4 luku

Salomon virkamiehet ja hänen hovinsa ylläpito. Salomon viisaus.

1. Salomo oli koko Israelin kuningas.

1. Niin oli Salomo koko Israelin kuningas.

1. NIin oli Salomo coco Israelin Cuningas.

1 And king Solomon was king over all Israel.

1. So king Solomon was king over all Israel.

1. Og Kong Salomo var Konge over al Israel.

1. Alltså vardt Salomo Konung öfver hela Israel.

1. Ja kunningas Salomon olli kunningas keige Israeli ülle.

1. Karalius Saliamonas valdė visą Izraelį.

1. Also war Salomo König über ganz Israel.

1. Le roi Salomon fut donc roi sur tout Israël.

1. ASÍ que el rey Salomón fué rey sobre todo Israel.

1 Alzo was de koning Salomo koning over gans Israel.

1. A tak król Salomon był królem nad wszystkim Izraelem.

1. És lőn Salamon király az egész Izráel felett királylyá.

1 И был царь Соломон царем над всем Израилем.

1. Оце ж Соломон був царем над усїм Ізраїлем.

2. Ja nämä olivat hänen ylimmät virkamiehensä: Asarja, Saadokin poika, oli ylipappina;

2. Ja nämät olivat hänen päämiehensä: AsarJa, papin Zadokin poika.

2. Ja nämät olit hänen päämiehens: AsarJa Zadochin Papin poica.

2 And these were the rulers whom he had: Azariah the son of Zadok, the priest;

2. And these were the princes which he had; Azariah the son of Zadok the priest,

2. Og disse vare de fornemste Befalingsmænd, som han havde: Asarja, Zadoks Søn, var Ypperstepræst;

2. Och desse voro hans Förstar: AsarJa, Zadoks son, Prestens,

2. need ollid need würstid, mis temmal ollid: Sadoki poeg Asarja olli üllem-ma-wallitseja.

2. Jo kunigaikščiai buvo: kunigo Cadoko sūnus Azarijas,

2. Und dies waren seine Fürsten: Asarja, der Sohn Zadoks, des Priesters,

2. Et voici quels étaient ses dignitaires: Azaria, fils du sacrificateur Tsadok,

2. Y estos fueron los príncipes que tuvo: Azarías hijo de Sadoc sacerdote:

2 En deze waren de vorsten, die hij had: Azaria, de zoon van Zadok, was opperambtman.

2. A teć są książęta, które miał: Azaryjasz, syn Sadoka kapłana.

2. Ezek valának pedig az ő főemberei: Azária, Sádók [1†] papnak fia.

2 И вот начальники, которые были у него: Азария, сын Садока священника;

2. А ось, які були в його старші урядники: Азарія, син Садока сьвященника;

3. Elihoref ja Ahia, Siisan pojat, olivat kirjureina; Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina;

3. Elihoreph ja Ahia, Sisan pojat, olivat kirjoittajat; Josaphat Ahiludin poika kansleri.

3. Elihoreph ja Ahia Sisan pojat olit kirjoittajat. Josaphat Ahiludin poica oli Cantzleri.

3 Elihoreph and Ahijah, the sons of Shisha, scribes; Jehoshaphat the son of Ahilud, the recorder;

3. Elihoreph and Ahiah, the sons of Shisha, scribes; Jehoshaphat the son of Ahilud, the recorder.

3. Elihoref og Ahia, Sisas Sønner, vare Skrivere; Josafat, Ahiluds Søn, var Historieskriver;

3. Elihoreph och AhiJa, Sisa söner, voro skrifvare; Josaphat, Ahiluds son, var canceller.

3. Eliorew ja Ahia Sisa poiad ollid kirjotajad, Ahiludi poeg Josawat olli üllem-nou-andia.

3. Šišos sūnūs Elihorefas ir Ahija­ raštininkai, Ahiludo sūnus Juozapatas­metraštininkas,

3. Elihoreph und Ahija, die Söhne Sisas, waren Schreiber. Josaphat, der Sohn Ahiluds, war Kanzler.

3. Élihoreph et Achija, fils de Shisha, étaient secrétaires; Jéhoshaphat, fils d'Achilud, était archiviste;

3. Elioref, y Ahías, hijos de Sisa, escribas: Josafat, hijo de Ahilud, canciller:

3 Elihoref, en Ahia, de zoon van Sisa, waren schrijvers; Josafat, de zoon van Ahilud, was kanselier.

3. Elichoref i Achija, synowie Sysy, byli pisarzami; Jozafat, syn Ahiluda, kanclerzem;

3. Elihóref és Ahija, Sisának fiai íródeákok, Jósafát, az Ahilud fia, emlékíró vala.

3 Елихореф и Ахия, сыновья Сивы, писцы; Иосафат, сын Ахилуда, дееписатель;

3. Елихореф та Ахія, сини Сиви, були писарями. Йосафат Ахилуденко був дїєписцем;

4. Benaja, Joojadan poika, oli sotaväen ylipäällikkönä; Saadok ja Ebjatar olivat pappeina.

4. BenaJa, Jojadan poika, sodanpäämies; Zadok ja AbJatar olivat papit.

4. Benaja Jojadan poica oli sodan päämies. Zadok ja AbJathar olit Papit.

4 and Benaiah the son of Jehoiada was over the army; and Zadok and Abiathar were priests;

4. And Benaiah the son of Jehoiada was over the host: and Zadok and Abiathar were the priests:

4. og Benaja, Jojadas Søn, var over Hæren; og Zadok og Abjathar vare Præster;

4. Benaja, Jojada son, var härhöfvitsman; Zadok och AbJathar voro Prester.

4. Ja Jojada poeg Penaja olli wäe ülle, ja Sadok ja Abjatar ollid preestrid.

4. Jehojados sūnus Benajas­kariuomenės vadas, Cadokas ir Abjataras­kunigai,

4. Benaja, der Sohn Jojadas, war Feldhauptmann. Zadok und Abjathar waren Priester.

4. Bénaja, fils de Jéhojada, chef de l'armée; Tsadok et Abiathar étaient sacrificateurs;

4. Banaias, hijo de Joiada, era sobre el ejército: y Sadoc y Abiatar eran los sacerdotes:

4 En Benaja, de zoon van Jojada, was over het heir; en Zadok en Abjathar waren priesters.

4. A Banajas, syn Jojady, był hetmanem; Sadok zaś i Abijatar kapłanami.

4. És Benája, [2†] a Jójada fia, a sereg hadnagya; Sádók pedig és Abjátár papok.

4 Ванея, сын Иодая, военачальник; Садок и Авиафар – священники;

4. Банея Йодаєнко повелївав над військом; Садок та Абіятар були сьвященниками;

5. Asarja, Naatanin poika, oli ylimaaherrana; Saabud, Naatanin poika, pappi, oli kuninkaan ystävänä.

5. AsarJa Natanin poika päämiesten haltia. Sabud pappi Natanin poika kuninkaan neuvonantaja.

5. AsarJa Nathanin poica oli wircamiesten haldia. Sabud Papin Nathanin poica oli Cuningan neuwon andaja.

5 and Azariah the son of Nathan was over the officers; and Zabud the son of Nathan was chief minister, (and) the king's friend;

5. And Azariah the son of Nathan was over the officers: and Zabud the son of Nathan was principal officer, and the king's friend:

5. og Asarja, Nathans Søn, var over Befalingsmændene; og Sabud, Nathans Søn, Præsten, var Kongens Ven;

5. AsarJa, Nathans son, var öfver ämbetsmännerna; Sabud, Nathans son, Prestens, var Konungens vän.

5. Ja Natani poeg Asarja olli üllewatajatte ülle, ja Natani poeg Sabud, kes kunninga söbber, se olli üllem-ma-wallitseja.

5. Natano sūnus Azarijas buvo valdininkų viršininkas, o Natano sūnus Zabudas­vyriausias valdytojas ir karaliaus draugas,

5. Asarja, der Sohn Nathans, war über die Amtleute. Sabud, der Sohn Nathans, war Priester, des Königs Freund.

5. Azaria, fils de Nathan, était surintendant; et Zabud, fils de Nathan, principal officier, ami du roi;

5. Azarías, hijo de Natán, era sobre los gobernadores: Zabud, hijo de Natán, el príncipe, compañero del rey:

5 En Azaria, de zoon van Nathan, was over de bestelmeesters; en Zabud, de zoon van Nathan, was overambtman, des konings vriend.

5. A Azaryjasz, syn Natana, nad urzędnikami, a Zabud, syn Natana, był książęciem, przyjacielem królewskim.

5. És Azáriás, a Nátán fia, a tiszttartók előljárója; és Zábud, a Nátán fia, főtanácsos és a király barátja.

5 Азария, сын Нафана, начальник над приставниками, и Завуф, сын Нафана священника – друг царя;

5. Азарія Натаненко наглядав над війтами, а Завут, син Натана, був сьвященником і приятелем царським;

6. Ahisar oli linnanpäällikkönä; Adoniram, Abdan poika, oli verotöiden valvojana.

6. Ja Ahisar huoneenhaltia; Adoniram Abdanin poika oli veron päällä.

6. Ja Ahisar oli huonen haldia. Adoniram Abdain poica oli weron päällä.

6 and Ahishar was over the household; and Adoniram the son of Abda was over the men subject to forced-labor.

6. And Ahishar was over the household: and Adoniram the son of Abda was over the tribute.

6. og Ahisar var Hovmester; Adoniram, Abdas Søn, var Rentemester.

