kérlek bocsáss el engem.

22 И сказал ему фараон: разве ты нуждаешься в чем у меня, что хочешь идти в свою землю? Он отвечал: нет, но отпусти меня.

22. Фараон же відказав: Чи ж тобі не достає чого в мене, що бажаєш ійти в рідний край. Сей відказав: Нї, але таки відпустити мене.

23. Ja Jumala nostatti Salomolle vastustajaksi Resonin, Eljadan pojan, joka oli paennut herransa Hadadeserin, Sooban kuninkaan, luota.

23. Ja Jumala nosti myös hänelle vihamiehen Resonin ElJadan pojan, joka oli karannut herraltansa HadadEseriltä Zoban kuninkaalta,

23. JA Jumala nosti myös Salomolle wihamiehen Resonin ElJadan pojan joca oli carannut hänen Herraldans HadadEserildä Zoban Cuningalda.

23 And God raised up (another) adversary to him, Rezon the son of Eliada, who had fled from his lord Hadadezer king of Zobah.

23. And God stirred him up another adversary, Rezon the son of Eliadah, which fled from his lord Hadadezer king of Zobah:

23. Gud opvakte ham ogsaa en Modstander, Reson, Eljadas Søn, som flyede fra sin Herre Hadad-Eser, Kongen af Zoba,

23. Än uppväckte honom Gud en fienda, Reson, ElJada son, hvilken ifrå sin herra HadadEser, Konungen i Zoba, flydd var;

23. Jummal töstis ka tem̃ale ühhe wastase, Eljada poia Resoni, kes ommast issandast Soba kunningast Adaderist olli ärrakargand.

23. Dievas sukėlė prieš jį ir kitą priešą Eljado sūnų Razoną, kuris buvo pabėgęs nuo savo valdovo Hadadezerio, Cobos karaliaus.

23. Auch erweckte Gott ihm einen Widersacher, Reson, den Sohn Eljadas, der von seinem Herrn, Hadadeser, dem König zu Zoba, geflohen war,

23. Dieu suscita encore un ennemi à Salomon: Rézon, fils d'Eljada, qui s'était enfui d'avec son seigneur Hadadézer, roi de Tsoba,

23. Despertóle también Dios por adversario a Razón, hijo de Eliada, el cual había huido de su amo Adadezer rey de Soba.

23 Ook verwekte God hem een wederpartijder, Rezon, den zoon van Eljada, die gevloden was van zijn heer Hadad-ezer, den koning van Zoba,

23. Wzbudził także Bóg naó przeciwnika, Rezona, syna Elijadowego, który był uciekł od Adarezera, króla Soby, Pana swego.

23. És támaszta az Isten néki más ellenséget is, Rézont, az Eljada fiát, a ki elfutott vala Hadadézertől, [13†] a Sóbabeli királytól, az ő urától.

23 И воздвиг Бог против Соломона еще противника, Разона, сына Елиады, который убежал от государя своего Адраазара, царя Сувского,

23. І підняв Бог на Соломона іще противника - Разона Еліаденка, що втїк був від свого пана Адраазара, царя Собського.

24. Tämä kokosi miehiä ympärilleen ja oli partiojoukon päällikkönä silloin, kun Daavid surmasi heitä. He menivät sitten Damaskoon, asettuivat sinne ja hallitsivat Damaskossa.

24. Ja kokosi miehiä häntä vastaan, ja hän oli sotajoukon päämies silloin kuin David surmasi heitä; ja he menivät Damaskuun ja asuivat siellä, ja hallitsivat Damaskuussa.

24. Ja cocois miehiä händä wastan ja hän oli sodanpäämies silloin cosca Dawid surmais heitä ja menit Damascuun ja asuit siellä ja hallidzi Damascus.

24 And he gathered men to him and became captain over a troop when David killed them (of Zobah). And they went to Damascus and dwelt in it and reigned in Damascus.

24. And he gathered men unto him, and became captain over a band, when David slew them of Zobah: and they went to Damascus, and dwelt therein, and reigned in Damascus.

24. og samlede Mænd til sig og blev Høvedsmand for en Trop, der David slog dem; og de droge til Damaskus og boede i den og regerede i Damaskus.

24. Och församlade emot honom män, och vardt en höfvitsman för krigsknektar, den tid David slog dem ihjäl; och drogo till Damascon, och bodde der, och voro rådande i Damascon.

24. Ja temma olli ennese jure mehhi koggunud, ja selle hulga pealikkuks sanud, kui Tawet neid olli ärratapnud: ja nem̃ad läksid Tamaskusse, ja ellasid seäl ja wallitsesid Tamaskusses.

24. Tas surinko būrį vyrų ir tapo jų vadu, kai Dovydas sumušė juos Coboje. Jis su vyrais nuėjo į Damaską, ten apsigyveno ir tapo Damasko karaliumi.

24. und sammelte wider ihn Männer und ward ein Hauptmann der Kriegsknechte, da sie David erwürgte; und sie zogen gen Damaskus und wohnten daselbst und regierten zu Damaskus.

24. Et qui assembla des gens contre lui et était chef de bande, lorsque David tua les Syriens. Et ils s'en allèrent à Damas, y habitèrent et y régnèrent.

24. Y había juntado gente contra él, y habíase hecho capitán de una compañía, cuando David los mató, y se fueron a Damasco, y habitaron allí, y reinaron en Damasco.

24 Tegen welken hij ook mannen vergaderd had, en werd overste ener bende, als David die doodde; en getrokken zijnde naar Damaskus, woonden zij aldaar, en regeerden in Damaskus.

24. A zebrawszy do siebie męże, był książęciem roty, gdy je Dawid mordował; przetoż odszedłszy do Damaszku, mieszkali w nim, a królowali nad Damaszkiem.

24. És hadakozó férfiakat gyűjtött maga mellé, és ő vala a sereg hadnagya, mikor megölé őket Dávid; azután Damaskusba menvén ott lakának, és uralkodának Damaskusban.

24 и, собрав около себя людей, сделался начальником шайки, после того, как Давид разбил Адраазара ; и пошли они в Дамаск, и водворились там, и владычествовали в Дамаске.

24. Сей скупив круг себе людей й зробивсь отаманом ледарів послї того, як Давид побив Адраазара; й звоювали вони Дамаск, і осїлись там, та й зробили його царем у Дамаску.

25. Ja hän oli Israelin vastustaja, niin kauan kuin Salomo eli, ja teki sille pahaa samoin kuin Hadadkin. Hän inhosi Israelia; ja hänestä tuli Aramin kuningas.

25. Ja hän oli Israelin vihollinen niinkauvan kuin Salomo eli, paitsi sitä vahinkoa, jonka Hadad teki; hän kauhistui Israelia ja tuli Syrian kuninkaaksi.

25. Ja hän oli Israelin wiholinen nijncauwan cuin Salomo eli paidzi sitä wahingota cuin Hadad teki hän cauhistui Israeli ja tuli Syrian Cuningaxi.

25 And he was an adversary to Israel all the days of Solomon, besides the mischief that Hadad (did). And he despised Israel and reigned over Syria.

25. And he was an adversary to Israel all the days of Solomon, beside the mischief that Hadad did: and he abhorred Israel, and reigned over Syria.

25. Og han var Israels Modstander alle Salomos Dage, og det var foruden det onde, som Hadad gjorde; og han hadede Israel og blev Konge over Syrien.

25. Och han var Israels fiende, så länge Salomo lefde. Det är den skadan, som Hadad led; derföre hade han en vämjelse emot Israel, och blef rådandes i Syrien.

25. Ja temma olli Israeli wastane keige Salomoni ello aia, ja se tulli senna kurja körwa, mis Adasist sündis; ja Israel olli läila ta melest, kui ta ülle Siria olli kunningaks sanud.

25. Per visas Saliamono dienas jis buvo Izraelio priešas, jam kenkė ir nekentė jo lygiai taip pat, kaip Hadadas.

25. Und er war Israels Widersacher, solange Salomo lebte. Das kam zu dem Schaden, den Hadad tat; und Reson hatte einen Haß wider Israel und ward König über Syrien.

