1 luku

Suunemilainen Abisag hoitaa Daavidia. Adonia aikoo anastaa itselleen kuninkuuden. Salomo voidellaan kuninkaaksi.

1. Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, ei hän enää voinut pysyä lämpimänä, vaikka häntä peitettiin peitteillä.

1. Ja kuin kuningas David oli vanhentunut ja ijälliseksi joutunut, ei hän voinut itsiänsä lämmittää, ehkä hän vaatteilla peitettiin.

1. JA cosca Cuningas Dawid oli wanha ja ijällisexi joutunut ei hän woinut idziäns lämmittä ehkä hän waatteilla peitettin.

1 Now king David was old and stricken in years and they covered him with clothes, but he did not get warm.

1. Now king David was old and stricken in years; and they covered him with clothes, but he gat no heat.

1. Og Kong David var gammel, kommen til Aars, og de dækkede ham til med Klæder, men han blev ikke varm.

1. Och då Konung David var gammal, och väl till ålders kommen, kunde han icke varda varm, ändå man höljde honom med kläder.

1. Kui kunningas Tawet wannaks sai ja ellatand, siis katsid nemmad tedda riettega kinni, agga tem̃a ei sanud soja.

1. Karalius Dovydas paseno ir sulaukė daug metų. Gerai apklotas, jis nebesušildavo.

1. Und da der König David alt war und wohl betagt, konnte er nicht mehr warm werden, ob man ihn gleich mit Kleidern bedeckte.

1. Or le roi David était vieux, et avancé en âge; et, quoiqu'on le couvrît de vêtements, il ne pouvait se réchauffer.

1. COMO el rey David se hizo viejo, y entrado en dias, cubríanle de vestidos, mas no se calentaba.

1 De koning David nu was oud, wel bedaagd; en zij dekten hem met klederen, doch hij kreeg gene warmte.

1. A gdy się król Dawid zstarzał, i zaszedł w lata, chodź go odziewano szatami, przecię się zagrzać nie mógł.

1. Mikor pedig megvénhedt és megöregedett Dávid király, bár leplekkel takargatták be, mégsem bírt felmelegedni.

1 Когда царь Давид состарился, вошел в преклонные лета, то покрывали его одеждами, но не мог он согреться.

1. Як же Давид зостарівся, й вбивсь у високі лїта, так, було, нїяк не загріється, хоч його й у ковдри загортають.

2. Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Etsittäköön herralleni, kuninkaalle, tyttö, neitsyt, palvelemaan kuningasta ja olemaan hänen hoitajattarenaan. Jos hän makaa sinun sylissäsi, niin herrani, kuningas, pysyy lämpimänä.

2. Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: anna heidän etsiä herralleni kuninkaalle piika, joka neitsy on, joka seisois kuninkaan edessä, ja korjaisi häntä ja makais hänen sylissänsä, ja lämmittäis herraani, kuningasta.

2. Nijn sanoi hänen palwelians hänelle: anna heidän edziä minun Herralleni Cuningalleni pijca joca neidzy on joca seisois Cuningan edes ja corjais händä ja macais hänen sylisäns ja lämmitäis Cuningan minun Herran.

2 Therefore his servants said to him, Let there be sought for my lord the king a young virgin. And let her stand before the king and take care of him. And let her lie in your bosom, that my lord the king may get warmth.

2. Wherefore his servants said unto him, Let there be sought for my lord the king a young virgin: and let her stand before the king, and let her cherish him, and let her lie in thy bosom, that my lord the king may get heat.

2. Da sagde hans Tjener til ham: Lad dem oplede til vor, Herre Kongen en ung Pige, en Jomfru, at hun kan staa for Kongens Ansigt og pleje ham og ligge i din Arm, og min Herre Kongen kan blive varm.

2. Då sade hans tjenare till honom: Låt dem söka minom herra Konungenom en pigo, en jungfru som står för Konungenom, och sköter honom, och sofver i hans famn, och värmer min herra Konungen.

2. Siis ütlesid temma sullased temmale: Otsigo nem̃ad mo issandale kuñingale ühhe tüttarlapse kes neitsit, se seisko kunninga ees ja olgo temmale abbiks, ja maggago so sülles, et mo issand kunningas soja saaks.

2. Jo tarnai jam tarė: ‘‘Leisk mums, mūsų valdove karaliau, paieškoti jaunos mergaitės, kuri tau patarnautų, tave slaugytų, su tavimi miegotų ir tave sušildytų’‘.

2. Da sprachen seine Knechte zu ihm: Laßt sie meinem Herrn, dem König, eine Dirne, eine Jungfrau, suchen, die vor dem König stehe und sein pflege und schlafe in seinen Armen und wärme meinen Herrn, den König.

2. Alors ses serviteurs lui dirent: Qu'on cherche au roi, mon seigneur, une jeune fille vierge qui se tienne devant le roi et qui en ait soin; et qu'elle dorme en ton sein, afin que le roi, mon seigneur, se réchauffe.

2. Y dijéronle sus siervos: Busquen a mi señor el rey una moza vírgen, que esté delante del rey, y le caliente, y duerma en su seno, y calentará a mi señor el rey.

2 Toen zeiden zijn knechten tot hem: Laat ze mijn heer den koning een jonge dochter, een maagd zoeken, die voor het aangezicht des konings sta, en hem koestere; en zij slape in uw schoot, dat mijn heer de koning warm worde.

2. I rzekli mu słudzy jego: Niech poszukają królowi, panu naszemu młodej panienki, któraby stawała przed królem, i opatrowała go, a sypiając na łonie jego, żeby zagrzewała króla, pana naszego.

2. És mondának néki az ő szolgái: Keressenek az én uramnak, a királynak egy szűz leányt, a ki a király körül legyen, és őt ápolja, aludjék karjai között, és melegítse fel az én uramat, a királyt.

2 И сказали ему слуги его: пусть поищут для господина нашего царя молодую девицу, чтоб она предстояла царю и ходила за ним и лежала с ним, – ибудет тепло господину нашему, царю.

2. І кажуть йому слуги його: Нехай би пошукали добродїєві нашому цареві молоду дївчину; нехай би вона царя доглядала й услуговувала йому, й лежала на його лонї, й буде тепло нашому добродїєві, цареві.

3. Ja he etsivät koko Israelin alueelta kaunista tyttöä ja löysivät suunemilaisen Abisagin ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he etsivät ihanan piian kaikista Israelin rajoista; ja he löysivät Abisagin Sunemista, ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he edzeit yhden ihanan neidzen caikist Israelin rajoist ja löysit Abisagin Sunemist ja weit hänen Cuningan tygö.

3 So they sought for a fair maiden throughout all the borders of Israel and found Abishag the Shunammite and brought her to the king.

3. So they sought for a fair damsel throughout all the coasts of Israel, and found Abishag a Shunammite, and brought her to the king.

3. Og de ledte efter en dejlig ung Pige inden alt Israels Landemærke, og de fandt Abisag, den sunamitiske, og de førte hende til Kongen.

3. Och de sökte upp en dägelig pigo i alla Israels gränsor, och funno Abisag af Sunem, och hade henne till Konungen.

3. Ja nemmad otsisid ühhe illusa tüttarlapse keigest Israeli raiast, ja leidsid Abisagi Sunami liñnast ja töid tedda kunninga jure.

3. Jie ieškojo gražios mergaitės visame Izraelio krašte; suradę šunemietę Abišagą, atvedė ją pas karalių.

3. Und sie suchten eine schöne Dirne im ganzen Gebiet Israels und fanden Abisag von Sunem und brachten sie dem König.

3. On chercha donc dans tout le territoire d'Israël une belle jeune fille, et on trouva Abishag, la Sunamite, qu'on amena au roi.

3. Y buscaron una moza hermosa por todo el término de Israel, y hallaron a Abisag Sunamita, y trajéronla al rey.

3 Zo zochten zij een schone jonge dochter in alle landpalen van Israel; en zij vonden Abisag, een Sunamietische, en brachten ze tot den koning.

3. Szukali tedy panienki pięknej po wszystkich granicach Izraelskich, i znaleźli Abisag Sunamitkę, a przywiedli ją do króla.

3. Keresének annakokáért egy szép leányt Izráelnek minden határiban; és találák a Súnem [1†] városából való Abiságot, [2†] a kit el is hozának a királyhoz.

3 И искали красивой девицы во всех пределах Израильских, и нашлиАвисагу Сунамитянку, и привели ее к царю.

3. І шукали вони по всьому займищу Ізрайлевому що найкрасчої дївчини, та й знайшли Абисагу з Сунаму, та й привели її до царя.

4. Hän oli hyvin kaunis tyttö ja tuli kuninkaan hoitajattareksi ja palveli häntä. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen.

4. Ja se oli sangen ihanainen piika, ja hän korjasi kuningasta ja palveli häntä, vaan ei kuningas tuntenut häntä.

4. Ja se oli sangen ihanainen neidzy ja hän corjais Cuningast ja palweli händä waan ei Cuningas tundenut händä.

4 And the maiden was very fair. And she took care of the king and ministered to him, but the king knew her not.

4. And the damsel was very fair, and cherished the king, and ministered to him: but the king knew her not.

4. Og Pigen var overmaade dejlig, og hun plejede Kongen og tjente ham; men Kongen kendte hende ikke.

4. Och hon var en ganska dägelig piga, och hon skötte Konungen, och tjente honom; men Konungen kände henne intet.

4. Ja se tüttarlaps olli üpres wägga illus, ja olli kunningale abbiks ja tenis tedda, agga kunningas ei elland temmaga mitte ühhes.

4. Mergaitė buvo labai graži; ji patarnavo karaliui ir slaugė jį, bet karalius jos nepažino.

4. Und sie war eine sehr schöne Dirne und pflegte des Königs und diente ihm. Aber der König erkannte sie nicht.

4. Or cette jeune fille était fort belle; et elle avait soin du roi et le servait; mais le roi ne la connut point.

4. Y la moza era muy hermosa, la cual calentaba al rey, y le servía; mas el rey nunca la conoció.

4 En de jonge dochter was bovenmate schoon, en koesterde den koning, en diende hem; doch den koning bekende ze niet.

4. A ta panienka była bardzo piękna, i opatrowała króla, i służyła mu; ale jej król nie uznał.

4. És a leány igen szép volt, és a királyt ápolta és szolgált néki. De a király nem ismeré őt.

4 Девица была очень красива, и ходила она за царем и прислуживалаему; но царь не познал ее.

4. І була вона гарна-прегарна дївчина, й ходила за царем і вслуговувала йому, але царь не пригортавсь до неї.

5. Mutta Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: Minä tahdon tulla kuninkaaksi. Ja hän hankki itselleen sotavaunuja ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellään.

5. Mutta Adonia Haggitin poika korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.

5. MUtta Adonia Hagithin poica corgotti idzens ja sanoi: minä tahdon olla Cuningas ja rakensi idzellens waunut ja hewoismiehiä ja wijsikymmendä miestä juoxeman hänen edelläns.

5 Then Adonijah the son of Haggith exalted himself, saying, I will be king. And he prepared chariots for him and horsemen and fifty men to run before him.

5. Then Adonijah the son of Haggith exalted himself, saying, I will be king: and he prepared him chariots and horsemen, and fifty men to run before him.

5. Og Adonia, Hagiths Søn, ophøjede sig selv og sagde: Jeg vil være Konge; og han skaffede sig Vogne og Ryttere og halvtredsindstyve Mænd, som løb foran ham.

5. Men Adonia, Haggiths son, hof sig upp, och sade: Jag vill vara Konung; och gjorde sig vagnar och resenärar, och femtio män till drabanter för sig.

5. Ja Aggiti poeg Adonia töstis ennast sureks ja ütles: Ma tahhan kunningaks sada; ja satis ennesele wankrid ja rüütlid, ja wiiskümmend meest, kes temma ees jooksid.

5. Hagitos sūnus Adonijas didžiavosi, sakydamas: ‘‘Aš būsiu karalius’‘. Jis įsigijo vežimų bei žirgų ir penkiasdešimt vyrų, kurie bėgtų pirma jo.

5. Adonia aber, der Sohn der Haggith, erhob sich und sprach: Ich will König werden! und machte sich Wagen und Reiter und fünfzig Mann zu Trabanten vor ihm her.

5. Or Adonija, fils de Hagguith, s'éleva, disant: Je régnerai. Et il se procura des chars et des cavaliers, et cinquante hommes qui couraient devant lui.

5. Entónces Adonías, hijo de Hagit, se levantó, diciendo: Yo reinaré. E hízose hacer carros y gente de a caballo, y cincuenta varones que corriesen delante de él.

5 Adonia nu, de zoon van Haggith, verhief zich, zeggende: Ik zal koning zijn; en hij bereidde zich wagenen en ruiteren, en vijftig mannen, lopende voor zijn aangezicht.

5. Lecz Adonijasz, syn Haggity, wynosił się, mówiąc: Ja będę królował. I nasprawiał sobie wozów i jezdnych, i pięćdziesiąt mężów, którzy biegali przed nim.

5. Adónia pedig, [3†] Haggitnak fia, felfuvalkodék, ezt mondván: Én fogok uralkodni! És szerze magának szekereket, lovagokat és ötven előtte járó férfiakat.

5 Адония, сын Аггифы, возгордившись говорил: я буду царем. И завел себе колесницы и всадников и пятьдесят человек скороходов.

5. Аж ось Адонїя, син Аггитин, розгордївшись, почав говорити: Я буду царем! От і завів собі колесницї й конї й пятьдесять чоловіка, що поперед ним бігали.

6. Hänen isänsä ei koskaan elämässään ollut pahoittanut hänen mieltään sanomalla: Kuinka sinä noin teet? Hän oli myöskin hyvin kaunis mies; ja äiti oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen isänsä ei tahtonut tehdä häntä surulliseksi eläissänsä, että hän olis sanonut: kuinkas niin teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen; ja oli hänen synnyttänyt Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen Isäns ei tahtonut tehdä händä surullisexi hänen eläisäns että hän olis sanonut: cuingas nijn teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen ja hän oli hänen sijttänyt Absalomin jälken.

6 And his father had not displeased him at any time in saying, Why have you done so? And he was also a very handsome man. And he was born after Absalom.

6. And his father had not displeased him at any time in saying, Why hast thou done so? and he also was a very goodly man; and his mother bare him after Absalom.

6. Og hans Fader havde ikke bedrøvet ham i sine Dage ved at sige: Hvorfor gør du saaledes? og han var saare dejlig af Skikkelse, og hans Moder havde født ham næst efter Absalom.

6. Och hans fader bekymrade honom intet i sinom tid, så att han sade: Hvi gör du så? Och han var ock en dägelig man; och han hade födt honom näst efter Absalom.

6. Ja ta issa ei teinud temmale melehaigust omma ello aial, et ta olleks öölnud: Mikspärrast teed sa nenda? ja ta olli ka wägga hea näoga, ja ta emma olli tedda ilmale tonud pärrast Absalomi.

6. Tėvas nieko jam nedraudė ir neperspėjo taip nedaryti. Be to, jis buvo labai gražus ir gimęs po Abšalomo.

6. Und sein Vater hatte ihn nie bekümmert sein Leben lang, daß er hätte gesagt: Warum tust du also? Und er war auch ein sehr schöner Mann und war geboren nächst nach Absalom.

6. Mais son père ne voulait point lui donner de chagrin pendant sa vie, ni lui dire: Pourquoi agis-tu ainsi? Lui aussi était fort beau, et sa mère l'avait enfanté après Absalom.

6. Y su padre nunca le entristeció en todos sus dias para decirle: ¿Por qué haces así? Y también este era de hermoso parecer: y habíale engendrado después de Absalom.

6 En zijn vader had hem niet bedroefd van zijn dagen, zeggende: Waarom hebt gij alzo gedaan? En ook was hij zeer schoon van gedaante, en Haggith had hem gebaard na Absalom.

6. A nie gromił go nigdy ojciec jego, mówiąc: Przeczżeś to uczynił? A był i ten bardzo pięknej urody, którego była porodziła Haggita po Absalomie.

6. Kit az ő atyja soha meg nem szomoríta, ezt mondván: Miért cselekszel így?! Ez is pedig igen szép férfi volt, és őt Haggit szülte volt Dávidnak Absolon [4†] után.

6 Отец же никогда не стеснял его вопросом: для чего ты это делаешь? Он жебыл очень красив и родился ему после Авессалома.

6. Батько ж (Давид) нїколи, поки жив, не картав його, питаючи: Про що ти се чиниш? А був він дуже гарний, та ще й уродивсь йому послї Абессалома.

7. Hän neuvotteli Jooabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa; ja he kannattivat Adonian puoluetta.

7. Ja hän puhui Joabin ZeruJan pojan kanssa ja papin Abjatarin kanssa; ja he auttivat Adoniaa.

7. Ja puhui Joabin ZeruJan pojan cansa ja Papin AbJatharin cansa he autit Adoniata.

7 And he conferred with Joab the son of Zeruiah and with Abiathar the priest. And following Adonijah, they helped him.

7. And he conferred with Joab the son of Zeruiah, and with Abiathar the priest: and they following Adonijah helped him.

7. Og han førte Tale med Joab, Zerujas Søn, og med Præsten Abjathar, og de understøttede Adonia.

7. Och han hade sitt råd med Joab, ZeruJa son, och med AbJathar Presten; de hulpo Adonia.

7. Ja ta aias ommad asjad Seruja poia Joabiga ja preestri Abjatariga, ja nemmad aitsid Adonia temma pole hoides.

7. Cerujos sūnus Joabas ir kunigas Abjataras sekė Adoniją ir jam padėjo.

7. Und er hatte seinen Rat mit Joab, dem Sohn der Zeruja, und mit Abjathar, dem Priester; die halfen Adonia.

7. Il s'entendit avec Joab, fils de Tséruja, et avec le sacrificateur Abiathar; et ils embrassèrent le parti d'Adonija.

7. Y tenía tratos con Joab, hijo de Sarvia, y con Abiatar el sacerdote, los cuales ayudaban a Adonías.

7 En zijn raadslagen waren met Joab, den zoon van Zeruja, en met Abjathar, den priester; die hielpen, volgende Adonia.

7. A miał zmowę z Joabem, synem Sarwii, i z Abijatarem kapłanem, którzy pomagali za Adonijaszem.

7. És tanácskozék Joábbal, [5†] Séruja fiával és Abjátár pappal, kik az Adónia pártján voltak.