6. Ahisar var hofmästare; Adoniram, Abda son, var räntomästare.

6. Ja Ahisar olli kunninga koia ülle, ja Abda poeg Adoniram makso ülle.

6. Ahišaras­karaliaus namų viršininkas, o Abdos sūnus Adoniramas­duoklės prižiūrėtojas.

6. Ahisar war Hofmeister. Adoniram, der Sohn Abdas, war Rentmeister.

6. Achishar, grand-maître de la maison; et Adoniram, fils d'Abda, commis sur les impôts.

6. Y Ahisar era mayordomo: y Adoniram, hijo de Abda, era sobre el tributo.

6 En Ahisar was hofmeester; en Adoniram, de zoon van Abda, was over de schatting.

6. Ahisar zaś był przełożony nad domem, a Adoniram, syn Abdy, nad wybranym ludem.

6. És Ahisár udvarbíró; Adónirám pedig, az Abda fia, kincstartó.

6 Ахисар – начальник над домом царским , и Адонирам, сын Авды, – над податями.

6. Ахисар наглядав над палатою, а Адонирам над подушним.

7. Ja Salomolla oli kaksitoista maaherraa, yli koko Israelin, joiden oli hankittava kuninkaan ja hänen hovinsa elintarpeet; yhtenä kuukautena vuodessa oli kunkin hankittava elintarpeet.

7. Ja Salomolla oli kaksitoistakymmentä valtamiestä koko Israelissa, jotka murheen pitivät kuninkaasta ja hänen huoneestansa; ja kukin heistä toimitti ruan kuukautenansa, vuosivuodelta.

7. JA Salomolla oli caxitoistakymmendä waldamiestä coco Israelis jotca murhen pidit Cuningast ja hänen huonestans ja cukin heistä toimitti ruan Cuucautenans wuosiwuodelda.

7 And Solomon had twelve officers over all Israel who provided provisions for the king and his household. Each man had to make provision for a month in the year.

7. And Solomon had twelve officers over all Israel, which provided victuals for the king and his household: each man his month in a year made provision.

7. Og Salomo havde tolv Befalingsmænd over al Israel, og de forsynede Kongen og hans Hus; enhver havde en Maaned om Aaret at forsyne ham udi.

7. Och Salomo hade tolf befallningsmän öfver hela Israel, som försörjde Konungen och hans hus; hvar hade en månad om året till att försörja.

7. Ja Salomonil olli kaksteistkümmend ma-üllewatajat keige Israeli ülle, kes kunningale ja temma perrele toidust murretsesid; iggaühhel olli üks ku aastas toidusse murretsemist.

7. Saliamonas turėjo dvylika valdininkų visame Izraelyje, kurie aprūpindavo maistu karalių ir jo namiškius; kiekvienas aprūpindavo vieną mėnesį per metus.

7. Und Salomo hatte zwölf Amtleute über ganz Israel, die den König und sein Haus versorgten. Ein jeder hatte des Jahres eine Monat lang zu versorgen;

7. Or Salomon avait douze intendants préposés sur tout Israël, et ils entretenaient le roi et sa maison; et chacun était chargé de cet entretien pendant un mois de l'année.

7. Y tenía Salomón doce gobernadores sobre todo Israel, los cuales mantenían al rey, y a su casa. Cada uno de ellos era obligado de mantener un mes en cada un año.

7 En Salomo had twaalf bestelmeesters over gans Israel, die den koning en zijn huis verzorgden; voor elk was een maand in het jaar om te verzorgen.

7. Miał też Salomon dwanaście przełożonych nad wszystkim Izraelem, którzy dodawali żywności królowi i domowi jego. Każdy z nich przez jeden miesiąc w roku królowi żywności dodawał.

7. Vala pedig Salamonnak tizenkét tiszttartója az egész Izráelen, a kik ellátták a királyt és az ő háznépét: esztendőnként mindeniknek egy hónapig kellett az ellátásról gondot viselnie.

7 И было у Соломона двенадцать приставников над всем Израилем, и они доставляли продовольствие царю и дому его; каждый должен был доставлятьпродовольствие на один месяц в году.

7. І було в Соломона дванайцять войтів над усїм Ізраїлем. Вони обмисляли царя й його двір живностю. Що місяця в роцї мусїв один з них вистачати обмисел дворовий.

8. Nämä olivat heidän nimensä: Huurin poika Efraimin vuoristossa;

8. Ja nämä olivat heidän nimensä: Hurrin poika Ephraimin vuorella;

8. Ja nämät olit heidän nimens: Hurrin poica Ephraimin wuorelda.

8 And these are their names: Ben-hur, in the hill-country of Ephraim;

8. And these are their names: The son of Hur, in mount Ephraim:

8. Og disse vare deres Navne: Hurs Søn paa Efraims Bjerg;

8. Och de heto alltså: Hurs son på Ephraims berg;

8. Ja need ollid nende nimmed: Uri poeg olli Ewraimi mäggisel maal:

8. Tai jų vardai: Ben-Huras Efraimo kalnyne;

8. und hießen also: Der Sohn Hurs auf dem Gebirge Ephraim;

8. Voici leurs noms: le fils de Hur, dans la montagne d'Éphraïm;

8. Y estos son los nombres de ellos: El hijo de Jur, en el monte de Efraim:

8 En dit zijn hun namen: de zoon van Hur was in het gebergte van Efraim.

8. A teć są imiona ich: Syn Hura na górze Efraim;

8. És ezek azoknak neveik: Húrnak fia az Efraim hegyén.

8 Вот имена их: Бен-Хур – на горе Ефремовой;

8. І се їх імення: Бенгур на Ефраїм-горах;

9. Dekerin poika Maakaassa, Saalbimissa, Beet-Semeksessä, Eelonissa ja Beet-Haananissa;

9. Dekerin poika Makassa, ja Saalbimissa ja BetSemeksessä, ja Elonissa ja BetHananissa;

9. Dekerin poica Machas ja Saalbimis ja BethSemexes Elonis ja BethHananis.

9 Ben-deker, in Makaz and in Shaalbim and Beth-shemesh and Elon-beth-hanan;

9. The son of Dekar, in Makaz, and in Shaalbim, and Bethshemesh, and Elonbethhanan:

9. Dekers Søn i Makaz og i Saalbim og i Beth-Semes og Elon og Beth-Hanan;

9. Dekers son i Makaz, och i Saalbim, och i BethSemes, och i Elon BethHanan;

9. Tekeri poeg Makatsis, ja Saalbimis, ja Petsemesis ja Elonpetaananis:

9. Ben-Dekeris Makace, Šaalbime, Bet Šemeše, Elon Bet Hanane;

9. der Sohn Dekers zu Makaz und zu Saalbim und zu Beth-Semes und zu Elon und Beth-Hanan;

9. Le fils de Déker à Makats, Saalbim, Beth-Shémèsh et Élon de Beth-Hanan;

9. El hijo de Decar, en Macces, y en Salebim, y en Bet-sames, y en Elón, y en Bet-hanán:

9 De zoon van Deker in Makaz, en in Saalbim, en Beth-semes, en Elon-beth-hanan.

9. Syn Dekara w Makas, i w Salbim, i w Betsames, i w Elon i Bethanan;

9. Dékernek fia Mákásban, Sahálbimban, Béth-Semesben és Elonban és Béth-Hanánban.

9 Бен-Декер- в Макаце и в Шаалбиме, в Вефсамисе и в Елоне и в Беф-Ханане;

9. Бендекер - в Маказї й в Шаалбимі й в Бетсамисї й в Елонї й в Бетхананї;

10. Hesedin poika Arubbotissa; hänellä oli Sooko ja koko Heeferin maa;

10. Hesedin poika Arubotissa; hänellä oli Soko ja kaikki Hepherin maakunta;

10. Hesedin poica Arubothis ja oli heillä sijhen wielä Socho ja caicki Hepherin maacunda.

10 Ben-hesed, in Arubboth (to him (pertained) Socoh and all the land of Hepher);

10. The son of Hesed, in Aruboth; to him pertained Sochoh, and all the land of Hepher:

10. Heseds Søn i Aruboth, han havde Soko og hele Landet Hefer;

10. Heseds son i Aruboth, och hade dertill Socho, och hela landet Hepher;

10. Esedi poeg Arübbotis, temmal olli Soko ja keik Eweri-ma.

10. Ben-Hesedas Arubote, jo žinioje buvo Sokas ir visas Hefero kraštas;

10. der Sohn Heseds zu Arubboth, und hatte dazu Socho und das ganze Land Hepher;

10. Le fils de Hésed à Arubboth; il avait Soco et tout le pays de Hépher.

10. El hijo de Hesed, en Arubot: este tenía también a Soco, y toda la tierra de Efer:

10 De zoon van Hesed in Arubboth; hij had daartoe Socho en het ganse land Hefer.

10. Syn Heseda w Arubot, który trzymał Socho i wszystkę ziemię Chefer;

10. Hésednek fia Arúbotban, ő hozzá tartozott [3†] Szókó és Héfer egész földe.

10 Бен-Хесед – в Арюбофе; ему же принадлежал Соко и вся земля Хефер;

10. Хезеденко в Аруботї; йому вказано Сохо та все займище Хеферське;

11. Abinadabin poika koko Doorin kukkula-alueella; hänellä oli vaimona Taafat, Salomon tytär;

11. Abinadabin pojalla kaikki Dorin paikkakunta; jolla oli Taphat Salomon tytär emäntänä;

11. AbiNadabin pojalla caicki rajat Doris jolla oli Taphat Salomon tytär emändänä.

11 Ben-abinadab, in all the height of Dor (he had Taphath the daughter of Solomon as a wife);

11. The son of Abinadab, in all the region of Dor; which had Taphath the daughter of Solomon to wife:

11. Abinadabs Søn havde hele Egnen Dor, han havde Tafath, Salomos Datter, til Hustru;

11. AbiNadabs son hela landet Dor; och hade Taphath, Salomos dotter, till hustru;

11. Abinadabi poial olli keik se Tori riik; Salomoni tüttar Tawat sai temmale naeseks.

11. Ben-Abinadabo žinioje buvo visa Doro sritis; jis buvo vedęs Saliamono dukterį Tafatą;

11. der Sohn Abinadabs über die ganze Herrschaft zu Dor, und hatte Taphath, Salomos Tochter zum Weibe;

11. Le fils d'Abinadab avait toute la contrée de Dor; il eut Taphath, fille de Salomon, pour femme.

11. El hijo de Abinadab tenía todos los términos de Dor: este tenía por mujer a Tafat hija de Salomon:

11 De zoon van Abinadab had de ganse landstreek van Dor; deze had Tafath, de dochter van Salomo, tot een vrouw.

11. Syn Abinadaba, który trzymał wszystkie granice Dor, a Tafet, córkę Salomonową, miał za żonę.

11. Abinádáb fiaié volt Dór egész határa. [4†] A Salamon leánya, Táfát, vala néki felesége.

11 Бен-Авинадав – над всем Нафаф-Дором; Тафафь, дочь Соломона, была его женою;

11. Абинадабенко: увесь НаФат-Дор; він мав Тафату, дочку Соломонову, за жінку.