25. Rézon fut donc ennemi d'Israël tout le temps de Salomon, outre le mal que fit Hadad; il eut Israël en aversion, et il régna sur la Syrie.

25. Y fué adversario a Israel todos los dias de Salomón, y fué otro mal con él de Adad, porque aborreció a Israel, y reinó sobre la Siria.

25 En hij was Israels tegenpartijder al de dagen van Salomo, en dat benevens het kwaad, dat Hadad deed; want hij had een afkeer van Israel, en hij regeerde over Syrie.

25. I był przeciwnikiem Izraelowi po wszystkie dni Salomonowe, a to oprócz szkód, które mu czynił Adad; bo się brzydził Izraelem, gdy królował w Syryi.

25. És ellensége volt Izráelnek Salamonnak egész életében, a nyomorúságon kivül, a melyet Hadád szerze, és gyűlölte Izráelt, és uralkodott Siriában.

25 И был он противником Израиля во все дни Соломона. Кроме зла, причиненного Адером, он всегдавредил Израилю и сделался царем Сирии.

25. І був він противником Ізраїля, покіль було й віку Соломонового. Окрім лиха заподїваного Адером, шкодив він заєдно Ізраїлеві, та ще й зробився царем в Сириї.

26. Myöskin Salomon palvelija Jerobeam, Nebatin poika, efraimilainen Seredasta, jonka äiti oli nimeltään Serua ja oli leskivaimo, kohotti kätensä kuningasta vastaan.

26. Niin myös Jerobeam Nebatin poika Ephratilainen Zarebasta, Salomon palvelia; hänen äitinsä nimi oli Zeruga, leskivaimo; hän nosti myös kätensä kuningasta vastaan.

26. NIjn myös Jerobeam Nebathin poica Ephratheri Zaredast Salomon palwelia hänen äitins nimi oli Zeruga yxi leski hän nosti myös kätens Cuningast wastan.

26 And Jeroboam the son of Nebat, an Ephraimite of Zeredah {Zereda}, a servant of Solomon whose mother's name was Zeruah, a widow, he also lifted up his hand against the king.

26. And Jeroboam the son of Nebat, an Ephrathite of Zereda, Solomon's servant, whose mother's name was Zeruah, a widow woman, even he lifted up his hand against the king.

26. Og Jeroboam, Nebats Søn, en, Efratiter fra Zareda, hvis Moders Navn var Zerua, en Enke, Salomos Tjener, han opløftede ogsaa Haand imod Kongen.

26. Dertill Jerobeam, Nebats son, en Ephrateer af Zareda, Salomos tjenare; och hans moder het Zeruga, en enka; hof också handena upp emot Konungen.

26. Ja Jarobeam Nebati poeg, üks Ewratimees Sereda liñnast, (ja ta emma nimmi Serua üks lesk-naene) olli Salomoni sullane, ja töstis kätt kunninga wasto ülles:

26. Taip pat ir Nebato sūnus Jeroboamas, efraimitas iš Ceredos, Saliamono tarnas, kurio motina buvo našlė, vardu Ceruva, pakėlė savo ranką prieš karalių.

26. Dazu Jerobeam, der Sohn Nebats, ein Ephraimiter von Zereda, Salomos Knecht (und seine Mutter hieß Zeruga, eine Witwe), der hob auch die Hand auf wider den König.

26. Jéroboam, fils de Nébat, Éphratien de Tséréda, serviteur de Salomon, dont la mère, femme veuve, s'appelait Tséruha, se révolta aussi contre le roi.

26. Asimismo Jeroboam, hijo de Nabat, Efrateo de Sareda, siervo de Salomón, (su madre se llamaba Serva, mujer viuda,) alzó su mano contra el rey.

26 Daartoe Jerobeam, de zoon van Nebat, een Efrathiet van Zereda, Salomo's knecht (wiens moeders naam was Zerua, een weduwvrouw), hief ook de hand op tegen den koning.

26. Jeroboam też, syn Nabata Efratejczyka z Saredy, (a imię matki jego Serwa, która była wdową,)sługa Salomonowy, podniósł przeciwko królowi rękę.

26. Azután Jeroboám, [14†] a Nébát fia, Seredából való Efrateus, — a kinek anyja Sérua, egy özvegy asszony volt — a Salamon szolgája emelte fel kezét a király ellen.

26 И Иеровоам, сын Наватов, Ефремлянин из Цареды, – имя матери его вдовы: Церуа, – раб Соломонов, поднял руку на царя.

26. І Еробоам Набатенко, Ефраїмій із Зареди - матїр його звали Зеруа, а була вона вдовиця - урядник Соломонів, збунтувавсь так само проти царя.

27. Hän joutui kohottamaan kätensä kuningasta vastaan seuraavalla tavalla. Salomo rakensi Milloa ja sulki siten aukon isänsä Daavidin kaupungissa.

27. Ja tämä on syy, jonkatähden hän kätensä nosti kuningasta vastaan: Kuin Salomo rakensi Milon, sulki hän isänsä Davidin kaupungin raon.

27. Ja tämä on syy jongatähden hän kätens nosti Cuningast wastan: Cosca Salomo rakensi Millon sulki hän Dawidin hänen Isäns Caupungin raon.

27 And this was the reason why he lifted up his hand against the king: Solomon built Millo and repaired the breach of the city of David his father.

27. And this was the cause that he lifted up his hand against the king: Solomon built Millo, and repaired the breaches of the city of David his father.

27. Og dette er Sagen, hvorfor han opløftede Haand imod Kongen: Salomo byggede Millo og tillukkede det aabne Sted paa Davids sin Faders Stad.

27. Och detta är saken, hvarföre han upphof handena emot Konungen: då Salomo byggde Millo, slöt han igen ett gap på sins faders Davids stad.

27. Ja se olli se assi, mispärrast ta kät kunninga wasto üllestöstis: Kui Salomon Millo üllesehhitas, siis panni ta omma issa Taweti liñna müri auko kinni.

27. Priežastis, dėl ko jis pakėlė savo ranką prieš karalių, buvo tokia: Saliamonas, statydamas Milojų, taisė savo tėvo Dovydo miesto sienas.

27. Und das ist die Sache, darum er die Hand wider den König aufhob: da Salomo Millo baute, verschloß er die Lücke an der Stadt Davids, seines Vaters.

27. Et voici l'occasion pour laquelle il se révolta contre le roi: Salomon bâtissait Millo et fermait la brèche de la cité de David, son père.

27. Y la causa porque este alzó mano contra el rey fué esta: Salomón edificando a Mello, cerró el portillo de la ciudad de David su padre:

27 Dit is nu de zaak, waarom hij de hand tegen den koning ophief. Salomo bouwde Millo, en sloot de breuk der stad van zijn vader David toe.

27. A tać była przyczyna, dla której podniósł rękę swą przeciwko królowi, że Salomon zbudowawszy Mello, zaprawił dziurę w mieście Dawida, ojca swego.

27. Annak pedig, a miért felemelte kezét a király ellen, ez volt az oka: Mikor Salamon megépítette Millót, és berakatta az ő atyjának, a Dávid városának romlását;

27 И вот обстоятельство, по которому он поднял руку на царя: Соломон строил Милло, починивал повреждения в городе Давида, отца своего.

27. А що він підняв руку на царя, се от як сталось: Соломон будував Милло та починив деякі ушкоди в городї Давида, батька свого.

28. Ja Jerobeam oli kelpo mies; ja kun Salomo näki, kuinka tämä nuori mies teki työtä, asetti hän hänet kaiken sen pakkotyön valvojaksi, mikä oli Joosefin heimon osalla.

28. Ja Jerobeam oli jalo sotamies: ja koska Salomo näki nuorukaisen kelpaavaiseksi, asetti hän hänen koko Josephin huoneen kuormain päälle.

28. Ja Jerobeam oli jalo sotamies ja cosca Salomo näki sen nuorucaisen kelpawaisexi asetti hän hänen coco Josephin huonen cuormain päälle.

28 And the man Jeroboam was a mighty man of valor. And Solomon saw the young man that he was industrious and he gave him charge over all the labor of the house of Joseph.

28. And the man Jeroboam was a mighty man of valour: and Solomon seeing the young man that he was industrious, he made him ruler over all the charge of the house of Joseph.

