TUOMARIEN KIRJA
571
olet minulle vihainen ja et minua
rakasta: sinä panit minun kansa-
ni lapsille arvoituksen, ja et mi-
nulle sitä sanonut. Hän sanoi
hänelle: katso, isälleni ja äidilleni
en minä sitä ilmoittanut, pitäiskö
minun sen sinulle sanoman?
17. Ja hän itki hänen edessänsä
kaikki ne seitsemän hääpäivää,
ja seitsemäntenä päivänä ilmoitti
hän sen hänelle; sillä hän suu-
resti vaati häntä. Ja hän sanoi
kansansa lapsille arvoituksen.
18. Mutta seitsemäntenä päivänä
ennen kuin aurinko laski, sanoi-
vat kaupungin miehet hänelle:
mikä on hunajaa makiampi, ja
mikä jalopeuraa väkevämpi? Hän
sanoi heille: jollette olisi kyntä-
neet minun vasikallani, ette olisi
saaneet tietää arvoitustani.
19. Ja Herran henki tuli voimalli-
seksi hänessä ja hän meni Aska-
loniin ja löi siellä kolmekymmen-
tä miestä, joiden vaatteet hän
otti, ja antoi vaatekerrat niille,
jotka arvoituksen selittäneet oli-
vat. Ja hän kovin julmistui vihas-
sansa ja meni ylös isänsä huo-
neesen.
20. Mutta Simsonin emäntä huoli
yhdelle kansalaisistansa, joka oli
Simsonin kumppani.
15. Luku.
I. Simson estetty emäntänsä ty-
köä, polttaa Philistealaisten lai-
hon ketuilla. II. Philistealaiset
polttavat hänen emäntänsä ja
hän rankaisee heitä ja pakenee.
III. Annetaan sidottuna Philis-
tealaisille, repäisee köydet käsis-
tänsä ja lyö 1000 miestä aasin
leukaluulla. IV. Janotessansa saa
vettä leukaluusta.
I. Ja tapahtui muutamain päiväin
perästä, kuin nisun elonaika lä-
hestyi, tuli Simson oppimaan
emäntäänsä ja toi hänelle voh-
lan, ja hän sanoi: minä menen
emäntäni tykö makaushuonee-
sen; ja hänen emäntänsä isä ei
sallinut hänen sinne mennä,
2. Mutta sanoi: minä luulin to-
della, sinun kokonansa vihastu-
neen hänen päällensä, ja annoin
hänen sinun ystävälles. Mutta
hänellä on toinen nuorempi si-
sar, kauniimpi muotoansa kuin
hän, olkoon se nyt sinulla tämän
edestä.
3. Ja Simson sanoi heille: nyt