12. Baana, Ahiludin poika, Taanakissa ja Megiddossa ja koko Beet-Seanissa, joka on Saaretanin sivulla Jisreelin alapuolella, Beet-Seanista aina Aabel-Meholaan, tuolle puolelle Jokmeamin;

12. Baena Ahiludin poika Taanakissa ja Megiddossa, ja koko BetSeanissa, joka on liki Zartanaa Jisreelin alla, BetSeanista Mahalonin ketoon asti, niin tällä puolella Jokmeamia;

12. Baena Ahiludin poica Taenachis ja Megiddos ja coco BethSeanis joca on liki Zarthana Jesreelin alla BethSeanist Mahalonin keton asti nijn tälle puolen Jakmeami.

12 Baana the son of Ahilud, in Taanach and Megiddo and all Beth-shean which is beside Zarethan, beneath Jezreel, from Beth-shean to Abel-meholah, as far as beyond Jokmeam;

12. Baana the son of Ahilud; to him pertained Taanach and Megiddo, and all Bethshean, which is by Zartanah beneath Jezreel, from Bethshean to Abelmeholah, even unto the place that is beyond Jokneam:

12. Baena, Ahiluds Søn, havde Thaanak og Mebiddo og hele Beth-Sean, som er ved Zarthan neden for Jisreel fra Beth-Sean indtil Abel-Mehola, indtil paa hin Side Jokmeam;

12. Baana, Ahiluds son, i Taanach, och i Megiddo, och öfver hela BethSean, hvilket ligger vid Zarthana under Jisreel, ifrå BethSean intill den planen Mehola, intill hinsidon Jokmeam;

12. Ahiludi poeg Paana olli Taanakis, ja Megiddus ja keiges Petseanis, mis Sartana körwas, seäl al Isreeli poolt Petseanist Abel meolast sadik teile pool Jokmeami.

12. Ahiludo sūnaus Baanos žinioje buvo Tanaachas, Megidas, visas Bet Šeanas, esąs šalia Caretano ir žemiau Jezreelio, nuo Bet Šeano iki Abel Meholos ir iki anapus Jokneamo;

12. Baana, der Sohn Ahiluds, zu Thaanach und zu Megiddo und über ganz Beth-Sean, welches liegt neben Zarthan unter Jesreel, von Beth-Sean bis an Abel-Mehola, bis jenseit Jokmeams;

12. Baana, fils d'Achilud, avait Thaanac, et Méguiddo, et tout le pays de Beth-Shéan, qui est vers Tsarthan, au-dessous de Jizréel, depuis Beth-Shéan jusqu'à Abel-Méhola, et jusqu'au delà de Jokméam.

12. Bana, hijo de Ahilud, tenía a Tanac y a Mageddo, y a toda Bet-sán, que es cerca de Zartán, abajo de Jezrael: de Bet-sán hasta Abelmejula, y hasta de la otra parte de Jecmaén:

12 Baana, de zoon van Ahilud, had Taanach, en Megiddo, en het ganse Beth-sean, hetwelk is bij Zartana, beneden van Jizreel, van Beth-sean aan tot Abel-mehola, tot op gene zijde van Jokmeam.

12. Baana, syn Ahiluda, który trzymał Tanach i Magieddo, i wszystko Betsan, które jest podle Sartany pod Jezreelem, od Betsan aż do Abelmehola, aż za Jekmaam.

12. Bahana, az Ahilud fia, bírja vala Taanákot és Megiddót és egész Béth-Seánt, mely Sartána mellett vala Jezréel alatt, Béth-Seántól fogva mind Abela Méholáig és mind Jokméámon túl.

12 Ваана, сын Ахилуда, в Фаанахе и Мегиддо и во всем Беф-Сане, что близ Цартана ниже Иезрееля, от Беф-Сана до Абел-Мехола, и даже за Иокмеам;

12. Баана Ахилуденко мав під собою: Таанах і Мегіддо й увесь Бет-Сан, що коло Сартана під Езреелем, від Бет-Сану до Абел-Мехола аж за Йокмеам;

13. Geberin poika Gileadin Raamotissa; hänellä oli Jaairin, Manassen pojan, leirikylät, jotka ovat Gileadissa; hänellä oli siis Argobin seutu, joka on Baasanissa, kuusikymmentä suurta, muureilla ja vaskisalvoilla varustettua kaupunkia;

13. Geberin poika Ramotista Gileadissa, jolla olivat Jairin kylät, Manassen pojan Gileadista, jolla oli Argobin niitty, joka on Basaniin päin, kuusikymmentä suurta muurattua kaupunkia vaskitelkinensä;

13. Geberin poica Ramothist Gileadis jolla olit Jairin kylät Manassen pojan Gileadist jolla oli Argobin nijttu joca on Besanin päin cuusikymmendä suurta muurattua Caupungita waskitelkinens.

13 Ben-geber, in Ramoth-gilead (to him (pertained) the towns of Jair the son of Manasseh, which are in Gilead; (even) to him (pertained) the region of Argob, which is in Bashan, sixty great cities with walls and brazen bars);

13. The son of Geber, in Ramothgilead; to him pertained the towns of Jair the son of Manasseh, which are in Gilead; to him also pertained the region of Argob, which is in Bashan, threescore great cities with walls and brasen bars:

13. Gebers Søn var i Ramoth i Gilead; han havde Jairs, Manasse Søns, Byer, som ere i Gilead, han havde Argobs Egn, som er i Basan, tresindstyve store Stæder med Mure og med Kobberstænger;

13. Gibers son i Ramoth i Gilead; och hade de städer Jairs, Manasse sons, i Gilead; och hade den ängden Argob, som i Basan ligger, sextio stora städer murade, och med kopparbommar;

13. Keberi poeg olli Ramotis, mis Kileadis, temmal ollid Manasse poia Jairi küllad, mis Kileadis; temmal olli Argobi ma-koht, mis Pasanis, kuuskümmend suurt liñna müridega ja wask-pomidega.

13. Ben-Geberas Ramot Gileade, jo žinioje buvo Manaso sūnaus Jayro miestai, esą Gileade, Argobo sritis, esanti Bašane­šešiasdešimt didelių miestų su sienomis ir variniais užkaiščiais;

13. der Sohn Gebers zu Ramoth in Gilead, und hatte die Flecken Jairs, des Sohnes Manasses, in Gilead und hatte die Gegend Argob, die in Basan liegt, sechzig große Städte, vermauert und mit ehernen Riegeln;

13. Le fils de Guéber était à Ramoth de Galaad; il avait les bourgs de Jaïr, fils de Manassé, en Galaad; il avait aussi la contrée d'Argob, en Bassan, soixante grandes villes à murailles et à barres d'airain.

13. El hijo de Gaber en Ramot de Galaad: este tenía también las ciudades de Jair, hijo de Manasés, las cuales estaban en Galaad. Tenía también la provincia de Argob, que era en Basán, sesenta grandes ciudades cercadas de muro, y de cerraduras de metal:

13 De zoon van Geber was te Ramoth in Gilead; hij had de dorpen van Jair, den zoon van Manasse, die in Gilead zijn; ook had hij de streek van Argob, welke is in Basan, zestig grote steden, met muren en koperen grendelen.

13. Syn Gaber w Ramot Galaadskiem, który trzymał wsi Jaira, syna Manasesowego, które leżą w Galaad. Jemu też należała kraina Argob, która jest w Basan, sześćdziesiąt miast wielkich murowanych z zaworami miedzianemi.

13. Gébernek fia, Rámóth Gileádban: övé valának Jáirnak, [5†] a Manasse fiának falui, melyek Gileádban valának; az övé volt az Argób [6†] tartománya, mely Básánban vala, hatvan nagy város kőfallal és érczzárakkal megerősítve.