28. Og Manden Jeroboam var et dygtigt Menneske, og der Salomo saa den unge Karl, at han udrettede Gerningen vel, da beskikkede han ham over alt Josefs Hus's Arbejde.

28. Och Jerobeam var en stridsam man; och då Salomo såg att mannen var snäll, satte han honom öfver alla Josephs hus utskylder.

28. Ja se mees Jarobeam olli wäggew wahwa mees; ja Salomon näggi se noremehhe, et ta ussin olli tööd teggema: siis panni ta tedda keige Josepi koia raske tö ülle.

28. Jeroboamas buvo sumanus vyras. Saliamonas, matydamas, kad jaunuolis išradingas, pavedė jam prižiūrėti visos Juozapo giminės darbą.

28. Und Jerobeam war ein streitbarer Mann. Und da Salomo sah, daß der Jüngling tüchtig war, setzte er ihn über alle Lastarbeit des Hauses Joseph.

28. Or, Jéroboam était fort et vaillant; et Salomon, voyant ce jeune homme qui travaillait, l'établit sur toute la corvée de la maison de Joseph.

28. Y el varón Jeroboam era valiente y esforzado: y viendo Salomón al mancebo que era hombre de hecho, encomendóle todo el cargo de la casa de José.

28 En de man Jerobeam was een dapper held. Toen Salomo dezen jongeling zag, dat hij arbeidzaam was, zo stelde hij hem over al den last van het huis van Jozef.

28. A Jeroboam był mąż mocny i możny. Przetoż widząc Salomon młodzieóca, że był sprawny, postanowił go nad podatkami wszystkiemi domu Józefowego.

28. Jeroboám erős férfiú vala; és látván Salamon, hogy az ő szolgája az ő dolgában szorgalmatos, reá bízá a József háza [15†] gondviselésének egész terhét.

28 Иеровоам был человек мужественный. Соломон, заметив, что этот молодой человек умеет делать дело, поставил его смотрителем над оброчными из дома Иосифова.

28. Був же собі Еробоам чоловік хоробрий; то ж Соломон, вбачаючи, що молодик тямущий хоч до якої робити, поставив його доглядником над поборами в цїлому поколїннї Йосифовому.

29. Siihen aikaan tapahtui, kun Jerobeam kerran oli lähtenyt Jerusalemista, että siilolainen Ahia, profeetta, kohtasi hänet tiellä. Tämä oli puettuna uuteen vaippaan, ja he olivat kahdenkesken kedolla.

29. Se tapahtui siihen aikaan, että Jerobeam meni ulos Jerusalemista, ja propheta Ahia Silosta löysi hänen tiellä, ja hänen yllänsä oli uusi hame, ja he olivat ainostansa kahden kedolla.

29. SE tapahtui sijhen aican että Jerobeam meni ulos Jerusalemist ja Propheta Ahia Silost löysi hänen tiellä ja hänen ylläns oli usi hame ja he olit ainoastans cahden kedolla.

29 And it happened at that time, when Jeroboam went out of Jerusalem, that the prophet Ahijah the Shilonite found him in the way. Now (Ahijah) had clad himself with a new garment and the two were alone in the field.

29. And it came to pass at that time when Jeroboam went out of Jerusalem, that the prophet Ahijah the Shilonite found him in the way; and he had clad himself with a new garment; and they two were alone in the field:

29. Og det skete paa samme Tid, da Jeroboam gik ud af Jerusalem, at Siloniteren Ahia, Profeten, traf ham paa Vejen og han var iført et nyt Klædebon, og de to vare alene paa Marken.

29. Men det begaf sig på den tiden, att Jerobeam gick utaf Jerusalem, och Propheten Ahia af Silo fann honom på vägenom; och han hade en ny mantel uppå; och de voro både allena på markene.

29. Ja sel aial sündis, et Jarobeam Jerusalemmast wäljaläks, ja Ahia se prohwet Silonimees juhtus temma wasto seäl tee peäl, ja temmal olli uus kuub selgas, ja need mollemad ollid üksi wäljal.

29. Kartą Jeroboamas, išėjęs iš Jeruzalės, kelyje sutiko pranašą Ahiją iš Šilojo. Jis buvo apsisiautęs nauju apsiaustu. Juodu buvo vieni laukuose.

29. Es begab sich aber zu der Zeit, daß Jerobeam ausging von Jerusalem, und es traf ihn der Prophet Ahia von Silo auf dem Wege und hatte einen Mantel an, und waren beide allein im Felde.

29. Or, il arriva dans ce temps-là que Jéroboam sortit de Jérusalem. Et le prophète Achija, le Silonite, vêtu d'un manteau neuf, le rencontra dans le chemin; et ils étaient eux deux tout seuls dans les champs.

29. Aconteció pues en aquel tiempo, que saliendo Jeroboam de Jerusalem, hallóle Ahías, Silonita, profeta, en el camino, y él estaba cubierto con una capa nueva: y estaban ellos ámbos solos en el campo.

29 Het geschiedde nu te dier tijd, als Jerobeam uit Jeruzalem uitging, dat de profeet Ahia, de Siloniet, hem op den weg vond, en hij zich een nieuw kleed aangedaan had, en zij beiden alleen op het veld waren;

29. I stało się tegoż czasu, gdy Jeroboam wyszedł z Jeruzalemu, że go znalazł na drodze Achyjasz Sylonitczyk, prorok, będąc odziany płaszczem nowym; a tylko sami dwaj byli na polu.

29. És történt ebben az időben, hogy mikor kiment egyszer Jeroboám Jeruzsálemből, találkozék az úton Ahijával, a Silóbeli prófétával, és rajta új köpönyeg volt, és csak ketten valának a mezőn együtt.

29 В то время случилось Иеровоаму выйти из Иерусалима; и встретил его на дороге пророк Ахия Силомлянин, и на нем была новая одежда. На поле их было толькодвое.

29. Сталося ж того часу, що Еробоам вийшов із Ерусалиму й зустрів його в дорозї пророк Ахія з Силому. Був він у новій гунї, а зійшлись вони сам на сам у чистому полі.

30. Silloin Ahia tarttui siihen uuteen vaippaan, joka hänellä oli yllään, ja repäisi sen kahdeksitoista kappaleeksi

30. Ja Ahia rupesi uuteen hameesen, joka hänen yllänsä oli, ja repäisi kahdeksitoistakymmeneksi kappaleeksi,

30. Ja Ahia rupeis sijhen uten hameseen cuin hänen ylläns oli ja rewäis cahdexitoistakymmenexi cappalexi.

30 And Ahijah laid hold of the new garment that was on him and tore it in twelve pieces.

30. And Ahijah caught the new garment that was on him, and rent it in twelve pieces:

30. Og Ahia tog fat i det nye Klædebon, som han havde paa sig, og han rev det i tolv Stykker.

30. Och Ahia fattade den nya mantelen, som han på hade, och ref honom sönder i tolf stycker;

30. Ja Ahia hakkas sest uest kuest kinni, mis tema selgas, ja kärristas sedda löhki kahheteistkümneks tükkiks.

30. Ahija, nutvėręs savo naują apsiaustą, suplėšė jį į dvyliką dalių

30. Und Ahia faßte den neuen Mantel, den er anhatte, und riß ihn in zwölf Stücke

30. Alors Achija prit le manteau neuf qu'il avait sur lui, et le déchira en douze morceaux;

30. Y trabando Ahías de la capa nueva que tenía sobre sí, rompióla en doce pedazos;

30 Zo vatte Ahia het nieuwe kleed, dat aan hem was, en scheurde het, in twaalf stukken.

30. Tedy wziąwszy Achyjasz płaszcz nowy, który miał na sobie, rozdarł go na dwanaście sztuk.

30. És megragadván Ahija az új ruhát, a mely azon volt, hasítá azt tizenkét [16†] részre.

30 И взял Ахия новую одежду, которая была на нем, и разодрал ее на двенадцать частей,

30. І вхопив Ахія нову гуню з себе та й роздер її на дванайцять частей;

31. ja sanoi Jerobeamille: Ota itsellesi kymmenen kappaletta, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan kymmenen sukukuntaa sinulle.