7 И советовался он с Иоавом, сыном Саруиным, и с Авиафаром священником, и они помогали Адонии.

7. І був він у змові з Йоабом Саруєнком та з сьвященником Абіятаром, і тягли вони за Адонїєю.

8. Mutta pappi Saadok ja Benaja, Joojadan poika, sekä profeetta Naatan, Siimei, Rei ja Daavidin urhot eivät olleet Adonian puolella.

8. Mutta Zadok pappi, ja BenaJa Jojadan poika, ja Natan propheta, ja Simei, ja Rei, ja Davidin sankarit ei olleet Adonian kanssa.

8. Mutta Zadok Pappi ja BenaJa Jojadan poica ja Nathan Propheta ja Simei ja Rei ja Dawidin Sangarit ei ollet Adonian cansa.

8 But Zadok the priest and Benaiah the son of Jehoiada and Nathan the prophet and Shimei and Rei and the mighty men who belonged to David, were not with Adonijah.

8. But Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and Nathan the prophet, and Shimei, and Rei, and the mighty men which belonged to David, were not with Adonijah.

8. Men Zadok, Præsten, og Benaja, Jojadas Søn, og Nathan, Profeten, og Simei og Rei og de vældige, som David havde, de vare ikke med Adonia.

8. Men Presten Zadok, och Benaja, Jojada son, och Nathan Propheten, och Simei, och Rei, och de Davids hjeltar, voro icke med Adonia.

8. Agga preester Sadok, ja Jojada poeg Penaja, ja prohwet Natan, ja Simei, ja Rei ja need wäggewad, kes Tawetil ollid, ei olnud mitte Adonia seltsis.

8. Bet kunigas Cadokas ir Jehojados sūnus Benajas, pranašas Natanas, Šimis, Rėjas ir Dovydo karžygiai nepalaikė Adonijo.

8. Aber Zadok, der Priester, und Benaja, der Sohn Jojadas, und Nathan, der Prophet, und Simei und Rei und die Helden Davids waren nicht mit Adonia.

8. Mais le sacrificateur Tsadok, et Bénaja, fils de Jéhojada, et Nathan, le prophète, et Shimeï, et Réi, et les vaillants hommes de David n'étaient point du parti d'Adonija.

8. Mas Sadoc el sacerdote, y Banaias, hijo de Joiada, y Natán profeta, y Semeí, y Reihi, y todos los grandes de David no seguían a Adonías.

8 Maar Zadok, de priester, en Benaja, de zoon van Jojada, en Nathan, de profeet, en Simei, en Rei, en de helden, die David had, waren met Adonia niet.

8. Ale Sadok kapłan, i Banajas, syn Jojady, i Natan prorok, i Semej, i Rehy i rycerstwo Dawidowe, nie przestawali z Adonijaszem.

8. De Sádók pap, meg Benája, [6†] a Jójada fia, és Nátán [7†] próféta, és Sémei, és Réhi, és a Dávid erős vitézei nem állottak Adónia mellé.

8 Но священник Садок и Ванея, сын Иодаев, и пророк Нафан, и Семей, и Рисий, и сильные Давидовы не были на стороне Адонии.

8. Та сьвященник Садок і Банея Йодаєнко й пророк Натан, і Семей й Рисій, а також хоробрі Давидові не накладали з Адонїєю.

9. Ja Adonia teurasti lampaita, raavaita ja juottovasikoita Soohelet-kiven luona, joka on Roogelin lähteen ääressä. Ja hän kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat;

9. Ja kuin Adonia uhrasi lampaita ja härkiä ja myös syötettyä karjaa Soheletin kiven tykönä, joka on läsnä Rogelin kaivoa, kutsui hän kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet kuninkaan palveliat.

9. Ja cosca Adonia uhrais lambait ja härkiä ja myös syötettyä carja Sohelethin kiwen tykönä joca on läsnä Rogelin caiwo cudzui hän caicki hänen weljens nimittäin: Cuningan pojat ja caicki Judan miehet Cuningan palweliat.

9 And Adonijah killed sheep and oxen and fatten (sheep) by the stone of Zoheleth, which is beside En-rogel. And he called all his brothers, the king's sons and all the men of Judah, the king's servants.

9. And Adonijah slew sheep and oxen and fat cattle by the stone of Zoheleth, which is by Enrogel, and called all his brethren the king's sons, and all the men of Judah the king's servants:

9. Og Adonia slagtede stort Kvæg og smaat Kvæg og fedt Kvæg ved Soheleths Sten, som ligger ved En-Rogel, og han indbød alle sine Brødre, Kongens Sønner, og alle Judas Mænd, Kongens Tjenere.

9. Och då Adonia offrade får, och oxar, och gödd boskap, vid den stenen Soheleth, som låg vid den brunnen Rogel, böd han alla sina bröder Konungens söner, och alla Juda män Konungens tjenare;

9. Ja kui Adonia puddolojuksid, ja weiksid ja nuumweiksid tappis Soeleti kiwwi jures, mis Rogeli kaewo körwas on: siis kutsus ta keik ommad wennad kunninga poiad ja keik Juda mehhed, kes kunninga sullased;

9. Kartą Adonijas aukojo avis, jaučius ir nupenėtus galvijus prie Cokeleto akmens, šalia En Rogelio versmės. Ta proga jis pasikvietė visus savo brolius, karaliaus sūnus, ir visus Judo vyrus, kurie tarnavo karaliui,

9. Und da Adonia Schafe und Rinder und gemästetes Vieh opferte bei dem Stein Soheleth, der neben dem Brunnen Rogel liegt, lud er alle seine Brüder, des Königs Söhne, und alle Männer Juda's, des Königs Knechte.

9. Et Adonija immola des brebis, des bœufs et des veaux gras, auprès de la pierre de Zohéleth, à côté de la fontaine de Roguel; et il convia tous ses frères, les fils du roi, et tous les hommes de Juda qui étaient au service du roi.

9. Y sacrificó Adonías ovejas y vacas, y animales engordados, junto a la peña de Zohelet, que está cerca de la fuente de Rogel, y convidó a todos sus hermanos los hijos del rey, y a todos los varones de Judá, siervos del rey.

9 En Adonia slachtte schapen en runderen, en gemest vee bij den steen Zoheleth, die bij de fontein Rogel is; en noodde al zijn broederen, de zonen des konings, en alle mannen van Juda, des konings knechten.

9. Tedy nabił Adonijasz owiec, i wołów, i bydła tłustego u kamienia Zohelet, który był nad źródłem Rogiel, i wezwał wszystkich braci swych, synów królewskich, i wszystkich mężów z Juda, sług królewskich.

9. Mikor pedig Adónia áldozatot mutatott be juhokból, ökrökből és egyéb kövér barmokból a Zohélet kősziklánál, a mely a Rógel forrása mellett [8†] volt: meghívá egész rokonságát, a király fiait, Júda minden férfiait, a király szolgáit;

9 И заколол Адония овец и волов и тельцов у камня Зохелет, что у источника Рогель, и пригласил всех братьев своих, сыновей царя, со всеми Иудеянами, служившими у царя.

9. Позаколював раз Адонїя вівцї, корови й бички коло Зохелет-Каменя, що над криницею Рогель, і закликав до себе всїх братів своїх, синів царських, і всїх мужів Юдиних, що служили в царя;

10. mutta profeetta Naatanin, Benajan, urhot ja veljensä Salomon hän jätti kutsumatta.

10. Mutta Natan prophetaa, ja Benajaa ja sankareita, ja veljeänsä Salomoa hän ei kutsunut.

10. Mutta Nathan Prophetat ja BenaJat ja Sangareit ja weljens Salomot ei hän cudzunut.

10 But he did not call Nathan the prophet and Benaiah and the mighty men and Solomon his brother.

10. But Nathan the prophet, and Benaiah, and the mighty men, and Solomon his brother, he called not.

10. Men Nathan, Profeten, og Benaja og de vældige og Salomo, sin Broder, indbød han ikke.

10. Men den Propheten Nathan, och Benaja, och de hjeltar, och Salomo, sin broder, böd han intet.

10. Agga ta ei kutsnud mitte prohweti Natani egga Penaja, ei neid wäggewaid egga omma wenda Salomoni.

10. bet pranašo Natano, Benajo, karžygių ir savo brolio Saliamono jis nepakvietė.

10. Aber den Propheten Nathan und Benaja und die Helden und Salomo, seinen Bruder, lud er nicht.

10. Mais il ne convia point Nathan, le prophète, ni Bénaja, ni les vaillants hommes, ni Salomon, son frère.

10. Mas a Natán profeta, ni a Banaias, ni a los grandes, ni a Salomón su hermano, no convidó.

10 Maar Nathan, den profeet, en Benaja, en de helden, en Salomo, zijn broeder, noodde hij niet.

10. Ale Natana proroka, i Banajasa, i innego rycerstwa, ani Salomona, brata swego, nie wezwał.

10. De Nátán prófétát és Benáját és amaz erős [9†] vitézeket és Salamont, az ő atyjafiát nem hívá el.

10 Пророка же Нафана и Ванею, и тех сильных, и Соломона, брата своего, не пригласил.

10. Пророка ж Натана, Банею й тих хоробрих, та свого брата Соломона не запросив до себе.

11. Silloin Naatan sanoi Batseballe, Salomon äidille, näin: Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on tullut kuninkaaksi, herramme Daavidin siitä mitään tietämättä?

11. Niin puhui Natan BatSeballe Salomon äidille, sanoen: etkös ole kuullut Adoniaa Haggitin poikaa tulleeksi kuninkaaksi? ja herramme David ei siitä mitään tiedä;

11. NIin sanoi Nathan BathSeballe Salomon äitille: etkö sinä ole cuullut Adoniat Hagithin poica tullexi Cuningaxi ja meidän Herram Dawid ei sijtä mitän tiedä?

11 Then Nathan spoke to Bathsheba the mother of Solomon, saying, Have you not heard that Adonijah the son of Haggith reigns and David our lord does not know it?

11. Wherefore Nathan spake unto Bathsheba the mother of Solomon, saying, Hast thou not heard that Adonijah the son of Haggith doth reign, and David our lord knoweth it not?

11. Da talede Nathan til Bathseba, Salomos Moder, sigende: Har du ikke hørt, at Adonia, Hagiths Søn er bleven Konge, og vor Herre David ved det ikke?

11. Då sade Nathan till BathSeba, Salomos moder: Hafver du icke hört, att Adonia, Haggiths son, är Konung vorden, och vår herre David vet intet deraf?

11. Ja Natan räkis Salomoni emma Patseba wasto ja ütles: Eks sa olle kuulnud, et Aggiti poeg Adonia kunningaks sanud? ja meie issand Tawet ei tea sest ühtegi.

11. Natanas kalbėjo Saliamono motinai Batšebai: ‘‘Ar girdėjai, kad, mūsų valdovui Dovydui nežinant, Hagitos sūnus Adonijas tapo karaliumi?

11. Da sprach Nathan zu Bath-Seba, Salomos Mutter: Hast du nicht gehört, daß Adonia, der Sohn der Haggith, ist König geworden? Und unser Herr David weiß nichts darum.

11. Alors Nathan parla à Bath-Shéba, mère de Salomon, et lui dit: N'as-tu pas appris qu'Adonija, fils de Hagguith, a été fait roi, sans que David, notre seigneur, le sache?

11. Y habló Natán a Bersabée madre de Salomón, diciendo: ¿No has oido que reina Adonías hijo de Hagit, sin saberlo nuestro señor David?

11 Toen sprak Nathan tot Bathseba, de moeder van Salomo, zeggende: Hebt gij niet gehoord, dat Adonia, de zoon van Haggith, koning is? En onze heer David weet dat niet.

11. Tedy rzekł Natan do Betsaby, matki Salomonowej, mówiąc: A nie słyszałaś, iż króluje Adonijasz, syn Haggity, a Dawid, pan nasz, nie wie o tem?

11. Szóla akkor Nátán [10†] Bethsabénak, a Salamon anyjának, mondván: Nem hallottad-é, hogy Adónia, a Haggit fia uralkodik, és a mi urunk Dávid nem tud róla semmit?

11 Тогда Нафан сказал Вирсавии, матери Соломона, говоря: слышала ли ты, что Адония, сын Аггифин, сделался царем, а господин наш Давид не знает о том ?

11. Тодї сказав Натан до Бетсаби, матері Соломонової: Чи ти чула, що Адонїя, Аггитин син, озвав себе царем, а Давид, наш пан, про те й не знає?

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvon, että pelastat oman henkesi ja poikasi Salomon hengen.

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvoa, ettäs vapahtaisit sielus ja poikas Salomon sielun.

12. Nijn tule nyt minä annan sinulle neuwo ettäs wapadaisit sinun ja sinun poicas Salomon sielun.

12 Now therefore I beseech you, come, let me give you counsel, that you may save your own life and the life of your son Solomon.

12. Now therefore come, let me, I pray thee, give thee counsel, that thou mayest save thine own life, and the life of thy son Solomon.

12. Saa gak nu kære, jeg vil raade dig et Raad, at du skal redde dit Liv og din Søn Salomos Liv.

12. Så kom nu, jag vill gifva dig ett råd, att du må undsätta dina och dins sons Salomos själ.

12. Sepärrast tulle, kül ma tahhan sulle nou anda, ja peästa omma hing ja omma poia Salomoni hing ärra.

12. Aš noriu tau patarti, kaip išgelbėti save ir savo sūnaus Saliamono gyvybę.

12. So komm nun, ich will dir einen Rat geben, daß du deine Seele und deines Sohnes Salomo Seele errettest.

12. Et maintenant viens, je te prie, et je te donnerai un conseil afin que tu sauves ta vie et la vie de ton fils Salomon.

12. Ven pues ahora, y toma mi consejo, para que guardes tu vida, y la vida de tu hijo Salomón.

12 Nu dan, kom, laat mij u toch een raad geven, dat gij uw ziel en de ziel van uw zoon Salomo redt.

12. Przetoż teraz pójdź proszę, dam ci radę, a zachowasz zdrowie twoje i zdrowie syna twego Salomona.

12. Jövel azért, hadd adjak néked tanácsot, hogy megmentsd a te életedet, és a te fiadnak, Salamonnak életét.

12 Теперь, вот, я советую тебе: спасай жизнь твою и жизнь сына твоегоСоломона.

12. Оце ж я раджу тобі: рятуй життє твоє й життє сина твого Соломона.

13. Mene kuningas Daavidin tykö ja sano hänelle: Herrani, kuningas, etkö sinä itse ole vannonut palvelijattarellesi ja sanonut: Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani? Miksi siis Adonia on tullut kuninkaaksi?

13. Mene ja käy kuningas Davidin tykö, ja sano hänelle: herrani kuningas, etkös ole vannonut ja sanonut piialles: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani? Miksi siis Adonia on kuninkaaksi tullut?

13. Mene Cuningas Dawidin tygö ja sano hänelle: minun Herran Cuningan etkös ole wannonut ja sanonut sinun pijcalles: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälken ja istuman minun istuimellani? mixi sijs Adonia on Cuningaxi tullut?

13 Go and get you in to king David and say to him, Did you not, my lord, O king, swear to your handmaid, saying, Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne? Why then does Adonijah reign?

13. Go and get thee in unto king David, and say unto him, Didst not thou, my lord, O king, swear unto thine handmaid, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne? why then doth Adonijah reign?

13. Gak hen og træd ind til Kong David, og du skal sige til ham: Du, min Herre Konge, har du ikke tilsvoret din Tjenestekvinde og sagt: Din Søn Salomo skal være Konge efter mig, og han skal sidde; paa min Trone; hvorfor er da Adonia bleven Konge?

13. Bort, och gack in till Konungen David, och säg till honom: Hafver du icke, min herre Konung, svorit, och sagt dina tjenarinno: Din son Salomo skall vara Konung efter mig, och han skall sitta på minom stol; hvi är då Adonia Konung vorden?

13. Tulle ja minne kunninga Taweti jure ja ütle ta wasto: Eks sinna mo issand kunningas ei olle wandunud omma ümmardajale ja öölnud: Sinno poeg Salomon peab wissiste pärrast mind kunningas ollema, ja temma peab mo aujärre peäl istuma; mikspärrast on siis Adonia kunningaks sanud?

13. Nuėjusi pas karalių Dovydą, paklausk jį: ‘Ar mano valdovas karalius neprisiekė man, savo tarnaitei, kad mano sūnus Saliamonas karaliaus po tavęs ir sėdės tavo soste? Kodėl Adonijas dabar tapo karaliumi?’

13. Auf, und gehe zum König David hinein und sprich zu ihm: Hast du nicht, mein Herr König, deiner Magd geschworen und geredet: Dein Sohn Salomo soll nach mir König sein, und er soll auf meinem Stuhl sitzen? Warum ist denn Adonia König geworden?

13. Va te présenter au roi David, et dis-lui: O roi, mon seigneur, n'as-tu pas fait ce serment à ta servante, en disant: Ton fils Salomon régnera après moi, et c'est lui qui sera assis sur mon trône? Pourquoi donc est-ce Adonija qui règne?

13. Vé, y entra al rey David, y díle: ¿Rey, señor mío, no has tú jurado a tu sierva, diciendo: Salomón tu hijo reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono? ¿Por qué pues reina Adonías?