13 Бен-Гевер – в Рамофе Галаадском; у него были селения Иаира, сына Манассиина, что вГалааде; у него также область Аргов, что в Васане, шестьдесят больших городов со стенами и медными затворами;

13. Геберенко в Рамотї Галаадському; а мав він під собою оселї Яірові Манассієнкові, що в Галаадї, і країну Аргоб у Басанї, шістьдесять великих городів з мурами й мідяними засовами;

14. Ahinadab, Iddon poika, Mahanaimissa;

14. Ahinadab Iddon poika oli Mahanaimissa;

14. Ahinadab Jodon poica hallidzi Mahanaimis.

14 Ahinadab the son of Iddo, in Mahanaim;

14. Ahinadab the son of Iddo had Mahanaim:

14. Ahinadab, Iddos Søn, var i Mahanaim;

14. Ahinadab, Iddo son, i Mahanaim;

14. Iddo poeg Ahinadab olli Mahanaimis:

14. Idojo sūnus Ahinadabas Machanaime;

14. Ahinadab, der Sohn Iddos, zu Mahanaim;

14. Achinadab, fils d'Iddo, à Mahanaïm;

14. Abinadab, hijo de Addo, era en Mahanaim:

14 Abinadab, de zoon van Iddo, was te Mahanaim.

14. Achinadab, syn Iddona, w Mahanaim.

14. Ahinádáb, Iddó fia Mahanáimban.

14 Ахинадав, сын Гиддо, в Маханаиме;

14. Ахинадаб Гидденко був в Маханаїмі;

15. Ahimaas Naftalissa; hänkin oli ottanut vaimokseen Salomon tyttären, Baasematin;

15. Ahimaats Naphtalissa; ja hänkin otti Basmatin Salomon tyttären emännäksensä;

15. Ahimaaz Nephtalis ja hän otti myös Basemathin Salomon tyttären emännäxens.

15 Ahimaaz, in Naphtali (he also took Basemath the daughter of Solomon as a wife);

15. Ahimaaz was in Naphtali; he also took Basmath the daughter of Solomon to wife:

15. Ahimaz var i Nafthali, han tog og Basmath, Salomos Datter, til Hustru;

15. Ahimaaz i Naphthali; och han tog också Basmath, Salomos dotter, till hustru;

15. Ahimaats olli Nawtali-maal; sesam̃a wöttis ka Salomoni tütre Pasmati naeseks.

15. Ahimaacas Naftalyje; jis buvo vedęs Saliamono dukterį Basmatą;

15. Ahimaaz in Naphthali, und der nahm auch Salomos Tochter Basmath zum Weibe;

15. Achimaats, en Nephthali; lui aussi prit pour femme une fille de Salomon, Basmath.

15. Aquimaas, en Neftalí: este tomó también por mujer a Basemat hija de Salomon:

15 Ahimaaz was in Nafthali; deze nam ook Salomo's dochter, Basmath, ter vrouwe.

15. Achimaas w Neftalim, który też pojął Basematę, córkę Salomonową, za żonę.

15. Ahimaás Naftaliban; a Salamon leányát, Bosmátát vevé magának feleségül ő is.

15 Ахимаас – в земле Неффалимовой; он взял себе в жену Васемафу, дочь Соломона;

15. Ахимаас в Нафталїї; й він узяв за себе дочку Соломонову, Басемату;

16. Baana, Huusain poika, Asserissa ja Bealotissa;

16. Baena Husain poika Asserissa ja Alotissa;

16. Baena Husan poica Asseris ja Alothis.

16 Baana the son of Hushai, in Asher and Bealoth;

16. Baanah the son of Hushai was in Asher and in Aloth:

16. Baena, Husais Søn, var i Aser og i Aloth;

16. Baana, Husai son, i Asser och i Aloth;

16. Usai poeg Paana olli Aseris ja Alotis;

16. Hušajo sūnus Baana Ašere ir Bealote;

16. Baana, der Sohn Husais, in Asser und zu Aloth;

16. Baana, fils de Cushaï, en Asser et à Aloth;

16. Baana, hijo de Husi, en Aser, y en Balot:

16 Baana, de zoon van Husai, was in Aser en in Aloth.

16. Baana, syn Husai, w Aser i w Alot.

16. Bahana, Khúsai fia, Áserben és Alóthban.

16 Ваана, сын Хушая, в земле Асировой и в Баалофе;

16. Баана Хушаєнко, ув Ассері й Баалотї;

17. Joosafat, Paaruahin poika, Isaskarissa;

17. Josaphat Paruan poika Isaskarissa;

17. Josaphat Paruahn poica Isascharis.

17 Jehoshaphat the son of Paruah, in Issachar;

17. Jehoshaphat the son of Paruah, in Issachar:

17. Josafat, Faruas Søn var i Isaskar;

17. Jasaphat, Paruahs son, i Isaschar;

17. Parua poeg Josawat Isaskari-maal;

17. Paruacho sūnus Juozapatas Isachare;

17. Josaphat, der Sohn Paruahs, in Isaschar;

17. Jéhoshaphat, fils de Paruach, en Issacar;

17. Josafat, hijo de Farue, en Isacar:

17 Josafath, de zoon van Paruah, in Issaschar.

17. Jozafat, syn Paruacha, w Isaschar.

17. Jósafát, Paruákh fia, Issakhárban.

17 Иосафат, сын Паруаха, в земле Иссахаровой;

17. Йосафат Паруахенко - в Іссахарі;

18. Siimei, Eelan poika, Benjaminissa;

18. Simei Elan poika BenJaminissa;

18. Semei Elan poica BenJaminis.

18 Shimei the son of Ela, in Benjamin;

18. Shimei the son of Elah, in Benjamin:

18. Simei, Elas Søn, var i Benjamin;

18. Simei, Ela son, i BenJamin;

18. Ela poeg Simei Penjamini-maal;

18. Elos sūnus Šimis Benjamine;

18. Simei, der Sohn Elas, in Benjamin;

18. Shimeï, fils d'Éla, en Benjamin;

18. Semeí, hijo de Ela, en Benjamín:

18 Simei, de zoon van Ela, in Benjamin.

18. Semej, syn Eli, w Benjamin.

18. Simei, Éla fia, Benjáminban.

18 Шимей, сын Елы, в земле Вениаминовой;

18. Шимей, син Ели, в Беняминї;

19. Geber, Uurin poika, Gileadin maassa, Siihonin, amorilaisten kuninkaan, ja Oogin, Baasanin kuninkaan, maassa; sillä siinä maassa oli yksi maaherra.

19. Geber Urin poika Gileadin maalla, Sihonin Amorilaisten kuninkaan maalla, ja Ogin Basanin kuninkaan, joka myös oli yksi niiden maakuntain valtamies.

19. Geber Urin poica Gileadin maalla Sihonin Amorrerein Cuningan maalla ja Oggin Basanin Cuningan joca myös oli nijden maacundain waldamies.

19 Geber the son of Uri, in the land of Gilead, the country of Sihon king of the Amorites and of Og king of Bashan and (he was) the only officer who was in the land.

19. Geber the son of Uri was in the country of Gilead, in the country of Sihon king of the Amorites, and of Og king of Bashan; and he was the only officer which was in the land.

19. Geber, Uris Søn, var i Gileads Land, i Sihons, den amoritiske Konges, og i Ogs, Kongen af Basans, Land, og det var kun een Befalingsmand, som var i dette Land.

19. Geber, Uri son, i Gileads land, i Sihons, de Amoreers Konungs land; och Ogs, Konungens i Basan; en befallningsman var i de samma landena.

19. Uri poeg Keber Kileadi maal, Emori kunninga Sihoni maal ja Pasani kunninga Ogi maal; ja ta olli se ainus üllewataja, kes seäl maal.

19. Ūrio sūnus Geberas Gileade, amoritų karaliaus Sihono ir Basano karaliaus Ogo šalyje.

19. Geber, der Sohn Uris, im Lande Gilead, im Lande Sihons, des Königs der Amoriter und Ogs, des Königs von Basan (ein Amtmann war in demselben Lande).

19. Guéber, fils d'Uri, au pays de Galaad, le pays de Sihon, roi des Amoréens et d'Og, roi de Bassan; et il était seul intendant de ce pays-là.

19. Gaber, hijo de Uri, en la tierra de Galaad, y en la tierra de Sejón rey de los Amorreos, y de Og rey de Basán: un gobernador en la tierra.

19 Geber, de zoon van Uri, was in het land Gilead, het land van Sihon, den koning der Amorieten, en van Og, den koning van Basan, en hij was de enige bestelmeester, die in dat land was.

19. Gaber, syn Ury, w ziemi Galaad i w ziemi Sehona króla Amorejskiego, i Oga króla Basaóskiego; a ten sam był rządcą onej ziemi.

19. Géber, Uri fia, a Gileád földében, Sihonnak, az Emoreus királyának földében, és Ógnak, a Básánbeli királynak földében; és ez egy tiszttartó bírja vala azt a földet.

19 Гевер, сын Урия, в земле Галаадской, в земле Сигона, царя Аморрейского, и Ога, царя Васанского. Он был приставник в этой земле.

19. Гебер Урієнко - в Галаад-землї, в землї Сигона, царя Аморійського, й Оговій, царя Басанського. Він був приставлений над усїм в тій землї.

20. Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; he söivät ja joivat ja olivat iloisia.

20. Mutta Juudaa ja Israelia oli paljo, niinkuin santaa meren tykönä paljouden tähden; he söivät ja joivat ja iloitsivat.

20. Mutta Judat ja Israeli oli paljo nijncuin sanda meres ja he söit joit ja iloidzit.

20 Judah and Israel were as many as the sand which is by the sea in multitude, eating and drinking and making merry.

20. Judah and Israel were many, as the sand which is by the sea in multitude, eating and drinking, and making merry.

20. Juda og Israel vare mange som Sand, der er ved Havet i Mangfol dighed; de aade og drak og vare glade.

20. Men Juda och Israel voro månge, såsom sanden i hafvet, och de åto och drucko, och voro glade.

20. Juda- ja Israeli-rahwast olli paljo kui liiw, mis merre äres, paljusse polest; nemmad söid ja jöid ja ollid röömsad.

20. Judo ir Izraelio žmonių buvo kaip smilčių pajūryje; jie valgė, gėrė ir linksminosi.

20. Juda aber und Israel, deren war viel wie der Sand am Meer, und sie aßen und tranken und waren fröhlich.

20. Juda et Israël étaient comme le sable qui est sur le bord de la mer, tant ils étaient en grand nombre; ils mangeaient, buvaient et se réjouissaient.