31. Ja sanoi Jerobeamille: ota kymmenen kappaletta sinulle; sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala: katso, minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä, ja annan sinulle kymmenen sukukuntaa:

31. Ja sanoi Jerobeamille: ota kymmenen cappaletta sinulles: sillä nijn sano HERra Israelin Jumala: cadzo minä rewäisen waldacunnan Salomon kädest ja annan sinulle kymmenen sucucunda.

31 And he said to Jeroboam, You take ten pieces, for Jehovah says thus, the God of Israel, Behold, I will tear the kingdom out of the hand of Solomon and will give ten tribes to you

31. And he said to Jeroboam, Take thee ten pieces: for thus saith the LORD, the God of Israel, Behold, I will rend the kingdom out of the hand of Solomon, and will give ten tribes to thee:

31. Og han sagde til Jeroboam: Tag ti Stykker til dig; thi saa siger Herren, Israels Gud: Se, jeg river Riget af Salomos Haand og vil give dig de ti Stammer.

31. Och sade till Jerobeam: Tag tio stycker till dig; förty så säger Herren Israels Gud: Si, jag skall rifva riket utu Salomos hand, och gifva dig tio slägter.

31. Ja ütles Jarobeamile: Wötta ennesele kümme tükki; sest nenda ütleb Jehowa Israeli Jum̃al: Wata, ma tahhan se kunningrigi Salomoni käest ärrakiskuda, ja sulle kümme sugguarro anda.

31. ir tarė Jeroboamui: ‘‘Pasiimk dešimt dalių, nes Viešpats, Izraelio Dievas, sako: ‘Aš atimsiu karalystę iš Saliamono ir tau duosiu dešimt giminių,

31. und sprach zu Jerobeam: Nimm zehn Stücke zu dir! Denn so spricht der HERR, der Gott Israels: Siehe, ich will das Königreich von der Hand Salomos reißen und dir zehn Stämme geben,

31. Et il dit à Jéroboam: Prends pour toi dix morceaux; car ainsi a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël: Voici, je vais déchirer le royaume d'entre les mains de Salomon, et je te donnerai dix tribus;

31. Y dijo a Jeroboam: Tómate los diez pedazos: porque así dijo Jehová Dios de Israel: He aquí que yo rompo el reino de la mano de Salomón, y a tí daré diez tribus.

31 En hij zeide tot Jerobeam: Neem u tien stukken; want alzo zegt de HEERE, de God Israels: Zie, Ik zal het koninkrijk van de hand van Salomo scheuren, en u tien stammen geven.

31. I rzekł do Jeroboama: Weźmij sobie dziesięć sztuk; bo tak mówi Pan, Bóg Izraelski: Oto Ja oderwę królestwo z rąk Salomonowych, a dam tobie dziesięć pokoleó.

31. És monda Jeroboámnak: Vedd el magadnak a tíz részt; mert ezt mondja az [17†] Úr, Izráel Istene: Ímé elszakasztom ez országot Salamon kezétől, és néked adom a tíz nemzetséget;

31 и сказал Иеровоаму: возьми себе десять частей, ибо так говорит Господь Бог Израилев: вот, Я исторгаю царство из руки Соломоновой и даю тебе десять колен,

31. І промовив до Еробоама: Возьми собі десять частин, так бо говорить Господь, Бог Ізрайлїв: Ось я роздеру Соломонове царство та й передам тобі десять поколїнь,

32. Yksi sukukunta jääköön hänelle minun palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin kaupungin tähden, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista.

32. Yksi sukukunta jää hänelle, Davidin minun palveliani tähden ja Jerusalemin kaupungin tähden, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista.

32. Yxi sucucunda jää hänelle Dawidin minun palweliani tähden jonga minä olen walinnut caikist Israelin sucucunnist.

32 (but he will have one tribe, for my servant David's sake and for Jerusalem's sake, the city which I have chosen out of all the tribes of Israel),

32. (But he shall have one tribe for my servant David's sake, and for Jerusalem's sake, the city which I have chosen out of all the tribes of Israel:)

32. Men han skal have den ene Stamme for min Tjener Davids Skyld og for Jerusalems Stads Skyld, som jeg udvalgte af alle Israels Stammer;

32. En slägt skall han hafva för min tjenares Davids skull, och för staden Jerusalems skull, den jag utvalt hafver utur alla Israels slägter;

32. Ja se üks sugguarro peab ta pärralt jäma, mo sullase Taweti pärrast ja Jerusalemma se linna pärrast, mis ma ärrawallitsenud keige Israeli souarrude seast.

32. bet vieną giminę jam paliksiu dėl savo tarno Dovydo ir Jeruzalės miesto, kurį išsirinkau iš visų Izraelio giminių.

32. einen Stamm soll er haben um meines Knechtes David willen und um der Stadt Jerusalem willen, die ich erwählt habe aus allen Stämmen Israels,

32. Mais il aura une tribu, pour l'amour de David, mon serviteur, et de Jérusalem, la ville que j'ai choisie d'entre toutes les tribus d'Israël;

32. Y él tendrá la una tribu por amor de David mi siervo, y por amor de Jerusalem, la ciudad que yo he elegido de todas las tribus de Israel:

32 Maar een stam zal hij hebben, om Mijns knechts Davids wil, en om Jeruzalems wil, de stad, die Ik verkoren heb uit alle stammen van Israel.

32. Jedno tylko pokolenie zostanie mu dla sługi mego Dawida, i dla miasta Jeruzalem, którem obrał ze wszystkich pokoleó Izraelskich;

32. Egy nemzetséget hagyok [18†] pedig ő nála az én szolgámért, Dávidért, és Jeruzsálem városáért, a melyet magamnak választottam az Izráel minden nemzetségei közül,

32 а одно колено останется за ним ради раба Моего Давида и ради города Иерусалима, который Я избрал из всех колен Израилевых.

32. Одно ж поколїннє удержиться при йому задля раба мого Давида й задля Ерусалиму, города, що вибрав я з усїх поколїнь Ізрайлевих,

33. Näin on tapahtuva, koska he ovat hyljänneet minut ja kumartaneet Astartea, siidonilaisten jumalatarta, ja Kemosta, Mooabin jumalaa, ja Milkomia, ammonilaisten jumalaa, eivätkä ole vaeltaneet minun teitäni eivätkä tehneet sitä, mikä on oikein minun silmissäni, eivätkä noudattaneet minun käskyjäni ja oikeuksiani niinkuin Salomon isä Daavid.

33. Että he ovat minun hyljänneet ja kumartaneet Astarotia Zidonilaisten jumalaa, Kamosta Moabilaisten jumalaa ja Milkomia Ammonin lasten jumalaa, ja ei vaeltaneet minun tielläni eikä tehneet, mitä minulle kelpasi, minun säätyjäni ja minun oikeuttani, niinkuin David hänen isänsä.

33. Että he owat minun hyljännet ja cumartanet Astharothi Zidonerein jumalata Chamosta Moabiterein jumalata ja Milchomi Ammonin lasten jumalata ja ei waeldanet minun teilläni eikä tehnet mitä minulle kelpais minun käskyjäni ja minun oikeuttani nijncuin Dawidin hänen Isäns.

33 because that they have forsaken me and have worshiped Ashtoreth the goddess of the Sidonians, Chemosh the god of Moab and Milcom the god of the sons of Ammon. And they have not walked in my ways, to do what is right in my eyes and (to keep) my statutes and my ordinances as David his father did.

33. Because that they have forsaken me, and have worshipped Ashtoreth the goddess of the Zidonians, Chemosh the god of the Moabites, and Milcom the god of the children of Ammon, and have not walked in my ways, to do that which is right in mine eyes, and to keep my statutes and my judgments, as did David his father.

33. fordi de have forladt mig og nedbøjet sig for Astoreth, Zidoniernes Gud, for Kamos, Moabiternes Gud, og for Milkom, Ammons Børns Gud, og de have ikke vandret i mine Veje til at gøre, hvad ret var for mine Øjne, og mine Skikke og mine Forskrifter som David hans Fader.