13 Ga heen, en treed in tot den koning David, en zeg tot hem: Hebt gij niet, mijn heer koning, uw dienstmaagd gezworen, zeggende: Voorzeker, uw zoon Salomo zal na mij koning zijn, en hij zal op mijn troon zitten! Waarom dan is Adonia koning?

13. Idź, a wnijdź do króla Dawida, i mów do niego: Izaliś ty królu, panie mój, nieprzysiągł służebnicy twojej, mówiąc: Salomon, syn twój, będzie królował po mnie, a on będzie siedział na stolicy mojej? Przeczże tedy króluje Adonijasz?

13. Eredj, menj be Dávid királyhoz, és mondd ezt néki: Uram király, nemde nem [11†] esküdtél-é meg a te szolgálóleányodnak ilyenképen: Salamon, a te fiad uralkodik én utánam, és ő ül az én királyi székembe? Miért uralkodik hát Adónia?

13 Иди и войди к царю Давиду и скажи ему: не клялся ли ты, господин мой царь, рабе твоей, говоря: „сын твой Соломон будет царем после меня и он сядет на престоле моем"? Почему же воцарился Адония?

13. Ійди до царя Давида та й скажи йому: Чи не сам же ти, мій добродїю й царю, заприсяг служебцї твоїй, кажучи: Син твій Соломон буде царем послї мене, й він засяде на мойму престолї? Про що ж оце Адонїя окликав себе царем?

14. Ja katso, sinun vielä puhutellessasi kuningasta siellä, tulen minä sinun jälkeesi sisään ja vahvistan sinun sanasi.

14. Katso, sinun vielä siellä puhuissas kuninkaan kanssa, tulen minä myös perässäs ja täytän puhees.

14. Cadzo sinun wielä siellä ollesas ja puhuisas Cuningan cansa tulen minä peräsäs ja täytän sinun puhes.

14 Behold, while you yet talk there with the king, I also will come in after you and confirm your words.

14. Behold, while thou yet talkest there with the king, I also will come in after thee, and confirm thy words.

14. Se, naar du endnu taler der med Kongen, vil og jeg komme efter dig og fuldende din Tale.

14. Si, medan du ännu der är, och talar med Konungenom, vill jag komma in efter dig, och fullkomna ditt tal.

14. Wata, kui sa alles seäl olled räkimas kunningaga, siis tahhan minna so järrele sisse tulla ja so jutto otsani ärraräkida.

14. Tau tebekalbant su karaliumi, aš ateisiu ir patvirtinsiu tavo žodžius’‘.

14. Siehe, wenn du noch da bist und mit dem König redest, will ich dir nach hineinkommen und vollends deine Worte ausreden.

14. Et voici, pendant que tu parleras encore là avec le roi, j'entrerai moi-même après toi et j'achèverai ton discours.

14. Y estando tú aun hablando con el rey, yo entraré tras tí, y acabaré tus razones.

14 Zie, als gij daar nog met den koning spreken zult, zo zal ik na u inkomen, en zal uw woorden vervullen.

14. A gdy ty jeszcze tam będziesz mówiła z królem, ja przyjdę za tobą, i dopełnię słów twoich.

14. És ímé mialatt még te ott a királylyal beszélsz, én is bemegyek utánad, és kiegészítem a te beszédidet.

14 И вот, когда ты еще будешь говорить там с царем, войду и я вслед за тобою и дополню слова твои.

14. І оце, як ти ще розмовляти меш із царем, я ввійду за тобою та й доповню твої слова.

15. Niin Batseba meni kuninkaan tykö makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha; ja suunemilainen Abisag palveli kuningasta.

15. Ja BatSeba meni kamariin kuninkaan tykö, ja kuningas oli juuri vanha; ja Abisag Sunemista palveli Kuningasta.

15. JA BathSeba meni Camarijn Cuningan tygö ja Cuningas oli juuri wanha ja Abisag Sunemist palweli Cuningast.

15 And Bathsheba went in to the king into the chamber. And the king was very old and Abishag the Shunammite was ministering to the king.

15. And Bathsheba went in unto the king into the chamber: and the king was very old; and Abishag the Shunammite ministered unto the king.

15. Og Bathseba kom ind til Kongen i Kammeret; og Kongen var saare gammel, og Abisag, den sunamitiske, tjente Kongen.

15. Och BathSeba gick in till Konungen i kammaren; och Konungen var ganska gammal; och Abisag af Sunem tjente Konungenom.

15. Ja Patseba läks kunninga jure kambri, ja kunningas olli wägga wanna, ja Abisag Sunamist tenis kunningast.

15. Batšeba atėjo į karaliaus kambarį. Karalius buvo labai pasenęs, ir šunemietė Abišaga patarnavo jam.

15. Und Bath-Seba ging hinein zum König in die Kammer. Und der König war sehr alt, und Abisag von Sunem diente dem König.

15. Bath-Shéba vint donc vers le roi, dans sa chambre. Or le roi était fort vieux, et Abishag, la Sunamite, le servait.

15. Entónces Bersabée entró al rey a la cámara, y el rey era muy viejo; y Abisag Sunamita servía al rey.

15 En Bathseba ging in tot den koning in de binnenkamer; doch de koning was zeer oud, en Abisag, de Sunamietische, diende den koning.

15. A tak weszła Betsaba do króla na pokój; a król się już był bardzo zstarzał, a Abisag Sunamitka posługowała królowi.

15. És beméne Bethsabé a királyhoz a kamarába. És a király igen megvénhedett vala, és a Súnemből való Abiság [12†] szolgál vala a királynak.

15 Вирсавия пошла к царю в спальню; царь был очень стар, и Ависага Сунамитянка прислуживала царю;

15. І ввійшла Бетсаба до царя у спальню. Царь же був старезний, а Абисага з Сунаму вслуговувала цареві.

16. Ja Batseba kumarsi ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta. Kuningas sanoi: Mikä sinun on?

16. Ja BatSeba nöyryytti itsensä ja kumarsi kuningasta. Kuningas sanoi: mitäs tahdot?

16. Ja BathSeba nöyrytti idzens ja cumarsi Cuningast. Cuningas sanoi: mitäs tahdot?

16 And Bathsheba bowed (the head) and bowed-down to the king. And the king said, What do you want?

16. And Bathsheba bowed, and did obeisance unto the king. And the king said, What wouldest thou?

16. Og Bathseba nejede og bøjede sig dybt for Kongen; da sagde Kongen: Hvad fattes dig?

16. Och BathSeba böjde sig, och tillbad Konungen. Konungen sade: Hvad vill du?

16. Ja Patseba nikkutas Peaga ja kummardas kunninga ette; ja kunningas ütles: Mis sul on?

16. Batšeba nusilenkė ir išreiškė pagarbą karaliui. Karalius klausė: ‘‘Ko nori?’‘

16. Und Bath-Seba neigte sich und fiel vor dem König nieder. Der König aber sprach: Was ist dir?

16. Et Bath-Shéba s'inclina et se prosterna devant le roi; et le roi lui dit: Qu'as-tu?

16. Y Bersabée se inclinó, e hizo reverencia al rey, y el rey dijo:

16 En Bathseba neigde het hoofd en boog zich neder voor den koning; en de koning zeide: Wat is u?

16. Tedy nachyliwszy się Betsaba, pokłoniła się królowi, której rzekł król: Czego chcesz?

16. És fejet hajta Bethsabé, és meghajtá magát a királynak. És monda a király: Mit kivánsz?

16 и наклонилась Вирсавия и поклонилась царю; и сказал царь: что тебе?

16. І нахилилась Бетсаба й поклонилась цареві; а царь запитав: Що тобі треба?

17. Hän vastasi hänelle: Herrani, sinä olet itse vannonut palvelijattarellesi Herran, Jumalasi, kautta: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani.'

17. Hän sanoi hänelle: herrani, sinä vannoit piialles Herran sinun Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

17. Hän sanoi hänelle: minun Herran sinä wannoit pijcalles sinun HERras Jumalas cautta: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani.

17 And she said to him, My lord, you swore by Jehovah your God to your handmaid, (saying), Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne.

17. And she said unto him, My lord, thou swarest by the LORD thy God unto thine handmaid, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne.

17. Og hun sagde til ham: Min Herre! du har tilsvoret din Tjenestekvinde ved Herren din Gud: Din Søn Salomo skal blive Konge efter mig, og han skal sidde paa min Trone.

17. Hon sade till honom: Min Herre, du hafver svorit dine tjenarinno vid Herran din Gud: Din son Salomo skall vara Konung efter mig, och sitta på minom stol.

17. Ja ta ütles temmale: Mo issand, sa olled Jehowa omma Jummala jures omma ümmardajale wandunud: so poeg Salomon peab wissiste kunningas ollema pärrast mind, ja temma peab mo aujärre peäl istuma.

17. Ji jam atsakė: ‘‘Mano valdove, tu prisiekei Viešpačiu, savo Dievu, savo tarnaitei, sakydamas: ‘Tavo sūnus Saliamonas karaliaus po manęs ir jis sėdės mano soste’.

17. Sie sprach zu ihm: Mein Herr, du hast deiner Magd geschworen bei dem HERRN, deinem Gott: Dein Sohn Salomo soll König sein nach mir und auf meinem Stuhl sitzen.

17. Et elle lui répondit: Mon seigneur, tu as juré, par l'Éternel ton Dieu, à ta servante, en disant: Certainement ton fils Salomon régnera après moi, et il s'assiéra sur mon trône.

17. ¿Qué tienes? Y ella le respondió: Señor mío, tú juraste a tu sierva por Jehová tu Dios, diciendo: Salomón tu hijo reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono.

17 En zij zeide tot hem: Mijn heer! gij hebt uw dienstmaagd bij den HEERE, uw God, gezworen: Voorzeker Salomo, uw zoon, zal na mij koning zijn, en hij zal op mijn troon zitten!

17. A ona mu odpowiedziała: Panie mój, tyś przysiągł przez Pana, Boga twego, służebnicy twojej, że Salomon, syn twój, będzie królował po mnie, a on będzie siedział na stolicy mojej.

17. Felele néki Bethsabé: Édes uram, te [13†] megesküdtél az Úrra, a te Istenedre a te szolgálóleányodnak ilyenképen: Salamon, [14†] a te fiad uralkodik én utánam, és ő ül az én királyi székembe.

17 Она сказала ему: господин мой царь! ты клялся рабе твоей Господом Богом твоим: „сын твой Соломон будет царствовать после меня и он сядет на престоле моем".

17. І відказала йому: Добродїю мій, царю! ти заприсяг служебцї твоїй перед Господом, Богом твоїм: Син твій Соломон буде царем після мене, й засяде на мойму престолї!

18. Mutta katso, nyt on Adonia tullut kuninkaaksi, ja sinä, herrani, kuningas, et tiedä siitä mitään.

18. Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas, et sinä siitä mitään tiedä.

18. Mutta cadzo Adonia on tullut Cuningaxi ja minun Herran Cuningani ei sijtä mitän tiedä.

18 And now, behold, Adonijah reigns and you, my lord the king, do not know it.

18. And now, behold, Adonijah reigneth; and now, my lord the king, thou knowest it not:

18. Men nu, se, Adonia er bleven Konge, og nu, min Herre Konge, du ved det ikke.

18. Men nu, si, Adonia är Konung vorden; och min herre Konungen vet intet deraf.

18. Agga nüüd wata, Adonia on kunningaks sanud, ja nüüd mo issand kunningas, sa ei tea sest ühtegi.

18. O dabar Adonijas, mano valdovui karaliui nežinant, tapo karaliumi!

18. Nun aber siehe, Adonia ist König geworden, und, mein Herr König, du weißt nichts darum.

18. Mais maintenant, voici, c'est Adonija qui est roi, et tu n'en sais rien, ô roi, mon seigneur!

18. Y, he aquí que ahora Adonías reina; y ahora tú, rey mi señor, no lo supiste.

18 En nu zie, Adonia is koning; en nu, mijn heer koning, gij weet het niet.

18. A oto, już Adonijasz króluje, a ty teraz, królu, panie mój, o tem nie wiesz.

18. És ímé mégis Adónia lett királylyá; és ímé, uram király, te nem tudsz erről semmit.

18 А теперь, вот, Адония воцарился , и ты, господин мой царь, не знаешь о том.

18. А ось Адонїя окликнув себе царем, а ти, добродїю мій й царю, про се й не знаєш.

19. Hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sotapäällikkö Jooabin; mutta palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat AbJatharin Papin ja Joabin sodanpäämiehen mutta sinun palweliatas Salomot ei hän cudzunut.

19 And he has slain oxen and fatten (sheep) and sheep in abundance and has called all the sons of the king and Abiathar the priest and Joab the captain of the army, but he has not called Solomon your servant.

19. And he hath slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and hath called all the sons of the king, and Abiathar the priest, and Joab the captain of the host: but Solomon thy servant hath he not called.

19. Og han har slagtet Øksne og fedt Kvæg og Faar i Mangfoldighed, og han har indbudt alle Kongens Sønner og Abjathar, Præsten, og Joab, Stridshøvedsmanden; men han har ikke indbudt din Tjener Salomo.

19. Han hafver offrat oxar, och gödd boskap, och mång får, och hafver budit alla Konungens söner; dertill AbJathar Presten, och Joab härhöfvitsmannen; men din tjenare Salomo hafver han intet budit.

19. Ja ta on paljo härge ja nuumweiksid ja puddolojuksid tapnud, ja kutsnud keik kunninga poiad ja preestri Abjatari ja wäepealikko Joabi: agga so sullast Salomonit ei olle ta mitte kutsnud.

19. Jis aukojo daugybę jaučių, nupenėtų galvijų bei avių ir pasikvietė karaliaus sūnus, kunigą Abjatarą ir kariuomenės vadą Joabą, bet tavo tarno Saliamono nepakvietė.

19. Er hat Ochsen und gemästetes Vieh und viele Schafe geopfert und hat geladen alle Söhne des Königs, dazu Abjathar, den Priester, und Joab den Feldhauptmann; aber deinen Knecht Salomo hat er nicht geladen.

19. Il a même immolé des bœufs, des veaux gras et des brebis en grand nombre, et il a convié tous les fils du roi, avec Abiathar, le sacrificateur, et Joab, le chef de l'armée; mais il n'a point invité ton serviteur Salomon.

19. Ha sacrificado bueyes, y animales engordados, y muchas ovejas; y ha convidado a todos los hijos del rey, y a Abiatar el sacerdote, y a Joab general del ejército; mas a Salomón tu siervo no ha convidado.

19 En hij heeft ossen, en gemest vee, en schapen in menigte geslacht, en genood al de zonen des konings, en Abjathar, den priester, en Joab, den krijgsoverste, maar uw knecht Salomo heeft hij niet genood.

19. Albowiem nabił wołów i bydła tłustego, i owiec bardzo wiele, i wezwał wszystkich synów królewskich, i Abijatara kapłana, i Joaba, hetmana wojska; ale Salomona, sługi twego, nie wezwał.

19. Mert áldozott ökrökkel és nagy sok kövér barmokkal bőségesen, és vendégekké hívta a királynak [15†] minden fiait, és Abjátár papot és Joábot, a seregnek hadnagyát, csak Salamont, a te szolgádat nem hívta meg.

19 И заколол он множество волов, тельцов и овец, и пригласил всехсыновей царских и священника Авиафара, и военачальника Иоава; Соломона же, раба твоего, не пригласил.

19. Він позаколював багацько волів, товстих биків й овець, та запросив усїх синів царських, і сьвященника Абіятаря та Йоаба, гетьмана, до себе; кметя ж твого Соломона не закликав.

20. Sinua kohti, herrani, kuningas, ovat nyt koko Israelin silmät tähdätyt, että ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä, Herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä olet minun Herran Cuningan coco Israelin silmät cadzowat sinun päälles ettäs ilmoitaisit heidän edesäns cuca on istuwa minun Herran Cuningan istuimella hänen jälkens.

20 And you, my lord the king, the eyes of all Israel are upon you, that you should tell them who will sit on the throne of my lord the king after him.

20. And thou, my lord, O king, the eyes of all Israel are upon thee, that thou shouldest tell them who shall sit on the throne of my lord the king after him.

20. Men du, min Herre Konge, al Israels Øjne se paa dig, at du skal give dem til Kende, hvo der skal sidde paa min Herre Kongens Trone efter, ham.

20. Men du äst min herre Konung; hela Israels ögon se på dig, att du skall gifva dem före, ho som skall sitta på mins herras Konungens stol efter honom.

20. Ja sinna mo issand kunningas keige Israeli silmad watawad so peäle, et sa neile pead teäda andma, kes mo issanda kunninga aujärre peäl peab istuma pärrast tedda.

20. Dabar, mano valdove karaliau, viso Izraelio akys yra nukreiptos į tave, ką tu paskirsi į savo sostą po savęs.

20. Du aber, mein Herr König, die Augen des ganzen Israel sehen auf dich, daß du ihnen anzeigest, wer auf dem Stuhl meines Herrn Königs sitzen soll.

20. Et pour toi, ô roi, mon seigneur, les yeux de tout Israël sont sur toi, afin que tu leur déclares qui doit s'asseoir sur le trône du roi, mon seigneur, après lui.

20. Rey, señor mío, los ojos de todo Israel están sobre tí, para que les declares, quién se ha de asentar sobre el trono de mi señor el rey, después de él.

20 Maar gij, mijn heer koning, de ogen van het ganse Israel zijn op u, dat gij hun zoudt te kennen geven, wie op den troon van mijn heer den koning na hem zitten zal.

20. Lecz ty królu, panie mój, wiesz, iż się oczy wszystkiego Izraela oglądają na cię, abyś im oznajmił, kto będzie siedział na stolicy króla, pana mego, po tobie.

