P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
2322
olemme hänen kuolemaansa
kastetut?
4. Niin me olemme siis hänen
kanssansa haudatut kasteen
kautta* kuolemaan: että niinkuin
Kristus on kuolleista Isän kunni-
an kautta herätetty+, niin pitää
meidänkin uudessa elämässä
vaeltaman§.
5. Sillä jos me ynnä hänen
kanssansa olemme istutetut yh-
denkaltaiseen kuolemaan, niin
me myös tulemme yhdenkaltai-
seksi ylösnousemisessa,
6. Tietäen sen, että meidän
vanha ihminen on ristiinnaulittu
hänen kanssansa*, että synnin
ruumis pitää turmeltaman, ett-
emme tästedes syntiä palvelisi.
7. Sillä se, joka kuollut on, hän
on synnistä vanhurskaaksi tehty.
8. Mutta jos me olemme Kristuk-
sen kanssa kuolleet, niin me us-
komme, että me saamme myös
elää hänen kanssansa,
9. Ja tiedämme, ettei Kristus, jo-
ka kuolleista herätetty on, silleen
kuole, eikä kuolema saa täst-
edes hänen päällensä valtaa.
10. Sillä sen, kuin hän kuollut
on, sen hän synnille kuoli yhden
kerran*; vaan sen, kuin hän
elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin myös te siksi teitänne
pitäkäät, että te olette kuolleet
synnille, mutta elätte Jumalalle,
Jesuksen Kristuksen meidän Her-
ran kautta.
12. II. Niin älkäät salliko synnin
vallita kuolevaisessa ruumiissan-
ne, niin että te häntä kuulisitte
hänen himoissansa.
13. Ja älkäät antako teidän jä-
seniänne vääryyden sota-aseiksi
synnille, mutta antakaat teitänne
Jumalalle*, niinkuin kuolleista
eläviksi tulleet, ja teidän jä-
senenne Jumalalle vanhurskau-
den sota-aseiksi.
14. Sillä ei synnin pidä teitä val-
litseman, ettette ole lain, vaan
armon alla.
15. Kuinkas siis? Pitääkö meidän
syntiä tekemän, ettemme lain al-
la ole*, vaan armon? Pois se!
16. Ettekö te tiedä, että jolle te
annatte itsenne palvelioiksi kuu-
lemaan, sen palveliat te olette,
jolle te kuuliaiset olette*, taikka
synnille kuolemaksi eli kuuliai-
suudelle vanhurskaudeksi?
17. Mutta Jumalan olkoon kiitos,
että olitte synnin palveliat, mutta
nyt te olette sydämestänne kuu-