33. Derföre att de hafva öfvergifvit mig, och tillbedit Astoreth, de Zidoniers gud, Chemos, de Moabiters gud, och Milcom, Ammons barnas gud, och icke vandrat i mina vägar, så att de måtte gjort hvad mig behagade, min bud och rätter, såsom David hans fader.

33. Sepärrast et nemmad mind on mahhajätnud, ja Sidoni jummala Astoreti, Moabi jummala Kemosi, ja Ammoni laste jummala Milkomi ette kummardanud, ja ep olle käinud minno tede peäl, egga teinud, mis öige mo silma ees, ei mo seädmiste egga mo kohtoseäduste järrele, nenda kui temma issa Tawet.

33. Tai dėl to, kad jie paliko mane ir garbino sidoniečių deivę Astartę, Moabo dievą Chemošą bei amonitų dievą Milkomą, nevaikščiojo mano keliais, nedarė, kas teisinga mano akyse, ir nesilaikė mano nuostatų bei potvarkių, kaip jo tėvas Dovydas.

33. darum daß sie mich verlassen und angebetet haben Asthoreth, die Göttin der Sidonier, Kamos, den Gott der Moabiter, und Milkom, den Gott der Kinder Ammon, und nicht gewandelt haben in meinen Wegen, daß sie täten, was mir wohl gefällt, meine Gebote und Rechte, wie David, sein Vater.

33. Parce qu'ils m'ont abandonné et se sont prosternés devant Astarté, divinité des Sidoniens, devant Kémos, dieu de Moab, et devant Milcom, dieu des enfants d'Ammon, et n'ont point marché dans mes voies, pour faire ce qui est droit à mes yeux, pour garder mes statuts et mes ordonnances, comme l'a fait David, père de Salomon.

33. Por cuanto me han dejado, y han adorado a Astarot, diosa de los Sidonios, y a Camos, dios de Moab, y a Moloc, dios de los hijos de Ammon; y no han andado en mis caminos, para hacer lo que es recto delante de mis ojos, y mis estatutos, y mis derechos, como David su padre.

33 Daarom dat zij Mij verlaten, en zich nedergebogen hebben voor Astoreth, den god der Sidoniers, Kamos, den god der Moabieten, en Milchom, den god der kinderen Ammons; en niet gewandeld hebben in Mijn wegen, om te doen wat recht is in Mijn ogen, te weten Mijn inzettingen en Mijn rechten; gelijk zijn vader David.

33. Przeto, że mię opuścili, a kłaniali się Astarocie, bogini Sydoóskiej, i Chamosowi, bogu Moabskiemu, i Molochowi, bogu synów Ammonowych, a nie chodzili drogami mojemi, aby czynili to, co się mnie podoba, ani też strzegli wyroków moich, i sądów mo ich, jako Dawid, ojciec jego.

33. Még pedig azért, mert elhagytak engem, és imádták Astoretet, a Sídonbeliek istenét, és Kámost, a Moábiták istenét, és Milkomot, az Ammon fiainak istenét, és nem jártak az én utaimban, hogy azt cselekedték volna, a mi tetszett volna az én szemeimnek: az én rendelésimet és végzéseimet, a mint Dávid, az ő atyja.

33 Это за то, что они оставили Меня и стали поклоняться Астарте, божеству Сидонскому, и Хамосу, богу Моавитскому, и Милхому, богу Аммонитскому, и не пошли путями Моими, чтобы делать угодное пред очами Моими и соблюдать уставы Мои и заповеди Мои, подобно Давиду, отцу его.

33. А се за те, що він покинув мене та й став поклонятись Астартї, божищеві Сидонському, та Хамосові, богові Моабійському, та Молохові, богові Аммонїйському, й не ходив путьми моїми, щоб чинити те, що менї до вподоби, та певнити мої установи й заповідї мої, як отець його Давид.

34. Kuitenkaan en minä ota hänen kädestään koko valtakuntaa, vaan annan hänen olla ruhtinaana koko elinaikansa palvelijani Daavidin tähden, jonka minä valitsin, koska hän noudatti minun käskyjäni ja säädöksiäni.

34. En minä kuitenkaan ota kaikea valtakuntaa hänen kädestänsä, vaan teen hänen ruhtinaaksi hänen elinajaksensa, Davidin minun palveliani tähden, jonka minä valitsin; sillä hän piti minun käskyni ja säätyni.

34. En minä ota coconans waldacunda hänen kädestäns waan teen hänen Ruhtinaxi hänen elinajaxens Dawidin minun palweliani tähden jonga minä walidzin joca pitä minun käskyni ja oikeuteni.

34 However I will not take the whole kingdom out of his hand, but I will make him prince all the days of his life, for David my servant's sake whom I chose, who kept my commandments and my statutes.

34. Howbeit I will not take the whole kingdom out of his hand: but I will make him prince all the days of his life for David my servant's sake, whom I chose, because he kept my commandments and my statutes:

34. Dog vil jeg ikke tage noget af Riget ud af han's Haand; men jeg vil lade ham blive en Fyrste i alle hans Livs Dage, for Davids min Tjeners Skyld, som jeg udvalgte, som holdt mine Bud og mine Skikke.

34. Jag vill ock icke taga hela riket utu hans hand; utan jag vill göra honom till en Första i hans lifstid, för Davids min tjenares skull, den jag utvalt hafver, den min bud och rätter hållit hafver.

34. Minna ei tahha ka mitte keik sedda kunningriki ta käest ärrawötta, sest ma tahhan tedda würstiks panna keige ta ello aia, omma sullase Taweti pärrast, kedda ma ollen ärrawallitsenud, kes mo kässud ja mo seädmissed on piddanud.

34. Tačiau Aš neatimsiu karalystės iš jo rankos. Jį paliksiu valdovu, kol jis gyvas, dėl savo tarno Dovydo, kurį išsirinkau ir kuris laikėsi mano įsakymų bei nuostatų.

34. Ich will aber nicht das ganze Reich aus seiner Hand nehmen; sondern ich will ihn zum Fürsten machen sein Leben lang um Davids, meines Knechtes, willen, den ich erwählt habe, der meine Gebote und Rechte gehalten hat.

34. Toutefois je n'ôterai rien de ce royaume d'entre ses mains; car, tout le temps qu'il vivra, je le maintiendrai prince, pour l'amour de David, mon serviteur, que j'ai choisi et qui a gardé mes commandements et mes statuts.

34. Empero no quitaré nada de su reino de sus manos, mas yo le pondré por capitán todos los dias de su vida, por amor de David mi siervo, al cual yo elegí, y él guardó mis mandamientos y mis estatutos.

34 Doch niets van dit koninkrijk zal Ik uit zijn hand nemen; maar Ik stel hem tot een vorst al de dagen zijns levens, om Mijns knechts Davids wil, dien Ik verkoren heb, die Mijn geboden en Mijn inzettingen gehouden heeft.

34. Wszakże nie odejmę wszystkiego królestwa z ręki jego, owszem zostawię go książęciem po wszystkie dni żywota jego dla Dawida, sługi mego, któregom obrał, który strzegł rozkazania mego i wyroków moich.

34. De nem veszem el az egész birodalmat az ő kezétől, hanem akarom, hogy fejedelem legyen életének minden idejében, [19†] Dávidért az én szolgámért, a kit választottam; mivelhogy megőrizte az én parancsolatimat és rendeléseimet;

34 Я не беру всего царства из руки его, но Я оставлю его владыкою на все дни жизни его ради Давида, раба Моего, которого Я избрал, который соблюдал заповеди Мои и уставы Мои;

34. Та не вирву в його з рук усе царство, а зоставлю його князем покіль віку його задля Давида, слуги мого, що я вибрав його, й що пильнував моїх заповідей й встанов моїх;