20. Még most te vagy, Uram, a király; az egész Izráel népének szemei reád néznek, hogy megjelentsed nékik, kicsoda fog ülni az én uramnak, a királynak székében, ő utána.

20 Но ты, господин мой, – царь, и глаза всех Израильтян устремлены на тебя, чтобы ты объявил им, ктосядет на престоле господина моего царя после него;

20. А на тебе, мій добродїю й царю, обернув тепер очі ввесь Ізраїль, щоб ти обявив їм, хто засяде після тебе, мій добродїю й царю, на твойму престолї?

21. Muuten käy niin, että kun herrani, kuningas, on mennyt lepoon isiensä tykö, minua ja minun poikaani Salomoa pidetään rikollisina.

21. Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on, niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.

21. Muutoin tapahtu cosca minun Herran Cuningani Isäins cansa nuckunut on nijn täyty minun ja minun poican Salomon wialliset olla.

21 Otherwise it will happen, when my lord the king will sleep with his fathers, that I and my son Solomon will be considered offenders.

21. Otherwise it shall come to pass, when my lord the king shall sleep with his fathers, that I and my son Solomon shall be counted offenders.

21. Ellers sker det, naar min Herre Kongen ligger med sine Fædre, at jeg og min Søn Salomo maa være som Syndere.

21. När nu min herre Konungen med sina fader afsomnad är, så måste jag och min son Salomo syndare vara.

21. Muido sünnib se, kui mo issand kunningas lähhäb maggama omma wannemattega, et minna ja mo poeg Salomon peame sü-teggiad ollema.

21. Kitaip, mano valdovui karaliui atsigulus prie savo tėvų, aš ir mano sūnus Saliamonas būsime laikomi nusikaltėliais’‘.

21. Wenn aber mein Herr König mit seinen Vätern entschlafen ist, so werden ich und mein Sohn Salomo müssen Sünder sein.

21. Or, il arrivera, lorsque le roi, mon seigneur, se sera endormi avec ses pères, que nous serons tenus pour coupables, moi et mon fils Salomon.

21. Y acontecerá que cuando mi señor el rey durmiere con sus padres, que yo y mi hijo Salomón seremos tratados como pecadores.

21 Anders zal het geschieden, als mijn heer de koning met zijn vaderen zal ontslapen zijn, dat ik en mijn zoon Salomo als zondaars zullen zijn.

21. Inaczej stanie się, gdy zaśnie król, pan mój, z ojcy swymi, że będziemy ja i Salomon, syn mój, jako grzesznicy.

21. De ha az én uram, a király, az ő atyáival elaluszik: akkor én és az én fiam, Salamon leszünk bűnösök.

21 иначе, когда господин мой царь почиет с отцами своими, падет обвинение на меня и на сына моего Соломона.

21. Ато скоро спочине мій добродїй й царь коло батьків своїх, я й син мій Соломон стояти мем зрадниками тут.

22. Ja katso, hänen vielä puhutellessaan kuningasta tuli profeetta Naatan.

22. Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan propheta.

22. JA cadzo wielä hänen puhuisans Cuningan cansa tuli Nathan Propheta.

22 And behold, while she yet talked with the king, Nathan the prophet came in.

22. And, lo, while she yet talked with the king, Nathan the prophet also came in.

22. Og se, da hun endnu talede med Kongen, da kom Profeten Nathan.

22. Medan hon ännu talade med Konungenom, kom Propheten Nathan.

22. Ja wata, kui ta alles olli räkimas kunningaga, siis tulli prohwet Natan senna.

22. Dar jai tebekalbant su karaliumi, atėjo pranašas Natanas.

22. Als sie aber noch redete mit dem König, kam der Prophet Nathan.

22. Et voici, elle parlait encore avec le roi, quand Nathan, le prophète, arriva.

22. Y estando aun hablando ella con el rey, he aquí Natán profeta que vino.

22 En ziet, zij sprak nog met den koning, als de profeet Nathan inkwam.

22. A oto, gdy ona jeszcze mówiła z królem, przyszedł Natan prorok.

22. És ímé, mikor még a királylyal szólana, Nátán próféta [16†] megérkezék.

22 Когда она еще говорила с царем, пришел и пророк Нафан.

22. Ще ж вона говорила до царя, як увійшов пророк Натан.

23. Ja kuninkaalle ilmoitettiin: Katso, profeetta Naatan on täällä. Ja tämä tuli kuninkaan eteen ja kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen.

23. Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan kasvoillensa kuninkaan eteen.

23. Ja he sanoit Cuningalle: cadzo Nathan Propheta on täällä. Ja cuin hän tuli Cuningan eteen langeis hän maahan caswoillens Cuningan eteen.

23 And they told the king, saying, Behold, Nathan the prophet. And when he came in before the king, he bowed himself before the king with his face to the ground.

23. And they told the king, saying, Behold Nathan the prophet. And when he was come in before the king, he bowed himself before the king with his face to the ground.

23. Og de gave Kongen det til Kende og sagde: Se, der er Profeten Nathan; og der han kom for Kongens Ansigt, da bøjede han sig ned for Kongen paa sit Ansigt til Jorden.

23. Och de sade Konungenom till: Si, Propheten Nathan är der. Och som han kom in för Konungen, tillbad han Konungen på sitt ansigte neder till jordena;

23. Ja nemmad kulutasid kunningale ja ütlesid: Wata prohwet Natan on siin; ja ta tulli kunninga ette ja kum̃ardas omma silmili mahha kunninga ette.

23. Buvo pranešta karaliui: ‘‘Atėjo pranašas Natanas’‘. Atėjęs jis nusilenkė prieš karalių veidu iki žemės

23. Und sie sagten's dem König an: Siehe, da ist der Prophet Nathan. Und als er hinein vor den König kam, fiel er vor dem König nieder auf sein Angesicht zu Erde{~}

23. Et on l'annonça au roi, en disant: Voici Nathan, le prophète. Et il se présenta devant le roi et se prosterna en terre devant lui sur son visage.

23. E hicieron saber al rey, diciendo: He aquí está Natán profeta: el cual como entró al rey postróse delante del rey, inclinando su rostro a tierra.

23 En zij gaven den koning te kennen, zeggende: Zie, de profeet Nathan is daar; en hij kwam voor het aangezicht des konings, en boog zich voor den koning op zijn aangezicht ter aarde.

23. I opowiedziano to królowi, mówiąc: Oto Natan, prorok; który wszedłszy do króla, pokłonił się królowi twarzą swą ku ziemi.

23. És bejelenték a királynak, mondván: Itt van Nátán próféta. És bemenvén a király eleibe, meghajtá magát a király előtt, arczczal a földre leborulván.

23 И сказали царю, говоря: вот Нафан пророк. И вошел он к царю и поклонился царю лицем до земли.

23. І сказано цареві: Ось пророк Натан! І прийшов він перед царя і поклонився цареві лицем до землї.

24. Ja Naatan sanoi: Herrani, kuningas, sinäkö olet sanonut: 'Adonia on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani'?

24. Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

24. Ja Nathan sanoi: minun Herran Cuningan sanoitcos: Adonia pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani?

24 And Nathan said, My lord, O king, have you said, Adonijah will reign after me and he will sit upon my throne?

24. And Nathan said, My lord, O king, hast thou said, Adonijah shall reign after me, and he shall sit upon my throne?

24. Og Nathan sagde: Min Herre Konge, har du sagt: Adonia skal være Konge efter rnig, og han skal sidde paa min Trone?

24. Och sade: Min herre Konung, hafver du sagt: Adonia skall vara Konung efter mig, och sitta på minom stol?

24. Ja Natan ütles: Mo issand kunningas, olled sa üttelnud: Adonia peab pärrast mind kunningas ollema, ja temma peab mo aujärre peäl istuma?

24. ir tarė: ‘‘Mano valdove karaliau, ar tu sakei, kad Adonijas karaliaus po tavęs ir sėdės tavo soste?

24. und sprach: Mein Herr König, hast du gesagt: Adonia soll nach mir König sein und auf meinem Stuhl sitzen?

24. Et Nathan dit: O roi, mon seigneur, as-tu dit: Adonija régnera après moi et s'assiéra sur mon trône?

24. Y dijo Natán: Rey señor mío, ¿has tú dicho: Adonías reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono?

24 En Nathan zeide: Mijn heer koning! hebt gij gezegd: Adonia zal na mij koning zijn, en hij zal op mijn troon zitten?

24. Rzekł zatem Natan: Królu, panie mój, zażeś ty rzekł: Adonijasz będzie królował po mnie, a on usiędzie na stolicy mojej?

24. És monda Nátán: Uram király, te mondottad-é: Adónia legyen én utánam a király, és ő üljön az én királyi székembe?

24 И сказал Нафан: господин мой царь! сказал ли ты: „Адония будет царствовать после меня и он сядет на престоле моем"?

24. І промовив Натан: Мій добродїю й царю! чи се ти розпорядив: Адонїя має бути царем, і йому на мойму престолї седїти?

25. Sillä hän on tänä päivänä mennyt ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin; ja katso, he syövät ja juovat hänen edessään, ja he huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!'

25. Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!

25. Sillä hän on tänäpän mennyt ja uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat ja päämiehet nijn myös AbJatharin Papin ja cadzo he syöwät ja juowat hänen edesäns ja sanowat: onnexi Cuningalle Adonialle.

25 For he has gone down this day and has slain oxen and fatten (sheep) and sheep in abundance and has called all the king's sons and the captains of the army and Abiathar the priest. And behold, they are eating and drinking before him and say, Live, king Adonijah.

25. For he is gone down this day, and hath slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and hath called all the king's sons, and the captains of the host, and Abiathar the priest; and, behold, they eat and drink before him, and say, God save king Adonijah.

25. Thi han gik ned i Dag og slagtede Øksne og fedt Kvæg og Faar i Mangfoldighed, og han indbød alle Kongens Sønner og Høvedsmændene for Hæren og Abjathar, Præsten, og se, de æde og de drikke for hans Ansigt, og de sige: Kong Adonia leve!

25. Ty han är i dag nedergången, och hafver offrat oxar, och gödd boskap, och mång får, och hafver budit alla Konungens söner, och höfvitsmännerna, dertill Presten AbJathar; och si, de äta och dricka för honom, och säga: Lycka ske Konungenom Adonia!

25. Sest ta on tänna allaläinud ja paljo härge ja nuumweiksid ja puddolojuksid tapnud, ja kutsunud keik kunninga poiad ja wäepealikkud ja preestri Abjatari, ja wata, nemmad on sömas ja jomas temma ees, ja ütlewad: Ellago kunningas Adonia!

25. Jis šiandien aukojo daugybę jaučių, nupenėtų galvijų bei avių ir pakvietė visus karaliaus sūnus, kariuomenės vadus ir kunigą Abjatarą į vaišes. Jie valgo, geria ir šaukia: ‘Tegyvuoja karalius Adonijas!’

25. Denn er ist heute hinabgegangen und hat geopfert Ochsen und Mastvieh und viele Schafe und hat alle Söhne des Königs geladen und die Hauptleute, dazu den Priester Abjathar. Und siehe, sie essen und trinken vor ihm und sagen: Glück zu dem König Adonia!

25. Car il est descendu aujourd'hui, et il a immolé des bœufs, des veaux gras et des brebis en grand nombre; et il a convié tous les fils du roi, et les chefs de l'armée et le sacrificateur Abiathar; et voici, ils mangent et boivent devant lui, et ils ont dit: Vive le roi Adonija!

25. Porque hoy ha descendido, y ha sacrificado bueyes, y animales engordados, y muchas ovejas; y ha convidado a todos los hijos del rey, y a los capitanes del ejército, y también a Abiatar sacerdote, y, he aquí, están comiendo y bebiendo delante de él, y han dicho: Viva el rey Adonías.

25 Want hij is heden afgegaan, en heeft geslacht ossen, en gemest vee, en schapen in menigte, en heeft genood al de zonen des konings, en de oversten des heirs, en Abjathar, den priester; en zie, zij eten, en drinken voor zijn aangezicht, en zeggen: De koning Adonia leve!

25. Albowiem dziś szedłszy nabił wołów i bydła tłustego, i owiec bardzo wiele, i wezwał wszystkich synów królewskich, i hetmanów wojsk, i Abijatara kapłana, a oto oni jedzą z nim i piją, i mówią: Niech żyje król Adonijasz!

25. Mert ma aláment, és áldozott ökrökkel és kövér barmokkal bőségesen, és vendégekké hívta a királynak minden fiait és a seregnek [17†] hadnagyait és Abjátár papot: és ímé ők esznek és isznak ő előtte, és immár azt kiáltották: Éljen Adónia király!

25 Потому что он ныне сошел и заколол множество волов, тельцов и овец, и пригласил всех сыновей царских и военачальников и священника Авиафара, и вот, они едят и пьют у него и говорят: да живет царь Адония!

25. Бо він сьогоднї спустивсь і заколов множество волів, годованих бичків і овечок та й закликав царевичів, а до того військову старшину й сьвященника Абіятара; й вони оце трапезують і пють перед ним, викликуючи: Нехай живе царь Адонїя!

26. Mutta minut, sinun palvelijasi, pappi Saadokin, Benajan, Joojadan pojan, ja sinun palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

26. Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.

26. Mutta minua sinun palweliatas ja Pappia Zadoki ja BenaJat Jojadan poica ja sinun palweliatas Salomot ei ole hän cudzunut.

26 But me, even me your servant and Zadok the priest and Benaiah the son of Jehoiada and your servant Solomon, he has not called.

26. But me, even me thy servant, and Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and thy servant Solomon, hath he not called.

26. Men mig, som er din Tjener, og Zadok, Præsten, og Benaja, Jojadas Søn, og Salomo, din Tjener, indbød han ikke.

26. Men mig din tjenare, och Zadok Presten, och Benaja, Jojada son, och din tjenare Salomo, hafver han intet budit.

26. Agga mind, kes ma so sullane ollen, ja preestri Sadokit, ja Jojada poega Penaja ja so sullast Salomonit ei olle ta mitte kutsnud.

26. Bet manęs, tavo tarno, kunigo Cadoko, Jehojados sūnaus Benajo ir tavo sūnaus Saliamono jis nepakvietė.

26. Aber mich, deinen Knecht, und Zadok, den Priester, und Benaja, den Sohn Jojadas, und deinen Knecht Salomo hat er nicht geladen.

26. Mais il n'a convié ni moi, ton serviteur, ni le sacrificateur Tsadok, ni Bénaja, fils de Jéhojada, ni Salomon, ton serviteur.

26. Mas ni a mí tu siervo, ni a Sadoc el sacerdote, ni a Banaias, hijo de Joiada, ni a Salomón tu siervo ha convidado.

26 Maar mij, die uw knecht ben, en Zadok, den priester, en Benaja, den zoon van Jojada, en Salomo, uw knecht, heeft hij niet genood.

26. Ale mnie, sługi twego, i Sadoka kapłana, i Banajasa, syna Jojadowego, i Salomona, sługi twego, nie wezwał.

26. Engem [18†] pedig, a ki a te szolgád vagyok, és Sádók papot és Benáját, a Jójada fiát, és Salamont, a te szolgádat nem hívta meg.

26 А меня, раба твоего, и священника Садока, и Ванею, сына Иодаева, и Соломона, раба твоего, не пригласил.

26. Мене ж, твого слугу, да сьвященника Садока, Банею Йодаєнка, й раба твого Соломона не кликав.

27. Onko tämä lähtenyt herrastani, kuninkaasta, sinun antamatta palvelijasi tietää, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?

27. Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä on istuva?

27. Ongo se nijn minun Herralda Cuningaldani käsketty ja et sinä ole sitä asiata andanut tietä palwelialles cuca minun Herrani Cuningan istuimella hänen jälkens on istuwa?

27 Is this thing done by my lord the king and you have not shown to your servants who should sit on the throne of my lord the king after him?

27. Is this thing done by my lord the king, and thou hast not shewed it unto thy servant, who should sit on the throne of my lord the king after him?

27. Mon denne Sag skulde være sket af min Herre Kongen? og du lod din Tjener ikke vide, hvo der skal sidde paa min Herre Kongens Trone efter ham.

27. Är det så af minom herra Konungenom befaldt, och du hafver det din tjenare icke veta låtit, hvilken uppå mins herras Konungens stol efter honom sitta skall?

27. On sesinnane assi mo issandast kunningast sündind? ja sa polle sedda omma sullasele mitte teäda annud, kes mo issanda kunninga aujärre peäl peab istuma pärrast tedda.

27. Jei iš tikrųjų tai padaryta mano valdovo karaliaus paliepimu, tai kodėl nepranešei savo tarnui, kas sėdės tavo soste po tavęs?’‘

27. Ist das von meinem Herrn, dem König, befohlen, und hast du es deine Knechte nicht wissen lassen, wer auf dem Stuhl meines Herrn, des Königs, nach ihm sitzen soll?

27. Ceci aurait-il été fait par le roi, mon seigneur, sans que tu eusses fait savoir à tes serviteurs qui doit s'asseoir sur le trône du roi, mon seigneur, après lui?

27. ¿Este negocio es mandado por mi señor el rey, sin haber declarado a tu siervo quién se había de sentar sobre el trono de mi señor el rey después de él?

27 Is deze zaak van mijn heer den koning geschied? En hebt gij uw knecht niet bekend gemaakt, wie op den troon van mijn heer den koning na hem zitten zou?

27. Izali od króla, pana mego, stała się ta rzecz? a nie oznajmiłeś słudze twemu, kto ma siedzieć na stolicy króla, pana mego, po nim?

27. Avagy az én uramtól, a királytól lett-é ez a dolog, hogy nem adtad tudtára a te szolgádnak, kicsoda fogna ülni az én uramnak, a királynak székiben az ő holta után.

27 Не сталось ли это по воле господина моего царя, и для чего ты не открыл рабутвоему, кто сядет на престоле господина моего царя после него?

