P. PAAVALIN EPISTOLA ROOMALAISILLE
2313
27. Niin myös miehet ovat anta-
neet ylön vaimon luonnollisen
pitämisen, toinen toisensa puo-
leen himoissansa palaneet, mie-
het miesten kanssa* riettauden
tehneet ja saaneet, niinkuin piti-
kin, eksymisensä palkan itses-
sänsä.
28. Ja niinkuin ei he tahtoneet
Jumalaa tuta, niin Jumala laski
heidät häijyyn mieleen tekemään
niitä, mitä ei sovi tehdä,
29. Täynnänsä kaikkea vääryyttä,
salavuoteutta, koiruutta, ahneut-
ta, pahuutta: täynnä kateutta,
murhaa, riitaa, petosta, pahan
suomuutta:
30. Korvankuiskutteliat, panetteli-
at, Jumalaa vihaajat, häpäisiät,
ylpiät öykkärit, pahain neuvoin
pesät, vanhemmillensa tottele-
mattomat,
31. Tomppelit, liiton rikkojat, ha-
luttomat, sovittamattomat, ar-
mottomat.
32. Jotka Jumalan oikeuden tie-
tävät, (että ne, jotka näitä teke-
vät, ovat kuoleman ansainneet)
ei ainoastaan niitä tee, mutta
myös suostuvat niihin, jotka niitä
tekevät.
2. Luku.
Tässä osoitetaan: I. Ettei röyh-
keät mielessänsä mahda Juma-
lan pitkämielisyyttä katsoa ylön,
II. Että sekä kirjoitetun että
luonnon lain rikkojilla on ankara
rangaistus odotettavana, III. Että
Juudalaisten ulkokullattu kerska-
us laista ja ympärileikkauksesta
on turha.
I. Sentähden, oi ihminen, et sinä
taida itsiäs syyttömäksi tehdä,
vaikka kuka sinä olet, joka tuo-
mitset; sillä jossa sinä toista
tuomitset, siinä sinä itses tuo-
mitset*, ettäs niitä teet, joita si-
nä tuomitset.
2. Mutta me tiedämme, että Ju-
malan tuomio on oikia niiden
ylitse, jotka senkaltaisia tekevät.
3. Eli luuletkos, ihminen, sinä jo-
ka niitä tuomitset, jotka senkal-
taisia tekevät, ja itse myös niitä
teet, että sinä vältät Jumalan
tuomion?
4. Eli katsotkos ylön hänen hy-
vyytensä, kärsiväisyytensä ja pit-
kämielisyytensä rikkauden, ettet
tiedä, että Jumalan hyvyys vetää
sinua parannukseen?