35. Mutta hänen poikansa kädestä minä otan kuninkuuden ja annan sen sinulle, nimittäin ne kymmenen sukukuntaa,

35. Mutta hänen poikansa kädestä otan minä valtakunnan, ja annan sinulle kymmenen sukukuntaa.

35. Mutta hänen poicans kädest otan minä waldacunnan ja annan sinulle kymmenen sucucunda.

35 But I will take the kingdom out of his son's hand and will give it to you, even ten tribes.

35. But I will take the kingdom out of his son's hand, and will give it unto thee, even ten tribes.

35. Men jeg vil tage Riget ud af hans Søns Haand og give dig de ti Stammer.

35. Utu hans sons hand vill jag taga riket, och vill gifva dig tio slägter;

35. Agga ta poia käest tahhan ma se kunningrigi ärrawötta, ja sedda sulle anda, need kümme sugguarro.

35. Aš atimsiu karalystę iš Saliamono sūnaus ir tau duosiu dešimt giminių.

35. Aus der Hand seines Sohnes will ich das Königreich nehmen und will dir zehn Stämme{~}

35. Mais j'ôterai le royaume d'entre les mains de son fils,

35. Mas yo quitaré el reino de la mano de su hijo, y dartelo he a tí, las diez tribus:

35 Maar uit de hand zijns zoons zal Ik het koninkrijk nemen; en Ik zal u daarvan tien stammen geven.

35. Ale wziąwszy królestwo z ręki syna jego, dam tobie z niego dziesięć pokoleó:

35. Hanem az ő fiának [20†] kezétől már elveszem a királyságot, és néked adom azt, tudniillik a tíz nemzetséget.

35 но возьму царство из руки сына его и дам тебе из него десять колен;

35. У сина ж його вирву з рук царство, та й дам тобі з його десять поколїнь,

36. ja hänen pojallensa minä annan yhden sukukunnan, että minun palvelijallani Daavidilla aina olisi lamppu palamassa minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen itselleni valinnut, asettaakseni nimeni siihen.

36. Mutta hänen pojallensa annan minä yhden sukukunnan, että minun palveliallani Davidilla olis aina valkeus minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen valinnut minulleni, pannakseni nimeni sinne.

36. Mutta hänen pojallens annan minä yhden sucucunnan että minun palweliallani Dawidilla olis aina walkeus minun edesäni Jerusalemin Caupungis jonga minä olen walinnut minulleni pannaxeni minun nimeni sinne.

36 And I will give one tribe to his son, that David my servant may have a lamp always before me in Jerusalem, the city which I have chosen for me to put my name there.

36. And unto his son will I give one tribe, that David my servant may have a light alway before me in Jerusalem, the city which I have chosen me to put my name there.

36. Og jeg vil give hans Søn en Stamme, paa det David, min Tjener, skal alle Dage have et Lys for mit Ansigt i Jerusalem, den Stad, som jeg udvalgte mig, at sætte mit Navn der.

36. Och hans son ena slägt, på det min tjenare David ju allstädes hafver ena lykto för mig uti den staden Jerusalem, den jag mig utvalt hafver, att jag mitt Namn der sätta skulle.

36. Ja temma poiale tahhan ma ühhe souarro anda, et mo sullasel Tawetil woiks kunningrigi lamp olla iggal aial mo ees Jerusalemmas, seäl liñnas, mis ma ennesele ärrawallitsenud, et ma omma nimme senna pannin.

36. Jo sūnui duosiu vieną giminę, kad visą laiką mano tarno Dovydo žiburys būtų priešais mane Jeruzalėje, kurią išsirinkau savo vardui.

36. und seinem Sohn einen Stamm geben, auf daß David, mein Knecht, vor mir eine Leuchte habe allewege in der Stadt Jerusalem, die ich mir erwählt habe, daß ich meinen Namen dahin stellte.

36. Et je t'en donnerai dix tribus; et je donnerai une tribu à son fils, afin que David, mon serviteur, ait toujours une lampe devant moi à Jérusalem, la ville que j'ai choisie pour y mettre mon nom.

36. Y a su hijo daré una tribu, para que mi siervo David tenga lámpara todos los dias delante de mi faz en Jerusalem, ciudad que yo me elegí para poner en ella mi nombre.

36 En zijn zoon zal Ik een stam geven; opdat Mijn knecht David altijd een lamp voor Mijn aangezicht hebbe in Jeruzalem, de stad, die Ik Mij verkoren heb, om Mijn Naam daar te stellen.

36. A synowi jego dam pokolenie jedno, aby została pochodnia Dawidowi, słudze memu, po wszystkie dni przedemną w mieście Jeruzalemie, którem sobie obrał, aby tam przebywało imię moje;

36. Az ő fiának pedig egy nemzetséget adok, hogy Dávidnak, az én szolgámnak legyen előttem [21†] szövétneke mindenkor Jeruzsálemben, a városban, a melyet magamnak választottam, hogy ott helyheztessem az én nevemet.

36 а сыну его дам одно колено, дабы оставался светильник Давида, раба Моего, во все дни пред лицем Моим, в городе Иерусалиме, который Я избралСебе для пребывания там имени Моего.

36. А синові його дам одно поколїннє, щоб раб мій Давид по всї вічні часи зостався сьвітлом передо мною в Ерусалимі, в городї, що я вибрав собі, щоб пробувало там імя моє.

37. Mutta sinut minä otan, ja sinä saat hallittavaksesi kaikki, joita haluat; sinusta tulee Israelin kuningas.

37. Niin otan minä nyt sinun hallitsemaan kaikissa mitä sydämes halajaa, ja sinun pitää oleman Israelin kuningas.

37. Nijn otan minä nyt sinun hallidzeman caikis cuin sinun sydämes halaja ja sinun pitä oleman Israelin Cuningas.

37 And I will take you and you will reign according to all that your soul desires and will be king over Israel.

37. And I will take thee, and thou shalt reign according to all that thy soul desireth, and shalt be king over Israel.

37. Og dig vil jeg antage, at du skal regere over alt det, din Sjæl begærer, og du skal være Konge over Israel.

37. Så vill jag nu taga dig, att du skall råda öfver allt det ditt hjerta begärar; och skall vara Konung öfver Israel.

37. Ja ma tahhan sind wötta, et sa pead kunningaks sama ülle keige, mis so hing iggatseb; ja pead kunningas ollema Israeli ülle.

37. Tave paimsiu, ir tu karaliausi, kaip trokš tavo siela, ir būsi karaliumi visam Izraeliui.

37. So will ich nun dich nehmen, daß du regierest über alles, was dein Herz begehrt, und sollst König sein über Israel.

37. Je te prendrai donc, tu régneras sur tout ce que souhaitera ton âme, et tu seras roi sur Israël.

37. Yo te tomaré pues a tí, y tu reinarás en todas las cosas que deseare tu alma: y serás rey sobre Israel.

37 Zo zal Ik u nemen, en gij zult regeren over al wat uw ziel zal begeren; en gij zult koning zijn over Israel.

37. A ciebie wezmę, abyś królował nad wszystkiem, czego żąda dusza twoja, a będziesz królem nad Izraelem.

37. Téged pedig felveszlek, és uralkodol mindenekben a te lelkednek kívánsága szerint, és király lész [22†] az Izráelen.

37 Тебя Я избираю, и ты будешь владычествовать над всем, чего пожелает душа твоя, и будешь царем над Израилем;

37. А тебе вибераю, щоб ти панував над усїм, чого забажає душа твоя, й був царем над Ізраїлем.

38. Jos sinä olet kuuliainen kaikessa, mitä minä käsken sinun tehdä, ja vaellat minun tietäni ja teet sitä, mikä on oikein minun silmissäni, ja noudatat minun säädöksiäni ja käskyjäni, niinkuin minun palvelijani Daavid teki, niin minä olen sinun kanssasi ja rakennan sinulle pysyväisen huoneen, niinkuin minä Daavidille rakensin, ja annan Israelin sinulle.

38. Jos sinä kuulet kaikkia, mitä minä sinulle käsken, ja vaellat minun tielläni, ja teet mitä minulle kelpaa, pitäen minun säätyni ja käskyni, niin kuin David minun palveliani teki; niin minä olen sinun kanssas, ja rakennan sinulle vahvan huoneen, niinkuin minä Davidille rakensin, ja annan sinulle Israelin.

38. Jos sinä cuulet caickia cuin minä sinulle käsken ja waellat minun teilläni ja teet sitä cuin minulle kelpa pitäden minun oikeuteni ja käskyni nijncuin Dawidin minun palwelian teki nijn minä olen sinun cansas ja rakennan sinulle wahwan huonen nijncuin minä Dawidille rakensin ja annan sinulle Israelin.