27. Невже ж це сталось по наказу мого царя добродїя, й чому ти не сповістив кметя твого, хто після тебе, мій добродїю й царю, седїти ме на твойму престолї:

28. Kuningas Daavid vastasi ja sanoi: Kutsukaa minun luokseni Batseba. Kun hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä,

28. Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.

28. CUningas Dawid wastais ja sanoi: cudzucat minulle BathSeba. Ja hän tuli Cuningan eteen.

28 Then king David answered and said, Call Bathsheba to me. And she came into the king's presence and stood before the king.

28. Then king David answered and said, Call me Bathsheba. And she came into the king's presence, and stood before the king.

28. Og Kong David svarede og sagde: Kalder Bathseba til mig; og hun kom for Kongen og stod for Kongens Ansigt.

28. Konung David svarade, och sade: Kaller mig BathSeba. Och hon kom in för Konungen; och då hon stod för Konungenom,

28. Ja kunningas Tawet wastas ja ütles: Kutsuge mulle Patseba; ja ta tulli kunninga ette ja seisis kunninga ees.

28. Karalius Dovydas tarė: ‘‘Pašaukite Batšebą!’‘ Jai įėjus ir atsistojus prieš karalių,

28. Der König David antwortete und sprach: Rufet mir Bath-Seba! Und sie kam hinein vor den König. Und da sie vor dem König stand,

28. Alors le roi David répondit et dit: Appelez-moi Bath-Shéba; et elle se présenta devant le roi et se tint devant lui.

28. Entónces el rey David respondió, y dijo: Llamádme a Bersabée: y ella entró delante del rey, y púsose delante del rey.

28 En de koning David antwoordde en zeide: Roept mij Bathseba; en zij kwam voor het aangezicht des konings, en stond voor het aangezicht des konings.

28. I odpowiedział król Dawid, mówiąc: Zawołajcie do mnie Betsaby; która przyszedłszy przed obliczność królewską, stanęła przed królem.

28. És felelvén Dávid király, monda: Hívjátok hozzám Bethsabét, a ki beméne a király eleibe, és megálla a király előtt.

28 И отвечал царь Давид и сказал: позовите ко мне Вирсавию. И вошла она и стала пред царем.

28. І відказав царь Давид і рече: Кликнути Бетсабу! Як же ввійшла вона й стала перед царем,

29. vannoi kuningas ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä:

29. Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun sieluni on päästänyt kaikkinaisesta ahdistuksesta;

29. Ja cuin hän seisoi Cuningan edes wannoi Cuningas ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä joca minun sielun on päästänyt caickinaisest ahdistuxest.

29 And the king swore and said, As Jehovah lives, who has redeemed my soul out of all adversity,

29. And the king sware, and said, As the LORD liveth, that hath redeemed my soul out of all distress,

29. Da svor Kongen og sagde: Saa vist som Herren lever, han som har forløst min Sjæl af al Angest:

29. Svor Konungen, och sade: Så sant som Herren lefver, som min själ förlossat hafver utur alla nöd;

29. Ja kunningas wandus ja ütles: Ni töeste kui Jehowa ellab, kes mo hinge keigest ahhastussest on peästnud.

29. jis tarė: ‘‘Kaip gyvas Viešpats, kuris išvadavo mane iš visokių bėdų,

29. schwur der König und sprach: So wahr der HERR lebt, der meine Seele erlöst hat aus aller Not,

29. Alors le roi jura, et dit: L'Éternel, qui a délivré mon âme de toute détresse, est vivant!

29. Y el rey juró, diciendo: Vive Jehová, que ha redimido mi alma de toda angustia,

29 Toen zwoer de koning, en zeide: Zo waarachtig als de HEERE leeft, die mijn ziel uit allen nood verlost heeft;

29. Tedy przysiągł król, mówiąc: Jako żywy Pan, który wybawił duszę moję z każdego ucisku:

29. És megesküvék a király, mondván: Él az Úr, a ki megszabadította az én lelkemet minden nyomorúságból,

29 И клялся царь и сказал: жив Господь, избавлявший душу мою от всякой беды!

29. Поклявся царь і рече: Так певно, як живе Господь, що вирятовував мене з усякої біди,

30. niinkuin minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta ja sanoin: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni, hän on istuva minun valtaistuimellani minun sijassani', niin minä tänä päivänä teen.

30. Niinkuin minä sinulle Herran Israelin Jumalan edessä vannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poikas pitää oleman kuningas minun jälkeeni, ja hän pitää istuman minun istuimellani minun edestäni; niin minä teen tänäpänä.

30. Minä teen tänäpän nijncuin minä sinulle HERran Israelin Jumalan edes wannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poicas pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja hän pitä istuman minun istuimellani minun edestäni.

30 truly as I swore to you by Jehovah, the God of Israel, saying, Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne in my stead. Surely so I will do this day.

30. Even as I sware unto thee by the LORD God of Israel, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne in my stead; even so will I certainly do this day.

30. Ligesom jeg har tilsvoret dig ved Herren Israels Gud og sagt, at Salomo, din Søn, skal være Konge efter mig, og han skal sidde paa min Trone i mit Sted, saaledes vil jeg gøre paa denne Dag.

30. Jag vill i dag göra, såsom jag dig vid Herran Israels Gud svorit hafver, och sagt: Salomo din son skall vara Konung efter mig, och han skall sitta på minom stol för mig.

30. Töeste nenda kui ma Israeli Jummala Jehowa jures sulle ollen wandunud ja öölnud: so poeg Salomon peab wissiste kunningas ollema pärrast mind, ja temma peab istuma mo aujärre peäl mo assemel, töeste nenda tahhan ma tännapääw tehha.

30. tavo sūnus Saliamonas karaliaus po manęs, kaip tau prisiekiau Viešpačiu, Izraelio Dievu. Jis sėdės soste vietoje manęs, ir tai aš padarysiu šiandien’‘.

30. ich will heute tun, wie ich dir geschworen habe bei dem HERRN, dem Gott Israels, und geredet, daß Salomo, dein Sohn, soll nach mir König sein, und er soll auf meinem Stuhl sitzen für mich.

30. Comme je te l'ai juré par l'Éternel, le Dieu d'Israël, en disant: Certainement ton fils Salomon régnera après moi et s'assiéra sur mon trône à ma place, ainsi ferai-je aujourd'hui.

30. Que como yo te he jurado por Jehová Dios de Israel, diciendo: Tu hijo Salomón reinará después de mí, y él se asentará en mi trono en mi lugar, que así lo haré hoy.

30 Voorzeker, gelijk als ik u gezworen heb bij den HEERE, den God Israels, zeggende: Voorzeker zal uw zoon Salomo na mij koning zijn, en zal op mijn troon in mijn plaats zitten; voorzeker, alzo zal ik te dezen zelfden dage doen.

30. Iż jakom ci przysiągł przez Pana, Boga Izraelskiego, mówiąc: Że Salomon, syn twój, królować będzie po mnie, a on usiędzie na stolicy mojej miasto mnie, tak dziś uczynię.

30. Hogy a miképen megesküdtem néked [19†] az Úrra, Izráel Istenére, ezt mondván: A te fiad Salamon uralkodik én utánam, és ő ül az én királyi székembe én helyettem: ezt ma így meg is teszem.

30 Как я клялся тебе Господом Богом Израилевым, говоря, что Соломон,сын твой, будет царствовать после меня и он сядет напрестоле моем вместо меня, так я и сделаю это сегодня.

30. Як заприсяг я тобі перед Господом, Богом Ізрайлевим: син твій Соломон мусить після мене бути царем і йому седїти на престолї мойму намість мене. Се я й справджу сьогоднї.

31. Silloin Batseba kumartui kasvoillensa maahan ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta ja sanoi: Herrani, kuningas Daavid, eläköön iankaikkisesti!

31. Niin BatSeba lankesi kasvoillensa maahan ja kumarsi kuningasta, sanoen: onneksi herralleni kuningas Davidille ijankaikkisesti!

31. Nijn BathSeba langeis caswoillens maahan ja cumarsi Cuningast sanoden: onnexi minun Herralle Cuningalleni Dawidille ijancaickisest.

31 Then Bathsheba bowed with her face to the earth and bowed-down to the king and said, Let my lord king David live everlasting.

31. Then Bathsheba bowed with her face to the earth, and did reverence to the king, and said, Let my lord king David live for ever.

31. Da bøjede Bathseba sig med Ansigtet til Jorden og kastede sig ned for Kongen, og hun sagde: Min Herre, Kong David, leve i Evighed!

31. Då böjde sig BathSeba med sitt anlete neder till jordena, och tillbad Konungen, och sade: Lycka minom herra Konung David i evig tid.

31. Ja Patseba nikkutas peaga heitis silmili mahha ja kummardas kunninga ette ja ütles: Mo issand kunningas Tawet ellago iggaweste.

31. Tada Batšeba nusilenkė veidu iki žemės, išreiškė karaliui pagarbą ir tarė: ‘‘Tegyvuoja mano valdovas karalius Dovydas per amžius!’‘

31. Da neigte sich Bath-Seba mit ihrem Antlitz zur Erde und fiel vor dem König nieder und sprach: Glück meinem Herrn, dem König David, ewiglich!

31. Et Bath-Shéba s'inclina le visage contre terre, et se prosterna devant le roi, et dit: Que le roi David, mon seigneur, vive à jamais!

31. Entónces Bersabée se inclinó al rey su rostro a tierra, e inclinándose al rey dijo: Viva mi señor el rey David para siempre.

31 Toen neigde zich Bathseba met het aangezicht ter aarde, en boog zich neder voor den koning, en zeide: Mijn heer de koning David leve in eeuwigheid!

31. I nachyliwszy się Betsaba twarzą ku ziemi, ukłoniła się królowi, i rzekła: Niech żyje Dawid król, pan mój, na wieki!

31. És fejet hajta Bethsabé, arczczal a földre leborulván, és magát meghajtván a király előtt, monda: Éljen az én uram, Dávid király, mindörökké!

31 И наклонилась Вирсавия лицем до земли, и поклонилась царю, и сказала: да живет господин мой царь Давид во веки!

31. І вклонилась Бетсаба лицем до землї, упала перед царем та й промовила: Нехай добродїй мій, царь Давид, живе по всї віки!

32. Ja kuningas Daavid sanoi: Kutsukaa minun luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika. Niin he tulivat kuninkaan eteen.

32. Ja kuningas David sanoi: kutsukaat Zadok pappi, Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.

32. JA Cuningas Dawid sanoi: cudzucat Zadok Pappi Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica. Ja cuin he tulit Cuningan tygö/

32 And king David said, Call to me Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada. And they came before the king.

32. And king David said, Call me Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada. And they came before the king.

32. Og Kong David sagde: Kalder mig Zadok, Præsten, og Nathan, Profeten, og Benaja, Jojadas Søn; og de kom ind for Kongens Ansigt.

32. Och Konung David sade: Kaller mig Presten Zadok, och Propheten Nathan, och Benaja, Jojada son. Och då de kommo in för Konungen,

32. Ja kunningas Tawet ütles: Kutsuge mulle preestri Sadoki, ja prohweti Natani ja Jojada poia Penaja; ja nemmad tullid kunninga ette.

32. Karalius Dovydas sakė: ‘‘Pašaukite kunigą Cadoką, pranašą Nataną ir Jehojados sūnų Benają!’‘ Jiems atėjus,

32. Und der König David sprach: Rufet mir den Priester Zadok und den Propheten Nathan und Benaja, den Sohn Jojadas! Und da sie hineinkamen vor den König,

32. Puis le roi David dit: Appelez-moi Tsadok, le sacrificateur, et Nathan, le prophète, et Bénaja, fils de Jéhojada. Et ils se présentèrent devant le roi.

32. Y el rey David dijo: Llamádme a Sadoc sacerdote, y a Natán profeta, y a Banaias, hijo de Joiada. Y ellos entraron delante del rey.

32 En de koning David zeide: Roep mij Zadok, den priester, en Nathan, den profeet, en Benaja, den zoon van Jojada; en zij kwamen voor het aangezicht des konings.

32. Zatem rzekł król Dawid: Zawołajcie do mnie Sadoka kapłana, i Natana proroka, i Banajasa, syna Jojadowego. I weszli do króla.

32. Azután monda Dávid király: Hívjátok hozzám Sádók [20†] papot és Nátán prófétát és Benáját, [21†] Jójadának fiát. És ezek bemenének a király eleibe.

32 И сказал царь Давид: позовите ко мне священника Садока и пророка Нафана и Ванею, сына Иодаева. И вошли они к царю.

32. І повелїв царь Давид: Кликнути до мене сьвященника Садока, пророка Натана й Банею Йодаєнка! Як же ввійшли вони перед царя,

33. Ja kuningas sanoi heille: Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo minun oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille.

33. Ja kuningas sanoi heille: ottakaat kanssanne teidän herranne palveliat, ja asettakaat poikani Salomo minun muulini päälle, ja viekäät häntä Gihoniin,

33. Sanoi Cuningas heille: ottacat teidän cansan HERran palweliat ja asettacat minun poican Salomo minun Muulini päälle ja wiekät händä Gihonijn.

33 And the king said to them, Take with you* the servants of your* lord and cause Solomon my son to ride upon my own mule and bring him down to Gihon.

33. The king also said unto them, Take with you the servants of your lord, and cause Solomon my son to ride upon mine own mule, and bring him down to Gihon:

33. Da sagde Kongen til dem: Tager med eder eders Herres Tjenere, og lader min Søn Salomo ride paa den Mulæselinde, som hører mig til, og fører ham ned til Gihon.

33. Sade Konungen till dem: Tager med eder edars herras tjenare, och sätter min son Salomo uppå mina mulo, och förer honom ned till Gihon;

33. Ja kunningas ütles neile: Wötke ennestega omma issanda sullased, ja pange mo poia Salomoni mo omma emmase hobbo-eesli selga, ja wige tedda alla Kioni jöe jure.

33. karalius sakė: ‘‘Imkite savo valdovo tarnus, užsodinkite mano sūnų Saliamoną ant mano mulo ir palydėkite jį į Gihoną.

33. sprach der König zu ihnen: Nehmet mit euch eures Herrn Knechte und setzet meinen Sohn Salomo auf mein Maultier und führet ihn hinab gen Gihon.

33. Et le roi leur dit: Prenez avec vous les serviteurs de votre seigneur, et faites monter mon fils Salomon sur ma mule, et faites-le descendre à Guihon;

33. Y el rey les dijo: Tomád con vosotros los siervos de vuestro señor, y hacéd subir a Salomón mi hijo en mi mula, y llevádle a Gijón.

33 En de koning zeide tot hen: Neemt met u de knechten uws heren, en doet mijn zoon Salomo rijden op de muilezelin, die voor mij is; en voert hem af naar Gihon.

33. I rzekł im król: Weźmijcie z sobą sługi pana waszego, a wsadźcie Salomona, syna mego, na mulicę moję, i prowadźcie go do Gihonu.

33. És monda nékik a király: Vegyétek mellétek a ti uratoknak szolgáit, és ültessétek Salamont, az én fiamat az én öszvéremre, és vigyétek alá őt Gihonba;

33 И сказал им царь: возьмите с собою слуг господина вашего и посадите Соломона, сына моего, на мула моего, и сведите его к Гиону,

33. Сказав їм царь: Возьміть слуг вашого пана з собою; потім посадїть сина мого Соломона на мого мула в везїть його в Гіон.

34. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Ja puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!'

34. Ja Zadok pappi ja Natan propheta voidelkaan hänen Israelin kuninkaaksi. Ja soittakaat basunalla ja sanokaat: onneksi kuninkaalle Salomolle!

34. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta woidelcan hänen Israelin Cuningaxi. Ja soittacat Basunalla ja sanocat: onnexi Cuningalle Salomolle.

34 And let Zadok the priest and Nathan the prophet anoint him there king over Israel. And blow you* the trumpet and say, Live, king Solomon.

34. And let Zadok the priest and Nathan the prophet anoint him there king over Israel: and blow ye with the trumpet, and say, God save king Solomon.

34. Og Zadok, Præsten, og Nathan, Profeten, skulle der salve ham til Konge over Israel; og I skulle blæse i Trompeten og sige: Kong Salomo leve!

34. Och Presten Zadok, samt med Propheten Nathan, smörje honom der till Konung öfver Israel; och blåser med basuner, och säger: Lycka ske Konung Salomo!

34. Ja preester Sadok ja prohwet Natan peawad tedda seäl kunningaks woidma ülle Israeli, ja teie peate passunat puhhuma ja ütlema: Ellago kunningas Salomon.

34. Kunigas Cadokas ir pranašas Natanas ten jį tepatepa Izraelio karaliumi. Po to trimituokite ir šaukite: ‘Tegyvuoja karalius Saliamonas!’

34. Und der Priester Zadok samt dem Propheten Nathan salbe ihn daselbst zum König über Israel. Und blast mit den Posaunen und sprecht: Glück dem König Salomo!

34. Et que là Tsadok, le sacrificateur, et Nathan, le prophète, l'oignent roi sur Israël. Ensuite, vous sonnerez de la trompette, et vous direz: Vive le roi Salomon!

34. Y allí le ungirán Sadoc sacerdote y Natán profeta por rey sobre Israel: y tocaréis trompeta, diciendo: Viva el rey Salomón.

34 En dat Zadok, de priester, met Nathan, den profeet, hem aldaar tot koning over Israel zalven. Daarna zult gij met de bazuin blazen, en zeggen: De koning Salomo leve!

34. A tam go pomaże Sadok kapłan, i Natan prorok za króla nad Izraelem; potem zatrąbicie w trąbę, a rzeczecie: Niech żyje król Salomon!

34. És kenje őt ott Sádók pap és Nátán próféta Izráelnek királyává; és fújjátok meg a harsonákat, és kiáltsátok: Éljen [22†] Salamon király!