20. Los de Judá y de Israel eran muchos, como la arena que está junto a la mar en multitud, comiendo y bebiendo y alegrándose.

20 Juda nu en Israel waren velen, als zand, dat aan de zee is in menigte, etende, en drinkende, en blijde zijnde.

20. Tedy Juda i Izrael będąc niezliczeni jako piasek, który jest nad morzem w mnóstwie, jedli, i pili, i weselili się.

20. És Júda és Izráel megsokasodott, olyan sok volt, mint a tenger mellett való [7†] föveny, és ettek, ittak és vigadtak.

20 Иуда и Израиль, многочисленные как песок у моря, ели, пили и веселились.

20. Юда й Ізраїль многолїчні як пісок у морі, їли, пили й веселились.

21. Ja Salomo hallitsi kaikkia valtakuntia Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti. He toivat lahjoja ja palvelivat Salomoa, niin kauan kuin hän eli.

21. Ja Salomo hallitsi kaikissa valtakunnissa, hamasta Philistealaisten maakunnan virrasta Egyptin rajaan asti, jotka toivat hänelle lahjoja ja palvelivat Salomoa kaiken hänen elinaikansa.

21. Ja Salomo hallidzi caikis waldacunnis hamast Philisterein maacunnan wirrast Egyptin rajoin asti jotca toit hänen lahjoja ja palwelit händä caiken hänen elinaicans.

21 And Solomon ruled over all the kingdoms from the River to the land of the Philistines and to the border of Egypt. They brought tribute and served Solomon all the days of his life.

21. And Solomon reigned over all kingdoms from the river unto the land of the Philistines, and unto the border of Egypt: they brought presents, and served Solomon all the days of his life.

21. Og Salomo var en Herre over alle Rigerne fra Floden til Filisternes Land og indtil Ægyptens Landemærke; de bragte ham Skænk og tjente Salomo alle hans Livsdage.

21. Alltså var Salomo en herre öfver all rike, ifrån älfvene intill de Philisteers land, och allt intill de Egyptiers gränso; hvilke honom förde skänker, och tjente honom i hans lifstid.

1. Ja Salomon olli wallitseja keige kunningrikide ülle Wratti jöest Wilistide maast Egiptusse raiast sadik: nemmad töid andid ja ollid Salomoni allamad keige ta ello aia.

21. Saliamonas valdė visas karalystes nuo upės iki filistinų šalies ir Egipto sienos; jos mokėdavo duoklę ir tarnavo Saliamonui per visas jo dienas.

21. 5:1 Also war Salomo ein Herr über alle Königreiche, von dem Strom an bis zu der Philister Lande und bis an die Grenze Ägyptens, die ihm Geschenke zubrachten und ihm dienten sein Leben lang.

21. Et Salomon dominait sur tous les royaumes, depuis le fleuve jusqu'au pays des Philistins et à la frontière d'Égypte; ils apportaient des présents, et furent assujettis à Salomon tout le temps de sa vie.

21. Y Salomón señoreaba sobre todos los reinos desde el río de la tierra de los Filisteos, hasta el término de Egipto: y traían presentes, y servían a Salomón todos los dias que vivió.

21 En Salomo was heersende over al de koninkrijken, van de rivier tot het land der Filistijnen, en tot aan de landpale van Egypte; die brachten geschenken, en dienden Salomo al de dagen zijns levens.

1. A Salomon panował nad wszystkiemi królestwy od rzeki aż do ziemi Filistyóskiej, i aż do granicy Egipskiej. I przynosili dary, a służyli Salomonowi po wszystkie dni żywota jego.

21. Salamon pedig uralkodék minden országokon a folyóvíztől [8†] fogva egész a Filiszteusok földéig és Égyiptomnak határáig, és ajándékokat hoznak vala, és szolgálnak vala Salamonnak, életének minden idejében.

21 Соломон владел всеми царствами от реки Евфрата до земли Филистимской и допределов Египта. Они приносили дары и служили Соломону во все днижизни его.

21. І царював Соломон над усїма царствами од Евфрат-ріки до землї Филистійської й до границь Египецьких. Вони приносили гостинцї й служили Соломонові, покіль віку його.

22. Ja Salomon jokapäiväinen muona oli: kolmekymmentä koor-mittaa lestyjä jauhoja ja kuusikymmentä koor-mittaa muita jauhoja,

22. Ja Salomolla oli jokapäiväiseksi ruaksi kolmekymmentä koria sämpyläjauhoja, kuusikymmentä koria muita jauhoja,

22. JA Salomolla oli jocapäiwäisexi ruaxi colmekymmendä coria sämbyläjauhoja cuusikymmendä coria muita jauhoja.

22 And Solomon's provision for one day was thirty measures of fine flour and sixty measures of meal,

22. And Solomon's provision for one day was thirty measures of fine flour, and threescore measures of meal,

22. Og den Mad, der gik med for Salomo til hver Dag, var tredive Kor fint Mel og tresindstyve Kor Hvedemel;

22. Och Salomo måste dagliga hafva till spisning tretio corer semlomjöl, sextio corer annat mjöl,

2. Ja Salomoni ühhe päwa moon olli wiiskümmend tündrit nissojahho ja sadda tündrit muud jahho:

22. Saliamonui kasdien pristatydavo: trisdešimt homerų smulkių ir šešiasdešimt homerų paprastų miltų,

22. 5:2 Und Salomo mußte täglich zur Speisung haben dreißig Kor Semmelmehl, sechzig Kor anderes Mehl,

22. Or les vivres de Salomon étaient, pour chaque jour: trente cores de fleur de farine et soixante cores de farine;

22. Y la despensa de Salomón era cada día treinta coros de flor de harina, y sesenta coros de harina,

22 De spijze nu van Salomo was voor een dag, dertig kor meelbloem, en zestig kor meel;

2. A tenci był rozchód Salomona na każdy dzieó, trzydzieści korcy mąki białej, i sześćdziesiąt korcy innej mąki.

22. És Salamon eledele naponként ez vala: harmincz véka zsemlyeliszt és hatvan véka közönséges liszt;

22 Продовольствие Соломона на каждый день составляли: тридцать коров муки пшеничной и шестьдесят коров прочей муки,

22. Живность же Соломонову на кожний день становили: трийцять мір пшеничньої муки, й шістьдесять мір инчої муки,

23. kymmenen syöttöraavasta, kaksikymmentä laitumella käyvää raavasta ja sata lammasta; näitten lisäksi peuroja, gaselleja, metsäkauriita ja syötettyjä hanhia.

23. Kymmenen lihavaa härkää, ja kaksikymmentä härkää laitumelta, ja sata lammasta, ilman peuroja, ja metsävuohia, ja valittua lihavaa karjaa ja lintuja.

23. Kymmenen lihawata härkä sata lammasta ilman peuroita ja muita medzän eläimitä ja medzäwuohia ja lihawata carja ja linduja.

23 ten fat oxen and twenty oxen out of the pastures and a hundred sheep, besides male-deers and gazelles and roebucks and fatted fowl.

23. Ten fat oxen, and twenty oxen out of the pastures, and an hundred sheep, beside harts, and roebucks, and fallowdeer, and fatted fowl.

23. ti fede Øksne og tyve Græsøksne og hundrede Faar, foruden Hjorte og Raadyr og Bøfler og alle Haande Fjerkræ paa Sti.

23. Tio gödda oxar, och tjugu oxar af betene, och hundrade får; förutan hjort och rå, stengetter, och hvad man på stall höll.

3. Kümme nuumweist, ja kakskümmend karja weist ja sadda lammast, isse need sured hirwed, ja weikesed hirwed ja pödrad, ja keik suggu lindo, mis södetud.

23. dešimt nupenėtų jaučių, dvidešimt jaučių iš ganyklos ir šimtą avių, neskaičiuojant elnių, gazelių, stirnų ir nupenėtų paukščių.

23. 5:3 zehn gemästete Rinder und zwanzig Weiderinder und hundert Schafe, ausgenommen Hirsche und Rehe und Gemsen und gemästetes Federvieh.

23. Dix bœufs gras et vingt bœufs des pâturages, et cent moutons, sans les cerfs, les gazelles, les daims et les volailles engraissées.

23. Diez bueyes engordados, y veinte bueyes de pasto, y cien ovejas: sin los ciervos, cabras, búfalos, y aves engordadas.

23 Tien vette runderen, en twintig weiderunderen, en honderd schapen; uitgenomen de herten, en reeen, en buffelen en gemeste vogelen.

3. Dziesięć wołów karmnych, i dwadzieścia wołów pastewnych, i sto owiec, oprócz jeleni i sarn, i bawołów, i ptastwa karmnego.

23. Tíz hízlalt ökör, húsz füvön járt ökör és száz juh; a szarvasokon, őzeken, bivalokon és hízlalt madarakon kivül.

23 десять волов откормленных и двадцать волов с пастбища, и сто овец, кроме оленей, и серн, и сайгаков, и откормленных птиц;

23. Десять годованих волів, двайцять волів з пасовища й сотня овець, не лїчивши оленїв, серн і сугаків та годованої птицї.