38 And it will be, if you will listen to all that I command you and will walk in my ways and do what is right in my eyes, to keep my statutes and my commandments, as David my servant did. That I will be with you and will build you a sure house as I built for David and will give Israel to you.

38. And it shall be, if thou wilt hearken unto all that I command thee, and wilt walk in my ways, and do that is right in my sight, to keep my statutes and my commandments, as David my servant did; that I will be with thee, and build thee a sure house, as I built for David, and will give Israel unto thee.

38. Og det skal ske, dersom du hører alt det, jeg byder dig, og vandrer i mine Veje og gør det, som er ret for mine øjne, at holde mine Skikke og mine Bud, saaledes som David, min Tjener, gjorde: Da vil jeg være med dig og bygge et bestandigt Hus, saaledes som jeg byggede David, og give dig Israel.

38. Om du nu vill höra allt det jag dig bjudandes varder, och vandra i mina vägar, och göra hvad mig behagar, så att du håller mina rätter och bud, såsom min tjenare David gjort hafver, så vill jag vara med dig, och bygga dig ett beständigt hus, såsom jag David byggt hafver, och vill gifva dig Israel;

38. Ja se peab sündima, kui sa wöttad kuulda keik, mis ma sind kässin, ja käid mo tede peäl, ja teed, mis öige mo silma ees, et sa pead mo seädmissed ja mo kässud, nenda kui mo sullane Tawet on teinud: siis tahhan ma soga olla ja sulle ühhe kindla suggu sata, nenda kui ma Tawetile ollen saatnud, ja tahhan Israeli-rahwast sulle anda.

38. Jei paklusi mano įstatymams, vaikščiosi mano keliais, darysi, kas teisinga mano akivaizdoje, laikysiesi mano nuostatų ir įsakymų, kaip darė mano tarnas Dovydas, tai Aš būsiu su tavimi, tau pastatysiu tikrus namus, kaip pastačiau Dovydui, ir tau duosiu Izraelį.

38. Wirst du nun gehorchen allem, was ich dir gebieten werde, und in meinen Wegen wandeln und tun, was mir gefällt, daß du haltest meine Rechte und Gebote, wie mein Knecht David getan hat: so will ich mit dir sein und dir ein beständiges Haus bauen, wie ich David gebaut habe, und will dir Israel geben

38. Et si tu m'obéis dans tout ce que je te commanderai, si tu marches dans mes voies et que tu fasses tout ce qui est droit à mes yeux, gardant mes statuts et mes commandements, comme a fait David, mon serviteur, je serai avec toi; je te bâtirai une maison stable, comme j'en ai bâti une à David, et je te donnerai Israël.

38. Y será que si oyendo oyeres todas las cosas que yo te mandare, y anduvieres en mis caminos, e hicieres lo que es recto delante de mis ojos, guardando mis estatutos, y mis mandamientos, como hizo David mi siervo, yo seré contigo, y te edificaré casa firme, como la edifiqué a David, y yo te entregaré a Israel.

38 En het zal geschieden, zo gij horen zult al wat Ik u zal gebieden, en in Mijn wegen zult wandelen, en doen wat recht in Mijn ogen is, houdende Mijn inzettingen en Mijn geboden, gelijk als Mijn knecht David gedaan heeft; dat Ik met u zal zijn, en u een bestendig huis bouwen, gelijk als Ik David gebouwd heb, en zal u Israel geven.

38. Przetoż jeźli będziesz słuchał wszystkiego, coć przykażę, a będziesz chodził drogami mojemi, czyniąc to, co dobrego jest w oczach moich, strzegąc wyroków moich, i przykazaó moich, jako czynił Dawid, sługa mój: tedy będę z tobą, a zbudujęć dom mocny, jakom zbudował Dawidowi, i podam ci Izraela;

38. És ha te minden [23†] parancsolatimnak engedéndesz, és járándasz az én utaimban, és azt cselekedénded, a mi tetszik nékem, megőrizvén az én rendelésimet és parancsolatimat, a mint Dávid, az én szolgám cselekedett: én veled leszek, és építek néked állandó házat, a mint Dávidnak építettem, és néked adom az Izráelt.

38 и если будешь соблюдать все, что Я заповедую тебе, и будешь ходить путями Моими и делать угодное пред очами Моими, соблюдая уставы Мои и заповеди Мои, как делал раб Мой Давид, то Я буду с тобою и устрою тебе дом твердый, как Я устроил Давиду, иотдам тебе Израиля;

38. І коли будеш слухняним у всьому, що заповідати му тобі, й ходити меш путьми моїми й чинити меш те, що менї до вподоби, пилнуючи установ і заповідей моїх, як чинив мій раб Давид, так буду з тобою й збудую тобі довговічнїй дом, як я збудував Давидові, й передам тобі Ізраїля;

39. Siitä syystä minä nöyryytän Daavidin jälkeläiset, en kuitenkaan ainiaaksi.

39. Ja näin alennan minä sentähden Davidin siemenen, en kuitenkaan ijankaikkisesti.

39. Ja näin alennan Dawidin siemenen: en cuitengan ijancaickisest.

39 And for this I will afflict the seed of David, but not forever.

39. And I will for this afflict the seed of David, but not for ever.

39. Og jeg vil ydmyge Davids Sæd for denne Sags Skyld, dog ikke alle Dage.

39. Och vill dermed förnedra Davids säd; dock icke till evig tid.

39. Ja ma tahhan Taweti suggu waewada se patto pärrast; agga mitte ikka.

39. Tuo Aš pažeminsiu Dovydo palikuonis, tačiau ne visam laikui’ ‘‘.

39. und will den Samen Davids um deswillen demütigen, doch nicht ewiglich.

39. Ainsi j'affligerai la postérité de David à cause de cela; mais non pour toujours.

39. Y yo afligiré la simiente de David a causa de esto, empero no para siempre.

39 En Ik zal om diens wil het zaad van David verootmoedigen; nochtans niet altijd.

39. I trapić będę nasienie Dawidowe dla tego; a wszakże nie po wszystkie dni.

39. És [24†] megsanyargatom ezért a Dávid magvát: de még sem [25†] örökre.

39 и смирю Я род Давидов за сие, но не на все дни.

39. І сим впокорю я потомки Давидові, впокорю, однак не по всї часи.

40. Salomo koetti saada surmatuksi Jerobeamin; mutta Jerobeam lähti ja pakeni Egyptiin, Suusakin, Egyptin kuninkaan, luo. Ja hän oli Egyptissä Salomon kuolemaan asti.

40. Mutta Salomo pyysi tappaa Jerobeamia. Niin Jerobeam nousi ja pakeni Egyptiin, Sisakin, Egyptin kuninkaan tykö, ja oli Egyptissä Salomon kuolemaan asti.

40. Mutta Salomo pyyti tappa Jerobeami. Nijn Jerobeam nousi ja pakeni Egyptijn Zisakin Egyptin Cuningan tygö ja oli Egyptis Salomon cuoleman asti.

40 Solomon therefore sought to kill Jeroboam. But Jeroboam arose and fled into Egypt, to Shishak King of Egypt and was in Egypt until the death of Solomon.

40. Solomon sought therefore to kill Jeroboam. And Jeroboam arose, and fled into Egypt, unto Shishak king of Egypt, and was in Egypt until the death of Solomon.

40. Og Salomo søgte efter at dræbe Jeroboam; da gjorde Jeroboam sig rede og flyede til Ægypten, til Sisak, Kongen i Ægypten, og blev i Ægypten, indtil Salomo døde.

40. Men Salomo for efter att dräpa Jerobeam. Då stod Jerobeam upp, och flydde uti Egypten till Sisak, Konungen i Egypten, och blef i Egypten, tilldess Salomo blef död.

40. Ja Salomon püdis Jarobeami surmada: agga Jarobeam wöttis kätte ja kargas ärra Egioptusse-male Egiptusse kunninga Sisaki jure, ja jäi Egiptusse, senni kui Salomon sai ärrasurnud.

40. Saliamonas dėl to norėjo nužudyti Jeroboamą, bet Jeroboamas pabėgo į Egiptą pas karalių Šišaką ir pasiliko ten iki Saliamono mirties.