34 и да помажет его там Садок священник и Нафан пророк в царя над Израилем, и затрубите трубою и возгласите: да живет царь Соломон!

34. Нехай там помаже його сьвященник Садок і пророк Натан царем над Ізраїлем; тодї трубіть у трубу й викликуйте: Нехай живе царь Соломон!

35. Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi.

35. Ja menkäät ylös hänen perässänsä, että hän tulis ja istuis minun istuimellani, ja olis kuningas minun edestäni: ja minä käsken hänen olla Israelin ja Juudan päämiehenä.

35. Ja mengät ylös hänen peräns että hän tulis ja istuis minun istuimellani ja olis Cuningas minun edestäni ja minä käsken hänen olla Israelin ja Judan Päämiesnä.

35 Then you* will come up after him and he will come and sit upon my throne, for he will be king in my stead. And I have appointed him to be prince over Israel and over Judah.

35. Then ye shall come up after him, that he may come and sit upon my throne; for he shall be king in my stead: and I have appointed him to be ruler over Israel and over Judah.

35. Og drager op efter ham, saa skal han komme og sidde paa min Trone, og han skal være Konge i mit Sted; thi jeg har budet ham at være Fyrste over Israel og over Juda.

35. Och drager med honom upp, och kommer, så skall han sitta på minom stol, och vara Konung för mig; och jag vill bjuda honom, att han skall vara en Förste öfver Israel och Juda.

35. teie peate ta järrele üllestullema, ja ta peab tullema ja mo aujärre peäl istuma, ja temma peab kunningas ollema minno assemel; ja tedda ollen ma käsknud, et ta peab Israeli ülle ja Juda ülle würst ollema.

35. Jūs lydėkite jį, kad jis ateitų ir atsisėstų mano soste. Jis karaliaus mano vietoje, aš jį paskyriau Izraelio ir Judo valdovu’‘.

35. Und ziehet mit ihm herauf, und er soll kommen und sitzen auf meinem Stuhl und König sein für mich; und ich will ihm gebieten, daß er Fürst sei über Israel und Juda.

35. Et vous monterez après lui, et il viendra, et s'assiéra sur mon trône, et régnera à ma place; car j'ai ordonné qu'il soit conducteur d'Israël et de Juda.

35. Y vosotros iréis detrás de él; y vendrá, y asentarse ha en mi trono, y él reinará por mí: porque a él he mandado, que sea príncipe sobre Israel y sobre Judá.

35 Dan zult gij achter hem optrekken, en hij zal komen, en zal op mijn troon zitten, en hij zal koning zijn in mijn plaats; want ik heb geboden, dat hij een voorganger zou zijn over Israel en over Juda.

35. Potem pójdziecie za nim; a on przyszedłszy, siądzie na stolicy mojej, i będzie królował miasto mnie; bom mu ja rozkazał, aby był wodzem nad Izraelem i nad Judą.

35. És jőjjetek fel onnét ő utána; és eljövén, üljön az én királyi székembe, és ő uralkodjék én helyettem; mert immár meghagytam néki, hogy ő legyen fejedelme mind Izráelnek, mind Júdának.

35 Потом проводите его назад, и он придет и сядет на престоле моем; онбудет царствовать вместо меня; ему завещал я быть вождем Израиля и Иуды.

35. Потім проведїть його сюди, нехай увійде й сяде на мойму престолї й нехай він буде царем намість мене: бо я призначив його, щоб він був князем над Ізраїлем і Юдою!

36. Silloin Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle ja sanoi: Amen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala.

36. Niin vastasi BenaJa Jojadan poika kuninkaalle ja sanoi: Amen! Sanokaan myös niin Herra, herrani kuninkaan Jumala!

36. Nijn wastais BenaJa Jojadan poica Cuningalle ja sanoi: Amen sanocan myös nijn HERra minun Herrani Cuningani Jumala.

36 And Benaiah the son of Jehoiada answered the king and said, Truly. Jehovah, the God of my lord the king, say so (too).

36. And Benaiah the son of Jehoiada answered the king, and said, Amen: the LORD God of my lord the king say so too.

36. Da svarede Benaja, Jojadas Søn, Kongen og sagde: Amen! saa sige Herren, min Herre Kongens Gud:

36. Då svarade Benaja, Jojada son, Konungenom, och sade: Amen; det säge också Herren, mins herras Konungens Gud.

36. Siis wastas Jojada poeg Penaja kunningale ja ütles: Amen! nenda üttelgo ka Jehowa mo issanda kunninga Jummal.

36. Tuomet Jehojados sūnus Benajas tarė karaliui: ‘‘Amen! Taip sako Viešpats, mano valdovo karaliaus Dievas!

36. Da antwortete Benaja, der Sohn Jojadas, dem König und sprach: Amen! Es sage der HERR, der Gott meines Herrn, des Königs, auch also!

36. Alors Bénaja, fils de Jéhojada, répondit au roi et dit: Amen! Que l'Éternel, le Dieu du roi, mon seigneur, l'ordonne ainsi!

36. Entónces Banaias, hijo de Joiada, respondió al rey, y dijo: Amén. Así lo diga Jehová, Dios de mi señor el rey.

36 Toen antwoordde Benaja, de zoon van Jojada, den koning, en zeide: Amen; alzo zegge de HEERE, de God van mijn heer den koning!

36. I odpowiedział Banajas, syn Jojada, królowi, mówiąc: Amen. Niech to stwierdzi Pan, Bóg króla, pana mego.

36. Felele akkor Benája, [23†] a Jójada fia a királynak, és monda: Ámen! Így szóljon az Úr, az én uramnak, a királynak Istene is.

36 И отвечал Ванея, сын Иодаев, царю и сказал: аминь, – да скажет так Господь Бог господина моего царя!

36. І відказав Банея Йодаєнко цареві й промовив: Аминь - так нехай скаже Господь, Бог пана мого, царя!

37. Niinkuin Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin.

37. Niinkuin Herra on ollut herrani kuninkaan kanssa, niin olkoon hän myös Salomon kanssa, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi herrani, kuningas Davidin, istuinta.

37. Nijncuin HERra on ollut minun Herrani Cuningani cansa nijn olcon hän myös Salomon cansa että hänen istuimens suurembi olis minun Herrani Cuningani Dawidin istuinda.

37 As Jehovah has been with my lord the king, even so be he with Solomon and make his throne greater than the throne of my lord king David.

37. As the LORD hath been with my lord the king, even so be he with Solomon, and make his throne greater than the throne of my lord king David.

37. Saasom Herren har været med min Herre Kongen, saa være han med Salomo, og gøre hans Trone større end min Herres, Kong Davids Trone!

37. Såsom Herren hafver varit med min herra Konungenom, så vare han ock med Salomo, att hans stol må större varda än mins herras Konung Davids stol.

37. Nenda kui Jehowa mo issanda kunningaga olnud, nenda olgo temma Salomoniga ja tehko temma aujärje suremaks, kui mo issanda kunninga Taweti aujärg.

37. Kaip Viešpats buvo su mano valdovu karaliumi, taip jis tebūna su Saliamonu ir tepadaro jo sostą didingesnį už mano valdovo karaliaus Dovydo sostą!’‘

37. Wie der HERR mit meinem Herrn, dem König gewesen ist, so sei er auch mit Salomo, daß sein Stuhl größer werde denn der Stuhl meines Herrn, des Königs David.

37. Comme l'Éternel a été avec le roi, mon seigneur, qu'il soit de même avec Salomon, et qu'il élève son trône plus que le trône du roi David, mon seigneur!

37. De la manera que Jehová ha sido con mi señor el rey, así sea con Salomon: y él haga mayor su trono, que el trono de mi señor el rey David.

37 Gelijk als de HEERE met mijn heer den koning geweest is, alzo zij Hij met Salomo; en Hij make zijn troon groter dan den troon van mijn heer den koning David!

37. Jako był Pan z królem, panem moim, tak niech będzie z Salomonem, a niechaj wywyższy stolicę jego nad stolicę Dawida króla, pana mego.

37. A miképen vele volt az Úr az én urammal, a királylyal: azonképen legyen vele Salamonnal is, és magasztalja feljebb az ő királyi székét az én uramnak, Dávid királynak királyi székénél.

37 Как был Господь Бог с господином моим царем, так да будет Он с Соломоном и да возвеличит престол его более престола господина моего царя Давида!

37. Як був Господь з моїм паном царем, нехай так буде й з Соломоном, і вчинить престол його ще висшим над престол мого пана, царя Давида.

38. Niin pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät sinne. He panivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja saattoivat hänet Giihonille.

38. Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin.

38. JA Pappi Zadok ja Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica ja Crethi ja Plethi menit alas ja asetit Salomon Cuningas Dawidin Muulin päälle ja weit hänen Gihonijn.

38 So Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada and the Cherethites and the Pelethites, went down and caused Solomon to ride upon king David's mule and brought him to Gihon.

38. So Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, went down, and caused Solomon to ride upon king David's mule, and brought him to Gihon.

38. Da gik Zadok, Præsten, og Nathan, Profeten, og Benaja, Jojadas Søn, og de Krethi og de Plethi ned og satte Salomo paa Kong Davids Mulæselinde, og de førte ham til Gihon.

38. Då gingo Presten Zadok och Propheten Nathan, och Benaja, Jojada son, och Crethi och Plethi, neder, och satte Salomo på Konung Davids mulo, och förde honom till Gihon.

38. Ja preester Sadok läks alla ja prohwet Natan ja Jojada poeg Penaja ja Kreti- ja Pleti-wäggi, ja pannid Salomoni kunninga Taweti emmase hobbo-eesli selga, ja wisid tedda Kioni jöe jure.

38. Kunigas Cadokas, pranašas Natanas, Jehojados sūnus Benajas, keretai ir peletai nuėję užsodino Saliamoną ant karaliaus Dovydo mulo ir nulydėjo jį į Gihoną.

38. Da gingen hinab der Priester Zadok und der Prophet Nathan und Benaja, der Sohn Jojadas, und die Krether und Plether und setzten Salomo auf das Maultier des Königs David und führten ihn gen Gihon.

38. Puis Tsadok, le sacrificateur, descendit avec Nathan, le prophète, et Bénaja, fils de Jéhojada, et les Kéréthiens et les Péléthiens, et ils firent monter Salomon sur la mule du roi David et le menèrent à Guihon.

38. Y descendió Sadoc sacerdote, y Natán profeta, y Banaias, hijo de Joiada, y los Cereteos, y los Feleteos, e hicieron subir a Salomón sobre la mula del rey David, y lleváronle a Gijón.

38 Toen ging Zadok, de priester, af, met Nathan, den profeet, en Benaja, den zoon van Jojada, en de Krethi en de Plethi, en zij deden Salomo rijden op de muilezelin van den koning David, en geleidden hem naar Gihon.

38. A tak szedł Sadok kapłan, i Natan prorok, i Banajas, syn Jojada, przytem Cheretczycy, i Feletczycy, i wsadzili Salomona na mulicę króla Dawida, a prowadzili go do Gihonu.

38. Aláméne azért Sádók pap és Nátán próféta és Benája, a Jójada fia, a Kereteusok is és a [24†] Peleteusok, és felülteték Salamont a Dávid király öszvérére, és alávivék őt Gihonba.

38 И пошли Садок священник и Нафан пророк и Ванея, сын Иодая, и Хелефеи и Фелефеи, и посадили Соломона на мула царя Давида, и повели его к Гиону.

38. І пішли сьвященник Садок і пророк Натан і Банея Йодаєнко вкупі з хелетеями й фелетеями та й посадили Соломона на мула царевого Давидового й повели його в Гіон.

39. Ja pappi Saadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon. Ja he puhalsivat pasunaan, ja kaikki kansa huusi: Eläköön kuningas Salomo!

39. ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!

39. Ja Pappi Zadok otti öljyä majast sarween ja woiteli Salomon ja soitti sijtte Basunalla ja caicki Canssa sanoit: onnexi Cuningas Salomolle

39 And Zadok the priest took the horn of oil out of the tent and anointed Solomon. And they blew the trumpet and all the people said, Live, king Solomon.

39. And Zadok the priest took an horn of oil out of the tabernacle, and anointed Solomon. And they blew the trumpet; and all the people said, God save king Solomon.

39. Og Zadok, Præsten, tog Oliehornet af Paulunet og salvede Salomo; og de blæste i Trompeten, og alt Folket sagde: Kong Salomo leve!

39. Och Presten Zadok tog oljohornet utu tabernaklet, och smorde Salomo; och de blåste med basuner, och allt folket sade: Lycka ske Konung Salomo!

39. Ja preester Sadok wöttis ölli-sarwe pühha telgi seest ja woidis Salomoni, ja nemmad puhhusid passunat, ja keik rahwas ütlesid: Ellago kunningas Salomon!

39. Ten kunigas Cadokas ėmė ragą su aliejumi iš Dievo palapinės ir patepė Saliamoną. Po to jie trimitavo ir visi žmonės šaukė: ‘‘Tegyvuoja karalius Saliamonas!’‘

39. Und der Priester Zadok nahm das Ölhorn aus der Hütte und salbte Salomo. Und sie bliesen mit der Posaune, und alles Volk sprach: Glück dem König Salomo!

39. Et Tsadok, le sacrificateur, prit dans le tabernacle la corne d'huile, et oignit Salomon. Puis on sonna de la trompette, et tout le peuple dit: Vive le roi Salomon!

39. Y tomando Sadoc sacerdote el cuerno del aceite del tabernáculo, ungió a Salomon: y tocaron trompeta, y dijeron todo el pueblo: Viva el rey Salomón.

39 En Zadok, de priester, nam den oliehoorn uit de tent, en zalfde Salomo; en zij bliezen met de bazuin, en al het volk zeide: De koning Salomo leve!

39. Tedy wziął Sadok kapłan róg olejku z namiotu, i pomazał Salomona. Potem trąbili w trąbę, i zakrzyknął wszystek lud: Niech żyje król Salomon!

39. És vevé Sádók [25†] pap az olajos szarut az Úr sátorából, és megkené Salamont; [26†] azután kürtölének, és az egész nép ezt kiáltá: Éljen Salamon király!

39 И взял Садок священник рог с елеем из скинии и помазал Соломона. И затрубили трубою, и весь народ восклицал: да живет царь Соломон!

39. І взяв сьвященник Садок олїйного рога з намету та й помазав Соломона. Тодї затрублено в трубу, й ввесь люд викликував: Нехай живе царь Соломон!

40. Ja kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostansa.

40. Ja kaikki kansa meni ylös hänen jälkeensä, ja kansa soitti huilulla, ja he olivat sangen suuresti iloissansa, että maa vapisi heidän äänestänsä.

40. Ja caicki Canssa meni ylös hänen jälkens ja Canssa soitit huiluilla ja olit sangen iloisans että maa wapis heidän änestäns.

40 And all the people came up after him and the people piped with pipes and rejoiced with great joy, so that the earth quivered with the sound of them.

40. And all the people came up after him, and the people piped with pipes, and rejoiced with great joy, so that the earth rent with the sound of them.

40. Og alt Folket drog op efter ham, og Folket blæste paa Flø ter og glædede sig med en stor Glæde, saa at Jorden revnede af deres Skrig.

40. Och allt folket drog upp efter honom, och folket pipade med pipor, och var ganska gladt, så att det skall i markene utaf deras skri.

40. Ja keik rahwas läksid ülles temma järrele, ja rahwas aiasid willet ja ollid üpres wägga röömsad, nenda et se Ma nende heälest löhkes.

40. Visi žmonės ėjo paskui jį pūsdami vamzdžius ir labai džiaugdamiesi, net žemė drebėjo nuo jų triukšmo.

40. Und alles Volk zog ihm nach herauf, und das Volk pfiff mit Flöten und war sehr fröhlich, daß die Erde von ihrem Geschrei erscholl.

40. Et tout le monde monta après lui; et le peuple jouait de la flûte, et se livrait à une grande joie, et faisait retentir la terre de ses cris.

40. Y todo el pueblo subió en pos de él, y cantaba el pueblo con flautas, y hacían grandes alegrías que parecía que la tierra se abría con el clamor de ellos.

40 En al het volk kwam op achter hem, en het volk pijpte met pijpen, en verblijdde zich met grote blijdschap, zodat de aarde van hun geluid spleet.

40. I szedł wszystek lud za nim. Tenże lud grał na piszczałkach, weseląc się weselem wielkiem, tak iż drżała ziemia od głosu ich.

40. És felvonult utána az egész nép, és a nép sípolt és felette ujjongott, úgy hogy a föld is megrepedne kiáltásuk zajától.

40 И весь народ провожал Соломона, и играл народ на свирелях, и весьма радовался, так что земля расседалась от криков его.

40. І йшов увесь народ позад його, й грали люде в сопілки й радувались, так що аж земля розсїдалась од їх крику.

41. Mutta Adonia ja kaikki kutsuvieraat, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat sen, juuri kun olivat lopettaneet syöntinsä. Ja kun Jooab kuuli pasunan äänen, sanoi hän: Mitä tuo huuto ja pauhu kaupungissa tietää?

41. Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka hänen kanssansa olivat, kuulivat sen, ja he olivat jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli basunan äänen, sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietää kaupungissa?

41. JA Adonia ja caicki cudzutut jotca hänen cansans olit cuulit sen ja he olit jo atrioinnet ja cuin Joab cuuli Basunan änen sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietä Caupungis?

41 And Adonijah and all the guests who were with him heard it as they had made an end of eating. And when Joab heard the sound of the trumpet, he said, Why is this noise of the city being in an uproar?

41. And Adonijah and all the guests that were with him heard it as they had made an end of eating. And when Joab heard the sound of the trumpet, he said, Wherefore is this noise of the city being in an uproar?

