TUOMARIEN KIRJA
576
vihollisemme Simsonin käsiimme.
24. Ja kuin kansa näki hänen,
kiittivät he jumalaansa, sanoen:
meidän jumalamme on antanut
meille vihollisemme käsiimme,
joka meidän maakuntamme hä-
vitti ja sangen monta meistä
tappoi.
25. Kuin he juuri sydämestänsä
iloitsivat, sanoivat he: kutsukaat
Simson soittamaan meidän
eteemme. Ja he kutsuivat Sim-
sonin vankihuoneesta, ja hän
soitti heidän edessänsä, ja he
asettivat hänen pilarien välille.
26. Mutta Simson puhui palvelial-
lensa, joka häntä kädestä talutti:
anna minun tarttua pilareihin,
joiden päälle huone on vahvis-
tettu, nojatakseni niihin.
27. Ja huone oli täynnä miehiä
ja vaimoja, ja Philistealaisten
päämiehet olivat kaikki siinä; ja
oli myös katon päällä liki kolme-
tuhatta miestä ja vaimoa, jotka
katselivat Simsonin soittamista.
28. Mutta Simson huusi Herran
tykö*, sanoen: Herra, Herra,
muista minua, ja vahvista minua
Jumala ainoasti tällä haavalla,
että minä kahden minun silmäni
tähden kostaisin yhden kerran
Philistealaisille.
29. Ja Simson tarttui kahteen
keskimäiseen pilariin, joiden
päälle huone oli vahvistettu, ja
nojasi niiden päälle, otti yhden
oikiaan ja toisen vasempaan kä-
teensä.
30. Ja Simson sanoi: minun sie-
luni kuolkoon Philistealaisten
kanssa. Ja hän nojasi vahvasti
niiden päälle; ja huone kaatui
päämiesten ja kaiken kansan
päälle joka siinä oli, että ne,
jotka hän tappoi kuollessansa,
olivat usiammat kuin ne, jotka
hän eläissänsä tappoi.
31. Niin tulivat hänen veljensä
alas ja kaikki hänen isänsä huo-
ne, ottivat hänen ja menivät
ylös, ja hautasivat hänen Zoran
ja Estaolin välille isänsä Manoa-
kin hautaan. Ja hän tuomitsi Is-
raelia kaksikymmentä ajastaikaa.
17. Luku.
I. Miika antaa varastetun rahan
taas äidillensä, josta tehdään
epäjumalia. II. Miika rakentaa
epäjumalan palveluksen, ja vihkii
papiksi ensin poikansa ja sitte
Leviläisen.