40. Salomo aber trachtete, Jerobeam zu töten. Da machte sich Jerobeam auf und floh nach Ägypten zu Sisak, dem König in Ägypten, und blieb in Ägypten, bis daß Salomo starb.

40. Or Salomon chercha à faire mourir Jéroboam; mais Jéroboam se leva et s'enfuit en Égypte vers Shishak, roi d'Égypte; et il demeura en Égypte jusqu'à la mort de Salomon.

40. Y procuró Salomón de matar a Jeroboam: mas levantándose Jeroboam huyó a Egipto a Sesac rey de Egipto: y estuvo en Egipto hasta la muerte de Salomón.

40 Daarom zocht Salomo Jerobeam te doden; maar Jerobeam maakte zich op, en vlood in Egypte, tot Sisak, den koning van Egypte, en was in Egypte, totdat Salomo stierf.

40. Przetoż Salomon chciał zabić Jaroboama; ale wstawszy Jeroboam uciekł do Egiptu, do Sesaka, króla Egipskiego, i był w Egipcie aż do śmierci Salomonowej.

40. Igyekezik vala pedig Salamon megölni [26†] Jeroboámot; ezért felkelvén Jeroboám, futa [27†] Égyiptomba, Sésákhoz, az Égyiptombeli királyhoz, és ott volt Égyiptomban, Salamon haláláig.

40 Соломон же хотел умертвить Иеровоама; но Иеровоам встал и убежал в Египет к Сусакиму, царю Египетскому, и жил в Египте до смертиСоломоновой.

40. І хотїв Соломон стратити Еробоама, але Еробоам зібрався й втїк у Египет до Сусакима, царя Египецького, та й пробував у Египтї до смертї Соломонової.

41. Mitä muuta Salomosta on kerrottavaa, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen viisaudestansa, se on kirjoitettuna Salomon historiassa.

41. Mitä muuta Salomosta sanomista on, hänen tekonsa ja taitonsa: eikö ne ole kirjoitetut Salomon aikakirjassa?

41. MItä muuta Salomost sanomist on hänen tecons ja taitons eikö ne ole kirjoitetut Salomon tecokirjas.

41 Now the rest of the acts of Solomon and all that he did and his wisdom, are they not written in the book of the acts of Solomon?

41. And the rest of the acts of Solomon, and all that he did, and his wisdom, are they not written in the book of the acts of Solomon?

41. Men det øvrige af Salomos Handeler, og alt, hvad han har gjort, og hans Visdom, ere de Ting ikke skrevne i Salomos Krønikers Bog?

41. Hvad mer af Salomo sägandes är, och allt det han gjort hafver, och hans visdom, det är skrifvet i Chrönicon om Salomo.

41. Ja mis weel tulleks Salomonist öölda, ja keik mis ta teind, ja tem̃a tarkus, eks need asjad olle kirjotud Salomoni asjade ramatusse?

41. Kiti Saliamono darbai ir jo poelgiai bei išmintis yra aprašyta Saliamono darbų knygoje.

41. Was mehr von Salomo zu sagen ist, und alles, was er getan hat, und seine Weisheit, das ist geschrieben in der Chronik von Salomo.

41. Quant au reste des actions de Salomon, et tout ce qu'il fit, et sa sagesse, cela n'est-il pas écrit au livre des Actes de Salomon?

41. Lo demás de los hechos de Salomón, y todas las cosas que hizo, y su sabiduría, ¿no están escritas en el libro de los hechos de Salomón?

41 Het overige nu der geschiedenissen van Salomo, en al wat hij gedaan heeft, en zijn wijsheid, is dat niet geschreven in het boek der geschiedenissen van Salomo?

41. A inne sprawy Salomonowe, którekolwiek czynił, i mądrość jego, izali nie są wypisane w księgach spraw Salomonowych?

41. Salamonnak egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, a melyeket cselekedett, és bölcsesége avagy nem írattattak-é meg a Salamon [28†] cselekedeteiről írott könyvben?

41 Прочие события Соломоновы и все, что он делал, и мудрость его описаны в книге дел Соломоновых.

41. Инчі дїї Соломонові й все, що він чинив, і про мудрість його, те прописано в книзї дїл Саломонових.

42. Ja aika, minkä Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia, oli neljäkymmentä vuotta.

42. Mutta aika, kuin Salomo hallitsi Jerusalemissa kaiken Israelin ylitse, oli neljäkymmentä ajastaikaa.

42. Mutta aica cuin Salomo oli Jerusalemis caiken Israelin Cuningas oli neljäkymmendä ajastaica.

42 And the time that Solomon reigned in Jerusalem over all Israel was forty years.

42. And the time that Solomon reigned in Jerusalem over all Israel was forty years.

42. Men Dagene, som Salomo var Konge i Jerusalem over al Israel, vare fyrretyve Aar.

42. Men tiden, som Salomo var Konung i Jerusalem, öfver hela Israel, var fyratio år.

42. Ja sedda aega, mis Salomon ülle keige Israeli kunningas olnud Jerusalemmas, on nellikümmend aastat.

42. Saliamonas karaliavo visam Izraeliui Jeruzalėje keturiasdešimt metų.

42. Die Zeit aber, die Salomo König war zu Jerusalem über ganz Israel, ist vierzig Jahre.

42. Or, le temps que Salomon régna à Jérusalem sur tout Israël fut de quarante ans.

42. Y los dias que Salomón reinó en Jerusalem sobre todo Israel, fueron cuarenta años.

42 De tijd nu, dien Salomo te Jeruzalem over het ganse Israel regeerde, was veertig jaar.

42. A dni, których królował Salomon w Jeruzalemie nad wszystkim Izraelem, było czterdzieści lat.

42. Az az idő pedig, a melyben uralkodott Salamon Jeruzsálemben az egész Izráelen: negyven [29†] esztendő.

42 Времени царствования Соломонова в Иерусалиме над всем Израилем было сорок лет.

42. А царював Соломон в Ерусалимі над усїм Ізраїлем сорок год.

43. Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

43. Ja Salomo nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isänsä Davidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

43. Ja Salomo nuckui hänen Isäins cansa ja haudattin hänen Isäns Dawidin Caupungijn. Ja hänen poicans Rehabeam tuli Cuningaxi hänen siaans.

43 And Solomon slept with his fathers and was buried in the city of David his father. And Rehoboam his son reigned instead of him.

43. And Solomon slept with his fathers, and was buried in the city of David his father: and Rehoboam his son reigned in his stead.

43. Og Salomo laa med sine Fædre og blev begraven i Davids, sin Faders, Stad; og Roboam, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

43. Och Salomo afsomnade med sina fäder, och vardt begrafven uti sins faders Davids stad; och hans son Rehabeam vardt Konung i hans stad.

43. Ja Salomon läks maggama omma wannemattega, ja tedda maeti mahha temma issa Taweti linna, ja temma poeg Reabeam sai kunningaks ta assemele.

43. Saliamonas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas savo tėvo Dovydo mieste; jo sūnus Roboamas pradėjo karaliauti jo vietoje.

43. Und Salomo entschlief mit seinen Vätern und ward begraben in der Stadt Davids, seines Vaters. Und sein Sohn Rehabeam ward König an seiner Statt.

43. Puis Salomon s'endormit avec ses pères, et il fut enseveli dans la cité de David, son père. Et Roboam, son fils, régna à sa place.

43. Y durmió Salomón con sus padres, y fué sepultado en la ciudad de David su padre: y reinó en su lugar Roboam su hijo.

43 Daarna ontsliep Salomo met zijn vaderen, en werd begraven in de stad van zijn vader David; en Rehabeam, zijn zoon, werd koning in zijn plaats.

43. I zasnął Salomon z ojcy swymi, a pogrzebiony jest w mieście Dawida, ojca swego; i królował Roboam, syn jego, miasto niego.

43. És elaluvék Salamon az ő atyáival, és eltemetteték az ő atyjának, Dávidnak [30†] városában. És Roboám, az ő fia uralkodék helyette.

43 И почил Соломон с отцами своими и погребен был в городе Давида, отца своего, и воцарился вместо него сын его Ровоам.

43. І спочив Соломон з батьками своїми, й поховано його в Давидовому городї, а намість його став царем син його Робоам.