41. Og Adonia hørte det, og alle de indbudne, som vare hos ham, og de havde endt Maaltidet; og Joab hørte Trompetens Lyd og sagde: Hvorfor det Raab i den støjende Stad?

41. Och Adonia hörde det, och alle de budne som med honom voro, och de hade allaredo ätit; och då Joab hörde basunens ljud, sade han: Hvart vill det skriet och bullret i stadenom?

41. Ja Adonia kulis sedda ja keik need kutsutud, kes ta jures, ja nemmad ollid jo löpnud sömast; ja Joab kulis passuna heält ja ütles: Mikspärrast on se heäl liñnas kui kärrin?

41. Adonijas ir jo svečiai, baigdami valgyti, išgirdo tą triukšmą. Joabas, išgirdęs trimito garsą, paklausė: ‘‘Kodėl toks triukšmas mieste?’‘

41. Und Adonai hörte es und alle, die er geladen hatte, die bei ihm waren; und sie hatten schon gegessen. Und da Joab der Posaune Schall hörte, sprach er: Was will das Geschrei und Getümmel der Stadt?

41. Or Adonija et tous les conviés qui étaient avec lui entendirent ce bruit, comme ils achevaient de manger. Joab aussi entendit le son de la trompette, et dit: Pourquoi ce bruit de la ville en tumulte?

41. Y oyólo Adonías, y todos los convidados que con él estaban, que ya habían acabado de comer, y oyendo Joab el sonido de la trompeta, dijo: ¿Por qué se alborota la ciudad con estruendo?

41 En Adonia hoorde het, en al de genoden, die met hem waren, die nu geeindigd hadden te eten; ook hoorde Joab het geluid der bazuinen, en zeide: Waarom is het geroep dier stad, die in roer is?

41. Co gdy usłyszał Adonijasz, i wszyscy wezwani, którzy byli z nim, (a już się też była dokoóczyła uczta,)słysząc też i Joab głos trąby, rzekł: Cóż to za krzyk miasta huczącego?

41. És Adónia is meghallotta [27†] és vendégei is mind, a kik nála valának, miután a lakomát már elvégezték; és meghallá Joáb is a kürtölés szavát, és monda: Miért e zaj és mozgás a városban?

41 И услышал Адония и все приглашенные им, как только перестали есть; а Иоав, услышав звук трубы, сказал: отчего этот шум волнующегося города?

41. І почув се Адонїя вкупі з запрошеними, саме коли скінчили трапезу. Почув також і Йоаб гук трубний та й каже: Що се за шум, що за гук у містї?

42. Hänen vielä puhuessaan tuli Joonatan, pappi Ebjatarin poika; ja Adonia sanoi: Tule tänne, sillä sinä olet kunnon mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja kuin hän vielä puhui, katso, niin tuli Jonatan papin AbJatarin poika. Ja Adonia sanoi: tule, sillä sinä olet luja mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja cuin hän wielä puhui tuli Jonathan AbJatharin Papin poica. Ja Adonia sanoi: tule sillä sinä olet luja mies ja tuot hywiä sanomita.

42 While he yet spoke, behold, Jonathan the son of Abiathar the priest came. And Adonijah said, Come in, for you are a worthy man and bring good news.

42. And while he yet spake, behold, Jonathan the son of Abiathar the priest came: and Adonijah said unto him, Come in; for thou art a valiant man, and bringest good tidings.

42. Der han endnu talede, se, da kom Jonathan, Præsten Abjathars Søn, og Adonia sagde: Kom, thi du er en duelig Mand og fører et godt Budskab.

42. Som han ännu talade, si, då kom Jonathan, AbJathars Prestens son; och Adonia sade: Kom härin; ty du äst en dugelig man, och bär god tidende.

42. Kui ta alles räkis, wata siis tulli preestri Abjatari poeg Jonatan, ja Adonia ütles: Tulle sisse, sest sa olled wahwa mees ja tood head sannumed.

42. Jam kalbant, atėjo kunigo Abjataro sūnus Jehonatanas. Adonijas tarė: ‘‘Užeik! Tu esi ištikimas vyras ir atnešei gerą žinią’‘.

42. Da er aber noch redete, siehe, da kam Jonathan, der Sohn Abjathars, des Priesters. Und Adonia sprach: Komm herein, denn du bist ein redlicher Mann und bringst gute Botschaft.

42. Comme il parlait encore, voici, Jonathan, fils d'Abiathar le sacrificateur, arriva. Et Adonija lui dit: Entre, car tu es un brave; tu apportes de bonnes nouvelles.

42. Estando aun él hablando, he aquí Jonatán, hijo de Abiatar sacerdote, vino, al cual dijo Adonías: Entra, porque tú hombre eres de esfuerzo, y traerás buenas nuevas.

42 Als hij nog sprak, ziet, zo kwam Jonathan, de zoon van Abjathar, den priester; en Adonia zeide: Kom in, want gij zijt een kloek man, en zult het goede boodschappen.

42. A gdy on tego domawiał, oto Jonatan, syn Abijatara kapłana, przyszedł. Któremu rzekł Adonijasz: Wnijdź; boś ty mąż stateczny, a powiesz nam co dobrego.

42. És a mikor ő még szólana, ímé megérkezék Jonathán, [28†] az Abjátár pap fia. És monda Adónia: Jőjj be, mert megbízható férfiú vagy, és jó hírt mondasz.

42 Еще он говорил, как пришел Ионафан, сын священника Авиафара. И сказал Адония: войди; ты – честный человек и несешь добрую весть.

42. Ще він говорив, як увійшов Йонатан, син сьвященника Абіятара. І сказав Адонїя: Увійди сюди, ти чоловік чесний й приносиш добру звістку.

43. Joonatan vastasi ja sanoi Adonialle: Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: totisesti, herramme kuningas David on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonathan wastais ja sanoi Adonialle: totisest meidän Cuningam Dawid on tehnyt Salomon Cuningaxi/

43 And Jonathan answered and said to Adonijah, Truly our lord king David has made Solomon king.

43. And Jonathan answered and said to Adonijah, Verily our lord king David hath made Solomon king.

43. Og Jonathan svarede og sagde til Adonia: Ja, vor Herre, Kong David, har gjort Salomo til Konge.

43. Jonathan svarade, och sade till Adonia: Ja, vår herre Konung David hafver gjort Salomo till Konung;

43. Ja Jonatan wastas ja ütles Adoniale: Töeste, meie issand kunningas Tawet on Salomoni kunningaks töstnud.

43. Jehonatanas atsakė Adonijui: ‘‘Mūsų karalius Dovydas paskyrė karaliumi Saliamoną.

43. Jonathan antwortete und sprach zu Adonia: Ja, unser Herr, der König David, hat Salomo zum König gemacht

43. Mais Jonathan répondit, et dit à Adonija: Au contraire. Le roi David, notre seigneur, a établi roi Salomon.

43. Y Jonatán respondió, y dijo a Adonías: Ciertamente nuestro señor el rey David ha hecho rey a Salomón.

43 En Jonathan antwoordde en zeide tot Adonia: Ja, maar onze heer, de koning David, heeft Salomo tot koning gemaakt.

43. Tedy odpowiedział Jonatan, i rzekł Adonijaszowi: Dawid król, pan nasz, postanowił zapewne Salomona królem.

43. Jonathán pedig felelvén, monda Adóniának: Igen, a mi urunk, Dávid király, Salamont tette királylyá.

43 И отвечал Ионафан и сказал Адонии: да, господин наш царь Давид поставил Соломона царем;

43. І відказав Йонатан Адонїї: Правда! наш добродїй, царь Давид, зробив Соломона царем.

44. Kuningas lähetti hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Naatanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he panivat hänet kuninkaan muulin selkään.

44. Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssansa papin Zadokin, ja prophetan Natanin, ja BenaJan Jojadan pojan, ja Kretit ja Pletit: he ovat hänen istuttaneet kuninkaan muulin päälle.

44. Ja on lähettänyt hänen cansans Papin Zadokin ja Prophetan Nathanin ja BenaJan Jojadan pojan ja Crethin ja Plethin he owat hänen istuttanet Cuningan Muulin päälle.

44 And the king has sent with him Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada and the Cherethites and the Pelethites. And they have caused him to ride upon the king's mule.

44. And the king hath sent with him Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, and they have caused him to ride upon the king's mule:

44. Og Kongen sendte Zadok, Præsten, og Nathan, Profeten, og Benaja, Jojadas Søn, og de Krethi og de Plethi med ham, og de lode ham ride paa Kongens Mulæselinde.

44. Och hafver sändt med honom Presten Zadok, och Propheten Nathan, och Benaja, Jojada son, och Crethi och Plethi; och de hafva satt honom på Konungens mulo.

44. Ja kunningas on temmaga läkkitanud preestri Sadoki, ja prohweti Natani, ja Jojada poia Penaja ja Kreti- ja Pleti-wägge, ja nemmad on tedda kunninga emmase hobbo-eesli selga pannud;

44. Karalius pasiuntė kunigą Cadoką, pranašą Nataną, Jehojados sūnų Benają, keretus ir peletus ir jie užsodino Saliamoną ant karaliaus mulo.

44. und hat mit ihm gesandt den Priester Zadok und den Propheten Nathan und Benaja, den Sohn Jojadas, und die Krether und Plether; und sie haben ihn auf des Königs Maultier gesetzt;

44. Et le roi a envoyé avec lui Tsadok, le sacrificateur, Nathan, le prophète, Bénaja, fils de Jéhojada, et les Kéréthiens et les Péléthiens; et ils l'ont fait monter sur la mule du roi.

44. Y el rey ha enviado con él a Sadoc sacerdote, y a Natán profeta, y a Banaias, hijo de Joiada, y también a los Cereteos, y a los Feleteos, los cuales le hicieron subir en la mula del rey:

44 En de koning heeft met hem gezonden Zadok, den priester, en Nathan, den profeet, en Benaja, den zoon van Jojada, en de Krethi en de Plethi; en zij hebben hem doen rijden op de muilezelin des konings.

44. Albowiem posłał z nim król Sadoka kapłana, i Natana proroka, i Banajasa, syna Jojadowego, do tego Cheretczyki i Feletczyki, którzy go wsadzili na mulicę królewską;

44. És elküldötte ő vele Sádók papot a király és Nátán prófétát, és Benáját, a Jójada [29†] fiát, a Kereteusokat is és Peleteusokat, és őt a király öszvérére ülteték,

44 и послал царь с ним Садока священника и Нафана пророка, и Ванею, сына Иодая, и Хелефеев и Фелефеев, и они посадили его на мула царского;

44. Царь післав з ним сьвященника Садока, пророка Натана, й Банею Йодаєнка з хелетеями й фелетеями, й посадили вони його на царського мула;

45. Ja pappi Saadok ja profeetta Naatan voitelivat hänet Giihonilla kuninkaaksi, ja he tulivat sieltä riemuiten, ja koko kaupunki joutui liikkeelle. Sitä oli se huuto, jonka te kuulitte.

45. Ja Zadok pappi ja Natan propheta ovat voidelleet hänen kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat sieltä menneet ylös iloissansa, niin että kaupunki tömisi. Se oli se meteli, kuin te kuulitte.

45. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta on woidellut hänen Cuningaxi Gihonis ja he owat sieldä mennet ylös iloisans nijn että Caupungi tömis ja se oli se meteli cuin te cuulitta.

45 And Zadok the priest and Nathan the prophet have anointed him king in Gihon. And they have come up from there rejoicing, so that the city rang again. This is the noise that you* have heard.

45. And Zadok the priest and Nathan the prophet have anointed him king in Gihon: and they are come up from thence rejoicing, so that the city rang again. This is the noise that ye have heard.

45. Og Zadok, Præsten, og Nathan, Profeten, salvede ham til Konge i Gihon og droge derfra glade op, saa at Staden er sat i Bevægelse derved; det er det Raab, som I have hørt.

45. Och Presten Zadok, med Propheten Nathan hafver smort honom till Konung i Gihon; och de äro uppdragne dädan med fröjd, så att staden sorlar; det är det skri, som I hört hafven.

45. Ja preester Sadok ja prohwet Natan on tedda kunningaks woidnud Kioni jures, ja on seält röömsalt üllestulnud, et se lin on likumas keik: se on se heäl, mis teie kuulnud.

45. Kunigas Cadokas bei pranašas Natanas patepė jį karaliumi Gihone. Iš ten jie ėjo džiaugdamiesi ir šūkaudami, net visas miestas drebėjo. Tą triukšmą jūs ir girdėjote.

45. und Zadok, der Priester, samt dem Propheten Nathan hat ihn gesalbt zum König zu Gihon, und sind von da heraufgezogen mit Freuden, daß die Stadt voll Getümmels ist. Das ist das Geschrei, das ihr gehört habt.

45. Puis Tsadok, le sacrificateur, et Nathan, le prophète, l'ont oint pour roi à Guihon; ils en sont remontés avec joie, et toute la ville s'est émue; c'est là le bruit que vous avez entendu.

45. Y Sadoc sacerdote y Natán profeta le han ungido en Gijón, por rey: y de allá han subido con alegrías, y la ciudad esta llena de estruendo; y este es el alboroto que habéis oido.

45 Daartoe hebben hem Zadok, de priester, en Nathan, de profeet, in Gihon tot koning gezalfd, en zijn van daar blijde opgetogen, zodat de stad in roer is; dat is het geroep, dat gij gehoord hebt.

45. I pomazali go Sadok kapłan, i Natan prorok za króla w Gihonie, i szli stamtąd weseląc się, tak, że zadrżało miasto; tenci jest krzyk, któryście słyszeli;

45. És Sádók [30†] pap Nátán prófétával együtt királylyá kente fel őt Gihonnál, és onnét vonulnak fel örömmel; ettől zendült meg a város. Ez az a zaj, a melyet hallottatok.

45 и помазали его Садок священник и Нафан пророк в царя в Гионе, иоттуда отправились с радостью, и пришел в движение город. Вот отчего шум, который вы слышите.

45. І помазали його сьвященник Садок і пророк Натан в Гіонї на царя; і пійшли звідти з веселими сьпівами, і зворушився ввесь город. Ось звідки галас, що ви чули.

46. Onpa Salomo jo istunut kuninkaan valtaistuimellakin.

46. Vielä sitte istuu Salomo valtakunnan istuimella.

46. Wielä sijtte istu Salomo Cuningan istuimella.

46 And also Solomon sits on the throne of the kingdom.

46. And also Solomon sitteth on the throne of the kingdom.

46. Dertilmed sidde Salomo paa den kongelige Trone.

46. Dertill sitter Salomo på Konungastolen.

46. Ja Salomon istub ka kunningrigi aujärre peäl.

46. Saliamonas jau sėdi karaliaus soste.

46. Dazu sitzt Salomo auf dem königlichen Stuhl.

46. Et Salomon s'est même assis sur le trône royal;

46. Y también Salomón se ha asentado sobre el trono del reino.

46 En ook zit Salomo op den troon des koninkrijks.

46. I już usiadł Salomon na stolicy królestwa.

46. És immár be is ült Salamon az országnak királyi székibe;

46 И Соломон уже сел на царском престоле.

46. І Соломон засїв уже на царському престолї

47. ja kuninkaan palvelijat ovat tulleet onnittelemaan meidän herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoneet: 'Antakoon sinun Jumalasi Salomon nimen tulla vielä mainehikkaammaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on sinun valtaistuimesi.' Ja kuningas on rukoillut vuoteessansa.

47. Ja kuninkaan palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia, sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas rukoili vuoteessansa.

47. Ja Cuningan palweliat owat mennet siunaman meidän Herra Cuningast Dawidit ja owat sanonet: andacon sinun Jumalas Salomolle paramman nimen cuin sinun nimes on ja tehkön hänen istuimens suuremmaxi cuin sinun istuimes on ja Cuningas rucoili wuotesans.

47 And moreover the king's servants came to bless our lord king David, saying, Your God make the name of Solomon better than your name and make his throne greater than your throne. And the king bowed himself upon the bed.

47. And moreover the king's servants came to bless our lord king David, saying, God make the name of Solomon better than thy name, and make his throne greater than thy throne. And the king bowed himself upon the bed.

47. Og Kongens Tjenere kom ogsa at velsigne vor Herre, Kong David og sagde: Din Gud gøre Salomo Navn bedre end dit Navn og gør hans Trone større end din Trone; og Kongen tilbad paa Sengen.

47. Och Konungens tjenare hafva ingångit till att välsigna vår herra Konung David, och hafva sagt: Din Gud göre Salomo ett bättre namn än ditt namn är, och göre hans stol större än din stol; och Konungen hafver tillbedit, der han låg på sängene.

47. Ja kunninga sullased on ka tulnud, meie issanda kunninga Taweti önnistama, ja üttelnud: Sinno Jummal tehko Salomoni nimme üllemaks kui sinno nimmi, ja töstko ta aujärre suremaks kui sinno aujärg; ja kunningas on wodis kummardand.

47. Be to, karaliaus tarnai atėjo pasveikinti mūsų karalių Dovydą, sakydami: ‘Tepadaro tavo Dievas Saliamono vardą garsesnį už tavo vardą ir jo sostą didingesnį už tavo sostą!’ Karalius nusilenkė lovoje

47. Und die Knechte des Königs sind hineingegangen, zu segnen unsern Herrn, den König David, und haben gesagt: Dein Gott mache Salomo einen bessern Namen, denn dein Name ist, und mache seinen Stuhl größer, denn deinen Stuhl! Und der König hat angebetet auf dem Lager.

47. Et même les serviteurs du roi sont venus pour bénir le roi David, notre seigneur, en disant: Que Dieu rende le nom de Salomon plus grand que ton nom, et qu'il élève son trône plus que ton trône! Et le roi s'est prosterné sur son lit.

47. Y aun los siervos del rey han venido a bendecir a nuestro señor el rey David, diciendo: Dios haga bueno el nombre de Salomón más que tu nombre: y haga mayor su trono que el tuyo. Y el rey se inclinó sobre la cama.

