TUOMARIEN KIRJA
572
on minulla oikia syy Philistealai-
sia vastaan: minä teen heille va-
hinkoa.
4. Ja Simson meni ja otti kol-
mesataa kettua kiinni, ja otti ke-
käleet, ja käänsi hännät yhteen,
ja sitoi aina yhden kekäleen
keskelle kahden hännän välille,
5. Ja sytytti tulen kekäleihin, ja
päästi ne Philistealaisten eloon;
ja ne polttivat heidän kykäänsä
ja kuhilaansa, niin myös viina-
puut ja öljypuut.
6. II. Niin sanoivat Philistealaiset:
kuka on tämän tehnyt? Niin sa-
nottiin: Simson, Timnalaisen vä-
vy, että hän otti häneltä emän-
nän pois ja antoi sen hänen ys-
tävällensä. Niin Philistealaiset
menivät ylös ja polttivat sekä
vaimon että hänen isänsä.
7. Mutta Simson sanoi heille: ja
vaikka te tämän teitte, kuitenkin
minä teille kostan ja sitte lak-
kaan.
8. Ja hän löi heitä sangen ko-
vasti sekä hartioihin että kupei-
siin, ja meni sieltä alas asumaan
Etamin mäen rotkoon.
9. III. Niin Philistealaiset menivät
ylös ja sioittivat itsensä Juudan
maalle ja levittivät heitänsä Le-
hiin.
10. Ja Juudan miehet sanoivat:
miksi olette tänne tulleet meitä
vastaan? He vastasivat: me
olemme tänne tulleet sitomaan
Simsonia ja tekemään hänelle,
niinkuin hän meille teki.
11. Niin meni kolmetuhatta mies-
tä Juudasta Etamin mäen rot-
koon, ja sanoivat Simsonille: et-
kös tiedä Philistealaisten hallit-
sevan meitä? kuinka sinä olet
tämän tehnyt meitä vastaan? Ja
hän sanoi heille: niinkuin he te-
kivät minulle, niin minä tein heil-
le.
12. Ja he sanoivat hänelle: me
olemme tulleet sinua sitomaan
ja antamaan Philistealaisten kä-
siin. Simson sanoi heille: vanno-
kaat siis minulle, ettette karkaa
minun päälleni.
13. Ja he sanoivat hänelle: em-
me karkaa sinun päälles, mutta
ainoasti sidomme sinun tukevasti
ja annamme sinun heidän kä-
siinsä, ja emme sinua kuoliaaksi
lyö. Ja he sitoivat hänen kahdel-
la uudella nuoralla ja veivät hä-
nen kukkulalta pois.
14. Ja kuin hän tuli Lehiin, ila-
koitsivat Philistealaiset häntä