24. Sillä hän vallitsi kaikkea Eufrat-virran senpuoleista maata, Tifsahista aina Gassaan saakka, kaikkia Eufrat-virran senpuoleisia kuninkaita; ja hänellä oli rauha joka puolelta yltympäri,

24. Sillä hän hallitsi koko maakunnassa, sillä puolella virtaa, hamasta Dipsasta Gasaan asti, kaikkein kuningasten ylitse tällä puolella virtaa; ja hänellä oli rauha kaikella ympäristöllänsä,

24. Sillä hän hallidzi coco maacunnas sillä puolen wirta hamast Diphsast Gasan asti caickein Cuningasten ylidze tällä puolen wirta ja piti rauha caickein hänen alammaistens cansa.

24 For he had dominion over all (the region) on this side the River, from Tiphsah even to Gaza, over all the kings on this side of the River. And he had peace on all sides all around him.

24. For he had dominion over all the region on this side the river, from Tiphsah even to Azzah, over all the kings on this side the river: and he had peace on all sides round about him.

24. Thi han herskede i alt det, som laa paa denne Side af Floden, fra Thipsa og indtil Gaza, over alle Konger paa denne Side af Floden; og han havde Fred trindt omkring paa alle sine Sider.

24. Ty han var rådandes i hela landena, på denna sidon älfven, ifrå Tiphsah allt intill Gasa, öfver alla de Konungar på denna sidon älfven; och hade frid med alla sina grannar allt omkring;

4. Sest ta wallitses keikis paikus Tiwsast siin pool Wratti jöe Assast sadik, keige kunningatte ülle siin pool jöe; ja temmal olli rahho keigelt polelt seält ümberkaudo.

24. Saliamonas valdė visą sritį į vakarus nuo upės, nuo Tifsacho iki Gazos. Jis gyveno taikiai su visais kaimynais.

24. 5:4 Denn er herrschte im ganzen Lande diesseit des Stromes, von Tiphsah bis gen Gaza, über alle Könige diesseit des Stromes, und hatte Frieden von allen seinen Untertanen umher,

24. Car il dominait sur tous les pays de ce côté-ci du fleuve, depuis Thiphsach jusqu'à Gaza, sur tous les rois de ce côté-ci du fleuve; et il avait la paix avec tous ses alentours, de tous côtés.

24. Porque él señoreaba en toda la región que estaba de la otra parte del río, desde Tafsa hasta Gaza, sobre todos los reyes de la otra parte del río: y tuvo paz con todos sus lados al derredor.

24 Want hij had heerschappij over al wat op deze zijde der rivier was van Thifsah tot aan Gaza, over alle koningen op deze zijde der rivier; en hij had vrede van al zijn zijden rondom.

4. Albowiem on panował wszędy z tej strony rzeki od Tasfa aż do Gazy nad wszystkimi królmi, którzy byli przed rzeką, a miał pokój ze wszystkich stron w około.

24. Mert ő uralkodék minden helyeken a folyóvizen [9†] túl Thifsától fogva egész Gázáig; minden királyokon, a kik a folyóvizen túl valának; és békessége volt néki minden alattvalóitól köröskörül.

24 ибо он владычествовал над всею землею по эту сторону реки, от Типсаха до Газы, над всеми царями по эту сторону реки, и был у него мир со всеми окрестными странами.

24. Бо він панував над усією землею по тім боцї ріки, від Типсаха до Гази, над усїма царями по тім боцї ріки, й був у його мир округи на всї боки.

25. niin että Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, itsekukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, Daanista Beersebaan asti, niin kauan kuin Salomo eli.

25. Niin että Juuda ja Israel asuivat levollisesti, itsekukin viinapuunsa ja fikunapuunsa alla, Danista BerSebaan asti, niinkauvan kuin Salomo eli.

25. Nijn että Juda ja Israel asuit lewollisest idzecukin heidän wijnapuuns ja ficunapuuns alla Danist BerSeban asti nijncauwan cuin Salomo eli.

25 And Judah and Israel dwelt safely, every man under his vine and under his fig tree, from Dan even to Beer-sheba, all the days of Solomon.

25. And Judah and Israel dwelt safely, every man under his vine and under his fig tree, from Dan even to Beersheba, all the days of Solomon.

25. Og Juda og Israel boede tryggelig, hver under sit Vintræ og under sit Figentræ, fra Dan og indtil Beersaba, alle Salomos Dage.

25. Så att Juda och Israel bodde trygge, hvar och en under sitt vinträ, och under sitt fikonaträ, ifrå Dan allt intill BerSeba, så länge Salomo lefde.

5. Ja Juda ja Israeli-rahwas ellas julgeste, iggamees omma winapu al ja omma wigipu al, Tanist Persebast sadik, keige Salomoni ello aia.

25. Judas ir Izraelis, nuo Dano iki Beer Šebos, gyveno saugiai, kiekvienas žmogus po savo vynmedžiu ir figmedžiu per visas Saliamono dienas.

25. 5:5 daß Juda und Israel sicher wohnten, ein jeglicher unter seinem Weinstock und unter seinem Feigenbaum, von Dan bis gen Beer-Seba, solange Salomo lebte.

25. Et Juda et Israël habitaient en sécurité, chacun sous sa vigne et sous son figuier, depuis Dan jusqu'à Béer-Shéba, pendant toute la vie de Salomon.

25. Y Judá e Israel vivían confiadamente cada uno debajo de su vid, y debajo de su higuera, desde Dan hasta Beer-seba, todos los dias de Salomón.

25 En Juda en Israel woonden zeker, een iegelijk onder zijn wijnstok en onder zijn vijgeboom, van Dan tot Ber-seba, al de dagen van Salomo.

5. I mieszkał Juda i Izrael bezpiecznie, każdy pod winną macicą swoją, i pod figą swoją, od Dan aż do Beerseba, po wszystkie dni Salomonowe.

25. És lakozék Júda és Izráel bátorsággal, [10†] kiki mind az ő szőlőtője és fügefája alatt. Dántól fogva Bersebáig; Salamonnak minden idejében.

25 И жили Иуда и Израиль спокойно, каждый под виноградником своим и под смоковницею своею, от Дана до Вирсавии, во все дни Соломона.

25. І жили собі Юда й Ізраїль впокійно, кожен під виноградиною своєю й під смоквою своєю, від Дану та й до Берсабиї, покіль було віку Соломонового.

26. Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hevosvaljakkoa vaunujaan varten ja kaksitoista tuhatta ratsuhevosta.

26. Ja Salomolla oli neljäkymmentä tuhatta hinkaloa hevosille vaunuinsa eteen, ja kaksitoistakymmentä tuhatta hevosmiestä.

26. Ja Salomolla oli neljäkymmendä tuhatta waunuhewoista ja caxitoistakymmendä tuhatta hewoismiestä.

26 And Solomon had forty thousand stalls of horses for his chariots and twelve thousand horsemen.

26. And Solomon had forty thousand stalls of horses for his chariots, and twelve thousand horsemen.

26. Og Salomo havde og fyrretyve Tusinde Stalde til sine Vognheste og tolv Tusinde Ryttere.

26. Och Salomo hade fyratiotusend vagnhästar, och tolftusend resenärar.

6. Ja Salomonil olli nellikümmend tuhhat latterit hoostele, mis ta töldade tarwis, ja kaksteistkümmend tuhhat rüütlit.

26. Saliamonas turėjo keturiasdešimt tūkstančių arklidžių kovos vežimų žirgams ir dvylika tūkstančių raitelių.

26. 5:6 Und Salomo hatte vierzigtausend Wagenpferde und zwölftausend Reisige.

26. Salomon avait aussi quarante mille attelages de chevaux pour ses chars et douze mille cavaliers.

26. Tenía allende de esto Salomón cuarenta mil caballos en sus caballerizas para sus carros, y doce mil caballos de cabalgar.

26 Salomo had ook veertig duizend paardenstallen tot zijn wagenen, en twaalf duizend ruiteren.

6. Miał też Salomon czterdzieści tysięcy koni na staniu do wozów swoich, a dwanaście tysięcy jezdnych.

26. És Salamonnak volt negyvenezer szekérbe [11†] való lova az istállókban, és tizenkétezer lovagja.

26 И было у Соломона сорок тысяч стойл для коней колесничных и двенадцать тысяч для конницы.

26. І було в Соломона сорок тисячей коней до колесниць, а дванайцять тисяч коней верхових.

27. Ja maaherrat hankkivat, kukin kuukautenaan, elintarpeet kuningas Salomolle ja kaikille, joilla oli pääsy kuningas Salomon pöytään, antamatta minkään puuttua.

27. Ja nämä valtamiehet toimittivat kuningas Salomolle ruokaa ja kaikille jotka kuningas Salomon pöytää lähestyivät; kukin kuukaudellansa, niin ettei siitä mitään puuttunut.

27. Ja nämät waldamiehet toimitit Cuningas Salomolle ruoca ja caikille cuin Cuningan pöydäldä söit cukin Cuucaudellans nijn ettei sijtä mitän puuttunut.

27 And those officers provided provisions for king Solomon and for all who came to king Solomon's table, every man in his month; they let nothing be lacking.

27. And those officers provided victual for king Solomon, and for all that came unto king Solomon's table, every man in his month: they lacked nothing.

27. Og disse Befalingsmænd forsynede Kong Salomo og hver den, som nærmede sig til Kong Salomos Bord, hver i sin Maaned; de lode ikke fattes paa noget.

27. Och befallningsmännerna försörjde Konung Salomo, och allt det som till Konungens bord hörde, hvar och en i sin månad; och läto intet fattas.

7. Ja needsinnatsed üllewatajad murretsesid kunninga Salomonile toidust, ja keikile, kes kunninga Salomoni laua jure said, iggamees ommal kuul, nemmad ei jätnud middagi waiak.