47 Zo zijn ook de knechten des konings gekomen, om onzen heer, den koning David, te zegenen, zeggende: Uw God make den naam van Salomo beter dan uw naam, en make zijn troon groter dan uw troon; en de koning heeft aangebeden op de slaapstede.

47. Nadto i słudzy królewscy przyszli, aby błogosławili Dawidowi królowi, panu naszemu, mówiąc: Niech sławniejsze uczyni Bóg imię Salomonowe nad imię twoje, a niech wywyższy stolicę jego nad stolicę twoję. I pokłonił się król na łożu swem.

47. És a király szolgái is bemenének, hogy áldják a mi urunkat, Dávid királyt, mondván: Tegye az Isten a Salamon nevét híresebbé [31†] a te nevednél, és magasztalja feljebb az ő székit a te székednél. És meghajtá magát a király az ő ágyán.

47 И слуги царя приходили поздравить господина нашего царя Давида, говоря: Бог твой да прославит имя Соломона более твоего имени и да возвеличит престол его более твоего престола. И поклонился царь на ложе своем,

47. І царські слуги приходили поздоровляти нашого добродїя, царя Давида й промовляли: Нехай твій Бог зробить імя Соломонове ще поважнїйшим як імя твоє, й престол його висчим над престол твій! І вклонився царь на свойму ложі,

48. Ja vielä on kuningas puhunut näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä on asettanut jälkeläisen istumaan minun valtaistuimellani, niin että minä olen sen omin silmin nähnyt.'

48. On myös kuningas näin sanonut: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka tänäpänä on antanut vielä istuvan minun istuimellani, että minun silmäni sen nähneet ovat!

48. On myös Cuningas näin sanonut: Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala joca tänäpän on andanut wielä istuwan minun istuimellan että minun silmäni sen nähnet owat.

48 And also thus said the king, Praise Jehovah, the God of Israel, who has given one of my seed to sit on my throne this day, my eyes even seeing it.

48. And also thus said the king, Blessed be the LORD God of Israel, which hath given one to sit on my throne this day, mine eyes even seeing it.

48. Kongen sagde ogsaa saaledes: Lovet være Herren, Israels Gud, som i Dag har givet en, som sidder paa min Trone, at mine Øjne se det!

48. Och Konungen hafver så sagt: Lofvad vare Herren Israels Gud, som i dag hafver låtit en sitta på minom stol, så att min ögon det sett hafva.

48. Ja kunningas on ka nenda üttelnud: Kidetud olgo Jehowa Israeli Jummal, kes tänna ühhe on annud, kes mo aujärje peäl istub, et mo silmad sedda näwad.

48. ir kalbėjo: ‘Palaimintas Viešpats, Izraelio Dievas, kuris dar mano akims matant pasodino jį į mano sostą!’ ‘‘

48. Auch hat der König also gesagt: Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, der heute hat lassen einen sitzen auf meinem Stuhl, daß es meine Augen gesehen haben.

48. Et voici ce que le roi a dit: Béni soit l'Éternel, le Dieu d'Israël, qui a donné aujourd'hui, pour être assis sur mon trône, un homme que je vois de mes propres yeux!

48. Y aun el rey habló así: Bendito sea Jehová Dios de Israel, que ha dado hoy quien se asiente en mi trono viéndolo mis ojos.

48 Ja, ook heeft de koning aldus gezegd: Geloofd zij de HEERE, de God Israels, Die heden gegeven heeft een, zittende op mijn troon, dat het mijn ogen gezien hebben!

48. Przytem tak rzekł król: Błogosławiony Pan, Bóg Izraelski, który dał dziś siedzącego na stolicy mojej, na co patrzą oczy moje.

48. És ekképen is szóla a király: Áldott az Úr, Izráel Istene, a ki adott e mai napon olyat, a ki szemeim láttára helyettem üljön az én királyi székemben.

48 и сказал царь так: „благословен Господь Бог Израилев, Который сегодня дал сидящего на престоле моем, и очи мои видят это!"

48. І сказав царь так: Благословен Господь, Бог Ізрайлїв, що сьогоднї так учинив, що один з моїх засїв на мойму престолї й мої очі се бачять!

49. Silloin kaikki Adonian kutsuvieraat joutuivat kauhun valtaan ja nousivat ja menivät kukin tiehensä.

49. Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itsekukin tiellensä.

49. Nijn hämmästyit ja nousit caicki cuin Adonia cudzunut oli ja menit idzecukin tiellens.

49 And all the guests of Adonijah were afraid and rose up and every man went his way.

49. And all the guests that were with Adonijah were afraid, and rose up, and went every man his way.

49. Da bleve alle, som vare indbudne af Adonia, forfærdede og stode op; og de gik hver sin Vej.

49. Då vordo förskräckte och stodo upp alle de som när Adonia budne vore, och gingo bort, hvar och en sin väg.

49. Siis hakkasid wärrisema ja tousid ülles keik need, kes kutsutud, kes Adonia jures, ja läksid ärra iggamees omma teed.

49. Tuomet visi Adonijo svečiai išsigandę išėjo kiekvienas savo keliu.

49. Da erschraken und machten sich auf alle, die bei Adonia geladen waren, und gingen hin, ein jeglicher seinen Weg.

49. Alors tous les conviés qui étaient avec Adonija, furent dans un grand trouble et se levèrent, et chacun s'en alla de son côté.

49. Ellos entónces se estremecieron, y levantáronse todos los convidados que estaban con Adonías, y se fué cada uno por su camino.

49 Toen verschrikten en stonden op al de genoden, die bij Adonia waren, en gingen een iegelijk zijns weegs.

49. Zlękli się tedy, i wstali wszyscy wezwani, którzy byli z Adonijaszem, i poszli każdy w drogę swą.

49. Akkor megrettenének, és felkelének mindnyájan a hivatalosok, a kik Adóniával valának, és kiki mind dolgára méne.

49 Тогда испугались и встали все приглашенные, которые были у Адонии, и пошли каждый своею дорогою.

49. І вжахнулись усї, що їх закликав був Адонїя, повставали та й порозходились, кожний в свій бік.

50. Mutta Adonia pelkäsi Salomoa, nousi, meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Waan Adonia pelkäis Salomot nousi ja meni ja tartui Altarin sarween.

50 And Adonijah feared because of Solomon. And he arose and went and caught hold on the horns of the altar.

50. And Adonijah feared because of Solomon, and arose, and went, and caught hold on the horns of the altar.

50. Og Adonia frygtede for Salomos Ansigt, og han stod op og gik bort og tog fat paa Alterets Horn.

50. Men Adonia fruktade sig för Salomo, och stod upp, och gick bort, och fattade hornen af altaret.

50. Ja Adonia kartis Salomoni eest, ja wöttis kätte ja läks ärra, ja hakkas altari sarwedest kinni.

50. Adonijas taip išsigando Saliamono, kad nuėjo ir nusitvėrė už aukuro ragų.

50. Aber Adonia fürchtete sich vor Salomo und machte sich auf, ging hin und faßte die Hörner des Altars.

50. Et Adonija, craignant Salomon, se leva et s'en alla, et saisit les cornes de l'autel.

50. Mas Adonías temiendo de la presencia de Salomón, levantóse, y fuése, y tomó los cuernos del altar.

50 Doch Adonia vreesde voor Salomo, en hij stond op, en ging heen, en vatte de hoornen des altaars.

50. Adonijasz także, bojąc się Salomona, wstał, i poszedł, a uchwycił się rogów ołtarza.

50. De Adónia félt Salamontól, és felkészülve elfutott, és megragadta az oltárnak [32†] szarvait.

50 Адония же, боясь Соломона, встал и пошел и ухватился за роги жертвенника.

50. Адонїю ж обняв страх перед Соломоном; він встав та й ухопився за роги в жертівника.

51. Ja Salomolle ilmoitettiin: Katso, Adonia on peläten kuningas Salomoa tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: 'Kuningas Salomo vannokoon minulle tänä päivänä, ettei hän miekalla surmaa palvelijaansa'.

51. Ja se ilmoitettiin Salomolle, sanoen: katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa, ja katso, hän tarttui alttarin sarviin ja sanoi: vannokaan kuningas Salomo minulle tänäpänä, ettei hän lyö palveliaansa kuoliaaksi miekalla.

51. Ja se ilmoitettin Salomolle cadzo Adonia pelkä Cuningas Salomot ja cadzo hän tartui Altarin sarween ja sano: Wannocan Cuningas Salomo minulle ettei hän lyö cuoliaxi hänen palweliatans miecalla.

51 And it was told Solomon, saying, Behold, Adonijah fears king Solomon, for behold, he has laid hold on the horns of the altar, saying, Let king Solomon swear to me first that he will not kill his servant with the sword.

51. And it was told Solomon, saying, Behold, Adonijah feareth king Solomon: for, lo, he hath caught hold on the horns of the altar, saying, Let king Solomon swear unto me to day that he will not slay his servant with the sword.

51. Og det blev Salomo kundgjort og sagt: Se, Adonia frygter for Kong Salomo, og se, han tager fat paa Alterets Horn og siger: Kong Salomo skal sværge mig paa denne Dag, at han ikke vil dræbe sin Tjener med Sværd.

51. Och Salomo vardt sagdt: Si, Adonia fruktar för Konung Salomo; och si, han fattar altarets horn, och säger: Konung Salomo svärje mig i dag, att han icke dräper sin tjenare med svärd.

51. Ja Salomonile anti teäda ja ööldi: Wata Adonia kardab kunningast Salomoni, ja wata, ta peab altari sarwedest kinni ja ütleb: Wandugo kunningas Salomon mulle tänna, et ta ei tahha omma sullast moögaga surmada.

51. Saliamonui buvo pranešta: ‘‘Adonijas bijo karaliaus Saliamono. Jis nusitvėrė už aukuro ragų ir sako: ‘Teprisiekia man karalius Saliamonas, kad nenužudys savo tarno’ ‘‘.

51. Und es ward Salomo angesagt: Siehe, Adonia fürchtet den König Salomo; und siehe, er faßte die Hörner des Altars und spricht: Der König Salomo schwöre mir heute, daß er seinen Knecht nicht töte mit dem Schwert.

51. Et on en fit rapport à Salomon, en disant: Voici, Adonija a peur du roi Salomon; et voici, il a saisi les cornes de l'autel, et il a dit: Que le roi Salomon me jure aujourd'hui qu'il ne fera pas mourir son serviteur par l'épée.

51. Y fué hecho saber a Salomón, diciendo: He aquí que Adonías tiene miedo del rey Salomon: porque ha tomado los cuernos del altar, diciendo: Júreme hoy el rey Salomón, que no matará a cuchillo a su siervo.

51 En men maakte Salomo bekend, zeggende: Zie, Adonia vreest den koning Salomo, want zie, hij heeft de hoornen des altaars gevat, zeggende: Dat de koning Salomo mij als heden zwere, dat hij zijn knecht met het zwaard niet doden zal!

51. I oznajmiono Salomonowi, mówiąc: Oto Adonijasz boi się króla Salomona, a oto uchwycił się rogów ołtarza, mówiąc: Niech mi dziś przysięże król Salomon, że nie zabije sługi swego mieczem.

51. Hírül adák pedig Salamonnak ilyen szókkal: Ímé Adónia Salamon királytól való féltében megfogá az oltárnak szarvait, ezt mondván: Esküdjék meg ma nékem Salamon király, hogy meg nem öli az ő szolgáját fegyverrel.

51 И донесли Соломону, говоря: вот, Адония боится царя Соломона, и вот, он держится за роги жертвенника, говоря: пусть поклянется мне теперь царь Соломон, что он не умертвит раба своего мечом.

51. І переказано Соломонові: Адонїя з великого страху перед царем Соломоном ухопив за роги жертівника та й каже: Царь Соломон мусить попереду заприсягти, що не велить раба свого стратити.

52. Silloin Salomo sanoi: Jos hän osoittautuu kunnon mieheksi, ei hiuskarvaakaan hänen päästään ole putoava maahan; mutta jos hänessä huomataan jotakin pahaa, on hänen kuoltava.

52. Salomo sanoi: jos hän tahtoo olla toimellinen mies, niin ei pidä yksikään karva hänestä lankeeman maan päälle; mutta jos jotain pahuutta hänessä löydetään, niin hänen pitää kuoleman.

52. Salomo sanoi: jos hän tahto olla toimellinen mies nijn ei pidä yxikän carwa hänest langeman maan päälle mutta jos jotain pahutta hänes löytän nijn hänen pitä cuoleman.

52 And Solomon said, If he will show himself a worthy man, there will not a hair of him fall to the earth, but if wickedness be found in him, he will die.

52. And Solomon said, If he will shew himself a worthy man, there shall not an hair of him fall to the earth: but if wickedness shall be found in him, he shall die.

52. Og Salomo sagde: Dersom han, vil være en redelig Mand, skal der ikke falde et af hans Haar paa Jorden; men om der bliver fundet ondt hos ham, da skal han dø.

52. Salomo sade: Vill han vara redelig, så skall icke ett hår af honom falla på jordena; men varder något ondt befunnet med honom, så skall han dö.

52. Siis ütles Salomon: Kui ta wahwaks mehheks jääb, siis ei pea temma Peast ei karwagi mahha weerma; kui agga kurja temmast leitakse, siis peab ta surrema.

52. Saliamonas atsakė: ‘‘Jei jis bus ištikimas, tai nė vienas jo plaukas nenukris žemėn, bet jei nusikals­mirs!’‘

52. Salomo sprach: Wird er redlich sein, so soll kein Haar von ihm auf die Erde fallen; wird aber Böses an ihm gefunden, so soll er sterben.

52. Alors Salomon dit: S'il se conduit en homme de bien, il ne tombera pas un de ses cheveux à terre; mais s'il se trouve du mal en lui, il mourra.

52. Y Salomón dijo: Si él fuere virtuoso, ni uno de sus cabellos caerá en tierra: mas si se hallare mal en él, morirá.

52 En Salomo zeide: Indien hij een vroom man zal zijn, daar zal niet van zijn haar op de aarde vallen; maar indien in hem kwaad bevonden zal worden, zo zal hij sterven.

52. Tedy rzekł Salomon: Jeźli będzie mężem statecznym, nie spadnie i włos z niego na ziemię; ale jeźli się w nim znajdzie co złego, pewnie umrze.

52. És monda Salamon: Ha jámbor lészen, egy hajszál [33†] fejéről le nem esik a földre; de ha gonoszság találtatik ő benne, [34†] meg kell halnia.

52 И сказал Соломон: если он будет человеком честным, то ни один волос его не упадет на землю; если же найдется в нем лукавство, то умрет.

52. І вирік Соломон присуд: Коли буде він себе показувати чоловіком чесним, то й волосина з його не впаде на землю; коли ж виявиться, що він чинить зло, мусить умерти.

53. Ja kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet pois alttarilta; niin hän tuli ja kumarsi kuningas Salomoa. Ja Salomo sanoi hänelle: Mene kotiisi.

53. Ja kuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen alas alttarilta, ja kuin hän tuli, rukoili hän kuningas Salomoa; mutta Salomo sanoi hänelle: mene huoneeses.

53. Ja Cuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen Altarilda ja cosca hän tuli rucoili hän Cuningas Salomot: mutta Salomo sanoi hänelle: mene huonesees.

53 So king Solomon sent and they brought him down from the altar. And he came and bowed-down to king Solomon. And Solomon said to him, Go to your house.

53. So king Solomon sent, and they brought him down from the altar. And he came and bowed himself to king Solomon: and Solomon said unto him, Go to thine house.

53. Og Kong Salomo sendte hen, og de hentede ham ned fra Alteret, og han kom og bøjede sig ned for Kong Salomo; og Salomo sagde til ham: Gak til dit Hus.

53. Och Konung Salomo sände bort, och lät hemta honom neder ifrån altaret; och då han kom, tillbad han Konung Salomo; men Salomo sade till honom: Gack i ditt hus.

53. Ja kunningas Salomon läkkitas ja laskis tedda allatua altari jurest, ja ta tulli ja kummardas kunninga Salomoni ette, ja Salomon ütles temmale: Minne omma kotta.

53. Karalius Saliamonas liepė atvesti Adoniją nuo aukuro pas jį. Kai Adonijas įėjo ir nusilenkė prieš karalių Saliamoną, karalius tarė: ‘‘Eik namo!’‘

53. Und der König Salomo sandte hin und ließ ihn herab vom Altar holen. Und da er kam, fiel er vor dem König Salomo nieder. Salomo aber sprach zu Ihm: Gehe in dein Haus!

53. Et le roi Salomon envoya, et le fit ramener de l'autel; et il vint se prosterner devant le roi Salomon. Et Salomon lui dit: Va-t'en dans ta maison.

53. Y así envió el rey Salomón, y trajéronle del altar: y él vino, e inclinóse al rey Salomón. Y Salomón le dijo: Véte a tu casa.

53 En de koning Salomo zond heen, en zij deden hem afgaan van het altaar; en hij kwam, en boog zich neder voor den koning Salomo. En Salomo zeide tot hem: Ga heen naar uw huis.

53. A tak posłał król Salomon, i przywiedziono go od ołtarza; a gdy przyszedł, ukłonił się królowi Salomonowi, i rzekł mu Salomon: Idź do domu twego.

53. Elkülde azért Salamon király, és elhozák őt az oltártól; és eljövén meghajtá magát Salamon király előtt; és monda Salamon király: Menj el a te házadhoz.

53 И послал царь Соломон, и привели его от жертвенника. И он пришел и поклонился царю Соломону; и сказал ему Соломон: иди в дом свой.

53. От і взяли його посланцї царя Соломона від жертівника, а він, прийшовши, упав перед царем Соломоном ниць. І сказав йому Соломон: Ійди собі додому.