P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
2327
22. Sillä me tiedämme, että jo-
kainen luontokappale huokaa ja
ahdistetaan aina tähän asti mei-
dän kanssamme.
23. Mutta ei ainoastaan ne,
vaan myös itse me, joilla hengen
uutiset ovat, huokaamme itsel-
lämme, odottain sitä lapseksi ot-
tamista, meidän ruumiimme lu-
nastusta.
24. Sillä me olemme toivossa
vapahdetut. Mutta jos toivo nä-
kyy, niin ei se ole toivo; sillä
kuinka joku taitaa toivoa jota
hän näkee?
25. Mutta jos me sitä toivomme,
jota emme näe*, niin me odo-
tamme sitä kärsivällisyydessä.
26. Mutta niin myös Henki aut-
taa meidän heikkouttamme; sillä
emmepä me tiedä mitään rukoil-
la* niinkuin tulis, vaan Henki ru-
koilee meidän edestämme sa-
nomattomilla huokauksilla.
27. Mutta joka sydämet tutkii*,
hän tietää, mitä Hengen mieles-
sä on; sillä hän rukoilee pyhäin
edestä Jumalan tahdon jälkeen.
28. III. Mutta me tiedämme niille,
jotka Jumalaa rakastavat, kaikki
kappaleet ynnä parhaaksi kään-
tyvän, niille, jotka aivoituksen
jälkeen kutsutut ovat.
29. Sillä jotka hän on katsonut
edes, ne hän on Poikansa kuvan
kaltaiseksi säätänyt*, että hän
olis esikoinen monen veljen kes-
kellä.
30. Mutta jotka hän on säätänyt,
ne hän on myös kutsunut, ja
jotka hän kutsunut on, ne hän
on myös vanhurskaiksi tehnyt, ja
jotka hän vanhurskaiksi teki, ne
hän on myös kunniallisiksi teh-
nyt.
31. Mitäs me siis näihin sanom-
me? Jos Jumala on meidän
edestämme, kuka voi meitä vas-
taan olla?
32. Joka ei omaakaan Poikaansa
armahtanut*, vaan antoi hänen
kaikkein meidän edestämme, ei-
kös hän myös lahjoita meille
kaikkia hänen kanssansa?
33. Kuka tahtoo Jumalan valit-
tuin päälle kantaa? Jumala on,
joka tekee vanhurskaaksi.
34. Kuka on, joka tahtoo kadot-
taa*? Kristus on kuollut. Ja, hän
on myös herätetty ylös, on
myös Jumalan oikialla kädellä+,
joka myös rukoilee meidän
edestämme.
35. Kuka pitää meitä Kristuksen