27. Dvylika valdininkų aprūpindavo maistu karalių Saliamoną ir visus, kurie valgė prie karaliaus Saliamono stalo; kiekvienas rūpinosi, kad maisto netrūktų vienam mėnesiui.

27. 5:7 Und die Amtleute versorgten den König Salomo und alles, was zum Tisch des Königs gehörte, ein jeglicher in seinem Monat, und ließen nichts fehlen.

27. Or les intendants pourvoyaient de vivres, chacun durant son mois, le roi Salomon et tous ceux qui s'approchaient de la table du roi Salomon; ils ne laissaient rien manquer.

27. Y los sobredichos gobernadores mantenían al rey Salomón, y a todos los que venían a la mesa del rey Salomón, cada uno su mes, y hacían que nada faltase.

27 Die bestelmeesters nu, een ieder op zijn maand, verzorgden den koning Salomo, en al degenen, die tot de tafel van den koning Salomo naderden; zij lieten geen ding ontbreken.

7. A tak podejmowali oni przełożeni króla Salomona, i wszystkie, którzy przychodzili do stołu króla Salomona, każdy miesiąca swego, nie dopuszczając, aby na czem schodzić miało.

27. És ezek a tiszttartók ellátták Salamon királyt és mindazokat, a kik a Salamon király asztalánál valának, kiki az ő hónapján, minden fogyatkozás nélkül.

27 И те приставники доставляли царю Соломону все принадлежащее к столу царя, каждый в свой месяц, и не допускали недостатка ни в чем.

27. І обмисляли ті урядники царя Соломона, й доставляли всї потреби до стола царського, кожен свого місяця; не допускали вони недостачі в нїчому.

28. Myöskin ohrat ja oljet hevosille ja juoksijoille he toivat, kukin vuorollaan, siihen paikkaan, missä hän oleskeli.

28. He toivat myös ohria ja olkia hevosille ja nopsille orhille, sinne kussa hän oli, kukin niinkuin hänelle käsketty oli.

28. He toit myös ohria ja olkia hewoisten ja muulein sinne cusa hän oli cukin nijncuin hänelle käsketty oli.

28 Barley also and straw for the horses and swift steeds they brought to the place where (the officers) were, every man according to his charge.

28. Barley also and straw for the horses and dromedaries brought they unto the place where the officers were, every man according to his charge.

28. Og Byg og Straa til Kørehestene og til Ridehestene førte de hen til det Sted, hvor det skulde være, hver efter Anvisningen.

28. Sammalunda ock korn, och halm för hästar och mular, förde de dit som han var, hvar och en efter som honom befaldt var.

8. Ja ohre ja ölgi hoostele ja kermede hoostele töid nemmad senna paika, kus ta olli, iggamees nenda kui ta kohhus.

28. Miežių ir pašaro žirgams ir mulams jie atgabendavo į tą vietą, kur būdavo karalius, kaip jiems būdavo įsakyta.

28. 5:8 Auch Gerste und Stroh für die Rosse und Renner brachten sie an den Ort, da er war, ein jeglicher nach seinem Befehl.

28. Ils faisaient aussi venir de l'orge et de la paille pour les chevaux de trait et les coursiers, chacun selon sa charge, au lieu où ils étaient.

28. Y traían también cebada y paja para los caballos, y para las bestias de carga al lugar donde él estaba, cada uno conforme al cargo que tenía.

28 De gerst nu en het stro voor de paarden, en voor de snelle kemelen, brachten zij aan de plaats, waar hij was, een iegelijk naar zijn last.

8. Jęczmieó także, i plewy dla koni i mułów, zwozili na to miejsce, gdzie był król, każdy według tego, jako mu postanowiono.

28. Azután árpát és szalmát is hoztak a lovaknak és a paripáknak arra a helyre, a hol a király volt, kiki az ő rendelete szerint.

28 И ячмень и солому для коней и для мулов доставляли каждый в свою очередь на место, где находился царь.

28. І ячмінь і солому про конї й мули доставляли вони за чергою на місце, де зупинявся царь.

29. Ja Jumala antoi Salomolle viisautta ja ymmärrystä ylen runsaasti ja älyä niin laajalti, kuin on hiekkaa meren rannalla,

29. Ja Jumala antoi Salomolle viisauden ja sangen suuren ymmärryksen, niin myös rohkian sydämen, niinkuin sannan meren rannalla,

29. JA Jumala andoi Salomolle suuren ymmärryxen ja taidon rohkian sydämen nijncuin sannan meren reunas.

29 And God gave Solomon exceedingly much wisdom and understanding and largeness of heart, even as the sand that is on the sea-shore.

29. And God gave Solomon wisdom and understanding exceeding much, and largeness of heart, even as the sand that is on the sea shore.

29. Gud gav Salomo Visdom og saare megen Indsigt og en omfattende Forstand, som Sand, der er ved Havets Bred.

29. Och Gud gaf Salomo ganska stor visdom och förstånd, och ett fritt mod, såsom sanden som ligger på hafsens strand;

9. Ja Jummal andis Salomonile tarkust ja wäega paljo moistust ja süddame laia ärratundmist, nenda kui liiw, mis merre äres.

29. Dievas suteikė Saliamonui išmintį ir nepaprastą sumanumą bei tokį širdies platumą, kaip smėlis jūros pakrantėje.

29. 5:9 Und Gott gab Salomo sehr große Weisheit und Verstand und reichen Geist wie Sand, der am Ufer des Meeres liegt,

29. Et Dieu donna à Salomon de la sagesse, une fort grande intelligence, et un esprit aussi vaste que le sable qui est sur le bord de la mer.

29. Y dió Dios a Salomón sabiduría, y prudencia muy grande, y anchura de corazón, como la arena que está a la orilla de la mar:

29 En God gaf Salomo wijsheid en zeer veel verstand, en een wijd begrip des harten, gelijk zand, dat aan den oever der zee is.

9. Nadto dał Bóg Salomonowi mądrość i roztropność bardzo wielką, a przestronność serca, jako piasek, który jest na brzegu morskim.

29. És az Isten adott bölcseséget Salamonnak és igen nagy értelmet és mély szívet, mint a fövény, mely a tenger partján van.

29 И дал Бог Соломону мудрость и весьма великий разум, и обширный ум, как песок на берегу моря.

29. І надїлив Бог Соломона великою мудрістю й постеріганнєм і багацтвом духа, мов те море піском на березї,

30. niin että Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten ja kaikkien egyptiläisten viisaus.

30. Niin että Salomon taito oli suurempi kuin kaikkein itäisen maan lasten ja Egyptiläisten taito.

30. Nijn että Salomon taito oli suurembi cuin caickein itäisen maan lasten ja Egyptiläisten taito.

30 And Solomon's wisdom excelled the wisdom of all the sons of the east and all the wisdom of Egypt.

30. And Solomon's wisdom excelled the wisdom of all the children of the east country, and all the wisdom of Egypt.

30. Og Salomos Visdom var større en alle Østerlændernes Visdom og end alle Ægypternes Visdom.

30. Så att Salomos visdom var större, än alla österländningabarnas, och alla Egyptiers visdom;

10. Ja Salomoni tarkust olli paljo ennam, kui keige hom̃iko-ma rahwa tarkus, ja kui keik Egiptusse-rahwa tarkus.

30. Saliamono išmintis pranoko visų rytiečių ir egiptiečių išmintį.

30. 5:10 daß die Weisheit Salomos größer war denn aller, die gegen Morgen wohnen, und aller Ägypter Weisheit.

30. Et la sagesse de Salomon surpassait la sagesse de tous les Orientaux, et toute la sagesse des Égyptiens.

30. Que fué mayor la sabiduría de Salomón, que la de todos los Orientales, y que toda la sabiduría de los Egipcios.

30 En de wijsheid van Salomo was groter dan de wijsheid van al die van het oosten, en dan alle wijsheid der Egyptenaren;

10. Albowiem większa była mądrość Salomonowa, niżli mądrość wszystkich narodów wschodnich, i niżli wszelka mądrość Egipczanów.

30. Úgy hogy a Salamon bölcsesége nagyobb volt, mint a napkelet [12†] minden fiainak bölcsesége és Égyiptomnak egész bölcsesége.

30 И была мудрость Соломона выше мудрости всех сыноввостока и всей мудрости Египтян.

30. І була мудрість у Соломона більша нїж у всїх, що жили на востоцї, і більша нїж у всїх Египтїїв.

31. Hän oli viisaampi kaikkia ihmisiä, viisaampi kuin esrahilainen Eetan ja Heeman, Kalkol ja Darda, Maaholin pojat; ja hänen nimensä tuli kuuluksi kaikkien ympärillä olevien kansojen keskuudessa.

31. Ja hän oli taitavampi kaikkia ihmisiä, ja taitavampi kuin Etan Estrahilainen, ja Heman, ja Kalkol, ja Darda, Makolin pojat, ja hänen nimensä oli kuuluisa ympäri kaikkein pakanain,

31. Ja hän oli taitawambi caickia ihmisiä ja taitawambi cuin Ethan Ezrahita ja Heman ja Chalcol ja Darda Macholin pojat ja hänen nimens oli cuuluisa ymbäri caickein pacanoitten.

31 For he was wiser than all men: than Ethan the Ezrahite and Heman and Calcol {Chalcol} and Darda, the sons of Mahol. And his fame was in all the nations all around.

31. For he was wiser than all men; than Ethan the Ezrahite, and Heman, and Chalcol, and Darda, the sons of Mahol: and his fame was in all nations round about.

