TUOMARIEN KIRJA
586
kassa, jossa he olivat ensimäi-
senäkin päivänä valmiit.
23. Ja Israelin lapset menivät
ylös ja itkivät Herran edessä eh-
toosen asti, ja kysyivät Herralta,
sanoen: pitääkö meidän vielä
menemän sotimaan BenJaminin
lasten, meidän veljeimme kans-
sa? Herra sanoi: menkäät heitä
vastaan.
24. Ja Israelin lapset kävivät
edes toisena päivänä BenJami-
nin lapsia vastaan;
25. Ja BenJaminilaiset läksivät
Gibeasta toisena päivänä heitä
vastaan ja löivät vielä nyt kah-
deksantoistakymmentä tuhatta
miestä Israelin lapsista maahan,
jotka kaikki miekkaa vetivät ulos.
26. III. Silloin menivät kaikki Isra-
elin lapset ja kaikki kansa ylös
ja tulivat Jumalan huoneesen,
itkivät ja oleskelivat siellä Herran
edessä, ja paastosivat sen päi-
vän ehtoosen asti, ja uhrasivat
polttouhria ja kiitosuhria Herran
edessä.
27. Ja Israelin lapset kysyivät
Herralta; ja Jumalan liitonarkki
oli siihen aikaan siellä.
28. Ja Pinehas* Eleatsarin poika,
Aaronin pojan, seisoi hänen
edessänsä sillä ajalla ja sanoi:
pitääkö meidän vielä menemän
sotimaan BenJaminin lapsia
meidän veljiämme vastaan, taik-
ka pitääkö meidän lakkaaman?
Herra sanoi: menkäät sinne,
huomenna minä annan heidät
teidän käsiinne.
29. Ja Israelin lapset panivat
väijytykset joka taholta Gibean
ympärille.
30. Ja Israelin lapset menivät
kolmantena päivänä BenJaminin
lapsia vastaan ja asettivat hei-
tänsä Gibeaa vastaan, niinkuin
he ennenkin kaksi kertaa tekivät.
31. Niin menivät BenJaminin lap-
set kansaa vastaan, ja erkausi-
vat kaupungista, rupesivat lyö-
mään ja haavoittamaan moni-
kahtoja kansasta, niinkuin en-
nenkin niillä kahdella erällä, ke-
dolla kahden tien päällä, joista
yksi menee BetEliin ja toinen Gi-
beaan, liki kolmekymmentä mies-
tä Israelista.
32. Niin BenJaminin lapset sa-
noivat: he ovat lyödyt meidän
edessämme niinkuin ennenkin.
Vaan Israelin lapset sanoivat:
paetkaamme ja houkutelkaamme
heitä kaupungista ulos teiden