31. Og han var visere end alle Mennesker, end Esrahiteren Ethan, og Heman og Kalkol og Darda, Mahols Sønner, og hans Navn var berømt hos alle Hedninger trindt omkring.

31. Och var visare än alla menniskor, och visare än Ethan den Esrahiten, Heman, Chalchol och Darda, Mahols söner; och var namnkunnig ibland alla Hedningar allt omkring.

11. Ja ta olli targem kui keik innimessed, kui Etan Esrahi-mees ja Eman ja Kalkol ja Tarda Maoli poiad, ja ta olli kulus keige pagganatte seas, kes seäl ümberkaudo.

31. Jis buvo išmintingesnis už visus žmones, net už ezrahitą Etaną ir Hemaną, Kalkolą bei Dardą, Maholo sūnus. Jis buvo garsus visose aplinkinėse tautose.

31. 5:11 Und er war weiser denn alle Menschen, auch weiser denn Ethan, der Esrahiter, Heman, Chalkol und Darda, die Söhne Mahols, und war berühmt unter allen Heiden umher.

31. Il était plus sage qu'aucun homme; plus qu'Éthan l'Ézrachite, et Héman, Calcol et Darda, les fils de Machol; et sa réputation se répandit parmi toutes les nations d'alentour.

31. Y aun fué más sabio que todos los hombres; y más que Etán Ezrahita, y que Hemán, y Calcol, y Dorda los hijos de Mahol: y fué nombrado entre todas las naciones de al derredor.

31 Ja, hij was wijzer dan alle mensen; dan Ethan, de Ezrahiet, en Heman, en Chalcol, en Darda, de zonen van Mahol; en zijn naam was onder alle heidenen rondom.

11. Owszem mędrszym był nad wszystkie ludzie, aż i nad Etana Ezrahytę, i nad Hemana, i Chalkola, i Darda, syny Maholowe; a był sławny u wszystkich narodów okolicznych.

31. Sőt bölcsebb volt minden embereknél, még az Ezráhita [13†] Ethánnál is és Hémánnál, [14†] Kálkólnál és Dardánál, a Máhol fiainál; és híre neve vala minden nemzetségek között köröskörül.

31 Он был мудрее всех людей, мудрее и Ефана Езрахитянина, и Емана, и Халкола, и Дарды, сыновей Махола, и имя его было в славе у всех окрестных народов.

31. І був він мудріщий над усї люде, розумнїщий над Етана Езрахія, й Емана, й Халкола й Дарди, Махоленків, і славне було імя його між усїма народами округи.

32. Ja Salomo sepitti kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujansa oli tuhatviisi.

32. Ja puhui kolmetuhatta sananlaskua; ja hänen virsiänsä oli tuhannen ja viisi,

32. Ja puhui colme tuhatta sananlascua ja hänen wirsiäns oli tuhannen ja wijsi.

32 And he spoke three thousand proverbs and his songs were a thousand and five.

32. And he spake three thousand proverbs: and his songs were a thousand and five.

32. Og han fremsatte tre Tusinde Ordsprog, og hans Sange vare Tusinde og fem.

32. Och han talade tretusend ordspråk; och hans visor voro tusende och fem.

12. Ja ta räkis ülles kolmtuhhat öppetusse-sanna, ja temma laulusid olli tuhhat ja wiis.

32. Jis sukūrė tris tūkstančius patarlių ir tūkstantį penkias giesmes.

32. 5:12 Und er redete dreitausend Sprüche, und seine Lieder waren tausendundfünf.

32. Il prononça trois mille sentences, et ses cantiques furent au nombre de mille et cinq.

32. Y propuso tres mil parábolas: y sus versos fueron cinco y mil.

32 En hij sprak drie duizend spreuken; daartoe waren zijn liederen duizend en vijf.

12. Nadto złożył trzy tysiące przypowieści, a pieśni jego było tysiąc i pięć.

32. És szerze háromezer példabeszédet, és az ő énekeinek száma ezer és öt volt.

32 И изрек он три тысячи притчей, и песней его было тысяча и пять;

32. І вирік він три тисячі приповістей, а пісень його було тисяча й пять;

33. Hän puhui puista, Libanonin setripuusta alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista.

33. Ja puhui myös puista, sedristä, joka on Libanonissa, hamaan isoppiin asti, joka seinästä kasvaa. Niin puhui hän myös eläimistä, linnuista, matelevaisista ja kaloista.

33. Ja puhui myös puista Cedrist joca on Libanonis haman Isopin asti joca seinästä caswa. Nijn puhui hän myös eläimistä linnuista matelewaisista ja caloista.

33 And he spoke of trees, from the cedar that is in Lebanon even to the hyssop that springs out of the wall. He spoke also of beasts and of birds and of creeping things and of fishes.

33. And he spake of trees, from the cedar tree that is in Lebanon even unto the hyssop that springeth out of the wall: he spake also of beasts, and of fowl, and of creeping things, and of fishes.

33. Og han talede om Træerne fra Cederen, som er paa Libanon, og indtil Isopen, som vokser ud af Væggen; og han talede om Dyrene og om Fuglene og om krybende Dyr og om Fiskene.

33. Och han talade om trä, ifrå ceder, som är i Libanon, allt intill isop, som växer utu väggene; desslikes talade han om djur, om foglar, om matkar, om fiskar.

13. Ja ta räkis puist, seedripuust, mis Libanoni peäl, isoppist sadik, mis müri küljest touseb: ja ta räkis lojustest, ja lindudest ja sest, mis romab, ja kallust.

33. Jis kalbėjo apie medžius, nuo Libano kedrų iki yzopų, kurie auga ant sienų, apie žvėris, paukščius, roplius ir žuvis.

33. 5:13 Und er redete von Bäumen, von der Zeder an auf dem Libanon bis an Isop, der aus der Wand wächst. Auch redete er von Vieh, von Vögeln, von Gewürm und von Fischen.

33. Il a aussi parlé des arbres, depuis le cèdre qui est au Liban jusqu'à l'hysope qui sort de la muraille; il a aussi parlé des animaux, des oiseaux, des reptiles et des poissons.

33. De los árboles también disputó desde el cedro del Líbano hasta el hisopo que nace en la pared. Asimismo disputó de los animales, de las aves, de las serpientes, de los peces.

33 Hij sprak ook van de bomen, van den cederboom af, die op den Libanon is, tot op den hysop, die aan den wand uitwast; hij sprak ook van het vee, en van het gevogelte, en van de kruipende dieren, en van de vissen.

13. Rozprawiał też o drzewach, począwszy od cedru, który jest na Libanie, aż do hizopu, który wyrasta z ściany. Mówił też o zwierzętach i o ptakach, i o gadzinach, i o rybach.

33. Szólott a fákról is, a Libánon czédrusfájától az izsópig, a mely a falból nevekedik ki; és szólott a barmokról, a madarakról, a csúszó-mászó állatokról és a halakról is.

33 и говорил он о деревах, от кедра, что в Ливане, до иссопа, вырастающего из стены; говорил и о животных, и о птицах, и о пресмыкающихся, и о рыбах.

33. І знав він говорити про дерева, від кедра на Ливан-горі та й до гисопу, що виростає з муру; говорив і про четвероногого зьвіра, й про птицю, про полоза й рибу.

34. Ja Salomon viisautta tultiin kuulemaan kaikista kansoista, kaikkien maan kuninkaiden luota, jotka olivat kuulleet hänen viisaudestansa.

34. Ja kaikista kansoista tultiin kuulemaan Salomon taitoa, ja kaikilta maan kuninkailta, jotka olivat kuulleet hänen taidostansa.

34. Ja caicki Canssat tulit cuuleman Salomon taito ja caicki Cuningat jotca olit cuullet hänen taidostans.

34 And there came of all peoples to hear the wisdom of Solomon, from all kings of the earth who had heard of his wisdom.

34. And there came of all people to hear the wisdom of Solomon, from all kings of the earth, which had heard of his wisdom.

34. Og man kom fra alle Folk for at høre Salomos Visdom, fra alle Konger paa Jorden, som havde hørt om hans Visdom.

34. Och utaf all folk kommo till att höra Salomos visdom, ifrån alla Konungar på jordene, som af hans visdom hört hade.

14. Ja nemmad tullid keige rahwa seast, Salomoni tarkust kuulma, keige Ma kunningatte seast, kes ta tarkussest kuulnud.

34. Iš visų tautų ateidavo pasiklausyti Saliamono išminties, nuo visų žemės karalių, kurie girdėjo apie jo išmintį.

34. 5:14 Und es kamen aus allen Völkern, zu hören die Weisheit Salomos, von allen Königen auf Erden, die von seiner Weisheit gehört hatten.

34. Et, de tous les peuples, on venait pour entendre la sagesse de Salomon, de la part de tous les rois de la terre, qui avaient entendu parler de sa sagesse.

34. Y venían de todos los pueblos a oir la sabiduría de Salomón, y de todos los reyes de la tierra, donde había llegado la fama de su sabiduría.

34 En van alle volken kwamen er, om de wijsheid van Salomo te horen, van alle koningen der aarde, die van zijn wijsheid gehoord hadden.

14. Przetoż przychodzili ze wszystkich narodów słuchać mądrości Salomonowej, i od wszystkich królów ziemi, którzy słyszeli o mądrości jego.

34. És jőnek vala minden népek közül, hogy hallgassák a Salamon [15†] bölcseségét; a földnek minden királyaitól, a kik hallották vala az ő bölcseségét.

34 И приходили от всех народов послушать мудрости Соломона, от всех царей земных, которые слышали о мудрости его.

34. І приходили з усїх народів, послухати премудростї Соломонової, від усїх царів земних, що зачували про його мудрість.